Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma. vuosille Hyvinkään kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma. vuosille 2011-2018 Hyvinkään kaupunki"

Transkriptio

1 Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma vuosille Hyvinkään kaupunki

2 IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE JOHDANTO OHJELMAPERUSTA KAUPUNKISTRATEGIA VÄESTÖNKEHITYS HYVINKÄÄLLÄ VUOTEEN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ VANHUSJÄRJESTÖT ITSENÄINEN ELÄMÄ JA OSALLISTUMINEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEPALVELUT KOULUTUS JA OPISKELU TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS SOSIAALITURVA TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄT HYVINKÄÄN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO KESKEISET KÄSITTEET ITSENÄINEN ELÄMÄ JA YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEPALVELUT VARHAISKASVATUS, KOULUTUS JA OPISKELU TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS SOSIAALITURVA TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTISTEN OHJELMIEN TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA... 33

3 1. JOHDANTO Hyvinkäällä on laadittu ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelman valmistelua on koordinoinut laajapohjainen ohjausryhmä perusturvan viranhaltijoiden johdolla. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana vanhus- ja vammaisneuvostojen, perusturvalautakunnan sekä eri hallintokuntien edustajat. Ohjelma on jatkoa vuonna 2004 hyväksytylle vanhuspoliittiselle strategialle ja palvelurakenteen kehittämisohjelmalle sekä vammaispoliittiselle ohjelmalle. Ikääntymis- ja vammaispoliittisessa ohjelmassa vuosille on huomioitu aiemman strategian ja ohjelman toteutuminen. 2 2 Molempien uusien ohjelmien tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaikuttavat paitsi kaupungin omat toimenpiteet, myös monet toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Nämä muutokset ovat nopeampia kuin koskaan aiemmin. Maamme väestörakenne muuttuu nopeasti. Lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jossa sairastavuus kasvaa jyrkästi. Eliniän piteneminen lisää osaltaan vanhusten osuutta väestössä. Myös työelämä muuttuu yhä kiivaammassa tahdissa, ei vähiten tietotekniikan kehityksen myötä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä uhkana on työvoimapula. Maassa on käynnissä voimakas sisäinen muuttoliike väestön siirtyessä etelän kasvukeskuksiin. Haasteita tulevaisuudessa asettavat myös niukka kuntatalous, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, kestävän kehityksen periaatteiden leviäminen ja sen mukanaan tuoma kaupunkirakenteen tiivistyminen. Toisaalta sosiaalisten verkostojen löystyminen, perherakenteen muutos ja syrjäytyneiden määrän kasvu tulee myös huomioida suunniteltaessa ja toteutettaessa ikääntyneiden ja vammaisten palveluja (Hyvinkään perusturvan strategia ) Hyvinkään kaupungin tavoitteena on järjestää ikääntyneiden ja vammaisten kuntalaisten palvelut laadukkaasti, asiakasta kunnioittaen, vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi. Sekä vammaispoliittisen että ikääntymispoliittisen ohjelman konkreettiset tavoitteet ja niitä tukevat toi-

4 menpiteet pohjautuvat osaltaan myös vuosille laadittuun Hyvinkään kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Ikääntymispoliittinen ohjelma on suunnitelma siitä, mitä käytännön toimenpiteitä hyvinkääläisten ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään vuoteen 2018 mennessä. Ikääntymispoliittisen ohjelman laadinnassa on huomioitu uudet valtakunnalliset linjaukset ikääntyneiden hoidossa sekä muutokset palvelurakenteessa ja toimintaympäristössä. Ohjelman laadinta on toteutettu yhteistyössä eri hallintokuntien, kuntalaisten, kolmannen sektorin, poliittisten päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa otetaan ikääntyvä väestö huomioon kunnan kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa. 3 3 Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa teemalla vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungissa vammaisneuvoston tehtäviä hoitava Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry, poliittiset päätöksentekijät, viranhaltijat eri hallintokunnista sekä kuntalaiset. Uuden vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea ja vahvistaa eri-ikäisten vammaisten kaupunkilaisten vuorovaikutuksellista osallisuutta sekä itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää. Vammaispoliittisella ohjelmalla ja sen sisältämillä konkreettisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään myös lisäämään kaupunkiympäristön esteettömyyttä, palvelujen saavutettavuutta sekä yhteistyön lisäämistä palvelujen järjestämisessä eri palvelunalojen kanssa. 2. OHJELMAPERUSTA Hyvinkään ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma perustuu sekä kaupunkistrategiaan että ennustettuun Hyvinkään väestökehitykseen Nämä on lyhyesti kuvattu alla.

5 2.1. Kaupunkistrategia Hyvinkään kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2009 vahvistama kaupunkistrategia määrittelee ne keinot ja käytännön toimenpiteet, joilla Hyvinkää vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja kehittää kaupungista entistä vetovoimaisempaa paikkaa asua ja yrittää. Hyvinkään kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja edistää elinkeinoelämän menestymistä. 4 4 Hyvinkää on valinnut perustarkoitustaan tukemaan kolme keskeistä strategista valintaa. Strategisten valintojen saavuttamista täydentävät päämäärät, joiden pohjalta toimenpiteet on määritelty kuviossa 1. Kuvio 1. Hyvinkään strategiset valinnat ja päämäärät.

6 Nämä strategiset valinnat tähtäävät siihen, että Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois Uudenmaan keskus. Kaupunki panostaa asukaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, taloudellisuuteen ja tehokkuuteen, henkilöstön kehittämiseen sekä uudistumiseen ja kestävään toimintaan.ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma toteuttaa osaltaan näitä toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen Väestönkehitys Hyvinkäällä vuoteen Yksi keskeisimmistä ikääntyneiden ja vammaisten hyvinkääläisten asemaan ja palveluiden kysyntään vaikuttavista tekijöistä on kaupungin väestönkehitys. Hyvinkään arvioidaan saavan osansa metropolialueen väestönkasvusta. Väestön ennakoidaan kasvavan nykyisestä asukkaasta noin asukkaalla vuoteen 2015 mennessä ja asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla. Suhteellinen kasvu on vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttia. (Kuvio 2) Väestönkasvu heijastuu nopealla aikataululla kaupungin palveluiden kysyntään. Esimerkiksi perusturvapalveluiden osalta kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä, jopa prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Ikääntymis- ja vammaispoliittisen ohjelman toimintalinjauksissa pyritäänkin ottamaan huomioon myös edellä mainitut väestökehityksen vaikutukset hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden tarpeen lisääntymiseen. Väestön kehitys Vuosi 2009 Vuosi 2020 Kuvio 2. Väestörakenteen muutos

7 3. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA Lähtökohdat ja toimintaympäristö Suomen perustuslain (25 ) mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Näistä oikeuksista ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen sisältöön vaikuttavat erityisesti oikeudet yhdenvertaisuuteen (6 ) ja sosiaaliturvaan (19 ), kuten välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 6 6 Ikääntymispoliittista työtä ohjaa muun muassa ikäihmisten palveluiden laatusuositus vuodelta Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointija terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Suosituksen pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema Tie hyvään vanhuuteen asiakirja määrittää vanhusten hoidon ja palveluiden linjat vuoteen Tämän strategisen asiakirjan vanhuspoliittiset linjaukset korostavat toimintakyvyn parantamista, itsenäistä selviytymistä, palvelujen saumattomuutta ja monipuolisuutta, esteetöntä ympäristöä sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja liikuntalain mukaan

8 kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Itsehallinnollisina yhteisöinä kunnat voivat itse määritellä tavat, joilla ne huolehtivat tästä tehtävästä. Tämä korostaa kunnan omaa strategista näkemystä eri väestöryhmien palvelutarpeista ja palveluiden tuottamisen tavasta Vanhusjärjestöt Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä. 7 7 Hyvinkäällä vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa toimivat: Hyvinkään Eläkeläistuki ry, joka hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä vanhusneuvoston tehtäviä Veteraanijärjestöjen edustajista koostuva Veteraaniasiaintoimikunta 3.3. Itsenäinen elämä ja osallistuminen Kuntalaisille on turvattu tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää ikäihmisten erilaisten voimavarojen, kuten poliittisten, sosiokulttuuristen ja taloudelliset voimavarojen huomioimista niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla. On tärkeää, että ikääntyneitä kuunnellaan, asukkaana ja asiakkaana heitä koskevissa vanhustenhoidon ja -hoivan suunnittelussa ja toteutuksessa. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä.

9 Vuoden 2011 alusta voimaan tullut kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutos parantaa vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Henkilö voi muuttaa asumaan omaistensa lähelle ja saada sieltä haluamansa palvelut. Ohjelman toimenpiteet Tuetaan läheis- ja vertaistukea tarjoavien yhteisöjen toimintaa osoittamalla niille tiloja, välineitä ja tarvittaessa asiantuntijatukea toimintaa varten. Näin voidaan lisätä ikääntyneiden sosiaalista vuorovaikutusta. 8 8 Kaupunki ja kolmas sektori järjestävät yhteistyössä läheis- ja vertaistyöhön ohjaavia kursseja Rakennettu ympäristö Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä elinympäristön ominaisuudet ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Asuinympäristöä kehittämällä voidaan edistää ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Elinympäristön muovaamiseen osallistuu moni toimija kuntaorganisaatiossa. Kaavoitus, liikennesuunnittelu ja tekninen toimi vaikuttavat keskeisimmin yhdyskuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelman toimenpiteet Esteettömyyteen ja turvallisuuteen panostamalla parannetaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä. Lisätään ikääntyvien mahdollisuuksia yksilölliseen ja itsenäiseen asumiseen tavallisissa asuinympäristöissä. Tämä toteu-

10 tetaan hankkimalla ja tuottamalla esteettömiä asuntoja, joihin asukkailla on saatavilla riittävät tukitoimet. Kaupungin palvelukseen palkataan korjausneuvoja suunnittelemaan, koordinoimaan ja valvomaan korjausrakentamista yksityiskodeissa. Esteetön suunnittelu käsittää asuntorakentamisesta valaistukseen, väri- ja materiaalivalintoihin sekä akustiikkaan liittyvien tekijöiden suunnittelua. Hyvällä vanhuspolitiikalla voidaan lisätä - ei vain ikääntyneiden itsensä - vaan koko yhteiskunnan hyvinvointia. 9 9 Kevyen tuen asumismuodon kehittäminen koti- ja palveluasumisen välimaastoon. Aloitetaan Paavolan vanhainkodin laajennuksen ja remontoinnin hankesuunnittelu vuonna Paavolan laajennuksella vastataan osaltaan pitkäaikaisen hoidon lisätarpeeseen kaupungin ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nopeasti. Korjauksella vastataan ongelmiin, joita Paavolan fyysisen esteettömyyden puutteet aiheuttavat toimintakyvyltään heikentyneiden vanhusten asumistarpeisiin. Kauniston vanhainkodin remontin valmistuttua vuonna 2012 Kotirinteen asumisyksikön asiakkaat siirtyvät Kaunistoon. Tässä yhteydessä arvioidaan Kotirinteen soveltuvuutta muuhun käyttöön, esimerkiksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköksi. Hyvinkäältä puuttuu tälle kohderyhmälle soveltuva yksikkö.

11 3.5. Liikennepalvelut Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt kuntalainen tarvitsee liikkuakseen joukkoliikennettä. Palveluliikenne on kaikkien kuntalaisten käytettävissä olevaa ostoliikennettä, jossa ikääntyneiden ja liikuntaesteisten tarpeet otetaan huomioon reitin suunnittelussa, ajoneuvon valinnassa sekä kuljettajan koulutuksessa. Palveluliikenne esteettömällä kalustolla edesauttaa ikääntyneiden vaivatonta liikkumista. Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten liikennepalvelujen järjestämisessä on erityisen tärkeää esteetön pääsy taksiin ja linja-autoon Ohjelman toimenpiteet Kaupunkisuunnittelun viranhaltijoiden osaamista esteettömyyskysymyksissä lisätään aktiivisen koulutuksen avulla. Kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä otetaan mukaan sidosryhmät jo suunnitteluvaiheessa. Eläkeläis- ja vammaisjärjestöiltä pyydetään lausuntoja kaupungin liikennepalveluihin liittyvistä suunnitelmista Koulutus ja opiskelu Ihmisen kyky oppia säilyy koko elämän ajan. Oikeus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen on taattava ihmiselle myös työelämän jälkeen. Opiskelu edistää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elämän varrella karttuneet tiedot ja taidot avaavat erilaisia näkökulmia opiskeltavaan asiaan. Suomessa elinikäinen oppiminen on määritelty yhdeksi koulutuspolitiikan näkökulmaksi. Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset

12 toimivat elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kyseessä voi olla opintojen täydentäminen, pitkä tai lyhyt kestoinen opiskelu tai "elämänlaaja" opintojen kirjo, joka kattaa kansalaistoiminnan, harrastukset, kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan. Hyvinkäällä vapaata sivistystyötä toteuttaa kaupungin omistama vapaan sivistystyön oppilaitos Hyvinkään Opisto. Hyvinkään Opistossa voivat opiskella kaikki yli 16-vuotiaat, myös muut kuin hyvinkääläiset. Opiston koulutustarjontaan kuuluu muun muassa Ikäihmisten yliopisto, terveyteen liittyviä luentoja ja kursseja, liikuntaryhmiä (yhteistyö liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapian kanssa), elämäkertakirjoittamista, kielikursseja, musiikkia, taide- ja taitoaineiden sekä tietotekniikan kursseja Ohjelman toimenpiteet Tiivistetään Hyvinkään Opiston ja Järjestökeskus Onnensillassa toimivien senioriyhdistysten välistä yhteistyötä kurssitoiminnan kehittämisessä. Seniorien kurssimaksut pidetään kohtuullisina, jotta hinta ei estä osallistumista. Nimetään Hyvinkään Opistoon erityinen seniorivastaava, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää ikääntyneille suunnattua koulutustarjontaa Terveydenhuolto ja kuntoutus Terveydenhuollon tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi edistämällä terveellisiä elämäntapoja, ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä lievittämällä oireita. Erityistä huomiota tälle tavoitteelle annetaan geriatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Geriatrisen toiminnan keskeisin tavoite on iäkkään ihmisen toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilyttäminen. Tämä edellyttää laaja-alaista potilaan sairauksien ja sosiaalisen tilanteen arvioin-

13 tia ja hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta. Toiminnan ytimenä on sellaisten iäkkäiden potilaiden tutkiminen ja hoito, joiden akuutit sairaudet, toiminnalliset haitat ja kognitiiviset ongelmat aiheuttavat selviytymisvaikeuksia ja uhkaavat siirtää potilaan ennenaikaiseen laitoshoitoon. Ohjelman toimenpiteet Vanhuksille järjestetään mahdollisuus saada ohjausta, neuvontaa ja ehkäisevän työn palveluja toimintakyvyn tukemiseksi. Aloitetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa terveyttä edistäviin toimiin keskittyvä matalan kynnyksen seniorineuvola-hanke. Seniorineuvola on yhden oven järjestelmä sosiaalija ennalta ehkäiseville terveyspalveluille. Toiminnassa voi olla terveydentilaan ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä määräaikaistarkastuksia ja asiakkaan tarpeista lähteviä neuvontapalveluja Vahvistetaan kaupungin hoitohenkilöstön ikääntyneiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää osaamista järjestämällä tarvittavaa geriatrista lisäkoulutusta. Osallistutaan vuosittain valtakunnalliseen vanhusten viikkoon järjestämällä yhteistyössä seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa teemapäiviä ja koulutustilaisuuksia, joiden aiheet rakennetaan vuosittain vanhusten viikon kulloisenkin teeman ympärille. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

14 3.8. Sosiaaliturva Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi jokaisella on oikeus toimeentuloon myös vanhuuden aikana. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Ohjelman toimenpiteet 1313 Väestön ikääntyessä lisääntyvään tuen tarpeeseen vastataan kehittämällä palveluohjausta ja sosiaalityötä. Palveluohjausta kehitetään vastaamaan asiakkaiden yksilöllistä tarvetta luomalla kolmitasoinen neuvonta palveluohjausmalli: o Omatoimiset asiakkaat hakevat, löytävät ja saavat tarvitsemansa palvelun joko sähköisesti tai henkilökohtaisesti neuvonnan ja ohjauksen kautta. o Yksilöllistä palvelua tarvitsevia asiakkaita autetaan tehokkaalla palveluohjauksellisella työotteella. o Laaja-alaisempaa palvelutarpeen arviointia ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ohjataan eriytyneemmän palveluohjauksen ja sosiaalityön asiakkuuteen Turvallisuus ja koskemattomuus Turvallisuus ja koskemattomuus tarkoittavat fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen turvallisuuden luomista ja edistämistä. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. Hyvinkäällä on kohta kymmenen vuotta toteutettu laaja-alaista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyä 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä

15 hankkeen puitteissa. Tämä on vakiintunut Hyvinkäällä osaksi kaupungin eri hallintokuntien toimintaa. Ohjelman toimenpiteet Vaikutetaan kaupunkilaisten turvallisuusasenteisiin siten, että 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä -hanke on jatkuvasti esillä messuilla, näyttelyissä ja yleisötapahtumissa. Valtakunnallisina tapaturmapäivinä järjestetään yleisötilaisuuksia. Toiminnan järjestämisessä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, pelastuslaitos ja paikallislehti, jotka kaikki ovat mukana 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä - hankkeen organisaatiossa Koulutetaan hoitohenkilöstöä ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi Kulttuuri ja vapaa-aika Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen ovat tärkeitä ihmisen henkiselle kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kulttuuri voidaan nähdä yhtenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tärkeää on luovuuden ja osaamisen kehittäminen ja tietoyhteiskunnan palvelujen ulottaminen kaikkien saataville. Liikunta on tärkeä osa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, osallistumista ja virkistymistä. Ikääntyminen lisää liikunnan merkitystä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Vielä iäkkäänäkin aloitettu säännöllinen liikunta kohottaa fyysistä kuntoa. Lisäksi liikunnalla on myös myönteinen mielenterveydellinen ja sosiaalinen vaikutus. Kirjastolaitos tarjoaa sivistystä, elämyksiä ja elinikäisen oppimisen välineitä, jotka kaikki lisäävät henkistä hyvinvointia. Kirjaston palvelujen tulee ol-

16 la jokaisen väestöryhmän ulottuvilla ikään, varallisuuteen tai terveydentilaan katsomatta. Ohjelman toimenpiteet Hyvinkään kirjastossa toteutetaan vuonna 2011 kyselytutkimus ikääntyneiden kirjastopalvelujen tarpeesta ja niiden nykyisestä käytöstä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ikääntyneiden kirjastopalveluita suunniteltaessa Kirjaston aineistohankinnoissa huomioidaan ikääntyneiden käyttäjien tarpeet (äänikirjat, isotekstiset ja selkokieliset kirjat). Panostetaan ikääntyneiden kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen parantamiseen järjestämällä koulutusta tietokoneen ja internetin sähköisten palveluiden käytössä. Koulutuksesta vastaavat muun muassa Hyvinkään Opisto sekä kaupunginkirjasto. Eläkeläisjärjestöt järjestävät kaupungin tuella Järjestökeskus Onnensillassa omia tietokonekurssejaan. Kaupunki tukee taloudellisesti Järjestökeskus Onnensillan toimintaa. Hyvinkään kaupungin liikuntapalvelut järjestää lisää ryhmäliikuntaa ikääntyneille alueellisesti eri kaupunginosissa lähellä koteja. Liikuntaneuvontaa kehitetään hyvässä yhteistyössä terveyskeskuksen fysioterapian kanssa. Kulttuurin terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Kulttuurin terveysvaikutusten hyödyntämistä tulee kartoittaa kulttuuri- ja vapaa-ajan ja perusturvan yhteistyössä. Hyvinkään Taidemuseossa järjestetään ikääntyville tarkoitettuja Senior työpajoja ja opastuskierroksia näyttelyihin.

17 Syksyllä 2011 alkaa Luuvaloa projekti, jonka tarkoituksena on saada laitoksissa oleville vanhuksille mahdollisuus tutustua taiteeseen ja tuottaa taide-elämyksiä. 4. VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Lähtökohdat ja päämäärät 1616 Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut elokuussa 2010 Suomen vammaispoliittisen ohjelman "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle" VAMPO Ohjelma linjaa lähivuosien vammaispoliittiset toimenpiteet ja ne yhteiskunnalliset kehityspolut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkia politiikan osaalueita kehitetään vammaisten ihmisten oikeuksien, vapauksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa vammaisten kuntalaisten itsemääräämisoikeuden ja omaehtoisen elämän toteutumista sekä parantaa rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden tukeminen yksilöllisten erityispalvelujen avulla. Vammaispoliittinen ohjelma pohjautuu Hyvinkään kaupunkistrategiaan. Ohjelma huomioi vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen aseman kaupungissa konkreettisin tavoittein ja toimenpideehdotuksin. Maailmanlaajuisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden siirtäminen paikalliselle tasolle on yksi keskeinen Hyvinkään kaupungin vammaispoliittisen ohjelman tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille ihmisille

18 avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kaikilla tulee myös olla edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla osa omaa yhteisöään. Ohjelman päämääränä on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu sekä heidän elämänhallintansa, työ- ja toimintakykynsä ja omatoimisuutensa tukeminen. Perusoikeuksien tulee koskea myös vammaisia kuntalaisia, joilla tulee toisaalta olla myös mahdollisuus täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa Vammaispoliittisten kysymysten sektorivastuuta selkiytetään uudessa ohjelmassa siten, että vammaisten osallisuutta vahvistavat toimenpiteet näkyvät kaikilla hallinnonaloilla. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman mallin mukaisesti myös Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma rakennetaan yhteiskunnallisten sisältöalueiden eikä perinteisen hallinnonalakohtaisen jaottelun mukaisesti. Vammaispoliittista ohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Niin ohjelman valmistelu- kuin toteutusvaiheessa on käytetty hyväksi erityisesti Hyvinkään vammaisneuvoston asiantuntemusta Hyvinkään kaupungin vammaisneuvosto Hyvinkään kaupungin vammaisneuvoston tehtäviä hoitaa Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry. Tässä ominaisuudessa Vaje ry edistää hyvinkääläisten vammaisten oikeuksien toteutumista ja kehittää yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa vammaisille jo olemassa olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia. Vaje ry huolehtii yhdessä Hyvinkään Eläkeläistuki ry:n ja Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n kanssa Järjestökeskus Onnensillan toiminnasta. On-

19 nensilta on Hyvinkään alueella toimivien sosiaali- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen toimintakeskus, jossa yhdistykset voivat järjestää omia toimintojaan. Järjestökeskus Onnensilta tarjoaa hyvinkääläisille perusturvan toimialaan liittyville sosiaali- ja kansanterveysjärjestöille yhteisen toimitilan keskustan tuntumassa. Järjestökeskuksessa yhdistyksillä on mahdollisuus keskittää toimintansa saman katon alle Keskeiset käsitteet 1818 Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään seuraavasti: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n yleissopimuksen mukaan Yhteisen toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Tällaista ympäristöä kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus syntyy, kun poistamme ympäristöstämme mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyyden periaatteen mukaisesti yhteiskunnan toimivuus taataan kaikille sen jäsenille. Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle perustuu YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaimista koskeviin yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna Vuonna 2007 Suomi allekirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jota Suomi ei kuitenkaan ole vielä voinut rati-

20 fioida. Ennen sopimuksen ratifioimista Suomen on tehtävä muutamia lakiuudistuksia, joilla parannetaan vammaisten kansalaisten asemaa. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku 6 ). Käytännössä vammaisten kansalaisten mahdollisuudet toteuttaa itseään, käyttää oikeuksiaan tai täyttää velvollisuuksiaan eivät toteudu täysimääräisesti. Rakenteelliset samoin kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina ikäkausina. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen yhteiskunnassa on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä edellyttää ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden tiellä olevien esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden arvostaminen ja tilan antaminen yhteiskunnan monimuotoisuudelle. Vammaisten ihmisten omaehtoisen elämän ja oman mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat tämän päivän vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) 4.4. Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallisuus Jokaisella on oikeus itsenäiseen elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan on myös edistettävä jokaisen oikeutta omaan asuntoon. Tämän päivän yhteiskunnassa vammaisilla henkilöillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Itsenäisen elämän edellytyksiä ovat vahvistaneet asumisen esteettömyys sekä saavutettavat ja toimivat palvelut. Toisaalta haastavien ongelmien selvittäminen edellyttää vammaisten lasten vanhemmilta eri elämäntilanteissa ja tarpeiden muuttuessa paljon

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus Invalidiliitto ry Järjestöpäivät 4.2.2017 Kuntavaalit Sote-uudistus Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Keijo Kaskiaho, liittohallituksen 2. vpj, sote-johtoryhmän pj

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v 665/001/2016 Sivistyslautakunta 29.11.2016 138 WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Sisällysluettelo 1. Yhdenvertaisuuslaki 3 2. Ketä koskee, kenen on vastuu 3 3. Koulut ja

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Porvoon kaupungin vammaisneuvosto TOIMINTASUUNNITELMA 16.2.2015 1 (5) TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 Porvoon kaupungin vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen asettama kaupungin ja sen alueella

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot