Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma. vuosille Hyvinkään kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma. vuosille 2011-2018 Hyvinkään kaupunki"

Transkriptio

1 Ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma vuosille Hyvinkään kaupunki

2 IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE JOHDANTO OHJELMAPERUSTA KAUPUNKISTRATEGIA VÄESTÖNKEHITYS HYVINKÄÄLLÄ VUOTEEN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ VANHUSJÄRJESTÖT ITSENÄINEN ELÄMÄ JA OSALLISTUMINEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEPALVELUT KOULUTUS JA OPISKELU TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS SOSIAALITURVA TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄT HYVINKÄÄN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO KESKEISET KÄSITTEET ITSENÄINEN ELÄMÄ JA YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEPALVELUT VARHAISKASVATUS, KOULUTUS JA OPISKELU TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS SOSIAALITURVA TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTISTEN OHJELMIEN TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA... 33

3 1. JOHDANTO Hyvinkäällä on laadittu ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelman valmistelua on koordinoinut laajapohjainen ohjausryhmä perusturvan viranhaltijoiden johdolla. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana vanhus- ja vammaisneuvostojen, perusturvalautakunnan sekä eri hallintokuntien edustajat. Ohjelma on jatkoa vuonna 2004 hyväksytylle vanhuspoliittiselle strategialle ja palvelurakenteen kehittämisohjelmalle sekä vammaispoliittiselle ohjelmalle. Ikääntymis- ja vammaispoliittisessa ohjelmassa vuosille on huomioitu aiemman strategian ja ohjelman toteutuminen. 2 2 Molempien uusien ohjelmien tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaikuttavat paitsi kaupungin omat toimenpiteet, myös monet toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Nämä muutokset ovat nopeampia kuin koskaan aiemmin. Maamme väestörakenne muuttuu nopeasti. Lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jossa sairastavuus kasvaa jyrkästi. Eliniän piteneminen lisää osaltaan vanhusten osuutta väestössä. Myös työelämä muuttuu yhä kiivaammassa tahdissa, ei vähiten tietotekniikan kehityksen myötä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä uhkana on työvoimapula. Maassa on käynnissä voimakas sisäinen muuttoliike väestön siirtyessä etelän kasvukeskuksiin. Haasteita tulevaisuudessa asettavat myös niukka kuntatalous, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, kestävän kehityksen periaatteiden leviäminen ja sen mukanaan tuoma kaupunkirakenteen tiivistyminen. Toisaalta sosiaalisten verkostojen löystyminen, perherakenteen muutos ja syrjäytyneiden määrän kasvu tulee myös huomioida suunniteltaessa ja toteutettaessa ikääntyneiden ja vammaisten palveluja (Hyvinkään perusturvan strategia ) Hyvinkään kaupungin tavoitteena on järjestää ikääntyneiden ja vammaisten kuntalaisten palvelut laadukkaasti, asiakasta kunnioittaen, vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi. Sekä vammaispoliittisen että ikääntymispoliittisen ohjelman konkreettiset tavoitteet ja niitä tukevat toi-

4 menpiteet pohjautuvat osaltaan myös vuosille laadittuun Hyvinkään kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Ikääntymispoliittinen ohjelma on suunnitelma siitä, mitä käytännön toimenpiteitä hyvinkääläisten ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään vuoteen 2018 mennessä. Ikääntymispoliittisen ohjelman laadinnassa on huomioitu uudet valtakunnalliset linjaukset ikääntyneiden hoidossa sekä muutokset palvelurakenteessa ja toimintaympäristössä. Ohjelman laadinta on toteutettu yhteistyössä eri hallintokuntien, kuntalaisten, kolmannen sektorin, poliittisten päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa otetaan ikääntyvä väestö huomioon kunnan kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa. 3 3 Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa teemalla vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungissa vammaisneuvoston tehtäviä hoitava Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry, poliittiset päätöksentekijät, viranhaltijat eri hallintokunnista sekä kuntalaiset. Uuden vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea ja vahvistaa eri-ikäisten vammaisten kaupunkilaisten vuorovaikutuksellista osallisuutta sekä itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää. Vammaispoliittisella ohjelmalla ja sen sisältämillä konkreettisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään myös lisäämään kaupunkiympäristön esteettömyyttä, palvelujen saavutettavuutta sekä yhteistyön lisäämistä palvelujen järjestämisessä eri palvelunalojen kanssa. 2. OHJELMAPERUSTA Hyvinkään ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma perustuu sekä kaupunkistrategiaan että ennustettuun Hyvinkään väestökehitykseen Nämä on lyhyesti kuvattu alla.

5 2.1. Kaupunkistrategia Hyvinkään kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2009 vahvistama kaupunkistrategia määrittelee ne keinot ja käytännön toimenpiteet, joilla Hyvinkää vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja kehittää kaupungista entistä vetovoimaisempaa paikkaa asua ja yrittää. Hyvinkään kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja edistää elinkeinoelämän menestymistä. 4 4 Hyvinkää on valinnut perustarkoitustaan tukemaan kolme keskeistä strategista valintaa. Strategisten valintojen saavuttamista täydentävät päämäärät, joiden pohjalta toimenpiteet on määritelty kuviossa 1. Kuvio 1. Hyvinkään strategiset valinnat ja päämäärät.

6 Nämä strategiset valinnat tähtäävät siihen, että Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois Uudenmaan keskus. Kaupunki panostaa asukaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, taloudellisuuteen ja tehokkuuteen, henkilöstön kehittämiseen sekä uudistumiseen ja kestävään toimintaan.ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma toteuttaa osaltaan näitä toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen Väestönkehitys Hyvinkäällä vuoteen Yksi keskeisimmistä ikääntyneiden ja vammaisten hyvinkääläisten asemaan ja palveluiden kysyntään vaikuttavista tekijöistä on kaupungin väestönkehitys. Hyvinkään arvioidaan saavan osansa metropolialueen väestönkasvusta. Väestön ennakoidaan kasvavan nykyisestä asukkaasta noin asukkaalla vuoteen 2015 mennessä ja asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla. Suhteellinen kasvu on vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttia. (Kuvio 2) Väestönkasvu heijastuu nopealla aikataululla kaupungin palveluiden kysyntään. Esimerkiksi perusturvapalveluiden osalta kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä, jopa prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Ikääntymis- ja vammaispoliittisen ohjelman toimintalinjauksissa pyritäänkin ottamaan huomioon myös edellä mainitut väestökehityksen vaikutukset hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden tarpeen lisääntymiseen. Väestön kehitys Vuosi 2009 Vuosi 2020 Kuvio 2. Väestörakenteen muutos

7 3. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA Lähtökohdat ja toimintaympäristö Suomen perustuslain (25 ) mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Näistä oikeuksista ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen sisältöön vaikuttavat erityisesti oikeudet yhdenvertaisuuteen (6 ) ja sosiaaliturvaan (19 ), kuten välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 6 6 Ikääntymispoliittista työtä ohjaa muun muassa ikäihmisten palveluiden laatusuositus vuodelta Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointija terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Suosituksen pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema Tie hyvään vanhuuteen asiakirja määrittää vanhusten hoidon ja palveluiden linjat vuoteen Tämän strategisen asiakirjan vanhuspoliittiset linjaukset korostavat toimintakyvyn parantamista, itsenäistä selviytymistä, palvelujen saumattomuutta ja monipuolisuutta, esteetöntä ympäristöä sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja liikuntalain mukaan

8 kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Itsehallinnollisina yhteisöinä kunnat voivat itse määritellä tavat, joilla ne huolehtivat tästä tehtävästä. Tämä korostaa kunnan omaa strategista näkemystä eri väestöryhmien palvelutarpeista ja palveluiden tuottamisen tavasta Vanhusjärjestöt Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä. 7 7 Hyvinkäällä vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa toimivat: Hyvinkään Eläkeläistuki ry, joka hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä vanhusneuvoston tehtäviä Veteraanijärjestöjen edustajista koostuva Veteraaniasiaintoimikunta 3.3. Itsenäinen elämä ja osallistuminen Kuntalaisille on turvattu tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää ikäihmisten erilaisten voimavarojen, kuten poliittisten, sosiokulttuuristen ja taloudelliset voimavarojen huomioimista niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla. On tärkeää, että ikääntyneitä kuunnellaan, asukkaana ja asiakkaana heitä koskevissa vanhustenhoidon ja -hoivan suunnittelussa ja toteutuksessa. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä.

9 Vuoden 2011 alusta voimaan tullut kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutos parantaa vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Henkilö voi muuttaa asumaan omaistensa lähelle ja saada sieltä haluamansa palvelut. Ohjelman toimenpiteet Tuetaan läheis- ja vertaistukea tarjoavien yhteisöjen toimintaa osoittamalla niille tiloja, välineitä ja tarvittaessa asiantuntijatukea toimintaa varten. Näin voidaan lisätä ikääntyneiden sosiaalista vuorovaikutusta. 8 8 Kaupunki ja kolmas sektori järjestävät yhteistyössä läheis- ja vertaistyöhön ohjaavia kursseja Rakennettu ympäristö Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä elinympäristön ominaisuudet ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Asuinympäristöä kehittämällä voidaan edistää ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Elinympäristön muovaamiseen osallistuu moni toimija kuntaorganisaatiossa. Kaavoitus, liikennesuunnittelu ja tekninen toimi vaikuttavat keskeisimmin yhdyskuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelman toimenpiteet Esteettömyyteen ja turvallisuuteen panostamalla parannetaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä. Lisätään ikääntyvien mahdollisuuksia yksilölliseen ja itsenäiseen asumiseen tavallisissa asuinympäristöissä. Tämä toteu-

10 tetaan hankkimalla ja tuottamalla esteettömiä asuntoja, joihin asukkailla on saatavilla riittävät tukitoimet. Kaupungin palvelukseen palkataan korjausneuvoja suunnittelemaan, koordinoimaan ja valvomaan korjausrakentamista yksityiskodeissa. Esteetön suunnittelu käsittää asuntorakentamisesta valaistukseen, väri- ja materiaalivalintoihin sekä akustiikkaan liittyvien tekijöiden suunnittelua. Hyvällä vanhuspolitiikalla voidaan lisätä - ei vain ikääntyneiden itsensä - vaan koko yhteiskunnan hyvinvointia. 9 9 Kevyen tuen asumismuodon kehittäminen koti- ja palveluasumisen välimaastoon. Aloitetaan Paavolan vanhainkodin laajennuksen ja remontoinnin hankesuunnittelu vuonna Paavolan laajennuksella vastataan osaltaan pitkäaikaisen hoidon lisätarpeeseen kaupungin ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nopeasti. Korjauksella vastataan ongelmiin, joita Paavolan fyysisen esteettömyyden puutteet aiheuttavat toimintakyvyltään heikentyneiden vanhusten asumistarpeisiin. Kauniston vanhainkodin remontin valmistuttua vuonna 2012 Kotirinteen asumisyksikön asiakkaat siirtyvät Kaunistoon. Tässä yhteydessä arvioidaan Kotirinteen soveltuvuutta muuhun käyttöön, esimerkiksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköksi. Hyvinkäältä puuttuu tälle kohderyhmälle soveltuva yksikkö.

11 3.5. Liikennepalvelut Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt kuntalainen tarvitsee liikkuakseen joukkoliikennettä. Palveluliikenne on kaikkien kuntalaisten käytettävissä olevaa ostoliikennettä, jossa ikääntyneiden ja liikuntaesteisten tarpeet otetaan huomioon reitin suunnittelussa, ajoneuvon valinnassa sekä kuljettajan koulutuksessa. Palveluliikenne esteettömällä kalustolla edesauttaa ikääntyneiden vaivatonta liikkumista. Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten liikennepalvelujen järjestämisessä on erityisen tärkeää esteetön pääsy taksiin ja linja-autoon Ohjelman toimenpiteet Kaupunkisuunnittelun viranhaltijoiden osaamista esteettömyyskysymyksissä lisätään aktiivisen koulutuksen avulla. Kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä otetaan mukaan sidosryhmät jo suunnitteluvaiheessa. Eläkeläis- ja vammaisjärjestöiltä pyydetään lausuntoja kaupungin liikennepalveluihin liittyvistä suunnitelmista Koulutus ja opiskelu Ihmisen kyky oppia säilyy koko elämän ajan. Oikeus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen on taattava ihmiselle myös työelämän jälkeen. Opiskelu edistää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elämän varrella karttuneet tiedot ja taidot avaavat erilaisia näkökulmia opiskeltavaan asiaan. Suomessa elinikäinen oppiminen on määritelty yhdeksi koulutuspolitiikan näkökulmaksi. Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset

12 toimivat elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kyseessä voi olla opintojen täydentäminen, pitkä tai lyhyt kestoinen opiskelu tai "elämänlaaja" opintojen kirjo, joka kattaa kansalaistoiminnan, harrastukset, kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan. Hyvinkäällä vapaata sivistystyötä toteuttaa kaupungin omistama vapaan sivistystyön oppilaitos Hyvinkään Opisto. Hyvinkään Opistossa voivat opiskella kaikki yli 16-vuotiaat, myös muut kuin hyvinkääläiset. Opiston koulutustarjontaan kuuluu muun muassa Ikäihmisten yliopisto, terveyteen liittyviä luentoja ja kursseja, liikuntaryhmiä (yhteistyö liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapian kanssa), elämäkertakirjoittamista, kielikursseja, musiikkia, taide- ja taitoaineiden sekä tietotekniikan kursseja Ohjelman toimenpiteet Tiivistetään Hyvinkään Opiston ja Järjestökeskus Onnensillassa toimivien senioriyhdistysten välistä yhteistyötä kurssitoiminnan kehittämisessä. Seniorien kurssimaksut pidetään kohtuullisina, jotta hinta ei estä osallistumista. Nimetään Hyvinkään Opistoon erityinen seniorivastaava, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää ikääntyneille suunnattua koulutustarjontaa Terveydenhuolto ja kuntoutus Terveydenhuollon tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi edistämällä terveellisiä elämäntapoja, ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä lievittämällä oireita. Erityistä huomiota tälle tavoitteelle annetaan geriatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Geriatrisen toiminnan keskeisin tavoite on iäkkään ihmisen toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilyttäminen. Tämä edellyttää laaja-alaista potilaan sairauksien ja sosiaalisen tilanteen arvioin-

13 tia ja hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta. Toiminnan ytimenä on sellaisten iäkkäiden potilaiden tutkiminen ja hoito, joiden akuutit sairaudet, toiminnalliset haitat ja kognitiiviset ongelmat aiheuttavat selviytymisvaikeuksia ja uhkaavat siirtää potilaan ennenaikaiseen laitoshoitoon. Ohjelman toimenpiteet Vanhuksille järjestetään mahdollisuus saada ohjausta, neuvontaa ja ehkäisevän työn palveluja toimintakyvyn tukemiseksi. Aloitetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa terveyttä edistäviin toimiin keskittyvä matalan kynnyksen seniorineuvola-hanke. Seniorineuvola on yhden oven järjestelmä sosiaalija ennalta ehkäiseville terveyspalveluille. Toiminnassa voi olla terveydentilaan ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä määräaikaistarkastuksia ja asiakkaan tarpeista lähteviä neuvontapalveluja Vahvistetaan kaupungin hoitohenkilöstön ikääntyneiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää osaamista järjestämällä tarvittavaa geriatrista lisäkoulutusta. Osallistutaan vuosittain valtakunnalliseen vanhusten viikkoon järjestämällä yhteistyössä seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa teemapäiviä ja koulutustilaisuuksia, joiden aiheet rakennetaan vuosittain vanhusten viikon kulloisenkin teeman ympärille. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

14 3.8. Sosiaaliturva Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi jokaisella on oikeus toimeentuloon myös vanhuuden aikana. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Ohjelman toimenpiteet 1313 Väestön ikääntyessä lisääntyvään tuen tarpeeseen vastataan kehittämällä palveluohjausta ja sosiaalityötä. Palveluohjausta kehitetään vastaamaan asiakkaiden yksilöllistä tarvetta luomalla kolmitasoinen neuvonta palveluohjausmalli: o Omatoimiset asiakkaat hakevat, löytävät ja saavat tarvitsemansa palvelun joko sähköisesti tai henkilökohtaisesti neuvonnan ja ohjauksen kautta. o Yksilöllistä palvelua tarvitsevia asiakkaita autetaan tehokkaalla palveluohjauksellisella työotteella. o Laaja-alaisempaa palvelutarpeen arviointia ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ohjataan eriytyneemmän palveluohjauksen ja sosiaalityön asiakkuuteen Turvallisuus ja koskemattomuus Turvallisuus ja koskemattomuus tarkoittavat fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen turvallisuuden luomista ja edistämistä. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. Hyvinkäällä on kohta kymmenen vuotta toteutettu laaja-alaista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyä 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä

15 hankkeen puitteissa. Tämä on vakiintunut Hyvinkäällä osaksi kaupungin eri hallintokuntien toimintaa. Ohjelman toimenpiteet Vaikutetaan kaupunkilaisten turvallisuusasenteisiin siten, että 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä -hanke on jatkuvasti esillä messuilla, näyttelyissä ja yleisötapahtumissa. Valtakunnallisina tapaturmapäivinä järjestetään yleisötilaisuuksia. Toiminnan järjestämisessä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, pelastuslaitos ja paikallislehti, jotka kaikki ovat mukana 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä - hankkeen organisaatiossa Koulutetaan hoitohenkilöstöä ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi Kulttuuri ja vapaa-aika Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen ovat tärkeitä ihmisen henkiselle kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kulttuuri voidaan nähdä yhtenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tärkeää on luovuuden ja osaamisen kehittäminen ja tietoyhteiskunnan palvelujen ulottaminen kaikkien saataville. Liikunta on tärkeä osa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, osallistumista ja virkistymistä. Ikääntyminen lisää liikunnan merkitystä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Vielä iäkkäänäkin aloitettu säännöllinen liikunta kohottaa fyysistä kuntoa. Lisäksi liikunnalla on myös myönteinen mielenterveydellinen ja sosiaalinen vaikutus. Kirjastolaitos tarjoaa sivistystä, elämyksiä ja elinikäisen oppimisen välineitä, jotka kaikki lisäävät henkistä hyvinvointia. Kirjaston palvelujen tulee ol-

16 la jokaisen väestöryhmän ulottuvilla ikään, varallisuuteen tai terveydentilaan katsomatta. Ohjelman toimenpiteet Hyvinkään kirjastossa toteutetaan vuonna 2011 kyselytutkimus ikääntyneiden kirjastopalvelujen tarpeesta ja niiden nykyisestä käytöstä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ikääntyneiden kirjastopalveluita suunniteltaessa Kirjaston aineistohankinnoissa huomioidaan ikääntyneiden käyttäjien tarpeet (äänikirjat, isotekstiset ja selkokieliset kirjat). Panostetaan ikääntyneiden kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen parantamiseen järjestämällä koulutusta tietokoneen ja internetin sähköisten palveluiden käytössä. Koulutuksesta vastaavat muun muassa Hyvinkään Opisto sekä kaupunginkirjasto. Eläkeläisjärjestöt järjestävät kaupungin tuella Järjestökeskus Onnensillassa omia tietokonekurssejaan. Kaupunki tukee taloudellisesti Järjestökeskus Onnensillan toimintaa. Hyvinkään kaupungin liikuntapalvelut järjestää lisää ryhmäliikuntaa ikääntyneille alueellisesti eri kaupunginosissa lähellä koteja. Liikuntaneuvontaa kehitetään hyvässä yhteistyössä terveyskeskuksen fysioterapian kanssa. Kulttuurin terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Kulttuurin terveysvaikutusten hyödyntämistä tulee kartoittaa kulttuuri- ja vapaa-ajan ja perusturvan yhteistyössä. Hyvinkään Taidemuseossa järjestetään ikääntyville tarkoitettuja Senior työpajoja ja opastuskierroksia näyttelyihin.

17 Syksyllä 2011 alkaa Luuvaloa projekti, jonka tarkoituksena on saada laitoksissa oleville vanhuksille mahdollisuus tutustua taiteeseen ja tuottaa taide-elämyksiä. 4. VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Lähtökohdat ja päämäärät 1616 Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut elokuussa 2010 Suomen vammaispoliittisen ohjelman "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle" VAMPO Ohjelma linjaa lähivuosien vammaispoliittiset toimenpiteet ja ne yhteiskunnalliset kehityspolut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkia politiikan osaalueita kehitetään vammaisten ihmisten oikeuksien, vapauksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa vammaisten kuntalaisten itsemääräämisoikeuden ja omaehtoisen elämän toteutumista sekä parantaa rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden tukeminen yksilöllisten erityispalvelujen avulla. Vammaispoliittinen ohjelma pohjautuu Hyvinkään kaupunkistrategiaan. Ohjelma huomioi vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen aseman kaupungissa konkreettisin tavoittein ja toimenpideehdotuksin. Maailmanlaajuisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden siirtäminen paikalliselle tasolle on yksi keskeinen Hyvinkään kaupungin vammaispoliittisen ohjelman tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille ihmisille

18 avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kaikilla tulee myös olla edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla osa omaa yhteisöään. Ohjelman päämääränä on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu sekä heidän elämänhallintansa, työ- ja toimintakykynsä ja omatoimisuutensa tukeminen. Perusoikeuksien tulee koskea myös vammaisia kuntalaisia, joilla tulee toisaalta olla myös mahdollisuus täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa Vammaispoliittisten kysymysten sektorivastuuta selkiytetään uudessa ohjelmassa siten, että vammaisten osallisuutta vahvistavat toimenpiteet näkyvät kaikilla hallinnonaloilla. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman mallin mukaisesti myös Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma rakennetaan yhteiskunnallisten sisältöalueiden eikä perinteisen hallinnonalakohtaisen jaottelun mukaisesti. Vammaispoliittista ohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Niin ohjelman valmistelu- kuin toteutusvaiheessa on käytetty hyväksi erityisesti Hyvinkään vammaisneuvoston asiantuntemusta Hyvinkään kaupungin vammaisneuvosto Hyvinkään kaupungin vammaisneuvoston tehtäviä hoitaa Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry. Tässä ominaisuudessa Vaje ry edistää hyvinkääläisten vammaisten oikeuksien toteutumista ja kehittää yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa vammaisille jo olemassa olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia. Vaje ry huolehtii yhdessä Hyvinkään Eläkeläistuki ry:n ja Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n kanssa Järjestökeskus Onnensillan toiminnasta. On-

19 nensilta on Hyvinkään alueella toimivien sosiaali- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen toimintakeskus, jossa yhdistykset voivat järjestää omia toimintojaan. Järjestökeskus Onnensilta tarjoaa hyvinkääläisille perusturvan toimialaan liittyville sosiaali- ja kansanterveysjärjestöille yhteisen toimitilan keskustan tuntumassa. Järjestökeskuksessa yhdistyksillä on mahdollisuus keskittää toimintansa saman katon alle Keskeiset käsitteet 1818 Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään seuraavasti: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n yleissopimuksen mukaan Yhteisen toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Tällaista ympäristöä kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus syntyy, kun poistamme ympäristöstämme mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyyden periaatteen mukaisesti yhteiskunnan toimivuus taataan kaikille sen jäsenille. Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle perustuu YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaimista koskeviin yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna Vuonna 2007 Suomi allekirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jota Suomi ei kuitenkaan ole vielä voinut rati-

20 fioida. Ennen sopimuksen ratifioimista Suomen on tehtävä muutamia lakiuudistuksia, joilla parannetaan vammaisten kansalaisten asemaa. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku 6 ). Käytännössä vammaisten kansalaisten mahdollisuudet toteuttaa itseään, käyttää oikeuksiaan tai täyttää velvollisuuksiaan eivät toteudu täysimääräisesti. Rakenteelliset samoin kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina ikäkausina. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen yhteiskunnassa on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä edellyttää ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden tiellä olevien esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden arvostaminen ja tilan antaminen yhteiskunnan monimuotoisuudelle. Vammaisten ihmisten omaehtoisen elämän ja oman mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat tämän päivän vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) 4.4. Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallisuus Jokaisella on oikeus itsenäiseen elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan on myös edistettävä jokaisen oikeutta omaan asuntoon. Tämän päivän yhteiskunnassa vammaisilla henkilöillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Itsenäisen elämän edellytyksiä ovat vahvistaneet asumisen esteettömyys sekä saavutettavat ja toimivat palvelut. Toisaalta haastavien ongelmien selvittäminen edellyttää vammaisten lasten vanhemmilta eri elämäntilanteissa ja tarpeiden muuttuessa paljon

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010: 6 selkokieli SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen osallistumiseen Helsinki 2011 Selkomukautus:

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot