Valtuusto Sivu 1 / 53

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 53 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen ja kiinteistötoimitusten 4 uskotun miehen eronpyyntö ja täydennysvaali 4 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali 5 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 7 6 Kulttuurilautakunnan jäsenen ja 9 kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 7 Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle 11 myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen 8 1 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin 15 turvaamiseksi Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen Veräjäpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 11 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 41 Espoossa 13 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 45 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona 14 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa 49 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 53 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 92.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 53 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS / Kok..

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallitus Espoon käräjäoikeuden lautamiehen ja kiinteistötoimitusten uskotun miehen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Mika Suomun tilalle ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi Mika Suomun tilalle. Selostus Mika Suomu pyytää päivätyllä kirjeellään eroa luottamustehtävistään perusteena muutto Espoosta. Mika Suomu on Espoon käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan kiinteistötoimitusten uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Mika Suomun tilalle

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 53 ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi Mika Suomun tilalle. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Espoon käräjäoikeus - Mika Suomu

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / Kaupunginhallitus Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Margareta Vlasceanun tilalle. Selostus Margareta Vlasceanu pyytää päivätyllä kirjeellään eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Margareta Vlasceanun tilalle. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Espoon käräjäoikeus - Margareta Vlasceanu

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / Kaupunginhallitus Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katja Koivumäen (SDP) tilalle Nasu Kuuvalon (SDP) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Aulikki Pentikäisen (SDP). Selostus Ympäristölautakunnan jäsen Katja Koivumäki (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Nasu Kuuvalo on Katja Koivumäen varajäsen ympäristölautakunnassa, joten Nasu Kuuvalolle tulee valita varajäsen. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jäseneksi ja varajäseneksi valitaan nainen.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 53 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katja Koivumäen (SDP) tilalle Nasu Kuuvalon (SDP) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Aulikki Pentikäisen (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Katja Koivumäki

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Kulttuurilautakunnan jäsenen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Kulttuurilautakunnan jäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Leena Hoppania (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistä perusteena muutto Espoosta Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä kulttuurilautakuntaan ja kaupunkisuunnittelulautakuntaan voidaan valita mies tai nainen.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / 53 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Leena Hoppania

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 11 / / Kaupunginhallitus Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon sairaala kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 25 vuotta lainojen ensimmäisestä nostosta tasalyhennykset puolivuosittain, lainojen lyhennysvapaata enintään 4 vuotta kunkin lainan nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta, 4 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.:

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 12 / 53 - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Valtuusto on päätöksellään myöntänyt Kiinteistö Oy Espoon sairaala nimiselle yhtiölle omavelkaisen takauksen Espoon sairaalan rakentamista varten otettavalle lainalle. Arvioidut kustannukset olivat silloin 150 milj. euroa. Investointikustannukset tulevat kuitenkin nousemaan 160,3 milj. euroon, minkä valtuusto on hyväksynyt talousarviossa Tämän lisäksi Espoon sairaalan aiesopimuksen mukaan hankkeen osana toteutetaan Jorvin sairaalan tarvitsemat 650 autopaikkaa, joita HUS hallinnoi. Kiinteistö Oy Espoon sairaala rahoittaa autopaikkojen investointikustannukset kokonaisuudessa ja korvaus näistä, yhteensä 5,687 milj. euroa, HUS maksaa Espoon kaupungille tasaerinä 10 vuoden ajan. Summa sisältää myös HUSin osuuden yhdystunnelin kulkuyhteyksien rakentamisesta. Rakennushankkeeseen tehdään lisäksi 5 milj. euron varaus hankkeen laskuttamattomia lisätöitä varten sekä 5 milj. euron varaus urakoitsijan lisäaikavaatimuksen vuoksi. Kiinteistö Oy Espoon sairaala anoo yllämainittujen perusteella Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen korottamista euroon. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon sairaala kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainojen ensimmäisestä nostosta

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 13 / 53 Lyhennykset Lainan korkoperuste tasalyhennykset puolivuosittain, lainojen lyhennysvapaata enintään 4 vuotta kunkin lainan nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta, 4 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Elo puheenjohtajan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan hallitusta ja toimitusjohtajaa toimittamaan konsernijaoston elokuun kokoukseen selvityksen projektin loppuunsaattamisesta ja sairaalan käyttöönoton vaiheesta. Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen kannattamattomana raukeavan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen lisäysehdotuksen ja kaupunginjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon sairaala

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 14 / 53 Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 25 vuotta lainojen ensimmäisestä nostosta tasalyhennykset puolivuosittain, lainojen lyhennysvapaata enintään 4 vuotta kunkin lainan nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta, 4 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan hallitusta ja toimitusjohtajaa toimittamaan konsernijaoston elokuun kokoukseen selvityksen projektin loppuunsaattamisesta ja sairaalan käyttöönoton vaiheesta. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 15 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Liite Oheismateriaali 1 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvosto lausunto - Lautakuntien esittämät huomiot suunnitelmaan Selostus Vanhuspalvelulain 2 luvun 5 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi vastaa vanhuslain 5 suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhuspalvelulain 2 luvun, kunnan yleiset velvollisuudet, mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ja tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien ja muiden yleishyödyllisten järjestöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Käsiteltävänä oleva Espoon suunnitelma on kaupunkitasoinen ja sen toimenpideaiheet koskettavat kaikkia toimialoja.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 16 / 53 Suunnitelma ohjaa Espoon ikääntymispolitiikkaa. Espoon vuosien ikääntymispoliittisen ohjelman linjaukset ovat edelleen monin paikoin ajankohtaisia ja pitäviä. Toimintaympäristön muutokset, uudistunut lainsäädäntö ja uusi tieto edellyttävät kuitenkin painotusten tarkistamista. Lisäksi on tarpeen esittää uusia konkreettisia keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Espoossa kaupungin ja kumppaneiden yhteisenä tehtävänä. Uusi suunnitelma korostaakin yhteistä vastuuta lain hengen ja Espoo tarinan tavoitteiden mukaan. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaupungin kaikille toimialoille. Kaupunkitason suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi on tarpeen sote-uudistuksen toteuduttuakin. Suunnitelmaa Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi on valmisteltu vuonna 2015 yhteistyössä kuntalaisten, kumppaneiden ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Poikkihallinnollisella työryhmällä on ollut keskeinen rooli valmistelutyössä. Työryhmässä on ollut toimialojen lisäksi vanhusneuvoston edustus. Espoo on hyvä paikka elää, asua ja ikääntyä -kyselyyn otti kantaa noin 700 henkilöä senioritilaisuuksissa, vanhusjärjestötapaamisissa, ohjelmatyön seminaareissa ja avoimessa kuntalaiskyselyssä. Lisäksi suunnitelmaluonnosta on esitelty ikääntyneille palvelukeskuksissa järjestetyissä tilaisuuksissa alkuvuonna Tilaisuuksissa koottiin ikääntyneiden kommentteja ja parannusehdotuksia luonnokseen. Suunnitelma painottaa aiempaa enemmän hyvinvoinnin edistämistä, jossa kaupungin eri tahojen tehtävä on etenkin luoda mahdollisuuksia ja puitteita. Monilla yksilöllisillä elintavoilla on ratkaiseva merkitys ikääntyneiden hyvinvointiin ja elinvoimaisten vuosien jatkumisessa sekä omatoimisuuden säilymisessä. Elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan kannattaa yleensä aina, myös korkeassa iässä. Hyvinvoinnin edistämisessä liikunnan, terveydenhoidon ja tupakoimattomuuden lisäksi on paljon muita ulottuvuuksia, joista on tutkittua tietoa. Sosiaaliset suhteet, osallisuus ja yhteisöllisyys vähentävät yksinäisyyden riskiä. Hyvä ravitsemus korostuu ikääntyessä. Kulttuuri, aivoterveyden edistäminen ja harrastukset ovat myös tärkeitä hyvinvoinnille. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen koskettaa koko kaupunkia ja ikääntyneen väestön näkökulma tulee huomioida kaikilla toimialoilla. Suunnitelman visiona säilyy vuosien ikääntymispoliittisen ohjelman visio: Täyttä elämää ikääntyneenä Vision mukaan Espoossa ikääntyminen on myönteinen asia. Espoolaiset ikääntyneet rakentavat itse ja yhdessä elämäänsä sekä asuvat ja elävät kotonaan turvallisesti. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään tavoitteellisesti ja kaikki kantavat vastuuta espoolaisen ikääntyneen väestön hyvinvoinnista ja tasavertaisesta asemasta. Suunnitelman linjauksiksi esitetään: 1. Hyvinvointia edistävä toiminta on tavoitteellista ja siihen on helppo osallistua.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 17 / Ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat. 3. Viestintä, ohjaus ja neuvonta toimivat ja tavoittavat ikääntyneet. 4. Ystävällinen teknologia ja sähköisten palvelujen uudet sovellukset auttavat arjessa ja edistävät osallisuutta. 5. Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä elämää. 6. Kotona asuminen on ensisijaista. Linjauksille esitetään suunnitelmassa tavoitteet ja useita toimenpideaiheita, joista kukin toimiala tai muu toimija muokkaa tarkemmat toimenpiteet vastuutahoineen ja mittareineen. Suunnitelmaa toteutetaan konkreettisesti toimenpiteillä. Kaupunkitasoisen suunnitelman liitteenä on vanhusten palvelujen toimesta valmisteltu ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien vanhusten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen Linjaukset sisältävät vanhusten palvelujen määrälliset tavoitteet, tavoitteet palvelujen järjestämistavasta sekä lähivuosien keskeiset kehittämislinjaukset. Palvelujen ja palvelurakenteen kehittämisessä keskeistä on kotona asumisen ensisijaisuus ja avohoitopainotteisuus. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kehitetään ja lisätään, jotta ikääntyneet löytävät varhaisessa vaiheessa ratkaisuja arjen tilanteisiin. Suunnitelman toteutumisen seurantaa varten muodostetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä, jossa on vanhusneuvoston vahvan edustuksen lisäksi toimialojen edustus. Suunnitelman seurantaraportti käsitellään vanhusneuvostossa vuosittain. Suunnitelmaluonnosta käsiteltiin ja se hyväksyttiin evästysten kera sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa. Vanhusneuvoston on käsitellyt suunnitelmaa kokouksessaan Alkuvuodesta 2016 suunnitelmaluonnos oli lausuntokierroksella kaupungin eri toimialoilla, konsernihallinnossa, vanhusneuvostossa ja vammaisneuvostossa. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitelmassa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn jälkeen kaupunkitasoinen suunnitelma on hyväksytty kulttuurilautakunnassa, liikunta- ja nuorisolautakunnassa, rakennuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa ja svenska rum -lautakunnaissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti muutoksia ohjelman liitteeseen 1 ja liikunta- ja nuorisolautakunta ja tekninen lautakunta nostivat päätöksessään huomioitavia asioita ohjelman toimenpiteisiin ja toimenpideideoihin. Muutosesitykset ja huomiot sekä niiden huomioiminen ohjelmassa on esitetty oheismateriaalissa.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 18 / 53 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä suunnitelman liitteet Ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien vanhusten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen 2021 ja Espoon suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Käsittely Esittelijä muutti esitystään seuraavilla lisäyksillä. Sivu 39 iäkkäiden tehostettu palveluasuminen: Selvitetään mahdollisuudet ikäihmisten perhehoidon järjestämiseksi myös muille, kuin omaishoidossa oleville ikäihmisille. Sivu 40 palveluohjaus: Espoo järjestää ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 38. Muutosehdotuksessa hinta-laatusuhde korvattaisiin kokonaistaloudellisella edullisuudella. Monituottajamallissa kokonaistaloudellinen edullisuus ratkaisee. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 39 taulukkoon. Muutosehdotuksen mukaan Espoo Catering järjestäisi ateriat sen sijaan että valittu palveluntuottaja järjestäisi ateriat. Palvelukeskustoiminta: Vanhusten palvelut järjestää tilat (kuusi palvelukeskusta), Espoo Catering järjestää ateriat. Toimintaa toteuttavat kaupungin työntekijät, järjestöt ja muu kolmas sektori. Palvelukeskus toimii kuudella alueella. Tilat vanhusten palveluiden lisäksi kaupungin muilta toimijoilta ja yksityisiltä. Espoo Catering järjestää ateriat. Toimintaa toteuttavat kaupungin työntekijät, järjestöt ja muu kolmas sektori sekä yksityiset. Alueellinen palvelu. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 39 taulukkoon. Muutosehdotuksen mukaan kohta Omaa toimintaa ja ostopalvelua. Osittainen ulkoistaminen. Palveluseteli käytössä. Lähipalvelu. muutettaisiin kuulumaan: Kotihoito: Pääosin omaa toimintaa, osittain ostopalvelua ja palveluseteli. Omaa toimintaa ja ostopalvelua. Palveluseteli käytössä. Lähipalvelu.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 53 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosehdotuksia, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään monituottajamallia koskevasta muutosehdotuksesta, sen jälkeen palvelukeskustoimintaa koskevasta muutosehdotuksesta ja lopuksi kotihoitoa koskevasta muutosehdotuksesta. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestysjärjestyksen. Äänestykset suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä. Äänestyksessä puheenjohtajan monituottajamallia koskevaa muutosehdotusta kannatti 7 jäsentä ja vastusti 5 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Seuraavaksi äänestettiin palvelukeskustoimintaa koskevasta puheenjohtajan muutosehdotuksesta. Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotusta kannatti 5 jäsentä ja vastusti 7 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Viimeisenä äänestettiin kotihoitoa koskevasta puheenjohtajan muutosehdotuksesta. Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotusta kannatti 7 jäsentä ja vastusti 5 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirjat ovat pöytäkirjan liitteinä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallitus Esittelijä jätti eriävän mielipiteen asiassa koskien kotihoitoa: Maininta kotihoidon osittaisesta ulkoistamisesta olisi tullut sisällyttää Suunnitelmaan Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Liitteeseen 1. Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Byman ehdotti, että sivulta 39 poistetaan lause. Mahdollistetaan osittainen ulkoistaminen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen kannatuksen puutteessa raukeavana ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / 53 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 21 / / Kaupunginhallitus Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Leena Sjöblom, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon ilmasto-ohjelman. Liite Oheismateriaali 2 Espoon ilmasto-ohjelma Liite 1. Ilmasto-ohjelman hyötytavoitteiden toimenpiteet Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Espoon ilmastoohjelmasta Rakennuslautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Sosiaali- ja terveystoimen lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Ympäristölautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Espoo Cateringin lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Espoon Asuntojen lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Espoon ilmastoohjelmasta Konserniesikunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Nämnden Svenska rums utlåtande om Esbos klimatprogram Compact Of Mayors-aloitteen esittely - Konsernipalvelujen lausunto

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 22 / 53 Selostus Ilmasto-ohjelman keskeinen sisältö Ilmasto-ohjelma tukee Espoo-tarinan toteutumista. Ilmastotyöllä rakennetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kaupunkia. Tavoitteena on, että uusien ratkaisujen kautta vahvistetaan kaupungin taloudellista toimintaympäristöä, lisätään kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista samalla, kun vähennetään haitallisia ilmastopäästöjä. Espootarinan mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Poikkihallinnollinen Kestävä kehitys -ohjelma on valmistellut luonnoksen Espoon ilmasto-ohjelmaksi vuosille Ohjelma sisältää Espoon kaupungin ilmastotavoitteen asettamisen, kuusi hyötytavoitetta, joilla tuetaan kaupungin ilmastotavoitteen saavuttamista, ja ensivaiheen toimenpiteet ilmastotyön tehostamiseksi. Ohjelman hyväksymisen myötä Espoon kaupunki sitoutuu pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä sekä asettaa välitavoitteeksi 60 %:n asukaskohtaisen päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ilmasto-ohjelmassa on kuusi höytytavoitetta, jotka muodostavat kaupungin keskeisen ilmastotyön. Tavoitteiden saavuttaminen onnistuu parhaiten, kun oman työn lisäksi onnistutaan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa yhdessä asettamaan tavoitteet sekä toimimaan niiden saavuttamiseksi. Espoon kaupunki osallistuu pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön toimintaan, jonka tavoitteena on edistää merkittävien puhtaiden ja älykkäiden sekä ilmaston kannalta vaikuttavien ratkaisujen syntymistä metropolialueella. Säätiön kautta tehtävä yhteistyö tukee kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja näkyväksi tekemistä. Kaupungin keskeisenä roolina on toimia yhteistyössä suunnannäyttäjänä ja verkostojen kokoajana. Ilmasto-ohjelma määrittelee kullekin hyötytavoitteelle ensivaiheen ilmastotoimenpiteet (Liite 1), joilla tavoitellaan päästöjen merkittävää laskua ohjelmakauden aikana vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteet on valittu siten, että niitä toteuttamalla päästään nopeasti mahdollisimman suuriin päästövähennyksiin. Toimenpiteiden valinta perustuu ympäristökeskuksen vuonna 2014 teettämään Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisointi -selvitykseen. Suurimmat lyhyen tähtäimen päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräilyn palvelutason parantamisessa, lähiöiden korjausrakentamisen edistämisessä sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan paikallisen energiantuotannon lisäämisessä. Toimenpiteillä edistetään uusien teknologioiden syntymistä, kannustetaan kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin tekoihin, vähennetään kaupungin omia ilmastopäästöjä ja vahvistetaan elinvoimaisuutta.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 23 / 53 Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat 4,9 tonnia CO 2 -ekv asukasta kohden. CO 2 -ekvivalentti tarkoittaa, että kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muutettu ilmastovaikutuksiltaan vastaamaan hiilidioksidipäästöjä. Espoossa syntyvistä päästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmön tuotannosta ja seuraavaksi suurimmat osuudet kulutussähköstä ja liikenteestä. Loppu koostuu muista lämmitysmuodoista, kuten öljy- ja sähkölämmityksestä sekä jätehuollosta ja teollisuudesta. Ilmasto-ohjelman viimeisellä sivulla on kuvaaja Espoon asukaskohtaisten päästöjen kehityksestä. Espoon tekemät ilmastositoumukset ja -sopimukset Espoo on sitoutunut vuonna 2008 asetettuun pääkaupunkiseudun yhteiseen ilmastostrategiaan, jonka tavoitteena on 39 % vähennys asukasta kohti lasketuissa kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa asukasta kohden syntyvien päästöjen pienentämistä tasolle 3,8 tonnia CO 2 -ekv, kun vuoden 2015 taso oli 4,9 tonnia CO 2 -ekv. Merkittävä kaukolämmön päästöjen väheneminen tukee sitä, että tavoite on mahdollista saavuttaa hyvissä ajoin ennen tavoitevuotta. Lisäksi Espoo on mukana kuntien energiansäästösopimuksessa (KETS), kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) ja Euroopan laajuisessa kaupunginjohtajien ilmastoaloitteessa Covenant of Mayors. Espoon kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä KETSsopimuksessa tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina Tilapalvelut -liikelaitoksen mukaan vasta sopimuskauden jälkeen pystytään arvioimaan, saavutettiinko tavoite, sillä sopimus sisältää kymmeniä eri energiansäästötoimenpiteitä, joiden yhteisvaikutusten arviointi on työlästä. VAETSissa tavoitteena on alentaa kaupungin vuokra-asuntokannan energiankulutusta 10 prosenttia vuosina Espoon Asunnoilta saadun tiedon mukaan tavoite on saavutettu etuajassa. KETS ja VAETS jatkuvat uusilla sopimuskausilla vuosina Eurooppalaisten kaupunginjohtajien Covenant of Mayorsin puitteissa Espoo on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa, jos kaukolämmöntuotannon vuonna 2015 alkanut hyvä kehitys jatkuu ja liikenteen päästöjä saadaan käännettyä laskuun myös Espoossa. Covenant nykymuodossaan on päättymässä vuoteen 2020 mennessä. Ilmasto-ohjelmasta annetut lausunnot

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 24 / 53 Ohjelmasta pyydettiin lausunnot mennessä. Lausunnot saatiin kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kulttuurilautakunnalta, liikuntalautakunnalta, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalta, Svenska rum -lautakunnalta, rakennuslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä konserniesikunnalta, konsernipalveluilta, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmältä, Espoo Catering Oy:ltä ja Espoon Asunnot Oy:ltä. Lausunnoissa ohjelmaa ja toimenpideliitettä pidettiin hyvin valmisteltuna ja oikeansuuntaisena. Useissa lausunnoissa tuotiin esiin keinoja, joilla lausunnon antanut toimiala tai tulosyksikkö voi itse olla mukana toteuttamassa tai tukemassa toimenpiteitä sekä tehtiin ehdotuksia oman tulosyksikön toimenpiteiksi. Saadut lausunnot ovat asian oheismateriaalina. Uudet kansainväliset yhteistyömahdollisuudet: Compact of Mayors Compact of Mayors on maailmalaajuinen aloite, jolla tehdään kaupunkien ilmastotyötä näkyväksi ja helpotetaan toimien ja saavutusten vertailua muiden kaupunkien kanssa. Se perustettiin osana YK:n ilmastotyötä vuonna Perustajiin lukeutuu keskeisiä kaupunkien ympäristöverkostoja ja -toimijoita. Suomesta verkostossa ovat mukana Helsinki, Turku ja Vaasa. Tampere ja Vantaa ovat valmistelemassa liittymistä vuonna Maailmalta kaupunkeja on mukana yli 500. Niistä Espoon kokoluokkaa olevia, asukkaan kaupunkeja on mukana noin 170. Aloitteeseen liittymällä kaupungit sitoutuvat raportoimaan ilmastotavoitteistaan sekä niiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat kaupunkien itsensä määriteltävissä. Järjestelmään ei liity jäsenmaksuja eikä siitä aiheudu kuluja. Espoon kaupunki liittyy aloitteeseen kaupunginjohtajan päätöksellä ja ympäristökeskus on varautunut huolehtimaan sopimuksen edellyttämästä raportoinnista sekä yhteistyöstä. Compact of Mayors-aloitteen esittelymateriaali on asian oheismateriaalina.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 25 / 53 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon ilmasto-ohjelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 26 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Veräjäpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavanmuutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Oheismateriaali Selostus - Veräjäpelto, tapahtumaluettelo - Veräjäpelto, määräykset (osa1) - Veräjäpelto, määräykset (osa 2) - Veräjäpelto, määräykset (osa 3) - Veräjäpelto, määräykset (osa 4) - Veräjäpelto, kaavakartta - Veräjäpelto, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen koulukeskuksen rakentaminen. Lisäksi asemakaavalla suojellaan alueella sijaitseva vanha asuinrakennus sekä osoitetaan ylipainehallin ja huoltorakennuksen rakennusalat Leppävaaran urheilupuistoon koulukeskuksen välittömään läheisyyteen. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä noin k-m 2.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 27 / 53 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Veräjäpelto - Grindåkern, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6941, käsittää korttelin 51152, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualueella toimii Leppävaaran lukio, Leppävaaran sekä Veräjäpellon koulut. Alueella sijaitsee yhteensä 18 erillistä rakennusta, kuusi koulurakennusta, yksi liikuntahalli, viisi talousrakennusta, jalkapalloilun ylipainehalli ja yksi asuintalo sekä siihen liittyvä saunarakennus. Koulukeskuksen alueella sijaitsevat rakennukset on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Uusimmat rakennukset ovat siirtokoulu lukion eteläpuolelle ja ylipainehalli. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1913 valmistunut asuintalo. Ylipainehalli sijaitsee osin viereisten koulujen urheilukentällä sekä puistoalueella. Voimassa olevassa asemakaavassa hallille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Ylipainehallilla on 5 vuoden pituinen määräaikainen lupa.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 28 / 53 Alue liittyy Lintuvaarantiehen ja muuhun liikenneverkkoon Veräjäpellonkadun kautta. Lintuvaarantien liikennemäärää on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon. / vrk) ja Veräjäpellonkadun noin ajon. / vrk. Ajo Veräjävahdinraittia pitkin uimahallille ja urheilustadionille on katkaistu ja liikenne niille tapahtuu Veräjäpellonkadun kautta koulualueiden pohjoispuolelta. Huoltoajo ylipainehallille on sallittu myös Veräjävahdinraitin puolelta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavan periaatteita. Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Leppävaaran keskus pohjoinen II / koulukeskus asemakaava, jossa kortteli on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mikä on varattu kaupungin tarpeisiin (YO-k). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II-III. Leppävaaran urheilupuisto asemakaavassa läntinen osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka ympäristöä tulee hoitaa siten, että alue pysyy avoimena (VL-1). Itäinen osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta ja saatiin kolme lausuntoa ja viisi kannanottoa. Muistutuksissa huomautetaan lisääntyvästä liikenteestä Veräjäpellonkadulla ja esitetään liikenteen ohjaamista Vanhan Maantien kautta uimahallille. Asemakaavan muutosta on tarkistettu lausuntojen ja kannanottojen pohjalta muuttamalla 4 :n ensimmäistä kappaletta muotoon: Uudisrakentamisessa alin suositeltava lattiakorkeus on +12,5 ja suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 29 / 53 kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on N ,5 metriä. Lisättiin 9 : Muuntamo Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin tai talousrakennuksiin. Tiloihin tulee olla sujuva pääsy yleiseltä alueelta. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen yleisarkkitehtuuriin. AO-1 korttelialueelle merkittiin sr-1 rakennusalalle 125 k-m 2 rakennusoikeutta II-kerrokseen. Hulevesimerkintää tarkastettiin. Kaavakarttaa tarkistettiin muuttamalla osa lähivirkistysalueella sijainnutta Veräjävahdinpolun osuutta jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi. Asemakaavaan tehtiin teknisiä korjauksia. Lisäksi asemakaavaselostusta tarkistettiin kannanottojen mukaisesti. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan mahdollistama uusi koulukeskus sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO) ja se tulee tarjoamaan tilat sekä suomen- että ruotsinkielisille koululle ja päiväkodille. Toteutettavat tilat tulevat olemaan osin sekä peruskoulujen ja päiväkotien yhteiskäyttöisiä. Tällaisia yhteiskäyttöisiä tiloja ovat esimerkiksi ruokailu-, liikunta- ja erikoistilat sekä osin henkilökunnan taukotilat. Päiväkotien ja koulujen sisäänkäynnit sekä leikkialueet ovat erilliset. Koulukeskuksen tilat tulevat olemaan myös kuntalaisten käytettävissä iltaisin. Koulukeskuksen liikuntatoimet tukeutuvat viereiseen Leppävaaran urheilupuistoon. Liikuntatarjonnan monipuolistamiseksi kaavamuutoksessa osoitetaan ylipainehallin mahdollistava kaavamerkintä. Nykyisellään ylipainehalli sijoittuu osin opetustoimenkorttelialueelle, osin lähivirkistysalueelle ja on rakennettu määräaikaisella luvalla. Toiminnan jatkumisen kannalta on perusteltua mahdollistaa asemakaavassa urheilupuistoon soveltuvaa urheilutoimintaa. Opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) käsittää nykyisen Leppävaaran lukion, liikuntahallin sekä siirtokoulun. Korttelin rakennusoikeutta lisätään, jotta se kattaa jo käytetyn rakennusoikeuden sekä mahdollistaa lisärakentamista.

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 30 / 53 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaavamuutosalueen aluetehokkuus on ea = Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, johon saa sijoittaa liike-, kahvila- ja ravintolatoimintaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen (AO-1) Korttelialueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää (sr-1). Korttelin sr-1 merkillä osoitetulle rakennusalalle 125 k-m 2 verran rakennusoikeutta II kerrokseen. Lisäksi sallitaan 40 k-m 2 :n kokoisen talousrakennuksen rakentaminen. Korttelialueen pinta-ala on noin 860 m 2. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Kortteli sijaitsee Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun risteyksessä. Kortteliin mahdollistetaan opetustoimen rakentamista IV kerrokseen yhteensä k-m 2. Asemakaavalla suojellaan korttelialueen vanha koulurakennus. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Kaava mahdollistaa uudisosan liittämisen suojeltuun rakennukseen kiinni. Rakennusten liittymäkohtaan tulee jättää pääsisäänkäynnin eteen avoin tila. Korttelialue sijaitsee vilkasliikenteisen Lintuvaarantien vieressä, minkä vuoksi kaavassa on rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelin pinta-ala on noin m 2. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin tai talousrakennuksiin. Tiloihin tulee olla sujuva pääsy yleiseltä alueelta. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen yleisarkkitehtuuriin. Opetus- ja liikuntatoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) Alueella sijaitsee opetustiloja ja urheiluhalli. Kortteliin mahdollistetaan rakentamista III kerrokseen yhteensä k-m 2. Korttelin pinta-ala on noin m 2 ja korttelin tehokkuusluku on e = 0.45.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 31 / 53 Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Asemakaavassa mahdollistetaan hulevesien käsittelyalue. Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, johon saa sijoittaa ylipaineurheiluhallin (VL-1) Kaavassa mahdollistetaan yksikerroksisen ylipainehallin sekä talousrakennuksen rakentaminen. Alueen pinta-ala on noin m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = Autopaikkojen korttelialue (LPA) Alue osoitetaan korttelien ja käyttöön. Ajo alueelle tapahtuu Veräjäpellonkadulta. Alueen pinta-ala on noin m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alue sijoittuu Veräjäpellonkadun länsiosan viereen. Alue täydentää kadun pohjoispuolella sijaitsevaa LP-aluetta. Alueen pinta-ala on noin m 2. Kaavan lähialueella on varattu riittävästi yleistä pysäköintiä. Katualueet Kaavalla muodostuu uusi Veräjäpieli niminen katu. Katualueen mitoituksessa on huomioitu YO-korttelin saattoliikenteen vaatima pysäköinti. Hulevesi Alueen hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueesta on laadittu alustava hulevesiselvitys. Liikenne Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä olisi vuonna 2035 noin ajon. / vrk. Veräjäpellonkadun liikennemäärä olisi puolestaan noin ajon. / vrk. Ennustearvion mukaan Veräjäpellonkadun liikennemäärä on kesäkaudella suurempi kuin talvikaudella. Veräjäpellonkadun liikennemäärän kasvuun vaikuttaa kaavamuutos, mutta myös urheilupuiston toimintojen lisääntyminen (uimahalli, maauimala jne.). Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymään on tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan maankäytön lisääntyminen urheilupuiston ja koulun alueilla vaikuttaa

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 32 / 53 Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymän toimivuuteen. Tarkastelun mukaan haastavimmat tilanteet ovat iltahuipputunnin aikana Veräjäpellonkadulta suoraan ja oikealle Lintuvaarantielle käännyttäessä sekä myös Lintuvaarantieltä vasemmalle Veräjäpellonkadulle käännyttäessä. Alueelle on tehty myös meluselvitys. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa riittävän etäälle Lintuvaarantiestä, jonka liikenne aiheuttaa melua kortteliin Lisäksi Lintuvaarantien puoleiselle rakennuksen julkisivulle on annettu 30 db:n ääneneristävyysvaatimus. Lisäksi korttelissa tulee kiinnittää huomiota ilmanlaatuun Lintuvaarantien liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Kaavamääräyksissä on huomioitu ilmanlaatu. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 2/3 766,67 euroa, yhteensä 6166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue (Muodostuu uusi kortteli 51183),

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 33 / 53 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan, siten, että asemakaavakartasta korttelin osalta poistetaan rakennusalan rajaa esittävä "v"-muotoinen pistekatkoviiva. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtajan Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue (Muodostuu uusi kortteli 51183), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee