RAUTATIELÄHETYS. Kansainvälisen Rautatielähetyksen konferenssi elettiin Turussa

Transkriptio

1 RAUTATIELÄHETYS Kansainvälisen Rautatielähetyksen konferenssi elettiin Turussa RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI N:o

2 SIIPIPYÖRÄ ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Hinta 10 vuosikerta. TOIMITUS Päätoimittaja Esa Lipasti Korkeamäentie 8, Seinäjoki Puhelin (06) , Sähköposti: esa.lipasti@kolumbus.fi Toimituskunta: Kirsti Hartikainen, Raimo Jäntti, Esa Lipasti, Onni Lysti, Reino Tanjunen, Juhani Vainikainen TOIMISTO Liisankatu 27 G 17, Helsinki Puhelin (09) , Sähköposti: rky.irm@kolumbus.fi Päivystys tiistaisin klo RKY:n pankkitili RKY:n kesäkoti RAUTIALA, Vesilahti, puhelin ja Rautialan Ystävät ry:n pankkitili RKY:n kotisivut: RKY:n HALLITUKSEN TIEDOTUKSIA * Seuraava RKY:n hallituksen kokous tiistaina klo 12 Liisankatu 27. * Edellisen pidetyn kokouksen päätöksiä: 1) Rautialan pitkäaikaisen kunnossapitosuunnittelun aloittaminen. 2) Jyväskylän Talvipäivien järjestely, tarjous Jyväskylän kr. Opistolta. 3) RKY:n syyskauden toiminnan suunnittelua. 3) RKY:n 110-vuotis juhlavuoden viettäminen. 4) kansainvälisen kalenterin tilaus 200 kpl ja niiden jakelun suunnittelu. * Rautatieläisten sovittuja kirkkopyhiä syyskaudelle: Kokkola, Kaarlelan kko klo 12:00 jumalanpalvelus, kko.kahvit ja keskustelu. Iisalmi, keskustan kko klo 10:00 jumalanpalvelus, kko.kahvit ja keskustelu. Pieksämäki, keskustan kko klo 10:00 jumalanpalvelus, kko.kahvit ja keskustelu. Puheenjohtaja saarnaa näissä paikoissa ja tekee vierailuja piireihin. Yrittäkää päästä mukaan kerätä rautatieläisiä, herätellä kysymyksiä ja toimia avustajina jumalanpalveluksissa. Siinä on sitä kristityn vastuuta ja palvelun mahdollisuutta. * Talvipäivät ja 1. vuosikokous Jyväskylän Kr. Kansanopistolla Jumalanpalvelus uudessa Kuokkalan kauniissa kirkossa. 2

3 SIIPIPYÖRÄ RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI vuosikerta Anteeksiantamisen hankala läksy! (Matteus 18: 23 35) Taas meitä raahataan oppitunnille Jeesuksen koulussa. Tunnin aiheena on taivasten valtakunta ja siinä, se miten sen kansalaisten tulisi käyttäytyä siellä toisiaan kohtaan. Läksy on vaikea ja välillä tekee mieli lähteä karkuunkin, niin kuin Jukolan veljekset lukkarin koulusta, mutta asia on tärkeä ja opettaja on kärsivällinen ja taitava. Opettaessaan Jeesus kertoo kärjistetyn, mutta selkeän esimerkkikertomuksen armottomasta palvelijasta. Miehestä, joka tahtoo vain ottaa, mutta ei antaa ja siitä miten hänelle sitten käy. Hän tahtoo opettaa omilleen, että Jumalan valtakunnassa on lakina, voimana ja kiitoksen aiheena anteeksiantava rakkaus. Se on perusasia tällaisen ahneen, pahasuisen, loukkaavan, kapeasti ajattelevan, erehtyvän ja vääryyksiä tekevän kristityn vaelluksessa. Ilman anteeksiantoa ei elämä onnistu. Ilman sitä matkassa on vain syyttäviä tuntoja, ainaista levottomuutta, peittelyä ja pakoilua. Se on kansalaishyve, jota ilman ei taivaan kansalaisena voi olla. Se on Jumalan valtakunnan reunaehto, elinehto ja tunnusmerkki. Tätä me opettelemme tänäänkin Suomen kristittyjen joukossa, kun kirkosta lähtee ovet paukkuen ihmisiä, jotka kokevat ettei heitä ole ymmärretty, säälitty eikä armahdettu. Anteeksiantamista oppii vain saamalla anteeksi, Jumalan hoidossa ja Kristuksen edessä elämän koulussa. Joskus konkurssien puristuksessa, velkojen paisuessa ja velkojan kuristaessa, kun omat selviytymisen mahdollisuudet kutistuu ja häviää. Joskus saa Jumalan hyvyyttä ja suuruutta aavistellen pyhien saatossa.. Silloin kirkastuu huikea ero kymmenen tuhannen talentin ja sadan denarin välillä, keskeisten ja kehällisten asioiden käsittelyssä ja armon ja rakkauden suuruus täyttää pienen sydämen. Rakkain terveisin puheenjohtaja 3

4 4 Tapaus Härmän asemalla. Muistoja matkan varrelta 4 Entinen koulutoverini Hautamäen Matti Seinäjoen Nurmoosta, teki pitkän päivätyön erilaisissa tehtävissä Valtionrautateillä ja on nyt rautatieläisten Seinäjoen piirin aktiivi osallistuja. Hän muistelee tällä kertaa Härmän asemalla junaan rynninyttä pohjalaismiestä. Ne ei aina nämä pohojanmaan pojat ole niin tuppisuita kuin kuvitellaan, osaa ne ainakin jonkinlaista small talk:ia viritellä. Voimaa ja uhoa tuntuu niitäkin riittävän. Tulin tyävuarosta lättähatulla pohojoosesta päin. Tultihin Härmähän ja aseman laiturilla isoo, friski miäs rynkytti vaunun ovea, joka ei tuntunut aukeavan. Niinpä kiiruhrin vaunun eteiseen, mutta miäs oli jo oven ja karmin välis. Mä painoin ovi-nappia ja miäs pääsi sisälle. Onneksi tuossa vaiheessa juna oli viälä seisoksis. Tämän jäläkehen menimmä vaunuun istumaan. Miäs katteli ympärilleen päätään pyäritellen vaunua ja totesi: Kyllä nämä on mukavia, piäniä ja siistejä junia, mutta kyllä nua ovet ovat liian kankeita. Tähän mä totesin lyhyesti, että täällä on ovien avaamista varten painonappi. Tämän kuultuaan ja hetken ajateltuaan, miäs vastasi: No eihän ne akat iliman niitä pääsis sisälle ollekkaan. Että sillä lailla! Päätoimittaja pokkaa syvään ja kiittää Mattia näistä virkistävistä muisteloista. Valitettavasti nämä Matin muistelmat loppuvat tähän ainakin tällä erää, mutta ystävät virkistelkää muistianne, hierokaa aivonystyröitänne, se on kovin terveellistä. Siipipyörän toimituskunta ja varmaan lukijakuntakin iloitsisivat suuresti, jos joku jaksaisi kirjoittaa niitä päätoimittajalle!

5 Evankeliumi on Jumalan voima Kristuksessa rakkaat RKY -ystävät, sisaret ja veljet! Oman aikamme ihmisille, meille suomalaisille, on monissa tapauksissa tyypillistä lähes pakonomainen täydellisyydentavoittelu. Monet meistä tahtovat kaikessa tekemisessään pakonomaiseksi muuttuvassa suorittamisessa olla ennen kaikkea perfektionisteja, täydellisyyden tavoittelijoita, joille on tärkeintä saavuttaa toisten ihmisten hyväksyntä, kunnioitus ja arvonanto. Kuitenkin Raamattu, Jumalan antama ilmoitus ja ennen kaikkea ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, kehoittaa meitä etsimään ensin Jumalan valtakuntaa. Tähän kehotukseen liittyy lisäksi riemullinen lupaus, että sen myötä teille kaikki muukin annetaan. Sentähden uskonveljet- ja sisaret, etsikäämme yhdessä ensin taivasten valtakuntaa ja antakaamme kaikessa, ajatuksissa, sanoissa ja teoissamme ensin kunnia Jumalalle. Häneltä olemme kaiken hyvän, niin henkisen, fyysisen kuin aineellisenkin hyvän täällä ajassa saaneet. Sentähden meidän on kiittäminen myös Jumalaa, maan ja taivaan Luojaa hänen lahjoistaan ja suuresta armostaan, joilla Hän on meitä siunannut. Kristus on meidän opettajamme Apostoli Johannes kirjoittaa, kuinka juutalaiset ihmettelivät Jeesuksen opetuksia ja sanoivat: Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut? Johannes jatkaa: Jeesus vastasi heille ja sanoi: Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani ( Joh.7:15 17 ) Toivotan jokaiselle SIIPIPYÖRÄ -lehden lukijalle Jumalan suurta siunausta ja Hänen johdatustaan omalla ristintiellä. Unto Martikainen, Joensuu 5

6 Ei kulje se tyhjänä maailman rantaa, joka ilonsa omassa repussa kantaa! Näin sepitteli aikoinaan moniselitteisesti V. A. Koskenniemi, mutta Filippiläiskirjeessä apostoli Paavali kehotteli kristittyjä rohkeasti iloitsemaan ja kaivamaan ilonsa repusta toistenkin nähtäväksi. Sillä ilo Herrassa on sellaista, joka tarttuu ja valtaa, muuttaa näköaloja, antaa voimia ja uskallusta. Ei muuta kuin reput auki ja ilo irti. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, sanoo vanha sananlasku. Rautatieläisten Kristillisen Yhdistyksen kesäpäiviä ja toista vuosikokousta vietettiin Vesilahden Rautialassa Iloisten ja aurinkoisten päivien teemana oli : Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas. (Ps. 97:11) Yhteisissä tilanteissa laulujen lomassa keskusteltiin ilosta ja etsittiin ja löydettiin ilon aiheista ja perusteita. Niitähän on elämässä niin monenlaisia; toki sellaisiakin, joista runojen tuulikannel Eino Leino lauleli kysymystensä ja kipujensa keskellä, sellaisia hetkittäisiä, pois karkailevia mutta ajallaan mielen täyttäviä ilon aiheita: Ei iloja monta ihmislapselle suotu: / yks kevään riemu / ja toinen kesän / ja kolmansi korkean, selkeän syksyn riemu./ Kyntää, kylvää, / korjata kokoon, / levätä vihdoin raatamisestaan. Oli myös kestäviä ilon aiheita: Jeesus opetti monin tavoin löytäjän ilosta, oli kätkettyjä aarteita ja kadonneita helmiä, näin hän opetti taivasten valtakunnan löytämisestä ja sinne pääsemisestä. Löytäminen vasta oli todellista juhlariemua, joka kantaa kaikkien ahdistusten ja vaivojen yli. On pelastumisen riemua, anteeksisaamisen vapauttavaa ja uudistavaa iloa. Jeesus sanoi: Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. (Joh. 15:11) Paljon herätti keskustelua kysymys: Kuka ja millainen on sitten se vanhurskas, jolle päivä koittaa ja ilo syntyy? Keskustelussa todettiin, että ihmisen vanhurskauden tietää ja tuntee yksin Jumala. Jumala on se, joka vanhurskauttaa, sovittaa, puhdistaa ja pyhittää. Vanhurskas on se, joka kestää Jumalan tuomiolla, ne jotka ovat Kristuksen päällensä pukeneet, jotka ovat Hänet aarteekseen löytäneet ja häneen toivonsa ripustaneet. 6

7 Lauantaina aamupäivällä pidettiin RKY:n toinen vuosikokous, jossa keskusteltiin laajasti Rautialan tulevista kunnostustöistä ja yhdistyksen toiminnasta, sekä vahvistettiin vuoden 2009 tilit ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille. Iltapäivälle oli suunniteltu retkeä Tyrvään kunnostettuun keskiaikaiseen kirkkoon, mutta kirkko olikin varattu koko päiväksi toimituskäyttöön, eikä sinne ollut mahdollista päästä. Suunnitelmat oli muokattu uusiksi ja ensin ajelimme bussilla Vehkalahden kirkkoherran pappilaan, jonka pihatupaan oli perustettu kirjailija Oiva Paloheimon museo. Paloheimo oli aikoinaan avioitunut pappilan tyttären kanssa ja vietti useita toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia pappilan piharakennukseen valmistetussa asunnossa. Oiva Paloheimon tytär toimi asiansa osaavana oppaana ja kertoi isästään, hänen kirjailijatyöstään sekä runoistaan. Saimme kuulla paitsi historiaa myös runoja, joita monet ryhmän jäsenet muistivat ja osasivat pitkät pätkät Tirlittania sekä monia muita Paloheimon lasten, sekä uskonnollisia runoja. Elämää paremmin ymmärtääkseen täällä kannattaisi käydä toisenkin kerran. Museolta jatkoimme matkaa Toijalaan ja kun rautatieläiset oli matkassa ja museosta oli jäänyt mukavat kokemukset rohkenimme jatkaa kierrosta Veturimuseossa. Siellähän niitä oli meinaan vetureita monenmoisia isoja ja pieniä sekä tarkkaa selostusta veturin mallista, valmistajasta ja käytöstä. Pikalukutaito olisi ollut tarpeen, kun kello ja porukat riensi. Joukon veturimiehet hehkuivat innostuksesta ja saivat loistaa kokemuksillaan ja tiedoillaan. 7

8 Muutamat ryhmän jäsenistä istahtivat jo lepäämään ja kyselivät junan lähtemistä. Paluumatkalla juttu luisti veteraanien muisteluihin ja kertomusta riitti. Rautialassa sitten syötiin ja saunottiin, laulettiin ja keskusteltiin ja poistuttiin vähin äänin, väsyneinä ja paljon elämyksiä ammentaneina unimaailman ihmeellisyyksiin. Sunnuntaina kävimme kirkossa, messussa, jossa oli kesävieraiden kirkkopyhä jatkojuhlineen. Messun jälkeen me palasimme Rautialaan lounaalle ja päivien päätöstilaisuuteen, jossa riitti lauluja ja päivien aiheiden selvittelyä. Joimme juhlavat päätöskahvit täytekakkuineen. Kiittelimme isäntäväkeä hyvästä huolenpidosta, ystäviä mukavasta ja hoitavasta yhdessäolosta ja Taivaan Isää varjeluksesta ja pelastuksen sanasta. Hartaasti ja kiittäen kajahti lipunlaskun yhteydessä: Eipä koskaan Herran kansa ainiaaksi erkane! Puheenjohtaja kiitteli hiljaa mielessään ja säilöi tapahtumia yhteisten muistojen kauniiseen kokoelmaan syvälle sydämen sopukkaan. 8

9 Kansainvälisen Rautatielähetyksen konferenssi ja kulttuuriviikko Suomen Turussa. Kokouksen teema: Käyttäkää näitä parhaanne mukaan, kunnes minä palaan! (Lk. 19:13) Tässäpä oli haastetta, ohjelmaa koko viikoksi ja vieraita yhdestätoista eri maasta Euroopasta ja Intiasta. Kaikki talentit piti panna likoon, mikä lieneekin elämän syvin tarkoitus ja sisältö. Oli monikielisyyttä, monen ikäisiä osanottajia ja monenlaisia odotuksia. Järjestelyitä ja vastuunkantajia tarvittiin, suunnitelmia tehtiin ja toivomuksia kuunneltiin. Kaikkien lahjoja ja voimia tarvittiin. Emmekä me varmaan olisi yksin selvinneetkään, mutta Turun kristillinen Opisto antoi monipuoliset ja hienot tilansa, sekä taitavat ja joustavat työntekijänsä meille avuksi. Tapahtuma järjestettiin opiston kurssina. Käytössä oli mahtava auditorio, simultaanitulkintalaitteet, monipuolinen AV-tekniikka, hienot majoitus- ja ruokailutilat koko joukolle ja monia muita kivoja asioita, jotka helpottivat huikeasti järjestelyitä. Tapahtumia ja toimintoja oli niin paljon etten voi niitä yksityiskohtaisesti selostaa, otanpahan vain kuvalkaadin avulla esille muutamia päivittäisiä tapahtumia, jotka sykähdyttivät meitä suomalaisia. Suomalaiset käyttivät kotikenttäetua hyväkseen ja monet vain pistäytyivät kokouksessa, mutta oli meitä sentään valokuvassakin melkoinen ryhmä. Sveitsiläiset hävisivät sentään kävijämäärässä, mutta heillä oli kokoaikaisista osanottajista suurin ryhmä. 9

10 Torstai iltana oli päivällisen ja tervetulotoivotusten jälkeen vielä Kansainvälisen Neuvoston kokous, jossa Ueli Berger Sveitsistä valittiin toistamiseen IRM:n presidentiksi ja hänen varamiekseen Fritz Ledvinka Itävallasta, käytiin läpi kolmivuotiskertomukset Eastbournen jälkeisestä toiminnasta ja luotiin katsetta seuraavaan kolmivuotiskauteen ja Unkariin. Perjantaina oli avajaisjuhla kaikilla herkuilla varustetussa auditoriossa, eri maiden liput tuotiin saliin ja pidettiin IRM:n vuosikokous, VR:n myyntijohtaja Kari Lehtipuu Rautatiehallituksesta kertoi Suomen rautateiden historiasta ja tämän päivän tilanteesta ja Kalervo Peltonen raamattu tunnin. Ilta olikin sitten meidän suomalaisten: Alpo Hukka rakensi siltaa vuoden 1926 kokouksesta alkaen, jolloin Tampereella perustettiin Kansainvälinen Rautatielähetys, lauloimme ryhmässä, puheenjohtaja piti puheen, Hokkasen perhe Raisiosta ja Kaarina Peltonen esittivät suomalaista musiikia. Tosi hieno ilta, josta saimme kiitoksia ja kehuja niin että liivit repeilivät ja henkselit paukkui. Lauantaista jäi mieleen pastori Miika Aholan esitelmä Suomen kirkon vaiheista keskiajalta tähän päivään. Iltapäivällä kiertelimme busseilla katsomassa keskiaikaisia kirkkojamme Nousiaisissa, Maskussa, Askaisissa, jossa pidimme kahvitauon Louhisaaren kartanossa ja sitten Merimaskussa, jossa muista poiketen oli vanha luvun alusta oleva kokonaan toisen tyylinen puinen, ristikirkko ja entinen pyhäkoulu oppilaani kirkkoherra Matti Huovinen esittelemässä kaunista kirkkoa. Kohtaaminen oli liikuttava ja muistikuvat kulkivat. Onnistunut retki, tietävät oppaat ja hyvin valitut kohteet runsaasta valikoimasta. Kirkon historia alkoi jälleen elää ajatuksissa. 10

11 Sunnuntaina oli kaksikin jumalanpalvelusta toinen opistolla klo 10:00 siinä saarnasi Marti Lawrence, joka toimii rautatieläiskappalaisena Englannissa ja liturgian suoritti rovasti Reino Tanjunen. Toinen oli klo 16:00 kansainvälinen jumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa. Maanantaina retkeilimme Merimuseossa ja Tuomiokirkon tosi arvokkaassa museossa. Sataman laiturissa ankkuroidut Suomen Joutsen ja miinalaiva Pohjanmaa avasivat ovensa ja nähtävää riitti ja nehän ovat monesta tuttuja meille. Tiistaina matkustimme jälleen busseilla Naantaliin ja siellähän oli paljon katseltavaa ja asiansa osaavia oppaita riitti. Oli vanhan birgittalaisluostarin kirkko ja luostarin pienoismallit, Jöns Budden muistomerkki. Hän jo paljon ennen Mikael Agricolaa kirjoitteli suomen kiellä osia Raamatusta ja jumalanpalveluksessa käytettävän käsikirjan. Sykähdyttävä oli vanha kaupunki pienine tupineen ja kapeine kujineen, sekä rantakahviloineen. Nälkäkin yllätti kulttuurimatkailijat tässä odotellaan päivän kattausta, ympäristö elää ja taustalla seisoo vankkana ikiaikojen kirkko, joka on seissyt monissa myrskyissä ja avannut ovensa tulijoille ja lähtijöille, jotka ovat pyytäneet varjelusta ja siunausta ja ymmärtäneet jotakin elämän ihmeellisyydestä ja omasta tilastaan. Mutta valtava ja näkemisen arvoinen oli myös kahteen kerrokseen pakattu Merimuseon suuri halli, jossa oli katseltavaa ja ihmeteltävää, monenlaista merenkulkuun liittyvää kalustoa ja kuvaa. Hyvää ruokaa tarjoava ravintolakin oli rakennuksessa. Meripurjehdukselle lähdössä odotellaan laivaan pääsyä. 11

12 Keskiviikkona tasaisille raiteille tottuneet rautatieläiset kuljetettiin satamaan ja pistettiin aaltojen armoille. Nimestään veturimiehillekin tuttu Ukko Pekka kuljetti silti tasaisesti maailmankuulussa Turun saaristossa. Aurinko paistoi ja meri keinutti turvallisen tuntuisesti kuin lapsena kehdossa. Purjehdus oli onnistunut, saaret ja rantojen huvilat kauneimmillaan. Suomi-kuva kirkastui niin, että osa osanottajista siirsi matkapäiväänsä torstaista perjantaihin ja teki bussimatkan saaristoreitille. Torstai 5.8. olikin sitten päätöspäivä hyvästelyjen hetki, kiitoksia ja siunauksen toivotuksia sateli ja jäätiin odottelemaan tapaamista Unkarissa kolmen vuoden kuluttua. Puheenjohtaja palaa RKY:n Virkistysja syventymispäiviin vasta joulukuun numerossa. Siunausta syksyyn, kyllä se tästä, kun on turva Jumalassa. KAMPAAMO Parturi Pirjo Löser Malmilla jo 25 vuotta Tervetuloa viihtyisään ja rauhalliseen liikkeeseen. raidat Monisävysis. leikk. + föön. alk.66 Permispaketti sis. leikk. + sävy + föön. alk.75 Ripsien ja kulmien värjäys Vilppulantie 26, ALA-MALMI(sisäpihalla) AVOINNA: ark 9 18, la 9 14 keskiviikkoisin sulj., ilta-aikoja sop. mukaan YLI 50 VUOTTA HUOLTOTYÖTÄ Tulostimet Konttorikoneet Kopiokoneet Laskimet Paperintuhoojat Värinauhat HUOLTOKUTSU puh. (09) KONEHUOLTO Tiainen fax (09) Porvoonkatu 17, Helsinki TILAA, LUE, TUE, LEVITÄ SIIPIPYÖRÄÄ! PieksänPrint Oy