POLIITTINEN OHJELMA sivu 1 (7)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLIITTINEN OHJELMA 27.11.2013. sivu 1 (7)"

Transkriptio

1 sivu 1 (7) POLIITTINEN OHJELMA Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Ammattikorkeakouluissa arvostetaan moninaisuutta voimavarana. Opiskelija on täysivaltainen korkeakouluyhteisön jäsen, ei asiakas. Maksuton tutkintoon johtava koulutus on kirjoitettu perustuslakiin. Koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen asti ylläpitää ja edistää opiskelukykyä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista. Ammattikorkeakoulut ovat saavutettavia ja käytössä olevat opetusmateriaalit, - menetelmät ja -välineet sekä toimintatavat mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Yhteisön jäsenten asenteet tukevat jokaisen opiskelua ja osallistumista. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan. OPISKELIJAN HYVINVOINTI Opiskeluterveydenhuolto ja terveyspolitiikka Opiskeluterveydenhuolto on laadukas ja saavutettava. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä ja maksavat automaattisen terveydenhuoltomaksun. Maksun kerääjänä toimii opiskelijakunta. Kaikilla YTHS:n hallinnon tasoilla on myös ammattikorkeakoulu-opiskelijaedustus. Opiskeluterveydenhuollon toiminnot muodostavat lainmukaisen yhtenäisen kokonaisuuden. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa korostuu terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden käynnit tilastoidaan opiskeluterveydenhuollon käynteinä ja tilastointia valvotaan. YTHS:n laajentumisen myötä myös opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketju ja hoitokäytäntö tulevat ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Palveluketjun ja hoitokäytännön tarkoituksena on tukea erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista. Vaihto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto toteutuu opiskeluterveydenhuollossa. Ennen YTHS-malliin siirtymistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kunnallisen opiskeluterveydenhuollon palvelujen laatu ja saatavuus paranevat. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset amk-opiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista täyttyvät. Hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa toteutuu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste. Terveyspolitiikan painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen.

2 sivu 2 (7) Toimeentulo Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus sekä opintotuen huoltajakorotus. Opiskeluaikaista asumista tuetaan kohtuullisen osan asumiskuluista kattavalla asumisen tuella. Opintolainan nostaminen on vapaaehtoista. Sen nostamisen kynnystä madalletaan lisäämällä sen turvallisuutta ja tarjoamalla taloudellisia, opintojen aikana realisoituvia kannustimia. Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa ateriatuki nousee vastaavalla osuudella. Vähintään vuoden ajaksi korkeakouluopintonsa keskeyttäneet työelämässä olevat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan, mikäli heidän työsuhteensa katkeaa heistä riippumattomista syistä. Opiskelijoiden yhdenvertaisen etuuskohtelun varmistamiseksi toimeentulotuen maksaminen siirretään Kelalle. Opintojen keskeyttäminen kesken vuoden rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Tulorajoja tarkastellaan vuosittain. Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on kohtuuhintaisten asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakea opiskelijaasuntoa. Korkeakoulut kantavat omalta osaltaan vastuun kansainvälisten opiskelijoiden asumisesta. Valtio parantaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista toimivilla rahoitusjärjestelmillä, joilla uudistuotannon lisäksi tuetaan myös olemassa olevan asuntokannan peruskorjaamista. Opiskelija-asunnot suunnitellaan pääosin osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjä saamaan kohtuuhintaisia tontteja. Kaavoitussäännöissä voidaan opiskelija-asuntojen kohdalla joustaa esimerkiksi huonelukumäärien ja autopaikoitustilojen osalta. Kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle turvataan resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnat ovat opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita koskevat opiskelija-alennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta ja iästä riippumatta.

3 sivu 3 (7) Hallinto ja rakenne Korkeakoulujärjestelmässä on työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja ja tiedesuuntautuneita yliopistoja. Korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä. Korkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Ammattikorkeakoulu on itsenäinen oikeushenkilö. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämän edustajia sekä kytkentä toimialueeseen. Opiskelijat ovat edustettuina ammattikorkeakoulun hallinnon kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtionrahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus ja täydennyskoulutuksesta saatavat tuotot. Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen, opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan ja OPALAn kautta kerättävä opiskelijapalaute. Ammattikorkeakoulutus järjestetään monialaisilla, tukipalvelujen kannalta riittävän suurilla kampuksilla. Ammattikorkeakoulu profiloituu oman koulutusosaamisensa ja alueen tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjonta pohjautuu ammattikorkeakoulun tekemään ennakointiin. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuuta uudistetaan tarvittaessa ja koulutusvastuiden uudistamisessa huomioidaan koulutustarjonnan kokonaisuus. Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun on oltava eurooppalaisittain korkeatasoista. Ammattikorkeakouluja ja tutkintoon johtavia opintoja arvioidaan kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Ammattikorkeakoulun opetus- ja opiskeluympäristö Hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Vaihtojaksojen opinnot suunnitellaan niin, että ne voidaan pääsääntöisesti hyväksyä osaksi pakollisia opintoja. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Kotimaassa tai ulkomailla suoritetut kansainvälistymisjaksot sisältyvät luonnollisena osana opiskelijan opintoihin ja henkilöstön työnkuvaan. Yhä suurempi osa opetushenkilökunnasta on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään viitekehysten C1/YKI5 -tason opetuskielen taito takaa koulutuksen opetuksen korkeatasoisuuden. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. Tutkintojen laajuudet ovat oikein mitoitettuja ja sisältöjen työelämärelevanssia arvioidaan säännöllisesti.

4 sivu 4 (7) Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehysten tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Täydennyskoulutuksella ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavilla ohjelmilla reagoidaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Harjoittelusta ei koidu kustannuksia opiskelijalle, eikä se aiheuta suuria kustannuksia ammattikorkeakouluille. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Korkeakoulut edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Harjoitteluiden kokonaislaajuus on vähintään 30 opintopistettä Opiskelijan harjoittelun tulee olla harjoitteluksi soveltuvaa ja koulutusohjelman harjoittelutavoitteiden ja - vaatimusten mukaista. Hyvän harjoittelun kriteereitä ovat tutkintoon soveltuvuus, kokemuksen hyödynnettävyys opinnoissa ja opintojen jälkeen sekä ohjauksen riittävyys. Lisäksi harjoittelujaksoon mahdollisesti sisältyvästä itsenäisestä työstä maksetaan palkkaa ja siitä sovitaan erillisessä työsopimuksessa, ammattikorkeakoulun tai muun vastaavan tahon sitä rajoittamatta. Harjoittelu tulee olla mahdollista suorittaa myös yrittäjänä. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia tarjoamalla riittävästi perehdytystä ja ohjausta sekä tarvittaessa neuvottelee heille ennakkoon harjoittelupaikkoja. Jokaiseen ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy TKI-toimintaa ja opiskelija saa TKItoimintaan osallistumisesta todistuksen. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan jäsenet ovat mukana TKI-toiminnassa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Opiskelijavalinnan yhteydessä arvioidaan työkokemuksen lisäksi myös osaamista, joka on kertynyt ennen aikaisemmasta tutkinnosta valmistumista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista päästä opiskelemaan myös työttömänä valintakriteerien täyttyessä. Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla 90 opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on todelliset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin Koulutusvienti Koulutusviennillä kehitetään suomalaista osaamista ja kansainvälistymistä sekä lisätään liikkuvuutta. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät maksa koulutuksestaan itse.

5 sivu 5 (7) Koulutusviennin on kytkeydyttävä korkeakoulun kansainvälistymisstrategiaan. Koulutusvienti ei saa viedä resursseja tutkintoon johtavalta koulutukselta ja sen on tuotava pidemmällä aikavälillä lisäresursseja korkeakoulun toimintaan. Koulutusvientihankkeiden tulee kuulua korkeakoulun laadunvarmistuksen piiriin ja hankkeet tulee arvioida. Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. Opiskelijakunta Opiskelijakunnassa on automaatiojäsenyys. Opiskelijakunnan rahoitus on vakaata ja ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on selkeät käytänteet ammattikorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta ja perehdyttämisestä. Opiskelijakunnille on laadittu laatujärjestelmä heidän toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. YHTEISKUNTA Opiskelijavalinnat Hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti opiskelijavalinnoissa. Valintajärjestelmässä on opiskelijalle toimivat ja yhdenvertaiset siirtymiskäytänteet. Hakija saa korkeakouluista ja hakukohteista totuudenmukaista tietoa. Korkeakoulujen valmistuneiden työllistymistilannetiedot ovat kenen tahansa hyödynnettävissä olevaa avointa dataa. Korkeakouluun pääsyn nopeuttamiseksi järjestetään jatkuvia hakuja aina kun se on mahdollista. Myös pelkästään yliopistoon hakeminen oikeuttaa työmarkkinatukeen. Ammattikorkeakoulu laatii itse valintaperusteet. Ensisijaisuuspisteitä ei käytetä opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulujen valintakokeiden tulee mitata hakijan kykyä selviytyä opinnoista sekä soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiselle alalle.

6 sivu 6 (7) Hakukelpoisen henkilön tulee olla mahdollista hakea ammattikorkeakouluun pelkän valintakokeen perusteella. Kaikkien hakukelpoisten tulee päästä valintakokeisiin. Pääsykoe tulee voida suorittaa hakijaa lähinnä olevassa soveltuvassa ammattikorkeakoulussa. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalle tasolle määriteltyjen tutkintojen vastaavuus tunnustetaan automaattisesti. Siltaopintoja voidaan vaatia vain, jos opiskelija siirtyy syklien välillä olennaisesti erilaiseen tutkinto-ohjelmaan. Työurat Työurien pidentämisellä tähdätään sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen palvelulupauksessa ja eläkelupauksessa. Työurakeskustelussa tarkastellaan koko työuran pituutta. Opintoja edeltävä ja niiden aikainen työ tunnustetaan osaksi koko työuraa. Maahanmuuttopolitiikalla tuetaan väestörakenteen muutoksia sekä lisätään työnteon määrää. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomeen. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostetaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti nykyistä enemmän. Työelämän joustoja pyritään kehittämään huomioimalla työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet sekä ikä. Työnteon ehtoja ja kannattavuutta parannetaan. Yrittäjyysopetukseen ja -koulutukseen panostetaan läpileikkaavasti koko koulutuspolun ajan. Yrittäjyyden tukemisessa panostetaan erityisesti nuoriin yrittäjiin sekä pienyrittäjiin. Uudelleen kouluttautumisella ja elinikäisellä oppimisella tuetaan työkykyä koko työuran ajan. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään tukemalla aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen. Opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämistä helpotetaan kehittämällä tukipalveluja ja taloudellista tukea sekä joustavoittamalla koulutusta. Työelämässä vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken. Ase- ja siviilipalveluksen aikana kertynyt osaaminen on paremmin yksilön hyödynnettävissä opinnoissa ja työelämässä. Itsestä riippumattoman poissaolon jälkeen on mahdollista aloittaa tai jatkaa opintoja joustavasti. Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettäväksi, sekä luonteeltaan ennaltaehkäiseväksi ja kannustavammaksi. Kannustinloukut puretaan. Perustulomallien, kansalaispalkan ja negatiivisen tuloverotuksen vaikutukset tulee selvittää vaihtoehtona nykyisen kaltaiselle sosiaaliturvajärjestelmälle huomioiden erityisesti vaikutukset opiskelijoihin. Eläkejärjestelmä Tulevien eläkeuudistusten läpileikkaavana teemana on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkeikää tulee nostaa nykyisen eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi. Työn kuormittavuus tulee huomioida eläkeikää määritettäessä.

7 sivu 7 (7) Eläkemaksuja tulee välittömästi korottaa huomioiden pidentyneet elinajanodotteet sekä väestönrakenteen muutos, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi myös tulevien eläkemaksujen osalta Eläkeuudistuksessa on edistettävä joustavia siirtymiä eläkkeen ja työelämän välillä. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee kohentaa. Eläke kertyy koko työuran ajalta. Päätöksiä eläkerahastojen käytöstä ei tulevaisuudessakaan uloteta parlamentaariseen päätöksentekoon. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen Opiskelua varten myönnettävien oleskelulupien sekä maassa jo olevien opiskelijoiden jatko-oleskelulupien myöntäminen on paikkakunnasta riippumatta toimivaa ja yhdenvertaista. Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden valmistumisen jälkeen haettava työnhakuun tarkoitettu oleskelulupa on 24 kuukautta. Suomessa tutkintonsa suorittaneet henkilöt, jotka ovat työskennelleet maassa kaksi vuotta, ovat oikeutettuja hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille maksuttomia ja vähintään 30 opintopisteen laajuisia valmentavia opintoja kaikilla koulutusaloilla. Kunnat tarjoavat maahanmuuttajille riittävästi maksutonta kotimaisten kielten opetusta, huomioiden korkeakouluopintojen vaatimat kielelliset valmiudet. Työttömille korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on tarjottava erityisesti heidän tarpeisiinsa sopivaa työnhakukoulutusta. Erityisesti koulutuksen nivelvaiheiden opintojen ohjauksessa huomioidaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet. Kansainvälinen vaikuttamistoiminta European Students Union (ESU) on Euroopan tasolla merkittävin opiskelijan etuja ajava, asiantunteva järjestö. Sen organisaatioon kuuluu luottamustoimijoiden lisäksi hallintopäällikkö sekä organisaation strategista toimintaa tukeva henkilöstö. ESUn taloudellinen toiminta ja sen suunnittelu on vakaata ja ennustettavaa. EU2020-strategiassa asetettu 20 prosentin liikkuvuustavoite saavutetaan rahoittamalla ja tilastoimalla myös liikkuvuusperiodeja, jotka kestävät alle 3 kk/15 ECTS. Kansainvälistä liikkuvuutta edistetään lainojen sijaan lisärahoituksella. Opiskelijaliikkuvuuden mukana siirtyvät myös opiskelijan opintososiaaliset etuudet. Jäsenneltyä vuoropuhelua kehitetään edelleen EU-tasolla. Opiskelijoiden ja nuorten äänellä on oltava aidosti merkitystä. Eurooppalaisen tason opiskelija- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan EU-budjetista sekä yleisillä toiminta-avustuksilla että projektiavustuksilla. SAMOK tukee kansallisten liittojen kehitystyötä sekä toimillaan ESUn kautta että kahdenvälisesti.

HYVINVOINTIPOLITIIKKA

HYVINVOINTIPOLITIIKKA 21.11.2015 1 (2) HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS)

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Poliittinen ohjelma. Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 1 opiskelijakunta

Poliittinen ohjelma. Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 1 opiskelijakunta Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 1 Poliittinen ohjelma Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2 SISÄLLYSLUETTELO Opiskelijan sosiaaliset etuudet... 3 Toimeentulo... 3 Opintotuki...

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen uudistaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset syksyltä 2009 Opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Lukuvuosimaksutyöryhmän katsaus EU- ja ETA -alueen ulkopuolisen hakijan hakuprosessiin ja korkeakoulun tehtäviin

Lukuvuosimaksutyöryhmän katsaus EU- ja ETA -alueen ulkopuolisen hakijan hakuprosessiin ja korkeakoulun tehtäviin Lukuvuosimaksutyöryhmän katsaus EU- ja ETA -alueen ulkopuolisen hakijan hakuprosessiin ja korkeakoulun tehtäviin Vieraskielisen koulutuksen kehittämispäivät Hämeenlinna 5.10.2016 Riikka Vanhanen Katsaus

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015 Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

1) pe 15.7.2016 klo 15 mennessä. 2) saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. 3) ke 10.2.2016 klo 15 mennessä

1) pe 15.7.2016 klo 15 mennessä. 2) saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. 3) ke 10.2.2016 klo 15 mennessä KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU: Todistusten ja liitteiden ym. toimittaminen ammattikorkeakouluihin AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Vaadittujen asiakirjojen on saavuttava perille ilmoitettuun (postileiman

Lisätiedot

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2014 Tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2014 Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Musiikki ja tanssi Valintakoeopas 2014 Tutkintoon johtava aikuiskoulutus 1 Musiikin koulutus, Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, Musiikkipedagogi (AMK) Tutkinnon laajuus 240 op Opiskeluaika 2-4 vuotta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot