HAUKILAN KYLÄSUUNNITELMA 2007

Transkriptio

1 HAUKILAN KYLÄSUUNNITELMA 2007 Haukilan Kylät ry

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Suunnitelman lähtökohdat, tausta ia tarve Suunnitelman laadinta ia toteutus ALUEEN ESITTELY Alueen rajaus Historiaa Uskila ja Haukila Tykölä Mälkiäinen Monaala Sijainti Väestö ja asuminen Palvelut Kyläkauppa Haukilan koulu Lasten päivähoito Julkinen liikenne ja muita palveluita Liikuntahalli ja tanssilava Tievalaistus Tapahtumia Kariniemen leirikeskus Vuokra-asuntoja Harrastustoimintaa Uima- ja veneranta Tonttikauppa Yhdistystoiminta Haukilan Kylät ry Tyrvännön Urheilijat ry Pohjois-Tyrvännön Martat ry Yritystoimintaa KYLÄKYSELYN TULOKSET Alueen vahvuuksia: Kehitettävää Tulevaisuuden näkymiä Keinoja kehittämiseen Missä toiminnassa halutaan olla mukana...19 Tykölän risteys 2

3 1. JOHDANTO 1.1. Suunnitelman lähtökohdat, tausta ia tarve Kyläsuunnitelma on kyläläisten yhteinen ohjekirja kylän tulevaisuuden kehittämistarpeista. Kyläsuunnitelma laaditaan yhdessä kaikkien kyläläisten kanssa. Kyläyhdistys ja kyläläiset itse vastaavat kyläsuunnitelman lopullisesta sisällöstä ja aineiston keräämisestä. Kyläsuunnitelma toimii tietopakettina kylän toiminnasta niin kylän asukkaille kuin markkinoitaessa kylää ulospäin esimerkiksi maallemuuton edistämiseksi. Kyläsuunnitelma toimii myös asiakirjana esitettäessä esimerkiksi kunnalle kylän tulevaisuuden suunnitelmia. Kyläsuunnitelman tekemiseen ryhdyttiin, kun Valkeakosken kaupungilta annettiin ymmärtää, että suunnitelman olemassa olo helpottaisi alueella olevien maa-alueiden saamista rakennuspaikoiksi. Talvenselän taittajaiset Haukilan koulun kentällä maaliskuussa Suunnitelman laadinta ia toteutus Kyläsuunnitelma tehtiin yhteistyössä Pirkan Helmen ELMA-projektin kanssa. Sen tekemiseen saatiin kaikissa vaiheissa neuvoja ja tukea Pirkan Helmen henkilökunnalta ja muilta projektissa mukana olleilta kyliltä. Syksyllä 2006 pidettiin aloitustilaisuus Pirkan Helmen tiloissa Kylmäkoskella. Marrasjoulukuussa 2006 toteutettiin kyläkysely, jossa kysyttiin alueen asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta, tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Kysely toteutettiin kahdessa osassa. Toinen osa suunnattiin kylän aikuisväestölle. Toinen suunnattiin koululaisille. Aikuisille suunnatun kyselyn kyselylomakkeet jaettiin talkootyönä alueen kaikkiin postilaatikoihin (175 kpl). Lisäksi kyselylomakkeita oli jaossa mm. koulun joulumyyjäisissä Palautuskuorien postikuluihin saatiin tukea Pohjantähti Oy:ltä. Kyselyn 3

4 vastausprosentti oli 20%, mitä voidaan saatujen tietojen mukaan pitää varsin hyvänä vastausprosenttina. Koululaisille suunnattu kysely toteutettiin yhteistyössä koulun kanssa siten, että lomakkeet jaettiin ja myös täytettiin koulussa. Vastaukset saatiin lähes kaikilta koulun oppilailta. Ainoastaan ensimmäisen luokan oppilaat jättivät vastaamatta. Kyläkyselyn tulokset purettiin kyläkokouksessa Kyläkokouksessa oli mukana myös kyläasiamies kertomassa kyläsuunnitelman tekemisestä ja sen hyödyistä, Valkeakosken kaupungin kaavoitusarkkitehti kertomassa maaseudun tonttikauppaan liittyvistä kysymyksistä, pankin edustaja kertomassa tonttikauppaan liittyvästä verotuksesta ja Tammelan kunnan Letkun kylän kyläyhdistyksen väkeä kertomassa siellä toteutetusta tonttikauppahankkeesta. Jokion perheen talo Uskilassa 1950-luvulla. 2. ALUEEN ESITTELY 2.1. Alueen rajaus Kyläsuunnitelma koskee Haukilan Kylät ry:n toimialuetta, joka on määritelty Haukilan koulun koulunkäyntialueeksi. Alueeseen kuuluu useita kyliä ja se jakaantuu kahden kunnan (Valkeakoski ja Hattula) alueelle. Myös lääninraja kulkee alueen läpi, kun Valkeakoski kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Hattula Etelä-Suomen lääniin. Alueen kyliä ovat mm. Haukila, Uskila, Tykölä, Mälkiäinen, Laaksotorppa, Monaala. 4

5 2.2. Historiaa Uskila ja Haukila Vanha jo rautakaudella asuttu Uskelan kylä oli alun perin lähes samalla paikalla, jossa nyt on Haukilan kartano. Vanhin kylän tunnettu asukas löytyy vuodelta 1405, hän oli Magnus Vsskelest. Uskela oli Tyrväntö/Kulsialan suurimpia kyliä, keskiajan lopulla Suotaalan kanssa pitäjän suurin. Tuolloin Uskelassa oli 13 tilaa ja alat suuria. Uskelan merkityksestä kertoo myös se, että 1500-luvun alussa hallintopitäjäkäräjät pidettiin aina Suotaalassa ja Uskelassa. Suurimmat tilat olivat Knuutila, Haukila, Uotila ja Mäntälä. Vuonna 1624 Mikko Klemetinpojan tila oli koko Hämeen suurimpia peltoalaltaan ja karjamäärältään. Nyky-Haukilasta tunnetaan kaksi rautakauden asuinpaikkaa tai kalmistoa. Haukilan vanhin tunnettu omistaja on Pekka Juhaninpoika vuosina Mälkiäisten tie ja Haukilan kartanon rakennuksia Isoviha koetteli ankarasti Uskelaa ja esim. Haukila oli 1713 autiona ja muuttui kruununtilaksi. Simon Gardiemeister oli kuollut ja leski paennut Ruotsiin. Heidän poikansa palasi tilalle 12 vuoden sotavankeuden jälkeen ja sai tilan kruununrusthollarina hoitoonsa. Haukila oli kruununtilana vielä 1777 isojakokirjassa. Viimeinen Gardiemeister-niminen omistaja kuoli 1829, tuolloin perintötilaan oli liitetty jo Knuutila. Tilan perijättären nai laamanni Nils Johan Idman, Hatanpään kartanon, Tykölän, Mäntälän ja moneen muun suuren tilan omistaja. Ostettuaan Uotilan Idman omisti koko Uskilan, ja entistä kylää ryhdyttiin kutsumaan Haukilan kartanoksi. Vuonna 1876 Haukilan peri lääketieteen tohtori Axel Holmberg, jonka jälkeen kartano on ollut suvulla useamman polven ajan. Kartano perusti höyrymeijerin 1800-luvun lopulla, sen voita meni paljon Pietariin luvun alussa Haukilassa oli meijerin lisäksi mm. tiiliruukki. Viime vuosisadan karjan, sikalan ja broilerikanalan pito on vaihtunut viljanviljelyyn. Haukilan kartanossa on komea rakennuskanta ja kartanomiljöö tuulimyllyineen, sen mailla on myös hienoja peltomaisemia ja perinnenäkymiä. Uskilan torppia ovat olleet mm. Kyttälä, Halli, Eerola, Oikisto, Juva, Rekola, Vähä-Kyttälä, Suppa, Huhmaristo, Kaipola, Kelho, Murto, Pitkäsilta, Kirjava ja Liekosilta. Haukilan kartanolla oli vuonna 1888 kaikkiaan 22 torppaa, lisäksi tilalla oli 10 muonamiestä, 5 renkiä ja karjanhoitajia luvun alussa kartanossa oli pehtoori, konttoristi, seppä, meijerska apulaisineen ja koneenkäyttäjineen, hevosvouti, jalkavouti, mieskarjakko, kirvesmies, metsänvartija, 32 muonamiestä, 5 renkiä, 11 piikaa navetassa ja meijerissä sekä 3 sisäpiikaa. Karjaa oli 132 lypsävää, lisäksi 33 emakkoa ja 37 hevosta. 5

6 Tunnettuja käsityöläissukuja olivat Sandstenien seppäsuku sekä Nymanien ja Vinbergien suutarisuvut. Siirtoväelle lohkaistiin sotien jälkeen Haukilasta yli 40 tilaa. Uskela on ollut myös pohjoisen Tyrvännön liikenteen solmupaikka. Hämeenlinnasta ja Hauholta tuleva eteläinen tie on haarautunut siellä Sääksmäelle, Laitikkalaan ja Mälkiäisiin. Edelleen toimiva Haukilan koulu on perustettu Haukilan terveystalo valmistui 1948 osittain Tyrvännön ruotsalaisen ystävyyskunnan lahjoittamin varoin lähelle koulua. Uskilan kylän asutus on myöhemmin keskittynyt Luukonperän pohjoispäähän ja Haukilan kartanosta sekä vanhasta kyläpaikasta katsoen lahden vastarannalle Tykölä Tykölä on syntynyt vasta myöhäiskeskiajalla, 1500-luvulla Tykölänjärven rannalla ollut kylä kuului Kulsialan Äimälän neljännekseen. Tuolloin siellä oli useampia pikkutiloja. Päätilat olivat Partala ja Tokkara. Vuonna 1726 Tykölään tuli Cedersparre-suku, joka yhdisti tilat kokonaisuudeksi. Heidän aikanaan syntyneitä torppia olivat mm. Oikisto, Hiitiö, Ylinen, Alinen, Kihivainio ja Juva. Cedersparret muuttivat Pälkäneelle 1796 ja tilan hankki kapteeni Karl Gustav Ridderborg. Vuonna 1810 Tykölän osti suurmaanomistaja laamanni Nils Johan Idman. Lähes kaikki Tykölän rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1850-luvulla, ja uusi isäntä kelloseppä Kristian Hyrkstedt rakennutti uudet niiden nykyiselle paikalle. Itsenäisen Tyrvännön aikaan Tykölä oli kunnan pohjoisin kylä ja ainoa joka ei ollut Vanajaveden rantamilla. Tykölänjärvi tunnetaan rikkaasta linnustostaan ja kasvistostaan. 6

7 Tykölän mylly Mälkiäinen Tyrvännön kylistä Mälkiäinen on ollut tiiviimmin yhteydessä Sääksmäkeen. Se on Kuhanselän pohjoisrannalla lähellä Sääksmäen rajaa. Kylä on syntynyt viimeistään rautakaudella, vankasta asutuksesta kertovat mm. uhrikivet ja hautakummut. Keskiajan lopulla Mälkiäisissä oli 8 veroa maksavaa taloa, edelleen tuttuja nimiä olivat jo tuolloin Laurila, Kellaa, Seppälä, Kuttila ja Piurila. Asiakirjoista Mälkiäinen löytyy Ratsumestari Kuhlman muodosti 1600-luvulla Laurilasta vauraan säteritilan. 7

8 Mälkiäisten talojen tontit sijaitsivat ennen isoajakoa kahden puolen kylänraittia Vanajaveden rannan suuntaisesti. Mantereelle päin olivat kylän sarkajakoiset pellot, jotka isonjaon lopullinen järjestely v vasta saattoi nykyiselleen, samoin tonttien paikat. Tiheään rakennettu kylä paloi keväällä 1842, silloin tuhoutuivat viiden talon rakennukset. Tämän jälkeen jäivät entiseen kyläryhmään vain Kuttila, Laurila ja Kellaa. Silmiinpistävin muinaismuisto on valtava Illaakivi tai Illaankivi, uhrikivi jonka päällä on 16 kuppia. Sen lähistöllä on rautakauden hautakumpuja ja kauniita katajikkoja. Toinen Mälkiäisten kuppikivi on Kylä-Seppälässä. Kylän eteläpuolen Neroonniemestä tunnetaan pari rautakauden hautaröykkiötä. Sieltä on myös tietoja muista kiviröykkiöistä, mutta mökkirakentaminen on hävittänyt paljon jälkiä vanhoista asukkaista. Mälkiäistä on kehuttu Tyrvännön kylistä kauneimmaksi. Nykyään siellä toimii mm. Järvelän lomakoti Monaala Monaala löytyy asiakirjoista ensi kerran luvulla kylässä oli 8 talonpoikaistilaa. Monaalassa oli majatalo jo 1600-luvulla, 1620-luvulla sitä piti Perttu Martinpoika. Se lienee ollut nykyisen Huunan paikalla, missä oli kestikievari vielä 1800-luvulla. Monaalan kartanon kantatila eli Kartanon ratsutila yhdistettiin useammasta pienemmästä tilasta luvulla. Ensin kantatilaan liitettiin 1628 osa naapuritilasta, ja 1631 puolet Mattilan ratsumiestilasta. Pitkäaikainen omistajasuku oli Bockin suku Isonvihan aika koetteli ankarasti Monaalaa, mutta tilat vaurastuivat 1700-luvun loppuun mennessä. Vuonna 1816 kartano siirtyi talonpoikaissuvulle ja ostettiin perintötilaksi vuosina luvulla Monaalaan yhdistyi puolet Jussilan ratsutilasta ja neljännes Huunasta. Vuosina kartano oli jaettuna milloin kahteen, milloin kolmeen osaan. Iisakki Matinpojan poika Adolf Caven oli valtiopäivämies ja nykyisen kartanon luoja. Päärakennus on Caven-suvun ajalta 1870-luvulta, ja satulakattoinen kuisti 1929 uudistuksesta. Navetta ja kuivausriihi ovat 1800-luvulta. Koko Tyrväntö liitettiin Hattulaan , ja pohjoisimmat kylät Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä edelleen Valkeakoskeen (Historialainaukset kuvineen: Tyrväntö verkko. Lisää historiaa: 8

9 Talvinen näkymä Laitikkalantieltä 2.3 Sijainti Haukilan alue sijaitsee Vanajaveden rannalla entisen Tyrvännön kunnan pohjoisosassa. Haukilasta on matkaa Valkeakoskelle 15 km, Hämeenlinnan 35 km ja Tampereelle 50 km. 2.4 Väestö ja asuminen Alueella on parisataa taloutta. Näistä suuri osa on ympärivuotista asutusta. Asukkaiden ikäjakaumaa ei ole selvitetty, mutta tiedetään, että alueella asuu kaiken ikäistä väestöä. Lapsiperheitä on paljon. Ala-asteikäisiä (7-12 vuotiaita) on neljäkymmentä ja alle kouluikäisiä saman verran. Maatalous on alueen näkyvin elinkeino, mutta suuri osa väestöstä asuu omakotitaloissa ja Käy töissä vieraan palveluksessa tai toimii yrittäjänä muulla kuin maatalousalalla. 9

10 Seurakunnan ja kyläyhdistyksen yhteisen kerhon päättäjäisissä keväällä 2006 paistettiin makkaraa koulun pihalla. 2.5 Palvelut Kyläkauppa Haukilan alueella Uskilantien varressa toimii kyläkauppa ja sen yhteydessä asiamiesposti Haukilan koulu Haukilan koulu on perustettu vuonna Rakennusten vanhin osa on peräisin vuodelta Koulu on Tyrvännön kouluista toiseksi vanhin ja edelleen toiminnassa olevista vanhin. Koulun vanha osa, jossa toimii yläluokat ja ruokala Koulun uudempi osa, jossa toimii alaluokat ja päiväkoti Nykyisin koulu on kaksiopettajainen ja siinä toimii luokat 1-6. Toistaiseksi näyttää, että oppilaita riittää hyvin kaksiopettajaiseen kouluun tulevaisuudessakin. Yläasteelle oppilaat siirtyvät joko Valkeakoskelle tai Parolaan. Koulun yhteydessä on myös Haukilan urheilukenttä ja koulun pihalla alueen ainoa leikkikenttä. Sinne on rakennettu talkootyönä myös skeittiramppi Lasten päivähoito Koulun yhteydessä on Sassin päiväkodin osasto, jossa on parikymmentä 1-6 vuotiaille tarkoitettua hoitopaikkaa. Päiväkodissa on myös esikoulu. 10

11 2.5.4 Julkinen liikenne ja muita palveluita Haukilassa toimii yksityinen taksiyrittäjä, joka varsinaisen taksitoiminnan lisäksi huolehtii alueen koululaiskuljetuksista. Kirjastoautolla ja kauppa-autolla on säännöllinen reitti ja pysähtymispaikat alueella. Linja-autoyhteys on muutaman kerran päivässä Valkeakoskelle, Hämeenlinnaan, Hauholle ja Pälkäneelle Liikuntahalli ja tanssilava Tyrvännön Urheilijoiden vuonna 1995 talkoilla rakentama Uskilan liikuntahalli on alueen harrastustoiminnan keskus. Hallia käytetään sekä urheilu- että juhlatilana. Myös koulun sisäliikuntatunnit pidetään siellä. Hallin vieressä on 1957 valmistunut tunnelmallinen tanssilava, joka on edelleen käytössä kesäaikaan. Liikuntahalli on Haukilan harrastustoiminnan keskus Uskilan tanssilava on sisältä erittäin tunnelmallinen Tievalaistus Kesällä 2006 alueelle pystytettiin talkootyönä katuvalot koulun ja liikuntahallin väliselle tieosuudelle. Valkeakosken kaupunki on lupautunut maksamaan valaistuksessa käytettävän sähkön mutta valojen pystyttäminen, hankinta ja kunnossapito on jätetty kyläläisten hoidettavaksi. Valaistustalkoot kesällä

12 2.5.7 Tapahtumia Lisätietoa tapahtumista ja tapahtumien tarkemmat ajankohdat löytyvät kyläyhdistyksen kotisivuilta. Tässä on esitetty joitakin säännöllisesti järjestettäviä tapahtumia. Liikuntahallin ja tanssilavan ympäristössä järjestetään vuosittain alueen suurin tapahtuma Haukilan Wanhat Wempaimet. Siellä esitellään alueen vanhoja laitteita ja vanhaa esineistöä maamoottoreista ja pärehöylistä autojen ja pyörien kautta astioihin ja tekstiileihin. Näyttely on yksipäiväinen ja järjestetään heinä- elokuussa talkootyönä. Wanhat Wempaimet kesällä 2006 Juhannuspäivänä Tyrvännön Urheilijat järjestää tanssit Uskilan lavalla. Elokuussa järjestetään karaoketanssit. Liikuntahallilla järjestetään yleensä syksyisin ja keväisin vaatekutsut / naisten virkistyspäivä. Hiihtoloman aluksi tai lopuksi järjestetään koulun kentällä koko perheen talvitapahtuma Talvenselän taittajaiset. Ohjelmassa on mukavaa yhdessäoloa koko perheelle erilaisten talvisten lajien ja kilpailujen parissa unohtamatta kahvia ja makkaranpaistoa nuotiolla. Itsenäisyyspäivänä Haukilan koululla järjestetään seurakunnan Kauneimmat joululaulut ja koulun vanhempain toimikunnan joulumyyjäiset. Myyjäisillä kerätään rahaa vuosittain järjestettävään koko koulun yhteiseen luokkaretkeen. Leivonnaiset ovat kysytyintä tavaraa Haukilan joulumyyjäisissä

13 2.5.8 Kariniemen leirikeskus Kaupungin omistuksessa oleva Kariniemen leirikeskus sijaitsee Mälkiäisissä. Siellä kauniilla paikalla Vanajaveden rannalla järjestetään varsinkin kesäaikaan runsaasti koululaisten leiritoimintaa ja muita tapahtumia Vuokra-asuntoja Haukilan kartanolla on muutamia isoja vuokra-asuntoja. Asukasvalinnoissa suositaan lapsiperheitä. Asuntojen vapautumisesta voi tiedustella Haukilan kartanosta sähköpostilla Harrastustoimintaa Alueella on jonkin verran eri-ikäisille suunnattua eri tahojen järjestämää harrastustoimintaa. Myös näistä saa tarkempaa tietoa kyläyhdistyksen kotisivuilta ja alueen ilmoitustauluilta. Tyrvännön Urheilijat järjestää Tenavajumppaa alle kouluikäisille ja aikuisten jumppaa aikuisille. Sääksmäen seurakunta pitää alueella eläkeläisten päiväpiiriä, koululaisten kuoroharjoituksia ja esim. Kauneimmat joululaulut tilaisuuksia. Kyläyhdistys ja seurakunta ovat järjestäneet yhteistyössä ohjelmakerhotoimintaa koululaisille. Aikaisemmin seurakunta järjesti alueella myös päiväkerhoa, perhekerhoa ja koululaisten liikuntakerhoa. Näistä on nyt jouduttu luopumaan vetäjäpulan takia, mutta toiveissa on saada heräteltyä uudelleen henkiin nämäkin toimintamuodot. Martat järjestävät pitkin vuotta erilaisia retkiä ja tapahtumia. Samoin kyläyhdistys ja Urheilijat järjestää vuoden aikana useita satunnaisia tapahtumia. Koululaiset pääsivät kokeilemaan mm. käsikivien pyöritystä keväällä 2006 Kirran talonpoikaismuseoon tehdyllä luokkaretkellä. 13

14 Uima- ja veneranta Alueella on kylän yhteinen uimaranta ja veneranta Uskilantien varressa. Uimaranta on melko syvä ja kivikkoinen, joten aivan pienten uimapaikaksi se ei sovellu Tonttikauppa Kyläyhdistys on valinnut keskuudestaan tonttivastaavan. Hänen tehtävänään on auttaa maanomistajia löytämään alueiltaan rakentamiseen sopivia alueita ja auttaa sekä myyjää että ostajaa tonttikauppaan liittyvien asioiden hoitamisessa. 2.6 Yhdistystoiminta Haukilan Kylät ry Kylätoimikunta on toiminut Haukilan alueella jo vuosikymmeniä. Vuonna 2003 toiminta virallistettiin ja alueelle perustettiin rekisteröity kyläyhdistys. Kyläyhdistys pyrkii seuraamaan asukkaiden toiveita ja järjestämään toimintaa näiden toiveiden mukaan Tyrvännön Urheilijat ry Tyrvännön Urheilijat ry. on vuonna 1935 perustettu urheiluseura Valkeakoskella. TyU: n toiminnan tavoitteena on toimia kuntourheilu- ja liikuntaseurana sekä tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa monipuolista urheilua ja kannustaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Seurassa on jäseniä noin 120 henkilöä. Toimintamuotoina ovat mm. hiihto, suunnistus, palloilu, kuntoliikunta, yleisurheilu. Tyrvännön Urheilijat ry. omistaa Uskilan lavan ja Uskilan liikuntahallin, joita vuokrataan juhlien järjestämistä varten Pohjois-Tyrvännön Martat ry Historiaa: Haukilan koululla pidettiin kokous, jossa päätettiin jatkaa Vuokselan Noisniemen marttayhdistyksen toimintaa. Puheenjohtajaksi valittiin Anna Loponen ja sihteeriksi Helena Kiuru. Jäseniä oli ensimmäisenä toimintavuonna 28 marttaa. Vuosikokouksessa päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi Pohjois-Tyrvännön marttayhdistykseksi. Vuonna 2007 yhdistys viettää 60-vuotisjuhlavuotta. Jäsenistö ja toiminta: Vuonna 2007 yhdistyksessä on 37 jäsentä. Yhdistys kokoontuu talvisin joka toinen tiistai jonkun jäsenen kodissa. Teemme myös uima- ja kesäretkiä kotimaassa. Piiriliiton kera pääsemme myös matkoille ulkomaille. Martoilla on myös kalustoa, jota vuokrataan juhlatilaisuuksiin ym. Kalusto on lainattavissa myös eijäsenille. Lista vuokrattavasta kalustosta löytyy kyläyhdistyksen kotisivuilta. 14

15 Keväällä 2007 koululaiset tekivät kotiseuturetken Tyrvännön maisemiin. 2.7 Yritystoimintaa Haukilan alueella toimii useita pieniä yrityksiä. Näistä saa lisätietoa esim. kyläyhdistyksen kotisivujen kautta. Esimerkkejä yrityksistä ja yrittäjistä: Ahomaa Jouko: kaivinkone- ja metsurityöt, polttopuiden myynti. Blomster Raili: lasi- ja tiffanytyöt. Deseriikka: Korujen ja muiden kädentaitotuotteiden valmistus ja koulutus. Jokio Kari: taksitoimintaa Loponen Olavi: mehiläistarhaus ja hunajanmyynti Nikkanen Pertti: kaivinkonetyöt, traktoriurakointi, rakennusten perustukset, viherrakentaminen, ojankaivuu, lanaukset, lumenauraus yms. Pääkaupunkiseudun taksit Oy: Taksi- ja bussiliikenne Seppälä Eero: lomamökkien vuokraus Sähkö- ja kiinteistötekniikka Kuusisto: sähkösuunnittelu, asennus ja tarvikkeet. Tarua / Järvelä: Juhla-, kokoontumis- ja saunatilojen vuokraus, lasityöt ja kurssit, lasinsulatusuunin vuokraus. 15

16 Koululaisia kotiseuturetkellä Retulansaaressa keväällä KYLÄKYSELYN TULOKSET Tähän osioon on koottu järjestetyn kyläkyselyn tuloksia tiivistelmänä siinä muodossa, kun ne tulivat vastauksissa esille. Vastauksista näkyy ihmisten erilainen suhtautuminen samaan asiaan, esim. useimmat näkivät katuvalojen pystyttämisen alueelle positiivisena kehityksenä, mutta joillekin se oli tapa tuoda valosaastetta maalaismaisemaan. Alueen tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada nykyiset palvelut säilymään ja mielellään kehittää niitä edelleen. Merkittävimpänä asiana alueen kehittymisen ja palvelujen säilymisen kannalta Haukilan alueella nähdään uusien asukkaiden ennen kaikkea lapsiperheiden saaminen alueelle. Tätä tavoitetta tulee myös Haukilan kartano omalla asuntopolitiikallaan, kun se pitää lapsiperheitä etusijalla valitessaan vuokralaisia omistamiinsa vuokra-asuntoihin. Vuokra-asuntojen lisäksi tarvitaan omistusasuntoja vakituiseen asumiseen. Tätä voidaan edesauttaa sekä tonttikauppaa aktivoimalla että tyhjien rakennusten saamisella asumiskäyttöön. Järjestetyssä kyläkokouksessa tuli painokkaasti esille tarve vesi- ja viemäriosuuskunnan perustamisesta. Osuuskunnan tarpeellisuutta ja asukkaiden halua olla siinä mukana on syytä selvittää. 3.1 Alueen vahvuuksia: Alueeseen ja sijaintiin liittyviä: viihtyisä, turvallinen, rauhallinen, tarpeeksi lähellä keskustaa, maalaiskylä, haja-asutusalue, saasteettomuus, valottomuus, sopivan kokoinen, hieno, tilaa, luonto, rannat, laajentuminen, lyhyet etäisyydet kaupunkeihin, luonnonkauneus, niittyjä, peltoja, metsää Vanajavesi, veneily-yhteydet Ihmiset ja toiminta: kavereita, hyvät naapurit yhteishenki, aktiivisuus, talkoohenki, seuratoiminta urheiluseura, kyläyhdistys, aktiivinen kylätoiminta, maatalous sopivasti harrastusmahdollisuuksia, jumppakerho, askartelukerho 16

17 Koulun avoimien ovien päivä Rakennettu ympäristö ja palvelut: Oma pieni koulu, lähellä päiväkoti, urheiluhalli, urheilukenttä, tanssilava, Kariniemi katuvalot, tapahtumat kauppa, kirjastoauto, linja-autot Pälkäneentie: tie ja kevyenliikenteen väylä hyvät, vesijohdot ja viemärit eläimiä Koulun tiloissa on vanhempaintoimikunnan ylläpitämä museoluokka, jonne vanhaa kouluesineistöä on koottu lähinnä Haukilan koululta, mutta jonkin verran myös muilta kouluilta. 3.2 Kehitettävää KAUPPA, auki ympäri vuoden, isompi kauppa, koulun viereen kauppa, auki pidempään illalla postipalvelut, postin jakelu aikaisemmaksi lisää palveluja: cokis-automaatteja, pizzeria, musiikkiliike, air soft liike, kirjasto, uimahalli, hese, huvipuisto, kaupasta kuulapyssyn kuulia Kirppari, palvelut paremmiksi, pankki 17

18 alueelle lisää asutusta, kouluun lisää oppilaita, kavereita kunnostetaan vanhoja tyhjillään olevia rakennuksia Tonttitarjonta, kaupungin maan myyminen tonteiksi kulkuyhteydet: julkinen liikenne paremmaksi, nopeusrajoituksia alemmaksi, lisää katuvalaistusta, Uskilantie vaarallinen, kimppakyydit tiet ja teiden kunto, lisää katuvaloja tanssilava koulun tilat, koulun ulkorakennuksen rauniot pois oma yläaste kunnallistekniikka, vesiosuuskunta lisää puistoja, pusikoiden raivaaminen, järvi näkyviin eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö, suvaitsevaisuutta tiedottaminen kerho ym. toimintaa: air soft alue ja kerho, tanssikerho, jumppakerho, tansseja, lapsille toimintaa nuorison huomioon ottaminen lisää urheiluvälineitä, latukone, keihäitä, pulkkia, lapioita jalkapallokenttä, jäähalli, uimahalli, nurmikenttä, jäärata/luistelurata, hiihtolatu lapsille toimintaa kylätapahtumiin koko perheelle tapahtumia yhteiset retket, matkat museoluokan kehittäminen parempi opastus uimarannalle, uimaranta ja venepaikat metsään laavu muisteluillat 3.3 Tulevaisuuden näkymiä hyvältä vaikuttaa, toimiva, elävä, aktiivinen. lapsille turvallinen, monipuolisesti turvallinen, viihtyisä, elinvoimainen, valoisa, positiivinen tulevaisuus, kauniimpi, hieno kylä, paljon parempi, vireä, elinkelpoinen vaikutusmahdollisuudet pienet ellei omista maata kaupungin kehittämisessä jää sivuun lisää asukkaita, lisää maatiloja, lisää taloja tarvitaan lisää lapsiperheitä liikaa kulkijoita mökkiläisen kannalta tilan puute uutta toimintaa ei suuria muutoksia tasaista hiljaiseloa koulu ja kauppa toiminnassa koulun ja päiväkodin säilyminen tärkeää ehkä ei ole koulua harrastusmahdollisuudet säilyvät lisää yhteistyötä kaiken ikäisten kesken tiet ja kenttä parempia, tie asfaltoitu, teknisempi vanhukset voivat asia mahdollisimman pitkään kotona väki vaihtuu liikuntahallista tulee softaushalli traktorin vetokilpailu, armeija 18

19 3.4 Keinoja kehittämiseen Satsataan muutamaan hyvään juttuun Enemmän talkooväkeä mukaan Vapaaehtoistoiminta, kylä tekee Yhteiskunnan avulla Yhteydet päättäjiin, päättäjien painostaminen Yhteistyö, talkoot, uudet asukkaat mukaan Toimintojen yhdistäminen Tarvitaan hyviä vetäjiä Työllistämistuki yms. Maanomistajien mukaantulo Alueen esiin tuominen Tarvitaan rahaa, hankitaan rahaa myyjäisillä Vanhempien ihmisten haastattelut 3.5 Missä toiminnassa halutaan olla mukana Yhteisten alueiden hoito Myllykoskien kartoitus Tykölänvuoren näkötornin rakentaminen Projektit, talkoot, tapahtumat Historian ja perinnetiedon keruu Tanssilavan vetäminen Kirpparit, myyjäiset, rahan keruu Urheilu, lasten urheilu, juoksu, sähly Tanssikerho, jumppakerho, tanssi-illat Karaoke, pelitapahtumat Askartelukerho, lasten harrastukset, kerhot Rakennustoiminta, politiikka Softauskerho, ralli, mopokerho Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 19

20 Kuvia koulun urheilupäivästä , jolloin talkoilla rakennettu skeittramppi otettiin virallisesti käyttöön. HAUKILA LAPSIYSTÄVÄLLINEN ASUINALUE! 20