Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurikan vammaispoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Sari Niemi Kurikan vammaispoliittinen ohjelma Tie yhdenvertaiseen elämään OPINNÄYTETYÖ Syksy 2005 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki Sosiaalialan koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SISÄLLYS KURIKAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Tiedonsaanti.5 2. Oikeus toimiviin tukipalveluihin Omaishoitaja Kuljetuspalvelut Palveluasuminen, asunnon muutostyöt, välineet, koneet ja laitteet Ravinto Tulkkipalvelut Henkilökohtainen avustaja Sopeutumisvalmennus Oikeus toimivaan kuntoutukseen Palkkatyö on vammaisen oikeus Päivätoiminnan ja työnteon erilaiset mahdollisuudet Suojatyö ja avosuojatyö käsitteenä historiaa Työtoiminta Avotyötoiminta ja tuettu työtoiminta Päivätoiminta Tuettu työllistyminen Työssä oppiminen Oppisopimuskoulutus Oikeus esteettömään liikkumiseen ja avoimeen tiedonsaantiin Oikeus kulttuuriin, virkistykseen, uskonnon harjoittamiseen ja liikuntaan Vammaisjärjestöt, vammaisneuvosto, poliittinen päätöksenteko ja suunnittelu Henkilöstön koulutus Kansallinen seuranta.50 Lähteet.51 Liitteet.54

3 3 KURIKAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2005 Tämä on Kurikan kaupungin vammaisneuvoston aloitteesta laadittu kaupungin ensimmäinen vammaispoliittinen ohjelma. YK:n yleisohjeiden mukaisesti valtakunnallinen vammaisneuvosto on laatinut vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille, joka on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuna (1995:10). Tätä ohjelmaa ja siihen sisältyvää työkalupakkia käytän pohjana Kurikan vammaispoliittisen ohjelman laatimisessa. Ohjelma perustuu pääosin kurikkalaisten vammaisten tarpeisiin. Tarpeet on selvitetty vuonna 2002 tehdyllä kyselyllä joka lähetettiin 17 yhdistykselle joista 11 vastasi kyselyyn.(liite 1 ja 2) Lähden ensin tarkastelemaan eri osa-alueita tarpeiden perusteella. Sen jälkeen yleisellä teoriaosuudella, jossa käsittelen asioita siltä pohjalta, mitä oikeuksia vammaispalvelulaki tuo vammaisille henkilöille ja mitä velvoitteita se asettaa kunnille. Kaikkiin osa-alueisiin ymmärrettävästi ei ole olemassa lakipykäliä, mutta olen yrittänyt etsiä tilalle erilaisia valtakunnallisia suosituksia, ehdotuksia, raportteja ja selvityksiä. Jokaisen osa-alueen kohdalla esitän toimenpide- ehdotuksia, jotka nousivat esille pääosin kyselyn vastauksista. Joihinkin osa-alueisiin olen etsinyt muualla Suomessa toimivia erilaisia palveluiden järjestämismahdollisuuksia päätöksen teon tueksi. Oikeus liikuntaan osiossa olen käyttänyt lisäksi Kurikassa keväällä 2004 tehtyä erityisliikunnan palvelujen ja kehittämisen tutkimusta. Vammaisneuvoston tehtävänä on kanavoida vammaisten kaupunkilaisten asiantuntemus osaksi kunnallista päätöksentekoa ja toimia vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kaupungin eri toimijoiden yhteistyöelimenä toimintaedellytysten parantamiseksi. Kurikassa vammaisneuvosto on päätetty perustaa ja ensimmäinen varsinainen kokous on ollut Vammaisneuvostossa on viisi kaupungin edustajaa ja viisi järjestöjen edustajaa. Jokaisella nimetyllä vammaisneuvoston jäsenellä on myös oma

4 4 varajäsenensä. Sihteerinä toimii Kurikan kaupungin sosiaalisihteeri ja neuvosto toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Vammaispoliittisen ohjelman lähtökohtana on vammaisten perusoikeuksien toteutuminen tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaisten oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämän aloilla ja että vammaiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tämä ohjelma on tarkoitettu kunnan päättäjille ja viranomaisille, vammaisjärjestöille, vammaisille henkilöille itselleen sekä kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on kuvata vammaisten ihmisten nykytilannetta Kurikan kaupungissa sekä ehdottaa kehittämiskohteita ja toimenpiteitä vammaisten aseman tasavertaistamiseksi. Tämän lisäksi työni tarkoitus on myös antaa tietoa vammaisille, kunnan viranomaisille ja päättäjille erilaisista palveluista, palveluiden myöntämisperusteista, tietoteknisistä apuvälineistä esimerkiksi nettiosoittein. Kurikka on meille monelle hyvä paikka asua ja elää. Kaupunki on kuuluisa yrittäjyydestään ja toivon että, tämä näkyy monenlaisissa yhteisissä päätöksissä esim. esteettömässä rakentamisessa, palveluiden kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa vammaisille henkilöille. On paljon osa-alueita ja asioita joita pitäisi kehittää. Esteenä on usein edelleen asenteet sekä tietämättömyys vammaisten kuntalaisten todellisista tarpeista. Ei tule myöskään unohtaa, että paljon puhuttu syrjäytyminen on monin verroin keskimääräistä yleisempää vammaisten keskuudessa. Vammaisten täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttää yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Tämä tarkoittaa sekä fyysisen, asenteellisten että kommunikaatioon liittyvien esteiden poistamista. Kun nämä esteet on poistettu, häviää niiden mukana vammaisuuden vaikutus olennaisena ihmistä määrittelevänä tekijänä.(sosiaali- ja terveysministeriö 1995:10, 4.)

5 5 1. Tiedonsaanti Tiedon saannin heikkous, vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksien tekoon olivat keskeisiä asioita mihin kurikkalaiset vammaiset toivoivat muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton tekemässä yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4, 29.)laatusuositus oppaassa kehotetaan tiedottamaan kuntalaisille vammaispalveluista ja vammaisuuteen liittyvistä asioista. Kunnassa kuuluu varmistaa, että vammainen henkilö ja hänen läheisensä saavat halutessaan yksilöllistä tietoa kunnan palveluista, palveluiden suunnittelusta, hakemisesta ja toteutuksesta. Aktiivinen kehittämistyö edellyttää kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta. Kuntalaisilla tulee olla saatavilla tietoa valtuuston päättämistä palveluista ja kehittämistoimenpiteistä. Vammaisten kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon on mahdollista, kun tiedottaminen ja vuorovaikutus ovat saavutettavia ja keskustelu- ja toimitilat esteettömät. Onnistuneen vuorovaikutuksen perustana on yhteinen kieli. Tarvittaessa käytetään apuna esimerkiksi tulkkipalvelua.(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4,16.) Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästä ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. (Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista(812/2000, 5.) (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:11, liite 1.) Tulkeista lisää tietoa esimerkiksi ja

6 6 Toimenpide-ehdotukset: 1. Kurikan kaupungin kotisivuilla Vammaispalvelukohdassa voitaisiin luoda linkkiyhteydet vammaisjärjestöjen kotisivuille ja niillä sivuilla voisi myös olla nähtävillä vammaisneuvoston asioita. Järjestetään niille vammaisjärjestöille yhteyshenkilö jolla sitä ei ole ja sen jälkeen järjestön yhteyshenkilö ilmoitetaan edellä mainituilla kotisivuilla. 2. Vammaisneuvosto pyytää eri järjestöjä ilmoittamaan yhteyshenkilöt ja järjestämään sellaisen jos sitä ei vielä ole. 3. Vammaisjärjestöjen kotisivuilla olisi tietoa kyseisestä sairaudesta tai/ja vammasta ja palveluista ja sen päivittämisestä huolehtii kyseisen järjestön yhteyshenkilö tai jokin muu järjestön sisällä sovittu taho. 4. Vammaispalveluopasta tulee päivittää säännöllisin väliajoin ja sitä tulee jakaa eri keinoin ja tavoin vammaisille henkilöille. Päivittämisestä huolehtisi esimerkiksi Kurikan kaupungin vammaishuollon ohjaaja ja oppaan voisi laittaa yleiseen jakoon Kurikan terveyskeskukseen esim. eri sairauksista olevaan infopisteeseen. 5. Kaupunki yhdessä KELA: n kanssa kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia henkilöitä koskevia muutoksia. 6. Vammaisten henkilöiden tiedon ja oikeuksien lisäämiseksi tulee järjestää yhteisiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa Kurikan kaupunki, KELA sekä eri palveluiden järjestäjät tiedottavat ja vastaavat vammaisten henkilöiden kysymyksiin. 7. Tiedon välittämisen tulee olla vammaisia henkilöitä palvelevaa Kurikan kaupungin ja eri palvelujärjestäjien taholta. Tietoja lähetettäessä (esim. tukien maksaminen ja potilaan oikeudet) vammaisille ihmisille käytetään selkeitä ja ymmärrettäviä ohjeita ja perusteita. Muunnetaan tiedotteet esimerkiksi äänitteiksi ja/tai pistekirjoitukseksi, hyödynnetään sähköpostia ja levykkeitä, tekstin piste koko tiedotteissa min 14, myönnetään Vpl:n

7 7 mukaista tulkkipalvelua ja käytetään selkokieltä. 8. Vastavammautuneen perheen ohjauksen ja tiedonsaannin lisääminen. Esimerkiksi neuvolasta voitaisiin ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajaan perheen luvalla, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai perheessä lapsi vammautuu. Kuntoutusohjaaja neuvoo ja palvelee perhettä ja vammaista lasta. 2. Oikeus toimiviin tukipalveluihin Kunnan järjestämisvelvollisuus koskee vaikeavammaisten kuljetuspalveluja, palveluasumista ja tulkkipalveluja. Lisäksi kunnan on korvattava vaikeavammaisille asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.(sosiaali- ja terveysministeriö 1999:5,6.) Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ts. näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään määrärahojen puitteissa.(räty 2002,52.) Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tulitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.(räty 2002,52.) Kunnan on varattava määrärahoja pakollisiin(laissa sille määriteltyihin) tehtäviin. Mikäli määrärahapäätös on selkeästi alimitoitettu tai ei vastaa tiedossa olevaa tarvetta, on se lainvastainen.(räty 2002,53.) Jos vammainen asiakas katsoo, ettei hän saa kunnalta näitä lainmukaisia palveluja ja tukitoimia, hän voi valittaa kunnan sosiaalilautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.(sosiaali- ja terveysministeriö 1999:5,6.)

8 8 Vammaisten ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen tiellä on edelleenkin esteitä, joista olennaisimmat ovat asuntojen liikkumisesteet ja tarvittavien oheis- ja tukipalvelujen puute. Soveltuvien asuntojen lisäksi tarvitaan asumis- ja avustajapalveluja, jotka ovat välttämättömiä jokapäiväisen suoriutumisen kannalta. Palvelujen järjestämisen tulee perustua itsenäisen elämisen tukemiseen vammaisen ihmisen tarpeiden mukaisesti. Vammaisen henkilön tarvitseman palvelun ja avun määrä riippuu vamman laadusta ja toimintaympäristöstä.(invalidiliiton julkaisuja: Tukiverkko arkeen 2004,14.) 2.1 Omaishoitaja Kurikkalaiset vammais- ja potilasyhdistykset toivoivat lisää kotiapua, etteivät läheiset, omaishoitajat uupuisi. Omaisille toivottiin myös viikonlopun pituisia vapaita. Toivottiin palvelusuunnitelmien tekoa jokaiselle kattavasti ja valmisteluvaiheen yhteistyötä. Omaishoitajan työtä tulee tukea riittävillä korvauksilla ja toimivilla lomajärjestelyillä, joilla varmistetaan omaisen mahdollisuus lepoon ja virkistykseen.(invalidiliiton julkaisuja: Tukiverkko arkeen 2004,12-13.) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 nostaa haasteeksi käyttäjän aseman vahvistamisen. Asiakkaan ja omaisen mahdollisuutta osallistua hoidon ja hoitojärjestelyjen suunnitteluun halutaan parantaa esimerkiksi yksilöllisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla, jossa sovitetaan yhteen asiakkaan tarpeet ja palvelut sekä täsmennetään viranomaisten työnjako.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 22.) Omaishoitajuus Kurikassa Kurikassa omaishoidontuen saajia on yhteensä 61 omaishoitajaa (2004 lopun tilanne). Kurikka on vuonna 2004 osallistunut omaishoidon koordinointihankkeeseen jonka suoritti SoTe yksikkö Seinäjoelta. Tämän hankkeen suosituksina Kurikalle oli, että omaishoitajien tukemisen yksilöllisyyteen tulisi kiinnittää huomiota, intervallihoitoa tulisi kehittää, omaishoitajille tulisi järjestää säännöllisesti virkistystoimintaa, kunnan palveluista tulisi tiedottaa aktiivisemmin, kunnalla tulisi olla tarjota tukihenkilöä omaishoitajille ja kunnassa

9 9 tulisi olla selkeästi nimetty omaishoidon yhteyshenkilö.(omaishoidon koordinointihanke, Esiselvityshanke ajalla , Hankenumero ) Tällä hetkellä Kurikassa toimii OHHOIJAA-projekti johon kuuluu myös Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki, Ylistaro, Jalasjärvi, Lapua, Kauhava, Alahärmä ja Ylihärmä ja joka on Lakeuden Omaishoitajat ry:n kolmivuotinen kehittämisprojekti RAY:n ja kuntien tuella. Ohhoijaa- projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla omaishoitajille sopivia palveluja, joilla voidaan parantaa omaishoitajien ja hoidettavien terveyttä, jaksamista ja hyvinvointia. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä ja hoidettavan tarvetta pysyvään laitoshoitoon. Lakeuden Omaishoitajat ry tarjoaa tällä hetkellä Kotimies-palvelua. Omaishoitajilla on vertaistukiryhmä joka kokoontuu kahden kuukauden välein. Vertaistukiryhmää vetää vuorotellen kaupunki, seurakunta ja Ohhoijaa-projekti. Omaishoidon järjestämistapoja Tampereella on järjestöjen ja kaupungin järjestämä yhteinen omaishoidon infopiste, jossa on yhteistyötä eri järjestöjen kanssa palvelujen tiedottamisesta ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. Kohtaamispaikan henkilökunta voi samanaikaisesti huolehtia hoidettavista, jolloin hoitajat saattavat levätä, virkistyä, saunoa, huolehtia juoksevista asioista, saada tietoa palveluista ja tavata vertaisiaan.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 57.) Kunnilla on oman toiminnan rinnalla vaihtoehtoina ostopalvelusopimuksin tai palvelusetelien avulla hankkia omaishoitoon tarvittavia palveluja ja tukea palveluyrityksiltä, järjestöiltä ja seurakunnilta.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 69.) Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan linjauksissa nousee esille asiakaslähtöisyys, paikallisuus ja heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Omaishoito sopii hyvin näihin periaatteisiin ja useat omaishoitoa koskevat projektit ovat saaneet Rahaautomaattiyhdistyksen avustusta. Järjestöt ovat projektien kautta kokeilleet uusia omaishoidon toimintamalleja kuten palvelusetelin käyttöä, kuntoutusta, vapaapäivien järjestelyä, sijaishoitoa ja tiedotusta. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt avustusta

10 10 vuodelle 2004 yli sadalle omaishoitoprojektille yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 70.) Toimenpide-ehdotukset: 1. Määrärahasidonnaisten vammaispalvelujen tarvetta on jatkuvasti kartoitettava palvelusuunnitelmien avulla. Määrärahan loppuminen ei voi eikä saa olla este lain mukaisten palveluiden saannille. 2. Sosiaalityöntekijä, muut yhteistyötahot ja asiakkaan on laadittava yhteistyössä palvelusuunnitelma, jos asiakas on jatkuvan palvelun/tuen tarpeessa ja seurattava palvelusuunnitelman toteutumista säännöllisin väliajoin. 3.Ympärivuorokautista hoitoa/ tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden (kotona hoidettavat, omaishoitoa saavat) tilapäishoitojärjestelyjä on kehitettävä asiakkaan tarpeita vastaavaksi eli jokaiselle löytyisi omanlaisensa tilapäishoitojärjestely. 4.Omaishoidon tukijärjestelmää kehitetään palveluja monipuolistamalla ja palkkiota korottamalla sosiaali- ja terveystoimelle annettujen määrärahojen puitteissa. Omaishoidon palveluja voisi kehittää lisää esimerkiksi palvelusetelikäytännöllä ja hoitoringillä. Hoitorinki voitaisiin järjestää esimerkiksi seutukunnallisesti. Myös Kurikassa toimiva vertaistukiryhmä voisi tehdä omaishoitajista oman rekisterinsä ja näillä toimenpiteillä voitaisiin järjestää ja tarjota tilapäisapua hoitajan vapaapäiviksi tai kun hoitaja äkillisesti sairastuu. Vapaaehtoistyötä voisi myös hyödyntää. 5.Omaishoitajien vertaistukiryhmä jatkaisi kokoontumisia OHHOIJAA - projektin jälkeenkin. 6. Huolehditaan oma- ja hoitajien ammattitaidosta ja jaksamisesta(esimerkiksi järjestämällä koulutusta ja virkistystä) tilapäishoidon aikana.

11 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu ei toimi sujuvasti ja myönnetyt määrät eivät kurikkalaisten vammaisten mielestä toteudu lainmukaisesti vuonna 2002 olevan kyselyn mukaan. Kurikan kaupunki on tehnyt vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeiston loppuvuodesta 2004, jota on jaettu kuljetuspalvelukorttien mukana alkuvuodesta 2005 kurikkalaisille kuljetuspalvelua saaville. Kurikassa kuljetuspalvelu järjestetään ostamalla palvelu kurikkalaisten liikennöitsijöiden yhteenliittymältä. Vammainen suorittaa itse omavastuuosuutena yhdensuuntaista matkaa kohti kulloinkin voimassa olevan linjaautotaksaa vastaavan maksun. Edestakaista matkaa kohti maksu on kaksi kertaa tämä maksu.(kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluun sisältyy työmatkat, opiskelumatkat, terveydenhoitoon liittyvät matkat, asioimis-, vierailu ja virkistysmatkat ja muut toiminnan piiriin luettavat matkat.(kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Kuljetuspalvelun sisältämät matkat koskevat kaupungin omalla alueella tai lähikuntiin ulottuvia matkoja (lähikunnalla tarkoitetaan myös Seinäjokea). Matkat tämän alueen ulkopuolelle/ ulkopuolella neuvotellaan erikseen sosiaalitoimiston kanssa ennen matkojen toteuttamista. (Kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Vaikeavammaiselta henkilöltä ei kunta voi edellyttää yksilöllisten syiden esittämistä matkojen hyväksymiseksi kuljetuspalvelujen piiriin kuuluviksi. Asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tarkoitus ja kohde on vaikeavammaisen henkilön itsensä harkittavissa ja päätettävissä. Kunnallinen toimielin ei voi yleisohjeillaan tai yksilöpäätöksessään rajata tätä subjektiivista oikeutta sanelemalla tai osittamalla hyväksyttävät matkojen tarkoitukset. Päätöksentekijällä ei siis ole oikeutta ajatella vammaisen henkilön puolesta.(räty 2002, 80.) Kurikan kuljetuspalveluohjeistossa matkojen lukumäärässä huomioidaan kaikki välttämättömät työ- ja opiskelumatkat ja asioimis-, terveydenhuolto-, vierailu-, virkistys- ja muissa matkoissa myönnetään kuukaudessa enintään kahdeksantoista yhdensuuntaista matkaa. (Kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto)

12 12 Kunta ei voi myöskään määrätä harrastusten tai virkistyksen kohdetta ja paikkaa. Vammaisella henkilöllä on sama oikeus kuin muillakin valita omat harrastukset sekä sen, missä harrastaa. Kuljetuspalvelujen tarpeen määrää harkittaessa on lisäksi otettava huomioon vammaisen henkilön ihmissuhteet ja sosiaalinen kanssakäyminen.(räty 2002, 80.) Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. (Räty 2002,88.) Kunnalla on siis velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. (Räty 2002,79.) Kurikan kaupungin vammaispalvelulain matkojen lukumäärä sekä kustannukset Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin oikeutettuja Kurikassa oli vuonna 2002 yhteensä 140 henkilöä. Vuonna 2003 kuljetuspalvelumatkoista aiheutuneet kustannukset olivat noin euroa, eli keskimääri euroa kuljetuksia tarvitsevaa henkilöä kohden. Tämä on selvästi enemmän kuin valtakunnan keskimääräinen 972 euroa. Kurikassa yhdensuuntaisen matkan kustannukset olivat keskimäärin 18,5 euroa. Seinäjoelle suuntautuvista matkoista aiheutuu noin euron kustannukset vuodessa, eli lähes 20 % Kurikan vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun kustannuksista aiheutuu matkoista, joiden myöntämiseen kaupungilla ei ole lakisääteistä velvoitetta. Näitä matkoja tehtiin vuonna 2003 tarkalleen 704 kappaletta, jolloin yhden Seinäjoen matkan keskimääräinen kustannus kaupungille on 60 euroa.(kurikan palveluliikenteen kehittämisselvitys) Vammaisuuden määrittelyä ja kuljetuspalveluun oikeutettu Määriteltäessä vammaisuutta tai vammaista on niitä käsiteltävä yksilön tilana ja kokemuksena sekä myös yhteiskunnallisena ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä.(räty 2002,42.)

13 13 Vammaisuuden yleisluontoinen määrittely ei ole riittävä erilaisten toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi, vaan suunnitelmien ja toimintaohjelmien laatiminen edellyttää, että täsmennetään vammaisuuden erilaiset vaikutukset yksilön toimintakykyyn ja toimintamahdollisuuksiin. Vammaisia kansalaisia ei tulisi nähdä yhtenäisenä ryhmänä, vaan kussakin tapauksessa on nähtävä erikseen ne toimintarajoitukset, joita kyseinen vamma aiheuttaa.(räty 2002,42.) WHO:n käyttämän luokittelun mukaan vammalla (impairment) tarkoitetaan psykologisten tai fysiologisten toimintojen tai anatomisen rakenteen puutosta tai poikkeavuutta. Vajaatoiminnalla (disability) tarkoitetaan vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta ihmiselle normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa. Haitalla (handicap) tarkoitetaan vammasta tai vajaatoiminnasta johtuvaa, tiettyä yksilöä koskevaa huono-osaisuutta, joka rajoittaa tai estää hänen ikänsä, sukupuolensa, sosiaalisen asemansa ja kulttuuritaustansa huomioon ottaen normaaliksi katsottavaa suoriutumista.(räty 2002, 42.) Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.(räty 2002,75.) Pelkkä lääkärinlausunto vaikeavammaisuudesta ei ole yksin riittävä peruste päätöksenteolle vaan myös sosiaalisella arvioinnilla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Harkittaessa palvelujen järjestämisen edellytyksiä, on kiinnitettävä huomioita vammaisen omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvitettävä se, missä palvelut, harrastukset tms. ovat saatavilla.(räty 2002,75.) Vaikeavammaisuus voi aiheutua fyysisistä tai psyykkisistä syistä. Vaikeavammaisuusedellytys voi täyttyä myös siksi, ettei henkilö psyykkisen sairautensa vuoksi voi käyttää joukkoliikennevälineitä. Liikuntaesteisyys voi myös vaihdella riippuen vuodenajoista tai sääoloista. Joissain tapauksissa huonot liikenneolosuhteet saattavat vaikeuttaa huomattavasti vaikeavammaisen henkilön liikkumista.(räty 2002, 75.) Vaikeavammaisuuden arvioiminen voi perustua seikkoihin, jotka eivät ole ennalta arvattavissa eikä näin ollen etukäteen voida täsmällisesti arvioida, kuinka paljon vuodessa on sellaista aikaa, jolloin hakija tarvitsee välttämättä kuljetuspalveluja. Tällä tavoin

14 14 ajallisesti rajattua oikeutta kuljetuspalvelun saamiseen on kuitenkin voitava tarkistaa, jos sää- keli- tai muut olosuhteet sekä muutokset hakijan terveydentilassa sitä edellyttävät.(räty 2002, ) Vaikeavammaisuutta arvioitaessa ei henkilön iällä ole merkitystä. Kuljetuspalveluihin on vaikeavammaisella vanhuksella ja lapsella samanlainen oikeus, kuin muillakin vaikeavammaisilla henkilöillä.(räty 2002, 76.) Kuljetuspalvelujen määrä Vammaispalveluasetuksen 6 sanoo, että vaikeavammaiselle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Näiden matkojen järjestämisessä ei ole matkojen määrään liittyviä kuukausittaisia rajoituksia.(räty 2002, 81.) Säännöstä ei voida tulkita siten, että vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa. Mikäli vaikeavammaisen henkilön tarve on asetuksen tarkoittamaa tarve 18 matkaa suurempi (ja tarve on toteennäytetty), on mahdollista, että kunta on velvollinen järjestämään vammaiselle henkilölle kuuluvana subjektiivisena oikeutena enemmän, kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.(räty 2002, 77.) Kuljetuspalvelujen saanti ja niiden järjestäminen eivät ole esteinä auton hankintaan saatavalle korvaukselle. Kuljetuspalvelujen ja toisaalta auton käyttö liikkumisessa eivät ole siten yhteismitallisia, että hakemus voitaisiin hylätä sen perusteella, saako henkilö kuljetuspalveluja tai vastaavasti, omistaako hän auton. Tarve kuljetuspalveluihin tai tarve autoavustukseen voi olla erilaista. Mikäli autoa käytetään muihin tarkoituksiin kuin myönnettyjä kuljetuspalveluja, on hakemus ratkaistava vammaispalvelulain mukaisesti.(räty 2002,153.) Mikäli vaikeavammainen henkilö on hakenut ja saanut liikkumistarpeisiinsa perustuen, joko autoveron palautusta tai korvausta vammaispalvelulain perusteella auton hankintaan, voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella kuljetuspalvelujen määrää alentaa. Vaikeavammaisen henkilön on tällöin kuljetuspalveluja koskevassa hakemuksessa

15 15 pystyttävä näyttämään, että auton käyttö estyy tai se ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sääolosuhteista aiheutuvat esteet, auton korjaamolla olo tai henkilön sairaus, joka tilapäisesti estää autolla ajamisen.(räty 2002, 91.) Kuljetuspalvelujen järjestäminen Kun ottaa huomioon vammaispalvelulain 1 :ssä säädetyn lain tarkoituksen, velvollisuus edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja, on kuljetuspalvelut järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vammaisilla henkilöillä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset oikeudet liikkumiseen, kuin muillakin yhteiskunnan ja kunnan jäsenillä.(räty 2002, 88.) Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut esim. yhteiskuljetuksina. Kun kunta järjestää yhteiskuljetuksia on otettava huomioon kunkin vaikeavammaisen yksilölliset liikkumistarpeet ja varmistuttava valittujen keinojen soveltuvuudesta yksittäiselle palveluun oikeutetulle henkilölle. Mikäli yhteiskuljetukset eivät vamman, sairauden tai kuljetuspalvelujen tarpeen vuoksi sovellu vammaiselle henkilölle, on kuljetuspalvelut tällöin järjestettävä muulla, hänen yksilöllisen tarpeensa huomioon ottavalla tavalla.(räty 2002, 88.) Lähikunta ja tarve Kuljetuspalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia, joilla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Lähikuntaa ei voi käsittää yksinomaan vain siten, että se koskisi vain naapurikuntia, maantieteellisiä rajakuntia.(räty 2002, 78.) Lähikunta voidaan määritellä toiminnallisena lähikuntana jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueelta. Tällaisissa tilanteissa matka toiminnalliseen lähikuntaan ei saa olla liian pitkä. Kunnalla on velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. Kuitenkin rajausta tehtäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön matkoista esittämä yksilöllinen tarve. Jos matkat ovat sellaisia kohtuullisia jokapäiväiseen elämään kuuluvia

16 16 virkistyksen vuoksi tarpeellisia kuljetuspalveluja, joita vammaispalveluasetuksessa tarkoitetaan, on matkat korvattava. (Räty 2002, ) Kun matkat suuntautuvat esimerkiksi lähiomaisen tai vanhempien luokse viikonloppuisin tai kesäisin esimerkiksi kesämökille on kysymys vammaispalveluasetuksessa tarkoittamasta jokapäiväiseen elämään liittyvistä matkoista.(räty 2002, 94.) Toimenpide-ehdotukset: 1.Laitetaan Kurikan kaupungin kotisivuille kohtaan Sosiaalitoimi: vammaispalvelut, tieto uudesta vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeistosta ja lisätään sinne matkahuollon linkki bussilippujen hintataulukkoon, mistä näkee omavastuuosuuden matkasta. 2. Järjestetään taksiautoilijoiden yhteenliittymälle koulutusta vammaisten henkilöiden avustamisesta. 3. Vaikeavammaisen henkilön saattajalta ei peritä maksua joukkoliikennevälineissä. 4. Kuljetuspalvelupäätöksissä otettava huomioon erilaisia elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia esim. psyykkiset ja fyysiset muutokset. Talvella tulisi kuljetuspalveluita saada enemmän. 2.3 Palveluasuminen, asunnon muutostyöt, välineet, koneet ja laitteet Liikkumiseen liittyviä apuvälineitä toivottiin lisää, invalideilta puuttuu asumismuoto, jossa olisi ympärivuorokautinen päivystys. Tilapäishoitoa ja muita tukipalvelumuotoja toivottiin lisää. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka vammansa tao sairautensa vuoksi tarvitsee toisen

17 17 henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina, tai muutoin erityisen runsaasti.(vpl 8 JA VpA ) Vaikeavammaisuutta määriteltäessä ja arvioitaessa henkilön oikeutta palveluasumiseen ei mitään vammaisryhmää voida sulkea säännöksen soveltamisen ulkopuolelle. Vammaispalvelulaki ei myöskään tunne mitään ikärajoja. Tarvittaessa palveluasumista voidaan siten järjestää esimerkiksi lapselle, vanhukselle tai mielenterveyspotilaalle.(räty 2002, 101.) Palveluasumiseen kuuluvat asunto, joko oma asunto(omistus- tai vuokra-asunto tms.) tai muu tarpeen mukainen, yleensä kunnan järjestämä asumismuoto, sekä asumiseen liittyvät palvelut ja tukitoimet. Palveluja ja tukitoimia tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Määrärahoihin perustuvia rajoja ei ole mahdollista määritellä tukitoimille tai palveluille palveluasumista järjestettäessä.(räty 2002, 102.) Asumista tukee mahdollisuus liikkua ja toimia asunnon ulkopuolella. Liikkumismahdollisuuksien tulee olla riittävät. Liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi voidaan tarvita kuljetuspalveluja, henkilökohtaista avustajaa tai tukea oman auton tai apuvälineiden hankintaan (esimerkiksi tandempyörä, kolmipyörä, kävelytuki ja sähköpyörätuoli).(sosiaali- aja terveysministeriön oppaita 2003:4, 34.) Palveluasumiseen liittyvät palvelut Asumiseen liittyvät palvelut voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, jotka tarvitaan asiakkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. (VpA 10 2 momentti.) Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina ja tukitoimina(kotipalvelut, asumispalvelut tai esimerkiksi henkilökohtaisen avustajajärjestelmän avulla).(räty 2002, 102.) Annettavien palvelujen ja tukitoimien runsaus tai laajuus eivät saa olla myöskään esteenä palveluasumispäätökselle. Palvelujen määrällä ja niiden luonteella voi kuitenkin olla merkitystä siihen, miten ja missä kunta palveluasumista järjestää.(räty 2002,103.)

18 18 Asunnon muutostyöt, välineet koneet ja laitteet Palveluasumisen tarkoituksena on tukea jatkuvasti toisen henkilön antaman avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen ilman laitoshuoltoa parantamalla hänen toimintakykyään sekä toisaalta mahdollistaa asunnossa toteutetuin erityisjärjestelyin mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Annettavilla tukitoimilla ja esimerkiksi asunnon muutostöillä tai välineillä on voitava edesauttaa tai edistää vammaisen toimintakykyä itsenäiseen selviytymiseen asunnossa. (Räty 2002,104.) Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairautensa vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostöiksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.(vpa 12.) Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.(vpa 17.) Asianmukaiset apuvälineet ja päivittäisissä toimissa tarvittavat koneet ja laitteet auttavat arjen sujumisessa niin asunnossa kuin ympäristössäkin. Teknologian sovellutukset saattavat antaa uusia mahdollisuuksia itsenäiselle toimimiselle.(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4,34.) Toimenpide-ehdotukset: 1. Vaikeavammaisille ihmisille taataan mahdollisuus asua kotona ja heille turvataan ympärivuorokautiset asumispalvelut. 2. Vammaisille lapsille ja nuorille järjestetään mahdollisuus tilapäishoitoon. Esimerkiksi

19 19 kehitetään vammaisille lapsille tilapäiseen hoidon tarpeeseen erityislapsen vahtitoimintaa taloudellisena tukimuotona. Sen avulla vanhemmat voivat palkata tilapäisapua korkeintaan 10 tuntia kuukaudessa ja näin saada lyhytaikaista vapaata. Esimerkiksi kodinhoitohenkilöstöstä voitaisiin nimetä joku tätä tarkoitusta varten. 3. Asunnon muutostöiden suunnittelussa tulee käyttää hyväksi teknisen toimen sekä tarvittaessa vammaisneuvoston asiantuntemusta että asiantuntijoita asiakkaan sitä haluttaessa. 4. Palveluasumista kehitettäessä eri viranomaiset olisivat yhteisyössä, kun vammaiselle tehdään palveluasumispäätöstä. 5. Esimerkiksi jokin järjestö Kurikassa rakentaa palvelukodin jossa he itse toimivat omistajina ja työnantajina esim. henkilökohtaiselle avustajalle. Kurikan kaupunki tukee ja avustaa palveluasumista järjestämällä sinne lainmukaiset ja riittävät tuki- ja palvelumuodot. 6. Kurikan eri palveluasumismuodoista tehdään palveluopas jonka tekee yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa palveluasumista tarjoavat tahot. Esitteen tekoon voi hyödyntää myös sosiaali- tai terveyspuolen opiskelijoita, jos se auttaa heidän opiskelun tavoitteiden toteutumisessa. Esitteessä mainitaan esimerkiksi montako paikkaa palveluasunnoissa on ja kuinka niihin pääsee ja mitä asuminen maksaa jne. 2.4 Ravinto Ruoka-aine allergiaa esim. keliakiaa sairastavat toivovat tiedon lisäämistä ravintoloihin, kahviloihin, kauppoihin ja yleensä eri tahoille joka tasavertaistasi heidän asemaansa Kurikan kaupungissa. Vammaiset kuntalaiset tunsivat olevansa erilaisessa asemassa ja saavansa vääränlaista huomiota sairautensa vuoksi esim. erilaisissa yleisissä tilaisuuksissa ruoka-aine allergiansa vuoksi. Lisäksi tiedon

20 20 lisäämistä toivottiin myös hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille. Diagnoosin tehneen lääkärin olisi tunnettava keliakia sairautena, antaa perustiedot sairaudesta ja ohjata henkilö ravitsemusterapeutille oikeanlaisen hoidon saamiseksi. Suomen Keliakialiitto toteuttaa vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Keliaakikon ruokavaliohoidon kehittämishankkeen ravitsemisalalla. Asiakkaana keliaakikko -projektin tavoitteena on parantaa gluteenittoman ruokavalion toteutumista kodin ulkopuolella.(http://www.keliakia.org/view/categories.asp?koodi=proj) Keliakiaa sairastavat voivat saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion aiheuttamista kustannuksista. Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville gluteenittoman ruokavalion ylläpitämiseksi. Korvaus on suuruudeltaan 21 euroa kuukaudessa ja se on saajalleen verotonta tuloa. Tuen suuruutta ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin.(www.kela.fi) Keliakiakorvaus maksetaan vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmien kautta. Tukeen ovat oikeutettuja myös ne keliakiaa sairastavat, jotka jo saavat vammaistukea tai eläkkeensaajien hoitotukea jonkin muun sairauden perusteella. Tukea haetaan Kelan toimistosta hakemuslomakkeella EV259. Tuki voidaan myöntää vuosi takautuen. Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. (www.kela.fi) Lääkäri tekee keliakiadiagnoosin ja samassa yhteydessä selvittää potilaalle taudin luonteen, ruokavalion ehdottomuuden ja elinikäisyyden sekä motivoi potilasta ruokavalion noudattamiseen. Lääkäri ohjaa kaikki uudet keliaakikot ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutti vastaa keliaakikon alkuvaiheen ruokavalio-ohjauksesta ja tarvittavasta jatko-ohjauksesta. (Hyvän ravitsemushoidon malli :http://www.keliakia.org/view/extra.asp?document_id=263.) Keliakian hyvä hoitomalli terveydenhuollon ammattilaisille löytyy internet-osoitteesta Keliakian hyvä hoitomalli on työkalu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka osallistuvat keliakian diagnosointiin ja hoitoketjuun.(http://www.keliakia.org/.)

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.9.2014 Taltionumero 2747 Diaarinumero 1114/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN JA - ASETUKSEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN MYÖNTÄ MISOHJEET ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN JA - ASETUKSEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN MYÖNTÄ MISOHJEET ALKAEN 1 LOIMAAN KAUPUNKI VAMMAISPALVELULAIN JA - ASETUKSEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN MYÖNTÄ MISOHJEET 1.1.2009 ALKAEN YLEISTÄ Vammaispalveluja järjestettäessä noudatetaan vam maispalvelulakia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN 1 Yhall 21.6.2011 121 VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET 1.8.2011 ALKAEN 1 YLEISTÄ Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.5.2016 Taltionumero 2191 Diaarinumero 3382/3/14 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Kaarinan perusturvalautakunta Päätös, jota valitus

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 KOKEMÄEN KAUPUNKI OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta Ptlk 2.12.2015 102 23/032/2015 2 1. OMAISHOIDON TUKI... 3 Tuen myöntämisedellytykset... 3 Omaishoidon tuen hakeminen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.3.2016 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten

Lisätiedot