Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurikan vammaispoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Sari Niemi Kurikan vammaispoliittinen ohjelma Tie yhdenvertaiseen elämään OPINNÄYTETYÖ Syksy 2005 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki Sosiaalialan koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SISÄLLYS KURIKAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Tiedonsaanti.5 2. Oikeus toimiviin tukipalveluihin Omaishoitaja Kuljetuspalvelut Palveluasuminen, asunnon muutostyöt, välineet, koneet ja laitteet Ravinto Tulkkipalvelut Henkilökohtainen avustaja Sopeutumisvalmennus Oikeus toimivaan kuntoutukseen Palkkatyö on vammaisen oikeus Päivätoiminnan ja työnteon erilaiset mahdollisuudet Suojatyö ja avosuojatyö käsitteenä historiaa Työtoiminta Avotyötoiminta ja tuettu työtoiminta Päivätoiminta Tuettu työllistyminen Työssä oppiminen Oppisopimuskoulutus Oikeus esteettömään liikkumiseen ja avoimeen tiedonsaantiin Oikeus kulttuuriin, virkistykseen, uskonnon harjoittamiseen ja liikuntaan Vammaisjärjestöt, vammaisneuvosto, poliittinen päätöksenteko ja suunnittelu Henkilöstön koulutus Kansallinen seuranta.50 Lähteet.51 Liitteet.54

3 3 KURIKAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2005 Tämä on Kurikan kaupungin vammaisneuvoston aloitteesta laadittu kaupungin ensimmäinen vammaispoliittinen ohjelma. YK:n yleisohjeiden mukaisesti valtakunnallinen vammaisneuvosto on laatinut vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille, joka on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuna (1995:10). Tätä ohjelmaa ja siihen sisältyvää työkalupakkia käytän pohjana Kurikan vammaispoliittisen ohjelman laatimisessa. Ohjelma perustuu pääosin kurikkalaisten vammaisten tarpeisiin. Tarpeet on selvitetty vuonna 2002 tehdyllä kyselyllä joka lähetettiin 17 yhdistykselle joista 11 vastasi kyselyyn.(liite 1 ja 2) Lähden ensin tarkastelemaan eri osa-alueita tarpeiden perusteella. Sen jälkeen yleisellä teoriaosuudella, jossa käsittelen asioita siltä pohjalta, mitä oikeuksia vammaispalvelulaki tuo vammaisille henkilöille ja mitä velvoitteita se asettaa kunnille. Kaikkiin osa-alueisiin ymmärrettävästi ei ole olemassa lakipykäliä, mutta olen yrittänyt etsiä tilalle erilaisia valtakunnallisia suosituksia, ehdotuksia, raportteja ja selvityksiä. Jokaisen osa-alueen kohdalla esitän toimenpide- ehdotuksia, jotka nousivat esille pääosin kyselyn vastauksista. Joihinkin osa-alueisiin olen etsinyt muualla Suomessa toimivia erilaisia palveluiden järjestämismahdollisuuksia päätöksen teon tueksi. Oikeus liikuntaan osiossa olen käyttänyt lisäksi Kurikassa keväällä 2004 tehtyä erityisliikunnan palvelujen ja kehittämisen tutkimusta. Vammaisneuvoston tehtävänä on kanavoida vammaisten kaupunkilaisten asiantuntemus osaksi kunnallista päätöksentekoa ja toimia vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kaupungin eri toimijoiden yhteistyöelimenä toimintaedellytysten parantamiseksi. Kurikassa vammaisneuvosto on päätetty perustaa ja ensimmäinen varsinainen kokous on ollut Vammaisneuvostossa on viisi kaupungin edustajaa ja viisi järjestöjen edustajaa. Jokaisella nimetyllä vammaisneuvoston jäsenellä on myös oma

4 4 varajäsenensä. Sihteerinä toimii Kurikan kaupungin sosiaalisihteeri ja neuvosto toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Vammaispoliittisen ohjelman lähtökohtana on vammaisten perusoikeuksien toteutuminen tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaisten oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämän aloilla ja että vammaiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tämä ohjelma on tarkoitettu kunnan päättäjille ja viranomaisille, vammaisjärjestöille, vammaisille henkilöille itselleen sekä kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on kuvata vammaisten ihmisten nykytilannetta Kurikan kaupungissa sekä ehdottaa kehittämiskohteita ja toimenpiteitä vammaisten aseman tasavertaistamiseksi. Tämän lisäksi työni tarkoitus on myös antaa tietoa vammaisille, kunnan viranomaisille ja päättäjille erilaisista palveluista, palveluiden myöntämisperusteista, tietoteknisistä apuvälineistä esimerkiksi nettiosoittein. Kurikka on meille monelle hyvä paikka asua ja elää. Kaupunki on kuuluisa yrittäjyydestään ja toivon että, tämä näkyy monenlaisissa yhteisissä päätöksissä esim. esteettömässä rakentamisessa, palveluiden kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa vammaisille henkilöille. On paljon osa-alueita ja asioita joita pitäisi kehittää. Esteenä on usein edelleen asenteet sekä tietämättömyys vammaisten kuntalaisten todellisista tarpeista. Ei tule myöskään unohtaa, että paljon puhuttu syrjäytyminen on monin verroin keskimääräistä yleisempää vammaisten keskuudessa. Vammaisten täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttää yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Tämä tarkoittaa sekä fyysisen, asenteellisten että kommunikaatioon liittyvien esteiden poistamista. Kun nämä esteet on poistettu, häviää niiden mukana vammaisuuden vaikutus olennaisena ihmistä määrittelevänä tekijänä.(sosiaali- ja terveysministeriö 1995:10, 4.)

5 5 1. Tiedonsaanti Tiedon saannin heikkous, vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksien tekoon olivat keskeisiä asioita mihin kurikkalaiset vammaiset toivoivat muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton tekemässä yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4, 29.)laatusuositus oppaassa kehotetaan tiedottamaan kuntalaisille vammaispalveluista ja vammaisuuteen liittyvistä asioista. Kunnassa kuuluu varmistaa, että vammainen henkilö ja hänen läheisensä saavat halutessaan yksilöllistä tietoa kunnan palveluista, palveluiden suunnittelusta, hakemisesta ja toteutuksesta. Aktiivinen kehittämistyö edellyttää kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta. Kuntalaisilla tulee olla saatavilla tietoa valtuuston päättämistä palveluista ja kehittämistoimenpiteistä. Vammaisten kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon on mahdollista, kun tiedottaminen ja vuorovaikutus ovat saavutettavia ja keskustelu- ja toimitilat esteettömät. Onnistuneen vuorovaikutuksen perustana on yhteinen kieli. Tarvittaessa käytetään apuna esimerkiksi tulkkipalvelua.(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4,16.) Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästä ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. (Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista(812/2000, 5.) (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:11, liite 1.) Tulkeista lisää tietoa esimerkiksi ja

6 6 Toimenpide-ehdotukset: 1. Kurikan kaupungin kotisivuilla Vammaispalvelukohdassa voitaisiin luoda linkkiyhteydet vammaisjärjestöjen kotisivuille ja niillä sivuilla voisi myös olla nähtävillä vammaisneuvoston asioita. Järjestetään niille vammaisjärjestöille yhteyshenkilö jolla sitä ei ole ja sen jälkeen järjestön yhteyshenkilö ilmoitetaan edellä mainituilla kotisivuilla. 2. Vammaisneuvosto pyytää eri järjestöjä ilmoittamaan yhteyshenkilöt ja järjestämään sellaisen jos sitä ei vielä ole. 3. Vammaisjärjestöjen kotisivuilla olisi tietoa kyseisestä sairaudesta tai/ja vammasta ja palveluista ja sen päivittämisestä huolehtii kyseisen järjestön yhteyshenkilö tai jokin muu järjestön sisällä sovittu taho. 4. Vammaispalveluopasta tulee päivittää säännöllisin väliajoin ja sitä tulee jakaa eri keinoin ja tavoin vammaisille henkilöille. Päivittämisestä huolehtisi esimerkiksi Kurikan kaupungin vammaishuollon ohjaaja ja oppaan voisi laittaa yleiseen jakoon Kurikan terveyskeskukseen esim. eri sairauksista olevaan infopisteeseen. 5. Kaupunki yhdessä KELA: n kanssa kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia henkilöitä koskevia muutoksia. 6. Vammaisten henkilöiden tiedon ja oikeuksien lisäämiseksi tulee järjestää yhteisiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa Kurikan kaupunki, KELA sekä eri palveluiden järjestäjät tiedottavat ja vastaavat vammaisten henkilöiden kysymyksiin. 7. Tiedon välittämisen tulee olla vammaisia henkilöitä palvelevaa Kurikan kaupungin ja eri palvelujärjestäjien taholta. Tietoja lähetettäessä (esim. tukien maksaminen ja potilaan oikeudet) vammaisille ihmisille käytetään selkeitä ja ymmärrettäviä ohjeita ja perusteita. Muunnetaan tiedotteet esimerkiksi äänitteiksi ja/tai pistekirjoitukseksi, hyödynnetään sähköpostia ja levykkeitä, tekstin piste koko tiedotteissa min 14, myönnetään Vpl:n

7 7 mukaista tulkkipalvelua ja käytetään selkokieltä. 8. Vastavammautuneen perheen ohjauksen ja tiedonsaannin lisääminen. Esimerkiksi neuvolasta voitaisiin ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajaan perheen luvalla, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai perheessä lapsi vammautuu. Kuntoutusohjaaja neuvoo ja palvelee perhettä ja vammaista lasta. 2. Oikeus toimiviin tukipalveluihin Kunnan järjestämisvelvollisuus koskee vaikeavammaisten kuljetuspalveluja, palveluasumista ja tulkkipalveluja. Lisäksi kunnan on korvattava vaikeavammaisille asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.(sosiaali- ja terveysministeriö 1999:5,6.) Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ts. näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään määrärahojen puitteissa.(räty 2002,52.) Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tulitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.(räty 2002,52.) Kunnan on varattava määrärahoja pakollisiin(laissa sille määriteltyihin) tehtäviin. Mikäli määrärahapäätös on selkeästi alimitoitettu tai ei vastaa tiedossa olevaa tarvetta, on se lainvastainen.(räty 2002,53.) Jos vammainen asiakas katsoo, ettei hän saa kunnalta näitä lainmukaisia palveluja ja tukitoimia, hän voi valittaa kunnan sosiaalilautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.(sosiaali- ja terveysministeriö 1999:5,6.)

8 8 Vammaisten ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen tiellä on edelleenkin esteitä, joista olennaisimmat ovat asuntojen liikkumisesteet ja tarvittavien oheis- ja tukipalvelujen puute. Soveltuvien asuntojen lisäksi tarvitaan asumis- ja avustajapalveluja, jotka ovat välttämättömiä jokapäiväisen suoriutumisen kannalta. Palvelujen järjestämisen tulee perustua itsenäisen elämisen tukemiseen vammaisen ihmisen tarpeiden mukaisesti. Vammaisen henkilön tarvitseman palvelun ja avun määrä riippuu vamman laadusta ja toimintaympäristöstä.(invalidiliiton julkaisuja: Tukiverkko arkeen 2004,14.) 2.1 Omaishoitaja Kurikkalaiset vammais- ja potilasyhdistykset toivoivat lisää kotiapua, etteivät läheiset, omaishoitajat uupuisi. Omaisille toivottiin myös viikonlopun pituisia vapaita. Toivottiin palvelusuunnitelmien tekoa jokaiselle kattavasti ja valmisteluvaiheen yhteistyötä. Omaishoitajan työtä tulee tukea riittävillä korvauksilla ja toimivilla lomajärjestelyillä, joilla varmistetaan omaisen mahdollisuus lepoon ja virkistykseen.(invalidiliiton julkaisuja: Tukiverkko arkeen 2004,12-13.) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 nostaa haasteeksi käyttäjän aseman vahvistamisen. Asiakkaan ja omaisen mahdollisuutta osallistua hoidon ja hoitojärjestelyjen suunnitteluun halutaan parantaa esimerkiksi yksilöllisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla, jossa sovitetaan yhteen asiakkaan tarpeet ja palvelut sekä täsmennetään viranomaisten työnjako.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 22.) Omaishoitajuus Kurikassa Kurikassa omaishoidontuen saajia on yhteensä 61 omaishoitajaa (2004 lopun tilanne). Kurikka on vuonna 2004 osallistunut omaishoidon koordinointihankkeeseen jonka suoritti SoTe yksikkö Seinäjoelta. Tämän hankkeen suosituksina Kurikalle oli, että omaishoitajien tukemisen yksilöllisyyteen tulisi kiinnittää huomiota, intervallihoitoa tulisi kehittää, omaishoitajille tulisi järjestää säännöllisesti virkistystoimintaa, kunnan palveluista tulisi tiedottaa aktiivisemmin, kunnalla tulisi olla tarjota tukihenkilöä omaishoitajille ja kunnassa

9 9 tulisi olla selkeästi nimetty omaishoidon yhteyshenkilö.(omaishoidon koordinointihanke, Esiselvityshanke ajalla , Hankenumero ) Tällä hetkellä Kurikassa toimii OHHOIJAA-projekti johon kuuluu myös Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki, Ylistaro, Jalasjärvi, Lapua, Kauhava, Alahärmä ja Ylihärmä ja joka on Lakeuden Omaishoitajat ry:n kolmivuotinen kehittämisprojekti RAY:n ja kuntien tuella. Ohhoijaa- projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla omaishoitajille sopivia palveluja, joilla voidaan parantaa omaishoitajien ja hoidettavien terveyttä, jaksamista ja hyvinvointia. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä ja hoidettavan tarvetta pysyvään laitoshoitoon. Lakeuden Omaishoitajat ry tarjoaa tällä hetkellä Kotimies-palvelua. Omaishoitajilla on vertaistukiryhmä joka kokoontuu kahden kuukauden välein. Vertaistukiryhmää vetää vuorotellen kaupunki, seurakunta ja Ohhoijaa-projekti. Omaishoidon järjestämistapoja Tampereella on järjestöjen ja kaupungin järjestämä yhteinen omaishoidon infopiste, jossa on yhteistyötä eri järjestöjen kanssa palvelujen tiedottamisesta ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. Kohtaamispaikan henkilökunta voi samanaikaisesti huolehtia hoidettavista, jolloin hoitajat saattavat levätä, virkistyä, saunoa, huolehtia juoksevista asioista, saada tietoa palveluista ja tavata vertaisiaan.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 57.) Kunnilla on oman toiminnan rinnalla vaihtoehtoina ostopalvelusopimuksin tai palvelusetelien avulla hankkia omaishoitoon tarvittavia palveluja ja tukea palveluyrityksiltä, järjestöiltä ja seurakunnilta.(sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 69.) Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan linjauksissa nousee esille asiakaslähtöisyys, paikallisuus ja heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Omaishoito sopii hyvin näihin periaatteisiin ja useat omaishoitoa koskevat projektit ovat saaneet Rahaautomaattiyhdistyksen avustusta. Järjestöt ovat projektien kautta kokeilleet uusia omaishoidon toimintamalleja kuten palvelusetelin käyttöä, kuntoutusta, vapaapäivien järjestelyä, sijaishoitoa ja tiedotusta. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt avustusta

10 10 vuodelle 2004 yli sadalle omaishoitoprojektille yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:3, 70.) Toimenpide-ehdotukset: 1. Määrärahasidonnaisten vammaispalvelujen tarvetta on jatkuvasti kartoitettava palvelusuunnitelmien avulla. Määrärahan loppuminen ei voi eikä saa olla este lain mukaisten palveluiden saannille. 2. Sosiaalityöntekijä, muut yhteistyötahot ja asiakkaan on laadittava yhteistyössä palvelusuunnitelma, jos asiakas on jatkuvan palvelun/tuen tarpeessa ja seurattava palvelusuunnitelman toteutumista säännöllisin väliajoin. 3.Ympärivuorokautista hoitoa/ tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden (kotona hoidettavat, omaishoitoa saavat) tilapäishoitojärjestelyjä on kehitettävä asiakkaan tarpeita vastaavaksi eli jokaiselle löytyisi omanlaisensa tilapäishoitojärjestely. 4.Omaishoidon tukijärjestelmää kehitetään palveluja monipuolistamalla ja palkkiota korottamalla sosiaali- ja terveystoimelle annettujen määrärahojen puitteissa. Omaishoidon palveluja voisi kehittää lisää esimerkiksi palvelusetelikäytännöllä ja hoitoringillä. Hoitorinki voitaisiin järjestää esimerkiksi seutukunnallisesti. Myös Kurikassa toimiva vertaistukiryhmä voisi tehdä omaishoitajista oman rekisterinsä ja näillä toimenpiteillä voitaisiin järjestää ja tarjota tilapäisapua hoitajan vapaapäiviksi tai kun hoitaja äkillisesti sairastuu. Vapaaehtoistyötä voisi myös hyödyntää. 5.Omaishoitajien vertaistukiryhmä jatkaisi kokoontumisia OHHOIJAA - projektin jälkeenkin. 6. Huolehditaan oma- ja hoitajien ammattitaidosta ja jaksamisesta(esimerkiksi järjestämällä koulutusta ja virkistystä) tilapäishoidon aikana.

11 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu ei toimi sujuvasti ja myönnetyt määrät eivät kurikkalaisten vammaisten mielestä toteudu lainmukaisesti vuonna 2002 olevan kyselyn mukaan. Kurikan kaupunki on tehnyt vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeiston loppuvuodesta 2004, jota on jaettu kuljetuspalvelukorttien mukana alkuvuodesta 2005 kurikkalaisille kuljetuspalvelua saaville. Kurikassa kuljetuspalvelu järjestetään ostamalla palvelu kurikkalaisten liikennöitsijöiden yhteenliittymältä. Vammainen suorittaa itse omavastuuosuutena yhdensuuntaista matkaa kohti kulloinkin voimassa olevan linjaautotaksaa vastaavan maksun. Edestakaista matkaa kohti maksu on kaksi kertaa tämä maksu.(kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluun sisältyy työmatkat, opiskelumatkat, terveydenhoitoon liittyvät matkat, asioimis-, vierailu ja virkistysmatkat ja muut toiminnan piiriin luettavat matkat.(kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Kuljetuspalvelun sisältämät matkat koskevat kaupungin omalla alueella tai lähikuntiin ulottuvia matkoja (lähikunnalla tarkoitetaan myös Seinäjokea). Matkat tämän alueen ulkopuolelle/ ulkopuolella neuvotellaan erikseen sosiaalitoimiston kanssa ennen matkojen toteuttamista. (Kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto) Vaikeavammaiselta henkilöltä ei kunta voi edellyttää yksilöllisten syiden esittämistä matkojen hyväksymiseksi kuljetuspalvelujen piiriin kuuluviksi. Asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tarkoitus ja kohde on vaikeavammaisen henkilön itsensä harkittavissa ja päätettävissä. Kunnallinen toimielin ei voi yleisohjeillaan tai yksilöpäätöksessään rajata tätä subjektiivista oikeutta sanelemalla tai osittamalla hyväksyttävät matkojen tarkoitukset. Päätöksentekijällä ei siis ole oikeutta ajatella vammaisen henkilön puolesta.(räty 2002, 80.) Kurikan kuljetuspalveluohjeistossa matkojen lukumäärässä huomioidaan kaikki välttämättömät työ- ja opiskelumatkat ja asioimis-, terveydenhuolto-, vierailu-, virkistys- ja muissa matkoissa myönnetään kuukaudessa enintään kahdeksantoista yhdensuuntaista matkaa. (Kurikan vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeisto)

12 12 Kunta ei voi myöskään määrätä harrastusten tai virkistyksen kohdetta ja paikkaa. Vammaisella henkilöllä on sama oikeus kuin muillakin valita omat harrastukset sekä sen, missä harrastaa. Kuljetuspalvelujen tarpeen määrää harkittaessa on lisäksi otettava huomioon vammaisen henkilön ihmissuhteet ja sosiaalinen kanssakäyminen.(räty 2002, 80.) Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. (Räty 2002,88.) Kunnalla on siis velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. (Räty 2002,79.) Kurikan kaupungin vammaispalvelulain matkojen lukumäärä sekä kustannukset Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin oikeutettuja Kurikassa oli vuonna 2002 yhteensä 140 henkilöä. Vuonna 2003 kuljetuspalvelumatkoista aiheutuneet kustannukset olivat noin euroa, eli keskimääri euroa kuljetuksia tarvitsevaa henkilöä kohden. Tämä on selvästi enemmän kuin valtakunnan keskimääräinen 972 euroa. Kurikassa yhdensuuntaisen matkan kustannukset olivat keskimäärin 18,5 euroa. Seinäjoelle suuntautuvista matkoista aiheutuu noin euron kustannukset vuodessa, eli lähes 20 % Kurikan vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun kustannuksista aiheutuu matkoista, joiden myöntämiseen kaupungilla ei ole lakisääteistä velvoitetta. Näitä matkoja tehtiin vuonna 2003 tarkalleen 704 kappaletta, jolloin yhden Seinäjoen matkan keskimääräinen kustannus kaupungille on 60 euroa.(kurikan palveluliikenteen kehittämisselvitys) Vammaisuuden määrittelyä ja kuljetuspalveluun oikeutettu Määriteltäessä vammaisuutta tai vammaista on niitä käsiteltävä yksilön tilana ja kokemuksena sekä myös yhteiskunnallisena ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä.(räty 2002,42.)

13 13 Vammaisuuden yleisluontoinen määrittely ei ole riittävä erilaisten toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi, vaan suunnitelmien ja toimintaohjelmien laatiminen edellyttää, että täsmennetään vammaisuuden erilaiset vaikutukset yksilön toimintakykyyn ja toimintamahdollisuuksiin. Vammaisia kansalaisia ei tulisi nähdä yhtenäisenä ryhmänä, vaan kussakin tapauksessa on nähtävä erikseen ne toimintarajoitukset, joita kyseinen vamma aiheuttaa.(räty 2002,42.) WHO:n käyttämän luokittelun mukaan vammalla (impairment) tarkoitetaan psykologisten tai fysiologisten toimintojen tai anatomisen rakenteen puutosta tai poikkeavuutta. Vajaatoiminnalla (disability) tarkoitetaan vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta ihmiselle normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa. Haitalla (handicap) tarkoitetaan vammasta tai vajaatoiminnasta johtuvaa, tiettyä yksilöä koskevaa huono-osaisuutta, joka rajoittaa tai estää hänen ikänsä, sukupuolensa, sosiaalisen asemansa ja kulttuuritaustansa huomioon ottaen normaaliksi katsottavaa suoriutumista.(räty 2002, 42.) Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.(räty 2002,75.) Pelkkä lääkärinlausunto vaikeavammaisuudesta ei ole yksin riittävä peruste päätöksenteolle vaan myös sosiaalisella arvioinnilla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Harkittaessa palvelujen järjestämisen edellytyksiä, on kiinnitettävä huomioita vammaisen omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvitettävä se, missä palvelut, harrastukset tms. ovat saatavilla.(räty 2002,75.) Vaikeavammaisuus voi aiheutua fyysisistä tai psyykkisistä syistä. Vaikeavammaisuusedellytys voi täyttyä myös siksi, ettei henkilö psyykkisen sairautensa vuoksi voi käyttää joukkoliikennevälineitä. Liikuntaesteisyys voi myös vaihdella riippuen vuodenajoista tai sääoloista. Joissain tapauksissa huonot liikenneolosuhteet saattavat vaikeuttaa huomattavasti vaikeavammaisen henkilön liikkumista.(räty 2002, 75.) Vaikeavammaisuuden arvioiminen voi perustua seikkoihin, jotka eivät ole ennalta arvattavissa eikä näin ollen etukäteen voida täsmällisesti arvioida, kuinka paljon vuodessa on sellaista aikaa, jolloin hakija tarvitsee välttämättä kuljetuspalveluja. Tällä tavoin

14 14 ajallisesti rajattua oikeutta kuljetuspalvelun saamiseen on kuitenkin voitava tarkistaa, jos sää- keli- tai muut olosuhteet sekä muutokset hakijan terveydentilassa sitä edellyttävät.(räty 2002, ) Vaikeavammaisuutta arvioitaessa ei henkilön iällä ole merkitystä. Kuljetuspalveluihin on vaikeavammaisella vanhuksella ja lapsella samanlainen oikeus, kuin muillakin vaikeavammaisilla henkilöillä.(räty 2002, 76.) Kuljetuspalvelujen määrä Vammaispalveluasetuksen 6 sanoo, että vaikeavammaiselle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Näiden matkojen järjestämisessä ei ole matkojen määrään liittyviä kuukausittaisia rajoituksia.(räty 2002, 81.) Säännöstä ei voida tulkita siten, että vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa. Mikäli vaikeavammaisen henkilön tarve on asetuksen tarkoittamaa tarve 18 matkaa suurempi (ja tarve on toteennäytetty), on mahdollista, että kunta on velvollinen järjestämään vammaiselle henkilölle kuuluvana subjektiivisena oikeutena enemmän, kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.(räty 2002, 77.) Kuljetuspalvelujen saanti ja niiden järjestäminen eivät ole esteinä auton hankintaan saatavalle korvaukselle. Kuljetuspalvelujen ja toisaalta auton käyttö liikkumisessa eivät ole siten yhteismitallisia, että hakemus voitaisiin hylätä sen perusteella, saako henkilö kuljetuspalveluja tai vastaavasti, omistaako hän auton. Tarve kuljetuspalveluihin tai tarve autoavustukseen voi olla erilaista. Mikäli autoa käytetään muihin tarkoituksiin kuin myönnettyjä kuljetuspalveluja, on hakemus ratkaistava vammaispalvelulain mukaisesti.(räty 2002,153.) Mikäli vaikeavammainen henkilö on hakenut ja saanut liikkumistarpeisiinsa perustuen, joko autoveron palautusta tai korvausta vammaispalvelulain perusteella auton hankintaan, voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella kuljetuspalvelujen määrää alentaa. Vaikeavammaisen henkilön on tällöin kuljetuspalveluja koskevassa hakemuksessa

15 15 pystyttävä näyttämään, että auton käyttö estyy tai se ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sääolosuhteista aiheutuvat esteet, auton korjaamolla olo tai henkilön sairaus, joka tilapäisesti estää autolla ajamisen.(räty 2002, 91.) Kuljetuspalvelujen järjestäminen Kun ottaa huomioon vammaispalvelulain 1 :ssä säädetyn lain tarkoituksen, velvollisuus edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja, on kuljetuspalvelut järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vammaisilla henkilöillä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset oikeudet liikkumiseen, kuin muillakin yhteiskunnan ja kunnan jäsenillä.(räty 2002, 88.) Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut esim. yhteiskuljetuksina. Kun kunta järjestää yhteiskuljetuksia on otettava huomioon kunkin vaikeavammaisen yksilölliset liikkumistarpeet ja varmistuttava valittujen keinojen soveltuvuudesta yksittäiselle palveluun oikeutetulle henkilölle. Mikäli yhteiskuljetukset eivät vamman, sairauden tai kuljetuspalvelujen tarpeen vuoksi sovellu vammaiselle henkilölle, on kuljetuspalvelut tällöin järjestettävä muulla, hänen yksilöllisen tarpeensa huomioon ottavalla tavalla.(räty 2002, 88.) Lähikunta ja tarve Kuljetuspalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia, joilla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Lähikuntaa ei voi käsittää yksinomaan vain siten, että se koskisi vain naapurikuntia, maantieteellisiä rajakuntia.(räty 2002, 78.) Lähikunta voidaan määritellä toiminnallisena lähikuntana jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueelta. Tällaisissa tilanteissa matka toiminnalliseen lähikuntaan ei saa olla liian pitkä. Kunnalla on velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. Kuitenkin rajausta tehtäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön matkoista esittämä yksilöllinen tarve. Jos matkat ovat sellaisia kohtuullisia jokapäiväiseen elämään kuuluvia

16 16 virkistyksen vuoksi tarpeellisia kuljetuspalveluja, joita vammaispalveluasetuksessa tarkoitetaan, on matkat korvattava. (Räty 2002, ) Kun matkat suuntautuvat esimerkiksi lähiomaisen tai vanhempien luokse viikonloppuisin tai kesäisin esimerkiksi kesämökille on kysymys vammaispalveluasetuksessa tarkoittamasta jokapäiväiseen elämään liittyvistä matkoista.(räty 2002, 94.) Toimenpide-ehdotukset: 1.Laitetaan Kurikan kaupungin kotisivuille kohtaan Sosiaalitoimi: vammaispalvelut, tieto uudesta vaikeavammaisten kuljetuspalveluohjeistosta ja lisätään sinne matkahuollon linkki bussilippujen hintataulukkoon, mistä näkee omavastuuosuuden matkasta. 2. Järjestetään taksiautoilijoiden yhteenliittymälle koulutusta vammaisten henkilöiden avustamisesta. 3. Vaikeavammaisen henkilön saattajalta ei peritä maksua joukkoliikennevälineissä. 4. Kuljetuspalvelupäätöksissä otettava huomioon erilaisia elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia esim. psyykkiset ja fyysiset muutokset. Talvella tulisi kuljetuspalveluita saada enemmän. 2.3 Palveluasuminen, asunnon muutostyöt, välineet, koneet ja laitteet Liikkumiseen liittyviä apuvälineitä toivottiin lisää, invalideilta puuttuu asumismuoto, jossa olisi ympärivuorokautinen päivystys. Tilapäishoitoa ja muita tukipalvelumuotoja toivottiin lisää. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka vammansa tao sairautensa vuoksi tarvitsee toisen

17 17 henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina, tai muutoin erityisen runsaasti.(vpl 8 JA VpA ) Vaikeavammaisuutta määriteltäessä ja arvioitaessa henkilön oikeutta palveluasumiseen ei mitään vammaisryhmää voida sulkea säännöksen soveltamisen ulkopuolelle. Vammaispalvelulaki ei myöskään tunne mitään ikärajoja. Tarvittaessa palveluasumista voidaan siten järjestää esimerkiksi lapselle, vanhukselle tai mielenterveyspotilaalle.(räty 2002, 101.) Palveluasumiseen kuuluvat asunto, joko oma asunto(omistus- tai vuokra-asunto tms.) tai muu tarpeen mukainen, yleensä kunnan järjestämä asumismuoto, sekä asumiseen liittyvät palvelut ja tukitoimet. Palveluja ja tukitoimia tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Määrärahoihin perustuvia rajoja ei ole mahdollista määritellä tukitoimille tai palveluille palveluasumista järjestettäessä.(räty 2002, 102.) Asumista tukee mahdollisuus liikkua ja toimia asunnon ulkopuolella. Liikkumismahdollisuuksien tulee olla riittävät. Liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi voidaan tarvita kuljetuspalveluja, henkilökohtaista avustajaa tai tukea oman auton tai apuvälineiden hankintaan (esimerkiksi tandempyörä, kolmipyörä, kävelytuki ja sähköpyörätuoli).(sosiaali- aja terveysministeriön oppaita 2003:4, 34.) Palveluasumiseen liittyvät palvelut Asumiseen liittyvät palvelut voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, jotka tarvitaan asiakkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. (VpA 10 2 momentti.) Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina ja tukitoimina(kotipalvelut, asumispalvelut tai esimerkiksi henkilökohtaisen avustajajärjestelmän avulla).(räty 2002, 102.) Annettavien palvelujen ja tukitoimien runsaus tai laajuus eivät saa olla myöskään esteenä palveluasumispäätökselle. Palvelujen määrällä ja niiden luonteella voi kuitenkin olla merkitystä siihen, miten ja missä kunta palveluasumista järjestää.(räty 2002,103.)

18 18 Asunnon muutostyöt, välineet koneet ja laitteet Palveluasumisen tarkoituksena on tukea jatkuvasti toisen henkilön antaman avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen ilman laitoshuoltoa parantamalla hänen toimintakykyään sekä toisaalta mahdollistaa asunnossa toteutetuin erityisjärjestelyin mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Annettavilla tukitoimilla ja esimerkiksi asunnon muutostöillä tai välineillä on voitava edesauttaa tai edistää vammaisen toimintakykyä itsenäiseen selviytymiseen asunnossa. (Räty 2002,104.) Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairautensa vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostöiksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.(vpa 12.) Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.(vpa 17.) Asianmukaiset apuvälineet ja päivittäisissä toimissa tarvittavat koneet ja laitteet auttavat arjen sujumisessa niin asunnossa kuin ympäristössäkin. Teknologian sovellutukset saattavat antaa uusia mahdollisuuksia itsenäiselle toimimiselle.(sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4,34.) Toimenpide-ehdotukset: 1. Vaikeavammaisille ihmisille taataan mahdollisuus asua kotona ja heille turvataan ympärivuorokautiset asumispalvelut. 2. Vammaisille lapsille ja nuorille järjestetään mahdollisuus tilapäishoitoon. Esimerkiksi

19 19 kehitetään vammaisille lapsille tilapäiseen hoidon tarpeeseen erityislapsen vahtitoimintaa taloudellisena tukimuotona. Sen avulla vanhemmat voivat palkata tilapäisapua korkeintaan 10 tuntia kuukaudessa ja näin saada lyhytaikaista vapaata. Esimerkiksi kodinhoitohenkilöstöstä voitaisiin nimetä joku tätä tarkoitusta varten. 3. Asunnon muutostöiden suunnittelussa tulee käyttää hyväksi teknisen toimen sekä tarvittaessa vammaisneuvoston asiantuntemusta että asiantuntijoita asiakkaan sitä haluttaessa. 4. Palveluasumista kehitettäessä eri viranomaiset olisivat yhteisyössä, kun vammaiselle tehdään palveluasumispäätöstä. 5. Esimerkiksi jokin järjestö Kurikassa rakentaa palvelukodin jossa he itse toimivat omistajina ja työnantajina esim. henkilökohtaiselle avustajalle. Kurikan kaupunki tukee ja avustaa palveluasumista järjestämällä sinne lainmukaiset ja riittävät tuki- ja palvelumuodot. 6. Kurikan eri palveluasumismuodoista tehdään palveluopas jonka tekee yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa palveluasumista tarjoavat tahot. Esitteen tekoon voi hyödyntää myös sosiaali- tai terveyspuolen opiskelijoita, jos se auttaa heidän opiskelun tavoitteiden toteutumisessa. Esitteessä mainitaan esimerkiksi montako paikkaa palveluasunnoissa on ja kuinka niihin pääsee ja mitä asuminen maksaa jne. 2.4 Ravinto Ruoka-aine allergiaa esim. keliakiaa sairastavat toivovat tiedon lisäämistä ravintoloihin, kahviloihin, kauppoihin ja yleensä eri tahoille joka tasavertaistasi heidän asemaansa Kurikan kaupungissa. Vammaiset kuntalaiset tunsivat olevansa erilaisessa asemassa ja saavansa vääränlaista huomiota sairautensa vuoksi esim. erilaisissa yleisissä tilaisuuksissa ruoka-aine allergiansa vuoksi. Lisäksi tiedon

20 20 lisäämistä toivottiin myös hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille. Diagnoosin tehneen lääkärin olisi tunnettava keliakia sairautena, antaa perustiedot sairaudesta ja ohjata henkilö ravitsemusterapeutille oikeanlaisen hoidon saamiseksi. Suomen Keliakialiitto toteuttaa vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Keliaakikon ruokavaliohoidon kehittämishankkeen ravitsemisalalla. Asiakkaana keliaakikko -projektin tavoitteena on parantaa gluteenittoman ruokavalion toteutumista kodin ulkopuolella.(http://www.keliakia.org/view/categories.asp?koodi=proj) Keliakiaa sairastavat voivat saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion aiheuttamista kustannuksista. Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville gluteenittoman ruokavalion ylläpitämiseksi. Korvaus on suuruudeltaan 21 euroa kuukaudessa ja se on saajalleen verotonta tuloa. Tuen suuruutta ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin.(www.kela.fi) Keliakiakorvaus maksetaan vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmien kautta. Tukeen ovat oikeutettuja myös ne keliakiaa sairastavat, jotka jo saavat vammaistukea tai eläkkeensaajien hoitotukea jonkin muun sairauden perusteella. Tukea haetaan Kelan toimistosta hakemuslomakkeella EV259. Tuki voidaan myöntää vuosi takautuen. Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. (www.kela.fi) Lääkäri tekee keliakiadiagnoosin ja samassa yhteydessä selvittää potilaalle taudin luonteen, ruokavalion ehdottomuuden ja elinikäisyyden sekä motivoi potilasta ruokavalion noudattamiseen. Lääkäri ohjaa kaikki uudet keliaakikot ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutti vastaa keliaakikon alkuvaiheen ruokavalio-ohjauksesta ja tarvittavasta jatko-ohjauksesta. (Hyvän ravitsemushoidon malli :http://www.keliakia.org/view/extra.asp?document_id=263.) Keliakian hyvä hoitomalli terveydenhuollon ammattilaisille löytyy internet-osoitteesta Keliakian hyvä hoitomalli on työkalu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka osallistuvat keliakian diagnosointiin ja hoitoketjuun.(http://www.keliakia.org/.)

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 HUITTINEN PTLTK 12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 Perusturvalautakunta HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2011 ALKAEN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET...

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET 1.10.2014 LUKIEN

PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET 1.10.2014 LUKIEN PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET 1.10.2014 LUKIEN 1/21 SISÄLLYS VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUT... 3 1 PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMA (VPL 3A )... 4 1.1 VAMMAISPALVELULAIN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET. 01.06.2010 alkaen

PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET. 01.06.2010 alkaen PÄIJÄT-HÄMEEN VAMMAISPALVELUN SEUDULLISET OHJEET 01.06.2010 alkaen 1/23 1 2/23 SISÄLLYS VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUT...4 1 PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMA (VPL 3A )... 4 1.1 VAMMAISPALVELULAIN

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2014

VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2014 Liite 3 Keuruun perusturvalautakunta 17.12.2013 151 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2014 Sisällysluettelo Sivu Yleistä 3 Palvelut ja tukitoimet 4 Vaikeavammaisten henkilöiden asunnon

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

Keuruun perusturvalautakunta 15.12.2015 148, liite 4 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016

Keuruun perusturvalautakunta 15.12.2015 148, liite 4 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016 Keuruun perusturvalautakunta 15.12.2015 148, liite 4 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016 2 Sisällysluettelo Sivu Yleistä 3 Palvelut ja tukitoimet 4 Vaikeavammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUOPAS 13.1.2014. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

VAMMAISPALVELUOPAS 13.1.2014. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu VAMMAISPALVELUOPAS 13.1.2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu. 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISTÄ VAMMAISPALVELULAISTA... 3 2.1. Järjestämisvelvollisuus... 3 2.2. Toissijaisuus...

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot