VAPAAVAHTI FRIVAKT. ESL -Shippingin miehet Pajulahdessa. Vuoden Merimiesurheilija. Tempera i docka i Nådendal. Den nya simulatorn i Obbnäs 4/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. ESL -Shippingin miehet Pajulahdessa. Vuoden Merimiesurheilija. Tempera i docka i Nådendal. Den nya simulatorn i Obbnäs 4/2010"

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 4/2010 ESL -Shippingin miehet Pajulahdessa Vuoden Merimiesurheilija Tempera i docka i Nådendal Den nya simulatorn i Obbnäs

2 VAPAAVAHTI 4/10 FRIVAKT 4/10 Pääkirjoitus: We want You! 3 Tempera telakalla 4 Meriturvassa tulipalot hallitaan 12 ESL:n miehet viihtyivät Arjessa Kuntoon -kurssilla 16 Satamajäänsärkijän kone sihisee taas 20 Aurajoen rannat sen kuin kaunistuvat - alkuperäisen värin ja nimen saanut Bore kiinnittyi itärannalle. 22 Timo Sylvänne: Junkin jobi 23 Menneiden aikojen laivoja värikkäissä mainosjulisteissa 25 Mepan kursseilla saa monenmoista oppia 27 Merimiespalvelutoimiston kurssit Armeija marssii vatsallaan Laiva byssallaan 41 Tapani Outinen Vuoden Merimiesurheilijaksi 44 Sähkökirja kiinnostaa 47 Helsingin kirjamessuilla oli ennätysyleisö 49 MEPAn kirjasto suosittelee 51 Merenkulun vuorovedet 55 Adolf Bock Merimaalari 56 Kaare Hausken Still going strong! 57 Nordic Open Football Series 59 Göteborgin Rosenhill on.. maailman paras merimiesklubi 59 Kaarlo Kalliala Turun piispaksi 60 Merimiespalvelua yhteensä 80 vuotta. 61 Ristikko 63 Toimintaa mepan kursseilla 68 Ledare: We want You! 3 Tempera i docka 8 Meriturva har kontroll över elden 14 ESL:s manskap trivdes på kursen Vardagskondition 18 Hamnisbrytarens motor spinner igen 21 Bore förskönar Aura ås östra strand - i ursprungliga färger och med ursprungligt namn 22 Gångna tiders skepp i färgrika reklamaffischer 26 På SSB:s kurser lär man sig mycket nytt 28 Sjömansservicebyråns kurser Kocken på fartyget är lika viktig som i armén 43 Tapani Outinen Årets Sjömansidrottare 45 E-boken väcker intresse 48 Rekordpublik besökte bokmässan i Helsingfors 50 SSB:s bibliotek rekommenderar 54 Adolf Bock Marinmålaren 56 Kaare Hausken Still going strong! 58 Nordic Open Football Series 59 Rosenhill i Göteborg är världens bästa sjömansklubb 59 Kaarlo Kalliala biskop i Åbo 60 Sammanlagt 80 år sjömansservice 62 Korsordet 64 Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - Baksida: Pekka Karppanen Kaphoornarin poika Pekka Poutanens.41 Vuoden merimiesurheilija Tapani Outinen s.44. Syksyn kursseilla kävi Solveig Skinnarsin ohella reilut 200 merenkulkijaa s Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT We want You! Tämän lehden liitteenä on Mepan palveluopas. Se on lyhyt johdatus toimintaamme. Voimme ylpeinä todeta, että suomalainen merenkulkijoiden palvelu on ainutlaatuista maailmassa. Tämän lisäksi ulkomaisia merenkulkijoita Suomen satamissa palvellaan vähintäänkin erinomaisesti. Nykyisellään työelämä vaatii tietojen päivittämistä sekä omasta kunnostaan huolehtimista. Palveluoppaasta löydät vastauksia moneen edellä mainittuun asiaan. Oppaasta iso osa käsittelee laajaa kurssitoimintaa, joka voidaan karkeasti jakaa neljään eri osa-alueeseen. Näitä ovat hyvinvointi, kielet, tietotekniikka ja harrastekurssit. Hyvinvointia koskettavat asiat ovat lähinnä erilaisia liikuntakursseja sekä tutustumista moniin eri lajeihin. Tämän lisäksi panostamme varustamokohtaisiin työhyvinvointia edistäviin kursseihin. Kielikursseilla parannetaan kielitaitoa tai opetellaan uusia kieliä ja tietotekniikassa pääpaino on eri ohjelmien opettamisessa unohtamatta alkeitakaan. Harrastekursseilla harjoitetaan kädentaitoja. Opintotoiminta on ollut eräs keskeisistä toiminnoistamme ja monena vuonna yli 10 %:a merenkulkijoistamme on osallistunut eri kursseillemme. Se ei ole ihme, sillä kurssit ovat pääsääntöisesti ilmaisia ja vetäjinä toimivat alan ammattilaiset. Uutena vuotena tehdään perinteisesti monenlaisia lupauksia. Annan ilmaisen vihjeen hyvästä uudenvuoden lupauksesta. Päätä osallistua Mepan järjestämälle kurssille. Takuulla yllätyt, positiivisesti! Ilmoittautuminen on helppoa. Se käy näppärästi vaikka netissä, sähköpostilla, soittamalla tai vaikkapa perinteisellä kirjeellä. Ei kun heti! Toivotan aktiivista vuotta 2011 Teille kaikille! Martti Karlsson We want You! Till detta nummer bifogar vi SSB:s serviceguide. Den är en kort introduktion till vår verksamhet. Vi kan med stolthet konstatera att de finländska sjöfararna får en service som är unik i världen. Därtill betjänas utländska sjöfarare minst sagt utomordentligt väl då de besöker hamnar i Finland. Dagens arbetsliv är allt mera krävande och för att klara sig måste man uppdatera att klara sig måste man uppdatera sina kunskaper och sköta om den egna konditionen. I serviceguiden finner man lösningen för många här nämnda frågor. En stor del av guiden behandlar den omfattande kursverksamheten, som grovt kan delas i fyra delområden; arbetshälsa, språk, datateknik och hobbykurser. Arbetshälsan främjas närmast av olika motionskurser och introduktion i många nya grenar. Därtill satsar vi på kurser som främjar arbetshälsan i samarbete med olika rederier. På språkkurserna förbättrar vi språkkunskaperna eller lär oss nya språk. På kurserna i datateknik ligger tyngdpunkten på att lära olika program, utan att glömma grunderna. På hobbykurserna övas händigheten. Studieverksamheten har varit en av våra centrala verksamhetsformer och under många år har över 10 % av våra sjöfarare deltagit i våra olika kurser. Det är inte så underligt, kurserna är huvudsakligen avgiftsfria och leds av professionella lärare. Vid nyår avger man traditionellt många slags löften. Jag ger ett gratis tips om ett bra nyårslöfte. Beslut dig för att delta i en av SSB:s kurser. Du blir garanterat positivt överraskad! Det är lätt att anmäla sig. Det går behändigt i nätet, med e-post, telefonsamtal eller också per traditionellt brev. Nu genast! Ni tillönskas alla ett aktivt år 2011! Martti Karlsson 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 3

4 Tempera telakalla Nesteen DAT -tankkeri kulkee paksussa jäässä sekä etu- että takaperin. Lokakuussa keula osoitti kohti metsikköä Naantalissa. Telakan monttu on täynnä, kun yli 250-metrinen tankkeri on huollossa. 4 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

5 Tempera valmistui vuoden 2002 elokuussa ja ehti sopivasti operoimaan vaikean talven jääoloihin. Aker Arctic Technology ja varustamo suunnittelivat yhdessä double acting tanker -konseptin (DAT), joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Laivan keula ja runko on muotoiltu siten, että ajo avovedessä on kustannustehokasta. Aluksen perä rakennettiin jäänmurtajien mallin mukaan siten, että takaperin kulkiessaan Tempera murtaa jäätä. Turku Repair Yard Ltd:n operoimalla Naantalin telakalla työskenneltiin Azipod -propulsiojärjestelmän kanssa, kun Vapaavahti vieraili laivalla. Azipod on oleellinen osa DAT -toimintaa. Nesteen, ABB:n ja Masa - Yardsin kehittämiä Azipodeja kokeiltiin 1990-luvulla Lunnissa ja Uikussa, kun tankkerit operoivat vaikeissa jääoloissa Koillisväylällä. Azipod kääntyy 360 astetta, joten erillistä peräsintä ei tarvita. Jäissä ei ongelmia Päällikkö Kim Palhus on ollut Temperalla jo toista kertaa. Hän meni Japaniin telakalle ja luovutuksen jälkeen vierähti vuosi. Nyt hän on ollut laivan kirjoilla runsaan vuoden. Viime talvena tuli ajettua perä edellä melko paljon, Palhus muistelee kauden kovaa jäätalvea. Japanissa rakennetut Tempera ja sisaralus Mastera pystyivät liikennöimään Primorskiin omin avuin, kun muut laivat joutuivat odottelemaan saattueita. Jopa 1A Super -jääluokan alukset jymähtivät Suursaaren kupeeseen. Tempera ajoi DAT -moodilla ja olisi pystynyt avustamaan muitakin laivoja. - Yhtiömme ja koko maailman suurin 1 A Super - alus Stena Arctica jysähti jäihin Primorskin vesillä. Olisimme ehkä pystyneet auttamaan, mutta emme halunneet puuttua venäläisten jääoperointeihin, Kim Palhus kertoo Päällikkö on tyytyväinen telakan toimintaan. Tempera oli viimeksi Naantalissa vuonna Nyt montussa vierähtää noin kolme viikkoa. - Lähialueilla on paljon alan osaamista ja logistiikkaa. ABB, Wärtsilä ja muut toimijat pystyvät tehokkaasti toimittamaan varaosat ja tarvittavat palvelut, Palhus kehuu. Telakalla homma toimii Kim Palhus brykalla. Juha Toivanen Mepasta ihmettelee, kun lähes kaikki paneelit ovat auki hyvällä mallilla. Komentosillalla oli melkoinen työmaa. Lähes kaikki paneelit olivat auki ja alihankkijoiden miehiä konttasi johtonippujen kimpussa. - Brygalle uusitaan tutkat ja ECDIS. Elektroniikan elinikä on nykyään melko lyhyt, Palhus toteaa. Elektronisen kartta- ja informaatiojärjestelmän uusiminen parantaa meriturvallisuutta. Vanhat kuvaputkitutkat pitää uusia, koska niihin voi olla vaikea saada enää varaosia. Itse asiassa Temperalla on kaksi komentosiltaa. Takaperin ajetaan ahterin puoleiselta komentosillalta käsin. Laivalla ollaan tyytyväisiä myös siihen, että voidaan käyttää omaa vesi- ja jätevesijärjestelmää. Harmaa vesi menee telakan tankkiin ja sitä kautta viemäriverkostoon. Ennen vanhaan piti suihkuun ja vessaan kävellä johonkin telakka-alueella olevaan parakkiin. Ison laivan telakoinnissa on haasteensa Uloslähtöön on vielä aikaa reilu viikko, mutta yliperämies Tino Luostarinen tulee jo päällikön luo suunnittelemaan painolastiveden sijoittelua. Aluksen tulee olla lähtiessä tasakölillä. Täysin tyhjällä laivalla on kolmen metrin ahteritrimmi. On huomioitava myös polttoaineen määrä ja sijoittelu. - Aluksi vettä on pumpattava maista. Näin suuressa laivassa väärä painojakautuma voi Yliperämies Tino Luostarinen suunnittelee painolastin sijoittelua uloslähtöä varten Kim Palhusin kannalta telakan sijainti on siinäkin mielessä edullinen, että hän asuu 15 kilometrin päässä ja pääsee helposti käymään välillä kotona. Laivaporukka työskentelee telakan ja alihankkijoiden työrytmin mukaan. Työaika on , mutta monet alihankkijoista tekevät pidempiä päiviä. Laivaporukasta iltaisin päivystävät yövahti ja jäämisvuorossa eli stopparissa olevat perämies ja konemestari. Telakoinnin yhteydessä yleisimmin tehtävät rungon puhdistus- ja maalaustyöt olivat 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 5

6 Koneykkönen Fredrik Holmen tehdä tuhoa, Luostarinen ja Palhus miettivät. Luostarinen on päiväförstinä. Lisäksi on kolme ajoperämiestä. Hän on valmistunut Raumalta ammattikorkeakoulusta ja seilannut seitsemän, kahdeksan vuotta. - Ennen Nesteen aikoja on tullut seilattua Langhilla, Finnlinesillä, Eckeröllä ja Kristina Cruises-varustamossa, Luostarinen laskee. Miehistönvaihdot telakoinnin jälkeen Varustamossa pyritään yleensä siihen, että sama laivaväki on työssä koko telakoinnin ajan. Näin keskeneräisiä ja oleellisia asioita ei tarvitse siirtää toisille. Tavoite onnistuu normaalin kuuden viikon vuorottelun sisällä. Nesteellä merenkulkijat ovat varsin tyytyväisiä oloihin. Satelliittitelevisio näkyy ja internet on käytössä. Tiedonsaanti ja yhteydenpito ovat paljon helpompia kuin takavuosina. Aluksella on normaalisti 20 merenkulkijaa. Telakoinnin ajaksi byssaan on tullut kolmanneksi henkilöksi Pasi Kinnari. Hän seilaa päätoimenaan Stena Poseidonin kokkina ja toimii myös Nesteen merenkulkijoiden urheilukoordinaattorina. - Nesteen osallistuminen Mepan jalkapalloturnaukseen sai positiivista vastakaikua laivoilla ja varustamoissa. Nyt valmistelemme sählyjoukkueen kasaamista; Kinnari kertoo. Pasi on Temperalla vain telakoinnin ajan ja tulee sitten Mepaan suunnittelemaan sopivia peliasuja. Byssassa on kaikilla kolmella kädet täynnä töitä. - Päivittäin on lähes kuusikymmentä ruokailijaa, stuju Marko Kinnunen kertoo. Kotkasta kotoisin oleva Kinnunen on ollut laivalla vuoden verran ja seilannut aikaisemmin muun muassa Purhassa. Hän on porrastanut ruokailuja siten, että laivaporukka tulee ensin ja ylimääräiset ruokailijat heidän jälkeensä. Ruokailu laivalla tuo alihankkijoille synergiaetua ja sitä kautta säästöä myös varustamolle. Taivalkoskella syntynyt kokki Merja Virkkunen on myös kiireinen. 6 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

7 Konepäällikkö Åke Hermanssonilla alkavat palvelusvuodet olla täynnä Stuertti Marko Kinnunen, sekä kokit Pasi Kinnari ja Merja Virkkunen eivät päivisin juuri huilaa. Telakkaaikana on kuutisenkymmentä henkilöä ruokittavana. - Hommia on paljon, mutta ne ehtii tehdä normaalina työaikana, Merja toteaa. Hän on ollut vakituisena vuoden alusta ja tehnyt sitä ennen vikaeerauksia Nesteellä ja Finnlinesillä. Kannet auki koneessa Temperan pääkoneet ovat luonnollisesti sammuksissa, mutta konehuoneessa riittää elämää. Ciiffi Åke Hermansson on varustamon teknisen tarkastajan kanssa ahteritäkillä ja pyytää katsomaan koneporukkaa. - Meitä on täällä minun lisäkseni kaksi muuta konemestaria, korjausmies ja kaksi moottorimiestä, Hermansson kertoo. Telakka-aikana konehuoneessa työskentelee lisäksi joukko Wärtsilän asentajia haalaushommissa. Loviisalainen koneykkönen Fredrik Holmen ja konekakkonen Jaakko Kurkaa ehtivät suunnitella ja tehdä muita konetöitä. Wärtsilä 38-koneisiin perustuva dieselsähköinen pääkoneisto tuottaa Azipodille 16 megawatin tehon ja yli 15,5 solmun ajonopeuden täydessä lastissa. Koko koneistoteho on 21,7 megawattia. Täydessä lastissa ajettaessa raskasta polttoöljyä kuluu reilusti yli 80 tonnia vuorokaudessa. Åke Hermanssonilla on menossa toiseksi viimeinen työtörni. - Kävin koulut Ahvenanmaalla ja lähdin töihin svenskeihin, Hermansson muistelee. Hän seilasi Swedish Gulf Linella ja muilla ruotsalaisvarustamoilla, kunnes tuli vuoden 1984 alussa mt Melkkiin. Nestettä on yleensä pidetty suomenkielisten merenkulkijoiden varustamona. Paraisilta kotoisin olevalle ja täysin kaksikieliselle Åkelle se ei ole ongelma. - Hyvähän täällä on olla, ja onhan Nesteellä yllättävän monta ruotsinkielistä, heittää Åke ja koplaa saman tien ruotsiksi kun alkaa käydä töitä läpi Fredrik Holmenin kanssa. Täkkärit vahtimessissä,vasemmalta Sami Sintonen (puolikas), Marko Kaistamo (poosu), Jari Brandt (matruusi) Pasi Kinnari koordinoi Nesteen merimiesurheilujoukkueita. Seuraavaksi osallistutaan Mepan sählyturnaukseen 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 7

8 Tempera i docka Nestes DAT-tanker går både framåt och bakåt i tjock is. I oktober styrdes stäven mot en skogsdunge i Nådendal. Varvsbassängen är fylld då tankern på 250 meter ligger inne för reparation. Tempera stod färdig i augusti år 2002, lagom för att hinna operera i den hårda vinterns isförhållanden. Aker Arctic Technology och rederiet hade i samarbete utarbetat konceptet double acting tanker (DAT), och det visade sig vara synnerligen effektivt. För och stomme är utformade så att fartyget går mycket kostnadseffektivt i öppet vatten. Aktern är byggd enligt isbrytarmodell, då fartyget backar bryter Tempera is. Då Frivakt besökte fartyget på Turku Repair Yard Ltd:s varv i Nådendal jobbade man med Azipod-propulsionssystemet. Azipod är en väsentlig del av DAT-funktionen. Azipodmodeller, som utvecklats av Neste, ABB och Masa-Yards, prövades på Lunni och Uikku på 1990-talet, då tankfartygen opererade i svåra isförhållanden i Nordostpassagen. En Azipod vänder 360 grader, separat roder behövs därför inte. Isen inget problem Befälhavaren Kim Palhus är på Tempera redan andra gången. Han började på varvet i Japan och efter överlämningen hann han stanna ett åt. Ett drygt år har han nu igen varit i fartygets rullor. Senaste vinter var man tvungen att gå med aktern före ganska ofta, minns Palhus om den hårda isvintern Tempera och hennes systerfartyg Mastera är byggda i Japan och kan trafikera för egen maskin till Primorsk då de andra fartygen är tvungna att vänta på isbrytareskort. Till och med fartyg i isklassen 1A Super måste 8 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

9 stoppa vid Hogland. Tempera gick fram med sin DAT-funktion och skulle också ha kunnat assistera andra fartyg. - Stena Arctica, vårt bolags största fartyg i klassen 1 A Super och störst i hela världen, fastnade i isen utanför Primorsk. Vi skulle kanske ha kunnat hjälpa, men vi ville inte blanda oss i ryssarnas isoperationer, berättar Palhus. Befälhavaren är nöjd med verksamheten på varvet. Tempera var i Nådendal senast år Nu ligger hon i bassängen ungefär tre veckor. - I regionen finns en stor del branschkunnighet och fungerande logistik. ABB, Wärtsilä och andra aktörer levererar effektivt reservdelar och den service vi behöver, berömmer Palhus. Förste maskinmästaren Fredrik Holmen, andre maskinmästaren Jaakko Kurkaa och maskinchefen Åke Hermansson i kontrollrummet. På varvet går det undan För Kim Palhus del är varvet tjänligt beläget, också med tanke på att han bor på 15 kilometers avstånd och det är lätt att åka hem vid behov. Besättningens arbetsrytm dikteras av varvets och underleverantörernas. Arbetstiden är , men många av underleverantörerna jobbar längre dagar. Om kvällarna dejourerar nattvakten och styrman och maskinmästare har stopptörn. Rengöringen och målningen av skrovet - de vanligaste jobben under dockning - var långt färdiga. Hela kommandobryggan var som en arbetsplats. Nästan alla paneler var öppna och underleverantörernas mannar kröp om kring och jobbade med ledningarna. - Man förnyar radarna och ECDIS-anläggningar på kommandobryggan. Elektronikens livslängd är rätt kort nuförtiden, konstaterar Palhus. Förnyandet av det elektroniska sjökortet och informationssystemet förbättrar sjösäkerheten. De gamla radarna med bildrör måste förnyas, då det kan bli svårt att få reservdelar till dem. Tempera har två kommandobryggor. Kommandobryggan i aktern används då man går bakåt. Man är nöjd med att man på fartyget kan använda sitt eget system för vatten och avfallsvatten. Gråvattnet går via varvets tank till kloaksystemet. Förr måste man gå till någon barack på varvsområdet för att duscha. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 9

10 Dockning av ett stort fartyg är en utmaning Det är ännu en dryg vecka till avfärden, men styrmannen Tino Luostarinen kommer redan till befälhavaren för att diskutera hur ballastvattnet skall ligga. Vid avgången bör fartyget ligga på jämn köl. Helt utan last har fartyget akterligt trim på tre meter. Också mängden bränsle och placering bör beaktas. - I början pumpar man vatten från land. På ett så stort fartyg kan fel fördelad ballast vara ödesdiger, förklarar Luostarinen och Palhus Luostarinen är vaktfri styrman och man har tre vaktstyrmän. Luostarinen fick sin utbildning vid yrkeshögskolan i Raumo, han har jobbat sju, åtta år. - Före tiden på Neste seglade jag hos Langh, Finnlines, Eckerö och Kristina Cruises, räknar Luostarinen upp. Befälhavaren Kim Palhus arbetar ombord på Tempera för andra gången. Avlösning efter dockningen På rederiet strävar man i allmänhet till att samma besättning jobbar under hela tiden vid dockningen. På det viset behöver man inte ge vidare viktiga arbeten som är på hälft. Inom en normal sex veckors avlösningsperiod lyckas det. Sjöfararna hos Neste är mycket nöjda med tillvaron. Satellittelevisionen syns och internetförbindelse finns. Det är mycket lättare att få information och hålla kontakt än det var förr. Normalt jobbar 20 sjöfarare ombord. Under dockningen har byssan fått Pasi Kinnari till hjälp, som en tredje person. Hans huvudsyssla är jobbet som kock på Stena Poseidon och han fungerar också som Nestes koordinator för sjömansidrotten. - Nestes deltagande i SSB:s fotbollsturnering fick positiv respons på fartyg och rederier. Nu förbereder vi oss för att få ihop ett innebandylag, berättar Kinnari. Pasi är på Tempera bara under dockningen, och är sedan på väg till SSB för att planera lämpliga matchdräkter. I byssan har alla tre händerna fulla. - Nästan sextio personer äter här, berättar stuert Marko Kinnunen. Kinnunen är hemma från Kotka, han har jobbat ombord ett års tid och tidigare seglat bland annat på Purha. Han har planerat bespisningen så att besättningen kommer först och efter dem alla extra matgäster. Underleverantörernas folk får synergi av att man äter ombord och det innebär besparing också för rederiet. Andre maskinmästare Jaakko Kurkaa Köksbesättningen: Stuert Marko Kinnunen och kockarna Pasi Kinnari och Merja Virkkunen. Under dockningen äter 60 personer i mässen, då är det fart på. 10 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

11 För maskinchefen Åke Hermansson är tjänsteåren snart fulla. Bråttom har också kocken Merja Virkkunen, som är född i Taivalkoski - Vi har mycket jobb, men man hinner med dem under normal arbetstid, konstaterar Merja Hon har varit fast anställd sedan årets början, före det har hon vikarierat på Neste och Finnlines. Maskinens luckor öppna Temperas huvudmotorer är naturligtvis avstängda, men i maskinrummet är det livligt. Maskinchefen Åke Hermansson är på akterdäck med rederiets tekniska inspektör och han vill presentera gänget i maskinrummet. - Utöver mig har vi två maskinmästare, en reparatör och två motormän, berättar Hermansson. Under dockningen är också en grupp montörer från Wärtsilä sysselsatta med lansering i maskinrummet. Lovisabon, förste maskinmästaren Fredrik Holmen och andre maskinmästaren Jaakko Kurkaa hinner planera och göra andra maskinarbeten. Det diesel-elektriska huvudmaskineriet, som består av två Wärtsilä 38-motorer, ger Azipoden en effekt på 16 megawatt och en fart på 15,5 knop i full last. Hela maskineffekten är 21,7 megawatt. Då fartyget går i full last går det åt drygt 80 ton tung brännolja i dygnet. Åke Hermansson jobbar sin nästsista arbetstörn. - Jag gick i skola på Åland och gick till sjöss på svenska båtar, minns Hermansson. Han seglade på Swedish Gulf Line och andra svenska rederier, tills han år 1984 gick ombord på mt Melkki. I allmänhet har Neste ansetts vara ett rederi med finskspråkiga sjöfarare. Det är inget problem för Åke som är hemma från Pargas och helt tvåspråkig. - Här har man det bra, och nog finns det överraskande många svenskspråkiga på Neste, säger Åke och övergår till svenska då han börjar gå igenom arbetena med Fredrik Holmen. Överstyrman Tino Luostarinen planerade ballastens fördelning inför avfärden 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 11

12 Tutustumistilaisuudessa esiteltiin lohjalaisen Interfire Products Oy:n toimittamaa kaasukäyttöistä järjestelmää. Simulaattorissa voidaan harjoitella autokansi- ja konehuonepalojen sammutusta. Autokansisimulaattori on ainut laatuaan maailmassa. Tilaisuus keräsi paljon väkeä aina televisioryhmiä myöten, koska samalla viikolla sattui Itämerellä tuhoisa autokansipalo. Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen ja palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson olivat erittäin tyytyväisiä uuden laitteiston toimintaan. Vanhat järjestelmät toimivat öljyllä, mikä altisti oppilaat ja kouluttajat savuhaitoille. Myös varuskunta ja asuinalueet saivat osakseen hajua ja päästöjä. Nyt poltetaan nestekaasua ja käytetään teatterisavua. - Öljyn palaessa savu nousee ylöspäin, teatterisavu laskeutuu alas asti, mikä heikentää näkyvyyttä entisestään, yksikönjohtaja Leif Johansson selvittää. Simulaattorissa saadaan aikaan varsin todentuntuiset olosuhteet. Savusukellusvarusteet ovat painavia ja simulaattoreissa kuljetaan portaita eri kerrosten välillä, mikä aiheuttaa fyysistä rasitusta. Koulutettaville tulee luonnostaa tietty pelkokerroin savun, pimeyden ja kuumuuden ansiosta. Toimintaa jo vuodesta 1976 Meriturvassa tulipalot hallitaan Upinniemen uusittu palosimulaattori on käytössä. Kotimaisen yrityksen toimittama laitteisto on vanhaa ympäristöystävällisempi ja turvallisempi. Vapaavahti kävi tutustumassa uusiin tiloihin lokakuussa. Meriturva oli kutsunut tilaisuuteen kaksi pitkän linjan ansioitunutta kouluttajaa. Eläkkeelle jääneet Rainer Heinonen ja Jorma Nyqvist kertoivat kokemuksia vuosien varrelta. Palokoulutuskeskuksessa on koulutettu kaikkiaan henkilöä. Monet merenkulkijat ovat käyneet laitoksella useamman kerran, miehistö- päällystö- ja palopäällikkökursseilla. - Nykyisin koulutamme noin henkilöä vuodessa, Johansson kertoo. STCW -koodin mukaan kahden päivän peruskurssi on pakollinen kaikille merenkulkijoille, joita valtaosa koulutettavista on. Meriturvan palokoulutuskeskus sijaitsee Upinniemen varuskunta-alueella. Meriturvan käytössä olevalla tontilla sijaitsee myös vanha laivasimulaattori, jota leikkisästi kutsutaan krematorioksi tai vanhaksi rouvaksi. Se on tuttu monen polven merenkulkijalle. Maailman huippua edustaa myös kallistettava hyttisimulaattori, jossa harjoitellaan pelastautumista uppoavasta tai kallistuman saaneesta laivasta. Tarve tämän tyyppiseen koulutukseen syntyi Estonian onnettomuuden jälkeen. Sammutushyökkäyksiä ja savusukellusta Alueella on lisäksi säiliösimulaattoreita, paloaltaita ja helikopterin runkoa jäljittelevä rakennelma. Aikaisemmin demokäytössä ollut Ilmavoimien vanha ja harvinainen Mi 4 -kopteri on viety museoon. Kouluttajat pystyvät simuloimaan useimmat laivaolosuhteissa mahdolliset tulipalotyypit pitäen harjoitukset kuitenkin turvallisina. Kone- ja autokansisimulaattori rakennettiin uudemman laivasimulaattorin yhteyteen. Laivasimulaattorissa on useita kerroksia, joissa koulutettavat savusukeltavat, sammuttavat ja pelastavat nukkea. Simulaattorissa on uudenaikainen valvomo, josta sammutusharjoituksia seurataan valvontakameroilla, annetaan ohjeita kovaäänisillä ja sammutetaan liekit jos jokin menee pieleen. TV-nelosen kuvausryhmä ja joitakin toimittajia tekivät kameroiden ja savusukellusvarusteiden kanssa kierroksen koulutusolosuhteis- Konehuonesimulaattorissa palaa Kylmä-Kallea käytetään pelastusharjoituksissa -> 12 Vapaavahti Frivakt 43 / 2010

13 Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen ja palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson Kone- ja autokansisimulaattori rakennettiin uudemman laivasimulaattorin yhteyteen. sa. Autokannelle tosin oli tehty tilaa esittelyä varten, mutta konehuoneen peruslämpö tuntui jo ilman liekkejäkin todenmukaiselta. - Tämä oli vain tutustumiskierros. Pitää olla käsitys koulutettavien kunnosta, ennen kuin mennään täysipainoiseen harjoitukseen, kouluttaja Erkki Hakala tähdentää. Hakalan mukaan koulutettavista löytyy kuusitoistakesäisiä tyttöjä aina kuusikymppisiin lähes eläkeikäisiin linjaluotseihin asti. Harjoitusten fyysisen rasituksen määrän pitää siten kulkea kultaista keskitietä. Meriturva järjestää STCW:n mukaisia palokoulutuksia mutta tekee myös räätälöityjä kursseja. Oppilailla on mahdollisuus ruokailuun ja asuntolamajoitukseen Upinniemen varuskuntaalueella. 4 / 2010 SAFETY MATTERS! Meriturva tarjoaa korkealaatuista pelastautumis- ja palokoulutusta merenkulkijoiden tarpeisiin Lohjalla ja Upinniemessä. Monipuolinen ammattilaiskurssivalikoimamme kattaa mm. STCW-kurssit, räätälöidyt refresher-kurssit, evakuointisukka- ja -liukukoulutukset sekä Free Fall -kurssit. Osa kursseistamme soveltuu TYKY- tai Team Building - ohjelmaksi myös maakravuille. Käy kotisivuillamme osoitteessa ja ota yhteyttä: Puh STCW Basic Safety Training Lohjalla ja Upinniemessä Kurssin kesto on 7 vrk ja hinta 750 euroa. Tarkemmat tiedot puh tai Palokoulutusta Upinniemessä Kevät 2011 STCW Palokoulutus (STCW A-VI/1-2) Ajankohta: Hinta: 260 /henkilö STCW Päällystön palokoulutus (STCW A-VI/3) Pääsyvaatimus: STCW A-VI/1-2:n suoritus Ajankohta: Hinta: 390 /henkilö STCW Päällystön palokoulutus/kertaus (STCW A-VI/3) Pääsyvaatimus: STCW A-VI/3:n suoritus Ajankohta: Hinta: 260 /henkilö Alusten palopäällikkökurssi (STCW A-VI/3) Pääsyvaatimus: STCW A-VI/1-2:n suoritus Ajankohta: Hinta: 1330 /henkilö Tiedustelut ja ilmoittautumiset: puh Frivakt Vapaavahti 13

14 Meriturva har kontroll över elden Den nya brandsimulatorn är i bruk på Obbnäs. Anläggningen som levererats av ett inhemskt företag är miljövänligare och säkrare än den gamla. Frivakt bekantade sig med de nya utrymmena i oktober. Till höger den gamla simulatorn eller krematoriet, i bakgrunden syns hyttsimulatorn Vid introduktionsevenemanget presenterades den gasdrivna anläggningen som tillverkats av Lojoföretaget Interfire Products Oy. I simulatorn kan man öva släckning av brand på bildäck och i maskinrum. Övningen samlade mycket folk, också filmgrupper från TV fanns på plats, samma vecka hade ju en ödesdiger brand härjat på ett bildäck på Östersjön. Heikki Hyyryläinen, direktör för Meriturva, och brandskolningsenhetens chef Leif Johansson var mycket nöjda med den nya anläggningen. De gamla anläggningarna har drivits med olja, vilket utsatte både elever och utbildare för rökskador. Också garnisonen med sina bostadsområden fick sin del av röklukt och utsläpp. Nu bränner man flytgas och använder teaterrök. - Då oljan brinner stiger röken uppåt, teaterrök sjunker ända ner, det försämrar ytterligare sikten, förklarar enhetschefen Leif Johansson. I simulatorn skapar man mycket realistiska förhållanden. Rökdykningsutrustningen är tung och i simulatorerna går man i trappor mellan olika våningar, vilket medför fysisk ansträngning. Eleverna upplever naturligt en viss rädsla mitt i röken, mörkret och hettan. Verksamhet redan sedan år 1976 Till evenemanget hade Meriturva inbjudit två meriterade utbildare som gått den långa linjen. Numera pensionerade Rainer Heinonen och Jorma Nyqvist berättade om erfarenheter under årens lopp. Totalt räknar man med att ha utbildat personer vid brandskolningsenheten. Många sjöfarare har gått på flera kurser där, på kurser för manskap, befäl och brandchefer. - Numera utbildar vi ungefär personer per år, berättar Johansson. Enligt STCW-koden är en två dagars grundkurs obligatorisk för alla sjöfarare och de utgör majoriteten av eleverna. Meriturvas brandskolningscentrum är beläget inom Obbnäs garnisons område. På tomten som Meriturva disponerar finns också den gamla fartygssimulatorn, som skämtsamt kallas krematoriet eller Gamla frun. Den är bekant för många generationer av sjöfarare. Världstoppen representerar också en hyttsimulator som kan vändas i lutande läge, i den övar man räddning då ett fartyg sjunker eller har slagsida. Behovet av den här typens skolning stod klart efter Estonias undergång. Släckning och rökdykning Inom området finns också behållarsimulatorer, brandbassänger och en anläggning som liknar en helikopters stomme. Luftstridskrafternas gamla, numera sällsynta Mi-helikopter, var tidigare i bruk för demonstrationer, men har nu förts till ett museum. Utbildarna 14 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

15 Utbildarna följer från kontrollrummet med situationen Bildäckssimulatorn Jorma Nyqvist berättade om hur utbildningen utvecklats under de gångna åren. kan simulera de flesta typerna av brand ombord på fartyg och samtidigt genomföra övningar utan att riskera säkerheten. Maskin- och bildäckssimulatorn byggdes i samband med en nyare fartygssimulator. Fartygssimulatorn har olika våningar, där eleverna övar rökdykning, släcker och räddar en docka. I simulatorn finns ett modernt kontrollrum varifrån man med övervakningskameror följer med släckningsövningarna, ger instruktioner i högtalare och släcker lågorna om någonting går på tok. Fyrans TV:s filmgrupp och några reportrar gjorde med kameror och rökdykningsutrustning en runda i skolningsförhållanden. På bildäck hade man visserligen röjt utrymme för presentationen, men grundtemperaturen i maskinrummet kändes mycket verklighetstrogen också utan eldslågor. Det här var bara en introduktionsrunda. Innan man börjar en fullödig övning måste man ha en klar uppfattning om elevernas kondition, betonar utbildaren Erkki Hakala. Enligt Hakala finner man bland eleverna allt från sextonåriga flickor till linjelotsar som närmar sig pensionsåldern. De fysiska påfrestningarna under övningarna bör därför hållas på en gyllene medelväg. Meriturva arrangerar brandskolning som fyller STCW:s krav, men också skräddarsydda kurser. För eleverna kan måltider och inkvartering ordnas inom Obbnäs garnisons område. Mika Järvenpää, VD för Interfire Products Oy, presenterade utrustningen som företaget levererat Ilpo Minkkinen och Markku Karkama lyssnar på utbildaren Erkki Hakalas redogörelse. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 15

16 ESL:n miehet viihtyivät Arjessa Kuntoon -kurssilla Syyssää näytti parhaat puolensa marraskuun alussa Pajulahdessa, jossa järjestettiin ensimmäinen osuus ESL - Shippingin työhyvinvointikurssista. Ohjelmassa oli rentoa yhdessäoloa ja liikuntaa, luentoja, testejä, ja paljon eväitä oman elämänlaadun parantamiseksi. Syysaurinko paistoi todella hienosti. Ohjelma vietiin läpi sisätiloissa, mutta tauoilla käytiin haistelemassa raikasta ilmaa ja nauttimassa vuodenaikaan nähden harvinaisesta valoilmiöstä. Suurin osa kurssilaisista saapui paikalle omalla autolla ja arvosti tietenkin kelioloja. - Uusia teitä pitkin matka taittuu nopeasti, kehui kurssilaisia tervehtimään tullut ESL - Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen. Merenkulkijat arvostivat kovasti Markuksen visiittiä ja sitä, että hän jutteli paljon merenkulun asioista. Toimitusjohtaja joutui kuitenkin lähtemään sorvin ääreen, kun merimiehet siirtyivät lounaan jälkeen luokkaan. Arjessa Kuntoon -kurssi herätti varustamon laivoilla paljon mielenkiintoa. Miehistönvaihdoista johtuen monet joutuivat peruuttamaan, mutta paikalle saatiin kuitenkin tiivis ryhmä ESL - Shippingin merenkulkijoita. Kaikki syyt olla liikkumatta ovat tekosyitä Näin totesi aikanaan presidentti Urho Kekkonen, minkä muisti Asko Grönholm. Pajulahden kouluttaja Tuomo Nurminen piti ensimmäisen luennon, minkä oli tarkoitus herätellä ja motivoida porukkaa. Liikunnalla ja ruokavaliolla voidaan ehkäistä monia sairauksia, kuten aikuisiän diabetesta. Yhdessä kurssilaisten kanssa käytiin läpi liikunta- ja kuntosalimahdollisuuksia merellä. Kaikissa ESL-Shippingin laivoissa on kuntosali, joita käytetään välillä ahkerastikin. Merenkäynti asettaa omat haasteensa varsinkin jos punttisali sijaitsee laivan ylemmissä kerroksissa. Silloin edestakainen keinuntaliike on suurempaa. Liikuntaa olisi hyvä harrastaa useampana päivänä viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla. Sen lisäksi pitäisi käydä kuntosalilla pari kertaa viikossa kehittämässä lihaskuntoa ja - kestävyyttä. Toki useimmat kansija konemiehet saavat riittävästi liikuntaa jo työssään. Tuomo Nurminen painotti myös säännöllistä ruokarytmiä. Laivallahan monet tekevät vuorotyötä, aterioita olisi nautittava kolmen, viiden tunnin välein. Välipaloissakin pitää olla kuituja, ei saa olla paljon suolaista tai makeaa. Vettä pitäisi jokaisen juoda vähintään kaksi prosenttia omasta painostaan päivässä. Luokassa vallitsi hyvä vuorovaikutus. Merimiehet kyselivät paljon. Ravintotietoa käsiteltiin myös laivaolosuhteiden pohjalta. Nykyisin laivalinjat ovat sen verran lyhyitä tai säännöllisiä, että suuria vaikeuksia muonatoimituksissa ei esiinny. Välillä mentiin merimiesjuttujen puolelle, kun muisteltiin vanhojen kokkien ja stujujen toimintatapoja. Kasvisruokaa Intiassa. Pitkän linjan konepäällikkö kotkalainen Aarno Niemi oli mielissään, kun kurssi sattui hänen vapaavuorolleen. Niemi kuuluu varustamon uudisrakennusten valvontatiimiin, jonka asemapaikkana on Intia. Porukka kuunteli mielenkiinnolla Aarnon kuulumisia intialaisten elämästä ja ruokakulttuurista. - Suurin osa asuinalueemme ihmisistä on kasvissyöjiä, jopa Pizza Hut in valikoimassa on pelkästään kasvistuotteita, Aarno Niemi naurahtaa. Hänellä on Suomesta lähtiessä aina provianttitäydennys mukana. Paikan päältä saa kyllä kanaa ja lammasta, joita käytetään myös McDonaldsin tuotteissa. Aarno valvoo uuden Alppilan rakennustöitä. Laiva lähtee liikenteeseen ensi vuoden puolella. Porukka pohti, että Alppila tulee Suomeen päin juuri sopivasti, kun miinalaiva Pohjanmaa on Somalian rannikolla merirosvousta ehkäisemässä. 16 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

17 Terveyskuntoprofiilin tekoa palloilusalissa Majoittautumisen ja kahvitauon jälkeen mentiin palloilusaliin. Ohjeiden mukaan oli vaihdettu kevyt sisäliikuntavarustus. Kurssilaiset jaettiin kahteen ryhmään. Tuomon lisäksi ohjaajana toimi Tomi Karttunen Liikuntakeskus Pajulahdesta. Heitä avusti työharjoittelussa oleva opiskelija Terhi Savolainen. Alkuverryttelyssä lämmiteltiin lihaksia. Sitten testattiin kurssilaisten liikkuvuutta, tasapainoa, lihasten toimivuutta ja voimia. Ohjelmassa oli yhdellä jalalla seisontaa, takaperin kävelyä, punnerruksia. Testit menivät hyvin. Hurjalta tuntui askelkyykkytesti, jossa rasitusta lisättiin painoliiveillä aina 40 prosenttiin henkilön omasta painosta. Testien jälkeen pelattiin kevyttä sählyä ja mentiin ruokailemaan. Ennen rantasaunaa oli vielä palauttavana liikuntana sulkapalloa. Kehon koostumus, tuloste kertoo totuuden Tiistaiaamuna kurssilaiset kävivät ennen aamupalaa InBody -mittauksissa. Tuloksia käytiin läpi päivän ensimmäisellä luennolla. Jokainen sai oman tulosteen, jossa on tarkka analyysi kehon nestemääristä, lihas- ja rasvatasapainosta sekä painodiagnoosi. Laite esittää henkilölle, paljonko tämän tulisi lisätä lihaskudosta ja vähentää rasvakudosta. Kurssilaiset pitivät testiä erittäin hyödyllisenä, vaikka monen naama menikin vakavaksi tuloksia tulkittaessa. Yllättäen laite patisti muutaman kilon pudotukseen varsin timmissä kunnossa olleita Jorma Haapasta ja Jussi Vaahtikaria. - Taitaa olla rasva jossain sisäelimien ympärillä, eli väärässä paikassa, Eiralla seilaava Jorma tuumi. InBody mittaus perustuu pienen sähkövirran johtamiseen kehon läpi. Koska vain kehon sisältämä vesi johtaa sähköä, voidaan kehon koostumus laskea mittaamalla kehon impedanssia, eli sen sähkövirralle aiheuttamaa vastusta. Seuraavaksi siirryttiin palloilusaliin, jossa jumpattiin kepillä ja ilman. Tomi Karttusen vetämän ohjelman tavoitteena oli nivelten liikkuvuus. Käsivarsien olkapyörityksessä käytettiin tehosteina pieniä painopusseja. Keppi on jumpassa oiva apuväline. Liikkeissä löytyy; on melontaa, vartalokiertoa, taivutuksia ja askelkyykkyä. Kolmen vartin tiiviin harjoituksen ja pienen tauon jälkeen mentiin uimahallille. Verryttelyuinnista siirryttiin vesijumppaan, mikä meni AC/DC- ja Guns N Roses -musiikin soidessa. Tomi piti kovaa tahtia myös vesikuntopiirissä. Jokaisella rastilla oltiin minuutin verran, sitten vaihdettiin. Kaikki pääsivät testaamaan vesinyrkkeilyä, vedenalaista hiihtoa painosauvoilla, pyöräilyä ja keppikahdeksikkoa. Rentona kotimatkalle Aamupäivä oli sen verran kovatempoinen, että porukka viihtyi pitkään uimahallin saunassa. Huoneiden luovutuksen jälkeen oli ruokailu ja koko kehon rentoutus painisalin pehmeällä molskilla. Musiikki vaihtui rokista rauhallisemmaksi ja valaistus hämärämmäksi, kun porukka venytteli ja virittäytyi hyvään oloon. Lopuksi kokoonnuttiin vielä luokkaan pullakahveille ja käymään läpi kurssin tunnelmia. Kaikki pitivät kurssia hyödyllisenä ja olivat halukkaita osallistumaan jatkoon. Kuntosaliharjoittelua laivalla pidettiin realistisena harrastuksena. Seuraavalle kurssille toivottiin ohjeita kahvakuulan käytöstä laivaolosuhteissa. Keskusteluissa sivuttiin myös satamien turvallisuusmääräyksiä ja niiden aiheuttamia rajoituksia merenkulkijoiden vapaaseen liikkumiseen. Tomi Karttunen kyseli ihmisten vapaaajan viettotapoja laivalla. Vanhan ajan korttirinkejä ja vilkasta sosiaalista elämää ei juuri enää tapaa. Elokuvan katselu yksin, lukeminen tai tietokonepelien pelaaminen olivat suosittuja. Pelimuodoksi Tomi suositteli Nintendo Wii ta, jonka sauvaohjaimilla pystyy pelaamaan erittäin liikunnallisia pelejä. ESL - Shippingin seuraava tapahtuma on helmikuussa. Vastaavia kursseja tullaan järjestämään myös muiden varustamoiden kanssa. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 17

18 ESL:s manskap trivdes på kursen Vardagskondition Höstvädret visade sin vackraste sida I Pajulahti då den första delen av ESL-Shippings arbetshälsokurs ordnades. På programmet stod avkopplande samvaro och motion, föreläsningar och tester och en god portion vägledning för en bättre livskvalitet. Höstsolen lyste strålande. Programmet gick av stapeln inomhus, men under pauserna gick man ut för att andas frisk luft och njuta av det ljusfenomen som årstiden så sällan bjuder på. Största delen av deltagarna kom med egen bil och satte värde på det goda väglaget. - På många vägavsnitt gick resan snabbt, berättade ESL-Shippings VD Markus Karjalainen som kommit för att hälsa deltagarna. Sjöfararna satte stort värde på Markus visit och att han berättade om aktuellt inom sjöfarten. Verkställande direktören var ändå tvungen att återgå till sina sysslor då sjömännen efter lunchen förflyttade sig till klassrummet. Kursen Vardagsmotion väckte stort intresse på rederiets fartyg. På grund av manskapsbyten var många tvungna att annullera deltagandet, men en stor grupp sjöfarare från ESL Shipping mötte ändå upp. Alla orsaker att inte röra på sig är svepskäl Så sade i tiden president Urho Kekkonen, mindes Asko Grönholm. Tuomo Nurminen, utbildare på Pajulahti, höll den första lektionen, den var avsedd att väcka upp och motivera gruppen. Med hjälp av motion och rätt kost kan man förebygga många sjukdomar, till exempel vuxendiabetes. Tillsammans med kursdeltagarna gick man igenom möjligheterna att röra på sig och utnyttja motionssal ombord. På alla ESL Shippings fartyg finns en motionssal, som ibland är i mycket flitig användning. Sjögången bjuder på extra utmaning, i synnerhet om salen ligger på fartygets övre däck. Då är den gungande rörelsen större. Helst borde man utöva motion flera dagar i veckan, minst en halv timme i gången. Utöver det borde man ett par gånger i veckan öva muskelstyrka och uthållighet i motionssalen. De flesta däcks- och maskinmännen får visserligen tillräcklig motion i sitt arbete. Tuomo Nurminen betonade också vikten av regelbundna måltidsvanor. Ombord jobbar många i skift, måltiderna borde intas med mellanrum på tre till fem timmar. Mellanmålen borde innehålla fibrer och inte vara för salta eller söta. Alla borde dricka vatten minst två procent av sin egen vikt per dag. Växelverkan fungerade fint i klassrummet. Sjömännen ställde många frågor. Man diskuterade kostfrågor utgående från förhållandena till sjöss. Numera är fartygens rutter så korta och regelbundna att det inte uppstår stora svårigheter med provianteringen. Ibland gick man in på sjömanshistorier, då man mindes hur gamla kockar och stewardar brukade jobba. Vegetarisk mat i Indien Aarno Niemi från Kotka, en långa vägens maskinmästare, var nöjd över att kursen inföll under hans ledighet. Niemi hör till gruppen som övervakar rederiets nybygge i Indien. Kursdeltagarna lyssnade med intresse Aarnos berättelser om livet och matkulturen i Indien. - Där vi bor är största delen av befolkningen vegetarianer, också Pizza Huts utbud är där helt vegetariskt, skrattar Aarno Niemi. Då han åker från Finland har han nog all- 18 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

19 tid med sig litet komplettering till provianten. Man får nog också kyckling och fårkött som används av lokala McDonalds. Aarno övervakar bygget av nya Alppila. Fartyget börjar trafikera på nästa års sida. Man tyckte att Alppila styr stäven mot Finland just lämpligt då minfartyget Pohjanmaa bekämpar pirater utanför Somalias kust. Hälso- och konditionsprofilering i bollspelssalen Efter inkvartering och kaffepaus förflyttade vi oss till bollspelssalen. Klädseln var bytt för lättare motion inomhus, enligt instruktionerna. Kursdeltagarna delades i två grupper. Tomi Karttunen från Idrottscentret Pajulahti fungerade som instruktör, utöver Tuomo. De assisterades av Terhi Savolainen, som studerar och jobbar som praktikant. Vid uppmjukningen värmde man upp musklerna. Sedan testades kursdeltagarnas rörelseförmåga, balans, musklernas funktion och styrka. I programmet ingick att stå på ett ben, gå baklänges och armhävning. Testerna gick bra. Häftigast var testen med utfall framåt med viktväst, där man ökade belastningen med ända upp till 40 % av personens egen vikt. Efter testerna spelade man lätt innebandy innan man gick till middagsbordet. Före strandbastun kunde man ännu återställa sig med badmintonspel. Utskriften berättar sanningen om kroppens sammansättning Före tisdagens morgonmål genomgick kursdeltagarna en InBody-mätning. Under dagens första föreläsning gick man igenom resultaten. Var och en fick sin egen utskrift med en noggrann analys av kroppens vätskemängder, muskel- och fettbalans och viktdiagnos. Instrumentet berättar hur mycket personen borde öka muskelmassa och minska fett. Kursdeltagarna tyckte att testen var mycket nyttig, också om många tolkade resultaten med allvarlig min. Instrumenten uppmanade överraskande att minska några kilon, trots att både Jorma Haapanen och Jussi Vaahtikari verkade vara i fin form. - Det måste ligga fett kring några inre organ, eller på fel plats, funderade Jorma som seglar på Eira. InBody mätningen baserar sig på svaga elektriska signaler som leds genom kroppen. Då elektriciteten leds enbart i kroppens vatten, kan kroppens sammansättning räknas ut då man mäter kroppens impedans, d.v.s. dess elektriska motstånd. Sedan förflyttade man sig till bollspelssalen, där man fick gympa med och utan käpp. Tomi Karttunen ledde programmet, målsättningen var att öva ledernas rörelseförmåga. För att effektivera axelrotationen använde man små tyngder. Käppen är ett utmärkt redskap då man gymnastiserar. Rörelserna kan variera; paddling, bålvridning, stretching och utfallssteg. Efter trekvarttimmes intensiv övning och en liten paus fortsatte programmet i simhallen. Efter en stund uppmjukande simning fortsatte man med vattengympa till takterna av AC/DC och Guns N Roses. Tomi höll ett högt tempo också i vattenkonditionsringen. Man fick en minut tid vid varje punkt, sedan bytte man. Alla fick prova på vattenboxning, skidning under vattnet med tunga stavar, cykling och paddlingsrörelser. Utvilade hemresenärer Tempot under förmiddagen var så häftigt att deltagarna trivdes länge i simhallens bastu. Då rummen överlåtits var det tid för mat och avslappning för hela kroppen på brottningssalens mjuka mattor. Musiken byttes från rock till litet lugnare och belysningen dämpades medan kursdeltagarna stretchade och koncentrerade sig på sitt välbefinnande. Till sluts samlades alla i klassrummet för att inta kaffe med bulle och gå igenom stämningarna på kursen. Alla tyckte att kursen varit nyttig och var villiga att vara med också i fortsättningen. Man tyckte att träning på gym var en realistisk hobby. På nästa kurs önskade man instruktioner i användning av kettlebell ombord. Under diskussionerna berördes också säkerhetsföreskrifterna i hamnarna och hur de begränsar sjöfararnas rätt att röra sig fritt. Tomi Karttunen frågade om hur man tillbringar sin fritid ombord. Det livliga sociala livet med till exempel kortspel stöter man mera sällan på. Populärast är att se på filmer ensam, läsa eller spela dataspel. Som spelform rekommenderade Tomi Nintendo Wii, vars stavkontroller möjliggör mycket fysiskt rörligt spel. ESL Shippings nästa evenemang går av stapeln i februari. Motsvarande kurser kommer att arrangeras också i samarbete med andra rederier. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 19

20 Satamajäänsärkijän kone sihisee taas Aikoinaan sotakorvauslaivaksi luovutettu satamajäänsärkijä s/s Turso teki kierroksen oman höyrykoneen voimin ja kiinnittyi Helsingin Kauppatorille yleisön ihmeteltäväksi lokakuussa. Vuonna 2005 alkanut kunnostus on hyvällä mallilla. Alusta hallinnoi ja kunnostustöistä vastaa 2004 perustettu Satamajäänsärkijä s/s Turso -yhdistys. Alun perin Helsingin sataman käyttöön tilattu alus luovutettiin 1944 välirauhan aikana liittoutuneiden käyttöön. Turso operoi 14 hengen suomalaismiehistön voimin Kronstadtin vesillä. Vuonna 1945 se jäi sotakorvausaluksena Neuvostoliitolle, joka halusi vielä 20 samanlaista satamajäänsärkijää. Vain Turso on enää jäljellä kaikkiaan 104 sotakorvausaluksesta. Punalipun alla nimi vaihtui Taifuniksi ja alus toimi vuosikymmeniä Leningradin satamajäänsärkijänä. Viimeisinä Venäjän vuosinaan Taifun toimi hinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä. Suomesta löytyi halukkuutta pelastaa historiallisesti arvokas alus, joka monien vaiheiden jälkeen siirtyi Satamajäänsärkijä s/s Turso -yhdistykselle. Entisöinnissä riittää haasteita Vanhan aluksen korjaustyöt aloitettiin Savonlinnan Laitaatsillan telakalla 2004 elokuussa. Seuraavana vuonna savotta jatkui Pernajan Isnäsissä. Turson työt osoittautuivat paljon ennakoitua suuremmiksi. Alus saatiin kuitenkin niin hyvään kuntoon vuoden 2006 elokuuksi, että sitä voitiin esitellä yleisölle Hamina Tattoo -tapahtuman yhteydessä. Tämän jälkeen aluksen pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin sekä tehtiin runkotöitä ja katsastuksia Suomenlinnassa. Sieltä alus siirtyi Hietalahteen, jossa aluksen kun- nostus jatkuu edelleen. Turso on osallistunut moniin merellisiin tapahtumiin ja herättänyt suurta huomiota. 36-metrisen aluksen höyrykoneisto on saatu kunnostettua ja sisätilojen ehostus jatkuu. Projekti on tarvinnut valtavan määrän tahtoa ja työtä. Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet merkittävästi useat säätiöt ja yritykset. Entisöintiä voi edelleen avustaa liittymällä yhteisö- tai kannattajajäseneksi. Turso kunnostetaan liikkuvaksi museoalukseksi, joka tullaan näkemään vielä monissa satamissa. Lisätietoja löytyy verkkosivulta: teksti:pekka Karppanen kuvat:mika Muhli Esko Härö eldaa fyyriä 20 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

21 Föreningen Satamajäänsärkijä s/s Turso, som grundades först år 2004, administrerar fartyget och ansvarar för renoveringsarbetena. Fartyget, som ursprungligen beställts för Helsingfors hamn, överläts i samband med vapenstilleståndet år 1944 till de allierade. Turso opererade med en finländsk 14-mannabesättning utanför Kronstadt. År 1945 överläts den som krigsskadeståndsfartyg till Sovjetunionen, som ville ha ytterligare 20 likadana hamnisbrytare. Av alla de 104 krigsskadeståndsfartygen är Turso den enda som finns kvar. Under den röda flaggan byttes namnet till Taifun och fartyget verkade i årtionden som hamnisbrytare i Leningrad. Under de sista åren i Ryssland användes Taifun i bogserings- och oljebekämpningsuppdrag. I Finland fanns det vilja att rädda det historiskt värdefulla fartyget, som efter många förvecklingar övergick till föreningen Satamajäänsärkijä s/s Turso. Renoveringen bjuder på utmaningar Det gamla fartygets reparationer påbörjades i augusti år 2004 på Laitaatsilta varv i Ny- Hamnisbrytarens motor spinner igen Hamnisbrytaren s/s Turso, som i tiden överläts som del av krigsskadeståndet, gjorde i oktober en runda för egen maskin och förtöjdes sedan vid Salutorget i Helsingfors för att beskådas av allmänheten. Renoveringen som inleddes år 2005 har lyckats väl. slott. Följande år fortsatte arbetena i Isnäs by i Pernå. Arbetena med Turso visade sig var mera omfattande än man räknat med. Man lyckades ändå få fartyget i så gott skick att man år 2006 i augusti kunde förevisa det i samband med militärmusikevenemanget Hamina Tattoo. På Sveaborg blästrades och målades fartyget därefter och ytterligare reparationer av skrovet och besiktningar gjordes. Därifrån flyttades fartyget till Sandviken, där reparationerna fortfarande pågår. Det 36 meter långa fartygets ångmaskin är nu reparerad och renoveringsarbetena fortsätter i de inre utrymmena. Projektet har krävt en väldig mängd god vilja och arbete. Föreningen har fått betydande understöd från olika stiftelser och företag. Man kan bidra till renoveringen genom att ansluta sig som samfunds- eller understödande medlem. Turso renoveras för att bli ett flytande museifartyg, som ännu kommer att kunna ses i många hamnar. Mera information på webbsidan text: Pekka Karppanen bilder: Mika Muhli 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 21

22 Aurajoen rannat sen kuin kaunistuvat - alkuperäisen värin ja nimen saanut Bore kiinnittyi itärannalle. Bore förskönar Aura ås östra strand - i ursprungliga färger och med ursprungligt namn Hyväkuntoisella viisikymppisellä on jo takanaan värikäs historia. Kaikki merenkulun toimijat olivat onnellisia, kun alus jäi Suomeen ja toiminta jatkuu hotelli- ja ravintolalaivana. Laivan omistaa nyt turkulainen yhtiö Oy S/S Borea Ab. Maineikas Kristina Regina lähti viimeiselle matkalleen elokuun lopulla Kotkasta Naantaliin, jossa uudistustyöt aloitettiin. Uuden värin ja vanhan nimensä takaisin saanut uljas alus hinattiin lokakuun alussa Turkuun, jossa yleisö otti vieraan vastaan lämpimästi. Laivassa oli alun perin höyrykone. Kristina Cruises n aikana vaihdettiin dieselkoneet ja tehtiin pieniä muutostöitä kaukoristeilykäyttöä varten. Oy S/S Borea Ab haluaa säilyttää aluksen mahdollisimman hyvin alkuperäisessä hengessä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajalla Johnny Sidilla on merenkulkutaustaa, hänen isänsä työskenteli Silja Linella ja isoisä puolestaan Borella. Johnny Sidin mukaan alus tulee toimimaan myös museona ja kesäsesongin ulkopuolella majoitustiloja vuokrataan Aboa Maren opiskelijoille. Hotellivieraat voivat yöpyä muun muassa luksushytissä, jota presidentti Urho Kekkonen käytti Ruotsin matkallaan. Boren laituripaikka on nyt Aurajoen itärannalla Valkoisen talon edessä. Pääkoneet on suojattu varastorasvalla, ja apukoneet ovat toimintakunnossa. Alus liitetään kaupungin sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Uusien SOLAS -sääntöjen mukaan Bore voisi liikennöidä enää vain kotimaan liikenteessä. Alus pidetään Lloyd s Registerin luokassa ja tulkitaan luokituslaitoksen mukaan ylösmakuutetuksi. Sen saattaminen ajokuntoon on mahdollista tulevaisuudessa. Sekin oli omistajayhtiöltä viisas päätös. Esimerkiksi Hampurissa on museoitu 1962 rakennettu kaunis puomilaiva Cap San Diego. Alus tekee kesäisin omilla dieselkoneillaan muutaman risteilyn muun muassa Kielin kanavalla. Lisää verkkosivuilla: Den väl bibehållna femtioåringen har redan en färggrann historia. Alla aktörer inom sjöfarten gläder sig åt att fartyget stannade i Finland och att verksamheten fortsätter som flytande hotell och restaurang. Fartyget ägs av Åbobolaget Oy S/S Borea Ab. Den berömda Kristina Regina begav sig i slutet av augusti på den sista färden från Kotka till Nådendal där renoveringen påbörjades. I början av oktober bogserades det stolta fartyget, nymålat och med sitt gamla namn, till Åbo där allmänheten varmt välkomnade gästen. Fartyget hade ursprungligen en ångmaskin. Under tiden hos Kristina Cruises byttes dieselmotorerna och man gjorde smärre förändringar för kryssningarna till fjärran länder. Oy S/S Borea Ab vill bevara fartyget så väl som möjligt i originalanda. Johnny Sid som är ordförande för bolagets styrelse har sjöfartsbakgrund, hans far tjänstgjorde hos Silja Line och farfadern hos Bore. Johnny Sid berättar att fartyget också kommer att verka som museum och utom sommarsäsongen inkvarteras studerande från Aboa Mare. Hotellgästerna kan också övernatta i den lyxhytt som president Urho Kekkonen använde då han reste till Sverige. Bore är nu förtöjd vid Aura år östra strand utanför det så kallade Vita huset. Huvudmotorerna är skyddade med smörjmedel, och hjälpmaskinerna fungerar. Fartyget ansluts till det kommunala nätet med el, vatten och avlopp. Efter de senaste ändringarna i SOLASkonventionen kunde Bore numera bara gå i inrikestrafik. Fartyget behåller sin klass i Lloyd s Register och betraktas som upplagt. Det är möjligt att rusta upp det för trafik i framtiden. Det var också ett klokt beslut av ägarbolaget. Ett vackert lastfartyg med bom, Cap San Diego, byggd år 1962, ligger som museifartyg i Hamburg. Under somrarna gör det några kryssningar för egen maskin, bland annat i Kiel kanalen. Mera information på webbsidan 22 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

23 Junkin jobi Timo Sylvänne Kipinäkoulutuksen pääsyvaatimuksena oli aina ollut keskikoulu, toisin kuin muissa meritutkinnoissa, mitä pääsi opiskelemaan kinkeri- tai kiertokoulupohjalta. Niinpä kipinän hommiin kuului radioyhteyksien ja -laitteiden hoidon lisäksi kaikki semmoinen, missä tarvittiin luku- tai kirjoitustaitoa tai ulkomaankieliä luvun alussa koulutus kesti puolitoista vuotta Posti- ja lennätinhallituksen radio-osaston tiloissa Lauttasaaressa. Seilauskokemusta ei vaadittu. Ensimmäisen kouluvuoden lopulla kesäloman lähestyessä kiertelin Helsingissä varustamoiden konttoreita. Toivorikkaana kyselin kipinän jobeja loppuvuodesta, kun ja jos PLH olisi todennut osaamiseni sertifikaatin arvoiseksi. Suomen Tankkilaivan konttorissa henkilöstöpäällikkö ei pitänyt yhtään pahana, vaikka olisi kokemusta laivatyöstä jo sitä ennenkin. Heidän tankkipaattinsa olisi tulossa piakkoin Tahkoluotoon ja junkkia sinne tarvittaisiin. Niinpä siinä saman tien tehtiin paperit kansioppilaan vakanssille. Sitten vielä kiertokäynti myllyyn, Merimiesunionin toimistoon, passitoimistoon ja merimieslääkärille, joka halusi nähdä myös kuppa- ja rokotustodistukset. Laivan oli määrä saapua Tahkoluotoon eräänä toukokuun iltana. Iltapäiväjunalla saavuin matkatavaroineni Porin asemalle. Taksikuskille selostin rahavarani ja pyysin ajamaan niin pitkälle kohti öljysatamaa, kuin raha riittäisi. Muutamaa kilometriä olisi kyyti jäänyt vajaaksi, muttei suhari raaskinut jättää nuorta poikaa monine nyssäköineen matkalle, vaan ajoi satamaan saakka. Kasseja ja laukkuja oli kertynyt, kun ei ollut semmoistakaan tietoa, että laivasta löytyy vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siinä sitten istuskelin laiturilla auringon laskiessa ja tähystelin rannattomalle ulapalle uuden työpaikan saapumista. Poikkesi siinä joku mieskin, oli varastopäällikkö. Kertoi, että laiva tuleekin vasta aamulla. Siinä tilannetta ihmetellessä selvisi, että varastopäällikkö oli sukulaisteni hyviä perheystäviä ja niinpä perheystävien sukulaispoika sai tukevan iltapalan ja yösijan. Aamulla oli maisema muuttunut. Pitkä laivanrunko oli sidottu laiturin päähän. Varastopäällikön kanssa marssimme laivaan matkatavaroitani retuuttaen. Suoraan salonkiin, missä pitkän mahonkipöydän takaa tummassa kaluunapuvussaan silmäili tulijoita päällikkö arvokkaasti, kuin rovasti saarnastuolista. Tulin esitellyksi laivan uutena radiosähköttäjäoppilaana. Kippari pomppasi ylös pöydän takaa ihmettelemään, mikä se semmoinen on. Sain sen verran puheenvuoroa, että osasin kertoa tulevani kansioppilaaksi. Päällikkö pääsi jälleen kiinni päivän sanaan ja tokaisi: Radiohyttiin siitä paperien kanssa kipinän puheille. Tulin nimitetyksi kolmosen vahtiin ja saman tien venttiilivahtiin täkille. Vasta-alkajanakin riitti taidot väännellä lastisäiliöiden venttiilejä sinne suuntaan, mihin pumppumies tai perämies sormella näytti. Kun koitti lähtö kohti Kemiä, marssin muun joukon jatkona keulapakalle. Yritin kysellä, mitäs siellä kuuluisi tehdä ja ainoa opastus oli, että kylläpä sitten näet. Taitoa ei ollut nähdä, 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 23

24 Tulevia radiosähköttäjiä Lauttasaaressa mutta korvat kuulivat: poika äkkiä tänne! poika tuonne! poika pois edestä! Poika prrkele! Ilman kansioppilaan apuakin narut saatiin laivaan ja päästiin matkaan. Vaati vielä töijäyksen jos toisenkin, ennen kuin oppilas oppi ennakoimaan, missä piti olla valmiina tarttumaan köysiin. Seuraavana päivänä merellä päällikkö sai hyvitystä radiosähköttäjäoppilashämmingilleen. Täkkärit siivosivat föörpakan alustaa ja jouduin tyhjentämään täyttyneet pytsit mereen. Jälleen kipatessani törkyä yli styyrpuurin laidan tuli sopivasta suunnasta suuri ja kylmä aalto, mikä tempasi ämpärin matkaansa ja kasteli kamppeet hatusta sukkiin. Pöllämystyneenä ravistelin itseäni ja tähyilin kadonneen ämpärin perään. Silloin oli brygällä kolmonen kuullut ensimmäisen kerran päällikön nauravan. Kun lasti oli Kemissä purettu ja suunnattiin kohti etelää, tuli poosu messiin täkkäreitten pöydän ääreen jakamaan hommia. Puheesta en mitään ymmärtänyt, eikä tilanne parantunut, kun poosu osoitteli sormellaan: Poika ottaa levangin ja pytsin ja torppaa alakongilla skotit ja turkin. Poosun mentyä ystävälliset seilauskaverit neuvoivat, mistä löytyi ämpäri ja varrellinen pesuharja ja mikä pätkä alemman kerroksen käytävän seiniä ja lattiaa tuli pestä. Koneporukka huolehti omien tilojensa siivouksesta, joten toimeksiantoon kuului vain täkkärien konginpätkä. Vaikka merimieskielen ymmärrys jatkuvasti koheni, kesti toista vuotta, ennen kuin sujuvasti kuuntelin laivaporukan juttelua. Silloin jo pystyin seuraamaan konemiesten männänhaalauksiakin, mihin jokaisessa ravintolaillassa puhe ennemmin tai myöhemmin kääntyi. Laivalla oli viikon kuivatelakointi Rotterdamissa Schiedamissa. Omalla porukalla tehtiin ahterin makeavesitankin slammaus. Ensin piti vesisäiliö puhdistaa. Pohjalla ollut mutakerros yletti melkein saappaan varresta sisälle. Varoen sai seistä mudassa, kauhoa pytsin täyteen ja ojentaa sen ylös luukusta tyhjennettäväksi. Lopuksi timppa veteli laastisekoitusta teräspinnoille. Telakoinnin jälkeen suunnattiin öljykuorman hakuun Mustallemerellle. Kansioppilaan työ oli satunnaisten uutsikkien lisäksi lähinnä ruosteen hakkaamista. Joko pienellä vasaralla, tehottomalla paineilmavasaralla tai moukarilla. Poosu näytti aluksi mallia, kuinka lehmänsillan leidareista lähtee lekalla ruoste. Ruosteen mukana lähti ruostunut rappunenkin ja lekasta varsi poikki. Messissä täkkäreillä oli oma pöytänsä. Vieressä koneporukan pöytä. Sermin takana istuksi alipäällystö: Täkiltä poosu, timppa ja pumppu, koneesta tunkki, sähkö ja sorvi. Pyssäporukalla oli vielä oma osastonsa muun joukon jatkona. Päällystön tilat löytyi paapuurin puolelta. Samanlaista hierarkiaa oli myös saunomisessa, tosin pärjättiin kolmella saunalla. Kiukaat lämpenivät konehuoneesta putkessa tulevalla höyryllä. Silloin tällöin saunassa joku aprikoi, jotta mahtaisi tulla kunnon löylyt, jos höyryputki sattuisi katkeamaan. Vapaa-aika merellä kului monilla television katselussa. Välimeren rannoilla ajettaessa näkyi yleensä jostakin mustavalkoinen kuva. Afrikan puolelta näytettiin enimmäkseen puhuvaa päätä: tunnista toiseen kalju tai kankaaseen kääritty mies puhui tasaisella äänellä, kuin suomalainen kilpa-autoilija. Ei sananjulistuksesta kukaan ymmärtänyt, mutta siinä ilta vierähti. Laivan kipinä otti harjoittelijan hoiviinsa. Useita iltavahteja kului radiohytissä säätiedotuksia ja muita ilmoituksia kirjoitellen. Jopa joitakin radioyhteyksiä naputeltiin sähkötysavaimella. Palkanlaskuun tuli selkeät ohjeet. Koulussa oli opetettu, että jos on vajaa palkkakuukausi, pidätetään veroakin vajaalta kuukaudelta. Nyt kirjattiin tarkat laskukaavat, millä jaetaan ja millä kerrotaan mitäkin. Koulun jatkuessa syksyllä olin ainoa merikokemusta omaava. Palkanlaskuohjeitten lisäksi jakelin kollegoille tiivistettyä merisanakirjaa, jotta osaisivat aikanaan nousta lankonkia täkille ja etsiä ahterista tai miidsipistä brygän takaa radiohyttiä. Koulun loputtua joulun alla tuotti edellisen kevään varustamokierros vielä tulosta. Kun olin saanut kansainvälisen radiosähköttäjän todistuksen PLH:n radio-osaston johtajan kädestä, riensin kiireellä asemalle ja junaan kohti ensimmäistä kipinän jobia. Mukana oli enää yksi kapsäkki ja vuodevaatteet oli jätetty maihin. PS. White Rose oli maannut viljavarastona Naantalissa kesästä lähtien. Laiva oli hinattu laituriin ja sitä kunnostettiin liikenteeseen. Vielä en tiennyt, että kyseessä oli merenkulkijoiden piirissä kuuluisin suomalainen kauppa-alus. Ei ollut maailmassa monta satamaa, missä White Rose ei olisi käynyt. 24 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

25 MENNEIDEN AIKOJEN LAIVOJA VÄRIKKÄISSÄ MAINOSJULISTEISSA - taiteilija Oscar Furuhjelm Värijulisteiden synty ajoittuu 1860-luvulle. Meri- ja laiva-aiheiset kuvat olivat suhteellisen vaativia töitä, joten eräät graafikot ja merimaalarit erikoistuivat niiden tekemiseen. Heidän hyvään piirustus- ja maalaustaitoon perustuvaan tyyliin tehtyjen julisteiden kukoistuskausi ajoittuu vuosille Tämän jälkeen julistesuunnittelussa yleistyivät uudet tyylit ja elementit, kuten valokuvat. Menneiden aikojen suomalaisia matkustajalaivoja julisteisiin ikuistettuna löytyy suhteellisen vähän. Näyttäviä ja kauniita esimerkkejä on onneksi säilynyt, ja seuraavissa Vapaavahdin numeroissa esittelemme muutamia taiteilijoita, ja heidän aikanaan laivayhtiöille suunnittelmiaan julisteita. Eräs taiteilijoista oli Oscar Furuhjelm. Hänen töissään näkyy vaikutteita mm. tunnetun belgialaisen julistemaalari Henri Cassiersin vaikututuksesta. Oscar Furuhjelm ( ) syntyi Varsovassa, jossa hänen suomalainen isänsä tuolloin työskenteli. Perhe muutti Suomeen ja Oscar aloitti opiskelut Polyteknillisessä opistossa vuonna 1900 ja jatkoi niitä vuonna 1902 Kööpenhaminan Taideakatemiassa ja edelleen Münchenissä vuonna Vuodesta 1909 hänellä oli oma yritys nimeltä Konstnäriga Reklambyrå, jota hän ylläpiti vuoteen 1911 saakka. Vuonna 1914 Oscar Furuhjelmistä tuli Öflund & Pettersson mainostoimiston taiteellinen johtaja. Vuonna 1918 yhtiö sulautui Tilgmannin Kirja- ja Kivipainoon, jossa Oscar Furuhjelm toimi vuodesta 1928 alkaen painolaitoksen kustannusjohtajana. Tässä tehtävässä hän työskenteli aina eläkkeelle siirtymiseen saakka vuoteen Oscar Furuhjelmin tuotannosta tunnetaan noin neljäkymmentä eri tahoille tehtyä julistetta. Viimeiset julisteet hän suunnitteli ilmeisesti 1930-luvun lopulla. Hänen töistään ehkä tunnetuimpia ovat Finska Ångfartygs Aktiebolagille 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tehdyt kuvat. FÅA:n ensimmäiset talviliikenteeseen soveltuneet matkustajalaivat Astraea ja Urania valmistuivat vuonna Ne tilattiin yhtiön Hullin liikennettä varten, ja pääosa matkustajista oli suomalaisia siirtolaisia matkalla Amerikkaan. Reitti kannatti hyvin ja vuosina yhtiölle tuli samalle linjalle vielä neljä uutta laivaa; Oihonna, Wellamo, Arcturus ja Polaris ja 1900-lukujen vaihteessa FÅA:han sulautettiin pienempiä varustamoita laivoineen. Torneå ja Norra Finland tulivat Torneå Ångfartugs Aktiebolagilta, Uleåborg Uleåborg Ångfartygs AB:lta ja von Döbeln ja Wasa Vasa Ångrfartys Aktiebolagilta. Prinsessan Margareta ostettiin vuonna 1909 Ruotsista Rederiaktiebolaget Sverige-Tyskland -yhtiöltä. Vuonna 1908 valmistui Gourley Brothersin telakalla Dundeessä FÅA-varutamon uusi lippulaiva Titania. Laiva asetettiin reitille- Helsinki-Hanko-Kööpenhamina-Hull, jolla se palveli maailmansotaan saakka. teksti ja kuvat: Oy Raud Publishing Ab 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 25

26 GÅNGNA TIDERS SKEPP I FÄRGRIKA REKLAMAFFISCHER - konstär Oscar Furuhjelm Det var mot slutet av 1860-talet de moderna färgaffischerna föddes. Hav och fartyg var krävande motiv, och både grafiker och marinmålare engagerades därför snart för ändamålet. De tecknade och målade sina motiv med konstnärens yrkesskicklighet, och affischkonsten upplevde sin höjdpunkt under perioden Därefter dök bl.a. ett nytt element som fotografiet upp i affischkonsten. Av finländska passagerarfartyg från forna tider finns endast relativt få avbildade i storformat. Ett antal imponerande och vackra exempel finns lyckligtvis bevarade, och i kommande nummer av Frivakt ska vi presentera några av konstnärerna samt de affischer som de skapade för rederibolagen. En av dessa konstnärer var Oscar Furuhjelm. I hans arbete syns influenser från bl.a. den kände belgiske affischmålaren Henri Cassiers arbeten. Oscar Furuhjelm ( ) var född i Warszawa, där hans finländska far då arbetade. Familjen flyttade till Finland och Oscar inledde sina studier vid Polytekniska institutet 1900 för att två år senare fortsätta vid konstakademin i Köpenhamn och slutligen i München Från 1909 till 1911 drev han sitt eget bolag Konstnärliga Reklambyrån. År 1914 blev han konstnärlig medarbetare hos Öflund & Pettersson i Helsingfors som 1918 fusionerades med Tilgmann Ab vars förlagsdirektör han blev 1928, och där stannade han till sin pensonering Ett fyrtiotal affischer för olika beställare är känd. Sina sista affischer plandrade han troligen i slutet av 1930-talet. Mest välkändä är antagligen hans arbeten för Finska Ångrartygs Aktiebolaget i början av 1900-talet. Astraea och Urania som var F.Å.A:s första för vintertrafik specialbyggda passagerarångare, levererades 1891 för på Hull. Majoriteten av passagerarna utgjordes av emigranten på väg till Amerika. Rutten var lönsam att ytterligare fyra fartyg kunde sättas in under åren : Oihonna, Wellamo, Arcturus och Polaris. I slutet av 1800-talet och början av 1900-talet fusionerades många mindre rederier med F.Å.A. och bolagets flotta av passagerarfartyg växte. År 1892 utökades F.Å.A:s flotta med passagerarångarna Torneå och Norra Finland från Torneå Ångfartygs Aktiebolag, Uleåborg från Uleåborgs Ångfartygs Aktiebolag samt von Döbeln och Wasa från Wasa Ångfartygs Aktiebolag. Flotta kompletterades ytterligare med Prinsessan Margareta, som inköptes från Rederi AB Sverige-Tyskland. År 1908 tog bolaget levernas av sitt nya flaggskepp Titania, byggt på Gourley Brothers varv i Dundee. Fartyget gick fram till första världskrigets utbrott 1914 på rutten Helsingfors-Hangö-Köpenhamn-Hull. text och bilder: Oy Raud Publishing Ab 26 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

27 Mepan kursseilla saa Palvassa seilaava Krista Tanhuanpää on toimelias nuori nainen. Hän on itse hankkinut opiskeluun vaadittavat harjoittelupaikat ja on onnistunut saamaan jobin aina tarvittaessa. Mepan kursseista häntä kiinnostavat eniten kädentaitokurssit. monenmoista oppia - Luin Mepan kursseista ensimmäisen kerran Vapaavahdista, Espoosta kotoisin oleva Krista kertoo. Hän tuli ensimmäisen kerran huovutuskurssille viime vuonna, ja oli mukana jo toistamiseen. Krista on kokeillut myös melontaa ja köysien punontaa. - Mepalla olisi paljon atk-alan kursseja. Nuorempi polvi on kasvanut tietokoneiden kanssa ja ohjelmat ovat kehittyneet helppokäyttöisiksi, joten jätän ne suosiolla vanhemmille, Krista toteaa. Huovutuskursseilla hän teki hatun ja köysikurssi alkoi pannunalustan värkkäämisellä. Kristan mielestä merenkulkijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää maksuttomat Mepan kurssit. Materiaaleissa säästää jo huomattavia summia. Pitkän linjan laivassa Krista aloitti merikapteenin opinnot Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa eli KYAMK: ssa vuonna Hänellä on jo takanaan monipuolinen harjoittelu- ja työura. Koulu ei enää järjestä harjoittelupaikkoja opiskelijoille, ne täytyy jokaisen hoitaa itse. Monille alaa tuntemattomille se on ollut vaikeaa. Krista on tässäkin asiassa menestynyt. - Etsin tietoja internetistä ja aloin pommittaa varustamoita. Hyvin on löytynyt, Krista kertoo. Merityökin löytyi netin kautta. Hän hakeutui alalle, joka ei ainakaan ensimmäisenä tullut hänen vanhemmilleen mieleen. Hän pitää merenkulkualasta eikä kadu valintaansa. Konemestarin työ ei kuitenkaan kiinnostanut niin paljon kuin kansipuoli. - Toisaalta jokin pajahomma tai vaikkapa hitsaus kiehtoisi, olisikohan Mepalla suunnitteilla mitään metallipajakurssia, Krista pohtii. Hän seilaa tällä hetkellä puolimatruusina keräten praktiikkaa. Hän on ollut perämiesharjoittelijana Finnlinesilla ja Arctia Shippingin Kontiossa sekä töissä Langh Shipilla ja Nesteen Masterassa. Palvalla Krista on viihtynyt hyvin ja pitää Nestettä muutenkin hienona varustamona. - Palva ajelee tämän päivän mittapuun mukaan varsin pitkiä matkoja. Laiva on käynyt Jenkeissä, Kanadassa ja Etelä-Amerikassa, Krista kertoo. Nesteellä on jo menossa kolmas samanniminen alus. Uusin Palva on vuonna 2007 Kroatiassa rakennettu dwt:n raakaöljy/tuotetankkeri. Palvalla järjestettiin kuluvana vuonna jopa päiväntasaajan kastajaiset. Kotkan merenkulkukoulutus siirtyi Metsolaan Krista ei tuomitse kovaa kritiikkiä saanutta ammattikorkeakoulutuksen siirtoa pois Pookinmäeltä. - Metsolassa tapaa muitakin opiskelijoita, ei pelkästään merikarhuja, hän näkee asian valoisan puolen. Suurin osa opettajista ja monet muut tahot vastustivat siirtoa. Simulaattorit jäivät toistaiseksi vanhaan kouluun, joten niiden takia tulee Pookinmäellä vielä käytyä. Siirto tehtiin kesällä, koska Etelä-Kymen ammattiopisto EKAMI tarvitsi lisää tilaa. Merenkulun ja logistiikan osaamisalan toiminta keskitettiin tekniikan, metsän ja liikenteen kampukselle Kotkan Metsolaan. Krista Tanhuanpää jatkaa opintojen ohella seilauksia ja aikoo osallistua aktiivisesti myös Mepan tarjoamille kursseille. - Pitää seurata, koska on seuraava tutustuminen seinäkiipeilyyn. Sitä en ole vielä kokeillut, Krista toteaa. Hän omistaa myös hyvälaatuisen Nikon -digitaalisen järjestelmäkameran ja on kiinnostunut valokuvaharrastuksesta. Ei muuta kuin pikseleitä purkkiin ja kuvat merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvakilpailuun. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 27

28 På SSB:s kurser lär man sig mycket nytt Krista Tanhuanpää som seglar på Palva är en energisk ung dam. Hon har själv skaffat de praktikantplatser hon behövt för sina studier och lyckats få jobb då hon behövt. Av SSB:s kurser är hon mest intresserad av händighetskurser. - Jag läste första gången om SSB:s kurser i Frivakt, berättar Krista som är hemma i Esbo. Hon kom med på tovningskurs första gången i fjol, och är nu med igen. Krista har också prövat på paddling och reparbeten. - SSB skulle ha många kurser i datateknik. Den yngre generationen har vuxit upp med datorer och programmen har blivit lätta att använda, så jag lämnar dem gärna åt de äldre, konstaterar Krista. På tovningskursen gjorde hon en hatt och kursen i reparbeten började med ett pannunderlägg. Krista tycker att sjöfararna absolut borde utnyttja SSB:s avgiftsfria kurser. Redan i materialkostnader sparar man stora summor. Fartyg i fjärrtrafik Krista började studera för att bli sjökapten år 2008 i KYAMK eller Kymmenedalens yrkeshögskola. Hon har redan bakom sig mångsidig praktik- och arbetserfarenhet. Skolan ordnar inte mera praktikantplatser för de studerande, var och en får sköta det själv. Det har varit svårt för många som är nya i branschen. Krista har lyckats också med det. - Jag sökte i Internet och började bombardera rederier. Det har gått bra, berättar Krista. Också jobbet till sjöss hittade hon i Internet. Hon sökte sig till en bransch som åtminstone inte var den första hennes föräldrar hade tänkt. Hon tycker om sjöfartsbranschen och ångrar inte sitt val. Maskinmästarjobbet intresserade ändå inte lika mycket som arbete på däck. - Å andra sidan är jag litet fascinerad av verkstadsjobb, kanske svetsning. Har SSB möjligen någon metallkurs i sina planer, undrar Krista. Hon seglar just nu som lättmatros för att få praktik. Som styrmanspraktikant har hon jobbat hos Finnlines och på Arctia Shippings Kontio. Hon har också jobbat hos Langh Ship och på Nestes Mastera. På Palva har Krista trivts bra och tycker att Neste annars också är ett fint rederi. - Enligt dagens måttstock gör Palva ganska långa resor. Resorna har gått till USA, Kanada och Sydamerika, berättar Krista. Palva är nu Nestes tredje fartyg med samma namn. Den nyaste Palva - en råolje-/ produkttanker på dwt - byggdes i Kroatien år Under det gångna året arrangerades t.o.m. ett linjedop på Palva. Sjöfartsutbildningen i Kotka flyttade till Metsola Krista dömer inte ut yrkeshögskolans flyttning bort från Pookinmäki. Flyttningen har kritiserats hårt. - I Metsola träffar man också andra studerande, inte bara sjöbjörnar, hon ser den ljusa sidan av saken. Största delen av lärarna, och många andra, motsatte sig flyttningen. Simulatorerna blev tillsvidare kvar i den gamla skolan, därför kommer man ännu att komma tillbaks till Pookinmäki. Flyttningen skedde under sommaren då yrkesinstitutet EKAMI behövde större utrymmen. Sjöfarts- och logistikenheternas verksamhet inrymdes i campuset för teknik, skog och trafik i Metsola i Kotka. Krista Tanhuanpää fortsätter att segla vid sidan av studierna och tänker också delta aktivt i kurser som SSB bjuder på. - Jag måste följa med när man nästa gång kan prova på väggklättring. Det har jag ännu inte försökt mig på, konstaterar Krista. Hon äger också en bra digital Nikonkamera och är intresserad av fotografering. Ni gäller det då bara att fånga in pixel, och skicka in bilderna till den nordiska fototävlingen. 28 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

29 MERIMIESPALVELUTOIMISTON KURSSIT / 2010 Frivakt Vapaavahti 29

30 Tammikuu Lasikorukurssi, Helsinki ATK -peruskurssi, Helsinki Tutustu keilailuun, Helsinki ATK - excel, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Helsinki Espanjan alkeiskurssi, Turku Helmikuu Tutustu jousiammuntaan, Helsinki ATK -internet, Helsinki ATK -word, Helsinki Italian alkeiskurssi, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Helsinki Hopeaketjukurssi, Helsinki ATK -peruskurssi, Turku Maaliskuu ATK -word, Turku ATK -excel, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Turku ATK -kuvankäsittelyn A ja B, Turku ATK -ylläpidon perusteet, Turku Mosaiikkikurssi, Kiljava ATK -internetin tehokäyttö Turku Talviliikunta, Pajulahti Tutustu jousiammuntaan, Helsinki Tutustu seinäkiipeilyyn, Helsinki Huhtikuu Köysityökurssi, Turku Pajukurssi, Kaarina Viron alkeiskurssi, Helsinki Saaristolaivurikurssi, Turku Ruotsin alkeiskurssi, Helsinki Kesäksi kuntoon, Pajulahti Toukokuu Vesivärikurssi, Helsinki Golfkurssi, Turku Ratsastuskurssi, Valkeakoski Golfkurssi, Nurmijärvi Tutustu purjehdukseen, Naantali Golfkurssi, Kotka Valokuvauskurssi, Turku Kesäkuu Melontakurssi, Hämeenlinna Tutustu purjehdukseen, Naantali Tutustu rullaluisteluun, Helsinki Perhekurssi, Pajulahti Elokuu Melontakurssi, Hämeenlinna Melontakurssi, Hämeenlinna Haulikkokurssi, Pajulahti Syyskuu Ylläs -vaellus (100 EUR) ATK -peruskurssi, Helsinki ATK -word, Helsinki ATK - internetin tehokäyttö, Helsinki ATK -excel, Helsinki Digikuvaus, Helsinki Lokakuu ATK -kotisivut ja blogit, Helsinki ATK -peruskurssi, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti ATK - ylläpidon perusteet, Helsinki Tutustu keilailuun, Helsinki Huovutuskurssi, Helsinki Köysityökurssi, Helsinki Puikot heilumaan, Helsinki ATK -peruskurssi, Turku Marraskuu Tutustu Dartsiin, Helsinki ATK -internetin tehokäyttö, Turku ATK -kotisivut ja blogit, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti Keramiikkakurssi, Helsinki ATK - ylläpidon perusteet, Turku Venäjän alkeiskurssi, Helsinki ATK -excel, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Turku Tutustu Dartsiin, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Turku Jouluaskartelu, Helsinki Joulukuu Jouluaskartelu I, Turku Jouluaskartelu II, Turku Ilo irti puutarhasta, Kaarina Melontakurssi, Hämeenlinna Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

31 HARRASTA, OPISKELE JA URHEILE KURSSEILLAMME! MEPA järjestää merenkulkijoille monipuolisia mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa, sekä tutustua uusiin asioihin. Tavoitteena on, että osallistujat saavat virikkeitä itsensä kehittämiseen ja mielekkääseen vapaa-ajan käyttöön sekä laivalla että maissa. Kursseille voivat osallistua MEPA -palveluihin oikeutetut merenkulkijat. Opetus, lounaat ja majoitukset ovat maksuttomia lukuun ottamatta viikon pituista Ylläsretkeä, josta peritään 100 euron maksu. Kurssien opetuksesta vastaavat eri alojen ammattitaitoiset aikuiskouluttajat. Kurssipaikat Helsingissä ja Turussa pidettävillä kursseilla: Helsinki, MEPAn kurssitila Katajanokalla, Linnankatu 3 Turku, MEPAn kurssitila Linnansatama (ISPS-alueella), Linnankatu 93 Ilmoittautumiset puh: (09) , faksi: (09) , s-posti: Ilmoita nimi, osoite, laiva, puhelinnumero sekä majoitustarpeesi. LIIKUNTAA KESÄLLÄ JA TALVELLA MEPAn kuntoliikunta- ja hyvinvointikurssien tavoitteena on löytää iloa ja hyvää oloa monipuolisesta liikunnasta ja saada puhtia oman peruskunnon kohottamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen. Liikuntakurssit on tarkoitettu kaiken ikäisille ja -kuntoisille merenkulkijoille. Sopivasti ulkoillen, pelaillen ja hikoillen, välillä venytellen ja rentoutuen sekä vedessä jumpaten virkistyy varmasti parin päivän visiitillä Pajulahden liikuntakeskuksen monipuolisissa palveluissa. Kursseilla liikutaan hyvien ohjaajien opastuksella. Kesällä lajeina ovat muun muassa vesijumppa, sulkapallo, sauvakävely, sähly sekä tanssi. Talvella puolestaan on hiihtoa, sisäliikuntaa, kuntosaliharjoittelua sekä vesijumppaa. Myös kurssilaisten toiveita kuunnellaan. Iltaisin rentoudutaan rantasaunassa ja pulahdetaan raikkaaseen Iso-Kukkasen järveen. Sykettä syksyyn ja kyytiä kaamokselle Talviliikunta Kesäksi kuntoon Hyvinvointikursseilla kohennamme myös henkistä kuntoamme. Teemme rentoutusharjoituksia, jumppaamme rytmikkään musiikin tahdissa ja ulkoilemme kauniissa luonnossa. Lajivalikoima vaihtelee vuodenajan mukaan. Asiantuntija luennoi ravinnosta ja liikunnasta. Vaelluksia viikon ajan Ruskaretkiä Ylläksellä (hinta 100 /henkilö) kuuluu MEPAn suosituimpiin kursseihin. Viikko alkaa bussikuljetuksella etelästä torstaiaamuna. Muutaman kahvi- ja ruokatauon katkaiseman ajomatkan jälkeen saavutaan Ylläkselle ja majoitutaan MEPA -majoihin. Bussi kuljettaa kurssilaiset päivittäisvaellukselle Lapin kauniin ruskan värittämään luontoon. Melontaretket Hämeenlinnassa Kaksipäiväisellä kurssilla melotaan Vanajan vesistössä. Reiteillä on paljon nähtävyyksiä ja viihtyisiä rantautumispaikkoja eväiden nautiskeluun. Majoitus ja ruokailut hotellissa. Haulikkoammuntaa - kiekoille kyytiä Kaksipäiväinen tapahtuma sisältää opetusta aseiden käsittelyssä, ampumaharjoituksia ja savikiekkokisan. Kurssi järjestetään Nastolan ampumaradalla, josta saadaan ammuksia ja haulikoita lainaksi. Majoitus, rantasauna ja ruokailut Pajulahdessa. Golfia Kotkassa ja Nurmijärvellä Kaksipäiväisellä alkeiskursseilla käydään läpi etikettiä, teoriaa sekä tutustutaan varusteisiin. Ammattiopettajan avulla saadaan tuntumaa erilaisista lyönneistä ja pelitilanteista. Pienellä lisäharjoittelulla voi suorittaa green card -kokeen. Turussa järjestetään yksipäiväinen tutustuminen lajiin. TUTUSTU LAJEIHIN Erikoiskurssien tavoitteena on tutustuttaa vasta-alkajia uuteen harrastukseen - lajin perusteisiin pureutuva opetus sisältää tietoa lajin harrastusmahdollisuuksista myös kurssin jälkeen. Kursseilla voi herätellä henkiin myös unhoon jääneitä liikuntakokemuksia - uusi innostus voi syntyä vanhemmallakin iällä hyvässä seurassa ja kannustavassa opastuksessa. Näillä tutustumiskursseilla voi käydä kokeilemassa miltä tuntuu golfata, keilata, ampua jousella. Oppisitko oikean kiipeilytekniikan tai jarrutuksen rullaluistimilla. Mepa tarjoaa opetuksen lisäksi ruuan ja kahvit. Tutustu keilailuun (Helsinki) Mestarikeilaaja antaa kurssilaisille parhaat vinkkinsä. Laji sopii lähes kaikille ja on ollut merenkulkijoiden kestosuosikki. Tutustu jousiammuntaan (Helsinki) Puoli päivää menee kuin siivillä. Monet ke- 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 31

32 hittyvät nopeasti. Keskittymistä vaativaa lajia voi kuitenkin harrastaa kevyemminkin. Tutustu golfiin (Turku) Turun Kakskerrassa on koulutettu yli viisisataa merenkulkijaa golfin saloihin. Kannattaa käydä katsomassa, olisiko tästä uudeksi harrastukseksi. Tutustu rullaluisteluun (Helsinki) Hauska ja vauhdikas liikuntamuoto voisi sopia monelle merenkulkijalle kuntoiluun. Se selviää kokeilemalla. Tutustu seinäkiipeilyyn (Helsinki) Haastavan mutta turvallisen iltapäivän aikana kokeillaan kiipeilyä turvavaljaiden kanssa. Kokemus on hieno ja moni jää koukkuun. Tutustu Dartsiin (Helsinki) Perinteinen pub -peli tuli Suomeen Porin sataman kautta. Tikanheitto sopii skönelle kuin skönelle. Ratsastuksen alkeiskurssi (Valkeakoski) Kaksipäiväisen tapahtuman aikana saamme rautaisannoksen ratsastuksesta. Hevosiin tutustutaan, satulointi opitaan ja kevyttä ravia köpötellään. Kurssipaikkana on Eurotalli. Tutustu purjehdukseen (Naantali) Naantalissa opettelemme purjehtimisen käytännön perustaitoja kuten rantautumista, maisemanavigointia, kartanlukua, purjehdussanastoa ym. Tutustumisen järjestää Easy Sailing. OPI VIERAIDEN KIELTEN ALKEITA Italian alkeiskurssi Espanjan alkeiskurssi Venäjän alkeiskurssi Viron alkeiskurssi Alkeiskurssin tavoitteena on auttaa vastaalkajia pääsemään kiinni kieltenopiskeluun - omat tavoitteesi voivat olla myös ammatillisia tai vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyviä. Ryhmässä opiskelu on tehokasta ja opetuksen pääpaino on oman suullisen kielitaidon kehittämisessä ja tietysti toisten puheen ymmärtämisessä. Sanasto on palvelusanastoa sekä osallistujien tarpeen mukaista sanastoa. TIETOTEKNIIKKA Nyt kannattaa päivittää tiedot ja taidot Mepan kursseilla. Perinteiset Office -työkalut ovat saaneet paljon lisää ominaisuuksia. Kurssit ovat pituudeltaan kahdesta kolmeen päivään. Microsoft Vista Business Pro käyttöjärjestelmä Ohjelmat: Microsoft Office 2007 Pro Plus -ohjelmisto - Word, tekstinkäsittely - Excel, taulukkolaskenta - PowerPoint, esitysgrafiikkaohjelma - Office Publisher, julkaisun teko - Office SharePoint Designer 2007, vaativaan kotisivun tekoon Sekä: - FrontPage 2000, kotisivunteko-ohjelma - Paint Shop Pro, kuvankäsittelyohjelma - Adobe Phortoshop Elements 7, kuvankäsittelyohjelma Alkeiskurssit on tarkoitettu vasta-alkajille ja kahden päivän aikana tutustutaan perin pohjin laitteistoon sekä sovellusohjelmien perusteisiin siten, että kurssin jälkeen tiedetään kuinka niitä käytetään ja mitä kaikkea tietokoneen avulla voi tehdä. Kurssilla tehdään monipuolisia harjoituksia hyvien opettajien opastuksella. Tekstinkäsittely Perehdymme Word-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on helpottaa tekstien muokkausta ja parantaa asiakirjojen ulkonäköä - olipa kyseessä mainos tai kokouspöytäkirja. Kurssin konsteja voi hyödyntää muissakin tekstinkäsittelyohjelmissa. Excel-taulukkolaskentakurssi Pohjaksi on hyvä käydä alkeiskurssi tai olla käyttänyt tietokonetta esimerkiksi työpaikalla. Kurssilla perehdymme Excel-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on oppia tekemään taulukoita, joita muokataan edelleen myös graafisiksi esityksiksi. Internetin tehokäyttö Voit tutustua tiedon seuraamiseen, hankkimiseen ja siirtämiseen kansainvälisissä verkoissa ja perehtyä www-palveluiden käyttämiseen. Kotitarpeisiin on hyvä oppia mm. pankkipalveluiden käytön perusteet. Sähköposti, Facebook ja Skype -verkkopuhelut käydään myös läpi. Kotisivut ja blogit Kurssilla tutustutaan blogeihin ja verkon helppokäyttöisiin kotisivujärjestelmiin. Omien kotisivujen tekemistä harjoitellaan FrontPage tai SharePoint Designer -ohjelmalla. Mukana on jonkin verran kuvankäsittelyä. Kurssilla tulee hallita internetin perusteet. Kuvankäsittelykurssi Adobe Photoshop Elements pystyy ihmeisiin. Muokkaamme ja parantelemme kuvia, teemme grafiikkaa. Voit tuoda ottamiasi digikuvia mukaan kurssille. Tietotekniikan perusasiat tulee hallita ennen tätä kurssia. Tietokoneen ylläpidon perusteet Käymme läpi suojauksen. päivitysten, palomuurien ja virustorjunnan perusteet ja poistamme haittaohjelmat. Opimme myös vinkkejä tietokoneen käytön tehostamisesta, eheytyksestä ja asetuksista. 32 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

33 HARRASTEKURSSIT Hopeaketjukurssi Huovutuskurssi Ilo irti puutarhasta Jouluaskartelukurssi Keramiikkakurssi Köysityökurssi Lasikorukurssi Mosaiikkikurssi Pajutyökurssi Puikot heilumaan Saaristolaivurikurssi Valokuvaus- ja videoretki Vesivärikurssi Kädentaitoa lisäävillä harrastekursseilla voit perehtyä moneen mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada hyviä neuvoja sekä hyvän mielen omasta osaamisesta. Pääosa opetuksessa käytettävistä materiaaleista on ilmaista. Hopeaketjukurssi Valmistamme viikinkiketjuja, kuten muinais- ja kuningasketjuja. Aloituspaketti maksaa 35 euroa, nopeat tekijät voivat ostaa lisää materiaalia. Huovutuskurssi (Helsinki) Kurssilla opettelemme neula- ja märkähuovutuksen. Valmistamme kaulaliinan, hatun tai laukun sekä pieniä koriste-esineitä. Jouluaskartelukurssi (Helsinki ja Turku) Perinteisillä askartelupäivillä voi kyhätä kaikkea mukavaa jouluun liittyvää. Opettaja avustaa, tarvikkeet saa Mepasta. Ilo irti puutarhasta (Kaarina) Tutustumme perinteisiin suomalaisiin hyötykasveihin, kesäkukkiin ja perennoihin. Saamme tietoa alan uusimmista suuntauksista. Keramiikkakurssi (Helsinki) Kurssilla opitaan keramiikan käsin rakentamisen helppoja ja hauskoja tekniikoita. Voit muovailla savesta vaikka kahvikuppisarjan, tarjoiluvateja tai veistoksen. Työt maalataan raikkailla keramiikkaväreillä, lasitetaan ja poltetaan. Köysityökurssi (Helsinki ja Turku) Purjelaivakaudelta peräisin olevia taitoja opetetaan nykymerenkulkijoille. Voit aloittaa pannualustasta, ja kokeilla eri paksuisilla köysillä vaikka maton tekoa. Lasikorukurssi (Helsinki) Kurssilla valmistetaan korvakoruja ja riipuksia sulatetusta lasista. Mosaiikkikurssi (Kiljava) Kaksipäiväisellä kurssilla käytetään rikottuja laatankappaleita sekä valmiita mosaiikkipaloja erilaisten esineiden päällystämiseen. Pajutyökurssilla (Kaarina) teemme tarve-esineitä sekä koristeita luonnonpajusta ja kasvatetusta punontapajusta taivutellen. Tämä on taattua huvia ja hyötyä. Puikot heilumaan (Helsinki) Aikamme muotiharrastusta kannattaa tulla kokeilemaan. Kutominen rentouttaa ja tuottaa hyödyllisiä aikaansaannoksia. Saaristolaivurikurssilla (Turku) käymme läpi Suomen Navigaatioliiton opetusohjelman mukaisen saaristolaivurikurssin. Perehdymme veneilyn ja navigoinnin perusteisiin sekä merikartan käyttöön. Valokuvauskurssilla (Helsinki ja Turku) syvennymme digikuvauksen hienouksiin ammattilaisten johdolla. Teemme retken kauniille kuvauspaikalle. Toisena päivänä otetaan myös tietokoneet avuksi. Vesivärikurssi (Helsinki) Kurssilla opetellaan ja harjoitellaan vesivärimaalauksen tekniikkaa. Tutustutaan menetelmiin ilmaista tunnelmaa kuvan ja värin keinoin. OPINTOAINEISTON VÄLITYS JA LAINAUS Merenkulkijat voivat lainata MEPAsta laivalle sovituksi ajaksi oppimateriaalia; kielipaketteja, videoita tai multimediaa eri aiheista. Perusidea on, että lainattavan materiaalin avulla pääsee alkuun esim. uuden kielen opiskelussa - kielipaketti sisältää yleensä oppikirjan, videon ja kuuntelukasetit, myös multimedia cd-romppuja on tarjolla. Kielipaketteja itseopiskeluun englanti: English for you, Working english, Get on! ranska: Parfait, Chéz Marianne espanja: Este Pais I, Español uno, Fantastico ruotsi: Hålligång, Profil, Lycka till eesti: Keelesild, Kohtume Eestis!, Nael kummi saksa: Einverstanden, Deutsch ist da! tanska: Hvad sagde du? italia: Festa di classe, italianissimo, Puhu italiaa! venäjä: KapustaI ja II, Mozno! suomi: Finskan lättare än Du tror portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues Lisäksi voit lainata Alfasoftin CD-rommeja (englanti, saksa, ranska, venäjä ja ruotsi). Myös ATK-ohjelmia ja aiheita käsittelevää kirjallisuutta on lainattavissa. Opetusvideolta ja DVD:ltä opit suosittua pilatesta, joogaa, jumppaa tai voit tutustua golfiin, perhonsidontaan sekä purjehdukseen. Tilaukset ja tiedustelut MEPAn Helsingin toimistosta puh. (09) ja DVD:t puh. (09) / 2010 Frivakt Vapaavahti 33

34 SJÖMANSSERVICEBYRÅNS KURSER Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

35 Januari Gör smycken av glas, Helsingfors Data för nybörjare, Helsingfors Lär dig bowla, Helsingfors Kalkylera med Excel, Helsingfors Bildbehandling, Helsingfors Spanska för nybörjare, Åbo Februari Lär dig bågskytte, Helsingfors Internet, Helsingfors Word, Helsingfors Italienska för nybörjare, Åbo Använd Internet effektivt, Helsingfors Silvertrådsarbeten, Helsingfors Data för nybörjare, Åbo Mars Word, Åbo Kalkylera med Excel, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Bildbehandling A och B, Åbo Grunderna i datorunderhåll, Åbo Mosaikarbeten, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Vintermotion, Pajulahti Lär dig bågskytte, Helsingfors Lär dig väggklättring, Helsingfors April Reparbeten, Helsingfors Videflätning, S:t Karins Estniska för nybörjare, Helsingfors Skärgårdsskepparkurs, Åbo Svenska för nybörjare, Helsingfors I trim till sommaren, Pajulahti Maj Akvarellmålning, Helsingfors Golfkurs, Åbo Ridning, Valkeakoski Golfkurs, Nurmijärvi Lär dig segla, Nådendal Golfkurs, Kotka Fotografering, Åbo Augusti Paddling, Tavastehus Paddling, Tavastehus Hagelgevärsskytte, Pajulahti September Fotvandra vid Ylläs Data för nybörjare, Helsingfors Word, Helsingfors Använd Internet effektivt, Helsingfors Kalkylera med Excel, Helsingfors Digifotografering, Helsingfors Oktober Hemsidor och bloggar, Helsingfors Data för nybörjare, Helsingfors Bildbehandling, Helsingfors Höstlig energiladdning, Pajulahti Grunderna i datorunderhåll, Helsingfors Lär dig bowla, Helsingfors Tovning, Helsingfors Reparbeten, Åbo Låt stickorna klirra, Helsingfors Data för nybörjare, Åbo November Lär dig dartpilkastning Använd Internet effektivt, Åbo Hemsidor och bloggar, Åbo Trotsa polarmörkret, Pajulahti Keramikarbeten, Helsingfors Grunderna i datorunderhåll, Åbo Ryska för nybörjare, Helsingfors Kalkylera med Excel, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Bildbehandling, Åbo Julpyssel, Helsingfors December Julpyssel I, Åbo Julpyssel II, Åbo Observera: Undervisningsspråket är finska. Vi förbehåller oss rätten till ändringar. Juni Trädgårdsglädje, S:t Karins Paddling, Tavastehus Paddling, Tavastehus Lär dig segla, Nådendal Lär dig åka rullskridsko, Helsingfors Familjekurs, Pajulahti / 2010 Frivakt Vapaavahti 35

36 LÄR DIG NYTT OCH MOTIONERA PÅ VÅRA KURSER! SSB arrangerar mångsidiga möjligheter till studier och fritidssysselsättningar och att bekanta sig med nya saker. Målsättningen är att kursdeltagarna skall få impulser till att utveckla sig själv och använda fritiden meningsfullt ombord och i land. Kurserna är öppna för sjöfarare med rätt till SSB:s service. Undervisning, luncher och inkvartering är avgiftsfria med undantag för den veckolånga kursen i Ylläs, för den debiteras en avgift om100. För undervisningen ansvarar professionella vuxenutbildare inom olika branscher. Undervisningsspråket är finska. Kurslokaler i Helsingfors och Åbo: SSB:s kurslokal på Skatudden, Slottsgatan 3, Helsingfors SSB:s kurslokal i Slottshamnen, Slottsgatan 93, Åbo (ISPSområde) Anmälningar per telefon: (09) , fax: (09) , e-post: Meddela namn, adress, fartyg, telefonnummer och om du behöver inkvartering. MOTION SOMMAR OCH VINTER Målsättningen för SSB:s motionskurser är att deltagarna skall upptäcka hur motion i olika former kan ge glädje och välbefinnande och att ge en impuls till att höja den egna grundkonditionen och upprätthålla arbetsförmågan. Motionskurserna är avsedda för sjöfolk i alla åldrar, oberoende av konditionen. Man blir garanterat utvilad och pigg av lämpliga portioner av svettframdrivande spel och stretching utomhus varvat med avslappning och vattengympa inomhus under ett par dagar på det mångsidiga idrottscentrumet i Pajulahti. På kurserna motionerar man under goda instruktörers ledning. Under sommaren är grenarna bland annat vattengympa, badminton, stavgång, innebandy och dans. Under vintern är de skidning, inomhusmotion, träning i konditionssal och vattengympa. Kursdeltagarna får också komma med önskemål. Under kvällarna kopplar man av med strandbastu och man kan ta sig ett dopp i sjön Iso-Kukkanen. Höstlig energiladdning Trotsa polarmörkret Vintermotion I trim till sommaren På Må bra-kurserna höjer vi också vårt mentala välbefinnande. Vi gör avslappningsövningar, gymnastiserar till musik och är ute i den vackra naturen. Grenarnas utbud växlar med årstiderna. Sakkunniga föreläser om kostvanor och motion. Fotvandringar under en vecka SSB:s fotvandringar i Ylläs höstglöd (pris 100 /person) är en av de mest populära kurserna. Veckan börjar med bussfärden som startar söderifrån torsdag morgon. Med avbrott för några mat- och kaffepauser fortsätter färden till Ylläs och inkvartering i SSB:s fritidslägenheter. Bussen transporterar kursdeltagarna till startplatserna för de dagslånga fotvandringarna i Lapplands vackra natur som glöder i höstens färger. Paddlingsfärder i Tavastehus Under två dagar paddlar man i vattendragen kring Vanajavesi. Längs rutterna finns många sevärdheter och trivsamma platser där man kan ta i land för att njuta medhavd matsäck. Inkvartering och måltider på hotell. Hagelgevärsskytte - lerduvor på kornet Kursen räcker två dagar och omfattar instruktioner i hur man hanterar vapen, skjutövningar och en tävling i lerduveskytte. Kursen ordnas på skjutbanan i Nastola, man får ammunition och låna hagelgevär. Inkvartering, strandbastu och måltider på Pajulahti. Golf i Kotka och i Nurmijärvi På tvådagarskursen för nybörjare går vi igenom etikett och teori och bekantar oss med utrustningen. Under en professionell lärares ledning prövar vi olika slag och spelsituationer. Med en liten extra träning kan man avlägga provet för green card. I Åbo ordnas en endagskurs i golf. PRÖVA NYA GRENAR Syftet med specialkurserna är att få nybörjare att intressera sig för en ny gren - samtidigt som man lär sig grunderna får man tips om var man efter avslutad kurs kan träna vidare. Det kan ju hända att man under kursen på nytt blir intresserad av något man tidigare gjort och kanske redan helt glömt bort. Också på äldre dagar kan gnistan tändas på nytt, i trevligt sällskap och under uppmuntrande ledning. Kurserna ger möjlighet att pröva på att spela golf, bowling eller bågskytte. Skulle du lära dig den rätta tekniken i väggklättring eller att bromsa på rullskridskor? Utöver undervisningen bjuder SSB på mat och kaffe. 36 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

37 Lär dig bowla (Helsingfors) En mästarbowlare ger kursdeltagarna sina bästa tips. Grenen lämpar sig för de flesta och har länge varit en favoritgren bland sjöfararna. Lär dig bågskytte (Helsingfors) En halv dag förflyter som på vingar. Många utvecklas snabbt. En gren som kräver koncentration men också kan utövas litet lättare. Lär dig spela golf (Åbo) I Kakskerta utanför Åbo har över femhundra sjöfarare invigts i golfspelets mysterier. Kanske det här kunde bli en ny hobby? Lär dig åka rullskridsko (Helsingfors) En rolig och fartfylld motionsform som kan lämpa sig för många sjöfarare. Det klarnar då man prövar. Lär dig väggklättring (Helsingfors) Under en eftermiddag prövar vi en utmanande men trygg gren då vi klättrar med säkerhetssele. En fin upplevelse som ger mersmak. Lär dig dartpilkastningn (Helsingfors) Det traditionella pubspelet kom till Finland via hamnen i Björneborg. Pilkastning lämpar sig för varje sjöman. Ridkurs för nybörjare (Valkeakoski) Under två dagar får vi en järnranson om ridning. Vi bekantar oss med hästar, lär oss sadla och tulta fram i lätt trav. Kursen hålls på Eurotalli. Lär dig segla (Nådendal) I Nådendal lär vi oss seglingens praktiska grunder, hur man lägger till vid land och förtöjer båten. Vi lär oss landskapsnavigering, läsa sjökort och seglingstermer. Undervisningen sköts av Easy Sailing. LÄR DIG GRUNDERNA I FRÄMMANDE SPRÅK Italienska för nybörjare Spanska för nybörjare Ryska för nybörjare Estniska för nybörjare Grundkursernas syfte är att hjälpa nybörjaren att komma igång med sina språkstudier - den individuella målsättningen kan ha anslutning till yrke, fritid eller resor. Undervisning i grupp är effektivt och huvudvikten läggs vid att öva upp muntlig färdighet och givetvis att förstå vad andra säger. Det ordförråd som inövas omfattar servicebranschen och deltagarnas individuella behov. DATATEKNIK Nu lönar det sig att uppdatera sina kunskaper på SSB:s kurser. De traditionella Officeverktygen har fått många nya egenskaper. Kurserna pågår två eller tre dagar. Microsoft Vista Business Pro operativsystem Program: Microsoft Office 2007 Pro Plus program - Word, ordbehandling - Excel, kalkyleringsprogram - PowePoint, presentationsprogram - Office Publisher, för publikationer - Office SharePoint Designer för krävande hemsidor Dessutom: - FrontPage 2000, program för hemsidor - Paint Shop Pro, bildbehandlingsprogram - Adobe Photoshop Elements 7, bildbehandlingsprogram Nybörjarkurserna är avsedda för dem som inte har tidigare erfarenhet. Under två dagar bekantar vi oss ingående med utrustningen och grunderna i programmen, så att vi efter kursen vet hur de används och vad allt man kan göra med hjälp av en dator. Under goda lärares ledning gör vi mångsidiga övningar. Ordbehandling Vi lär oss egenskaperna hos Word och användarmiljön. Målsättningen för övningarna är att lära hur man bearbetar texten och förbättrar dokumenten visuellt - de må gälla en reklam eller ett mötesprotokoll. Kursens finesser kan utnyttjas också i andra ordbehandlingsprogram. Kalkyleringsprogrammet Excel Det är bra att ha gått en nybörjarkurs som grund, eller att t.ex. ha använt dator i jobbet. På kursen lär vi oss Excel-programmets egenskaper och användarmiljö. Målsättningen för övningarna är att vi lär oss göra tabeller och bearbeta dem vidare i form av grafiska framställningar. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 37

38 Effektiv användning av Internet Du kan lära dig hur man följer med, hur man skaffar och förmedlar information i internationella nätverk och hur man använder www-service. Det är bra att lära sig t.ex. hur man använder bankservice för hemmabruk. Vi går igenom också användning av e-post, Facebook och Skype-telefonsamtal. Hemsidor och bloggar Vi bekantar oss med bloggar och lättanvända hemsidor. Vi övar att göra egna hemsidor med programmen FrontPage eller Share- Point Designer. Bildbehandling Med Adobe Photoshop Elements kan man göra under. Vi bearbetar och förbättrar bilder och gör grafik. Du kan ta med egna digitala bilder till kursen. För den har kursen måste man kunna grunderna i datateknik. Grunderna i datorns underhåll Vi går igenom datorskydd, uppdateringar, grunderna om brandmurar och virusbekämpning och eliminerar skadliga program. Vi får tips om hur man effektiverar datoranvändandet och om defragmentering och inställningar. HOBBYKURSER Gör smycken av glas Silvertrådsarbeten Tovning Trädgårdsglädje Julpyssel Keramikarbeten Reparbeten Mosaikarbeten Videflätning Låt stickorna klirra Skärgårdsskepparkurs Fotografering Akvarellmålning På hantverkskurserna kan man bekanta sig med många intressanta ämnen och får goda råd och nöjet av att lära sig nya färdigheter. Största delen av materialet som används är gratis. Silvertrådsarbeten (Helsingfors) Vi tillverkar kungskedjor, och andra kedjor efter forntida modell från vikingatid. Startpaketet kostar 35 euro, den som är snabb kan köpa mera material. Tovning (Helsingfors) Vi lär oss tova både med nål och med våt ull. Vi tillverkar en halsduk, hatt eller en väska och mindre prydnadsföremål. Julpyssel (Helsingfors och Åbo) Under de traditionella julpysseldagarna kan man tillverka små trevliga föremål till jul. En lärare assisterar, SSB skaffar materialet. Trädgårdsglädje (S:t Karins) Vi bekantar oss med traditionella finländska nyttoväxter, sommarblommor och perenner. Vi får också information om de senaste trenderna. Keramikarbeten (Helsingfors) Vi lär oss lätta och roliga tekniker vid arbete med lera för hand. Du kan till exempel göra en egen serie av kaffekoppar, fat eller skulpturer. Arbetena målas i fräscha färger, glaseras och bränns. Reparbeten (Helsingfors och Åbo) Dagens sjöfolk får lära sig traditionellt hantverk från segelfartygsepoken. Du kan börja med ett pannunderlägg, och pröva på att göra en matta av rep av olika tjocklek. Mosaikarbeten (Kiljava) Under tvådagarskursen använder vi bitar av kakel och färdiga mosaikbitar för att beklä olika föremål. Gör smycken av glas (Helsingfors) Vi tillverkar örhängen och hängsmycken av smält glas. Videflätning (S:t Karins) Vi gör bruks- och prydnadsföremål av videvidjor. Garanterad nytta och nöje. Låt stickorna klirra (Helsingfors) Det lönar sig att pröva på en nygammal hobby. Stickning ger både avkoppling och nyttiga resultat. Skärgårdsskepparkurs (Åbo) Vi går igenom Finlands Navigationsförbunds undervisningsprogram för skärgårdsskeppare. Vi bekantar oss med grunderna för båtliv, lär oss navigera och läsa sjökort. Fotografering (Helsingfors och Åbo) Under ledning av professionella lärare fördjupar vi oss i den digitala fotograferingens konst. Vi gör en utfärd till en naturskön plats. Under den andra dagen tar vi också datorerna i bruk. Akvarellmålning (Helsingfors) Vi får lära oss och öva akvarellmålningens teknik och hur man med färgernas hjälp fångar en stämning i bilden. FÖRMEDLING OCH UTLÅNING AV STUDIEMATERIAL SSB lånar ut studiematerial; språkpaket, videofilmer eller multimedia om olika ämnen, till fartygen för en bestämd tid. Idén är att lånaren med hjälp av studiematerialet skall komma i gång med sina studier i t.ex. främmande språk - språkpaketet innehåller i allmänhet en lärobok, en videofilm och ljudkassetter. Också CD-ROM-skivor står till buds. Språkpaket för självstudier Undervisningsspråket är finska. engelska: English for you, Working english, Get on! spanska: Este Pais I, Español uno, Fantastico estniska: Keelesild, Kohtume Eestis, Nael kummi italienska: Festa di classe, Italianissimo, Puhu italiaa! portugisiska: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues franska: Parfait, Chére Marianne svenska: Hålligång, Profil, Lycka till tyska: Einverstanden, Deutch is da! finska: Finskan lättare än Du tror danska: Hvad sagde du? ryska: Kapusta I+II, Možno! Dessutom kan man låna Alfasofts multimedia CD-ROM-skivor (engelska, tyska, franska, ryska och svenska). Också för den som studerar ADB finns det program och litteratur att låna. Med hjälp av undervisningsvideofilmer kan du lära dig gymnastisera, pilates, yoga, golf, segling eller knyta laxflugor. Beställningar och förfrågningar riktas till SSBs Helsingforskontor, tel. (09) och DVD-skivor (09) Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

39 KURSER I MARIEHAMN Digitalfotografering måndagar (2 tillf. 10 lekt.) Plats: Medis Ledare: Siv Ekström 24.1 kl , teori, fotografering utomhus 31.1 kl , bildbehandling vid datorn i Medis datasal Keramik måndagar kl (6 tillf. 30 lekt.) Plats: Södra Medis Ledare: Sonia Backman Udda veckor: 17.1, 31.1, 14.2, 28.2, 14.3 och Ridning för nybörjare, nybörjarkurs för personer med ingen eller liten ridvana, (7 tillf.) Plats: Stall Aftonsol Udda veckor fredagar: 4.3, 18.3, 1.4, 15.4, 29.4, 13.5 och 27.5 kl min. Teori, 60 min. ridning. Max.antal deltagare: 8. OBS! Bindande anmälan. Kursavgift för SSB- medlemmar: 40. Ridning för ridvana (7 tillf.). Kursen passar för personer som har ridit tidigare. Plats: Stall Aftonsol Udda veckor torsdagar: 3.3, 17.3, 31.3, 14.4, 28.4, 12.5 och 26.5 kl min. ridning. Max.antal deltagare 6. OBS! Bindande anmälan. Kursavgift för SSB-medlemmar: 70. Vattengymnastik, kurs A torsdagar kl (7 tillf.) Plats: Mariebad Ledare: Marie Johansson Jämna veckor: 13.1, 27.1, 10.2, 24.2, 10.3, 24.3 och 7.4. Vattengymnastik, kurs B torsdagar kl (7 tillf.) Plats: Mariebad Ledare: Marie Johansson Udda veckor: 20.1, 3.2, 17.2, 17.3, 31.3, 14.4 och Vikingasmycken Veckoslutskurs fred sönd. 27.3: fred. kl , lörd. kl , sönd. kl Plats: Medis Ledare: Päivi Åberg Vi lär oss göra vikingasmycken av äkta silvertråd. Den formas till ringar som sedan fogas ihop på olika sätt. Vi får lära oss göra t.ex. dubbel repkedja, blomsterkedja och 2 i 2-kedja som armband, örhängen, slipsnål eller ring. Redskap får lånas material köpas av läraren. Kryddväxter (1 tillf. 6 lekt.) Vad kan kryddorna och örterna i trädgården och naturen användas till? Vi samlas i Medis undervisningskök och får massor av tips och idéer och spännande smakkombinationer som kryddar både din vardag och fest. Fredag 6.5 kl Ledare: Soile Wartiainen Plats: Medis Nytta och nöje av trädgården, kurs A (2 tillf. 8 lekt.) Nyttoväxter, perenner, sommarblommor. Udda veckor: torsdagar 17.3 och 31.3 kl Ledare: Lasse Söderlund Plats: Medis Nytta och nöje av trädgården, kurs B (2 tillf. 8 lekt.) Nyttoväxter, perenner, sommarblommor. Jämna veckor: torsdagar 10.3 och 24.3 kl Ledare: Lasse Söderlund Plats: Medis Anmäl er så fort som möjligt till Medis, tel Om du är intresserad av någon kurs får du gärna marknadsföra kursen bland dina arbetskamrater, ni kan anmäla er i grupp. Även om du bor på annan ort, eller i skärgården, kan du delta. Meddela i samband med kursanmälan om du behöver övernattning. Observera att kurstiderna kan ändras om ni är en grupp som gärna vill gå på några av dessa kurser men kurstiden inte passar. Kontakta oss på Medis kansli tel eller rektor Leena Raitanen tel / 2010 Frivakt Vapaavahti 39

40 LOMALLE LAPIN LUONTOON! MEPAlla on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylässä 11 lomahuoneistoa. Niitä vuokrataan merenkulkijoille viikoksi kerrallaan erittäin edullisesti, kesällä vuokra-aika voi olla lyhyempikin. Huoneistoja on kahta kokoa: - 8 kpl /40 m² + parvi 15 m², viikkovuokra 110 ja viikoilla 8 16 /150-3 kpl/ 47 m² + parvi 17 m², viikkovuokra 120 ja viikoilla 8 16 /170 Huoneistot käsittävät takkatuvan, parven, keittiön, saunan ja WC:n. Niihin voi huoneistotyypistä riippuen majoittua kuudesta kahdeksaan henkilöä. Varustukseen sisältyy mm. astianpesukone, jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, vaatteiden kuivauskaappi, täydellinen astiasto, mikrouuni, radio ja TV. Ylläksen palvelut ovat lähellä ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ihanteelliset kaikkina vuodenaikoina: Yllästunturilla 58 laskettelurinnettä hoidettuja latuja 330 km kunto- ja patikkapolut erinomaiset kalastus- ja retkeilymahdollisuudet Näin varaat Ylläshuoneiston Huoneiston voi vuokrata merenkulkija, joka työskentelee suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa. Vuokra-aika alkaa klo lauantaina tai torstaina. Huoneiston käyttöoikeutta ei saa siirtää tuttaville tai sukulaisille. Hakemukset viikoiksi 8-16 on aina jätettävä kirjallisina edellisen syyskuun loppuun mennessä. Jouluksi, uudeksi vuodeksi ja tammikuulle majoja voi varata lokakuusta lähtien. Kätevimmin hakeminen onnistuu kotisivuillamme (www.mepa.fi) täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Huoneistojen varaukset ja niitä koskevat lisätiedot MEPAn Helsingin toimistosta. Tiedustelut arkisin klo (kesällä ), puh. (09) , s-posti faksi (09) tai SEMESTRA I NATURSKÖNA LAPPLAND! SSB äger elva fritidslägenheter i västra Lappland, i Kolari kommun, i byn Ylläsjärvi. Lägenheterna kan hyras av sjöfarare veckovis synnerligen fördelaktigt. Om sommaren kan man också hyra för kortare tid. Det finns lägenheter av två storlekar: - 8 st / 40 m2 + sovloft 15 m2. Hyran per vecka är 110 och under veckorna 8-16 /150-3 st / 47 m2 + sovloft 17 m2. Hyran per vecka 120 och under veckorna 8-16 /170. Lägenheterna omfattar ett rum med öppen spis, sovloft, kök, bastu och WC. Sovplatser finns för sex till åtta personer, beroende på lägenhetstyp. I utrustningen ingår bl.a. torkskåp för kläder, full uppsättning kärl, tvätt- och diskmaskin, kylfrysskåp, mikrovågsugn, radio och TV. Det är nära till service i Ylläs och omgivningen är idealisk för uteliv under alla årstider: Yllästunturi har 58 backar 330 km underhållna skidspår motions- och vandringsstigar fina förutsättningar för fiske och utflykter Så här reserverar du en lägenhet i Ylläs: En lägenhet kan hyras av sjöfarande som är anställd på finländskt fartyg eller utflaggat fartyg som ingått SSB-avtal. Bokningen börjar kl lördag eller torsdag. Rätten att använda lägenheten får inte överföras på bekanta eller släktingar. Den som önskar hyra en lägenhet under veckorna 8-16 bör sända in en skriftlig ansökan före den 30 september. Reservationer för jul, nyår och januari, kan göras från och med oktober. Lättast gör du en ansökan med den elektroniska blanketten på vår hemsida, Bokningar och förfrågningar adresseras till SSB:s byrå i Helsingfors. Närmare information vardagar kl (sommartid ) per telefon (09) , el-post fax (09) eller 40 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

41 Armeija marssii vatsallaan Laiva byssallaan Pekka Poutanen odottaa Suomenlinnan lauttaa Kauppatorilla Byssassa tehty työ jää usein näkemättä. Kuitenkin kokin rooli on laivassa välttämätön. Ilman kapteeniakin selvitään vähän matkaa. Kokitta seilaaminen olisi katastrofi. Ohessa byssassa palvelleen laivatoverin, Pekka Poutasen tarina. Merikö lie vetänyt niin kovin, että poikalapsi ja hänen sisarensa päättivät syntyä , pari kuukautta ennen luonnon suunnittelemaa ajankohtaa. Keskosena syntyneen Pekan kaksos-sisar ei kestänytkään tätä maailmaa vaan hänen kohtalokseen tuli menehtyä heti syntymän jälkeen. Pekka oli vahvempi. Hän sinnitteli hengissä ja varttui aikanaan merenkulkijaksi. Ennenaikainen syntymä kuitenkin oli osaltaan syynä siihen, että hänen tiensä oli monesti raskaampaa ja rajoitetumpaa kuin useimpien meidän muiden. Monista vaikeuksista huolimatta hänestä kehittyi kelpo merimies, jonka seikkailut suomen lipun alla ulottuivat tuhansien kilometrien päähän kotisatamasta. Veren perintö merellä, kiinnostus kattiloihin herää Jo Pekan isä oli nuoruudessaan valinnut merimiehen ammatin. Isä Erkki oli lähtenyt 16- vuotiaana merelle. Erikssonin Pamirissa hän kiersi viljapurjehduksella Kap Hornin. Näin isä oli Malamok ja kuului itseoikeutettuna Kaphornarien yhdistykseen AICH:on. Isä palveli pitkään Finnlinesin Amerikan linjan laivolla päällikkönä. Näin Pekallekin avautui jo lapsena mahdollisuus tehdä tuttavuutta laivaelämän ja kaukomatkojen kanssa. Lapsuuden kesät ja suuri osa talvistakin kuluivat isovanhempien hoteissa Porin sataman läheisyydessä Mäntyluodossa, jossa mummu ja tuffa asuivat. Isoisä, tuffa työskenteli satamatyönjohtajana ja mummu kaitsi lapsia, Pekkaa ja hänen nuorempaa sisartaan. Isä oli pitkiä aikoja ammatista johtuen matkoilla. Isä ei ollut Pekan lapsuudessa yhtään joulua kotona. Äitikin oli välillä isän matkassa. Pekka osoitti jo tällöin merkkejä tulevasta ammatistaan. Hänen sisarensa muistaa Pekan olleen aina kovin kiinnostunut kattiloista, joita hän hämmensi leikeissään. Koulutus talousalalle, luottamustoimissa armeijassa Pekan näkökyvyssä on ongelmia - toinen silmä on lähes sokea. Merenkulun perusammatit esim. kannella olivat siis pois laskuista. Talouspuolella olisi kuitenkin mahdollisuuksia ja niin Pekka kirjoittautui kotikaupungissaan Porissa ammattikoulun keittäjälinjalle ja siirtyi myöhemmin ravintolalinjalle. Opinnot täydentyivät myöhemmin Raumalla, merimiesammattikoulussa jossa hän valmistui kokiksi Asevelvollisena Suomen Armeijan palvelukseen Pekka astui lokakuussa Palvelusaikansa hän sai viettää rannikkotykistössä Suomenlinnassa. Palveluspaikkana oli, kuinkas muutenkaan, rannikkotykistön upseerikerho. Kovana pakkastalvena piti kantaa mm puut 10 huoneeseen joissa kaikissa oli puulämmitys. Mieluisimpia tehtäviä oli, kun aina perjantaisin matkustin Suomenlinnan lautalla kauppatorin rantaan, jossa pääesikunnan auto kuljettajineen oli odottamassa, muistelee Pekka. 43 / 2010 Frivakt Vapaavahti 41

42 Autolla ajettiin lähimpään Alkoholiliikkeen myymälään ja kuormaan lastattiin juomia, jotka menivät sitten upseerikerhon emännän tilauksena kerhon varastoihin sieltä edelleen tarjoiltaviksi. Sitä ennen eikä sen jälkeenkään ole vastaavia kertamääriä ns. jalojuomia ollut hallinnassani. Juomalasti vietiin lautalla saareen, jossa emäntä oli lastia vastassa. Kertaakaan ei mitään puuttunut, tai tullut muitakaan huomautuksia toimituksesta. Pekka kuittaa. Pekan 60-vuotispäivän viettoon valittiinkin paikka osin näiden muistojen siivittämänä. Pekan asuinkasarmi oli näet sijainnut juuri samassa rakennuksessa, jossa juhlapaikka, Panimo ravintola tänään sijaitsee. Työssä maissa ja merellä. Finn-Amerissa oli hyvät miehistötilat Japani Italia ja muut kaukomaat. Törnin pituus vaihteli 6 10 kuukauteen. Lomakin kesti aikanaan 6 kk. Kun jäin Timberista vapaille huomasin vieraantuneeni ihmisistä ja yhteiskunnasta. Tämä näytti vaivaavan myös monia muita laivatovereitani. Laivaelämä, vaikka olikin suljettua, oli tavallaan turvallista. Se hyöty näistä seilauksista oli että pystyin ostamaan oman asunnon Porin Musasta. Finntimberin jälkeen pestauduin uuteen m/s Finfellowiin jossa isäni oli kipparina. Hän jäi eläkkeelle da tullaamatta tavaroita. Pekalla oli ja on edelleenkin intohimo ja harrastus, musiikin harrastus ja LP-äänilevyjen keruu. Pekka oli ostanut Lontoosta kymmenkunta LP levyä, joiden Pekka ei ollut käsittänyt olevan niin arvokkaita, että ne olisi pitänyt tullata. Pekan mukaan mahdollisesti jonkin ilkeämielisen laivatoverin hyvällä avustuksella tomera tullivirkailija tuli laivalle tutkimaan hänen tavaroitaan ja löysi äänitteet. Kuulusteluthan ja rangaistusvaatimuksethan siitä seurasivat. Pekka joutui tuomiolle Rauman käräjille ja tuomittiin maksamaan sakkoja tullirikoksesta. Lisäksi rikoksen kohteet, kymmenen LP levyä tuomittiin menetetyiksi valtiolle. Kukahan niitäkin levyjä siellä tuomiokunnassa nyt kuuntelee, aprikoi Pekka. Seilaukset päättyvät Pekka Poutanen toimi Saksan reittiä liikennöineessä Finnjetissä yli kymmenen vuotta talousapulaisena. Sinä aikana tuli tutuksi sekä linja-autoreitti Pori-Helsinki kuin taksimatka linja-autoasemalta Sompasaareenkin. Pekan ensimmäisiä työpaikkoja oli hotelli Vaakuna aivan Helsingin keskustassa. Maaelämä ei kuitenkaan kauaa kiinnostanut. Merille olisi päästävä. Tähän avautuikin tilaisuus, kun Pekka sai pestin m/s Finnhansassa talousapulaisena Suomen Saksan Reitillä. Travemunde tuli tutuksi näin nuorelle miehelle vaikka lähinnä satama aluksi. Kaupunkiin oli matkaa sinne mentiin myöhemmin linja-autolla tai taksilla. Finnhansan jälkeen oli vuorossa Finnamer jossa Pekalla oli ensimmäisen kerran oma hytti ja vessa. Keittiö samassa tasossa vastapäätä hyttiä oli hänen uransa aikana Pekan lyhin työmatka. Seilaukset ulottuivat sittemmin myös USAn Itärannikolle. Jenkeissä satamat sijaitsivat lähempänä kaupunkikeskustoja. Satamapubeissa käytiinkin katselemassa maan tapoja ja muuta meininkiä. Satamista jäi mieleen Newport News Virginiassa. Kun juttelin MEPAssa tästä artikkelista, sain kuulla, että toiminnanjohtaja Martti Karlsson oli juuri tuolloin noissa aluksissa stujuna. Martilta kuulin, että Pekalla oli joskus vaikeuksia löytää oikeita jauhopurkkeja. Hän ei silloin uskaltanut näkökyvyn rajoittuneisuudesta puhua. Nyt vasta ymmärrän eräät silloiset vaikeudet sanoo Martti luettuaan tämän jutun. Seilauksia kaukomaille Villinlinjan laiva Finntimber oli seuraava työpaikka. Vaihdot tehtiin lentäen maailman eri satamiin. Kohdemaita olivat mm. Pekka Poutasen syntymäpäiviä vietettiin Suomenlinnassa sijaitsevassa Panimo -ravintolassa v.1982 mutta minä olin siinä vuoteen -86. Liikenne oli säännöllistä linjaliikennettä Suomen satamien ja Englannin satamien välillä. Laiva oli uudenaikainen RoRo alus ja olen kuullut, että se seilaa jossain itämerellä vieläkin. Sen jälkeen oli vuorossa Finnjet jossa työskentelin eläkkeelle jäämiseeni asti. Tullirikoksesta tuomio 70 luvulla. Kyllä oli kylmä paikka Rauman raastuvanoikeuden odotussali, jossa odottelin salakuljetusjuttuni käsittelyvuoroa, tuumii Pekka jutellessamme merimieselämän rankoista kokemuksista. Juttu oli nimittäin sellainen, että vielä kuusi/ seitsemänkymmentäluvulla henkilökohtaiseenkaan käyttöön ei voinut tuo- Saksaan matkalla ei maisemia ehtinytkään niin paljon katselemaan kun päivittäinen työvuoro vierähti keittiössä. Saksan päässä sentään pääsi joskus päiväkävelylle 1990-luvun alkuvuosina Pekan vammaisuus alkoi estää niin paljon työtä, että hänen oli alettava etsiä uusia ratkaisuja. Merimieseläkekassan lääkäri passitti Pekan sairaseläkkeelle. Huhtikuun lähtien Pekka on seurannut merenkulun tapahtumia maista käsin. Kurjaa on se, että useimmat aikalaiseni merenkulkijat, joita vielä kymmenisen vuotta sitten näkyi Porissakin, ovat kadonneet kuin meren nielaisemina. Näin tuumii Pekka ja jatkaa kävelylenkkiään kohti Tikkulan Prismaa, jossa hänellä on tapana poiketa kympin kaffella teksti ja kuvat: Jaakko Hernesniemi 42 Vapaavahti Frivakt 43 / 2010

43 Kocken på fartyget är lika viktig som i armén Pekka Poutanen lärde känna sjömanslivet redan på Finnlines Amerikabåtar tillsammans med sin far. I sitt yrke som kock blev han bekant med lyxiga hotell, den vilda linjens båtar och passagerarfartyg i lyxklass. Pekka föddes för tidigt med en tvillingsyster som dog vid födseln. Han var nästan blind på högra ögat, och det begränsade senare hans möjligheter i sjötjänst. Han kom i alla fall att arbeta hos samma rederi som fadern, sjökapten Erkki Poutanen. Denne hade i tiden rundat Kap Horn med Eriksons Pamir, han gick i pension år 1982 från Finnfellow, där far och son under några år hann arbeta samtidigt. Pekka Poutanen studerade först till kock på restauranglinjen i Björneborg, och senare vid sjömansyrkesskolan i Raumo. Jobben på land blev kortvariga, då han gick till sjöss på sin första båt, ms Finnhansa, som skötte passagerartrafik mellan Helsingfors och Travemünde. Sjömansbanan fortsatte sedan på längre rutter. Seglatser till fjärran land På Finn-Amer hade Pekka första gången egen hytt och WC. Vägen till arbetet var kort, köket låg mitt emot hytten. Fartyget gick under Pekkas tid oftast till USA:s östkust. Fartyget gick in hamnar i centrum av städerna, man lärde känna landet och livet där. Av hamnarna minns han bäst Newport News i Virginia. På Finntimber varierade arbetstörnens längd mellan sex och tio månader. Avlösning skedde per flyg till olika hamnar i världen. Fartyget trafikerade ofta i Fjärran östern och till exotiska länder. Då jag blev ledig från Timber märkte jag att jag fjärmats från människorna och samhället. Några av mina seglingskamrater led också av samma problem, minns Pekka Poutanen. Från resorna till fjärran land lyckades Poutanen ändå spara så mycket pengar att han kunde köpa en egen bostad i stadsdelen Musa i Björneborg. Dom för tullbrott Poutanen seglade med Finnfellow i reguljär linjetrafik mellan Finland och England. 4 / 2010 Han har alltid varit intresserad av musik och samlat skivor. En gång köpte Pekka ett tiotal LP-skivor i London. Han borde ha förtullat dem. Han missänker att någon arbetskamrat berättat om saken för tullen, som rotade i Pekkas ägodelar och hittade skivorna. Därpå följde förhör och straff utkrävdes. Vid tinget i Raumo dömdes han att betala böter för tullbrottet och förlora skivorna till staten. Vem månntro i domsagan nu lyssnar på de skivorna, funderar Pekka då han minns en av de hårdaste upplevelserna som sjöman. Sedan började han på Finjet som gick i trafik på Tyskland. Rutten var regelbunden och bussresan från Björneborg till Helsingfors och taxiresan till hamnen blev bekanta i samband med ledigheterna. På 1990-talet försämrades synen så mycket att läkaren förpassade honom på sjukpension. På land har Pekka följt med sjöfartens utveckling. Det är sorgligt att sjömännen under min tid numera försvunnit ur gatubilden i Björneborg, liksom uppslukade av havet, funderar Pekka och fortsätter sin promenad mot Tikkulas Prisma, där har ofta sticker sig in för tians kaffe. Text: Jaakko Hernesniemi (svenska versionen förkortad) Bilder: Jaakko Hernesniemi, Finnlines, SSB:s arkiv På Finntimber var det långa arbetstörnar Frivakt Vapaavahti 43

44 Tapani Outinen Vuoden Merimiesurheilijaksi Merimiespalvelutoimisto on valinnut vuoden 2010 Merimiesurheilijaksi tarjoilija Tapani Outisen ms Gabriellalta. Outinen on menestyksekkäästi osallistunut eri merimiesurheilulajeihin vuosien varrella ja toiminut laivajoukkueiden kokoajana. Hän on voittanut kotimaisia ja pohjoismaisia mitaleita yleisurheilussa, sulkapallossa, penkkipunnerruksessa ja sisäsoudussa. Hämeenlinnassa asuva Tapsa on työskennellyt Viking Line -varustamossa vuodesta 1984 lähtien ja viimeiset yhdeksän vuotta ms Gabriellassa. - Uran alussa kävin Silja Linen Finlandiassa, muuten olen viihtynyt punaisilla laivoilla, Tapsa kertoo. Gabriellalla on Tapsan mukaan loistava yhteishenki. Vuorottelujärjestelmä vaihtelee kuuden ja kahdeksan päivän jaksoissa. Laiva makaa päiväsaikaan joko Tukholmassa tai Helsingissä, joten aikaa jää myös maissa käyntiin. Outinen työskentelee pääosin a la Carte ravintolassa ja yökerhossa, työaika on klo Liikuntaa laivalla ja maissa Gabriellan kuntosali on kovassa käytössä. Varsinkin juoksumatto on suosittu väline. - Kerralla salissa voi kuntoilla viisi, kuusi henkilöä, Tapsa kertoo. Hän lähtee kesäisin päivävapaalla usein rullaluistelemaan varsinkin Tukholmassa. Talvisin Tapsa juoksee matolla, kun on laivalla. Lomilla hän laittaa sukset jalkaan. - Hiihdän kaudessa noin kilometriä, keväällä osallistuin Tarton hiihtomaratonillekin, Tapani kertoo. Tartossa Tapanilla meni 63 kilometriin hiihtoon kuusi tuntia, kun hän joutui lähtemään ensikertalaisena takarivistä. Paalulta lähti Andrus Veerpalu. Rullaluistimilla hän hoitaa kuntoaan myös lomalla. Kesäaikaan tulee luisteltua kaikkiaan kilometriä. Kerran kesässä hän osallistuu myös Forssassa järjestettävään kilometrin rullaluistelumaratoniin. Merimiesurheilua 80 luvulta lähtien Tapani Outinen ei nuorena ollut mikään erityisen innokas urheilun harrastaja. Hän osallistui vain pakollisiin koululiikunnan lajeihin. Aikuisiällä liikuntaharrastus tuli mukaan luvun muotilajit squash ja purjelautailu kolahtivat, Tapsa kertoo. Hän kehittyi kummassakin lajissa niin pitkälle, että harrasti niitä kilpatasolla. Tuohon aikaan hän teki töitä vain talvisin, kesät menivät surffaten. Merimiesurheiluun hän osallistui ensimmäistä kertaa Viking Sagassa ja on ollut siitä lähtien aktiivinen. - Pelasin Mepan turnauksessa Mariellan joukkueessa ja saavutimme pronssia joskus 80 luvulla, Tapsa muistelee. Hän kuului myös legendaariseen, Koskisen Matin vetämään Amorellan futistiimiin, joka voitti useita laivajoukkueiden Suomen mestaruuksia ja kerran maailmanmestaruuden. Koskinen oli aktiivinen kaveri, joka aina jostain raapi rahaa kokoon pelivarusteisiin ja reissuihin. Useimmat joukkueen jäsenet ovat 44 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

45 koko ikänsä olleet kovassa kunnossa. Muun muassa Matti Mäkinen veti vielä vanhoilla päivillään täysillä Mepan sähly- ja futisturnauksissa. Vikingin laivoilla Turussa ja Helsingissä Tapsan mukaan Helsingin linja sopii hänelle hienosti. Työn ja liikuntaharrastuksen voi hienosti sovittaa yhteen. Toki hän piti huolta kunnostaan myös Turun linjalla. - Kerran olin vähällä jäädä ahteriin, kun olin lyhyen satamakäynnin aikana tekemässä lenkkiä rullaluistimilla, Tapsa naurahtaa. Ramppia nostanut matruusi huomasi Tapanin ja päästi hänet viime hetkellä laivaan. Turun linjalla laivat käyvät vain kääntymässä, Helsingissä ehtii satamassa olon aikana hyvin käydä lenkillä tai kaupungilla. Viking Line oli ansiokkaasti mukana takavuosien Trimmare hankkeessa. Tapani on yksi Gabriellan trimmareista ja on Flinkin Sepon kanssa kasannut joukkueita Mepan turnauksiin. - Menestys on vaihdellut, mutta pääasia on ollut se, että ollaan yhdessä oltu mukana, Tapsa tuumii. Tänä vuonna paras menestys tuli jalkapallossa. Gabriella voitti Mepan yhdeksän Tapsa kuului Amorellan mestarijoukkueeseen joukkueen turnauksen, johon osallistui sata pelaajaa. Gabriellan väki on myös vuosittain tehnyt yleisurheilutuloksia Tukholman päässä ja osallistunut sisäsoutu ja penkkipunnerruskisoihin. Hyvinvointiin panostetaan jatkossakin. - Marja Djerjou vetää keppijumppaa, on zumbaa, hierontaa ja painonpudotusryhmää, Tapsa kertaa. Laivalle on myös tulossa Mehiläinen yhtymän kanssa koordinoitava ruokaprojekti. Yhteistyötä tehdään Mepan ja muiden toimijoiden kanssa, jotta työkykyä saadaan ylläpidettyä. - Merenkulkijan ammatti on ihan hyvä, ja eduiltaan kilpailukykyinen maapuolen töihin verrattuna, Tapani miettii lopuksi. Tapani Outinen Årets Sjömansidrottare Sjömansservicebyrån har utsett servitören Tapani Outinen från ms Gabriella till Sjömansidrottare år Outinen har under årens lopp med framgång deltagit i olika grenar inom sjömansidrotten och har fungerat som fartygslagens sammankallare. Han har vunnit medaljer i finländska och nordiska tävlingar i friidrott, badminton, bänkpress och innerodd. Tapani Outinen, som bor i Tavastehus, har arbetat hos Viking Lines rederi sedan år 1984 och de senaste nio åren på ms Gabriella. - Under början av min sjömansbana seglade jag på Silja Lines Finlandia, annars har jag trivts på de röda båtarna, berättar Tapsa. Enligt Tapsa råder en strålande laganda 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 45

46 På Vikings båtar i Åbo och Helsingfors Prisutdelningsceremoni på Gabriella, Hannele Äijö, Eeva Huukkala, Outinen och Flink ombord på Gabriella. Avlösningssystemet varierar med perioder från sex till åtta dagar. Fartyget ligger dagarna i Stockholm eller Helsingfors, så han hinner också gå iland. Outinen arbetar huvudsakligen i à la carterestaurangen och på nattklubben, arbetstiden är Motion ombord och i land Konditionssalen är i flitigt bruk på Gabriella. Löpmattan är speciellt populär. - Ibland är det fem, sex personer som motionerar samtidigt, berättar Tapsa. Under den lediga tiden på dagen åker han ofta rullskridsko, särskilt i Stockholm. Under vintern löper Tapsa på mattan ombord. Under ledigheterna spänner han på skidorna. - Under säsongen skidar jag ungefär kilometer, under våren deltog jag i maraton på skidor i Tartu, berättar Tapani. I Tartu skidade Tapani 63 kilometer på sex timmar, då han var med första gången fick han starta i bakersta raden. Andrus Veerpalu startade bland de första. På rullskridsko sköter han sin kondition också under semestern. Under sommaren åker han sammanlagt kilometer. En gång per sommar deltar han också i maratonloppet på rullskridsko, km, i Forssa. att han deltog i tävlingar. På den tiden jobbade han bara om vintern, sommaren gick i surfandets tecken. I sjömansidrott deltog han första gången på Viking Saga och sen dess har han varit aktiv. - Jag spelade i Mariellas fotbollslag i en SSB-turnering och vi tog brons någon gång på 80-talet, minns Tapsa. Han hörde också till det legendariska fotbollslaget som leddes av Matti Koskinen på Amorella. Laget vann flera gånger i FM för fartygslag och en gång i VM. Koskinen var mycket aktiv och lyckades alltid skrapa ihop pengar för spelutrustning och resor. De flesta medlemmarna i laget har hela sitt liv varit i fin form. Matti Mäkinen, bland andra, gav järnet ännu som lite till åldern kommen i SSB:s turneringar i innebandy och fotboll. Helsingforslinjen passar bra för Tapsa. Det är lätt att kombinera arbete med konditionsidrotten. Nog skötte han ju sin kondition också på Åbolinjen. - En gång höll jag på att bli akterseglad, då jag gjorde en tur på rullskridsko under ett kort hamnbesök, skrattar Tapsa. Matrosen som lyfte rampen fick syn på Tapani och han kunde gå ombord i sista stund. På Åbolinjen går fartygen i hamn bara för att vända om igen. I Helsingfors hinner man under liggtiden jogga eller gå en tur till staden. Viking Line deltog förtjänstfullt i projektet TrimMare för några år sedan. Tapani var en av trimmarna på Gabriella och har tillsammans med Seppo Flink samlat ihop lagen för SSB:s turneringar. - Framgången har varierat, men huvudsaken har varit att vi har varit med tillsammans, funderar Tapsa. Den största framgången i år var i fotboll. Gabriella vann i SSB:s turnering där nio lag deltog och sammanlagt ett hundratal spelare. Gabriellas anställda har också årligen gjort resultat i friidrott i Stockholm och deltagit i tävlingar i innerodd och bänkpress. Också i fortsättningen satsar man på arbetshälsan. - Marja Djerjou leder käppgympa, vi har zumba, massage och viktminskningsgrupp, räknar Tapsa upp. I samarbete med Mehiläinen-koncernen planeras också ett projekt som fokuserar på hälsosam mat. Man samarbetar med SSB och andra aktörer för att upprätthålla arbetsförmågan. - Sjöfararens yrke är riktigt bra, och med sina förmåner helt konkurrenskraftig jämfört med jobben på land, säger Tapani till slut. Sjömansidrott sedan 80-talet. Som ung var Tapani Outinen inte speciellt intresserad av idrott. Han deltog bara i de grenar som var obligatoriska i skolan. Som vuxen kom idrottande med i bilden. - På 1980-talet fastnade jag för squash och vindsurfning som var på modet, berättar Tapsa. I båda grenarna utvecklade han sig så långt 46 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

47 MEPA järjesti kirjamessujen aikaan pienimuotoisen paneelin, jossa pohdittiin sähkökirjan tuloa laivoille. Uusi tuote kiinnostaa, mutta taitaa mennä vähän aikaa ennen kuin perinteisistä kirjoista luovutaan. Sähkökirja kiinnostaa Temmy, Jaakko, J-P ja Elli seuraavat e-kirjan latautumista tietokoneelta Bookeen lukulaitteeseen. Kirjariihi -tapahtuma täyttyi nopeasti ME- PAn sähköpostiuutisissa julkaistun tiedotteen jälkeen. Moni olikin jo ehtinyt ajatella, ettei MEPA seuraa aikaansa ja kehitystä. - Kyllä lehti-, kirja- ja videopalvelut toimivat hienosti. Tiedä sitten miten tällainen sähkökirja toimisi, Peter Metsähovi tuumii. Celinalla förstinä seilaava Peter lukee kirjoja molemmilla kotimaisilla kielillä. Hän arvostaa kirjaa myös esineenä ja graafisena suunnittelutuotteena. Joulu- tai isänpäivälahjana perinteinen kirja toimii ainakin tällä hetkellä paremmin kuin jokin latauslipuke. Sähkökirjojen myynti Yhdysvalloissa on jo varsin merkittävää. Suomessa toiminta on pikkuhiljaa käynnistymässä. Lukulaitteita ilmestyi kauppoihin ja e-kirjoja voi ladata sekä suomen että ruotsinkielisistä valikoimista. Pientä tietokonenäppäryyttä tarvitaan MEPA hankki koekäyttöön Bookeen Cybook Opus -lukulaitetta. Bookeen on varsin yksinkertainen laite ja hinnaltaan halpa. Loka-marraskuussa käytiin mediakeskustelua lukulaitteiden paremmuuksista. Applen ipad -laitteella onnistuisi myös lehtien luku, mutta siinä on omat puutteensa kalliiseen hintaan nähden. 4 / 2010 Lukulaitteen mukana tulee yleensä tekijänoikeuksista vapaata valtakielillä kirjoitettua aineistoa. Kotimaisilla kielillä kirjoitetut e-kirjat maksavat euroa. Niissä arvonlisävero on tavallista kirjaa suurempi. Valikoima kasvaa koko ajan. Kätevimmin lataus käy verkossa. Kirjojen latausta varten on rekisteröidyttävä e-kirjoja myyvän yrityksen asiakkaaksi. Tuotteet maksetaan verkkopankissa tai luottokortilla ja ne ladataan omalle tietokoneelle kryptattuina. Samalla on luotava maksuton Adobe -tili ja ladattava Adobe Digital Editions -ohjelma. Ohjelman avulla tiedostot siirretään lukulaitteeseen. Adobe Digital Editions -ohjelma toimii samalla virtuaalisena kirjastona. Sen avulla voi myös lukea e-kirjoja tietokoneen näytöltä. Yksinkertainen, yhden asian laite Merenkulkijat hypistelevät pientä ja punaista Bookeen -laitetta. Esittelyssä siihen ladattiin muutama e-kirja. Näyttö on harmaasävyinen ja muistuttaa kovasti kirjan sivua. Tekstiä voi suurentaa ja se kääntyy laitetta kallistamalla. Bookeenin sähkövirta ladataan usb -väylän avulla tietokoneesta tai verkkolaitteesta. Se muistaa, mihin kohtaan kirjaa lukija on jäänyt. Näytön koko on viisi tuumaa ja muistiin mahtuu tuhat kirjaa. Laitteen valikot toimivat suomen ja ruotsin kielillä. Tekstiä on miellyttävä lukea. Se jäljittelee hienosti oikeaa kirjaa. - Hieno laite, mutta älypuhelimiin tottuneet merenkulkijat saattaisivat kaivata enemmän ominaisuuksia, Jaakko Hernesniemi ms Nordlandialta pohtii. Samaa mieltä on mt Purhan konemestari Juha-Pekka Laurila. Laite sopii hyvin käteen, on kevyt ja helppo kuljettaa mukana, mutta jotain jää kaipaamaan. Parhaimmillaan laite olisi silloin, kun koko ja muotoilu olisivat sopivat ja laitteella voisi lukea kirjojen lisäksi lehdet ja surffailla verkossa. Musiikki, videot ja sosiaalinen media pitäisi myös olla saatavilla. Ei varmaan tarvitse odottaa kauan, kun tällaisia laitteita tulee. Ne saattavat syrjäyttää kannettavat tietokoneet, jos hinta saadaan kohdalleen. MEPA seuraa e-kirjojen ja laitteiden kehitystä. Jostain piti lähteä liikkeelle. Bookeenit olivat edullinen tapa tutustua toimintaan. Kokemuksia ja palautetta kerätään laitteita testanneilta merenkulkijoilta. Ensimmäisinä Bookenit toimitettiin msv Botnicaan ja ms Pasilaan. MEPA Kirjariihen osallistujat siirtyivät Katajanokan entisessä vankilassa nautitun lounaan jälkeen kirjamessuille. Frivakt Vapaavahti 47

48 E-boken väcker intresse I samband med bokmässan arrangerade SSB en mindre paneldiskussion, där man diskuterade e-bokens ankomst ombord på fartygen. Den nya produkten intresserar, men det lär nog dröja en tid innan man överger den traditionella boken. Anmälningarna till boksmedjan började strömma in genast då inbjudan gått ut i SSB:s e-postnyheter. Mången hade redan hunnit tänka att SSB inte följer med sin tid och utvecklingen. - Nog fungerar tidnings-, bok- och filmservicen fint. Få nu se hur den här e-boken fungerar, sade Peter Metsähovi. Peter som seglar som förstestyrman på Celina läser böcker på båda inhemska språken. Han sätter värde på böcker också som föremål och produkt av grafisk planering. Som gåva till jul eller Farsdag är den traditionella boken åtminstone idag bättre än en laddningsbiljett. I USA är försäljningen av e-böcker redan synnerligen betydande. I Finland börjar verksamheten så småningom komma igång. Läsplattor börjar finnas i affärerna och man kan ladda ned böcker både på finska och på svenska. Litet datorfingerfärdighet behövs SSB skaffade på prov läsplattor av märket Bookeen Cyybook Opus. Bookeen är en mycket enkel apparat och kostar inte mycket. I oktober-november diskuterade man i Temmy, Jaakko, J-P och Elli följer med hur en e-bok laddas ned på Bookeenläsplattan från en dator. medierna om vilken läsplatta som är bäst. Med Apples ipad kan man också läsa tidningar, men i förhållande till det höga priset har den också sina brister. Med läsplattan får man i allmänhet sådant material som inte begränsas av upphovsmannarätt, på världsspråken. E-böcker på de inhemska språken kostar euro. Mervärdeskatten är högre än på vanliga böcker. Urvalet växer hela tiden. Lättast laddar man ned dem från nätet. För att ladda ned böcker bör man vara inregistrerad som kund hos ett företag som säljer e-böcker. Varorna betalas i nätbanken med kreditkort eller laddas ned i krypterad form i den egna datorn. Samtidigt bör man skapa ett avgiftsfritt Adobe-konto och ladda ned programmet Adobe Digital Editions. Med hjälp av programmet överför man filerna till läsplattan. Programmet Adobe Digital Editions fungerar samtidigt som ett virtuellt bibliotek. Med dess hjälp kan man också läsa e-böcker på datorskärmen. En enkel apparat för ett ändamål Sjöfararna fingrar på den lilla, röda Bookeenläsplattan. Vid förevisningen laddades några e-böcker ned. Skärmen går i en grå nyans och påminner mycket om sidan i en bok. Texten kan förstoras och vänds då man lutar apparaten. Bookeens elektricitet laddas via usb-uttaget i datorn eller med nätadapter. Den minns hur långt läsaren kommit i boken. Skärmen är fem tum och i minnet ryms ettusen böcker. Läsplattans meny fungerar på finska och svenska. Texten är angenäm för ögat. Den imiterar en riktig bok på ett lyckat sätt. - En fin apparat, men sjöfararna som är vana med smarttelefoner saknar troligen flera egenskaper. funderar Jaakko Hernesniemi från ms Nordlandia. Av samma åsikt är Jukka-Pekka Laurila, maskinmästare på mt Purha. Läsplattan passar bra i handen, är lätt att bära med, men någonting fattas. Apparaten är bäst då format och utformning är lämpliga och man förutom böcker kan läsa tidningar och surfa på nätet. Musik, filmer och sociala media borde också vara tillgängliga. Knappast behöver vi vänta länge innan vi har sådana apparater. De kan konkurrera ut de bärbara datorerna, om priset blir rimligt. SSB följer med e-böckernas och apparaternas utveckling. Någonstans måste man börja. Läsplattan Bookeen var ett förmånligt sätt att bekanta sig med hur de fungerar. Vi samlar in erfarenheter och respons från sjöfarare som testat dem. De första läsplattorna levererades till msv Botnica och ms Pasila. Deltagarna i SSB:s boksmedja fortsatte med lunch på Skatudden i den gamla fängelsebyggnadens restaurang och sedan följde besök på bokmässan. 48 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

49 Helsingin kirjamessuilla oli ennätysyleisö Yleisöä neljän päivän aikana kävi lähes Joukossa oli useita merenkulkijoita Mepan kirjatapahtuman osallistujien lisäksi. Perjantaina oli vilkas päivä, peräti vierasta kävi tutustumassa kirjoihin ja samalla musiikki- sekä ruoka ja viinimessuille. Messupäivän suosituin tapahtuma oli Jussi Halla-ahon, Sofi Oksasen ja Pekka Haaviston keskustelu maahanmuutosta. Oksanen myös avasi kirjamessut. Yleisö odotti sähkökirjojen lukulaitteiden ryntäystä, mutta ne jäivät useimmilta näkemättä. Lukulaitteisiin ei ole ollut tarjolla sisältöä, mihin tosin on luvassa parannusta. Useimmat aktiiviset lukijat uskovat tavallisen kirjan säilyvän. TNS Gallup teki Helsingin kirjamessuilla tutkimuksen vierailijoiden halukkuudesta hankkia sähkökirjoja tai lukulaite. Vain kolme prosenttia aikoo hankkia ja 12 prosenttia harkitsee. Haastateltavia oli 300, ja perjantaipäivän tapaan melkoinen osa yleisöstä on nuoria opiskelijoita. Musiikkimessuilla nähtiin monia eturivin artisteja Vesa-Matti Loirista Tuomari Nurmioon ja Pave Maijaseen. Idols -tähdistä mukana olivat Antti Tuisku ja Hanna Pakarinen. Ohjelmassa oli artistien esiintymisiä, haastatteluja ja nimmarien kirjoitusta. Kolmantena messukokonaisuutena nähtiin Viini, ruoka & hyvä elämä tapahtuma. Koko messujen teemana ollut Ranska näkyi erityisesti keittiö- ja viinipuolella. Tapahtumassa kuultiin luentoja viineistä ja juustoista, seurattiin näytöskeittiöiden toimintaa ja maisteltiin leivoksia, suklaata ja viinejä. Ruoka- ja viinikirjojaan esittelivät muun muassa Sara La Fountain, Maija Silvennoinen ja Hans Välimäki. Kirsi Piha oli mukana haastattelijana Pekka Haavisto osallistui paljon yleisöä keränneeseen maahanmuuttokeskusteluun 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 49

50 Rekordpublik besökte bokmässan i Helsingfors Under fyra dagar besöktes mässan av närmare personer. Bland dem var många sjöfarare, utöver de som deltog i evenemanget på SSB. Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin överräckte priset för bästa nordiska kulturtidskrift. Fredagen den var en livlig dag, upp till personer bekantade sig med böcker och samtidigt med musik- och mat- och vinmässan. Dagens mest populära evenemang var paneldebatten där Jussi Halla-aho, Sofi Oksanen och Pekka Haavisto diskuterade invandring Publiken väntade en rusning till läsplattorna, men för de flesta blev de oprövade. Läsplattorna kunde inte bjuda på innehåll. Här utlovades visserligen förbättring. De flesta aktiva läsare tror att den traditionella boken håller sig kvar. På bokmässan i Helsingfors gjorde TNS Gallup en undersökning beträffande besökarnas intresse för att skaffa e-böcker eller läsplattor. Endast tre procent har för avsikt att skaffa och 12 procent överväger. Sammanlagt 300 besökare intervjuades och en stor del av besökarna under fredagen var unga studerande. På musikmässan kunde man se många framstående artister allt från Vesa-Matti Loiri till Tuomari Nurmio och Pave Maijanen. Av stjärnorna från Idols såg man Antti Tuisku och Hanna Pakarinen. Artisterna framträdde, gav intervjuer och skrev autografer. Den tredje helheten inom massan var evenemanget Viini, ruoka & hyvä elämä. Frankrike, som var temaland för hela mässan, var speciellt synligt på köks- och vinavdelningen. Man kunde lyssna på föreläsningar om viner och ostar, följa med demonstrationskökens förevisningar och smaka på bakverk, choklad och viner. Bland andra Sara La Fountain, Maija Silvennoinen och Hans Välimäki presenterade sina böcker om mat och viner. Claes Anderssons har kallat sitt nyaste verk Varje slag mitt hjärta slår. Han deltog också i en diskussion om poesi. 50 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

51 MEPAn kirjasto suosittelee: Milja Nitovuori Arjan saunakirja on laulajana tunnetun Arja Saijonmaan uudistettu versio vuonna 1997 julkaistusta Saunasta, jota on myyty Norjassa kappaletta. Sauna on ilmestynyt myös Japanissa ja Ruotsissa. Saijonmaa kertoi, että tutustuttuaan tarpeeksi suureen maailmaan hän halusi lähteä tutkimaan saunomisen juuria ja omia juuriaan. Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli löytää menneistä saunarituaaleista myös uusia kauneusniksejä. Kirja kertoo saunasta elämäntapana sekä henkisen että ruumiillisen puhdistumisen lähteenä. Mytologiaa ja kiehtovia rituaaleja suomalaisessa perinteessä tuo Saijonmaan kirja meille. Aleksi Delikouras markkinoi kirjojaan FatalNinja 1 Soturioppilas ja FatalNinja 2 Varjosoturi. Outolintu on oma elämänkerta 45-vuotiaasta Mikael Jungerista. Outolintu kertoo tarinan vantaalais-vaasalaisesta koulupojasta ja hänen etenemisestä suomalaisen vallan keskuksiin. Lukija voi itse päättää onko Junger nerokas visionääri vai kertakaikkisen sietämätön riiviö. Kirjan kirjoittamisessa omasta elämästä ja ajatuksista ei juuri ole järkeä. Tiesin jo aloittaessani, että iltapäivälehdet repivät sivuiltani muutaman arveluttavan yksityiskohdan, joita saan selitellä läpi syksyn, kertoi Junger Tarinat kouluvuosien kepposista armeijan toilailuihin ja opiskeluaikojen naisseikkailuihin on upotettu teksteihin sujuvasti. Työskentelyt ministereiden erityisavustajana, pääministerin sihteerinä, Microsoftin johtajana sekä Ylen toimitusjohtajana kertoo lukijalle millaisesta miehestä on kysymys. Hän on ollut lähellä kuolemaa ja osaa nauraa elämälle sekä varsinkin itselleen. Junger kertoi oman mottonsa: Se mitä teet tässä elämässä kaikuu iäisyyteen. Anna-Leena Härkönen kirjoitti laulutekstejä kirjaansa Vääränlainen mies 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 51

52 Urpo Upi Martikainen tunnetaan MTV3:n pitkäaikaisena uutisankkurina, mutta hän on myös varteenotettava akvarellisti. Häneltä on nyt ilmestynyt jo toinen teos, jossa hän muistelee upein kuvin ja sanoin mennyttä aikaa. Maailman ilmiöiden peilaaminen kuvina on mielestäni journalismin pehmeä jatke, yksi tapa katsoa ja kuvata ympäristöämme se kauniimpi tapa, kertoi Martikainen Ile Vainio spiikkasi musiikkimessuilla Liisa Riekki haastatteli Juha Itkosta Vuosi 2010 oli Juha Vuoriselle tuotteliasta aikaa. Jos haluat tehdä nojatuolimatkan Brysseliin, Euroopan vallan ytimeen lue Merja Rehnin kirja Koiran elämää ja kissanpäiviä Brysselissä. Kirja on raikas elämänkerrallinen kertomus kymmenen vuoden mittaisesta asumisesta ulkomailla. Rehn kertoi kirjamessuilla tämän ajan rikastuttaneen elämää, mutta vaatinut paljon uhrauksia ja henkistä luopumista. Ajoittain sisuksia painaa selittämätön paine, koti-ikävä, tunne siitä, että on ulkopuoleinen, ei kotona missään, kertoi Rehn Komissaari Olli Rehn johtaa Eurooppaa, mutta rouva johtaa komissaarin tärkeintä tukikohtaa, kotia. Kirja on kokoelma miehestä, vaimosta, lapsista, mäyräkoirasta ja ruisleivästä. 52 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

53 Lilli Loiri-Seppä puhui alkoholismista Leena Landerin Liekin lapset kertoo sisällissodan ajoista. Tapahtumat keskittyvät Halikonlahden maisemiin ja pohjautuvat vankkaan historialliseen tietoon ja suvun tarinoihin. Keskeisiin hahmoihin kuuluvat maallikkosaarnaaja Herman Harjula ja hänen tyttärensä Saida, joissa Lander kuvaa omaa vaikeaa suhdettaan isäänsä. Isä oli omnipotentti pikkupoika. Hän ei ikinä kyseenalaistanut tekemisiään ja kuvitteli antavansa meille hienon lapsuuden, mutta äiti oli se, joka toi lapsuudenturvan. Romaanissa teen huumorin kautta sovintoa isäni kanssa, kertoi Lander. Nurmisen säätiön osastolla oli hieno kokoelma Adolf Bockin tauluja Maria Guzenina-Richardson on kirjamessujen vakiovieraita YLE:n osastolla keskustelivat Jake Nyman, Baba Lybeck ja Janne Virtanen 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 53

54 Harri Nykänen ja Jarkko Sipilä, kaksi raskaansarjan dekkarikirjailijaa, tekivät yhdessä kirjan Paha paha tyttö. Haastattelijan kysymykseen, että miksi yhdessä, he vastasivat suunnitelleensa usein asiaa ja nyt oli aika toteuttaa se. Idea syntyi, kun joku kysyi meiltä kirjamessuilla, että mitä tapahtuisi jos Raid kohtaisi Takamäen. Nyt siihen saa vastauksen tässä kirjassa, he kertoivat Crime Time on uusi suomalainen dekkarikirjailijoiden omistama kustantamo ja Paha paha tyttö on sen ensimmäinen romaani. SSB:s bibliotek rekommenderar: av Gerd Grabber Pirkko Lindberg Hotell Hemlängtan I romanen får vi möta den värld som omgav författarinnan i hennes egen ungdom. Det är onekligen en annorlunda barn- och ungdomsmiljö. - Jag ville berätta om hotellåren som var så magiska för mig, förklarar Pirkko Lindberg. Hotell Hemlängtan heter egentligen Hotel Waldorf, förebilden är Hotel Astor i Vasa, där författarinnan bodde från elva till arton års ålder. Föreståndarinnan Czarda har i det krigstida Viborg tagit hand om den föräldralösa Tinka, den utvidgade familjen är hotellpersonalen. Tinka och de andra hotellbarnen bor i rum som råkar stå lediga, och rör sig hemvant i hotellets alla utrymmen. I boken skildras också Czardas barndom i Hangö, där tuberkulos och inbördeskrigets fasor drabbar familjen. Pirkko Lindberg rör sig flytande i tid och rum, mellan Hangö, Helsingfors och Vasa. Czardas tragiska ungdomsförälskelse, en tysk soldat som mötte döden i eget land, figurerar ständigt i bakgrunden. Sin egen uppväxt på 1950-talet skildrar hon i ljusa färger, Vasa var en idyllisk trästad, den efterkrigstida världen andades optimism. Författarinnan är ändå noga med att påpeka att basen i boken är självbiografisk men mycket i romanen är fiktion. Boken har utkommit på finska med titeln Hotelli Kaipaus Schildts Förlags Ab, 2010 Staffan Bruun Kappsäck full med pengar Antonio Sallinen, bekant från författarens Fällan i Brunnsparken som utkom 2005, är huvudperson i Staffan Bruuns nyaste deckare. Han lever ett lugnt familjeliv med hustrun Charlotta och den lilla dottern Claudia. I samband med en flygresa förväxlas resväskorna och Antonio hamnar i en brydsam situation då han öppnar den främmande väskan. Den är full av pengar! Den i övrigt ansvarsfulla och ordentliga familjefadern frestas att behålla pengarna. Hans val blir ödesdigert då den kalabriska maffian kommit väskan på spåren. Besöken hos den konservativa svärfadern och de konflikter som där uppstått har dittills bjudit på små obehag i det vardagliga medelklasslivet. Då den lilla och sjukliga dottern kidnappas bryts vardagsrutinerna. Sallinen får en kort tid på sig att skaffa fram lösensumman. Stilen växlar mellan allvar och fars, Bruun fångar igen sina läsare med satiriska samhällsporträtt i spännande intriger med fartfylld stil. Boken har utkommit på finska med titeln Kohtalokas kapsäkki Schildts Förlags Ab, Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

55 MERENKULUN VUOROVEDET Merikapteeni Esko Sallisen lokikirja Olli Blombergin toimittamassa kirjassa päähenkilö ihmettelee kuinka paljon merialan töitä eri paikoissa hän on tehnyt. Lukija on taatusti samaa mieltä, mutta ajattelee varmasti muistojen tallentamisen olleen arvokas työ. Merenkulun vuorovedet on laaja ja monipuolinen katsaus suomalaisen lähimerenkulun historiaan. Rajantakaisessa Karjalassa 1931 syntynyt Sallinen asettuu perheensä mukana evakkomatkan jälkeen Uuteenkaupunkiin. Vilkas satamaelämä ja vanhojen merimiesten tarinat houkuttelevat miehen alalle. Laivapoikapraktiikan jälkeen Sallinen kävi aliperämies-, perämies- ja kippariluokat Raumalla. Oppia piti ammentaa luennoilta ja ulkomaisista kirjoista. Ensimmäinen perämiehen jobi löytyi naapurimaasta. Ruotsalaisilla oli uudenaikaisia laivoja, hyvät palkat ja pulaa merimiehistä. Kuvaavaa oli, että Salliselle tarjottiin perämiehen jobia Johnson Linelle, kun hän seisoskeli Magasintorgetilla. Svenskeissä sai arvokasta perämiespraktiikkaa. Sallinen valmistui kippariluokalta Kirjassa Esko Sallinen selostaa seilausuransa alkuvaiheen matkoja. Tarinat ovat mielenkiintoisia vanhan ajan merimiesjuttuja ja niitä on elävöitetty päähenkilön valokuvaarkiston aarteilla. Hän muistelee myös laivakoiran ja kissan vaiheita. Finnlines-varustamossa laivoilla ja satamissa Sallinen teki pitkän uran Finnlinesilla, jonne hän tuli perämieheksi 1960-luvulla ja siirtyi ms Finnmaidin päällikön paikalta maapuolelle. Suomi eli voimakkaan nousun ja teollistumisen aikaa. Finnlines kehittyi ja Sallinen oli mukana edistämässä yhtiön toimintaa. Suomen vuosien jälkeen ulkomaat kutsuivat Sallista ja hän pääsi näkemään ja kokemaan Finnlinesin kulta-ajat. Sallisen aikana Finnlines oli mukana useissa yhteistyöhankkeissa. Monet merenkulkijat muistavat legendaarisia operaattoreita; Mideastcargo, AGS, Atlanticargo. Kirjassa käydään läpi myös tuon ajan tonnistoa Superlinereista ja Finnenso - luokan semikonttialuksista aina suuriin Finnrose ja Finnhawk roroaluksiin. Sallinen muistaa tarkasti henkilöt, joita hän on tavannut työssä ja neuvotteluissa. Kirjassa esitellään muun muassa Vera Cruzin satamatoimintaa ja käydään läpi Atlanticargon käyttämiä lastaus- ja purkauspaikkoja. Tiedot eri yritysten kilpailutilanteista ja yhteistyöhankkeista ovat faktaa, mikä tekee kirjasta arvokkaan myös tutkijoiden ja historiasta kiinnostuneiden kannalta. Linjaliikenteen kuvausten ohella Sallinen muistelee monenlaisia laivausprojekteja ja erikoiskuljetuksia. Monipuolisen työkokemuksen ja ammattitaidon miehellä riitti kysyntää. Hän tutustui eri paikkoihin ja ihmisiin. Työnsä ansiosta Salliset myös kiinnostuivat Espanjan Andalusian alueesta, jonne myöhemmin asettuivat asumaan talvikausiksi. Konttiliikenne valtasi alaa Helsingin merkittävimmät ahtausliikkeet yhdistyivät 1974 Finnsteveksi, johon Sallinen nimitettiin teknilliseksi johtajaksi. Välillä hän hoiti vaativia konsulttitöitä sekä Finnlinesin että Enso-Gutzeitin lukuun. Projektit veivät hänet arabimaihin, Intiaan ja Pakistaniin. Suomalaisessa mediassa tuolloin suosittu Adnan Khashoggi junaili sopimuksia. Sallinen edusti Finnlinesia ja pikkuhiljaa siirtyi uudelleen yhtiöön. Kirjassa Sallinen kuvailee monia shipping alan ihmisiä, laivojen päälliköitä ja henkilökuntaa. Oman lukunsa ovat saaneet muun muassa Olavi Pylkkänen ja Rolf Poppe Sundström. Harvinaisia kuvia ja ennen julkaisematonta tietoa löytyy esimerkiksi laivanvarustamo Zachariassenia käsittelevästä luvusta. Kirjan lopussa on laaja ja ajanmukainen osa, jossa käsitellään konttiliikenteen kehittymistä maailmalla ja Suomessa. Kontin keksi amerikkalainen Malcolm McLean. Vuonna 1956 hänen johdollaan Pan-Atlantic varustamo kuljetti ensimmäisen kontin. Myöhemmin varustamosta tuli Sea-Land joka siirtyi Maersk konsernin haltuun Kirjassa on 224 sivua, runsaasti kuvia laivoista, merimieselämästä ja satamista. Monet niistä ovat ennen julkaisemattomia. Laajan Finnlines-osan vuoksi kirja taatusti kiinnostaa varustamon parhaimmat ajat kokeneita merenkulkijoita. Merenkulun vuorovedet on sisällöltään merkittävä. Uutta ja kiinnostavaa tietoa on paljon. Kirja on myös helppolukuinen ja runsaasti kuvitettuna kiinnostanee nuorempiakin lukijoita. Teoksesta voi kukin poimia mielestään parhaat luvut ja selata niin kuin lokikirjaa. Kustantaja Laaksonen Kariston Kirjapaino, Hämeenlinna 2010 ISBN / 2010 Frivakt Vapaavahti 55

56 Adolf Bock Merimaalari, Marinmålaren Tuija Peltomaan toimittama ja John Nurmisen säätiön kustantama kirja on juhlavaa katseltavaa ja luettavaa. Parikymmentä vuotta Suomessa vaikuttanut Adolf Bock kuuluu maailman parhaimpien ja kuuluisimpien merimaalareiden joukkoon. Adolf Bock ( ) tutustui suomalaisiin laivanvarustamoihin jo 1920 luvulla. Hän maalasi ja piirsi varustamoiden lukuun tilaustöitä, mainoksia ja postikortteja. Hän ystävystyi muun muassa merenkulkuneuvos John Nurmisen kanssa, ja teki töitä tämän huvilalla luvun alussa Adolf Bock oli mukana s/s Laila Nurmisen Välimeren matkalla. Aluksen perämiehenä toimi myöhemmin pullolaivojen rakentajana tunnettu Rolf Holmgren. Edesmennyt Holmgren kertoi Vapaavahdille Adolf Bockin myyneen hänelle taulun, mutta vastahakoisesti. Hän kieltäytyi jämäkästi, mutta kaivoin taskustani ison setelinipun. Bock epäröi vieläkin, mutta selvästi käsi hamusi jo edessä olevia rahoja, joten kaupat syntyivät, Holmgren muisteli tapahtumaa vuonna Tuija Peltomaa on tehnyt arvokkaan kulttuurityön. Kirjan tekstit ovat sekä ruotsiksi että suomeksi. Bockin hienoista maalauksista on runsaasti värikuvia ja ne on luetteloitu kirjan lopussa. Teos on hyvin vakuuttava katsaus Bockin vaiherikkaaseen elämään ja työhön. Adolf Bockia esitellään Vapaavahdissa myös vuonna Raud Publishing kirjoittaa Mepan lehteen juttusarjaa Menneiden aikojen laivoja värikkäissä mainosjulisteissa. Laila Nurmisen miehistö seuraa Adolf Bockin työskentelyä. Takarivissä vasemmalla seisova merimies on tiettävästi Rolf Holmgren John Nurminens Stiftelses nya verk, redigerat av Tuija Peltomaa, är praktfullt att skåda och läsa. Adolf Bock var en av marinmåleriets stora och mest berömda mästare i världen. Han verkade i Finland ett tjugotal år. Adolf Bock ( ) bekantade sig med finländska rederier redan på 1920-talet. På beställning av rederierna målade han och tecknade reklamaffischer och postkort. Han blev god vän bl.a. med sjöfartsrådet John Nurminen, och arbetade på hans villa. I början av 1950-talet var Adolf Bock med på en resa till Medelhavet med s/s Laila Nurminen. Fartygets styrman, Rolf Holmgren, blev senare känd för sina flaskskepp. Framlidne Holmgren berättade för Frivakts redaktör att Adolf Bock motvilligt sålt en tavla till honom. Han vägrade bestämt, men jag tog fram en tjock sedelbunt ur fickan. Bock tvekade ännu, men handen famlade redan efter sedlarna, och affären avgjordes. Så mindes år 2002 Holmgren händelsen. Tuija Peltomaa har gjort en värdefull kulturgärning. Boken är försedd med text både på svenska och på finska. Den innehåller rikligt med fotografier av Bocks ypperliga målningar. I slutet av boken finner man en förteckning över arbetena. Verket ger en övertygande bild av Bocks händelserika liv och arbete. Frivakt kommer att presentera Adolf Bock också under år Raud Publishing har skrivit artikelserien Gångna tiders skepp i färgrika reklamaffischer. 56 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

57 Kaare Hausken Still going strong! Norjan Merimiespalvelun liikunnasta ja urheilusta vastaa pitkän linjan mies. Alkujaan radiosähköttäjänä seilannut Kaare on tehnyt merimiespalvelutyötä jo 42 vuoden ajan. Stavangerissa syntynyt Hausken kävi radiosähköttäjäkoulun nykyisessä työ- ja kotikaupungissaan Haugesundissa. Hän seilasi irtolasti- ja kappaletavara-aluksilla muun muassa Välimerellä ja Etelä-Amerikassa. Haugesundista lähti mukaan myös vaimo Ellen. Aloitin Norjan merimiespalvelussa Lontoon asiamiehenä toukokuussa Ellen oli jo silloin mukana, Kaare kertoo. Norjan merimiespalvelu oli aikoinaan melko suuri yhteisö. Asemia oli parhaimmillaan 34 eri puolilla maailmaa ja niillä työskenteli 68 asiamiestä. Kaare ehti työskennellä monessa eri satamassa. Tyttäremme syntyi 1971 New Orleansissa ja sai sekä Norjan että Yhdysvaltojen kansallisuuden, Kaare muistelee. Tytär ja vaimo asuivat Norjassa silloin, kun Kaare työskenteli matka-asiamiehenä. Tytär opiskeli myöhemmin Yhdysvalloissa ja toimii nyt sheriffinä Coloradossa. Vanhempi, 1967 syntynyt veli oli myös perheen mukana vuoteen 1986 asti. Hän on luonut uraa Norjan laivastossa ja on palvellut muun muassa Angolassa ja Afganistanissa. Äskettäin hän oli Ranskassa sotilaskoulutuksessa. Matka-asiamiehen työ oli kovaa. Lähdin kotoa nippu lentolippuja ja täydet matkalaukut mukanani. Viiden, kuuden kuukauden kuluttua palasin kotiin, Kaare kertoo. Työtörnin aikana hän matkusti eri satamien urheiluviikoille ja hoiti perinteistä merimiespalvelua. Vierailuja myös suomalaisaluksilla Hausken järjesti satamatoimintaa merimiehille. Urheilua, retkiä, kalastusta, ratsastusta ja kaikkea, mikä merimiehiä kiinnosti. Matka-asiamiesajan jälkeen hän työskenteli muun muassa Singaporessa, Antwerpenissa ja Miamissa. Näissä törmäsi usein myös suomalaisiin merenkulkijoihin. Parhaiten mieleeni jäi kuitenkin eräs Finnlinesin laiva New Orleansin ajoilta. Teimme hauskan kalareissun, Kaare naurahtaa. New Orleansissa laivat viipyivät tuohon aikaan useita päiviä. Kaarella oli tapana järjestää kalastusreissuja Meksikonlahdelle. Matkat olivat suosittuja. Niille lähdettiin kolmen aikaan yöllä ja seilattiin 50 mailia rannikosta. Paras saalis oli lähes kiloa kalaa. Kerran norjalaismiehistö joutui perumaan ja järjestelyt hoitanut Kaare meni Finnlinesin laivaan tarjoamaan reissua. Hyvin ruotsia puhunut perämies sai kymmenen merimiestä lupautumaan matkalle, Kaare muistelee. Aamukolmelta todettiin, että eväinä oli vain giniä ja pötkö salamia. Kaare käytti porukan tukevalla aamupalalla ja sitten lähdettiin kalaan. Ihan kahta tonnia ei Ahti antanut, mutta hauska reissu oli. Kaaren mukaan suomalaisista laivoista puhuttaessa on aina mainittava Silja Serenade. Aluksen menestyksekäs jalkapallojoukkue kuului Kaaren suosikkeihin. Serenaden joukkueen poikia olen tavannut Rotterdamissa, Göteborgin 24h turnauksessa sekä Tanskan Hanstholmissa, Kaare muistelee. Serenaden joukkue lensi Kööpenhaminaan, josta matkusti junalla Hanstholmiin. Vuoden 2001 North Sea Cupissa tie katkesi neljännesfinaaleissa. Kaaren ensimmäinen merimiesgolfin turnaus oli Larvikissa Kilpailuun oli ilmoittautunut 65 pelaajaa. Tuntia ennen starttia saapui kahdeksan merimiesgolffarin ryhmä Silja Europalta, Kaare kertoo. Europan pojat jaettiin kahteen ryhmään. Kaare muistaa vieläkin, kun ensimmäisestä ryhmästä Markku jätti jokaiselle tiiauspaikalle gintonicin Ollia varten. Merimiesurheilua kansainvälisillä kentillä Norjan Merimiespalvelun toiminta supistui merkittävästi, kun NIS rekisteri toi ulkomaisia merenkulkijoita norjalaisiin laivoihin. Kaaren tie vei Oslon pääkonttoriin ja toiminta keskittyi enemmän merimiesurheilun koordinointiin. Hän on hoitanut käytännön töitä ja ollut mukana hallinnossa. Nykyisin Merimiespalvelu kuuluu Sjöfartdirektoratet Merenkulkuhallintoon ja asemapaikka on Haugesund. Merimiesurheilu on kohdannut suuria haasteita, asiat ovat muuttuneet paljon, Kaare pohtii. Hän on ollut mukana pohjoismaisissa kokouksissa sekä kansainvälisessä merimiesurheilukomiteassa (ISS). Sarjoja ja sääntöjä käydään yhteisesti läpi kerran, pari vuodessa. Näyttää siltä, että Pohjoismaat ovat edelleen aktiivisimpia merimiesurheilun järjestäjiä. Tosin muutamassa maailman kolkassa on vielä ihan hyvää toimintaa, Kaare toteaa. Hän viittaa Singaporeen, Antwerpeniin, Jaltaan ja Barcelonaan, joista aktiivisesti lähetetään urheilutuloksia. Nykyään kokouksissa joudutaan aina pohtimaan merimiesurheilun tulevaisuutta. Automatisoituvassa laivayhteisössä on tärkeä liikkua ja huolehtia kunnostaan. Siten pysyy terveenä ja työkuntoisena. Näin pohtii Kaare ja on itse paras esimerkki hyvän mielen ja kunnon säilyttäneestä merimiehestä. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 57

58 Kaare Hausken Still going strong! Ellen och Kaare Hausken träffar kung Harald V av Norge Det är en långa vägens man som ansvarar för motion och idrott på sjömansservicen i Norge. Kaare, som började som radiotelegrafist, har redan jobbat med sjömansservice i 42 år. Hausken, som är född i Stavanger, gick i radiotelegrafistskola i sin nuvarande hemstad, där han också arbetar. Han seglade på bulkoch styckelastfartyg bland annat till Medelhavet och Sydamerika. Också hustrun Ellen kom med från Haugesund. Jag började som ombudsman för norsk sjömansservice i London i maj år Ellen var med redan då, berättar Kaare. Norges sjömansservice var i tiden en rätt stor institution. Som mest hade man stationer på 34 olika platser runt om i världen och sammanlagt 68 ombud. Kaare hann arbeta i många olika hamnar. Vår dotter föddes år 1971 i New Orleans och blev medborgare både i Norge och USA, minns Kaare. Dottern och hustrun bodde i Norge då Kaare jobbade som resande ombud. Dottern studerade senare i USA och verkar nu som sheriff i Colorado. Den äldre brodern, född 1967, bodde också med familjen ända till år Han har gjort karriär i den norska marinen och tjänat bland annat i Angola och Afghanistan. Nyligen deltog han i militärutbildning i Frankrike. Arbetet som resande ombud var hårt. Jag reste hemifrån med en bunt flygbiljetter och fulla kappsäckar. Jag återvände hem efter fem, sex månader, berättar Kaare. Under arbetstörnen reste han till idrottsveckorna i olika hamnar och skötte traditionell sjömansservice. Besök på finländska båtar Hausken arrangerade verksamhet i hamnarna för sjömännen. Idrott, utfärder, fiske och allt som sjömännen var intresserade av. Efter tiden som resande ombud tjänstgjorde han bland annat i Singapore, Antwerpen och Miami. Där stötte han ofta också på finländska sjöfarare. Bäst minns jag ändå en av Finnlines båtar från tiden i New Orleans. Vi gjorde en trevlig fiskeutflykt, skrattar Kaare. På den tiden låg fartygen flera dagar i hamn i New Orleans. Kaare brukade arrangera fiskeutflykter till Mexikanska golfen. Utflykterna var populära. Man for ut tretiden på natten och seglade 50 sjömil från kusten. Den bästa fångsten var nästan 2000 kilo fisk. En gång annullerade en norsk besättning, och Kaare som skött arrangemangen gick ombord på Finnlines fartyg för att bjuda ut utflykten. En styrman, som talade god svenska, fick tio sjömän att lova delta i resan, minns Kaare. Klockan tre märkte man att reskosten bestod bara av gin och en salamikorv. Kaare tog med mannarna på ett rejält morgonmål, sedan gav man sig ut. Fångsten blev inte riktigt två ton, men trevligt var det. Då man talar om finländska båtar måste man alltid nämna Silja Serenade, menar Kaare. Fartygets framgångsrika fotbollslag hörde till Kaares favoriter. Pojkarna i Serenades lag har jag träffat i Rotterdam, i turneringen Göteborg 24h och i Hanstholm i Danmark, minns Kaare. Serenades lag flög till Köpenhamn och åkte tåg till Hanstholm. I North Sea Cup år 2001 bröts vägen i kvartsfinalen. Kaares första turnering i sjömansgolf gick av stapeln i Larvik år Sammanlagt 65 spelare hade anmält sig. En timme före starten anlände en grupp om åtta sjömän från Silja Europa, berättar Kaare. Gossarna från Europa delades i två grupper. Kaare minns ännu hur Markku i den första gruppen lämnade en gintonic åt Olli på varje utslagsplats Sjömansidrott på internationella planer Den norska sjömansserviceverksamheten krympte betydligt då NIS-registret förde in utländska sjöfarare på norska fartyg. Kaares väg förde till huvudkontoret i Oslo och verksamheten koncentrerades mest på att koordinera sjömansidrott. Han har gjort praktiskt arbete och varit med i administrationen. Numera är sjömansservicen en del av Sjöfartsdirektoratet och stationerad i Haugesund. Sjömansidrotten har mött stora utmaningar, mycket har förändrats, funderar Kaare. Han har deltagit i nordiska möten och i internationella sjömansidrottskommitténs (ISS) arbete. En eller ett par gånger i året går man tillsammans igenom serier och regler. Det verkar som om de nordiska länderna fortfarande är de mest aktiva arrangörerna av sjömansidrott. Visserligen finns det ännu riktigt bra verksamhet i några av världens hamnar, konstaterar Kaare. Han syftar på Singapore, Antwerpen, Jalta och Barcelona, som ännu flitigt anmäler idrottsresultat. Nuförtiden är vi alltid tvungna att diskutera sjömansidrottens framtid på våra möten. I den automatiserade fartygsmiljön är det viktigt att man motionerar och sköter sin kondition. Så håller man sig frisk och arbetsför. Det säger Kaare som själv är det bästa exemplet på en sjöman som är på gott humör och i fin form. 58 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

59 Uusi sarja merimiesjalkapalloon NORDIC OPEN FOOTBALL SERIES Kansainvälinen Merimiesurheilukomitea ISS päätti kokouksessaan Göteborgissa marraskuussa uudistaa jalkapallosarjoja. Seven Seas Football Series loppuu tänä vuonna ja tulevaisuudessa osallistutaan alueellisiin sarjoihin, kuten Mediterranean Cup ja Black Sea Cup. Pohjoismaissa pelataan kesäaikaan uutta sarjaa, jonka nimi on Nordic Open Football Cup. Siihen voivat osallistua kaikki pohjoismaiden lippujen alla purjehtivat alukset, sekä risteilykaudella Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen satamissa käyvät alukset. Rahtilaivavarustamot voivat kasata yhteisjoukkueita. Pohjoismaiset alukset voivat pelata sarjaan laskettavia otteluita myös muualla. Ulkopuolisten alusten pitää pelata joko pohjoismaista alusta vastaan tai pohjoismaiden satamissa, jolloin ne voivat pelata myös keskenään. Lopulliset säännöt muotoutuvat ennen toukokuussa alkavaa sarjaa. Alustavasti on mietitty, että voitosta saa 3 pistettä, tasapelistä yhden pisteen. Sarjajärjestys määräytyy Seven Seas Series tä tutun OPP-pisteytyksen mukaan. Mitä menestyneempiä vastustajia joukkue voittaa, sitä enemmän OPP-pisteitä se saa. Kilpailukausi on kesän pohjoismainen risteilysesonki siten, että Göteborg 24h ja Suomen Mepa-turnaus ovat mukana tilastoinnissa. Tarkempia sääntöjä ja tietoja saadaan keväällä. Sjömansfotbollen fick ny serie NORDIC OPEN FOOTBALL SERIES Internationella Sjömansidrottskommittén ISS beslöt i november på sitt möte i Göteborg förnya fotbollsserierna. I år slutar Seven Seas Football Series och i fortsättningen deltar man i regionala serier, liksom Mediterranean Cup och Black Sea Cup. I de nordiska länderna spelar man sommartid en ny serie; Nordic Open Football Cup. I den kan alla sådana fartyg delta som seglar under nordisk flagg, och under kryssningssäsongen fartyg som besöker hamn i Norge, Sverige, Danmark och Finland. Lastfartygsrederierna kan samla gemensamma lag. De nordiska fartygen kan också i andra hamnar spela matcher som räknas med i serien. De utomnordiska fartygen bör spela mot nordiskt fartyg eller i nordisk hamn, där de också kan spela sinsemellan. De slutliga reglerna utformas före serien börjar i maj. Preliminärt har man tänkt sig att seger skulle ge 3 poäng, jämnt spel en poäng. Ordningen i serien räknas enligt poängsystemet OPP, bekant från Seven Seas Series. Laget får mera poäng ju mera framgångsrik motståndare det segrar över. Tävlingssäsongen sammanfaller med den nordiska kryssningssäsongen så att Göteborg 24h och Finlands SSB-turnering kommer med i statistiken. Noggrannare regler och information ges under våren. GÖTEBORGIN ROSENHILL ON MAAILMAN PARAS MERIMIESKLUBI Rosenhill Seamen s Center valittiin ICSW: n (The International Committee on Seafarers Welfare) järjestämässä äänestyksessä maailman parhaaksi merimieskeskukseksi. Palkinnon vastaanotti keskuksen johtaja Göran Kristenson Lontoossa IMO: n (International Maritime Organisation)tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa. Pääsihteeri Efthimios Mitropoulos jakoi palkinnot myös parhaalle varustamolle (Bernhard Schulte Ship Management), parhaille satamille (Barcelona ja Singapore) sekä parhaalle merimiespalveluhenkilölle (Ann Brogan). Tapahtuma liittyi kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO: n julistamaan merenkulkijoiden vuoteen Suomesta ääniä saivat Kokkolan ja Kaskisten satama, sekä Jarmo Nordback (Kaskisten satama). Äänestykseen osallistui yli merenkulkijaa. 4 / 2010 ROSENHILL I GÖTEBORG ÄR VÄRLDENS BÄSTA SJÖMANSKLUBB I en tävling arrangerad av den internationella kommittén för sjömansvälfärd, ICSW, valdes Sjömanscentret Rosenhill i Göteborg till världens bästa sjömanscentrum. Göran Kristenson, chef för centret, mottog priset vid en ceremoni arrangerad i London på IMO:s (International Maritime Organisation) högkvarter. Generalsekreterare Efthimios Mitropoulos delade ut utmärkelserna också åt bästa rederi (Bernhard Schulte Ship Management) bästa hamnar (Barcelona och Singapore) och bästa sjömansservicefunktionär (Ann Brogan). Evenemanget ingick i Sjömannens år 2010 som proklamerats av IMO. Flest röster i Finland fick hamnarna i Karleby och Kaskö, samt Jarmo Nordback (Kaskö hamn) I röstningen deltog över 2000 sjöfarare. Frivakt Vapaavahti 59

60 Kaarlo Kalliala Turun piispaksi Rotterdamin merimiespappina toiminut Kalliala valittiin piispanvaalissa jo ensimmäisellä kierroksella. Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani aloittaa uudessa virassaan tammikuun alussa. Kaarlo Kallialalla on vahva side merenkulkuun. Hän asui perheensä kanssa Rotterdamissa seitsemän vuotta Kalliala toimi merimieskirkon johtajana ja seilasi laivapappina. Kaarlon vaimo Eija toimi useita vuosia Turun Merimieskirkossa. Kallialan aikaan merimiespapin työ oli varsin merenkulkijapainotteista. Hollantiin alkoi myös tulla suomalaista siirtokuntaa, mikä näkyi Rotterdamin kirkon toiminnassa. Kalliala muistaa aina mainita työnsä merimieskirkon johtajana. Puolison Eija Kallialan työ ja lasten tulo kouluikään pohjustivat päätöstä muuttaa Turkuun diakoniatyöhön. Kiinnostus merenkulkijatyöhön kuitenkin säilyi. Kalliala toimi vielä myöhemmin ICMA:n (International Christian Maritime Association) kouluttajana ja luennoitsijana. Kirjoitus- ja julkaisutyötä Kalliala tunnetaan verbaalisesti lahjakkaana ja innostavana keskustelijana. Myös hänen kynästään on lähtenyt mielenkiintoisia tekstejä. Rotterdamin aikoina hän perusti kirkolle oman lehden, Johtoloiston. Lehti ilmestyy edelleen. Kaarlo Kalliala on kirjoittanut eri julkaisuihin. Hänen merimieskirkkotyötä käsittelevä kirjansa Muukalaisuuden aika on myös käännetty englanniksi. Hän on päätoimittajana Turun Arkkihiippakunnan julkaisussa Tuore oliivipuun lehti. Julkaisu valittiin vuoden 2010 Laatulehdeksi. Kaarlo Kalliala on ansiokkaasti kehittänyt kirkon toiminta- ja johtamisjärjestelmiä työskennellessään Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymässä sekä arkkihiippakunnassa. Hän pitää merimieskirkkotyötään tärkeänä ja on todennut sen olleen itselleen eräänlainen ammattikorkeakoulu. Hän palasi viiden vuoden tauon jälkeen Rotterdamiin väliaikaiseksi johtajaksi, kun Toivo Loikkanen valittiin vuonna 1994 Enonkosken kirkkoherraksi. Toimin tuolloin Mepan Rotterdamin asiamiehenä ja lähdin lentoasemalle vastaan Kallialan perhettä. Onko Jarmo Uutelaa näkynyt, kyseli Kalle jo kentällä. Olin kuullut Rotterdamin kirkon kotiskönäristä, mutta en koskaan tavannut. Kuinka ollakaan, saavuttuamme kirkolle Uutela huomasi pastorin ja heitti tutun (valitettavasti painokelvottoman) tervehdyksensä. Seinällä oli taulu, johon liidulla kirjoitettiin satamassa olevat suomalaislaivat. Siiinä luki: Nestegas, Akzo. Jotkut asiat eivät näemmä muutu, tuumasi Kalle ja laski laukkunsa lattialle. Mepa onnittelee Kaarlo Kallialaa ja toivottaa menestystä työssä. Pekka Karppanen Kaarlo Kalliala biskop i Åbo Kalliala som verkat som sjömanspräst i Rotterdam valdes redan i första omgången i biskopsvalet. Stiftsdekanen börjar i sin nya tjänst vid Åbo ärkestift i början av januari. Kaarlo Kalliala har starka band till sjöfarten. Han bodde med sin familj i Rotterdam under sju år åren Kalliala verkade som chef för sjömanskyrkan och seglade som präst ombord. Kaarlos hustru Eija verkade flera år vid Sjömanskyrkan i Åbo. Under Kallialas tid som sjömanspräst låg arbetets tyngdpunkt på sjöfarten. I Holland började också en finländsk koloni etablera sig, vilket återspeglades i kyrkans verksamhet i Rotterdam. Kalliala kommer alltid ihåg att nämna sitt arbete som sjömanskyrkans chef. Makan Eija Kallialas arbete och att barnen kom upp i skolåldern ledde till beslutet att flytta till Åbo och börja med diakoniarbetet. Intresset för sjöfarararbetet fanns ändå kvar. Kalliala fungerade ännu senare som utbildare och föreläsare för ICMA (International Christian Maritime Association). Författar- och publicistverksamhet Kalliala är känd som en verbalt begåvad och entusiasmerande debattör. Han har också publicerat intressanta texter. Under tiden i Rotterdam grundade han också en egen tidning för kyrkan, Johtoloisto. Tidningen utkommer fortfarande. Kaarlo Kalliala har skrivit för olika publikationer. Hans bok Muukalaisuuden aika, som handlar om sjömanskyrkans verksamhet, har översatts också till engelska. Han verkar som chefredaktör för Åbo ärkestifts publikation Tuore oliivipuun lehti, som utsågs till Laatulehti Kaarlo Kalliala har på ett förtjänstfullt sätt utvecklat kyrkans verksamhets- och ledningssystem under sitt arbete i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet och i ärkestiftet. Han anser att hans arbete i sjömanskyrkan har varit viktigt och för honom ett slags yrkeshögskola. Han återvände till Rotterdam som ställföreträdande chef efter en paus om fem år, då Toivo Loikkanen år 1994 valdes till kyrkoherde i Enonkoski. Jag verkade då som SSB:s ombud i Rotterdam och jag åkte till flygstationen för att möta Kalliala med familj. Har Jarmo Uutela synts till, frågade Kalle redan på flygplatsen. Han hade hört talas om Rotterdamkyrkans hemsjöman, men aldrig träffat honom. Och då vi kom till kyrkan märkte Uutela att pastorn kom, och hälsade som vanligt (med en här otryckbar hälsning). På väggen fanns en tavla, där man med krita skrev namnet på de finländska fartyg som låg i hamn. Där stod: Nestegas, Akzo. En del saker verkar aldrig förändras, sade Kalle och lade sin väska på golvet. Sjömansservicebyrån gratulerar Kalliala och önskar framgång i arbetet. Pekka Karppanen 60 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

61 Merimiespalvelua yhteensä Mepassa työntekijät ovat yleensä viihtyneet pitkään. Äskettäin tuli 30 palvelusvuotta täyteen opintosihteeri Sirpa Kittilälle ja Turun asiamiehelle Juhani Laineelle. Kotkan asiamies Risto Nikulakin on ollut Mepassa jo 20 vuotta. 80 vuotta. Matkailualan koulutuksen saanut Sirpa Kittilä tuli Mepaan ms Svea Coronalta vuonna Silloin Merimiespalvelutoimistossa oli varsin suuri henkilökunta. Sirpa tuli Helsinkiin kolmanneksi asiamieheksi. Tuota ajalta muistan hyvin Sköldvikin tankit, Länsisatamasta Etelä-Amerikkaan ajaneet Auroran ja Atlantan sekä Katajanokalle hedelmiä rahdanneet Erikssonin jääpaatit, Sirpa kertoo Suomessa oli lukujen vaihteessa lukumäärältään varsin suuri kauppalaivasto. Villin linjan laivoja oli useita kymmeniä. Helsingin alueella Sirpa oli mukana järjestämässä kiertoajeluita ja jalkapallo-otteluita. Venäläismerimiehet olivat suurin asiakasryhmä. Laivat olivat pitkään satamissa, myös telakoilla oli koko ajan toimintaa. Vuonna 1984 Sirpa Kittilä alkoi hoitaa äänikasetti- ja videopalvelua ja siirtyi 1986 yleissihteeriksi. Siitä asti olen hoitanut kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Pohjoismainen valokuvauskilpailu tuli mukaan 80-luvun lopussa, Sirpa muistelee. Mepan Helsingin toimiston väki on vähentynyt, ja tehtäviä on jaettu sitä mukaa, kun ihmisiä on jäänyt eläkkeelle. Nyt Sirpa toimii lisäksi opintosihteerinä ja järjestää merenkulkijoille virkistys- ja harrastustoimintaa. Myllystä Mepaan Sirpa Kittilä vaihtamassa kirjoja Nesteen tankkeriin 1980 Juhani Laine valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta 1973 ja työskenteli merialan työnvälittäjänä. Aluksi hän oli Helsingin myllyssä, joka sijaitsi Mepan nykyisessä pääkonttorissa Linnankatu 3:ssa. Hän siirtyi pian Mäntyluotoon jakamaan jobeja merimiehille. Viiden vuoden työn jälkeen Juhani otti itse moottorioppilaan jobin Khalij Enterpriseen (ex Aldebaran). Lensimme Kuwaitiin, josta laiva jatkoi Iranin ja Irakin kautta Sri Lankaan, Intiaan, Australiaan ja Uuteen Seelantiin, Laine muistelee. Seuraavaksi hän otti jobin Effoan Argoon, jossa seilasi kaksi Välimeren matkaa. Turun Mepaan Juhani Laine tuli Toimisto ja klubi sijaitsivat sataman huoltorakennuksessa. Reino Lehtonen oli tuolloin isännöitsijä, Silvennoisen Lea klubiemäntänä ja vakituisena siistijänä oli Soikkelin Milda. Kesällä Ruissalon Mepalaan palkattiin lisää väkeä. Ruissalon alkuvuodet olivat hurjia, taksit pörräsivät Mepalan ja merimieskapakka Moselin väliä, Juhani naureskelee luvulla oli paljon merimiesurheilua. Telakalla oli useita venäläisaluksia, ja pelejä järjestettiin murtajien sekä matkustajalaivojen miehistöjen kanssa. Paljon oli myös tyhjien pullojen kuljetusta laivoilta tehtaalle. Saadut rahat tilitettiin laivojen vapaa-ajan kassoihin. Laineen aikana Mepan miehistö on supistunut yli kahdellakymmenellä. Nyt on paljon kurssitoimintaa, mutta urheilu on vähentynyt. Perustyö, kirjat, lehdet ja elokuvat, on säilynyt. Laivojen satama-ajat ovat lyhentyneet, mikä vaikuttaa myös Mepan työhön. Juhani työskentelee Turun toimistossa yhdessä Juha Toivasen kanssa. Kurssitoiminnan lisäksi miehiä työllistävät laivakäynnit Mäntyluodon, Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Naantalin ja Taalintehtaan satamat. Hovinsaarelta keskustaan Finnlinesillä lähes 20 vuotta palvellut Risto Nikula siirtyi ms Finnmerchantin stuertin paikalta Kotkan Mepaan vuonna Mepa sijaitsi tuolloin Hovinsaaren merimieskeskuksessa. Satamassa kävi paljon neuvostoliittolaisia laivoja. Venäläisten merenkulkijoiden kanssa kerättiin autoihin varaosia ja sieniä metsistä, naureskelee Nikula. Merenkulkijankadulla sijainneessa merimieskeskuksessa toimivat aikoinaan myös Merimiesunionin toimisto, mylly ja merimieshotelli. Rakennuksessa oli sauna ja uima-allas sekä hyvät klubitilat. Risto Nikulan aikana keskuksessa toimivat lisäksi Jaakko Piela sekä klubiemännät Vieno Pirtilä ja Terttu Kosma. Merenkulku ja Kotka muuttuivat, ja Mepa niiden mukana. Vuonna 1993 muutimme Kirkkokadulle uusiin tiloihin. Aluksi pyöritimme klubitoimintaa, mutta muutama vuosi sitten luovuimme siitä, Risto muistelee. Kotkan Mepassa Risto on nyt ainoa työntekijä. Hänen toimialueensa kattaa Kotkan lisäksi Haminan ja Loviisan satamat. 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 61

62 Sammanlagt 80 år sjömansservice De anställda har vanligen trivts länge på SSB. Nyligen blev 30 tjänsteår fulla för studiesekreteraren Sirpa Kittilä och ombudet Juhani Laine i Åbo. Risto Nikula, ombud i Kotka, har jobbat redan 20 år på SSB. Sirpa Kittilä, som fått utbildning i turistbranschen, kom till SSB år 1978 från ms Svea Corona. Då hade Sjömansservicebyrån en rätt stor personal och Sirpa kom till Helsingfors som tredje ombud. Från den tiden minns jag bra tankfartygen i Sköldvik, Aurora och Atlanta som gick från Västra hamnen till Sydamerika och Erikssons kylfartyg som fraktade frukt till Skatudden, berättar Sirpa. På 70- och 80-talen hade Finland en till antalet fartyg mycket stor handelsflotta. Fartygen som gick i trampfart var flera tiotal. I Helsingforsregionen var Sirpa med och arrangerade rundturer och fotbollsmatcher. Den största kundgruppen bestod av ryska sjömän. Fartygen låg länge i hamn, också skeppsvarven var fullt sysselsatta. År 1984 började Sirpa Kittilä sköta ljudkassetter och videotjänst och 1986 blev hon allmänsekreterare. Sedan dess har jag skött kultur- och hobbyverksamheten. Den nordiska fototävlingen kom med i slutet av 80-talet, minns Sirpa. På SSB:s byrå i Helsingfors har antalet anställda minskat och uppgifterna har omfördelats, då folk har gått i pension. Nu verkar Sirpa dessutom som studiesekreterare och arrangerar rekreations- och hobbyverksamhet för sjöfararna. Från sjöarbetsförmedlingen till SSB Juhani Laine blev socionom från universitetet i Tammerfors år 1973 och jobbade som sjöarbetsförmedlare i början i Helsingfors. Sjöarbetsförmedlingen var belägen på Slottsgatan 3 där SSB:s centralbyrå nu verkar. Snart flyttade han till sjöarbetsförmedlingen i Mäntyluoto. Efter fem års arbete tog han själv jobb som Sirpa Kittilä maskinelev på Khalij Enterprise (ex Aldebaran). Först flög vi till Kuwait, därifrån fortsatte fartyget via Iran och Irak till Sri Lanka, Indien, Australien och Nya Zeeland, minns Laine. Sedan tog han hyra på Effoas Argo, som gick två resor till Medelhavet. Till SSB:s byrå i Åbo kom Juhani Laine Byrån och klubben låg i hamnens servicebyggnad. Reino Lehtonen var disponent på den tiden, Lea Silvennoinen klubbvärdinna och Milda Soikkeli fast anställd städerska. Till sommaren anställde man mera folk till Mepala. De första åren på Runsala var häftiga, taxibilarna körde flitigt mellan Mepala och sjömanskrogen Mosel, skrattar Juhani. Under 1980-talet ordnades mycket sjömansidrottsverksamhet. På varvet byggdes nya ryska fartyg och man ordnade matcher mellan besättningarna på isbrytare och passagerarfartyg. Många var också tomflaskorna som transporterades från fartygen till fabriken. Pengarna redovisades till båtarnas fritidskassor. Under Laines tid har SSB:s besättning minskat med över tjugo. Nu arrangeras många kurser men idrotten har minskat. Grundservicen, böckerna, tidningarna och filmerna finns kvar. Fartygens liggtider i hamn har blivit kortare, det inverkar också på SSB:s arbete. Juhani jobbar på byrån i Åbo tillsammans med Juha Toivanen. Utöver kursverksamheten är mannarna sysselsatta med fartygsbesöken i hamnarna i Mäntyluoto, Raumo, Nystad, Åbo, Nådendal och Dalsbruk. Från Hovinsaari till centrum Risto Nikula, som tjänat nästan 20 år hos Finnlines, var stuert på ms Finnmerchant innan han började på SSB:s byrå i Kotka år SSB var då beläget i sjömanscentret i Hovinsaari. Hamnen besöktes av många sovjetiska fartyg. Med de ryska sjömännen samlade vi reservdelar till bilar och plockade svamp i skogen, skrattar Nikula. I sjömanscentret verkade på den tiden också Sjömans-Unionens byrå, sjöarbetsförmedlingen och ett sjömanshotell. I byggnaden fanns bastu och simhall och bra klubbutrymmen. Under Risto Nikulas tid jobbade på centret också Jaakko Piela och klubbvärdinnorna Vieno Pirtilä och Terttu Kosma. Sjöfarten och Kotka förändrades, och SSB med dem. År 1993 flyttade vi till nya utrymmen med adress Kirkkokatu. I början skötte vi klubbverksamhet, men för några år sedan upphörde vi med den, minns Risto. Risto är nu SSB:s enda anställda i Kotka. Hans verksamhetsområde täcker utöver Kotka också hamnarna i Fredrikshamn och Lovisa. 62 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

63 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, Helsinki Nimi: Osoite: Frivakt Vapaavahti 63 4 / / Vapaavahti Frivakt

64 Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, oo161 Helsingfors Namn: Adress: 64 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

65 RISTIKOIDEN RATKAISUT Vapaavahti 3/2010 ristikon oikein ratkaisseista arvottiin palkinnon saajaksi: Pekka Niemimäki POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2010 NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2010 Töitä voi lähettää saakka. Tävlingsbidragen bör insändas före MEPA Box 170, Helsinki. (09) / Sirpa Kittilä e-post: 4 / 2010 Frivakt Vapaavahti 65

66 LATINOTANSSI- JA ZUMBATUNNIT JATKUVAT Katajanokan liikuntasalilla, Laivastokatu 2 ti klo 12:00-13:00 ma klo 12:00-13:00 ti 1.2. klo 12:00-13:00 ma 7.2. klo 12:00-13:00 ti klo 12:00-13:00 ma klo 12:00-13:00 ti 1.3. klo 12:00-13:00 ma 7.3. klo 12:00-13:00 TERVETULOA! Sirpa/ SALIBANDY - INNEBANDY LAIVAJOUKKUEIDEN SALIBANDYTURNAUS KILOSPORT KAARINA FARTYGSLAGENS INNEBANDYTURNERING KILOSPORT, S:T KARINS Närmare information / Pekka Risteily tehdään ms Mariellalla. Lähtö Helsingin Katajanokalta klo Takaisin Tukholmasta lähdetään satamapäivän jälkeen klo Varaukset Matka-Vekasta alkaen puh , Risteilyhintoja: 2h hytissä EUR/hlö, 1h hytissä EUR/hlö Buffet 29 EUR/hlö, aamiainen 9 EUR/hlö Lisätietoja internetistä: Convoker: Jukka Wintiö Vanhanen 66 Vapaavahti Frivakt 4 / 2010

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND - Since 1951 - Ida Komero 180 www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500? E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND i Pusseissa / i påsar / in bags 24 x 8 x 8 x ~100 x 1 x 4 x 4 x 12 x x

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009 Form 6 Summary Form Page 1 of 1 11-03-2011 16:07:10 Skill No 105 Skill Metsäkoneen käyttö Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Uppgörande av apteringsfil / Apteeraustiedoston

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 003-200311 Nr/Nro: 32-6826 Multiport USB-2.0 för 2,5 HDD USB 2.0 Multiportti 2,5 HDD -asemille Modell/Malli: FT-KUH-K36G SE Beskrivning: Du har nu köpt en produkt som står

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Ennen fysioterapian ryhmiin osallistumista kuntoutujalle tehdään fysioterapeutin arvio, jossa kartoitetaan mm. ko. ryhmän soveltuvuutta.

Ennen fysioterapian ryhmiin osallistumista kuntoutujalle tehdään fysioterapeutin arvio, jossa kartoitetaan mm. ko. ryhmän soveltuvuutta. FYSIOTERAPIAOSASTO- FYSIOTERAPIAVDELNINGEN: Fysioterapiaosaston kuntoutusryhmät syksy 2016 kevät 2017/ Fysioterapiavdelningens rehabiliteringsgrupper hösten 2016 våren 2017 Ennen fysioterapian ryhmiin

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR 1 (6) PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Saaristorastit Tilaisuuden nimi Tillställningens namn 11.125s Painatuspalvelut 2 (6) Pelastuslaissa (3792011) on vaatimus

Lisätiedot