Eurooppa strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppa 2020 -strategia"

Transkriptio

1 Eurooppa strategia Suomen kansallinen ohjelma kevät a/2013 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Europa strategia Suomen kansallinen ohjelma, Kevät 2013 Valtiovarainministeriön julkaisuja 10a/2013 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2013 Tekijät Valtiovarainministeriö kansantalousosasto Julkaisun nimi Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot ruotsi: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2012) englanti: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2012) Asiasanat EU, talouspolitiikka, työllisyys, tutkimus- ja kehitys, ilmasto, koulutus, köyhyys Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10a/2013 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 54 Kieli Suomi Tiivistelmä Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategiassa asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio asettaa vastaavat kansalliset tavoitteet. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin, säilyttää tutkimus- ja kehitysmenojen tavoitetasona 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, saavuttaa EU:ssa sovitut ilmasto- ja energiatavoitteet, pitää korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuus 42 prosentissa ja pienentää vuotiaiden koulupudokkaiden osuus 8 prosenttiin sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää. Eurooppa-neuvosto on vahvistanut vuosina 2011 ja 2012 kaikille jäsenmaille suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Suomelle annetut suositukset liittyvät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, julkisten palvelujen tuottavuuteen, työttömyyden alentamiseen ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen, kilpailun lisäämiseen sekä yritysrakenteen monipuolistamiseen ja palkkakehitykseen. Hallitus antaa nyt viidennen kansallisen Eurooppa 2020 ohjelman. Ohjelmassa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet tullaan saavuttamaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. Ohjelmassa annetut tiedot mahdollistavat Suomen tilanteen yksityiskohtaisemman tarkastelun EU:n tasolla.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2013 Författare Finansministeriet, ekonomiska avdelningen Publikationens titel Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: svenska: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2013) engelska: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2013) Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10a/2013 Beställningar/distribution Publikationen finns i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 54 Språk Finska Sammandrag Europeiska rådet slog fast en ny ekonomi- och sysselsättningsstrategi Visionen i strategin Europa 2020 som sträcker sig till år 2020 är en intelligent, hållbar och engagerande ekonomisk tillväxt. Genom strategin fastställs målsättningarna för hela EU med avseende på sysselsättning, forsknings- och utvecklingsutgifter, klimat, utbildning och minskning av fattigdomen. Varje medlemsstat ska sätta upp motsvarande nationella mål. Finlands nationella mål är att höja sysselsättningsgraden för åringar till 78 procent, hålla den målsatta nivån för forsknings- och utvecklingsutgifterna på 4 procent av bruttonationalprodukten, uppnå de klimatoch energimål som överenskommits i EU, hålla andelen åringar som avlagt högskoleexamen på 42 procent och minska andelen åringar som avbrutit sin skolgång till 8 procent samt minska antalet personer som riskerar att drabbas av fattigdom och utslagning. Europeiska rådet gav åren 2011 och 2012 alla medlemsländer rekommendationer som styr ländernas beslutsfattande. Rekommendationerna till Finland handlar om hållbarheten inom den offentliga ekonomin på längre sikt, produktiviteten inom de offentliga tjänsterna, åtgärder för att sänka arbetslösheten och höja den faktiska pensionsåldern, åtgärder för att öka konkurrensen och göra företagsstrukturen mångsidigare samt löneutvecklingen. Regeringen ger nu det femte nationella Europa 2020-programmet. Programmet beskriver hur de nationella målen ska uppnås och hur EU:s rekommendationer har beaktats. De uppgifter som lämnas i programmet gör det möjligt att mer ingående granska situationen i Finland på EU-nivå.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, April 2013 Author(s) Ministry of Finance, Economics Department Title of publication Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: Swedish: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2013) English: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2013) Publication series and number Ministry of Finance publications 10a/2013 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 54 Language Finnish Abstract The European Council approved an economic and employment strategy in The vision of the Europe 2020 Strategy, which extends to 2020, is smart, sustainable and inclusive economic growth. The strategy sets EU-wide targets for employment, research and development expenditure, climate policy, education and reducing poverty. Every Member State sets its own corresponding national targets. Finland s national targets are raising the employment rate of year-olds to 78%, maintaining R&D spending at a minimum of 4% of GDP, reaching the climate and energy targets agreed in the EU, keeping the proportion of year-olds with tertiary-level education at 42%, bringing the proportion of year-old early school leavers below 8%, and reducing the number of people living at risk of poverty and social exclusion. In 2011 and 2012, the European Council adopted recommendations for all Member States aimed at guiding national decision-making. The recommendations given to Finland relate to the long-term sustainability of public finances, productivity of public services, reducing unemployment and raising the actual retirement age, increasing competition, and business structure diversification and wage development. The Government is now submitting its fifth national Europe 2020 Programme. The programme describes how the national targets will be achieved and how the EU recommendations have been taken into account. The information provided in the programme will facilitate a more detailed examination of Finland s situation at the EU level.

8

9 Sisältö 1 Johdanto Makrotalouden tilanne ja skenaario Makrotalouden näkymät ohjelmakaudella Rakenneuudistusten makrotaloudelliset vaikutukset Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Julkisten palvelujen tuottavuus Työttömyyden alentaminen ja tosiasiallisen eläkeiän nostaminen Kilpailun lisääminen Yritysrakenteen monipuolistaminen ja palkkakehitys Edistyminen Eurooppa strategian mukaisten kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa Työllisyystavoite Tutkimus- ja kehitystavoite Ilmasto- ja energiatavoite Koulutustavoitteet Köyhyystavoite Muut uudistustoimet ja rakennerahastojen käyttö Institutionaaliset kysymykset ja sidosryhmien osallistuminen...51

10

11 1 Johdanto Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategiassa asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio asettaa vastaavat kansalliset tavoitteet. Vuoden 2011 alusta käynnistyi ensimmäinen eurooppalainen ohjausjakso. Vuosittain toistuvalla ohjausjaksolla pyritään vahvistamaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota. Ohjausjakso käynnistyy komission kasvuselvityksellä. Sen perusteella Eurooppa-neuvosto määrittelee maaliskuussa tärkeimmät talous- ja työllisyyspoliittiset haasteet sekä antaa jäsenvaltioille yleistä ohjausta. Huhtikuussa jäsenvaltiot raportoivat EU:lle vakaustai lähentymisohjelmalla ja kansallisella Eurooppa ohjelmalla. Ohjelmissa on otettu huomioon Eurooppa-neuvoston antama ohjaus. Toukokuun loppupuolella komissio antaa ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi. Komiteakäsittelyjen jälkeen neuvosto hyväksyy suositukset heinäkuussa. EU:n maakohtaisten suositusten painoarvo nousi merkittävästi vuoden 2012 alussa. Suositukset annetaan nyt talouden hallintaa ja ohjausta vahvistavien EU-asetusten nojalla. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä ja jäsenvaltiolle voidaan tarvittaessa antaa lisäsuosituksia ja sanktioita. EU:n uuteen talouspolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöön liittyi myös makrotalouden epätasapainoa koskeva asetus, jonka nojalla komissio arvioi, onko jossakin jäsenmaassa liiallinen makrotalouden epätasapaino tai sen uhka. Arvioinnin kohteena on nyt 14 jäsenmaata, myös Suomi. Vuonna 2012 tehdyssä tarkastelussa osoittautui, että yhdessäkään tutkitussa maassa ei ollut liiallista epätasapainoa, mikä olisi käynnistänyt uuden, liiallisen makrotalouden epätasapainon prosessin. Osa maakohtaisista suosituksista annettiin kuitenkin makrotalouden epätasapainon perusteella. Komissio julkisti vuoden 2013 kasvuselvityksen, joka käynnisti EU:n kolmannen ohjausjakson. Komissio vahvisti vuoden 2013 kasvuselvityksessä samat painopistealueet kuin vuonna Kaikkien jäsenmaiden tulisi keskittyä viiteen painopistealueeseen kasvun ja vakauden turvaamiseksi:

12 1. vakauttamaan julkista taloutta kasvua edistävällä tavalla, 2. palauttamaan pankkien luotonannon kriisiä edeltäneelle tasolle, 3. edistämään kasvua ja kilpailukykyä, 4. torjumaan työttömyyttä ja kriisin sosiaalisia seurauksia sekä 5. uudistamaan julkista hallintoa. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto painotti lisäksi nuorten työllisyyden tukemista, sisämarkkinoiden toteuttamista ja byrokratian vähentämistä.

13 13 2 Makrotalouden tilanne ja skenaario Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia. Vienti aleni edellisestä vuodesta noin puolitoista prosenttia. Vaimeat reaalitalouden näkymät sekä kohtalaisen korkealla pysyvä epävarmuus vaikuttivat myös investointeja alentavasti. Yksityinen kulutus kasvoi kuitenkin 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus liki prosentin, mikä piti yllä kansantalouden kysyntää. Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta työllisyys kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia ja työttömyysaste aleni 7,7 prosenttiin. Vuoden loppupuolella työllisyystilanne alkoi heiketä. Valtiovarainministeriön keväällä 2013 tekemän ennusteen mukaan työttömyys kohoaa tämän vuoden aikana selvästi ja vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostuu 8,2 prosenttia. Sekä vuosina 2014 että 2015 talouden ennustetaan kasvavan noin kaksi prosenttia ja olevan entistä laajapohjaisempaa. Vienti ja tuonti kasvavat edellisvuosia nopeammin. Yksityinen kulutus kasvaa ja kotitalouksien velkaantumisaste nousee 122 prosenttiin. Kasvun käynnistyttyä myös investoinnit lähtevät maltilliseen kasvuun. Työttömyyden arvioidaan pysyvän yli 8 prosentissa eikä rakenteellisessa työttömyydessä nähdä selvää käännettä parempaan. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen arvioidaan rauhoittuvan. Euroalueen kriisi kuitenkin jatkuu, ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus voi lisääntyä. Tällä voi olla vakavia seurauksia talouden toimeliaisuuteen. Valtiovarainministeriön arvioin mukaan kansallisesti riskit kohdistuvat etupäässä siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Kyse on pitkälti yritystasolla tapahtuvasta päätöksenteosta, mutta talouspolitiikan avulla voidaan myös edesauttaa tilannetta. Ennustettava ja läpinäkyvä finanssipolitiikka yhdistettynä kannustavaan ja selkeään verorakenteeseen luo talouskasvun edellytyksiä. Pidemmällä aikavälillä haasteeksi muodostuu se, kuinka uskottavasti talouspolitiikassa tartutaan kestävyysvajeongelmaan. Kotitalouksien velkaantumisen riskiä ei pidä aliarvioida. Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille Julkista taloutta sopeutetaan toimenpiteillä, jotka kohentavat valtion rahoitusasemaa yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla. Koko hallituskaudella puolet sopeutustoimista on veronkiristyksiä, puolet menosäästöjä. Hallituksen päättämillä toimilla valtion velkasuhteen kasvu taittuu vaalikauden loppuvuonna. Tulopohjaa vahvistetaan korottamalla erityisesti terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta. Arvonlisäverotukseen hallitus ei tee muutoksia.

14 14 Hallitus uudistaa verotuksen rakennetta alentamalla yhteisöverokannan 24,5 prosentista 20 prosenttiin, mutta kiristää samalla osinkotulojen verotusta. Veropohjaa laajennetaan lyhentämällä määräaikaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannusteen sekä teollisuuden kaksinkertaisen poisto-oikeuden voimassaoloaikaa vuodella eli verovähennyksen saa vain vuosina 2013 ja Tavoitteena on vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja, luoda työpaikkoja ja huolehtia yritysten palkanmaksuvarasta. Verotuksen rakenteen uudistus selkeyttää verojärjestelmää sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja haitallisen verosuunnittelun mahdollisuuksia. Lisäksi pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan eurosta euroon. Yritys- ja pääomatuloverotuksen muutos on tuloeroja kaventava. Osinkojen verotus uudistetaan ja osinkotulot verotetaan jatkossa vain pääomatulona. Listattujen yhtiöiden osingoista 85 prosenttia verotetaan pääomatulona. Listaamattomien yhtiöiden osingoista 25 prosenttia verotetaan pääomatulona nettovarallisuuden 8 prosentin tuottoa vastaava määrä, kuitenkin enintään euroa. Tämän ylittävästä osingosta 85 prosenttia verotetaan pääomatulona. Hallitus korostaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. Suomen taloudellinen menestys rakentuu korkean työllisyyden, kilpailukykyisen tuotannon, korkean osaamisen, tasa-arvoisten hyvinvointipalveluiden sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden ja jokaisen osallisuuteen perustuvan hyvinvointimallin varaan myös jatkossa. 2.1 Makrotalouden näkymät ohjelmakaudella Komissio julkaisi vuoden 2012 marraskuussa toisen kertomuksen makrotalouden tasapainottomuuksia koskevasta varoitusmekanismista. Edellinen kertomus julkaistiin vuoden 2012 helmikuussa. Makrovakautta koskevissa kertomuksissa arvioidaan jäsenmaiden tilannetta useiden indikaattoreiden ja kynnysarvojen avulla. Uutena mittarina on nyt rahoituslaitosten velkojen muutosta kuvaava indikaattori. Komission arvio perustuu taloudelliseen harkintaan eikä kynnysarvon ylittyminen yksin viittaa kehittymässä olevaan epätasapainoon. Komission mukaan Saksassa, Itävallassa, Puolassa, Luxemburgissa, Tšekissä, Slovakiassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei näytä olevan liiallisen epätasapainon uhkaa. Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Romanian tilannetta ei arvioitu tässä yhteydessä. Komission arvion mukaan 14 jäsenmaassa eli Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kyproksessa, Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Maltalla, Ruotsissa, Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Suomessa saattaa olla liiallinen epätasapaino tai sen uhka. Tilanne todetaan vakavaksi Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Kyproksessa. Komissio laatii kaikista 14 maasta perusteellisemman arvion. Jos tällöin todetaan, että näiden jäsenmaiden taloudessa ei ole merkittävää epätasapainoa, menettely lopetetaan. Jos epätasapaino on haitallista, jäsenmaan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin.

15 Komission mukaan Suomen suurimpana haasteena on kilpailukyvyn rapautuminen. Erityisenä ongelmana on viennin markkinaosuuden heikkeneminen ja yksikkötyökustannusten nousu. Yksityinen velan määrä ja rahoitussektorin vastuut ovat myös korkealla tasolla. Komissio pitää Suomen rahoitussektoria vakavaraisuuden osalta kuitenkin vakaana, mutta sen likviditeettiä tulisi vahvistaa. Nyt julkaistun kertomuksen arvio ei poikkea merkittävästi komission ensimmäisestä kertomuksesta. Komission arvio Suomen makrotaloudellisesta epätasapainosta on osittain perusteltu. Tämä todettiin jo viime keväänä komission ensimmäisen arvion jälkeen. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut Euroopan velkakriisi ovat koetelleet kovin ottein Suomen vientiteollisuutta. Tästä iskusta Suomen vienti ei ole vielä toipunut. Viennin heikkoa kasvua selittää osaltaan se, että talouden tuotantorakenne ei luvun ensi vuosikymmenellä reagoinut riittävän nopeasti kansainvälisen kysynnän muutoksiin. Tuotannon rakennemuutos on suuri haaste suomalaiselle viennille ja uusien merkittävien vientitavaroiden ja -palvelujen kehittäminen vie aikansa. Vuonna 2012 elektroniikan osuus tavaraviennistä ilman jälleenvientiä oli enää alle viisi prosenttia. Vuodesta 2008 osuus on pudonnut yli 10 prosenttiyksikköä. Samalla kemian tuotteiden osuus tavaraviennistä on noussut noin 21 prosenttiin. Osuuden kasvua selittää osin kemian tuotteiden hintojen nousu. Toisaalta kehittyvien markkinoiden osuus Suomen viennistä ei ole kasvanut merkittävästi. Tavaraviennistä noin 30 prosenttia suuntautuu edelleen euroalueelle, 24 prosenttia muihin EU-maihin ja 17 prosenttia muualle Eurooppaan. Palvelukaupassa Euroopan rooli on pienempi ja Aasian selvästi suurempi. Tavaraviennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuodesta 2000 vuoteen 2012 vähentynyt 38 prosentista 29 prosenttiin. Vastaavana aikana palveluviennin arvo on kuitenkin kasvanut 6 prosentista 13 prosenttiin. Suomen vienti perustuu nyt aikaisempaa enemmän palvelujen ja etenkin digitaalisten palvelujen vientiin. Kymmenestä kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi arvioiduista toimialoista jo kolme on palvelualaa: tietotekniikkapalvelut, rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Ulkomaankaupan rakenteen lisäksi kilpailijamaita nopeampi yksikkötyökustannusten nousu on osaltaan heikentänyt kansantalouden ulkoista tasapainoa. Finanssikriisin ja sitä seuranneen taantuman uskottiin Suomessa jäävän verrattain lyhytaikaiseksi, minkä vuoksi yritykset eivät irtisanoneet työvoimaa samassa määrin kuin kokonaistuotanto supistui. Yritykset vastasivat taantumaan lomautuksilla ja vähentämällä työtunteja. Työn tuottavuus heikkeni. Palkat nousivat kuitenkin ennen kriisiä neuvoteltujen ratkaisujen perusteella. Vuoden 2011 syksyllä solmittu kaksivuotinen raamisopimus luo Suomen talouteen työrauhaa, vakautta ja ennustettavuutta. Työvoimakustannukset ovat kuitenkin kohenneet edelleen suhteellisen nopeasti. Hallituksen sopimusta tukevat toimenpiteet ovat olleet suhdannepoliittisesti oikeaaikaisia. Komission makrotalouden epätasapainoa koskevassa raportissa Suomen osalta mainitut riskialttiit kehityskulut ovat pitkälti sellaisia, joihin hallitus voi vaikuttaa vain välillisesti tai suorat vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Monet kokonaistalouden tasapainoon vaikuttavat tekijät vaativat työmarkkinajärjestöjen kannanottoja. 15

16 Rakenneuudistusten makrotaloudelliset vaikutukset Useilla ohjelmassa mainituilla toimenpiteillä on makrotaloudellisia vaikutuksia. Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä sovittujen päätösten vaikutuksia ei ole toistaiseksi voitu arvioida. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kevään 2012 kehyspäätöksessä tehdyt ja vuoden 2013 alusta voimaan tulevat eläkepäätökset eli varhennetun vanhuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan korotus ja työttömyysputken ikärajan nosto lisäävät työllisten määrää :lla ja pidentävät työuria neljällä kuukaudella.

17 17 3 Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano 3.1 Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:n suositus 1: Säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina korjaamalla mahdolliset poikkeamat keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys; vahvistaa vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt toimenpiteet tukevat, ja toteuttaa strategian tinkimättä sekä saavuttaa menojen kasvulle asetetun viitearvon; jatkaa väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruuden vuotuisten arviointien tekemistä ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti; yhdistää kuntasektorin paremmin monivuotisen julkisen talouden kehyksen järjestelmään, myös menoja hillitsevillä toimenpiteillä; EU:n asetuksen 1 mukaan kullakin jäsenmaalla on oltava rahoitusasemaansa koskeva eriytetty keskipitkän aikavälin tavoite. Tavoite on tarkistettava kolmen vuoden välein. Vuonna 2012 allekirjoitti 25 EU-maata valtioiden välisen finanssipoliittisen sopimuksen 2, joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Sopimuksen mukaan kansallisessa lainsäädännössä on säädettävä julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta ja korjausmekanismista, joka käynnistyisi, jos keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen johtavalta sopeuttamisuralta poikettaisiin merkittävästi. Suomessa laki (ns. fipo-laki 3 ) tuli voimaan vuoden 2013 alussa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta (1466/97), muutettu viimeksi vuona 2011 ns. six packin yhteydessä. 2 Belgian, Bulgarian, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, maltan, Alankomaiden, itävallan, Puolan, portugalin, romanian, Slovenian, Slovakian, suomen ja Ruotsin välinen sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. 3 Laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012).

18 18 Kevään 2013 vakausohjelmassa keskipitkän aikavälin tavoite julkisyhteisöjen rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan - 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen lain asettamat vähimmäisvaatimukset. Vakausohjelmassa esitetyn ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema vahvistuu ja julkisyhteisöjen velka alkaa alentua suhteessa kokonaistuotantoon ohjelmakauden aikana. Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema pysyy keskipitkän aikavälin tavoitetta vahvempana, mutta valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Valtion ja kuntien rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella ja työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin kaksi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvuedellytyksiä, lisää julkisen talouden ikäsidonnaisia menoja ja heikentää julkisyhteisöjen rahoitusasemaa vääjäämättömästi. Pitkällä aikavälillä Suomen julkisen talouden rahoitus ei lepää vakaalla pohjalla. Valtiovarainministeriön tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän pitäisi olla 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen suuruutta arvioidaan vuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen jäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, % ** 15** 17** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä Lähde: Tilastokeskus, VM Rakenteellinen jäämä EU:n asettama raja rakenteelliselle jäämälle -0,5%/BKT EU:n asettama raja rahoitusjäämälle -3 %/BKT Hallitus on kesäkuussa 2011 sovitussa hallitusohjelmassaan sitoutunut aloittamaan koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä. Kestävyysvajeen kattamiseksi hallitus pyrkii kohottamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja parantamaan julkisten palveluiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä vahvistamaan talouden kasvupotentiaalia verotuksen keinoin ja valtion menoja kohdentamalla. Hallitus sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti vuosittain tehtävällä kehyspäätöksellä. Hallitus on päättänyt välittömistä valtion

19 menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista eri yhteyksissä. Merkittävimmät näistä toimista sisältyvät hallitusohjelmaan sekä vuoden 2011 lokakuussa, vuoden 2012 huhtikuussa ja vuoden 2013 maaliskuussa tehtyihin kehyspäätöksiin. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä noin 5,4 miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Valtiontalouden kehykset kattavat vain valtion menoja, vaikka valtaosa julkisten palvelujen kuluista on kuntien menoja. Näitä menoja valtiontalouden kehykset säätelevät vain kehysjärjestelmään sisältyvien valtionosuuksien kautta. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Peruspalveluohjelma hyväksytään valtion kehyspäätöksen yhteydessä ja peruspalvelubudjetti sisältyy valtion talousarvioesitykseen. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palvelujen muutokset ja kuntatalouden kehitys. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta sekä kuntaryhmittäin. Kokonaisuuden arvioissa otetaan huomioon kuntien lakisääteisten tehtävien muutokset. Ohjaus sisältää toimenpiteitä kuntien tulojen ja menojen kehittämiseksi. Ohjauksessa tarkastellaan myös kuntasektorin valtakunnallisen tuottavuustavoitteen toteutumista. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta ja pyrkii näin yhdistämään kuntasektorin paremmin monivuotisen julkisen talouden kehysjärjestelmään. Kuntien makrotalouden ohjauksen vahvistamiseksi hallitus päätti keväällä 2013, että valtiovarainministeriö asettaa virkamiestyöryhmän kehittämään peruspalveluohjelmamenettelyä kuntatalouden makrotaloudellisen ohjauksen tehostamiseksi. Kuntatalouden kehystarkastelu tulee tämän työryhmän tarkasteltavaksi. Koko julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä kohennetaan laajalla kuntauudistuksella. Kokonaisuus kattaa kuntarakenteen uudistamisen lisäksi kuntia koskevan lainsäädännön (kuntalaki), rahoitusta koskevan kuntien valtionosuuslainsäädännön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen ja tehokkaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Kuntarakenteen uudistaminen perustuu pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Kuntien yhdistymistä tuetaan valtion avustuksilla ja kohdennetulla muutostuella erityisesti ICT-järjestelmien uudistamiseen, talouden vahvistamiseen ja muutosjohtamisen edistämiseen. Hallituksella on valta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien yhdistymisestä. Hallitus päätti keväällä 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen päälinjoista. Tavoitteena on turvata lähipalvelut vahvoihin kuntiin perustuvalla palvelurakenteella. Tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy pääosin kunnilla. Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat koko perustason palveluita. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntina voivat toimia 18 maakuntien keskuskaupunkia ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Keskisuuret kunnat, joissa asuu noin asukasta, järjestävät itse perustason palvelut, mutta vaativampien palvelu- 19

20 20 jen järjestämisestä vastaa vastuukuntamallilla hallinnoitava sosiaali- ja terveysalue. Alle asukkaan kunnat vastaavat palvelujen rahoituksesta, mutta palvelujen järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysalueelle. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen aikataulu: Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle vuoden 2013 huhtikuussa ja sen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä. Määräaikana riittävät selvitykset ja liitospäätökset tehneet kunnat ovat oikeutettuja valtion yhdistymisavustuksiin, muuhun muutostukeen sekä valtionosuusmenetysten kompensaatioihin. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta Kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyn pohjalta valmistellaan suunnitelma kaupunkiseudun alueellisen eheyden varmistamiseksi. Vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Toimintaohjelman tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja. Uusi valtionosuusjärjestelmä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistettu lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitosten vaikutusten arviointi Kuntien yhdistymisen vaikutuksia on tutkittu vuosina toteutetun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Uudistukseen liittyi laaja, viisivuotinen tutkimus- ja arviointiohjelma (ARTTU), jonka koordinoinnista vastasi Suomen Kuntaliitto. Tutkimus- ja arviointiohjelmassa tuotettiin systemaattista ja vertailtavaa tietoa uudistuksen vaikutuksista paikallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunnan ja paikallistalouteen ja kunnan rakenteisiin. Kuntien yhdistymisen hyötyinä tutkimuksissa havaittiin muun muassa tehokkaammin ja taloudellisemmin tuotetut palvelut, kustannusten kasvun hillintä ja positiiviset vaikutukset henkilöstöön. Kuntauudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida sen vaikutuksia koulutus- ja sosiaalipalveluihin. Harmaan talouden torjunta Hallitus jatkaa harmaan talouden tehostettua torjuntaa. Kevään 2013 kehysriihessä hallitus päätti useista lisätoimenpiteistä. Valmistelussa ovat mm. seuraavat lisätoimet: elinkeinonharjoittajalle säädetään velvollisuus tarjota aina ostoksista kirjanpitokelpoinen kuitti sekä kielletään käteisellä tapahtuva palkanmaksu muutoin kuin pakottavasta syystä

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 275 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuoden 2015 vakausohjelmaa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535. KO Kerola Hannele 15.06.2012. Eduskunta Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535. KO Kerola Hannele 15.06.2012. Eduskunta Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535 KO Kerola Hannele 15.06.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Eurooppalainen ohjausjakso; maakohtaiset suositukset; E-kirje U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Ruotsin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Ruotsin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 276 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ruotsin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ruotsin vuoden 2015 lähentymisohjelmaa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Keskusjärjestöjen Lisää tähän otsikko työurasopimus 22.3.2012 Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Hyvinvointi syntyy työstä Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan pienentäisi valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot