Eurooppa strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppa 2020 -strategia"

Transkriptio

1 Eurooppa strategia Suomen kansallinen ohjelma kevät a/2013 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Europa strategia Suomen kansallinen ohjelma, Kevät 2013 Valtiovarainministeriön julkaisuja 10a/2013 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2013 Tekijät Valtiovarainministeriö kansantalousosasto Julkaisun nimi Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot ruotsi: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2012) englanti: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2012) Asiasanat EU, talouspolitiikka, työllisyys, tutkimus- ja kehitys, ilmasto, koulutus, köyhyys Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10a/2013 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 54 Kieli Suomi Tiivistelmä Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategiassa asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio asettaa vastaavat kansalliset tavoitteet. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin, säilyttää tutkimus- ja kehitysmenojen tavoitetasona 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, saavuttaa EU:ssa sovitut ilmasto- ja energiatavoitteet, pitää korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuus 42 prosentissa ja pienentää vuotiaiden koulupudokkaiden osuus 8 prosenttiin sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää. Eurooppa-neuvosto on vahvistanut vuosina 2011 ja 2012 kaikille jäsenmaille suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Suomelle annetut suositukset liittyvät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, julkisten palvelujen tuottavuuteen, työttömyyden alentamiseen ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen, kilpailun lisäämiseen sekä yritysrakenteen monipuolistamiseen ja palkkakehitykseen. Hallitus antaa nyt viidennen kansallisen Eurooppa 2020 ohjelman. Ohjelmassa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet tullaan saavuttamaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. Ohjelmassa annetut tiedot mahdollistavat Suomen tilanteen yksityiskohtaisemman tarkastelun EU:n tasolla.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2013 Författare Finansministeriet, ekonomiska avdelningen Publikationens titel Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: svenska: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2013) engelska: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2013) Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10a/2013 Beställningar/distribution Publikationen finns i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 54 Språk Finska Sammandrag Europeiska rådet slog fast en ny ekonomi- och sysselsättningsstrategi Visionen i strategin Europa 2020 som sträcker sig till år 2020 är en intelligent, hållbar och engagerande ekonomisk tillväxt. Genom strategin fastställs målsättningarna för hela EU med avseende på sysselsättning, forsknings- och utvecklingsutgifter, klimat, utbildning och minskning av fattigdomen. Varje medlemsstat ska sätta upp motsvarande nationella mål. Finlands nationella mål är att höja sysselsättningsgraden för åringar till 78 procent, hålla den målsatta nivån för forsknings- och utvecklingsutgifterna på 4 procent av bruttonationalprodukten, uppnå de klimatoch energimål som överenskommits i EU, hålla andelen åringar som avlagt högskoleexamen på 42 procent och minska andelen åringar som avbrutit sin skolgång till 8 procent samt minska antalet personer som riskerar att drabbas av fattigdom och utslagning. Europeiska rådet gav åren 2011 och 2012 alla medlemsländer rekommendationer som styr ländernas beslutsfattande. Rekommendationerna till Finland handlar om hållbarheten inom den offentliga ekonomin på längre sikt, produktiviteten inom de offentliga tjänsterna, åtgärder för att sänka arbetslösheten och höja den faktiska pensionsåldern, åtgärder för att öka konkurrensen och göra företagsstrukturen mångsidigare samt löneutvecklingen. Regeringen ger nu det femte nationella Europa 2020-programmet. Programmet beskriver hur de nationella målen ska uppnås och hur EU:s rekommendationer har beaktats. De uppgifter som lämnas i programmet gör det möjligt att mer ingående granska situationen i Finland på EU-nivå.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, April 2013 Author(s) Ministry of Finance, Economics Department Title of publication Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: Swedish: Europa 2020 strategin, Finlands nationella program, våren 2013 (10b/2013) English: Europe 2020 Strategy Finland s National Programme, Spring 2013 (10c/2013) Publication series and number Ministry of Finance publications 10a/2013 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 54 Language Finnish Abstract The European Council approved an economic and employment strategy in The vision of the Europe 2020 Strategy, which extends to 2020, is smart, sustainable and inclusive economic growth. The strategy sets EU-wide targets for employment, research and development expenditure, climate policy, education and reducing poverty. Every Member State sets its own corresponding national targets. Finland s national targets are raising the employment rate of year-olds to 78%, maintaining R&D spending at a minimum of 4% of GDP, reaching the climate and energy targets agreed in the EU, keeping the proportion of year-olds with tertiary-level education at 42%, bringing the proportion of year-old early school leavers below 8%, and reducing the number of people living at risk of poverty and social exclusion. In 2011 and 2012, the European Council adopted recommendations for all Member States aimed at guiding national decision-making. The recommendations given to Finland relate to the long-term sustainability of public finances, productivity of public services, reducing unemployment and raising the actual retirement age, increasing competition, and business structure diversification and wage development. The Government is now submitting its fifth national Europe 2020 Programme. The programme describes how the national targets will be achieved and how the EU recommendations have been taken into account. The information provided in the programme will facilitate a more detailed examination of Finland s situation at the EU level.

8

9 Sisältö 1 Johdanto Makrotalouden tilanne ja skenaario Makrotalouden näkymät ohjelmakaudella Rakenneuudistusten makrotaloudelliset vaikutukset Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Julkisten palvelujen tuottavuus Työttömyyden alentaminen ja tosiasiallisen eläkeiän nostaminen Kilpailun lisääminen Yritysrakenteen monipuolistaminen ja palkkakehitys Edistyminen Eurooppa strategian mukaisten kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa Työllisyystavoite Tutkimus- ja kehitystavoite Ilmasto- ja energiatavoite Koulutustavoitteet Köyhyystavoite Muut uudistustoimet ja rakennerahastojen käyttö Institutionaaliset kysymykset ja sidosryhmien osallistuminen...51

10

11 1 Johdanto Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategiassa asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio asettaa vastaavat kansalliset tavoitteet. Vuoden 2011 alusta käynnistyi ensimmäinen eurooppalainen ohjausjakso. Vuosittain toistuvalla ohjausjaksolla pyritään vahvistamaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota. Ohjausjakso käynnistyy komission kasvuselvityksellä. Sen perusteella Eurooppa-neuvosto määrittelee maaliskuussa tärkeimmät talous- ja työllisyyspoliittiset haasteet sekä antaa jäsenvaltioille yleistä ohjausta. Huhtikuussa jäsenvaltiot raportoivat EU:lle vakaustai lähentymisohjelmalla ja kansallisella Eurooppa ohjelmalla. Ohjelmissa on otettu huomioon Eurooppa-neuvoston antama ohjaus. Toukokuun loppupuolella komissio antaa ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi. Komiteakäsittelyjen jälkeen neuvosto hyväksyy suositukset heinäkuussa. EU:n maakohtaisten suositusten painoarvo nousi merkittävästi vuoden 2012 alussa. Suositukset annetaan nyt talouden hallintaa ja ohjausta vahvistavien EU-asetusten nojalla. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä ja jäsenvaltiolle voidaan tarvittaessa antaa lisäsuosituksia ja sanktioita. EU:n uuteen talouspolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöön liittyi myös makrotalouden epätasapainoa koskeva asetus, jonka nojalla komissio arvioi, onko jossakin jäsenmaassa liiallinen makrotalouden epätasapaino tai sen uhka. Arvioinnin kohteena on nyt 14 jäsenmaata, myös Suomi. Vuonna 2012 tehdyssä tarkastelussa osoittautui, että yhdessäkään tutkitussa maassa ei ollut liiallista epätasapainoa, mikä olisi käynnistänyt uuden, liiallisen makrotalouden epätasapainon prosessin. Osa maakohtaisista suosituksista annettiin kuitenkin makrotalouden epätasapainon perusteella. Komissio julkisti vuoden 2013 kasvuselvityksen, joka käynnisti EU:n kolmannen ohjausjakson. Komissio vahvisti vuoden 2013 kasvuselvityksessä samat painopistealueet kuin vuonna Kaikkien jäsenmaiden tulisi keskittyä viiteen painopistealueeseen kasvun ja vakauden turvaamiseksi:

12 1. vakauttamaan julkista taloutta kasvua edistävällä tavalla, 2. palauttamaan pankkien luotonannon kriisiä edeltäneelle tasolle, 3. edistämään kasvua ja kilpailukykyä, 4. torjumaan työttömyyttä ja kriisin sosiaalisia seurauksia sekä 5. uudistamaan julkista hallintoa. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto painotti lisäksi nuorten työllisyyden tukemista, sisämarkkinoiden toteuttamista ja byrokratian vähentämistä.

13 13 2 Makrotalouden tilanne ja skenaario Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia. Vienti aleni edellisestä vuodesta noin puolitoista prosenttia. Vaimeat reaalitalouden näkymät sekä kohtalaisen korkealla pysyvä epävarmuus vaikuttivat myös investointeja alentavasti. Yksityinen kulutus kasvoi kuitenkin 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus liki prosentin, mikä piti yllä kansantalouden kysyntää. Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta työllisyys kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia ja työttömyysaste aleni 7,7 prosenttiin. Vuoden loppupuolella työllisyystilanne alkoi heiketä. Valtiovarainministeriön keväällä 2013 tekemän ennusteen mukaan työttömyys kohoaa tämän vuoden aikana selvästi ja vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostuu 8,2 prosenttia. Sekä vuosina 2014 että 2015 talouden ennustetaan kasvavan noin kaksi prosenttia ja olevan entistä laajapohjaisempaa. Vienti ja tuonti kasvavat edellisvuosia nopeammin. Yksityinen kulutus kasvaa ja kotitalouksien velkaantumisaste nousee 122 prosenttiin. Kasvun käynnistyttyä myös investoinnit lähtevät maltilliseen kasvuun. Työttömyyden arvioidaan pysyvän yli 8 prosentissa eikä rakenteellisessa työttömyydessä nähdä selvää käännettä parempaan. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen arvioidaan rauhoittuvan. Euroalueen kriisi kuitenkin jatkuu, ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus voi lisääntyä. Tällä voi olla vakavia seurauksia talouden toimeliaisuuteen. Valtiovarainministeriön arvioin mukaan kansallisesti riskit kohdistuvat etupäässä siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Kyse on pitkälti yritystasolla tapahtuvasta päätöksenteosta, mutta talouspolitiikan avulla voidaan myös edesauttaa tilannetta. Ennustettava ja läpinäkyvä finanssipolitiikka yhdistettynä kannustavaan ja selkeään verorakenteeseen luo talouskasvun edellytyksiä. Pidemmällä aikavälillä haasteeksi muodostuu se, kuinka uskottavasti talouspolitiikassa tartutaan kestävyysvajeongelmaan. Kotitalouksien velkaantumisen riskiä ei pidä aliarvioida. Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille Julkista taloutta sopeutetaan toimenpiteillä, jotka kohentavat valtion rahoitusasemaa yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla. Koko hallituskaudella puolet sopeutustoimista on veronkiristyksiä, puolet menosäästöjä. Hallituksen päättämillä toimilla valtion velkasuhteen kasvu taittuu vaalikauden loppuvuonna. Tulopohjaa vahvistetaan korottamalla erityisesti terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta. Arvonlisäverotukseen hallitus ei tee muutoksia.

14 14 Hallitus uudistaa verotuksen rakennetta alentamalla yhteisöverokannan 24,5 prosentista 20 prosenttiin, mutta kiristää samalla osinkotulojen verotusta. Veropohjaa laajennetaan lyhentämällä määräaikaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannusteen sekä teollisuuden kaksinkertaisen poisto-oikeuden voimassaoloaikaa vuodella eli verovähennyksen saa vain vuosina 2013 ja Tavoitteena on vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja, luoda työpaikkoja ja huolehtia yritysten palkanmaksuvarasta. Verotuksen rakenteen uudistus selkeyttää verojärjestelmää sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja haitallisen verosuunnittelun mahdollisuuksia. Lisäksi pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan eurosta euroon. Yritys- ja pääomatuloverotuksen muutos on tuloeroja kaventava. Osinkojen verotus uudistetaan ja osinkotulot verotetaan jatkossa vain pääomatulona. Listattujen yhtiöiden osingoista 85 prosenttia verotetaan pääomatulona. Listaamattomien yhtiöiden osingoista 25 prosenttia verotetaan pääomatulona nettovarallisuuden 8 prosentin tuottoa vastaava määrä, kuitenkin enintään euroa. Tämän ylittävästä osingosta 85 prosenttia verotetaan pääomatulona. Hallitus korostaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. Suomen taloudellinen menestys rakentuu korkean työllisyyden, kilpailukykyisen tuotannon, korkean osaamisen, tasa-arvoisten hyvinvointipalveluiden sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden ja jokaisen osallisuuteen perustuvan hyvinvointimallin varaan myös jatkossa. 2.1 Makrotalouden näkymät ohjelmakaudella Komissio julkaisi vuoden 2012 marraskuussa toisen kertomuksen makrotalouden tasapainottomuuksia koskevasta varoitusmekanismista. Edellinen kertomus julkaistiin vuoden 2012 helmikuussa. Makrovakautta koskevissa kertomuksissa arvioidaan jäsenmaiden tilannetta useiden indikaattoreiden ja kynnysarvojen avulla. Uutena mittarina on nyt rahoituslaitosten velkojen muutosta kuvaava indikaattori. Komission arvio perustuu taloudelliseen harkintaan eikä kynnysarvon ylittyminen yksin viittaa kehittymässä olevaan epätasapainoon. Komission mukaan Saksassa, Itävallassa, Puolassa, Luxemburgissa, Tšekissä, Slovakiassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei näytä olevan liiallisen epätasapainon uhkaa. Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Romanian tilannetta ei arvioitu tässä yhteydessä. Komission arvion mukaan 14 jäsenmaassa eli Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kyproksessa, Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Maltalla, Ruotsissa, Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Suomessa saattaa olla liiallinen epätasapaino tai sen uhka. Tilanne todetaan vakavaksi Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Kyproksessa. Komissio laatii kaikista 14 maasta perusteellisemman arvion. Jos tällöin todetaan, että näiden jäsenmaiden taloudessa ei ole merkittävää epätasapainoa, menettely lopetetaan. Jos epätasapaino on haitallista, jäsenmaan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin.

15 Komission mukaan Suomen suurimpana haasteena on kilpailukyvyn rapautuminen. Erityisenä ongelmana on viennin markkinaosuuden heikkeneminen ja yksikkötyökustannusten nousu. Yksityinen velan määrä ja rahoitussektorin vastuut ovat myös korkealla tasolla. Komissio pitää Suomen rahoitussektoria vakavaraisuuden osalta kuitenkin vakaana, mutta sen likviditeettiä tulisi vahvistaa. Nyt julkaistun kertomuksen arvio ei poikkea merkittävästi komission ensimmäisestä kertomuksesta. Komission arvio Suomen makrotaloudellisesta epätasapainosta on osittain perusteltu. Tämä todettiin jo viime keväänä komission ensimmäisen arvion jälkeen. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut Euroopan velkakriisi ovat koetelleet kovin ottein Suomen vientiteollisuutta. Tästä iskusta Suomen vienti ei ole vielä toipunut. Viennin heikkoa kasvua selittää osaltaan se, että talouden tuotantorakenne ei luvun ensi vuosikymmenellä reagoinut riittävän nopeasti kansainvälisen kysynnän muutoksiin. Tuotannon rakennemuutos on suuri haaste suomalaiselle viennille ja uusien merkittävien vientitavaroiden ja -palvelujen kehittäminen vie aikansa. Vuonna 2012 elektroniikan osuus tavaraviennistä ilman jälleenvientiä oli enää alle viisi prosenttia. Vuodesta 2008 osuus on pudonnut yli 10 prosenttiyksikköä. Samalla kemian tuotteiden osuus tavaraviennistä on noussut noin 21 prosenttiin. Osuuden kasvua selittää osin kemian tuotteiden hintojen nousu. Toisaalta kehittyvien markkinoiden osuus Suomen viennistä ei ole kasvanut merkittävästi. Tavaraviennistä noin 30 prosenttia suuntautuu edelleen euroalueelle, 24 prosenttia muihin EU-maihin ja 17 prosenttia muualle Eurooppaan. Palvelukaupassa Euroopan rooli on pienempi ja Aasian selvästi suurempi. Tavaraviennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuodesta 2000 vuoteen 2012 vähentynyt 38 prosentista 29 prosenttiin. Vastaavana aikana palveluviennin arvo on kuitenkin kasvanut 6 prosentista 13 prosenttiin. Suomen vienti perustuu nyt aikaisempaa enemmän palvelujen ja etenkin digitaalisten palvelujen vientiin. Kymmenestä kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi arvioiduista toimialoista jo kolme on palvelualaa: tietotekniikkapalvelut, rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Ulkomaankaupan rakenteen lisäksi kilpailijamaita nopeampi yksikkötyökustannusten nousu on osaltaan heikentänyt kansantalouden ulkoista tasapainoa. Finanssikriisin ja sitä seuranneen taantuman uskottiin Suomessa jäävän verrattain lyhytaikaiseksi, minkä vuoksi yritykset eivät irtisanoneet työvoimaa samassa määrin kuin kokonaistuotanto supistui. Yritykset vastasivat taantumaan lomautuksilla ja vähentämällä työtunteja. Työn tuottavuus heikkeni. Palkat nousivat kuitenkin ennen kriisiä neuvoteltujen ratkaisujen perusteella. Vuoden 2011 syksyllä solmittu kaksivuotinen raamisopimus luo Suomen talouteen työrauhaa, vakautta ja ennustettavuutta. Työvoimakustannukset ovat kuitenkin kohenneet edelleen suhteellisen nopeasti. Hallituksen sopimusta tukevat toimenpiteet ovat olleet suhdannepoliittisesti oikeaaikaisia. Komission makrotalouden epätasapainoa koskevassa raportissa Suomen osalta mainitut riskialttiit kehityskulut ovat pitkälti sellaisia, joihin hallitus voi vaikuttaa vain välillisesti tai suorat vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Monet kokonaistalouden tasapainoon vaikuttavat tekijät vaativat työmarkkinajärjestöjen kannanottoja. 15

16 Rakenneuudistusten makrotaloudelliset vaikutukset Useilla ohjelmassa mainituilla toimenpiteillä on makrotaloudellisia vaikutuksia. Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä sovittujen päätösten vaikutuksia ei ole toistaiseksi voitu arvioida. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kevään 2012 kehyspäätöksessä tehdyt ja vuoden 2013 alusta voimaan tulevat eläkepäätökset eli varhennetun vanhuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan korotus ja työttömyysputken ikärajan nosto lisäävät työllisten määrää :lla ja pidentävät työuria neljällä kuukaudella.

17 17 3 Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano 3.1 Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:n suositus 1: Säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina korjaamalla mahdolliset poikkeamat keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys; vahvistaa vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt toimenpiteet tukevat, ja toteuttaa strategian tinkimättä sekä saavuttaa menojen kasvulle asetetun viitearvon; jatkaa väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruuden vuotuisten arviointien tekemistä ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti; yhdistää kuntasektorin paremmin monivuotisen julkisen talouden kehyksen järjestelmään, myös menoja hillitsevillä toimenpiteillä; EU:n asetuksen 1 mukaan kullakin jäsenmaalla on oltava rahoitusasemaansa koskeva eriytetty keskipitkän aikavälin tavoite. Tavoite on tarkistettava kolmen vuoden välein. Vuonna 2012 allekirjoitti 25 EU-maata valtioiden välisen finanssipoliittisen sopimuksen 2, joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Sopimuksen mukaan kansallisessa lainsäädännössä on säädettävä julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta ja korjausmekanismista, joka käynnistyisi, jos keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen johtavalta sopeuttamisuralta poikettaisiin merkittävästi. Suomessa laki (ns. fipo-laki 3 ) tuli voimaan vuoden 2013 alussa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta (1466/97), muutettu viimeksi vuona 2011 ns. six packin yhteydessä. 2 Belgian, Bulgarian, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, maltan, Alankomaiden, itävallan, Puolan, portugalin, romanian, Slovenian, Slovakian, suomen ja Ruotsin välinen sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. 3 Laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012).

18 18 Kevään 2013 vakausohjelmassa keskipitkän aikavälin tavoite julkisyhteisöjen rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan - 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen lain asettamat vähimmäisvaatimukset. Vakausohjelmassa esitetyn ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema vahvistuu ja julkisyhteisöjen velka alkaa alentua suhteessa kokonaistuotantoon ohjelmakauden aikana. Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema pysyy keskipitkän aikavälin tavoitetta vahvempana, mutta valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Valtion ja kuntien rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella ja työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin kaksi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvuedellytyksiä, lisää julkisen talouden ikäsidonnaisia menoja ja heikentää julkisyhteisöjen rahoitusasemaa vääjäämättömästi. Pitkällä aikavälillä Suomen julkisen talouden rahoitus ei lepää vakaalla pohjalla. Valtiovarainministeriön tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän pitäisi olla 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen suuruutta arvioidaan vuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen jäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, % ** 15** 17** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä Lähde: Tilastokeskus, VM Rakenteellinen jäämä EU:n asettama raja rakenteelliselle jäämälle -0,5%/BKT EU:n asettama raja rahoitusjäämälle -3 %/BKT Hallitus on kesäkuussa 2011 sovitussa hallitusohjelmassaan sitoutunut aloittamaan koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä. Kestävyysvajeen kattamiseksi hallitus pyrkii kohottamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja parantamaan julkisten palveluiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä vahvistamaan talouden kasvupotentiaalia verotuksen keinoin ja valtion menoja kohdentamalla. Hallitus sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti vuosittain tehtävällä kehyspäätöksellä. Hallitus on päättänyt välittömistä valtion

19 menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista eri yhteyksissä. Merkittävimmät näistä toimista sisältyvät hallitusohjelmaan sekä vuoden 2011 lokakuussa, vuoden 2012 huhtikuussa ja vuoden 2013 maaliskuussa tehtyihin kehyspäätöksiin. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä noin 5,4 miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Valtiontalouden kehykset kattavat vain valtion menoja, vaikka valtaosa julkisten palvelujen kuluista on kuntien menoja. Näitä menoja valtiontalouden kehykset säätelevät vain kehysjärjestelmään sisältyvien valtionosuuksien kautta. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Peruspalveluohjelma hyväksytään valtion kehyspäätöksen yhteydessä ja peruspalvelubudjetti sisältyy valtion talousarvioesitykseen. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palvelujen muutokset ja kuntatalouden kehitys. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta sekä kuntaryhmittäin. Kokonaisuuden arvioissa otetaan huomioon kuntien lakisääteisten tehtävien muutokset. Ohjaus sisältää toimenpiteitä kuntien tulojen ja menojen kehittämiseksi. Ohjauksessa tarkastellaan myös kuntasektorin valtakunnallisen tuottavuustavoitteen toteutumista. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta ja pyrkii näin yhdistämään kuntasektorin paremmin monivuotisen julkisen talouden kehysjärjestelmään. Kuntien makrotalouden ohjauksen vahvistamiseksi hallitus päätti keväällä 2013, että valtiovarainministeriö asettaa virkamiestyöryhmän kehittämään peruspalveluohjelmamenettelyä kuntatalouden makrotaloudellisen ohjauksen tehostamiseksi. Kuntatalouden kehystarkastelu tulee tämän työryhmän tarkasteltavaksi. Koko julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä kohennetaan laajalla kuntauudistuksella. Kokonaisuus kattaa kuntarakenteen uudistamisen lisäksi kuntia koskevan lainsäädännön (kuntalaki), rahoitusta koskevan kuntien valtionosuuslainsäädännön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen ja tehokkaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Kuntarakenteen uudistaminen perustuu pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Kuntien yhdistymistä tuetaan valtion avustuksilla ja kohdennetulla muutostuella erityisesti ICT-järjestelmien uudistamiseen, talouden vahvistamiseen ja muutosjohtamisen edistämiseen. Hallituksella on valta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien yhdistymisestä. Hallitus päätti keväällä 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen päälinjoista. Tavoitteena on turvata lähipalvelut vahvoihin kuntiin perustuvalla palvelurakenteella. Tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy pääosin kunnilla. Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat koko perustason palveluita. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntina voivat toimia 18 maakuntien keskuskaupunkia ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Keskisuuret kunnat, joissa asuu noin asukasta, järjestävät itse perustason palvelut, mutta vaativampien palvelu- 19

20 20 jen järjestämisestä vastaa vastuukuntamallilla hallinnoitava sosiaali- ja terveysalue. Alle asukkaan kunnat vastaavat palvelujen rahoituksesta, mutta palvelujen järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysalueelle. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen aikataulu: Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle vuoden 2013 huhtikuussa ja sen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä. Määräaikana riittävät selvitykset ja liitospäätökset tehneet kunnat ovat oikeutettuja valtion yhdistymisavustuksiin, muuhun muutostukeen sekä valtionosuusmenetysten kompensaatioihin. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta Kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyn pohjalta valmistellaan suunnitelma kaupunkiseudun alueellisen eheyden varmistamiseksi. Vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Toimintaohjelman tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja. Uusi valtionosuusjärjestelmä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistettu lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitosten vaikutusten arviointi Kuntien yhdistymisen vaikutuksia on tutkittu vuosina toteutetun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Uudistukseen liittyi laaja, viisivuotinen tutkimus- ja arviointiohjelma (ARTTU), jonka koordinoinnista vastasi Suomen Kuntaliitto. Tutkimus- ja arviointiohjelmassa tuotettiin systemaattista ja vertailtavaa tietoa uudistuksen vaikutuksista paikallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunnan ja paikallistalouteen ja kunnan rakenteisiin. Kuntien yhdistymisen hyötyinä tutkimuksissa havaittiin muun muassa tehokkaammin ja taloudellisemmin tuotetut palvelut, kustannusten kasvun hillintä ja positiiviset vaikutukset henkilöstöön. Kuntauudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida sen vaikutuksia koulutus- ja sosiaalipalveluihin. Harmaan talouden torjunta Hallitus jatkaa harmaan talouden tehostettua torjuntaa. Kevään 2013 kehysriihessä hallitus päätti useista lisätoimenpiteistä. Valmistelussa ovat mm. seuraavat lisätoimet: elinkeinonharjoittajalle säädetään velvollisuus tarjota aina ostoksista kirjanpitokelpoinen kuitti sekä kielletään käteisellä tapahtuva palkanmaksu muutoin kuin pakottavasta syystä

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Luxemburgin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Luxemburgin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 265 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Luxemburgin vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta ja samassa yhteydessä annettu neuvoston lausunto Luxemburgin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Tanskan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Tanskan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.5.2013 COM(2013) 354 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Tanskan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Tanskan vuosien 2012 2016 lähestymisohjelmaa

Lisätiedot

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen Jukka Pekkarinen 20.11.2013 Budjettidirektiivi-työryhmän ehdotuksia Julkista taloutta tarkastellaan hallituksen päätöksenteossa kokonaisuutena, ei keskitytä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535. KO Kerola Hannele 15.06.2012. Eduskunta Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535. KO Kerola Hannele 15.06.2012. Eduskunta Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00535 KO Kerola Hannele 15.06.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Eurooppalainen ohjausjakso; maakohtaiset suositukset; E-kirje U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 348 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot