PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 INARIN KUNTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Vuosiluokat 1 9 Sivistyslautakunta / 155 Sivistyslautakunta / 8 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA ARVOPOHJA, YLEISET TAVOITTEET JA TOIMINTA-AJATUS OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN TOIMINTAKULTTUURIN, OPPIMISYMPÄRISTÖN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET KIELIOHJELMA TUNTIJAKO OPETUKSEN PAINOTUKSET OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT OPPILASKERHOT YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUS ENNEN KOULUIKÄÄ OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA OPISKELUN YLEINEN JA ERITYINEN TUKI OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS OPPILAS YLEISOPETUKSEN LUOKASSA OPPILAS ERITYISOPETUKSEN PIENLUOKASSA PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS OPISKELU TOIMINTA-ALUEITTAIN HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET ERITYISOPETUKSEEN OTTAMISESTA JA SIIRTÄMISESTÄ PÄÄTTÄMINEN SEKÄ PÄÄTÖKSEN PURKAMINEN HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA, HOJKS ARVIOINTI SAAMENKIELINEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SAAME ÄIDINKIELENÄ (EATNIGIELLA, EENIKIELÂ, JIE NNKIÕLL) SUOMI SAAMENKIELISILLE TOINEN KOTIMAINEN KIELI - RUOTSI VIERAAT KIELET

3 YHTEINEN A1-KIELI: ENGLANTI VAPAAEHTOINEN A2-KIELI: INARINSAAME, KOLTANSAAME, POHJOISSAAME VAPAAEHTOINEN A 2 KIELI: RANSKA MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET RUOTSI ENGLANTI B2-KIELI: SAKSA B2-KIELI: VENÄJÄ HISTORIA MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ PERINNEKÄSITYÖ KOTITALOUS LUONNONVARA-ALOJEN KURSSI LAKITIETO YRITTÄJÄKURSSI ÄIDINKIELI, SUOMI SAAMEN KIELI TIETOTEKNIIKKA ERÄTAITO OPPILAANOHJAUS TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA JA OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET TIETOSTRATEGIA TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN

4 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetushallituksen johtokunta hyväksyi perusopetusta varten opetussuunnitelman perusteet. Se on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Tämän Inarin kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman on laatinut sivistyslautakunnan asettama työryhmä noudattaen, mitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa on määrätty. Tätä opetussuunnitelmaa noudattavat kaikki kunnan perusopetuksen koulut lukien. Mahdollisten koulukohtaisten osioiden laatimisesta vastaa koulun rehtori ja ne toimitetaan erikseen sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi. Sivistyslautakunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman / 155 ja kohtiin 7.8. ja tehdyt muutokset / 8. 4

5 2. ARVOPOHJA, YLEISET TAVOITTEET JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004, s. 14) mukaan: Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Erityisesti inarilaisia arvoja ovat saamelaiskulttuurin ja saamen kielten elinvoimaisuus luontoon liittyvät arvot: ekologinen kestävyys luonnon käytössä, omakohtainen, elävä luontosuhde, luonnon arvostaminen sekä sen tuottaman hyvinvoinnin kautta että itseisarvona suvaitsevaisuus etniseltä, aatteelliselta tai uskonnolliselta taustaltaan erilaisia ihmisiä kohtaan. Valtioneuvoston asetuksessa (n:o 1435, ) määrätään perusopetuksen yleisiksi tavoitteiksi: Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (2 ) - kasvu tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi - elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen - oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen - fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen - hyvät tavat - vastuullisuus ja yhteistyö - ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien välinen suvaitsevaisuus ja luottamus - aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen, valmiudet toimia demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa - kestävän kehityksen edistäminen. Tarpeelliset tiedot ja taidot (3 ) - perusta laajalle yleissivistykselle, virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen: tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemus - esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta, käden taitojen, luovuuden ja liikunnan taitojen kehittyminen - ajattelun ja viestinnän taitojen kehittyminen - äidinkielen monipuolinen hallinta, valmiudet vuorovaikutukseen toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä - matemaattisen ajattelun ja matematiikan käytön oppiminen - valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön 5

6 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen (4 ) - oppilaan oman kehitystason ja tarpeiden mukainen opetus, ohjaus ja tuki - tyttöjen ja poikien erilaisten tarpeiden ja kehityksen erojen huomioiminen - oppilaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen oppilashuollolla - oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja voittaminen, syrjäytymisen torjuminen ja sosiaalisten taitojen oppiminen - omatoiminen, kriittinen tiedonhankinta ja monipuoliset yhteistyötaidot - valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen - myönteinen minäkuva - opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen Edellä luetellut arvot ja tavoitteet ovat Inarin kunnan perusopetuksessa kasvatuksen ja opetuksen perustana. Tälle pohjalle rakennetaan käytännön opetustyö ja toimintakulttuuri. Inarin kunnan peruskoulujen toiminta-ajatuksena on antaa laadukasta opetusta sekä suomen että saamen kielellä ja kasvattaa yhteistyössä vanhempien kanssa oppilaista vastuullisia, yhteistyökykyisiä, suvaitsevaisia, luontoa ja omaa kulttuuritaustaansa arvostavia inarilaisia. Tehtäväänsä toteuttaessaan koulut tekevät yhteistyötä kunnan vapaan sivistystyön (nuoriso, liikunta, kirjasto, kulttuuri, kansalaisopisto) ja sosiaali- ja terveystoimen sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Saamelaiskäräjien ja kunnan alueella toimivien muiden yhteisöjen kanssa. 6

7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. TOIMINTAKULTTUURIN, OPPIMISYMPÄRISTÖN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET Koulun toimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja suunnitelmat, joiden toteuttajana ovat oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta. Koulu oppimisympäristönä voidaan luonnehtia oppilasta ympäröiväksi vuorovaikutus- ja toimintaympäristöksi. Fyysinen ympäristö rakentuu materiaalisesta ympäristöstä ja luonnonympäristöstä. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö on ihmisten välistä vuorovaikutusta pedagogisten toimintojen kehyksessä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö tukevat oppilaiden kasvua ja oppimista. Inarin kunnassa toimivat perusopetuksen koulut Inarin kirkonkylässä, Ivalossa, Sevettijärvellä ja Törmäsessä. Oppilaat ovat mukana kouluympäristöjen suunnittelussa ja oppilaille korostetaan omaa vastuuta ympäristöstä. Kouluissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteella välttämällä turhaa kulutusta, valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita ja huolehtimalla jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Koulujen viihtyisyyttä lisätään oppilastöiden, kasvillisuuden, tekstiilien ja taideteoksien avulla. Kouluissa on oppiainekohtaisia käsikirjastoja oppilaiden käytössä, ja lisäksi koulut tekevät yhteistyötä kunnan kirjastojen kanssa. Oppilaita ohjataan tekemään esitelmiä, projektitöitä ja julkaisuja käyttämällä hyväksi nykyaikaisia viestintämahdollisuuksia. Kouluilla on käytössä ajanmukaiset laitteet, kuten verkkoympäristö ja kuvauslaitteet. Koulujen toiminnassa korostetaan yhteistyötä ja elämyksellisiä työtapoja. Oman itsensä ja toisten kunnioittamiseen opitaan arkitilanteissa hyvien tapojen avulla. Kouluissa huolehditaan työrauhasta ja ongelmatilanteisiin puututaan heti. Muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin tutustutaan oppiaineiden tunneilla ja vierailujen yhteydessä. Oppilaat otetaan mukaan kouluyhteisön kehittämiseen oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan kautta. Lukuvuoden toimintaan sisältyy useita juhlia, teemapäiviä, tapahtumia ja retkiä. Niiden sisällöissä otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet. 7

8 3.2. KIELIOHJELMA Kunnan kouluissa opetetaan äidinkieltä ja muita kieliä seuraavasti: Äidinkieli A1 kieli A2 kieli B1 kieli B2 kieli suomi, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame englanti inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, ranska ruotsi inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, ruotsi, saksa, venäjä A1 = yhteisenä aineena opetettava pitkä kieli A2 = vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena opetettava pitkä kieli B1 = yhteisenä aineena opetettava lyhyt kieli B2 = valinnaisena aineena opetettava lyhyt kieli Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, inarinsaamen, koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä. Oppilaan huoltaja valitsee oppilaan opetuskielen perusopetuslain 10 :n 3 momentin mukaisesti TUNTIJAKO Kouluissa noudatetaan sivistyslautakunnan hyväksymää tuntijakoa ( /44 ). Tuntijako on tämän opetussuunnitelman liitteenä (Liite 1) OPETUKSEN PAINOTUKSET Opetuksessa painotetaan Lapin omaleimaista luontoa ja saamelaista kulttuuriperintöä. Kouluissa vietetään saamelaisten kansallispäivää. Koulun tulee olla tärkeä ja tarpeellinen osa lähiympäristönsä elämää. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat oppilaiden vanhemmat, toiset koulut ja kouluasteet, kunnan hallintokunnat ja niiden virkamiehet, eri laitokset, liikeyritykset ja ammatinharjoittajat. 8

9 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajia pyritään tukemaan niin, että he voivat omalta osaltaan vastata oppilaan tavoitteellisesta koulutyöstä. Tarvittaessa moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa perheitä lapsen koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Oppilaan huoltajille järjestetään tilaisuuksia tutustua ja osallistua koulun työskentelyyn. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun kasvatustavoitteita koskeviin keskusteluihin. Opettaja tapaa oppilaiden huoltajat vähintään kerran lukuvuodessa. Tapaamiset voivat olla luokan tai koulun yhteisiä vanhempainiltoja, perhekohtaisia keskusteluja tai muita huoltajien tapaamisia, joissa käsitellään koulunkäyntiin liityviä asioita. Oppilaantuntemuksen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittymisen kannalta henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä. Tavoitteena on saumaton ja luonteva yhteydenpito kodin ja koulun välillä. Koululla voi toimia myös vapaaehtoinen vanhempainyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa ja tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä OPPIMISSUUNNITELMA Jos oppilaalla on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, hänelle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma opiskelun tukemiseksi tai opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Se on yksi keino eriyttää opetusta. Siinä voidaan asettaa yksilölliset tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Se on myös pohja edistymisen arvioinnille. Opetuksen järjestäminen yksilöllisen opinto-ohjelman mukaisesti on mahdollista myös silloin, kun se huoltajan, oppilashuollon ja opettajien mielestä on oppilaan etu. Näin on varsinkin silloin, kun peruskoulunsa päättävän oppilaan päättötodistuksen saaminen on vaarantunut opiskelu- ym. vaikeuksien vuoksi. Yksilöllisessä opinto-ohjelmassa määritellään opiskeltavat opintokokonaisuudet, aikataulusuunnitelma sekä toteuttamistapa. Oppilaalle selvitetään etukäteen minimisuoritukset, joilla opiskelu voidaan katsoa hyväksytysti suoritetuksi. Päättöarviointiin mennessä oppilaalla on oltava kaikista oppiaineista hyväksytyt kurssisuoritukset. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Se on hyvä väline, kun suunnitellaan yksilöllistä opetusta ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Oppimissuunnitelma sisältää opinto-ohjelman, jossa kuvataan tavoitteet tarvittavissa oppiaineissa, valinnaiset opinnot, erityiset painoalueet ja tukitoimet. Oppimissuunnitelman laativat yhteistyössä opettajat, oppilas, huoltajat ja asiantuntijat. Henkilöt, jotka laativat suunnitelman, sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Oppimissuunnitelma laaditaan kirjallisesti joko opetussuunnitelman ohessa olevalle lomakkeelle (Henkilökohtainen oppimissuunnitelma) tai vapaamuotoisesti ottaen huomioon opetussuunnitelmassa määrätyt sisällöt. 9

10 Oppimissuunnitelman arvioinnista sovitaan oppilaskohtaisesti, mutta arviointi tehdään ainakin keran lukuvuoden aikana. Arvioinnin tekevät samat henkilöt, jotka laativat suunnitelman. Koollekutsuja ja yhteyshenkilö sovitaan oppilaskohtaisesti OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaanohjausta toteutetaan koko perusopetuksen ajan siten, että siihen osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan peruskouluaikana ja erityisesti nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa. Ohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan ja ennaltaehkäistä opiskeluongelmien syntymistä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista ja valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa TUKIOPETUS Tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle on järjestettävä tukiopetusta. Heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, tulee oppilaalle ja huoltajille esittää mahdollisuus tukiopetukseen. Oppilaalle ei tule antaa heikkoa arvosanaa tai arviointia todistukseen ilman, että hänelle on tarjottu tukiopetusta. Aloite tukiopetuksen antamisesta on ensisijaisesti opettajalla. Myös oppilas itse ja vanhemmat voivat pyytää tukiopetuksen järjestämistä. Tukiopetuksen antamisesta sovitaan oppilaan vanhempien kanssa. Tukiopetusta voi antaa muukin kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetus voidaan järjestää varsinaisten oppituntien ulkopuolella, samanaikaisopetuksena, yksilö- tai pienryhmäohjauksena luokkaasterajat ylittäen. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa. Tukiopetukseen varataan riittävästi resursseja koulun tuntikehyksen käyttösuunnitelmassa. Tukiopetustuntien tehokas käyttö edellyttää opettajien yhteistyötä. 10

11 4.5. OPPILASHUOLTO JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla tuetaan oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuoltotyötä tekee koko koulun henkilökunta kotien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori. Oppilashuoltotyön periaatteita ovat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulut tarkentavat työsuunnitelmissaan oppilashuollon tehtäväkenttää. Oppilashuollon tavoitteena on välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuskulttuurin edistäminen kouluyhteisöissä. Oppilashuolto pyrkii edistämään oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista tunnistamalla ja ehkäisemällä oppimiseen, vuorovaikutukseen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyviä esteitä. Tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilashuollon päämääränä on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, tarjota tukea vaikeuksien poistamisessa sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Koulujen toiminnassa pidetään tärkeänä kouluyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta, sosiaalista vastuuta ja kouluyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta. Yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien, perheiden sekä muiden lasten hyvinvoinnista vastaavien tahojen kanssa. Erilaisia yhteistyömuotoja pyritään kehittämään pitkäjänteisesti koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Kouluissa on erilliset toimintamallit väkivalta-, päihde-, omaisuusrikos-, rasismi- tai kiusaamistapauksiin sekä psyykkisiin kriisitilanteisiin. Psyykkisten kriisien varalta toimii oma kriisivalmiusryhmä. Kouluissa kokoontuu säännöllisesti tai tarvittaessa moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän toimintaan voi osallistua koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos koulun omat tukitoimet oppilaan auttamiseksi tai oppimisen edistämiseksi eivät riitä. Koulun oppilashuoltoryhmä tai sen yksittäinen työntekijä arvioi tapaus- ja tilannekohtaisesti, mihin yhteistyötahoon ohjataan tai otetaan yhteyttä. Yhteistyötahoja ovat muun muassa lastensuojelu, mielenterveys- ja perheneuvola, päivähoito, nuorisotyö, poliisi, seurakunnat, LKS:n lasten ja nuorten poliklinikat ja osastot sekä OYS:n nuorisopsykiatrinen osasto. (Liite 2: Oppilashuollon tukiverkosto Inarin kunnassa ja erikoissairaanhoidossa). Lastensuojelulaki koskee myös koulun työntekijöitä. Lastensuojelulain 8. luvun 40 säätää ilmoitusvelvollisuudesta: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Koulupsykologipalvelujen tavoitteena on hyvän yhteistyön edistäminen ja helppo saatavuus. Tavoitteena on perheitten ja koulun oman väen kanssa yhteistyössä auttaa lasten ja nuorten tasapainoista psyykkistä kehitystä ja koulunkäyntiä ja tukea kotien kasvatusta. Palvelut on tarkoitettu kaikille oppilaille ja heidän huoltajilleen lapsen tai nuoren hyvinvointiin, kehitykseen, kasvatukseen, mielenterveyteen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Opettajat ottavat yhteyttä koulupsykologiin, kun he tarvitsevat psykologin ammattitaitoa oppilaiden asioissa. Näitä asioita voivat olla oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, vuorovaikutusongelmat luokkayhteisössä, huoli oppilaan psyykkisestä hyvinvoinnista, yhteistyökysymykset huoltajien kanssa, vakavammat kiusaamistapa- 11

12 ukset tai muut kriisitilanteet. Psykologin palvelut ovat pääsääntöisesti keskusteluja, neuvotteluja sekä psykologisia tutkimuksia. Erityisopetussiirtoihin tarvitaan useimmiten psykologin tutkimus ja lausunto. Psykologin tehtävänä on myös arvioida ja ohjata lasta, nuorta tai perhettä tarvittaviin jatkotutkimuksiin, palveluihin ja hoitoon. Psykologilla käynnit ovat luottamuksellisia. Oppilaiden fyysisestä turvallisuudesta on ohjeet ja määräykset koulujen pelastussuunnitelmissa. Kouluruokailu on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista. Kouluruokailu on myös osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokalahenkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia ravitsemusasioissa ja hyvien tapojen opettamisessa. Ruokailu on miellyttävä hetki koulutyöskentelyn lomassa. Oppilaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hyviin tapoihin, joihin kuuluu esimerkiksi toisten huomioonottaminen ruokaillessa. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain yhteistyössä terveydenhoitajan ja ruokalahenkilöstön kanssa. Kouluruokailun toimintaa seuraavat ja kehittävät ruokapalvelun henkilöstö ja opettajakunnat. Oppilaat opastetaan kulkemaan koulumatkansa turvallisesti liikennesääntöjä noudattaen ja käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti koulukuljetuksissa. Oppilashuoltotyössä painotetaan seuraavia asioita. Oppilaiden hyvinvoinnin seuranta: tiedonkulku kodin ja koulun välillä tiedonkulku opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön välillä säännölliset oppilaille suunnatut tiedustelut ja kyselyt sekä niiden raportointi valtakunnalliset seurantatutkimukset, mm. kouluterveyskysely oppilashuollon lukuvuosittainen toimintasuunnitelma. Tiedonvälitys ja yhteistyö nivelvaiheissa: päivähoidon, neuvolan ja koulun välillä 2. luokalta 3. luokalle, 6. luokalta 7. luokalle ja peruskoulun jälkeen erityisopettajan tekemät oppimisen kartoitukset yhteinen toimintapäivä 7. luokalla. Oppilaiden sosiaalista kasvua ja yhteisöllisyyttä tukeva toiminta: oppilaskunta ja tukioppilastoiminta oppilaiden itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja lisäävä opetussuunnitelmaan sisältyvä oppiaines terveys-, päihde- ja huumevalistus. Oppilaiden koulunkäyntiä tukevia toimintamuotoja: läksykerhot, tukiopetus ja laaja-alainen erityisopetus henkilökohtaiset ja luokkakohtaiset koulunkäyntiavustajat. 12

13 Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus Perusopetuksen tavoitteena on kannustaa oppilaita yhteisten asioiden hoitoon ja vastuun kantamiseen sekä omassa kouluyhteisössä että paikallisyhteisössä. Osallisuuden käsittelyssä edetään oppilaan ikäkauden mukaan alkaen kodista, omasta luokasta ja koulusta, paikallisyhteisön kautta koko yhteiskuntaan. Yhteistyön ja osallisuuden avulla tuetaan oppilaan kasvua omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi, jolla on realistinen kuva vaikutusmahdollisuuksistaan. Oppilaan osallisuus toteutuu myös mahdollisuutena vaikuttaa omaan opiskeluprosessiin sekä päämäärien että tavoitteiden asetteluun. Inarin kunnan kouluissa voi olla oppilaskuntatoimintaa. Kouluissa kehitetään monimuotoista oppilaskuntatoimintaa ja kannustetaan oppilaita osallistumaan nuorisotoimen alueelliseen yhteistyöhön OPPILASKERHOT Koulussa järjestettävä kerhotoiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä. Kerhotoiminta tukee erityisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä yhdessä toisten oppilaiden ja aikuisten kanssa. Kerhotoiminta innostaa oppilaita ja antaa heille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemukseen ja siten edistää oppilaiden harrastuneisuutta. Kerhojen järjestämisestä päätetään koulun työsuunnitelmassa. Kerhoja järjestetään pääasiassa koulun tiloissa, koulun välinein ja oppilaille maksutta. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista. Kerhotunnit pidetään koulutuntien ulkopuolisena aikana. Koulun kerhoista vastaavat ensisijaisesti opettajat, mutta myös muut koulun yhteistyötahot voivat olla mukana kerhotoiminnan järjestämisessä. Koulu huolehtii aina kerhojen turvallisen toiminnan edellytyksistä YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Perusopetuksessa tehdään yhteistyötä lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen vaikuttavien tahojen kanssa. Tällaisia yhteistyötahoja voivat olla muut koulut, kunnan vapaa sivistystyö (kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö), sosiaali- ja terveys- sekä tekninen toimi. Muita yhteistyötahoja kunnan toimialan ulkopuolelta voivat olla vanhempainyhdistykset, seurakunnat, poliisi, pelastuslaitos, museot, taide- ja musiikkilaitokset, urheiluseurat, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, kyläyhdistykset, liikennöitsijät, paikalliset yritykset, paliskunnat ja kansainväliset yhteydet. Koulut tarkentavat yhteistyötä koskevaa suunnitelmaansa koulun työsuunnitelmassa. 13

14 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1. OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUS ENNEN KOULUIKÄÄ Varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta kokonaisuuden. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen perustuu vanhempien, terveydenhuolto-, päivähoito- ja opetushenkilöstön tekemiin havaintoihin ja seulontatesteihin. Tavoitteena on, että lasten vaikeudet havaitaan mahdollisimman varhain ja kuntoutus aloitetaan viipymättä. Lasten kanssa työskennellään moniammatillisesti ja perhekeskeisesti. Suunniteltaessa esiopetukseen ja ensimmäiselle luokalle tulevan erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetusta tehdään yhteistyötä perheen, päiväkodin, neuvolan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Esiopetuksessa erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille laaditaan esiopetuksen suunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan niille lapsille, joille on tehty päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä. Tiedot siirtyvät oppilaan mukana kouluun vanhempien suostumuksella OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Oppimisvaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi kielen kehityksen, kuten puheen, lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksina matematiikan, vieraan kielen tai jonkin muun oppiaineen vaikeuksina aistitoimintojen, hahmottamisen, muistin tai tarkkaavaisuuden häiriöinä motorisina vaikeuksina keskittymiskyvyn puutteena sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tunne-elämän häiriöinä. Koulussa oppilaat ohjautuvat erityisopetukseen useimmiten luokanopettajan tai aineenopettajan havaintojen perusteella. Aloitteen erityisopetuksen saamiseksi voi tehdä myös oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Seulontamenetelminä käytetään puhe-, lukemis- ja kirjoittamistestejä. Vaikeuksien diagnosoinnissa opettajaa auttavat erityisopettajat, puheterapeutti, fysioterapeutti, perheneuvolan psykologi, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri. Opettajien tulee hyvissä ajoin tutustua oppilaistaan saamiinsa taustatietoihin ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin OPISKELUN YLEINEN JA ERITYINEN TUKI Oppilaan myönteisen kehityksen ja koulunkäynnin tukeminen on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulussa oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Ensisijaisesti oppilaalle tarjotaan tukiopetusta. Hänelle voidaan laatia oppimissuunnitelma (HOPPI), mikäli opetusta täytyy eriyttää. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppilaan ohjauksen tehtävänä on tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Opiskelun yleiset tukimuodot löytyvät opetussuunnitelman luvusta 4. 14

15 Mikäli oppimisvaikeuksiin liittyvä yleinen tuki ei riitä, oppilaalle järjestetään osa-aikaista erityisopetusta. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta hyväksytysti yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Se edellyttää erityisopetukseen siirtämisen päätöstä. Myös luokalle jättämistä harkitaan, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. (Liite 3: Opiskelun tuki, perusteet oppilaan opetuksen järjestämiseksi) 5.3. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Lisäksi hänelle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPPI), joka perustuu yleiseen oppimäärään. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Inarin kunnan kaikissa kouluissa. Sitä järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös saamen kielellä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja tai erityisopetukseen erikoistunut opettaja. Jos erityisopetusta antaa muu opettaja, hänellä on oikeus saada konsultointiapua lähimmän koulun erityisopettajalta. Puheopetusta voi antaa myös kunnan puheterapeutti. Erityisopetusta kohdennetaan erityisesti alkuopetukseen tilanteisiin, joissa oppilas tarvitsee erityisopetuksen keinoja saavuttaakseen yleisopetuksen tai henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOJKS) määrittelemät tavoitteet yleisopetuksen luokkiin integroitujen erityisoppilaiden tukemiseen tilanteisiin, joissa harkitaan oppilaan siirtämistä erityisluokalle opetuksen nivelkohtiin (esiopetus perusopetus, 2. luokka 3. luokka, 6. luokka 7. luokka). Alkuopetuksessa osa-aikainen erityisopetus painottuu perinteiseen puhe- ja lukiopetukseen. Luokilla 3 6 tukea tarvitaan äidinkielen ja matematiikan lisäksi vieraan kielen opiskelussa. Luokilla 7 9 jatketaan tarvittaessa puhe- ja lukiopetusta. Opetus painottuu kuitenkin lähinnä matematiikan ja vieraiden kielten opettamiseen. Erityisopetus on luonnollinen osa perusopetusta. Sen tehtävänä on ennaltaehkäistä, poistaa tai lieventää oppimisvaikeuksia ja ohjata työskentely- ja oppimistaitojen harjoittelua. Tavoitteena on oppilaan auttaminen niin, että hän voisi opiskella yleisopetuksen ryhmässä ja saavuttaisi yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, jolloin erityisopettaja on mukana oppitunneilla, tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Se nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Vanhempien suostumuksella sitä voidaan tarjota oppilaalle myös oppituntien ulkopuolella. 15

16 5.4. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS Erityisoppilaan opetus voidaan järjestää 1. yleisopetuksen luokassa 2. erityisopetuksen pienluokassa 3. muulla tarvittavalla ja joustavalla tavalla. Sen mukaan, mitä erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty oppivelvollisuus kestää joko yhdeksän tai yksitoista vuotta oppimäärä on joko yleinen tai yksilöllinen oppilas opiskelee joko oppiainejakoisesti ja / tai toiminta-alueiden mukaisesti noudattaen omaa opinto-ohjelmaansa. Koulun myönteinen ilmapiiri, monipuoliset opetusmenetelmät, koulun oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden tarjoama tuki opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä yhteistyö huoltajan kanssa muodostavat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ja hänen opettajiensa tukiverkon OPPILAS YLEISOPETUKSEN LUOKASSA Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan mahdollisuuksia opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmässä tuetaan. Edellytyksenä on, että opetukselliset ja muut olosuhteet ovat erityisoppilaan ja luokan toiminnan kannalta suotuisat. Oppilaan tukitoimet toteutetaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Opettaja saa halutessaan ohjausta ja tukea erityisluokkien opettajilta tai erityisopettajilta. Erityisopetuksen resursseja suunnataan myös yleisopetuksen luokkiin integroiduille oppilaille OPPILAS ERITYISOPETUKSEN PIENLUOKASSA Mikäli oppilaan opiskelu yleisopetuksen luokassa ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan pienluokassa. Periaatteena on, että oppilas kykyjensä mukaan opiskelee mahdollisimman monia oppiaineita yleisopetuksen ryhmässä ns. kotiluokassaan. Inarin kunnassa on kolme erityisopetuksen pienluokkaa: Ivalon ala-asteen koulu, luokat E 6, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, joko yleisopetuksen oppimäärä tai yksilöllinen oppimäärä Ivalon yläasteen koulu, luokat 7 10, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, joko yleisopetuksen oppimäärä tai yksilöllinen oppimäärä Ivalon ala-asteen koulu, luokat E 10, yksilölliset oppimäärät joissakin oppiaineissa ja/tai opiskelu toiminta-alueiden mukaisesti. 16

17 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Pidennetyn eli yksitoistavuotisen oppivelvollisuuden perusteena on lapsen sairaus, vamma, kehityksen viivästyminen, tunne-elämän häiriö tai muu vastaava syy. Huoltajat voivat hakea lapselleen pidennettyä oppivelvollisuutta, jos he yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioivat, että lapsi tarvitsee erityisopetusta ja runsaasti tukitoimia koko kouluajan ja on ilmeistä, että perusopetukselle asetettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Oppilas opiskelee joko yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan tai toiminta-alueittain. Jos yleisopetuksen luokassa on pidennetyn oppivelvollisuuden mukaisesti opiskeleva oppilas, luokan oppilasmäärä saa olla korkeintaan 20 oppilasta OPISKELU TOIMINTA-ALUEITTAIN Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat seuraavat toiminta-alueet: motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Nämä jaetaan osa-alueiksi kunkin oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin toiminta-alueita. Nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Keskeisiä periaatteita ovat opetuksen ajankohtaisuus, elämänläheisyys ja yksilölliset tarpeet. Päivittäin harjoitellaan itsenäistä ruokailua, pukemista ja riisumista, hyviä tapoja, toisten huomioon ottamista, vuorovaikutustaitoja, ajantajua jne. Opetuksen pohjana voidaan käyttää seuraavia suunnitelmia tai ohjelmia: Valtakunnallinen harjaantumisopetuksen opetussuunnitelma 2 (1988) Vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten (1997) PORTAAT - varhaiskasvatusohjelma VARSU - varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelma koulun oma opetussuunnitelma 5.5. HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET ERITYISOPETUKSEEN OTTAMISESTA JA SIIRTÄMISESTÄ PÄÄTTÄMINEN SEKÄ PÄÄTÖKSEN PURKAMINEN Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Oppilas otetaan erityisopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkamista tai siirretään erityisopetukseen koulunkäynnin aikana. Tarvittaessa siirtopäätös tehdään määräajaksi. Erityisopetuspäätös voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Myös hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (esim. diagnosoitu AD/HD tai ADD) sekä vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen ongelmat jne. voivat johtaa erityisopetussiirtoon. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä oppilaalle tehdään, mikäli mahdollista, huoltajan suostumuksella psykologin tai lääkärin suorittama tutkimus tai sosiaalinen selvitys erityisopetuksen tarpeellisuudesta. Inarin kunnassa erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä päättää koulun rehtori. Mikäli siirtoehdotus tehdään vastoin huoltajien tahtoa, päätöksen tekee sivistyslautakunta. 17

18 Koulussa esityksen erityisopetukseen siirtämisestä tekee opettaja. On huolehdittava siitä, että ennen siirtoesitystä kaikki mahdolliset yleisopetuksen tukitoimet oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi on käytetty. Suositeltavaa on, että toteutettu seuranta ja arviointi kirjataan oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan. Opettajan tekemään siirtoesitykseen liitetään asiantuntijan ja erityisopettajan lausunto erityisen tuen tarpeesta. Lapsen diagnosoitu sairaus, vamma yms. eivät suoraan johda erityisopetussiirtoon. Myöskään oppilaan lukivaikeus ei sellaisenaan edellytä siirtoa. Erityisen tuen tarve on aina harkittava yhdessä oppilaan huoltajien, koulun opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoiden tekemään tutkimukseen tai selvitykseen pohjautuen mietitään oppilaan erityisopetusjärjestelyjen tarve ja muoto. Jos suunnitellaan oppilaan siirtämistä omasta lähikoulustaan erityisopetuksen pienluokkaan Ivaloon, asiasta neuvotellaan hyvissä ajoin asianomaisen koulun rehtorin ja erityisluokanopettajan kanssa. Erityisopetuksen pienluokkavaihtoehtoa mietittäessä oppilaalle ja hänen huoltajilleen järjestetetään mahdollisuus käydä tutustumassa pienluokkaopiskeluun. Erityisopetuspäätös puretaan, kun erityisopetuksen tarvetta ei enää ole. Siirtoesityksen tekevät opettaja, erityisopettaja ja huoltajat. Myös muita oppilasta opettavia opettajia kuullaan, jos kysymyksessä ei ole pelkästään yhtä oppiainetta koskeva siirto. Tarvittaessa asia viedään oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Uusia tutkimuksia ei välttämättä tarvita. Päätöksen takaisin yleisopetukseen siirtämisestä tekee rehtori HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNI- TELMA, HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan ja erityisopetuspäätökseen. Se laaditaan luokanopettajan tai aineenopettajan johdolla yhteistyössä huoltajien, oppilaan, muiden opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Henkilöt, jotka laativat HOJKS:n, sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Koulun rehtori vastaa siitä, että HOJKS laaditaan asianmukaisesti. Hän hyväksyy asiakirjan ja tekee siitä HOJKS-päätöksen. Huoltajilla on perusopetuslain mukaan oikeus valittaa päätöksestä lääninhallitukseen. HOJKS laaditaan kirjallisesti joko opetussuunnitelman ohessa olevalle lomakkeelle (HOJKSlomakkeisto) tai vapaamuotoisesti ottaen huomioon opetussuunnitelman perusteissa mainitut sisällöt. Lomake soveltuu käytettäväksi koko perusopetuksen ajan. HOJKS on virallinen asiakirja ja siinä sovittuja asioita on kaikkien osapuolten noudatettava. Suunnitelman toteutumista on arvioitava ja seurattava säännöllisesti vähintään kerran lukuvuoden aikana ja erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa: oppilaan tullessa perusopetukseen ja perusopetuksen aikana opettajan vaihtuessa. Vastuu suunnitelman mukaisesta toiminnasta on tällöin sekä lähettävällä että vastaanottavalla taholla ja vanhemmilla. Tietoja oppilaasta ja hänen aiemmasta opiskelustaan hyödynnetään oppilaan koulutuksen ja tukipalveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. HOJKS siirtyy oppilaskortin mukana. Tiedonsiirtoon tarvitaan huoltajien lupa. Erityisopettaja tiedottaa 7. luokalle siirtyvistä erityisoppilaista ja heidän tuen tarpeestaan viimeistään tammikuussa. Erityisopettajat, opilaanohjaaja ja rehtorit pitävät siirtopalaverin ennen 7. luokan oppilaiden jakamista ryhmiin. Erityisopettajat, 6. luokkien opettajat, 7. luokkien luokanvalvojat ja oppilashuoltohenkilöstö pitävät kevätlukukauden lopulla niveltämiskokouksen, jossa oppilaiden tiedossa olevia oppimisongelmia ja kehitettyjä oppimisstrategioita käsitellään. 18

19 Toisen asteen oppilaitokseen siirtyvästä erityisen tuen tarpeessa olevasta oppilaasta voidaan tiedottaa HOJKS-lomakkeiston liitteenä olevalla siirtolomakkeella. Siihen voidaan liittää erityisopettajan lausunto oppilaan oppimisvaikeudesta ARVIOINTI Yleiset arviointiohjeet löytyvät luvusta 8 ja oppiainekohtaiset arviointikriteerit kunkin oppiaineen kohdalta. Lievien oppimisvaikeuksien (esimerkiksi lukivaikeus), vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muiden niihin verrattavien syiden vuoksi oppilaan suoritustaso saattaa vaikuttaa heikommalta kuin hänen todellinen osaamistasonsa on. Tällaisen oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon hänen vaikeutensa siten, että arviointi perustuu hänen todelliseen osaamistasoonsa. Todellisen osaamistason selville saamiseksi kokeiden järjestelyissä on mahdollista antaa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen käyttää kirjallisten tehtävien tukena esimerkiksi kuvamateriaalia tai ääninauhaa täydentää ja korvata kirjallisia tuotoksia suullisesti käyttää kirjallisissa tehtävissä apuna tekstinkäsittely- sekä oikolukuohjelmia käyttää muita oppilaan hallitsemia kompensoivia menetelmiä lukea oppilaalle ääneen matematiikan sanalliset tehtävät. Yksilöllisen oppimäärän mukaiset oppiaineet voidaan arvioida sanallisesti kaikilla vuosiluokilla, myös päättöarvioinnissa. Silloin, kun käytetään numeroarviointia, arvosanaan lisätään * - merkki (esim. matematiikka hyvä *8) ja todistuksen alareunaan selvitys: * = yksilöllinen oppimäärä. Opettaja voi halutessaan kirjoittaa numerotodistuksen liitteeksi sanallisen arvioinnin. Tähtimerkkiä käytetään myös sanallisissa arvioissa: *S (suoritettu hyväksytysti), *H (hylätty). Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan edistymistä arvioidaan aina sanallisesti yksilölliset tavoitteet huomioiden. Mikäli oppilas opiskelee osittain yleisopetuksen ja osittain erityisopetuksen ryhmässä, opettajat arvioivat yhdessä hänen edistymistään. Jos oppilas tarvitsee jatkuvasti osa-aikaisen erityisopetuksen tukea, luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja arvioivat yhdessä oppilaan edistymistä. 19

20 6. SAAMENKIELINEN OPETUS Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen. Perusopetukseen tulevien saamelaisoppilaiden kielelliset valmiudet ovat erilaiset. Osa oppilaista on saamenkielisiä (kaksikielisiä) ja osa suomenkielisiä. Saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Jos oppilas pystyy opiskelemaan sekä saamen että suomen kielellä, oppilaan huoltaja valitsee opetuskielen. Inarin kunnan kouluissa opetuskielinä ovat inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet kielellisten valmiuksien kehittämiseen edistää oman kulttuurin, historian ja Pohjoismaiden sekä Kuolan alueen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista siten, että oppilaat perusopetuksen suoritettuaan ovat tietoisia omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. Koulu toimii yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuiksi huomioon. Opetuksessa noudatetaan tämän opetussuunnitelman tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamen kielten ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon kaikissa oppiaineissa. Opetukseen otetaan mukaan mm. saamelainen kertomaperinne saamelaiset tiedotusvälineet saamelaisten historia perinteiset saamelaiset elinkeinot saamelainen nyky-yhteisö musiikkiperinne (livde, leu dd, luohti) saamenkäsityöt (tyeji, tue jj, duodji). 20

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot