Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm."

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm. Mikä infrastruktuuripääoma? Toimintaympäristökatsaus 2007

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältö 3 Lukijoille 5 Mikä infrastruktuuripääoma? 13 Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna Tulevaisuuden näkymien sisältö Lyhyesti: Kehityssuuntia John Hess: Tie pois öljystä Kuruma banare etenee Japanissa 24 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Infrastruktuuriin - maantiet, kadut, rautatiet jne. - on vuosikymmenten aikana sijoitettu valtaisa määrä rahaa. Julkisella puolellakin edellytetään nykyisin laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden arvosta. Laskelmat ovat perustuneet pääosin yksityisen puolen kirjanpitokäytäntöihin. Ne kuitenkin soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan väittää Sakari Uimonen kirjoituksessaan. Ns. äkkikuolema-poistoja soveltaen esimerkiksi Suomen maantieverkon pääoma-arvo olisi merkittävästi nykyisin käytettyä suurempi. Toimituksen kirjoituksessa luodaan katsaus v toimintaympäristötilanteeseen tienpidon kannalta. Lyhyesti -osassa ovat esillä kehitystrendit, öljyammattilaisen näkemys öljytilanteesta sekä autoistumiskehityksen hiipuminen Japanissa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Sakari Uimonen VATT Mikä infrastruktuuripääoma? Julkisen talouden tuloksellisuuden määrittämiseksi viranomaisilta edellytetään nykyään laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden määrästä. Pääomalaskelmat ovat pitkälti perustuneet yksityisellä sektorilla vakiintuneisiin kirjanpidon konventioihin. Näissä konventioissa poistosäännöt perustuvat lähinnä muihin tekijöihin kuin pääoman todellista kulumista eli pääoman suorituskyvyn alenemista koskeviin arvioihin. Tässä kirjoitelmassa argumentoidaan, että vakiintuneet poistotavat, lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poisto ja geometrinen poisto soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan. Näiden asemasta pitäisi soveltaa ns. äkkikuolemakulumiseen perustuvaa poistotapaa. Äskettäin ilmestyneisiin tutkimuksiin vedoten osoitetaan, että erilaiset poistotavat johtavat merkittäviin eroihin tie- ja rautatieverkostoon sitoutuneen pääoman varallisuusarvoissa. Kirjoitelmassa keskustellaan myös lyhyesti taloustieteen pääoman käsitteistä. Pääoman varallisuusarvo Pääomaesine tuottaa palvelusten virtaa, joka ulottuu hamaan tulevaisuuteen. Annetulla ajan hetkellä kaikkien sillä hetkellä ja tulevaisuudessa toteutuvien palveluksien taloudelliset arvot tiivistyvät pääomaesineen varallisuusarvoksi. Tyyppiesimerkki pääomaesineestä on kone, jolla on määrätty pitoaikansa, jonka kuluessa se tuottaa tuotetta. Annetulla ajan hetkellä ( t ) koneen tekemällä työllä on yritykselle tietty arvonsa ut. Koneen varallisuusarvo Wt hetkellä t on tulevien tuottojen nykyarvo: W t u u u t t+ 1 t+ 2 = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt + 2 )... r t on korko ajan hetkellä t, r t + 1 hetkellä t + 1jne. Koneen varallisuusarvo hankintahetkellä on sama kuin koneen hankintahinta. Yksi pääoman arvon laskennan keskeisistä ongelmista liittyy siihen, ettei pääomaesineen tuottamien palvelusten arvoja ( ut, u t + 1, jne.) yleensä voida havaita. Tavallisesti yritys omistaa koneen itse. Muussa tapauksessa arvot u t, jne. voitaisiin johtaa havaituista vuokrahinnoista koneiden vuokramarkkinoilla. Pääomaesineen varallisuusarvon määrittämiseksi tarvitaan oletuksia: 1. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiili riippuu pääomaesineen kulumisesta. Kuluminen voi olla fyysistä tai taloudellista tai molempia. 2. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiilin muoto eli pääomaesineen kulumistapa on annettua tyyppiä.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Pääomaesineen kulumistavan määrittää sarja 1,φ, 1 φ 2 jne., missä φ 1 on yksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus (tuotot suhteessa uuden pääomaesineen tuottoihin), on kaksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus jne. φ 2 Kuvassa 1 on esitetty tyypillisiä tehokkuuden profiileja eli (oletettuja) kulumistapoja 50 vuotta toiminnassa olevalle pääomaesineelle (katkoviivalla). Äkkikuolema kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Geometrinen kuluminen P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi Kuva 1: Pääomaesineen hinta- ( P ) ja ikä-tehokkuusprofiileja ( φ ). Vasemmalla puolella oleva kuva edustaa äkkikuolema-kulumista: pääomaesineen suorituskyky pysyy vakiona koko pitoaikansa ja romahtaa nollaan pitoajan umpeuduttua. Keskellä oleva kuva edustaa lineaarista kulumista: pääomaesineen suorituskyky alenee (viimeisintä vuotta lukuun ottamatta) joka vuosi samalla määrällä. Oikealla puolella oleva kuva edustaa geometristä kulumista: pääomaesineen kulumisaste on joka vuosi sama. (Kuvassa on tehty lisäoletus, että suorituskyky romahtaa nollaan 50 vuoden jälkeen.) Kulumistapaa koskevan oletuksen ja investoinnin pitoajan avulla voidaan laskea investoinnin varallisuusarvo pitoaikansa jokaisena vuotena. Kuvassa 1 on esitetty varallisuusarvot ( P ) yhden euron suuruiselle investoinnille. Äkkikuolemakulumisessa varallisuusarvo aleneminen on alkuvaiheessa hidasta kiihtyen loppua kohden. Lineaarisessa kulumisessa myös arvon aleneminen on lineaarista. Geometrisessä kulumisessa arvon aleneminen on alkuvaiheessaan nopeata hidastuen loppua kohden. Mainittakoon tässä yhteydessä kaksi Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa soveltamia pääoman käsitettä. Bruttopääoma on kaikkien vielä elossa olevien investointivuosikertojen kumulatiivinen summa. Investointivuosikerrat arvotetaan jälleenhankintahinnoin. Nettopääoma on poistamattomien investointivuosikertojen summa. Poistotapoina käytetään investointihyödykkeestä riippuen lineaarista tai geometristä poistotapaa. Edellä mainituista kulumistapaoletuksista geometrinen kuluminen on ollut taloustieteilijöiden suosiossa. Yksityisen ja julkisen sektorin pääomien kirjanpidollisten tasearvojen laskeminen perustuu joko lineaarisen kulumisen (arvonalenemisen) tai geometrisen kulumisen (jäännösarvopoisto) oletukseen. Kirjanpidollisissa konventioissa kulumistapaoletukset niihin liittyvine poistoprosentteineen eivät normaalisti perustu pääomaesineen todellista kulumista koskeviin havaintoihin.

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Taloustieteilijöiden suosima geometrisen kulumistavan oletus on käyttökelpoinen, koska se yksinkertaistaa malleja (erityisesti dynaamiset mallit) ja laskelmia aivan oleellisesti. Yksittäistapauksissa kukaan tuskin kiistää, että tämä kulumistapaoletus on varsin epäintuitiivinen; sillä on kuitenkin aggregaattitasolla väitetty päästävän hyviin tuloksiin. Edellä on tarkasteltu yhtä pääomaesinettä. Tavallisesti yrityksellä (alueella, taloudella) on käytettävissään useita erityyppisiä ja -ikäisiä pääomaesineitä. Näiden yhteenlaskettu pääoma-arvo annetulla ajan hetkellä saadaan yksinkertaisesti laskemalla yhteen eri koneisiin sillä hetkellä liittyvät varallisuusarvot. Tavanomaisten pääomaesineiden tuottamiin palveluksiin liittyvä taloudellinen arvo realisoituu säännöllisen tulovirran muodossa. Infrastruktuurihyödykkeet ovat erilaisia tässä suhteessa. Niiden tuottamiin palveluksiin liittyy taloudellista arvoa, joka ei välttämättä kuitenkaan realisoidu tulovirtana hyödykkeen tarjoajalle (julkiselle vallalle). Infrastruktuurihyödykkeen palvelukset tarjotaan vastikkeetta niitä tarvitseville. Vaikka tulovirta hyödykkeen tarjoajalle puuttuu, infrastruktuurihyödykkeen tuottamien palvelusten arvo voidaan määrittää samalla tavalla kuin tuotannollisen pääomahyödykkeen kohdalla. Samat pääoman käsitteet koskevat tavanomaisia tuotannollisia yms. ja infrastruktuurihyödykkeitä. Edellä annettiin ymmärtää, että kulumistapaa koskevat oletukset pääomalaskelmissa perustuvat normaalisti enemmän tarkoituksenmukaisuuteen kuin todellista kulumista koskeviin havaintoihin. Pääomalaskelmissa tehtyjä välttämättömiä poisto-oletuksia on kuitenkin ulkopuolisen vaikea kiistää ilman pääomaesineen todellista kulumista koskevia havaintoja, joita jostain syystä ei paljoakaan tehdä. Infrastruktuurihyödykkeen kohdalla asia on toisin. Etukäteen ajatellen äkkikuolema-tyyppinen kuluminen on realistisin kulumistapaa koskeva oletus, koska hyödykkeestä vastaavien viranomaisten lakisääteisenä tehtävänä on pitää hyödykkeen suorituskyky jatkuvasti korkealla tasolla. Suorituskyvyn ylläpito tapahtuu säännöllisin väliajoin toimeenpantavilla kunnossapito- ja korvausinvestoinneilla. Infrastruktuurihyödyke siis eroaa tavanomaisesta tuotannollisesta investoinnista kulumistapansa ja alkuperäiseen investointiin liittyvien säännöllisten kunnossapito- ja korvausinvestointien suhteen. Tällä on vaikutusta myös pääomalaskelmien kaavaan; kunnossapitoinvestoinnit on otettava pääomalaskelmissa eksplisiittisesti huomioon. Pääomateorian perusyhtälö (*) muuttuu muotoon: W u u u t t+ 1 t+ 2 t = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt+2) cs c 1 s2... (1 + r)...(1 + r ) (1 + r)...(1 + r ) t s1 t ss... (**) Toisin sanoen tulovirran nykyarvosta vähennetään tulevien korjausinvestointien nykyarvo. ( cs 1 on korjausinvestointi seuraavana eteen tulevan ajankohtana s 1, c on korjausinvestointi sitä seuraavana ajankohtana s 2, jne.) s 2

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Poisto-oletuksien vaikutus pääoman varallisuusarvoihin Oma mielenkiintonsa on sillä, miten suuriin eroihin eri kulumistapoja koskevat oletukset voivat johtaa. Tämän selvittäminen oli yhtenä motiivina kahdessa tutkimuksessa (Uimonen 2007 ja 2008), joissa pyrittiin arvioimaan tie- ja rautatieverkostoihin sitoutuneiden pääomien arvot verkostojen koko olemassaolonsa ajalta. Tutkimuksissa suoritettujen laskelmien idea on yksinkertainen. Ensimmäisessä vaiheessa inventoidaan verkostojen vuosittaiset muutokset (uudet yhteydet, uudet sillat, rautateiden sähköistyskilometrien muutokset jne.). Soveltamalla seuraavaksi jälleenhankintahintoja näihin muutoksiin saadaan uusinvestoinnit tämän hetken hintatasossa. Peruskorjauskustannuksien arvioiminen perustuu toteutettuja toimenpiteitä koskeviin havaintoihin ja jälleenhankintahintoihin, ja milloin havaintoja ei ole käytettävissä, insinöörien pitoaikasuosituksiin. Tutkimuksissa oletettiin vakaana pysyvä 4 %:n korkotaso. Tieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 2. Äkkikuolema-kulumisoletuksella tievarallisuuden arvoksi vuonna 2003 saadaan noin 37 mrd. euroa, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 11,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 15 mrd. euroa. Lineaarisessa kulumisessa on käytetty samoja poistoprosentteja tien eri komponenteille kuin Tiehallinnon taselaskelmissa, geometrisessa kulumisessa kulumisasteeksi valittiin 3 %. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuoden 1998 jälkeen ovat jonkin verran suurempia kuin vastaavilla periaatteilla tutkimuksessa lasketut varallisuusarvot (lineaarisen arvon alenemisen oletus) mutta suuruusluokat täsmäävät Äkkikuolema kuluminen Geometrinen kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Mrd. euroa Vuosi Kuva 2: Tievarallisuuden arvo vuosina erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla ja toteutuneet tasearvot vuosina

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Rautatieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 3. Äkkikuolema-oletuksella rautatievarallisuuden arvoksi saadaan noin 7 mrd. euroa vuonna 2005, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 4,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 5,2 mrd. euroa. Kuvaan on piirretty myös bruttopääoman (alkuperäisten pääomakannassa vielä mukana olevien investointien kumulatiivinen summa) kehitys. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuosina ovat olleet noin 1,5 mrd. pienemmät kuin mallilla vastaavilla periaatteilla lasketut varallisuusarvot (lineaarinen kuluminen). Ero on suhteellisesti melko suuri. Yhtenä syynä siihen voi olla kirjanpidon tasearvojen perustuminen historiallisiin arvoihin Eri käsitteiden mukaiset rautateiden varallisuusarvot Bruttopääoma Varallisuus: äkkikuolema kuluminen Varallisuus: geometrinen kuluminen Varallisuus: lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Milj. euroa Vuosi Kuva 3: Rautatievarallisuuden arvo erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla vuosina ja toteutuneet tasearvot vuosina Tuloksien perusteella näyttää selvältä, että pääoman kulumista koskevilla oletuksilla on merkitystä. Tarkemmin sanottuna äkkikuolema-oletuksella saatujen varallisuusarvojen ero muilla pääoman kulumista koskevilla oletuksilla saatuihin pääoman varallisuusarvoihin on merkittävä. Erot johtuvat toisaalta eroista tavoissa, joilla varallisuuden arvo yksittäisen investoinnin kohdalla laskee (ks. kuvan 1 yhtenäisellä viivalla piirretyt käyrät), ja toisaalta pitoajoista. Lineaarisen kulumisen kohdalla koko investoinnin tai korvausinvestoinnin oletetaan poistuvan pääomakannasta oletetussa ajassa (tyypillisesti 50 vuotta); äkkikuolema-kulumisessa osa investoinnin arvosta voi elää koko elinkaarensa ajan. Mihin laskelmia pääoman varallisuusarvoista sitten tarvitaan? Tähän voisi vastata toisella kysymyksellä: mihin kirjanpidon tasearvoja tarvitaan. Kirjanpidon taseet, niin yksityiset kuin julkiset, toimivat informaation lähteenä mitä moninaisimmissa päätöksentekotilanteissa. Johtuen mielivaltaisista poistosäännöistä ja siitä, että luvut perustuvat historiallisiin, deflatoimattomiin arvoihin valistuneella käyttäjä-

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 kunnalla on aina omat varauksensa käytettyjen lukujen luotettavuuden suhteen. Miten paljon suurempi taseiden lukuihin sisältyvä informaatioarvo olisikaan, jos taseiden kirjauskäytäntöjä korjattaisiin näissä suhteissa! Infrastruktuurista vastaavilla viranomaisilla on ollut tapana perustella sektorinsa vuotuista kunnossapitomäärärahojen tarvetta kirjanpidon tasearvoista laskettujen poistojen avulla. Jos (kun) poistokäytäntönä on lineaariseen arvon alenemiseen perustuva tasapoisto, euromääräiset poistot kuvaavat huonosti todellista kunnossapidon tarvetta. On vaikea perustella sitä, että infrastruktuuripääoman arvo laskisi lineaarisesti. Ellei pääoma-arvo laske lineaarisesti, ei lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poistolaskelmakaan voi antaa luotettavaa kuvaa kunnossapitomäärärahojen tarpeesta. Taloustieteen pääoman käsitteet Tähän saakka ollaan tässä esityksessä oltu suhteellisen selvillä vesillä. Asiat mutkistuvat, kun aletaan puhua kansantaloustieteen tarvitsemista pääoman käsitteistä. Pääoma on yksi keskeisimmistä mutta samalla hankalimmista ja kiistanalaisimmista taloustieteen käsitteistä. Bliss in (1975) mukaan Kaikki taloustieteen kiistat on ratkaistu, kun pääoman käsitteestä on päästy yhteisymmärrykseen. Modernissa (neoklassisessa) talousteoriassa pääoman käsite liittyy erottamattomasti tuotantofunktion käsitteeseen. Tuotantofunktio (esim. Y = f( K, L), missä Y on tuotanto, K on pääoma ja L on työvoima) kuvaa saavutettavissa olevaa tuotannon määrää annetuilla panoksilla. Ongelman ydin on siinä, että yhden muuttujan K pitäisi kuvata kaikkien heterogeenisten tuotantovälineiden tuotantopotentiaalia. Ensimmäinen eteen tuleva kysymys (ns. aggregointiongelma) liittyy siihen, miten pääoma-arvo (sen muutos) voidaan jakaa hinta- ja määräkomponenttiinsa. Ongelmaa on käsitelty perusteellisesti ns. indeksiteoriassa. Toinen kysymys liittyy siihen, että pääoman varallisuusarvo kuvaa huonosti hetkellistä tuotantopotentiaalia; se kuvaa pikemminkin pääomaesineiden koko jäljellä olevaa tuotantopotentiaalia. Ratkaisuna on ns. tuottavan pääomakannan käsite eli tuotoilla ( u ) painotettujen investointivuosikertojen summa (ks. OECD, 2001). Taloustieteen syvemmät kiistat liittyvät kuitenkin siihen, että itse pääoman ja tuotantofunktion käsitteet yhdessä ovat ongelmallisia ja jopa ristiriitaisia. Näistä kysymyksistä on kiistelty 1950-luvun loppupuolelta lähtien (ns. Cambridge controversy). Neoklassinen talousteoria selittää tuotantopanoksien (pääoma, työ jne.) määrän ja panoksien hinnan (korko, palkka jne.) määräytyvän yhtäaikaisesti markkinoilla talouden toimijoiden (kotitaloudet, yritykset) vapaiden ja itsekkäiden päätösten (hyödyn ja voiton maksimointi) tuloksena. Annetulla ajan hetkellä saavutettua tasapainoa on luonnehdittu kuvassa 4. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että pääoman pitäisi toimia itsenäisenä muuttujana talouden tasapainon (ml. pääomakanta ja korkotaso) määräytymisessä. Korkotaso kuitenkin vaikuttaa sisäisesti itse pääomamuuttujan arvoon (vrt. esim. yhtälöt (*) ja (**)). Tästä ilmiöstä on käytetty nimitystä Wicksell -vaikutus lanseeraajansa, viime vuosisadan alkupuolella eläneen ruotsalaisen taloustieteilijän Knut Wicksellin mukaan.

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Toinen ongelma liittyy siihen, että neoklassisen talousteorian mukaan korkotason nousuun pitäisi liittyä siirtyminen työvoimaintensiivisempään teknologiaan. Kuvassa 4 tämä tarkoittaa siirtymistä pitkin tasokäyrää alaspäin samalla, kun työvoima/pääoma-suhde ( L/ K ) kasvaa ja panoksien hintasuhde ( w/ r) alenee. Voidaan kuitenkin esittää yksinkertaisia panos-tuotos-mallin kaltaisia vastaesimerkkejä, joissa tapahtuu aivan päinvastainen ilmiö. (Tästä englanninkielinen nimitys ongelmalle: capital reswitching.) K Y (L*,K*) w/r L Kuva 4: Talouden tasapaino. Tasapainossa tuotannon taso on Y ja panoksien määrät ( L *, K * ). Tuotannon tasoon Y liittyvä tuotantofunktion tasokäyrä on ( LK, )-koordinaatistossa origoon päin konveksi käyrä. Pisteessä ( * * L, K ) tasokäyrän tangentin kulmakerroin on yhtä suuri kuin panoksien hintasuhde ( w/ r ). Kunnollista ratkaisua näihin pääomateorian paradokseihin ei tähän päivään mennessä ole löydetty (ks. esim. Cohen ja Harcourt, 2003). Oikeastaan ainoa tyydyttävä vastaus ko. ongelmiin on väittää, että nykyisen modernin talousteorian ennustukset pitävät paikkansa approksimatiivisesti ja ettei talousteorian kanssa ristiriidassa olevilla ilmiöillä ole suurempaa empiiristä relevanssia. Jostain syystä näitä asioita on tutkittu empiirisesti hyvin vähän. Valtaosaa nykyajan taloustieteilijöistä ei pääomateorian anomaliat häiritse. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että niiden empiirinen relevanssi todella olisi osoitettu vähäiseksi, vaan lähinnä siitä, että harva taloustieteilijä nykyään on edes tietoinen niistä. Kansantaloustieteen opetukseen ei tällä hetkellä ainakaan Suomessa sisälly pääomateoriaa. Peruskurssilta lähtien opiskelijoille kerrotaan, että on olemassa tuotantofunktio ja siinä yksi pääomakantaa kuvaava muuttuja K. Sama toistuu opetuksen seuraavalla tasolla ja taas sitä seuraavalla.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Viitteet: Bliss C.J. 1975: Capital theory and the distribution of income. Advanced textbooks in economics, vol. 4. North-Holland Publishing Company, Amsterdam. Cohen A.J. ja G.C. Harcourt 2003: Whatever happened to the Cambridge capital theory controversies. Journal of Economic Perspectives 17, OECD 2001: Measuring Capital. OECD manual. Measurement of Capital Stocks, Consumption of Fixed Capital and Capital Services. Uimonen S. 2007: Suomen infrastruktuuripääoma: tiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 436, 56 s., Helsinki. Uimonen S. 2008: Suomen infrastruktuuripääoma: rautatiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 439, 54 s., Helsinki. Kirjoittajan yhteystiedot: Sakari Uimonen, erikoistutkija Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT p

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Nils Halla, Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna 2007 Taloudessa suhdanne taittui, mutta talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2008 ovat jonkin verran epävarmat. Globaalitalouden huippukausi lienee tältä erää päättymässä, mutta varsinainen globaali lama ei uhanne, joskaan ei ole poissuljettukaan. Julkinen talous on Suomessa vielä kohtuullisessa, jopa hyvässä kunnossa. Suuri määrä kuntaliitoksia on valmisteilla ja v alussa toteutumassa. Yksityistä kulutusta alkaa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen ja korkojen nousu. Metsäteollisuus Suomessa on laskusuunnassa ja metsäteollisuudessa on voimakas rakennemuutos käynnissä. Se yhdistettynä mahdolliseen ilmastomuutokseen tietää raakapuuhuollon kuljetuksissa järjestelytarpeita. Muuttoliike maassa oli ennätysvilkasta, Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa muuttovoittajia, Etelä-Savo ja Satakunta menettäjiä. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelytarpeet korostuvat. Liikenteen kasvu näyttää pitemmällä aikavälillä jatkuvan vakaana mm. väestönkasvun takia. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi. Suhdannehuippu ohitettiin vuoden 2007 keskivaiheilla Suomen talous oli vuonna 2007 edelleen hyvässä vedossa, joskin jälkikäteen on nähtävissä, että tämänkertainen suhdannehuippu ohitettiin joskus vuoden puolivälin tienoilla. Näkymät kaikilla toimialoilla säilyivät vahvoina, mutta aivan vuoden lopussa oli merkkejä tuotannon kasvun hidastumisesta. Talouskasvua oli 4,5 prosenttia. V korkeasta tuottavuuskasvusta palattiin suhdannetilanteeseen nähden normaalimmalle tasolle. Korkeahkot palkankorotukset ja hidastuva tuottavuuskehitys muuttavat tilannetta v. 2008, joskin teollisuuden työvoimakustannukset nousevat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa. Parina seuraavan vuotena talouden arvioidaan kasvavan noin 3 prosentin vuosivauhtia. Hidastuvaa kasvua ylläpitävät yksityisen kulutuksen lisäksi vienti. Kotimaiset investoinnit ovat laskussa. Yritysten rahoitusasema on toistaiseksi hyvä ja vaihtotase ylijäämäinen. Julkinen talous pysyy ylijäämäisenä ensi vuosikymmenelle julkisen hallinnon parantuneen rahoitusaseman takia. Myös kuntien talous oli viime vuonna jokseenkin tasapainossa, tosin monissa kunnissa käyttökate on edelleen miinuksella. Vienti vetää edelleen, joskin laskevasti. Vaihtosuhteen paranemista on haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin. Reaalitulojen kasvu oli vuonna 2007 melko suuri, 3 %:n vaiheilla. Kotitalouksien velkaantumisaste oli edelleen 100 prosentin rajalla (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, yli - 2 %, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Tulojen hitaaseen kasvuun ovat vaikuttaneet mm. aikaisemmat tupo- ja veroratkaisut, mutta syksyn 2007 alakoh-

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 taiset tuloratkaisut toivat melko suuret nimelliset korotukset. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste olikin edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Työllisyystilanteen arvioidaan edelleen paranevan. ja monilla aloilla työvoimasta on pulaa. Teollisuustuotannon muutos putosi vuoden 2006 huippuluvuista (yli 10 %) normaalimmalle n. 4 %:n tasolle. Rakentaminen kasvoi Suomessa n. 6 %. Asuntorakentamisessa ollaan menossa n. 5 %:n kasvuluvuista selvästi alaspäin jopa 1990 lamavuosien tasolle, muu rakentaminen jatkuu vielä vahvana. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, ja jonka taustalla ovat puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä pysyy kotimassa kokonaisuutena suunnilleen ennallaan. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2007 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat edelleen kohtuulliset, jopa hyvät. Osa suurista hankkeista on päättynyt, mutta uusia on alkanut tai käynnissä, mm. E18 Muurla-Lohja -moottoritie, Hakamäentien tien uudistus. Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. V maa- ja vesirakentamisen investoinnit kasvavat useiden suurten hankkeiden töiden päästyä täyteen vauhtiin. V vilkas kausi jatkuu edelleen Suomessa. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset näkymät etenkin Venäjän suunnassa ovat suotuisat. Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat valoisat. Maakuntien väliset erot tasoittuivat tai pysyivät ennallaan vuosina Aluetaloudellisesti parhaiten meni suurilla kaupunkiseuduilla. Vaikka erot maakuntien välillä ovatkin tasoittuneet, niin erot maakuntien sisällä saattavat olla suuret. Synkimpiä näkymät ovat Satakunnan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan maakunnissa ja ristiriitaisia mm. Etelä- Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Euro pysyi vahvana dollariin nähden. Euroalueen kasvussa näkyi piristymisen merkkejä. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin maltilliset, vaikka öljyn hinta on pysynyt korkealla. Tosin aivan vuoden lopulla kuluttajahintojen nousu oli 3 %:n luokkaa, mutta ehkä vain tilapäisesti. EKP:n koronnostot pysynevät maltillisina. Pahin skenaario olisi, että jo kallis euro vahvistuisi vielä dollariin nähden. Tämä heikentäisi euromaiden hintakilpailukykyä ja talouskasvun mahdollisuuksia. USA:n talouden vaikeudet eivät vielä v erityisemmin ehtineet vaikuttaa, mutta v tilanne voi olla toinen. Julkinen talous kunnossa Suomen talous oli vuonna 2007 paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EUmaissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen. Vaikka ylijäämä jatkunee pari seuraavaa vuotta, ilmiö on kuitenkin tilapäinen. Valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyi 3 %:ssa ja valtion velkasuhde parani hieman. Kuntien yleiset kehitysnäkymät pysyivät vielä valoisina ja erot maakuntien välillä ovat kaventumassa. Kuntien rahoitusasema on kiristymässä ja etenkin pääkaupunkiseudulla odotukset huonontuivat selvästi. Julkisen sektorin ylijäämäisyyden varaan ei kannata perustaa, vaikka se jotain pelivaraa antaakin julkisten toimintojen rahoittamiseen. Mm. odotettavien talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ ovat laajalti pohdittavana. Vuoden alussa tuli voimaan useita kuntaliitoksia (14), vuoden aikana päätettiin suuresta määrästä uusia ja lähivuosina liitoksia tulee lisää. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto ennätysvilkasta Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Työikäisiä arvioidaan v olevan vähemmän kuin nyt (edellinen ennuste: ). Alueellisesti väestö jakaantuu tasaisemmin, ja Pohjois-Suomessa väestöä olisi % aiemmin ennustettua enemmän v Nopeinta väestön kasvu on edelleen etelän kasvukeskusmaakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kuntien välinen muuttoliike, , oli v suurinta itsenäisyyden aikana. Väestönlisäys oli 0,4 % (23 000). Väkiluku kasvaa 11 maakunnassa, kärjessä Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Taantuvia on kahdeksan ja eniten määrällisesti menettävät Etelä-Savo ja Satakunta, suhteellisesti eniten väki vähenee Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Uuden väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden (runkoteiden) vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopein väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Esimerkiksi YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Autokannan kasvu jäi odotuksista mutta liikenne kasvoi Uusien henkilöautojen hankinta ja autokannan kasvu jäivät alle odotusten, kun vuoden 2008 alusta voimaan tullut autoveron lasku lähes pysähdytti autokaupan vuoden loppukuukausina. Autoveroa alennettiin edellisen kerran vuonna 2003 ja vuosina autokanta kasvoi 3-4 prosenttia vuodessa. Autokanta kasvoi vuonna ,3 %. Liikenteen kasvu hieman ylitti kasvun vuonna 2006 ja oli 3 % pääteillä. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi 2,9 ja raskas liikenne 3,8 prosenttia, joka on melko huomattavaa, joskin aivan loppuvuodesta liikenne alkoi hiipua. Maanteiden liikenne kasvoi 2,5 % (v ,9 %). Polttoaineiden korkeahko hintakaan ei juuri vaikuttanut. Raskaan liikenteen kasvu seuraili vaihteeksi teollisuustuotannon kasvua (3,7 %). Nopeinta liikenteen kasvu oli viime vuonna Lapin ja Oulun tiepiireissä. Vuoden 2002 jälkeen liikenteen alueellinen kehitys on tasoittunut, joskin erot ovat edelleen suuret. Muutos oli kasvavaa Itä-Uudellamaalla, Hämeen maakunnissa ja Lapissa, ja taantuvaa Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa suunnilleen USA:n autotiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on selvästi pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Ajokorttitiheyden korkea taso Suomessa etenkin nuorten keskuudessa voitaneen tulkita siten, että asennoituminen autoon on pysytellyt ennallaan. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Taas harvinaisen lämmin säävuosi Jo vuosi 2006 oli Suomessa harvinaisen lämmin ja sama jatkui vuonna 2007, joka WMO:n arvion mukaan oli pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin v jälkeen. Vuoden keskilämpötila oli 1-1,6 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi 2006/2007 jäi selvästi tavanomaista lyhyemmäksi. Lumi suli etelässä maaliskuun puolivälissä. Koko vuoden sademäärä oli tyypillinen tai paikoin hivenen suurempi. Sateet jakautuivat vuoden mittaan epätasaisesti, sateisin oli sisämaassa heinäkuu, ja etelä- ja lounaisrannikolla syyskuu. Marraskuussa Pohjois-Suomessa oli lunta cm, mutta muualla alle 10 cm. Vuodenvaihteessa lunta oli vain Pohjois-Suomessa. Loppusyksystä oli jo (kuten myös v. 2006) asetettava muutamille teille painorajoituksia kelirikon takia. Ympäristö IPCC julkisti uusimman ilmastoraporttinsa ja ilmastonmuutoksen torjunta nousi keskeiseksi ympäristöpoliittiseksi kysymykseksi fossiilista energiaa käyttävillä aloilla. Balin ympäristökokouksessa saavutettiin globaali konsensus siitä, että neuvottelut aloitetaan Kioton jälkeisistä (2012) toimista. Kioto-sopimuksen mukaanhan Suomi sitoutuu vuosina vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat olleen vuosittain n. 10 % yli Kioto-perusvuoden, v tosin jäätiin alle sen. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. EU asetti varsin tiukat bioenergian käyttötavoitteet. Tiehallinnon strategiset asiakkaat (avainasiakkaat) 1 Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa. Viidessä vuodessa ( ) se on noussut noin viidellä prosenttiyksiköllä ja 1 Tiehallinnon toiminnassa asiakasryhmän strategiset asiakkaat tarpeiden (+ tietyt erityistarpeet) ja niiden kehitysnäkymien perusteella toimien päästään siihen, että tuotteet ja palvelut vastaavat riittävästi myös muiden asiakkaiden tarpeita.

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ on tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Samana aikana julkisen liikenteen osuus on laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä hieman yli 10 prosenttiin. Kehitykseen vaikuttavat yhdyskuntakehitykseen liittyvät kehitystrendit; asumisen hinta taajamissa vs. haja-asutusalueella ja polttoaineen hinta suhteutettuna asumisen kustannuksiin sekä ruokakuntien 2-autoistuminen. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on samana ajanjaksona laskenut kolmella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Länsimetrosta tehty päätös helpottanee Länsiväylän kapasiteettiongelmia. Tosin kustannusten nousun vuoksi hankkeen rahoitus on auki. Henkilöliikennepalvelujen tuottajat Linja-autoliikenne on noin 10 prosenttia koko Suomen henkilöliikennesuoritteesta ja 57 prosenttia joukkoliikenteen suoritteesta. Linja-autoliikenteessä tehdään vuosittain n. 320 miljoonaa matkaa. Luku on ollut hieman laskussa. Taksiliikenteessä on n ajoneuvoa. Takseista 55 prosenttia toimii kaupungeissa ja 45 prosenttia maaseudulla ja vuosittainen liikennesuorite on n. 700 milj. ajoneuvokm. Yksityishenkilöiden matkat muodostavat puolet taksimatkoista. Taksien osuus julkisesta liikenteestä on kahdeksan prosenttia. Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan, vienti 6 % ja tuonti 7 % edellisestä vuodesta. Alkuvuoden reipas kasvu kuitenkin alkoi hiipua syksyllä. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa Saksan tuntumaan. Maantietransito kasvoi neljänneksen. Eniten lisääntyivät henkilöautojen (kuljetettiin kpl) sekä koneiden ja laitteiden kuljetukset. Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden tuontipaikkana vahvistui. Transitoliikenne kasvoi kaikilla raja-asemilla. Imatrasta tuli tärkein henkilöautokuljetusten rajanylityspaikka. Venäjän talouden kasvu jatkui hyvänä, ja säilynee 6 prosentin tuntumassa vielä ainakin muutaman vuoden. Venäjän Suomenlahden satamien rakennustyöt jatkuivat, mutta niiden maaliikenneyhteyksien parantaminen vienee vielä vuosia. Metsäteollisuuden puunhankinta Metsäteollisuudessa ilmoitettiin ja aloitettiin muutamia suuria tuotannonsupistamishankkeita (mm. Kemijärvi, Summa), ja lisää on tulossa v Puutullineuvotteluissa Venäjän kanssa ei edistytty, ja uhka puuntuonnin loppumisesta Venäjältä säilyy. Toteutuessaan ne veisivät jopa 6000 työpaikkaa Itä-Suomesta. Toisaalta puunhankintaa kotimaasta on mahdollista lisätä huomattavastikin. Leuto talvi 2006/2007 ja lämmin syksy sekä nopeasti vaihtelevat talviolosuhteet vaikeuttivat alemmalla tieverkolla raakapuun kuljetuksia. Kelirikkokausi keväällä oli vastoin ennakointeja helpohko. Tavarankuljetuspalveluiden tuottajat Tavaroiden kuljetukset maanteillä lisääntyivät huomattavan paljon (raskas liikenne 3,8 %) talouden ja ulkomaankaupan kasvun vauhdittamana. Logistiikan kannalta melko merkittävää oli Summan tehtaan lopettamiseen ym. liikenteen vähenemiseen liittynyt huolintayritys Stevecon ilmoitus siirtää Haminan toimintonsa (v aikana) Kotkaan. Kuljetusten kustannustaso on noussut nopeasti: v alun kustannustaso on v alkuun verrattuna n. 9 % korkeampi, perävaunuyhdistelmillä nousu on n. 10 %. Kustannukset siirtyvät melko välittömästi kuljetusten hintaan. Kustannusten nousu jatkuu voimakkaana v

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Kuva 1: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain vuosina Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 2: Öljytuotteiden kuluttajahinnat Suomessa Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto, Tilastokeskus. Hinnat vuoden 2007 rahassa, muutettu nykyrahaksi kuluttajahintaindeksin mukaan.

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Tulevaisuuden näkymiä -lehden sisältö v /2007 Reino Lampinen Globalisaatio ja liikenne ECMT/OECDsymposiumi Veijo Kokkarinen Tieliikenteen kuntaennuste Heidi Hillner-Huotari Hankintalaki uudistuu - mitä se merkitsee? Veijo Kokkarinen Lyhyesti: Venäjä-skenaarioita /2007 Pekka Tiainen Työvoima liikennealan työllisyysnäkymät Kati Kiiskilä ym. Tulevaisuuden liikkujaryhmät - haasteita suunnittelulle Veijo Kokkarinen Henkilöautotiheys Suomessa ja Euroopan Unionissa v Veijo Kokkarinen - Nils Halla Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna 2006 Nils Halla Tienpidon toimintaympäristö v /2007 Olli Wuori Suomen aluerakenne 2040 Veijo Kokkarinen Tieliikenne-ennuste , vuoden 2005 ennusteen tarkistaminen Veijo Kokkarinen Lyhyesti: Tilastokeskus nosti merkittävästi väestöennustettaan - Autolla, maksoi mitä maksoi 4/2007 Satu Lähteenoja Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Veijo Kokkarinen Aluekehityksen suuntia Veijo Kokkarinen Tieliikenteen kuntaennuste Nils Halla, Lauri Ali-Mattila Lyhyesti: Päästörajoituksia autoille Yhdysvalloissa - Öljyntuotannon kuviot muutoksessa

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot