Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm."

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm. Mikä infrastruktuuripääoma? Toimintaympäristökatsaus 2007

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältö 3 Lukijoille 5 Mikä infrastruktuuripääoma? 13 Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna Tulevaisuuden näkymien sisältö Lyhyesti: Kehityssuuntia John Hess: Tie pois öljystä Kuruma banare etenee Japanissa 24 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Infrastruktuuriin - maantiet, kadut, rautatiet jne. - on vuosikymmenten aikana sijoitettu valtaisa määrä rahaa. Julkisella puolellakin edellytetään nykyisin laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden arvosta. Laskelmat ovat perustuneet pääosin yksityisen puolen kirjanpitokäytäntöihin. Ne kuitenkin soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan väittää Sakari Uimonen kirjoituksessaan. Ns. äkkikuolema-poistoja soveltaen esimerkiksi Suomen maantieverkon pääoma-arvo olisi merkittävästi nykyisin käytettyä suurempi. Toimituksen kirjoituksessa luodaan katsaus v toimintaympäristötilanteeseen tienpidon kannalta. Lyhyesti -osassa ovat esillä kehitystrendit, öljyammattilaisen näkemys öljytilanteesta sekä autoistumiskehityksen hiipuminen Japanissa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Sakari Uimonen VATT Mikä infrastruktuuripääoma? Julkisen talouden tuloksellisuuden määrittämiseksi viranomaisilta edellytetään nykyään laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden määrästä. Pääomalaskelmat ovat pitkälti perustuneet yksityisellä sektorilla vakiintuneisiin kirjanpidon konventioihin. Näissä konventioissa poistosäännöt perustuvat lähinnä muihin tekijöihin kuin pääoman todellista kulumista eli pääoman suorituskyvyn alenemista koskeviin arvioihin. Tässä kirjoitelmassa argumentoidaan, että vakiintuneet poistotavat, lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poisto ja geometrinen poisto soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan. Näiden asemasta pitäisi soveltaa ns. äkkikuolemakulumiseen perustuvaa poistotapaa. Äskettäin ilmestyneisiin tutkimuksiin vedoten osoitetaan, että erilaiset poistotavat johtavat merkittäviin eroihin tie- ja rautatieverkostoon sitoutuneen pääoman varallisuusarvoissa. Kirjoitelmassa keskustellaan myös lyhyesti taloustieteen pääoman käsitteistä. Pääoman varallisuusarvo Pääomaesine tuottaa palvelusten virtaa, joka ulottuu hamaan tulevaisuuteen. Annetulla ajan hetkellä kaikkien sillä hetkellä ja tulevaisuudessa toteutuvien palveluksien taloudelliset arvot tiivistyvät pääomaesineen varallisuusarvoksi. Tyyppiesimerkki pääomaesineestä on kone, jolla on määrätty pitoaikansa, jonka kuluessa se tuottaa tuotetta. Annetulla ajan hetkellä ( t ) koneen tekemällä työllä on yritykselle tietty arvonsa ut. Koneen varallisuusarvo Wt hetkellä t on tulevien tuottojen nykyarvo: W t u u u t t+ 1 t+ 2 = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt + 2 )... r t on korko ajan hetkellä t, r t + 1 hetkellä t + 1jne. Koneen varallisuusarvo hankintahetkellä on sama kuin koneen hankintahinta. Yksi pääoman arvon laskennan keskeisistä ongelmista liittyy siihen, ettei pääomaesineen tuottamien palvelusten arvoja ( ut, u t + 1, jne.) yleensä voida havaita. Tavallisesti yritys omistaa koneen itse. Muussa tapauksessa arvot u t, jne. voitaisiin johtaa havaituista vuokrahinnoista koneiden vuokramarkkinoilla. Pääomaesineen varallisuusarvon määrittämiseksi tarvitaan oletuksia: 1. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiili riippuu pääomaesineen kulumisesta. Kuluminen voi olla fyysistä tai taloudellista tai molempia. 2. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiilin muoto eli pääomaesineen kulumistapa on annettua tyyppiä.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Pääomaesineen kulumistavan määrittää sarja 1,φ, 1 φ 2 jne., missä φ 1 on yksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus (tuotot suhteessa uuden pääomaesineen tuottoihin), on kaksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus jne. φ 2 Kuvassa 1 on esitetty tyypillisiä tehokkuuden profiileja eli (oletettuja) kulumistapoja 50 vuotta toiminnassa olevalle pääomaesineelle (katkoviivalla). Äkkikuolema kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Geometrinen kuluminen P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi Kuva 1: Pääomaesineen hinta- ( P ) ja ikä-tehokkuusprofiileja ( φ ). Vasemmalla puolella oleva kuva edustaa äkkikuolema-kulumista: pääomaesineen suorituskyky pysyy vakiona koko pitoaikansa ja romahtaa nollaan pitoajan umpeuduttua. Keskellä oleva kuva edustaa lineaarista kulumista: pääomaesineen suorituskyky alenee (viimeisintä vuotta lukuun ottamatta) joka vuosi samalla määrällä. Oikealla puolella oleva kuva edustaa geometristä kulumista: pääomaesineen kulumisaste on joka vuosi sama. (Kuvassa on tehty lisäoletus, että suorituskyky romahtaa nollaan 50 vuoden jälkeen.) Kulumistapaa koskevan oletuksen ja investoinnin pitoajan avulla voidaan laskea investoinnin varallisuusarvo pitoaikansa jokaisena vuotena. Kuvassa 1 on esitetty varallisuusarvot ( P ) yhden euron suuruiselle investoinnille. Äkkikuolemakulumisessa varallisuusarvo aleneminen on alkuvaiheessa hidasta kiihtyen loppua kohden. Lineaarisessa kulumisessa myös arvon aleneminen on lineaarista. Geometrisessä kulumisessa arvon aleneminen on alkuvaiheessaan nopeata hidastuen loppua kohden. Mainittakoon tässä yhteydessä kaksi Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa soveltamia pääoman käsitettä. Bruttopääoma on kaikkien vielä elossa olevien investointivuosikertojen kumulatiivinen summa. Investointivuosikerrat arvotetaan jälleenhankintahinnoin. Nettopääoma on poistamattomien investointivuosikertojen summa. Poistotapoina käytetään investointihyödykkeestä riippuen lineaarista tai geometristä poistotapaa. Edellä mainituista kulumistapaoletuksista geometrinen kuluminen on ollut taloustieteilijöiden suosiossa. Yksityisen ja julkisen sektorin pääomien kirjanpidollisten tasearvojen laskeminen perustuu joko lineaarisen kulumisen (arvonalenemisen) tai geometrisen kulumisen (jäännösarvopoisto) oletukseen. Kirjanpidollisissa konventioissa kulumistapaoletukset niihin liittyvine poistoprosentteineen eivät normaalisti perustu pääomaesineen todellista kulumista koskeviin havaintoihin.

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Taloustieteilijöiden suosima geometrisen kulumistavan oletus on käyttökelpoinen, koska se yksinkertaistaa malleja (erityisesti dynaamiset mallit) ja laskelmia aivan oleellisesti. Yksittäistapauksissa kukaan tuskin kiistää, että tämä kulumistapaoletus on varsin epäintuitiivinen; sillä on kuitenkin aggregaattitasolla väitetty päästävän hyviin tuloksiin. Edellä on tarkasteltu yhtä pääomaesinettä. Tavallisesti yrityksellä (alueella, taloudella) on käytettävissään useita erityyppisiä ja -ikäisiä pääomaesineitä. Näiden yhteenlaskettu pääoma-arvo annetulla ajan hetkellä saadaan yksinkertaisesti laskemalla yhteen eri koneisiin sillä hetkellä liittyvät varallisuusarvot. Tavanomaisten pääomaesineiden tuottamiin palveluksiin liittyvä taloudellinen arvo realisoituu säännöllisen tulovirran muodossa. Infrastruktuurihyödykkeet ovat erilaisia tässä suhteessa. Niiden tuottamiin palveluksiin liittyy taloudellista arvoa, joka ei välttämättä kuitenkaan realisoidu tulovirtana hyödykkeen tarjoajalle (julkiselle vallalle). Infrastruktuurihyödykkeen palvelukset tarjotaan vastikkeetta niitä tarvitseville. Vaikka tulovirta hyödykkeen tarjoajalle puuttuu, infrastruktuurihyödykkeen tuottamien palvelusten arvo voidaan määrittää samalla tavalla kuin tuotannollisen pääomahyödykkeen kohdalla. Samat pääoman käsitteet koskevat tavanomaisia tuotannollisia yms. ja infrastruktuurihyödykkeitä. Edellä annettiin ymmärtää, että kulumistapaa koskevat oletukset pääomalaskelmissa perustuvat normaalisti enemmän tarkoituksenmukaisuuteen kuin todellista kulumista koskeviin havaintoihin. Pääomalaskelmissa tehtyjä välttämättömiä poisto-oletuksia on kuitenkin ulkopuolisen vaikea kiistää ilman pääomaesineen todellista kulumista koskevia havaintoja, joita jostain syystä ei paljoakaan tehdä. Infrastruktuurihyödykkeen kohdalla asia on toisin. Etukäteen ajatellen äkkikuolema-tyyppinen kuluminen on realistisin kulumistapaa koskeva oletus, koska hyödykkeestä vastaavien viranomaisten lakisääteisenä tehtävänä on pitää hyödykkeen suorituskyky jatkuvasti korkealla tasolla. Suorituskyvyn ylläpito tapahtuu säännöllisin väliajoin toimeenpantavilla kunnossapito- ja korvausinvestoinneilla. Infrastruktuurihyödyke siis eroaa tavanomaisesta tuotannollisesta investoinnista kulumistapansa ja alkuperäiseen investointiin liittyvien säännöllisten kunnossapito- ja korvausinvestointien suhteen. Tällä on vaikutusta myös pääomalaskelmien kaavaan; kunnossapitoinvestoinnit on otettava pääomalaskelmissa eksplisiittisesti huomioon. Pääomateorian perusyhtälö (*) muuttuu muotoon: W u u u t t+ 1 t+ 2 t = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt+2) cs c 1 s2... (1 + r)...(1 + r ) (1 + r)...(1 + r ) t s1 t ss... (**) Toisin sanoen tulovirran nykyarvosta vähennetään tulevien korjausinvestointien nykyarvo. ( cs 1 on korjausinvestointi seuraavana eteen tulevan ajankohtana s 1, c on korjausinvestointi sitä seuraavana ajankohtana s 2, jne.) s 2

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Poisto-oletuksien vaikutus pääoman varallisuusarvoihin Oma mielenkiintonsa on sillä, miten suuriin eroihin eri kulumistapoja koskevat oletukset voivat johtaa. Tämän selvittäminen oli yhtenä motiivina kahdessa tutkimuksessa (Uimonen 2007 ja 2008), joissa pyrittiin arvioimaan tie- ja rautatieverkostoihin sitoutuneiden pääomien arvot verkostojen koko olemassaolonsa ajalta. Tutkimuksissa suoritettujen laskelmien idea on yksinkertainen. Ensimmäisessä vaiheessa inventoidaan verkostojen vuosittaiset muutokset (uudet yhteydet, uudet sillat, rautateiden sähköistyskilometrien muutokset jne.). Soveltamalla seuraavaksi jälleenhankintahintoja näihin muutoksiin saadaan uusinvestoinnit tämän hetken hintatasossa. Peruskorjauskustannuksien arvioiminen perustuu toteutettuja toimenpiteitä koskeviin havaintoihin ja jälleenhankintahintoihin, ja milloin havaintoja ei ole käytettävissä, insinöörien pitoaikasuosituksiin. Tutkimuksissa oletettiin vakaana pysyvä 4 %:n korkotaso. Tieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 2. Äkkikuolema-kulumisoletuksella tievarallisuuden arvoksi vuonna 2003 saadaan noin 37 mrd. euroa, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 11,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 15 mrd. euroa. Lineaarisessa kulumisessa on käytetty samoja poistoprosentteja tien eri komponenteille kuin Tiehallinnon taselaskelmissa, geometrisessa kulumisessa kulumisasteeksi valittiin 3 %. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuoden 1998 jälkeen ovat jonkin verran suurempia kuin vastaavilla periaatteilla tutkimuksessa lasketut varallisuusarvot (lineaarisen arvon alenemisen oletus) mutta suuruusluokat täsmäävät Äkkikuolema kuluminen Geometrinen kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Mrd. euroa Vuosi Kuva 2: Tievarallisuuden arvo vuosina erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla ja toteutuneet tasearvot vuosina

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Rautatieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 3. Äkkikuolema-oletuksella rautatievarallisuuden arvoksi saadaan noin 7 mrd. euroa vuonna 2005, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 4,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 5,2 mrd. euroa. Kuvaan on piirretty myös bruttopääoman (alkuperäisten pääomakannassa vielä mukana olevien investointien kumulatiivinen summa) kehitys. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuosina ovat olleet noin 1,5 mrd. pienemmät kuin mallilla vastaavilla periaatteilla lasketut varallisuusarvot (lineaarinen kuluminen). Ero on suhteellisesti melko suuri. Yhtenä syynä siihen voi olla kirjanpidon tasearvojen perustuminen historiallisiin arvoihin Eri käsitteiden mukaiset rautateiden varallisuusarvot Bruttopääoma Varallisuus: äkkikuolema kuluminen Varallisuus: geometrinen kuluminen Varallisuus: lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Milj. euroa Vuosi Kuva 3: Rautatievarallisuuden arvo erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla vuosina ja toteutuneet tasearvot vuosina Tuloksien perusteella näyttää selvältä, että pääoman kulumista koskevilla oletuksilla on merkitystä. Tarkemmin sanottuna äkkikuolema-oletuksella saatujen varallisuusarvojen ero muilla pääoman kulumista koskevilla oletuksilla saatuihin pääoman varallisuusarvoihin on merkittävä. Erot johtuvat toisaalta eroista tavoissa, joilla varallisuuden arvo yksittäisen investoinnin kohdalla laskee (ks. kuvan 1 yhtenäisellä viivalla piirretyt käyrät), ja toisaalta pitoajoista. Lineaarisen kulumisen kohdalla koko investoinnin tai korvausinvestoinnin oletetaan poistuvan pääomakannasta oletetussa ajassa (tyypillisesti 50 vuotta); äkkikuolema-kulumisessa osa investoinnin arvosta voi elää koko elinkaarensa ajan. Mihin laskelmia pääoman varallisuusarvoista sitten tarvitaan? Tähän voisi vastata toisella kysymyksellä: mihin kirjanpidon tasearvoja tarvitaan. Kirjanpidon taseet, niin yksityiset kuin julkiset, toimivat informaation lähteenä mitä moninaisimmissa päätöksentekotilanteissa. Johtuen mielivaltaisista poistosäännöistä ja siitä, että luvut perustuvat historiallisiin, deflatoimattomiin arvoihin valistuneella käyttäjä-

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 kunnalla on aina omat varauksensa käytettyjen lukujen luotettavuuden suhteen. Miten paljon suurempi taseiden lukuihin sisältyvä informaatioarvo olisikaan, jos taseiden kirjauskäytäntöjä korjattaisiin näissä suhteissa! Infrastruktuurista vastaavilla viranomaisilla on ollut tapana perustella sektorinsa vuotuista kunnossapitomäärärahojen tarvetta kirjanpidon tasearvoista laskettujen poistojen avulla. Jos (kun) poistokäytäntönä on lineaariseen arvon alenemiseen perustuva tasapoisto, euromääräiset poistot kuvaavat huonosti todellista kunnossapidon tarvetta. On vaikea perustella sitä, että infrastruktuuripääoman arvo laskisi lineaarisesti. Ellei pääoma-arvo laske lineaarisesti, ei lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poistolaskelmakaan voi antaa luotettavaa kuvaa kunnossapitomäärärahojen tarpeesta. Taloustieteen pääoman käsitteet Tähän saakka ollaan tässä esityksessä oltu suhteellisen selvillä vesillä. Asiat mutkistuvat, kun aletaan puhua kansantaloustieteen tarvitsemista pääoman käsitteistä. Pääoma on yksi keskeisimmistä mutta samalla hankalimmista ja kiistanalaisimmista taloustieteen käsitteistä. Bliss in (1975) mukaan Kaikki taloustieteen kiistat on ratkaistu, kun pääoman käsitteestä on päästy yhteisymmärrykseen. Modernissa (neoklassisessa) talousteoriassa pääoman käsite liittyy erottamattomasti tuotantofunktion käsitteeseen. Tuotantofunktio (esim. Y = f( K, L), missä Y on tuotanto, K on pääoma ja L on työvoima) kuvaa saavutettavissa olevaa tuotannon määrää annetuilla panoksilla. Ongelman ydin on siinä, että yhden muuttujan K pitäisi kuvata kaikkien heterogeenisten tuotantovälineiden tuotantopotentiaalia. Ensimmäinen eteen tuleva kysymys (ns. aggregointiongelma) liittyy siihen, miten pääoma-arvo (sen muutos) voidaan jakaa hinta- ja määräkomponenttiinsa. Ongelmaa on käsitelty perusteellisesti ns. indeksiteoriassa. Toinen kysymys liittyy siihen, että pääoman varallisuusarvo kuvaa huonosti hetkellistä tuotantopotentiaalia; se kuvaa pikemminkin pääomaesineiden koko jäljellä olevaa tuotantopotentiaalia. Ratkaisuna on ns. tuottavan pääomakannan käsite eli tuotoilla ( u ) painotettujen investointivuosikertojen summa (ks. OECD, 2001). Taloustieteen syvemmät kiistat liittyvät kuitenkin siihen, että itse pääoman ja tuotantofunktion käsitteet yhdessä ovat ongelmallisia ja jopa ristiriitaisia. Näistä kysymyksistä on kiistelty 1950-luvun loppupuolelta lähtien (ns. Cambridge controversy). Neoklassinen talousteoria selittää tuotantopanoksien (pääoma, työ jne.) määrän ja panoksien hinnan (korko, palkka jne.) määräytyvän yhtäaikaisesti markkinoilla talouden toimijoiden (kotitaloudet, yritykset) vapaiden ja itsekkäiden päätösten (hyödyn ja voiton maksimointi) tuloksena. Annetulla ajan hetkellä saavutettua tasapainoa on luonnehdittu kuvassa 4. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että pääoman pitäisi toimia itsenäisenä muuttujana talouden tasapainon (ml. pääomakanta ja korkotaso) määräytymisessä. Korkotaso kuitenkin vaikuttaa sisäisesti itse pääomamuuttujan arvoon (vrt. esim. yhtälöt (*) ja (**)). Tästä ilmiöstä on käytetty nimitystä Wicksell -vaikutus lanseeraajansa, viime vuosisadan alkupuolella eläneen ruotsalaisen taloustieteilijän Knut Wicksellin mukaan.

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Toinen ongelma liittyy siihen, että neoklassisen talousteorian mukaan korkotason nousuun pitäisi liittyä siirtyminen työvoimaintensiivisempään teknologiaan. Kuvassa 4 tämä tarkoittaa siirtymistä pitkin tasokäyrää alaspäin samalla, kun työvoima/pääoma-suhde ( L/ K ) kasvaa ja panoksien hintasuhde ( w/ r) alenee. Voidaan kuitenkin esittää yksinkertaisia panos-tuotos-mallin kaltaisia vastaesimerkkejä, joissa tapahtuu aivan päinvastainen ilmiö. (Tästä englanninkielinen nimitys ongelmalle: capital reswitching.) K Y (L*,K*) w/r L Kuva 4: Talouden tasapaino. Tasapainossa tuotannon taso on Y ja panoksien määrät ( L *, K * ). Tuotannon tasoon Y liittyvä tuotantofunktion tasokäyrä on ( LK, )-koordinaatistossa origoon päin konveksi käyrä. Pisteessä ( * * L, K ) tasokäyrän tangentin kulmakerroin on yhtä suuri kuin panoksien hintasuhde ( w/ r ). Kunnollista ratkaisua näihin pääomateorian paradokseihin ei tähän päivään mennessä ole löydetty (ks. esim. Cohen ja Harcourt, 2003). Oikeastaan ainoa tyydyttävä vastaus ko. ongelmiin on väittää, että nykyisen modernin talousteorian ennustukset pitävät paikkansa approksimatiivisesti ja ettei talousteorian kanssa ristiriidassa olevilla ilmiöillä ole suurempaa empiiristä relevanssia. Jostain syystä näitä asioita on tutkittu empiirisesti hyvin vähän. Valtaosaa nykyajan taloustieteilijöistä ei pääomateorian anomaliat häiritse. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että niiden empiirinen relevanssi todella olisi osoitettu vähäiseksi, vaan lähinnä siitä, että harva taloustieteilijä nykyään on edes tietoinen niistä. Kansantaloustieteen opetukseen ei tällä hetkellä ainakaan Suomessa sisälly pääomateoriaa. Peruskurssilta lähtien opiskelijoille kerrotaan, että on olemassa tuotantofunktio ja siinä yksi pääomakantaa kuvaava muuttuja K. Sama toistuu opetuksen seuraavalla tasolla ja taas sitä seuraavalla.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Viitteet: Bliss C.J. 1975: Capital theory and the distribution of income. Advanced textbooks in economics, vol. 4. North-Holland Publishing Company, Amsterdam. Cohen A.J. ja G.C. Harcourt 2003: Whatever happened to the Cambridge capital theory controversies. Journal of Economic Perspectives 17, OECD 2001: Measuring Capital. OECD manual. Measurement of Capital Stocks, Consumption of Fixed Capital and Capital Services. Uimonen S. 2007: Suomen infrastruktuuripääoma: tiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 436, 56 s., Helsinki. Uimonen S. 2008: Suomen infrastruktuuripääoma: rautatiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 439, 54 s., Helsinki. Kirjoittajan yhteystiedot: Sakari Uimonen, erikoistutkija Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT p

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Nils Halla, Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna 2007 Taloudessa suhdanne taittui, mutta talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2008 ovat jonkin verran epävarmat. Globaalitalouden huippukausi lienee tältä erää päättymässä, mutta varsinainen globaali lama ei uhanne, joskaan ei ole poissuljettukaan. Julkinen talous on Suomessa vielä kohtuullisessa, jopa hyvässä kunnossa. Suuri määrä kuntaliitoksia on valmisteilla ja v alussa toteutumassa. Yksityistä kulutusta alkaa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen ja korkojen nousu. Metsäteollisuus Suomessa on laskusuunnassa ja metsäteollisuudessa on voimakas rakennemuutos käynnissä. Se yhdistettynä mahdolliseen ilmastomuutokseen tietää raakapuuhuollon kuljetuksissa järjestelytarpeita. Muuttoliike maassa oli ennätysvilkasta, Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa muuttovoittajia, Etelä-Savo ja Satakunta menettäjiä. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelytarpeet korostuvat. Liikenteen kasvu näyttää pitemmällä aikavälillä jatkuvan vakaana mm. väestönkasvun takia. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi. Suhdannehuippu ohitettiin vuoden 2007 keskivaiheilla Suomen talous oli vuonna 2007 edelleen hyvässä vedossa, joskin jälkikäteen on nähtävissä, että tämänkertainen suhdannehuippu ohitettiin joskus vuoden puolivälin tienoilla. Näkymät kaikilla toimialoilla säilyivät vahvoina, mutta aivan vuoden lopussa oli merkkejä tuotannon kasvun hidastumisesta. Talouskasvua oli 4,5 prosenttia. V korkeasta tuottavuuskasvusta palattiin suhdannetilanteeseen nähden normaalimmalle tasolle. Korkeahkot palkankorotukset ja hidastuva tuottavuuskehitys muuttavat tilannetta v. 2008, joskin teollisuuden työvoimakustannukset nousevat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa. Parina seuraavan vuotena talouden arvioidaan kasvavan noin 3 prosentin vuosivauhtia. Hidastuvaa kasvua ylläpitävät yksityisen kulutuksen lisäksi vienti. Kotimaiset investoinnit ovat laskussa. Yritysten rahoitusasema on toistaiseksi hyvä ja vaihtotase ylijäämäinen. Julkinen talous pysyy ylijäämäisenä ensi vuosikymmenelle julkisen hallinnon parantuneen rahoitusaseman takia. Myös kuntien talous oli viime vuonna jokseenkin tasapainossa, tosin monissa kunnissa käyttökate on edelleen miinuksella. Vienti vetää edelleen, joskin laskevasti. Vaihtosuhteen paranemista on haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin. Reaalitulojen kasvu oli vuonna 2007 melko suuri, 3 %:n vaiheilla. Kotitalouksien velkaantumisaste oli edelleen 100 prosentin rajalla (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, yli - 2 %, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Tulojen hitaaseen kasvuun ovat vaikuttaneet mm. aikaisemmat tupo- ja veroratkaisut, mutta syksyn 2007 alakoh-

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 taiset tuloratkaisut toivat melko suuret nimelliset korotukset. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste olikin edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Työllisyystilanteen arvioidaan edelleen paranevan. ja monilla aloilla työvoimasta on pulaa. Teollisuustuotannon muutos putosi vuoden 2006 huippuluvuista (yli 10 %) normaalimmalle n. 4 %:n tasolle. Rakentaminen kasvoi Suomessa n. 6 %. Asuntorakentamisessa ollaan menossa n. 5 %:n kasvuluvuista selvästi alaspäin jopa 1990 lamavuosien tasolle, muu rakentaminen jatkuu vielä vahvana. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, ja jonka taustalla ovat puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä pysyy kotimassa kokonaisuutena suunnilleen ennallaan. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2007 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat edelleen kohtuulliset, jopa hyvät. Osa suurista hankkeista on päättynyt, mutta uusia on alkanut tai käynnissä, mm. E18 Muurla-Lohja -moottoritie, Hakamäentien tien uudistus. Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. V maa- ja vesirakentamisen investoinnit kasvavat useiden suurten hankkeiden töiden päästyä täyteen vauhtiin. V vilkas kausi jatkuu edelleen Suomessa. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset näkymät etenkin Venäjän suunnassa ovat suotuisat. Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat valoisat. Maakuntien väliset erot tasoittuivat tai pysyivät ennallaan vuosina Aluetaloudellisesti parhaiten meni suurilla kaupunkiseuduilla. Vaikka erot maakuntien välillä ovatkin tasoittuneet, niin erot maakuntien sisällä saattavat olla suuret. Synkimpiä näkymät ovat Satakunnan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan maakunnissa ja ristiriitaisia mm. Etelä- Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Euro pysyi vahvana dollariin nähden. Euroalueen kasvussa näkyi piristymisen merkkejä. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin maltilliset, vaikka öljyn hinta on pysynyt korkealla. Tosin aivan vuoden lopulla kuluttajahintojen nousu oli 3 %:n luokkaa, mutta ehkä vain tilapäisesti. EKP:n koronnostot pysynevät maltillisina. Pahin skenaario olisi, että jo kallis euro vahvistuisi vielä dollariin nähden. Tämä heikentäisi euromaiden hintakilpailukykyä ja talouskasvun mahdollisuuksia. USA:n talouden vaikeudet eivät vielä v erityisemmin ehtineet vaikuttaa, mutta v tilanne voi olla toinen. Julkinen talous kunnossa Suomen talous oli vuonna 2007 paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EUmaissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen. Vaikka ylijäämä jatkunee pari seuraavaa vuotta, ilmiö on kuitenkin tilapäinen. Valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyi 3 %:ssa ja valtion velkasuhde parani hieman. Kuntien yleiset kehitysnäkymät pysyivät vielä valoisina ja erot maakuntien välillä ovat kaventumassa. Kuntien rahoitusasema on kiristymässä ja etenkin pääkaupunkiseudulla odotukset huonontuivat selvästi. Julkisen sektorin ylijäämäisyyden varaan ei kannata perustaa, vaikka se jotain pelivaraa antaakin julkisten toimintojen rahoittamiseen. Mm. odotettavien talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ ovat laajalti pohdittavana. Vuoden alussa tuli voimaan useita kuntaliitoksia (14), vuoden aikana päätettiin suuresta määrästä uusia ja lähivuosina liitoksia tulee lisää. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto ennätysvilkasta Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Työikäisiä arvioidaan v olevan vähemmän kuin nyt (edellinen ennuste: ). Alueellisesti väestö jakaantuu tasaisemmin, ja Pohjois-Suomessa väestöä olisi % aiemmin ennustettua enemmän v Nopeinta väestön kasvu on edelleen etelän kasvukeskusmaakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kuntien välinen muuttoliike, , oli v suurinta itsenäisyyden aikana. Väestönlisäys oli 0,4 % (23 000). Väkiluku kasvaa 11 maakunnassa, kärjessä Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Taantuvia on kahdeksan ja eniten määrällisesti menettävät Etelä-Savo ja Satakunta, suhteellisesti eniten väki vähenee Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Uuden väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden (runkoteiden) vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopein väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Esimerkiksi YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Autokannan kasvu jäi odotuksista mutta liikenne kasvoi Uusien henkilöautojen hankinta ja autokannan kasvu jäivät alle odotusten, kun vuoden 2008 alusta voimaan tullut autoveron lasku lähes pysähdytti autokaupan vuoden loppukuukausina. Autoveroa alennettiin edellisen kerran vuonna 2003 ja vuosina autokanta kasvoi 3-4 prosenttia vuodessa. Autokanta kasvoi vuonna ,3 %. Liikenteen kasvu hieman ylitti kasvun vuonna 2006 ja oli 3 % pääteillä. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi 2,9 ja raskas liikenne 3,8 prosenttia, joka on melko huomattavaa, joskin aivan loppuvuodesta liikenne alkoi hiipua. Maanteiden liikenne kasvoi 2,5 % (v ,9 %). Polttoaineiden korkeahko hintakaan ei juuri vaikuttanut. Raskaan liikenteen kasvu seuraili vaihteeksi teollisuustuotannon kasvua (3,7 %). Nopeinta liikenteen kasvu oli viime vuonna Lapin ja Oulun tiepiireissä. Vuoden 2002 jälkeen liikenteen alueellinen kehitys on tasoittunut, joskin erot ovat edelleen suuret. Muutos oli kasvavaa Itä-Uudellamaalla, Hämeen maakunnissa ja Lapissa, ja taantuvaa Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa suunnilleen USA:n autotiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on selvästi pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Ajokorttitiheyden korkea taso Suomessa etenkin nuorten keskuudessa voitaneen tulkita siten, että asennoituminen autoon on pysytellyt ennallaan. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Taas harvinaisen lämmin säävuosi Jo vuosi 2006 oli Suomessa harvinaisen lämmin ja sama jatkui vuonna 2007, joka WMO:n arvion mukaan oli pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin v jälkeen. Vuoden keskilämpötila oli 1-1,6 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi 2006/2007 jäi selvästi tavanomaista lyhyemmäksi. Lumi suli etelässä maaliskuun puolivälissä. Koko vuoden sademäärä oli tyypillinen tai paikoin hivenen suurempi. Sateet jakautuivat vuoden mittaan epätasaisesti, sateisin oli sisämaassa heinäkuu, ja etelä- ja lounaisrannikolla syyskuu. Marraskuussa Pohjois-Suomessa oli lunta cm, mutta muualla alle 10 cm. Vuodenvaihteessa lunta oli vain Pohjois-Suomessa. Loppusyksystä oli jo (kuten myös v. 2006) asetettava muutamille teille painorajoituksia kelirikon takia. Ympäristö IPCC julkisti uusimman ilmastoraporttinsa ja ilmastonmuutoksen torjunta nousi keskeiseksi ympäristöpoliittiseksi kysymykseksi fossiilista energiaa käyttävillä aloilla. Balin ympäristökokouksessa saavutettiin globaali konsensus siitä, että neuvottelut aloitetaan Kioton jälkeisistä (2012) toimista. Kioto-sopimuksen mukaanhan Suomi sitoutuu vuosina vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat olleen vuosittain n. 10 % yli Kioto-perusvuoden, v tosin jäätiin alle sen. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. EU asetti varsin tiukat bioenergian käyttötavoitteet. Tiehallinnon strategiset asiakkaat (avainasiakkaat) 1 Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa. Viidessä vuodessa ( ) se on noussut noin viidellä prosenttiyksiköllä ja 1 Tiehallinnon toiminnassa asiakasryhmän strategiset asiakkaat tarpeiden (+ tietyt erityistarpeet) ja niiden kehitysnäkymien perusteella toimien päästään siihen, että tuotteet ja palvelut vastaavat riittävästi myös muiden asiakkaiden tarpeita.

Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia

Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia Sakari Uimonen DI, VTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkisen talouden tuloksellisuuden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2004-2040 Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2004-2040 Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2005 Tiehallinto Helsinki 2005 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2.3.2011

Kaupan näkymät 2.3.2011 Kaupan näkymät 2.3.2011 Kuluttajabarometri: Miltä kuluttajien ostoaikomukset näyttävät? Pellervo Marja-aho suunnittelija pellervo.marja-aho@tilastokeskus.fi p. (09) 1734 3349 Mikä on kuluttajabarometri?

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot