Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm.
|
|
- Maria Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältää mm. Mikä infrastruktuuripääoma? Toimintaympäristökatsaus 2007
2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Sisältö 3 Lukijoille 5 Mikä infrastruktuuripääoma? 13 Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna Tulevaisuuden näkymien sisältö Lyhyesti: Kehityssuuntia John Hess: Tie pois öljystä Kuruma banare etenee Japanissa 24 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN
3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008
4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Infrastruktuuriin - maantiet, kadut, rautatiet jne. - on vuosikymmenten aikana sijoitettu valtaisa määrä rahaa. Julkisella puolellakin edellytetään nykyisin laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden arvosta. Laskelmat ovat perustuneet pääosin yksityisen puolen kirjanpitokäytäntöihin. Ne kuitenkin soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan väittää Sakari Uimonen kirjoituksessaan. Ns. äkkikuolema-poistoja soveltaen esimerkiksi Suomen maantieverkon pääoma-arvo olisi merkittävästi nykyisin käytettyä suurempi. Toimituksen kirjoituksessa luodaan katsaus v toimintaympäristötilanteeseen tienpidon kannalta. Lyhyesti -osassa ovat esillä kehitystrendit, öljyammattilaisen näkemys öljytilanteesta sekä autoistumiskehityksen hiipuminen Japanissa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:
5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008
6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Sakari Uimonen VATT Mikä infrastruktuuripääoma? Julkisen talouden tuloksellisuuden määrittämiseksi viranomaisilta edellytetään nykyään laskelmia infrastruktuuriin sitoutuneen varallisuuden määrästä. Pääomalaskelmat ovat pitkälti perustuneet yksityisellä sektorilla vakiintuneisiin kirjanpidon konventioihin. Näissä konventioissa poistosäännöt perustuvat lähinnä muihin tekijöihin kuin pääoman todellista kulumista eli pääoman suorituskyvyn alenemista koskeviin arvioihin. Tässä kirjoitelmassa argumentoidaan, että vakiintuneet poistotavat, lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poisto ja geometrinen poisto soveltuvat huonosti infrastruktuuripääomaan. Näiden asemasta pitäisi soveltaa ns. äkkikuolemakulumiseen perustuvaa poistotapaa. Äskettäin ilmestyneisiin tutkimuksiin vedoten osoitetaan, että erilaiset poistotavat johtavat merkittäviin eroihin tie- ja rautatieverkostoon sitoutuneen pääoman varallisuusarvoissa. Kirjoitelmassa keskustellaan myös lyhyesti taloustieteen pääoman käsitteistä. Pääoman varallisuusarvo Pääomaesine tuottaa palvelusten virtaa, joka ulottuu hamaan tulevaisuuteen. Annetulla ajan hetkellä kaikkien sillä hetkellä ja tulevaisuudessa toteutuvien palveluksien taloudelliset arvot tiivistyvät pääomaesineen varallisuusarvoksi. Tyyppiesimerkki pääomaesineestä on kone, jolla on määrätty pitoaikansa, jonka kuluessa se tuottaa tuotetta. Annetulla ajan hetkellä ( t ) koneen tekemällä työllä on yritykselle tietty arvonsa ut. Koneen varallisuusarvo Wt hetkellä t on tulevien tuottojen nykyarvo: W t u u u t t+ 1 t+ 2 = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt + 2 )... r t on korko ajan hetkellä t, r t + 1 hetkellä t + 1jne. Koneen varallisuusarvo hankintahetkellä on sama kuin koneen hankintahinta. Yksi pääoman arvon laskennan keskeisistä ongelmista liittyy siihen, ettei pääomaesineen tuottamien palvelusten arvoja ( ut, u t + 1, jne.) yleensä voida havaita. Tavallisesti yritys omistaa koneen itse. Muussa tapauksessa arvot u t, jne. voitaisiin johtaa havaituista vuokrahinnoista koneiden vuokramarkkinoilla. Pääomaesineen varallisuusarvon määrittämiseksi tarvitaan oletuksia: 1. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiili riippuu pääomaesineen kulumisesta. Kuluminen voi olla fyysistä tai taloudellista tai molempia. 2. Tuottojen ut, u t + 1, jne. profiilin muoto eli pääomaesineen kulumistapa on annettua tyyppiä.
7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Pääomaesineen kulumistavan määrittää sarja 1,φ, 1 φ 2 jne., missä φ 1 on yksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus (tuotot suhteessa uuden pääomaesineen tuottoihin), on kaksi vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuus jne. φ 2 Kuvassa 1 on esitetty tyypillisiä tehokkuuden profiileja eli (oletettuja) kulumistapoja 50 vuotta toiminnassa olevalle pääomaesineelle (katkoviivalla). Äkkikuolema kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Geometrinen kuluminen P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi P, φ P φ Vuosi Kuva 1: Pääomaesineen hinta- ( P ) ja ikä-tehokkuusprofiileja ( φ ). Vasemmalla puolella oleva kuva edustaa äkkikuolema-kulumista: pääomaesineen suorituskyky pysyy vakiona koko pitoaikansa ja romahtaa nollaan pitoajan umpeuduttua. Keskellä oleva kuva edustaa lineaarista kulumista: pääomaesineen suorituskyky alenee (viimeisintä vuotta lukuun ottamatta) joka vuosi samalla määrällä. Oikealla puolella oleva kuva edustaa geometristä kulumista: pääomaesineen kulumisaste on joka vuosi sama. (Kuvassa on tehty lisäoletus, että suorituskyky romahtaa nollaan 50 vuoden jälkeen.) Kulumistapaa koskevan oletuksen ja investoinnin pitoajan avulla voidaan laskea investoinnin varallisuusarvo pitoaikansa jokaisena vuotena. Kuvassa 1 on esitetty varallisuusarvot ( P ) yhden euron suuruiselle investoinnille. Äkkikuolemakulumisessa varallisuusarvo aleneminen on alkuvaiheessa hidasta kiihtyen loppua kohden. Lineaarisessa kulumisessa myös arvon aleneminen on lineaarista. Geometrisessä kulumisessa arvon aleneminen on alkuvaiheessaan nopeata hidastuen loppua kohden. Mainittakoon tässä yhteydessä kaksi Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa soveltamia pääoman käsitettä. Bruttopääoma on kaikkien vielä elossa olevien investointivuosikertojen kumulatiivinen summa. Investointivuosikerrat arvotetaan jälleenhankintahinnoin. Nettopääoma on poistamattomien investointivuosikertojen summa. Poistotapoina käytetään investointihyödykkeestä riippuen lineaarista tai geometristä poistotapaa. Edellä mainituista kulumistapaoletuksista geometrinen kuluminen on ollut taloustieteilijöiden suosiossa. Yksityisen ja julkisen sektorin pääomien kirjanpidollisten tasearvojen laskeminen perustuu joko lineaarisen kulumisen (arvonalenemisen) tai geometrisen kulumisen (jäännösarvopoisto) oletukseen. Kirjanpidollisissa konventioissa kulumistapaoletukset niihin liittyvine poistoprosentteineen eivät normaalisti perustu pääomaesineen todellista kulumista koskeviin havaintoihin.
8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Taloustieteilijöiden suosima geometrisen kulumistavan oletus on käyttökelpoinen, koska se yksinkertaistaa malleja (erityisesti dynaamiset mallit) ja laskelmia aivan oleellisesti. Yksittäistapauksissa kukaan tuskin kiistää, että tämä kulumistapaoletus on varsin epäintuitiivinen; sillä on kuitenkin aggregaattitasolla väitetty päästävän hyviin tuloksiin. Edellä on tarkasteltu yhtä pääomaesinettä. Tavallisesti yrityksellä (alueella, taloudella) on käytettävissään useita erityyppisiä ja -ikäisiä pääomaesineitä. Näiden yhteenlaskettu pääoma-arvo annetulla ajan hetkellä saadaan yksinkertaisesti laskemalla yhteen eri koneisiin sillä hetkellä liittyvät varallisuusarvot. Tavanomaisten pääomaesineiden tuottamiin palveluksiin liittyvä taloudellinen arvo realisoituu säännöllisen tulovirran muodossa. Infrastruktuurihyödykkeet ovat erilaisia tässä suhteessa. Niiden tuottamiin palveluksiin liittyy taloudellista arvoa, joka ei välttämättä kuitenkaan realisoidu tulovirtana hyödykkeen tarjoajalle (julkiselle vallalle). Infrastruktuurihyödykkeen palvelukset tarjotaan vastikkeetta niitä tarvitseville. Vaikka tulovirta hyödykkeen tarjoajalle puuttuu, infrastruktuurihyödykkeen tuottamien palvelusten arvo voidaan määrittää samalla tavalla kuin tuotannollisen pääomahyödykkeen kohdalla. Samat pääoman käsitteet koskevat tavanomaisia tuotannollisia yms. ja infrastruktuurihyödykkeitä. Edellä annettiin ymmärtää, että kulumistapaa koskevat oletukset pääomalaskelmissa perustuvat normaalisti enemmän tarkoituksenmukaisuuteen kuin todellista kulumista koskeviin havaintoihin. Pääomalaskelmissa tehtyjä välttämättömiä poisto-oletuksia on kuitenkin ulkopuolisen vaikea kiistää ilman pääomaesineen todellista kulumista koskevia havaintoja, joita jostain syystä ei paljoakaan tehdä. Infrastruktuurihyödykkeen kohdalla asia on toisin. Etukäteen ajatellen äkkikuolema-tyyppinen kuluminen on realistisin kulumistapaa koskeva oletus, koska hyödykkeestä vastaavien viranomaisten lakisääteisenä tehtävänä on pitää hyödykkeen suorituskyky jatkuvasti korkealla tasolla. Suorituskyvyn ylläpito tapahtuu säännöllisin väliajoin toimeenpantavilla kunnossapito- ja korvausinvestoinneilla. Infrastruktuurihyödyke siis eroaa tavanomaisesta tuotannollisesta investoinnista kulumistapansa ja alkuperäiseen investointiin liittyvien säännöllisten kunnossapito- ja korvausinvestointien suhteen. Tällä on vaikutusta myös pääomalaskelmien kaavaan; kunnossapitoinvestoinnit on otettava pääomalaskelmissa eksplisiittisesti huomioon. Pääomateorian perusyhtälö (*) muuttuu muotoon: W u u u t t+ 1 t+ 2 t = rt (1 + rt)(1 + rt+ 1) (1 + rt)(1 + rt+ 1)(1 + rt+2) cs c 1 s2... (1 + r)...(1 + r ) (1 + r)...(1 + r ) t s1 t ss... (**) Toisin sanoen tulovirran nykyarvosta vähennetään tulevien korjausinvestointien nykyarvo. ( cs 1 on korjausinvestointi seuraavana eteen tulevan ajankohtana s 1, c on korjausinvestointi sitä seuraavana ajankohtana s 2, jne.) s 2
9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Poisto-oletuksien vaikutus pääoman varallisuusarvoihin Oma mielenkiintonsa on sillä, miten suuriin eroihin eri kulumistapoja koskevat oletukset voivat johtaa. Tämän selvittäminen oli yhtenä motiivina kahdessa tutkimuksessa (Uimonen 2007 ja 2008), joissa pyrittiin arvioimaan tie- ja rautatieverkostoihin sitoutuneiden pääomien arvot verkostojen koko olemassaolonsa ajalta. Tutkimuksissa suoritettujen laskelmien idea on yksinkertainen. Ensimmäisessä vaiheessa inventoidaan verkostojen vuosittaiset muutokset (uudet yhteydet, uudet sillat, rautateiden sähköistyskilometrien muutokset jne.). Soveltamalla seuraavaksi jälleenhankintahintoja näihin muutoksiin saadaan uusinvestoinnit tämän hetken hintatasossa. Peruskorjauskustannuksien arvioiminen perustuu toteutettuja toimenpiteitä koskeviin havaintoihin ja jälleenhankintahintoihin, ja milloin havaintoja ei ole käytettävissä, insinöörien pitoaikasuosituksiin. Tutkimuksissa oletettiin vakaana pysyvä 4 %:n korkotaso. Tieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 2. Äkkikuolema-kulumisoletuksella tievarallisuuden arvoksi vuonna 2003 saadaan noin 37 mrd. euroa, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 11,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 15 mrd. euroa. Lineaarisessa kulumisessa on käytetty samoja poistoprosentteja tien eri komponenteille kuin Tiehallinnon taselaskelmissa, geometrisessa kulumisessa kulumisasteeksi valittiin 3 %. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuoden 1998 jälkeen ovat jonkin verran suurempia kuin vastaavilla periaatteilla tutkimuksessa lasketut varallisuusarvot (lineaarisen arvon alenemisen oletus) mutta suuruusluokat täsmäävät Äkkikuolema kuluminen Geometrinen kuluminen Lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Mrd. euroa Vuosi Kuva 2: Tievarallisuuden arvo vuosina erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla ja toteutuneet tasearvot vuosina
10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Rautatieverkoston osalta tulokset on esitetty kuvassa 3. Äkkikuolema-oletuksella rautatievarallisuuden arvoksi saadaan noin 7 mrd. euroa vuonna 2005, lineaarisen kulumistavan (arvon alenemisen) oletuksella noin 4,5 mrd. euroa ja geometrisen kulumistavan oletuksella noin 5,2 mrd. euroa. Kuvaan on piirretty myös bruttopääoman (alkuperäisten pääomakannassa vielä mukana olevien investointien kumulatiivinen summa) kehitys. Toteutuneet kirjanpidon tasearvot vuosina ovat olleet noin 1,5 mrd. pienemmät kuin mallilla vastaavilla periaatteilla lasketut varallisuusarvot (lineaarinen kuluminen). Ero on suhteellisesti melko suuri. Yhtenä syynä siihen voi olla kirjanpidon tasearvojen perustuminen historiallisiin arvoihin Eri käsitteiden mukaiset rautateiden varallisuusarvot Bruttopääoma Varallisuus: äkkikuolema kuluminen Varallisuus: geometrinen kuluminen Varallisuus: lineaarinen arvon aleneminen Toteutunut tasearvo Milj. euroa Vuosi Kuva 3: Rautatievarallisuuden arvo erilaisilla pääoman kulumisoletuksilla vuosina ja toteutuneet tasearvot vuosina Tuloksien perusteella näyttää selvältä, että pääoman kulumista koskevilla oletuksilla on merkitystä. Tarkemmin sanottuna äkkikuolema-oletuksella saatujen varallisuusarvojen ero muilla pääoman kulumista koskevilla oletuksilla saatuihin pääoman varallisuusarvoihin on merkittävä. Erot johtuvat toisaalta eroista tavoissa, joilla varallisuuden arvo yksittäisen investoinnin kohdalla laskee (ks. kuvan 1 yhtenäisellä viivalla piirretyt käyrät), ja toisaalta pitoajoista. Lineaarisen kulumisen kohdalla koko investoinnin tai korvausinvestoinnin oletetaan poistuvan pääomakannasta oletetussa ajassa (tyypillisesti 50 vuotta); äkkikuolema-kulumisessa osa investoinnin arvosta voi elää koko elinkaarensa ajan. Mihin laskelmia pääoman varallisuusarvoista sitten tarvitaan? Tähän voisi vastata toisella kysymyksellä: mihin kirjanpidon tasearvoja tarvitaan. Kirjanpidon taseet, niin yksityiset kuin julkiset, toimivat informaation lähteenä mitä moninaisimmissa päätöksentekotilanteissa. Johtuen mielivaltaisista poistosäännöistä ja siitä, että luvut perustuvat historiallisiin, deflatoimattomiin arvoihin valistuneella käyttäjä-
11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 kunnalla on aina omat varauksensa käytettyjen lukujen luotettavuuden suhteen. Miten paljon suurempi taseiden lukuihin sisältyvä informaatioarvo olisikaan, jos taseiden kirjauskäytäntöjä korjattaisiin näissä suhteissa! Infrastruktuurista vastaavilla viranomaisilla on ollut tapana perustella sektorinsa vuotuista kunnossapitomäärärahojen tarvetta kirjanpidon tasearvoista laskettujen poistojen avulla. Jos (kun) poistokäytäntönä on lineaariseen arvon alenemiseen perustuva tasapoisto, euromääräiset poistot kuvaavat huonosti todellista kunnossapidon tarvetta. On vaikea perustella sitä, että infrastruktuuripääoman arvo laskisi lineaarisesti. Ellei pääoma-arvo laske lineaarisesti, ei lineaariseen arvon alenemiseen perustuva poistolaskelmakaan voi antaa luotettavaa kuvaa kunnossapitomäärärahojen tarpeesta. Taloustieteen pääoman käsitteet Tähän saakka ollaan tässä esityksessä oltu suhteellisen selvillä vesillä. Asiat mutkistuvat, kun aletaan puhua kansantaloustieteen tarvitsemista pääoman käsitteistä. Pääoma on yksi keskeisimmistä mutta samalla hankalimmista ja kiistanalaisimmista taloustieteen käsitteistä. Bliss in (1975) mukaan Kaikki taloustieteen kiistat on ratkaistu, kun pääoman käsitteestä on päästy yhteisymmärrykseen. Modernissa (neoklassisessa) talousteoriassa pääoman käsite liittyy erottamattomasti tuotantofunktion käsitteeseen. Tuotantofunktio (esim. Y = f( K, L), missä Y on tuotanto, K on pääoma ja L on työvoima) kuvaa saavutettavissa olevaa tuotannon määrää annetuilla panoksilla. Ongelman ydin on siinä, että yhden muuttujan K pitäisi kuvata kaikkien heterogeenisten tuotantovälineiden tuotantopotentiaalia. Ensimmäinen eteen tuleva kysymys (ns. aggregointiongelma) liittyy siihen, miten pääoma-arvo (sen muutos) voidaan jakaa hinta- ja määräkomponenttiinsa. Ongelmaa on käsitelty perusteellisesti ns. indeksiteoriassa. Toinen kysymys liittyy siihen, että pääoman varallisuusarvo kuvaa huonosti hetkellistä tuotantopotentiaalia; se kuvaa pikemminkin pääomaesineiden koko jäljellä olevaa tuotantopotentiaalia. Ratkaisuna on ns. tuottavan pääomakannan käsite eli tuotoilla ( u ) painotettujen investointivuosikertojen summa (ks. OECD, 2001). Taloustieteen syvemmät kiistat liittyvät kuitenkin siihen, että itse pääoman ja tuotantofunktion käsitteet yhdessä ovat ongelmallisia ja jopa ristiriitaisia. Näistä kysymyksistä on kiistelty 1950-luvun loppupuolelta lähtien (ns. Cambridge controversy). Neoklassinen talousteoria selittää tuotantopanoksien (pääoma, työ jne.) määrän ja panoksien hinnan (korko, palkka jne.) määräytyvän yhtäaikaisesti markkinoilla talouden toimijoiden (kotitaloudet, yritykset) vapaiden ja itsekkäiden päätösten (hyödyn ja voiton maksimointi) tuloksena. Annetulla ajan hetkellä saavutettua tasapainoa on luonnehdittu kuvassa 4. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että pääoman pitäisi toimia itsenäisenä muuttujana talouden tasapainon (ml. pääomakanta ja korkotaso) määräytymisessä. Korkotaso kuitenkin vaikuttaa sisäisesti itse pääomamuuttujan arvoon (vrt. esim. yhtälöt (*) ja (**)). Tästä ilmiöstä on käytetty nimitystä Wicksell -vaikutus lanseeraajansa, viime vuosisadan alkupuolella eläneen ruotsalaisen taloustieteilijän Knut Wicksellin mukaan.
12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Toinen ongelma liittyy siihen, että neoklassisen talousteorian mukaan korkotason nousuun pitäisi liittyä siirtyminen työvoimaintensiivisempään teknologiaan. Kuvassa 4 tämä tarkoittaa siirtymistä pitkin tasokäyrää alaspäin samalla, kun työvoima/pääoma-suhde ( L/ K ) kasvaa ja panoksien hintasuhde ( w/ r) alenee. Voidaan kuitenkin esittää yksinkertaisia panos-tuotos-mallin kaltaisia vastaesimerkkejä, joissa tapahtuu aivan päinvastainen ilmiö. (Tästä englanninkielinen nimitys ongelmalle: capital reswitching.) K Y (L*,K*) w/r L Kuva 4: Talouden tasapaino. Tasapainossa tuotannon taso on Y ja panoksien määrät ( L *, K * ). Tuotannon tasoon Y liittyvä tuotantofunktion tasokäyrä on ( LK, )-koordinaatistossa origoon päin konveksi käyrä. Pisteessä ( * * L, K ) tasokäyrän tangentin kulmakerroin on yhtä suuri kuin panoksien hintasuhde ( w/ r ). Kunnollista ratkaisua näihin pääomateorian paradokseihin ei tähän päivään mennessä ole löydetty (ks. esim. Cohen ja Harcourt, 2003). Oikeastaan ainoa tyydyttävä vastaus ko. ongelmiin on väittää, että nykyisen modernin talousteorian ennustukset pitävät paikkansa approksimatiivisesti ja ettei talousteorian kanssa ristiriidassa olevilla ilmiöillä ole suurempaa empiiristä relevanssia. Jostain syystä näitä asioita on tutkittu empiirisesti hyvin vähän. Valtaosaa nykyajan taloustieteilijöistä ei pääomateorian anomaliat häiritse. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että niiden empiirinen relevanssi todella olisi osoitettu vähäiseksi, vaan lähinnä siitä, että harva taloustieteilijä nykyään on edes tietoinen niistä. Kansantaloustieteen opetukseen ei tällä hetkellä ainakaan Suomessa sisälly pääomateoriaa. Peruskurssilta lähtien opiskelijoille kerrotaan, että on olemassa tuotantofunktio ja siinä yksi pääomakantaa kuvaava muuttuja K. Sama toistuu opetuksen seuraavalla tasolla ja taas sitä seuraavalla.
13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Viitteet: Bliss C.J. 1975: Capital theory and the distribution of income. Advanced textbooks in economics, vol. 4. North-Holland Publishing Company, Amsterdam. Cohen A.J. ja G.C. Harcourt 2003: Whatever happened to the Cambridge capital theory controversies. Journal of Economic Perspectives 17, OECD 2001: Measuring Capital. OECD manual. Measurement of Capital Stocks, Consumption of Fixed Capital and Capital Services. Uimonen S. 2007: Suomen infrastruktuuripääoma: tiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 436, 56 s., Helsinki. Uimonen S. 2008: Suomen infrastruktuuripääoma: rautatiet. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 439, 54 s., Helsinki. Kirjoittajan yhteystiedot: Sakari Uimonen, erikoistutkija Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT p
14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Nils Halla, Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna 2007 Taloudessa suhdanne taittui, mutta talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2008 ovat jonkin verran epävarmat. Globaalitalouden huippukausi lienee tältä erää päättymässä, mutta varsinainen globaali lama ei uhanne, joskaan ei ole poissuljettukaan. Julkinen talous on Suomessa vielä kohtuullisessa, jopa hyvässä kunnossa. Suuri määrä kuntaliitoksia on valmisteilla ja v alussa toteutumassa. Yksityistä kulutusta alkaa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen ja korkojen nousu. Metsäteollisuus Suomessa on laskusuunnassa ja metsäteollisuudessa on voimakas rakennemuutos käynnissä. Se yhdistettynä mahdolliseen ilmastomuutokseen tietää raakapuuhuollon kuljetuksissa järjestelytarpeita. Muuttoliike maassa oli ennätysvilkasta, Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa muuttovoittajia, Etelä-Savo ja Satakunta menettäjiä. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelytarpeet korostuvat. Liikenteen kasvu näyttää pitemmällä aikavälillä jatkuvan vakaana mm. väestönkasvun takia. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi. Suhdannehuippu ohitettiin vuoden 2007 keskivaiheilla Suomen talous oli vuonna 2007 edelleen hyvässä vedossa, joskin jälkikäteen on nähtävissä, että tämänkertainen suhdannehuippu ohitettiin joskus vuoden puolivälin tienoilla. Näkymät kaikilla toimialoilla säilyivät vahvoina, mutta aivan vuoden lopussa oli merkkejä tuotannon kasvun hidastumisesta. Talouskasvua oli 4,5 prosenttia. V korkeasta tuottavuuskasvusta palattiin suhdannetilanteeseen nähden normaalimmalle tasolle. Korkeahkot palkankorotukset ja hidastuva tuottavuuskehitys muuttavat tilannetta v. 2008, joskin teollisuuden työvoimakustannukset nousevat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa. Parina seuraavan vuotena talouden arvioidaan kasvavan noin 3 prosentin vuosivauhtia. Hidastuvaa kasvua ylläpitävät yksityisen kulutuksen lisäksi vienti. Kotimaiset investoinnit ovat laskussa. Yritysten rahoitusasema on toistaiseksi hyvä ja vaihtotase ylijäämäinen. Julkinen talous pysyy ylijäämäisenä ensi vuosikymmenelle julkisen hallinnon parantuneen rahoitusaseman takia. Myös kuntien talous oli viime vuonna jokseenkin tasapainossa, tosin monissa kunnissa käyttökate on edelleen miinuksella. Vienti vetää edelleen, joskin laskevasti. Vaihtosuhteen paranemista on haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin. Reaalitulojen kasvu oli vuonna 2007 melko suuri, 3 %:n vaiheilla. Kotitalouksien velkaantumisaste oli edelleen 100 prosentin rajalla (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, yli - 2 %, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Tulojen hitaaseen kasvuun ovat vaikuttaneet mm. aikaisemmat tupo- ja veroratkaisut, mutta syksyn 2007 alakoh-
15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 taiset tuloratkaisut toivat melko suuret nimelliset korotukset. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste olikin edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Työllisyystilanteen arvioidaan edelleen paranevan. ja monilla aloilla työvoimasta on pulaa. Teollisuustuotannon muutos putosi vuoden 2006 huippuluvuista (yli 10 %) normaalimmalle n. 4 %:n tasolle. Rakentaminen kasvoi Suomessa n. 6 %. Asuntorakentamisessa ollaan menossa n. 5 %:n kasvuluvuista selvästi alaspäin jopa 1990 lamavuosien tasolle, muu rakentaminen jatkuu vielä vahvana. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, ja jonka taustalla ovat puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä pysyy kotimassa kokonaisuutena suunnilleen ennallaan. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2007 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat edelleen kohtuulliset, jopa hyvät. Osa suurista hankkeista on päättynyt, mutta uusia on alkanut tai käynnissä, mm. E18 Muurla-Lohja -moottoritie, Hakamäentien tien uudistus. Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. V maa- ja vesirakentamisen investoinnit kasvavat useiden suurten hankkeiden töiden päästyä täyteen vauhtiin. V vilkas kausi jatkuu edelleen Suomessa. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset näkymät etenkin Venäjän suunnassa ovat suotuisat. Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat valoisat. Maakuntien väliset erot tasoittuivat tai pysyivät ennallaan vuosina Aluetaloudellisesti parhaiten meni suurilla kaupunkiseuduilla. Vaikka erot maakuntien välillä ovatkin tasoittuneet, niin erot maakuntien sisällä saattavat olla suuret. Synkimpiä näkymät ovat Satakunnan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan maakunnissa ja ristiriitaisia mm. Etelä- Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Euro pysyi vahvana dollariin nähden. Euroalueen kasvussa näkyi piristymisen merkkejä. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin maltilliset, vaikka öljyn hinta on pysynyt korkealla. Tosin aivan vuoden lopulla kuluttajahintojen nousu oli 3 %:n luokkaa, mutta ehkä vain tilapäisesti. EKP:n koronnostot pysynevät maltillisina. Pahin skenaario olisi, että jo kallis euro vahvistuisi vielä dollariin nähden. Tämä heikentäisi euromaiden hintakilpailukykyä ja talouskasvun mahdollisuuksia. USA:n talouden vaikeudet eivät vielä v erityisemmin ehtineet vaikuttaa, mutta v tilanne voi olla toinen. Julkinen talous kunnossa Suomen talous oli vuonna 2007 paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EUmaissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen. Vaikka ylijäämä jatkunee pari seuraavaa vuotta, ilmiö on kuitenkin tilapäinen. Valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyi 3 %:ssa ja valtion velkasuhde parani hieman. Kuntien yleiset kehitysnäkymät pysyivät vielä valoisina ja erot maakuntien välillä ovat kaventumassa. Kuntien rahoitusasema on kiristymässä ja etenkin pääkaupunkiseudulla odotukset huonontuivat selvästi. Julkisen sektorin ylijäämäisyyden varaan ei kannata perustaa, vaikka se jotain pelivaraa antaakin julkisten toimintojen rahoittamiseen. Mm. odotettavien talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt
16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ ovat laajalti pohdittavana. Vuoden alussa tuli voimaan useita kuntaliitoksia (14), vuoden aikana päätettiin suuresta määrästä uusia ja lähivuosina liitoksia tulee lisää. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto ennätysvilkasta Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Työikäisiä arvioidaan v olevan vähemmän kuin nyt (edellinen ennuste: ). Alueellisesti väestö jakaantuu tasaisemmin, ja Pohjois-Suomessa väestöä olisi % aiemmin ennustettua enemmän v Nopeinta väestön kasvu on edelleen etelän kasvukeskusmaakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kuntien välinen muuttoliike, , oli v suurinta itsenäisyyden aikana. Väestönlisäys oli 0,4 % (23 000). Väkiluku kasvaa 11 maakunnassa, kärjessä Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Taantuvia on kahdeksan ja eniten määrällisesti menettävät Etelä-Savo ja Satakunta, suhteellisesti eniten väki vähenee Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Uuden väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden (runkoteiden) vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopein väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Esimerkiksi YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Autokannan kasvu jäi odotuksista mutta liikenne kasvoi Uusien henkilöautojen hankinta ja autokannan kasvu jäivät alle odotusten, kun vuoden 2008 alusta voimaan tullut autoveron lasku lähes pysähdytti autokaupan vuoden loppukuukausina. Autoveroa alennettiin edellisen kerran vuonna 2003 ja vuosina autokanta kasvoi 3-4 prosenttia vuodessa. Autokanta kasvoi vuonna ,3 %. Liikenteen kasvu hieman ylitti kasvun vuonna 2006 ja oli 3 % pääteillä. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi 2,9 ja raskas liikenne 3,8 prosenttia, joka on melko huomattavaa, joskin aivan loppuvuodesta liikenne alkoi hiipua. Maanteiden liikenne kasvoi 2,5 % (v ,9 %). Polttoaineiden korkeahko hintakaan ei juuri vaikuttanut. Raskaan liikenteen kasvu seuraili vaihteeksi teollisuustuotannon kasvua (3,7 %). Nopeinta liikenteen kasvu oli viime vuonna Lapin ja Oulun tiepiireissä. Vuoden 2002 jälkeen liikenteen alueellinen kehitys on tasoittunut, joskin erot ovat edelleen suuret. Muutos oli kasvavaa Itä-Uudellamaalla, Hämeen maakunnissa ja Lapissa, ja taantuvaa Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.
17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa suunnilleen USA:n autotiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on selvästi pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Ajokorttitiheyden korkea taso Suomessa etenkin nuorten keskuudessa voitaneen tulkita siten, että asennoituminen autoon on pysytellyt ennallaan. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Taas harvinaisen lämmin säävuosi Jo vuosi 2006 oli Suomessa harvinaisen lämmin ja sama jatkui vuonna 2007, joka WMO:n arvion mukaan oli pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin v jälkeen. Vuoden keskilämpötila oli 1-1,6 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi 2006/2007 jäi selvästi tavanomaista lyhyemmäksi. Lumi suli etelässä maaliskuun puolivälissä. Koko vuoden sademäärä oli tyypillinen tai paikoin hivenen suurempi. Sateet jakautuivat vuoden mittaan epätasaisesti, sateisin oli sisämaassa heinäkuu, ja etelä- ja lounaisrannikolla syyskuu. Marraskuussa Pohjois-Suomessa oli lunta cm, mutta muualla alle 10 cm. Vuodenvaihteessa lunta oli vain Pohjois-Suomessa. Loppusyksystä oli jo (kuten myös v. 2006) asetettava muutamille teille painorajoituksia kelirikon takia. Ympäristö IPCC julkisti uusimman ilmastoraporttinsa ja ilmastonmuutoksen torjunta nousi keskeiseksi ympäristöpoliittiseksi kysymykseksi fossiilista energiaa käyttävillä aloilla. Balin ympäristökokouksessa saavutettiin globaali konsensus siitä, että neuvottelut aloitetaan Kioton jälkeisistä (2012) toimista. Kioto-sopimuksen mukaanhan Suomi sitoutuu vuosina vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat olleen vuosittain n. 10 % yli Kioto-perusvuoden, v tosin jäätiin alle sen. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. EU asetti varsin tiukat bioenergian käyttötavoitteet. Tiehallinnon strategiset asiakkaat (avainasiakkaat) 1 Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa. Viidessä vuodessa ( ) se on noussut noin viidellä prosenttiyksiköllä ja 1 Tiehallinnon toiminnassa asiakasryhmän strategiset asiakkaat tarpeiden (+ tietyt erityistarpeet) ja niiden kehitysnäkymien perusteella toimien päästään siihen, että tuotteet ja palvelut vastaavat riittävästi myös muiden asiakkaiden tarpeita.
18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ on tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Samana aikana julkisen liikenteen osuus on laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä hieman yli 10 prosenttiin. Kehitykseen vaikuttavat yhdyskuntakehitykseen liittyvät kehitystrendit; asumisen hinta taajamissa vs. haja-asutusalueella ja polttoaineen hinta suhteutettuna asumisen kustannuksiin sekä ruokakuntien 2-autoistuminen. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on samana ajanjaksona laskenut kolmella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Länsimetrosta tehty päätös helpottanee Länsiväylän kapasiteettiongelmia. Tosin kustannusten nousun vuoksi hankkeen rahoitus on auki. Henkilöliikennepalvelujen tuottajat Linja-autoliikenne on noin 10 prosenttia koko Suomen henkilöliikennesuoritteesta ja 57 prosenttia joukkoliikenteen suoritteesta. Linja-autoliikenteessä tehdään vuosittain n. 320 miljoonaa matkaa. Luku on ollut hieman laskussa. Taksiliikenteessä on n ajoneuvoa. Takseista 55 prosenttia toimii kaupungeissa ja 45 prosenttia maaseudulla ja vuosittainen liikennesuorite on n. 700 milj. ajoneuvokm. Yksityishenkilöiden matkat muodostavat puolet taksimatkoista. Taksien osuus julkisesta liikenteestä on kahdeksan prosenttia. Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan, vienti 6 % ja tuonti 7 % edellisestä vuodesta. Alkuvuoden reipas kasvu kuitenkin alkoi hiipua syksyllä. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa Saksan tuntumaan. Maantietransito kasvoi neljänneksen. Eniten lisääntyivät henkilöautojen (kuljetettiin kpl) sekä koneiden ja laitteiden kuljetukset. Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden tuontipaikkana vahvistui. Transitoliikenne kasvoi kaikilla raja-asemilla. Imatrasta tuli tärkein henkilöautokuljetusten rajanylityspaikka. Venäjän talouden kasvu jatkui hyvänä, ja säilynee 6 prosentin tuntumassa vielä ainakin muutaman vuoden. Venäjän Suomenlahden satamien rakennustyöt jatkuivat, mutta niiden maaliikenneyhteyksien parantaminen vienee vielä vuosia. Metsäteollisuuden puunhankinta Metsäteollisuudessa ilmoitettiin ja aloitettiin muutamia suuria tuotannonsupistamishankkeita (mm. Kemijärvi, Summa), ja lisää on tulossa v Puutullineuvotteluissa Venäjän kanssa ei edistytty, ja uhka puuntuonnin loppumisesta Venäjältä säilyy. Toteutuessaan ne veisivät jopa 6000 työpaikkaa Itä-Suomesta. Toisaalta puunhankintaa kotimaasta on mahdollista lisätä huomattavastikin. Leuto talvi 2006/2007 ja lämmin syksy sekä nopeasti vaihtelevat talviolosuhteet vaikeuttivat alemmalla tieverkolla raakapuun kuljetuksia. Kelirikkokausi keväällä oli vastoin ennakointeja helpohko. Tavarankuljetuspalveluiden tuottajat Tavaroiden kuljetukset maanteillä lisääntyivät huomattavan paljon (raskas liikenne 3,8 %) talouden ja ulkomaankaupan kasvun vauhdittamana. Logistiikan kannalta melko merkittävää oli Summan tehtaan lopettamiseen ym. liikenteen vähenemiseen liittynyt huolintayritys Stevecon ilmoitus siirtää Haminan toimintonsa (v aikana) Kotkaan. Kuljetusten kustannustaso on noussut nopeasti: v alun kustannustaso on v alkuun verrattuna n. 9 % korkeampi, perävaunuyhdistelmillä nousu on n. 10 %. Kustannukset siirtyvät melko välittömästi kuljetusten hintaan. Kustannusten nousu jatkuu voimakkaana v
19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2008 Kuva 1: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain vuosina Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 2: Öljytuotteiden kuluttajahinnat Suomessa Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto, Tilastokeskus. Hinnat vuoden 2007 rahassa, muutettu nykyrahaksi kuluttajahintaindeksin mukaan.
20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Tulevaisuuden näkymiä -lehden sisältö v /2007 Reino Lampinen Globalisaatio ja liikenne ECMT/OECDsymposiumi Veijo Kokkarinen Tieliikenteen kuntaennuste Heidi Hillner-Huotari Hankintalaki uudistuu - mitä se merkitsee? Veijo Kokkarinen Lyhyesti: Venäjä-skenaarioita /2007 Pekka Tiainen Työvoima liikennealan työllisyysnäkymät Kati Kiiskilä ym. Tulevaisuuden liikkujaryhmät - haasteita suunnittelulle Veijo Kokkarinen Henkilöautotiheys Suomessa ja Euroopan Unionissa v Veijo Kokkarinen - Nils Halla Tienpidon yleinen toimintaympäristö vuonna 2006 Nils Halla Tienpidon toimintaympäristö v /2007 Olli Wuori Suomen aluerakenne 2040 Veijo Kokkarinen Tieliikenne-ennuste , vuoden 2005 ennusteen tarkistaminen Veijo Kokkarinen Lyhyesti: Tilastokeskus nosti merkittävästi väestöennustettaan - Autolla, maksoi mitä maksoi 4/2007 Satu Lähteenoja Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Veijo Kokkarinen Aluekehityksen suuntia Veijo Kokkarinen Tieliikenteen kuntaennuste Nils Halla, Lauri Ali-Mattila Lyhyesti: Päästörajoituksia autoille Yhdysvalloissa - Öljyntuotannon kuviot muutoksessa
Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia
Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia Sakari Uimonen DI, VTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkisen talouden tuloksellisuuden
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
LisätiedotSuhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa Suhdannearviot hiipuivat hieman alkusyksyn aikana - tilanne edelleen tavanomaista parempi Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät hienoisessa nousussa Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman alkusyksyllä
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotKuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA
Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa pysyi alkuvuoden aikana tavanomaista parempana Tuotannon ja myynnin arvioidaan lisääntyneen ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ammattityövoiman puute oli yleinen ongelma säilynevät kevään ja kesän
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotPaljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Lisätiedot24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta
24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotSuhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa edelleen tavanomaista suotuisampi Tuotannon ja myynnin kasvu jatkuu Samana aikaan pulaa työvoimasta ja kysynnästä Suhdanteiden ennakoidaan heikkenevän kesän lopulla ja syksyn alussa, saldoluku
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009
II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna
LisätiedotLOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TAMMIKUU 19 Uusimaa oli tammikuussa tavanomaista suotuisampi Tuotanto- ja myyntimäärät ovat nousussa Kannattavuus on vähän vuoden takaista parempi Suhdanteiden ennakoidaan hiipuvan aavistuksen verran lähikuukausina,
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan
Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotPankkibarometri 1/2008 26.3.2008
Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotSuominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja
Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
Lisätiedot