The initial location at the University of Vaasa, Finland UlkomRahaHseB13.pdf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The initial location at the University of Vaasa, Finland http://lipas.uwasa.fi/~ts/publicat/ UlkomRahaHseB13.pdf"

Transkriptio

1 The initial location at the University of Vaasa, Finland UlkomRahaHseB13.pdf Salmi, Timo (1976). Ulkomaan rahan määräisten tase- ja tulostietojen kääntämisestä ja valuutta-aseman määrittelystä yrityksen laskentatoimessa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-13, Helsinki ss. ISBN (English summary: Translating Foreign Currency Corporate Financial Statements, and Accounting for Exposure to Currency Risk. Pages ) Copyright 1976 by the author. The author's home page at the University of Vaasa, Finland

2

3 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN TASE- JA TULOSTIETOJEN KÄÄNTÄMISESTÄ JA VALUUTTA-ASEMAN MÄÄRITTELYSTÄ YRITYKSEN LASKENTATOIMESSA

4

5 Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen käännösongelmaa ja valuutta-asemalaskentaa, kartoittaa ja systematisoida niiden osatekijät, todeta eräs vaihtoehtoinen lähestymistapa käännösongelmaan, sekä osoittaa käännösongelman ja valuutta-asemalaskennan välinen yhteys oleellisesti yleisempänä kuin aikaisemmin kirjallisuudessa on esitetty. Käännösongelmassa (translation-problem) on kysymys yrityksen ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden arvon sekä toteutuneiden liiketapahtumien ex post tarkkailusta ja informoinnista yhden ainoan mittasuureen puitteissa, joksi valitaan kotimaan rahayksikkö. Valuutta-asemaongelmassa on kysymys niiden ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden selvittämisestä ex ante, joiden arvoon valuuttakurssien muutokset vaikuttaisivat, sekä niiden suunnittelusta. Tällöin suunnittelun tavoitteena on ensisijaisesti valuuttakurssien muutoksilta suojautuminen. Valuuttaaseman (exposure) käsite selvitetään johtamalla se aikaisempaa yleisemmin käännösongelman yhteydessä esiintyvistä ratkaisuista. Erityisen virikkeen tämän tutkimuksen tekemiseen ja käsillä olevan kirjan kirjoittamiseen on myös antanut käännösongelmaa ja valuutta-asema-ajattelua koskevan kotimaisen laskentatoimen kirjallisuuden puuttuminen.

6 4 KIITOSSANAT (Skannausta varten 2009 tiivistetty versio) Esitän kiitokseni seuraaville henkilöille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän kirjan sisällön syntymiseen. Ennen kaikkea professori Veikko Jääskeläiselle siitä ajasta, jonka hän on käyttänyt käsiteltäviä ongelmia koskeviin ratkaiseviin keskusteluihin. KTL Roy Dahlstedtille ja KTK Jarmo Leppiniemelle ajasta, jonka he ovat antaneet käsikirjoitukseni lukemiseen sekä niistä lukuisista tärkeistä korjausehdotuksista, joita he esittivät. KTL Reijo Luostarinen on auliisti antanut käyttää laajaa tietouttaan suomalaisten yritysten monikansallisista operaatioista. Myös KTM Kari Aspin kanssa käydyt keskustelut eräistä ongelma-alueisiini liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä ovat olleet hyödyllisiä. Samoin professori Jaakko Voipion kanssa käyty keskustelu monikansallisia yrityksiä tutkivien työryhmien toiminnasta. On sanomattakin selvää, että niistä varmaan lukuisista puutteista ja virheistä, joita kirjani sisältää sekä esittämistäni mielipiteistä olen yksinomaan itse vastuussa. Helsingissä, kesäkuussa 1976 Timo Salmi

7 ALKUSANAT 3 Yhteenveto 3 Kiitossanat 4 2 KÄÄNNÖSONGELMAN TAUSTAN KARTOITUS Kääntämisen tarpeen syitä informointilaskelmissa Kääntämisen tarpeen syitä tarkkailu- ja suunnittelulaskelmissa Käännösongelman käsiteltävien osatekijöiden luokittelu 13 3 TASEEN KÄÄNNÖSONGELMAN RATKAISUJA Ulkomaan rahan määräisten taseiden käännösmenetelmiä ilman hintatason muutosten erillistä käsittelyä Menetelmien yleisesittely AICPA'n (lyhytaikaiset/pitkäaikaiset) menetelmä NAA'n (monetääriset/fyysiset) menetelmä Muunnettu AICPA'n menetelmä Uusi eurooppalainen lähestymistapa Hintatason muutosten erillinen liittäminen ulkomaan rahan määräisten taseiden kääntämiseen Yleiskatsaus inflaation käsittelyvaihtoehtoihin yrityksen kirjanpidossa Tarkasteltavien käännösmenetelmien yleisesittely Zenoff'in ja Zwick'in yleisindeksiä käyttävä menetelmä 36

8 3.2.4 Shwayder'in yleisindeksiä käyttävä menetelmä Philips Lamp-yhtiön sekä ehdotettava menetelmä Taseiden perinteisten käännösmenetelmien yhteenveto ja niiden perusteltavuuden kritiikkiä 44 4 KÄÄNNÖSONGELMAN MUITA KYSYMYKSIÄ Tuloslaskelman kääntäminen Kääntämisessä käytettävän valuuttakurssin valinnasta Käännösvoittojen ja käännöstappioiden käsittely konsernin informointilaskelmissa Suomen kirjanpitoasetuksen mukaisen taseen erien ryhmittelystä käännösmenetelmissä 56 5 VALUUTTA-ASEMAONGELMA Johdatus valuutta-asemaongelmaan Valuutta-asemaongelman ja käännösongelman välinen yhteys Valuutta-asemalaskelman tekeminen Valuutta-asemalaskelman yleiskaava Valuutta-asemalaskelma ilman osittaisen alttiuden mahdollisuutta Valuutta-asemalaskelma yleistettynä sisältämään osittaisen alttiuden mahdollisuus Valuutta-aseman suunnittelusta 73 ENGLISH SUMMARY: Translating Foreign Currency Corporate Financial Statements, and Accounting for Exposure to Currency Risk 83

9 Kysymys siitä, miten yrityksen laskentatoimen piirissä tulisi kääntää ulkomaan rahan määräiset tase- ja tulostiedot kotimaan rahan määräisiksi, on saanut suhteellisen paljon huomiota osakseen ulkomaisessa keskustelussa. Dollarin irroittaminen kultakannasta vuonna 1971 ja sen jälkeinen valuuttakurssien nykyinen kelluminen sekä yleismaailmallinen inflaatio ovat nostaneet tämän kysymyksen varsin keskeiseksi yrityksille, joilla on ulkomaisia toimintoja, sillä yritysten kokemat kurssivoitot ja -tappiot saattavat nousta huomattavan suuriksi. 1 Suomessa tätä yrityksen laskentatoimen tase- ja tulostietojen kääntämisen ongelmakenttää, sekä siihen kytkeytyvää valuuttakurssien muutoksille alttiiden yrityksen varojen ja velvoitteiden suunnittelun problematiikkaa, on käsitelty erittäin niukasti. Todettakoon, että esimerkiksi kotimainen lainsäädäntömme rajoittuu suppeasti ottamaan kantaa toistaiseksi vain ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen kääntämiseen (esim. KirjanpitoL v l5, ElinkVL 49 [23]). Tämä kattaa kotimaisten yritysten toiminnasta pääasiassa vain vienti- ja tuontitoiminnot. Käännösongelma ei kuitenkaan suinkaan rajoitu pelkästään ulkomaan rahan määräisiin saamisiin ja velkoihin. Ulkomaisten saamisten ja velkojen ohella yrityksellä voi olla muitakin ulkomaisia vastaavia ja lesimerkiksi I.T.T:n tulos heikkeni vuonna 1974 $70 (milj.; edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä summasta $8 (milj.) syntyi sen ulkomaisten tytäryritysten tase- ja tuloserien kirjanpidollisena käännös tappiona ja $25 (milj.) väärin arvastusta valuuttakurssien kehityksestä aiheutuneena suoranaisena rahallisena tappiona [16].

10 ja vastattavia. Lisäksi lukuisilla suomalaisillakin yrityksillä on sivuliikkeitä ja tytäryrityksiä ulkomailla. Esimerkiksi vuoden 1974 lopussa oli suomalaisilla yrityksillä 82 yhtiömuotoista ulkomaista valmistusyksikköä, 325 ulkomaista myynti- ja markkinointiyksikköä ja 130 muuta ulkomaista yksikköä. 1 Erittäin karkean arvion mukaan näiden liikevaihto oli kyseisenä vuonna arvoltaan noin 2900 miljoonaa markkaa. 1 Konsernitietojen ja konsernitilinpäätösten esittämisen tarve on jälleen tuotu esiin viimeaikaisessa kotimaisessa keskustelussa. 2 Eräässä konsernitilinpäätöksiä käsittelevässä kirjoituksessa [22] esimerkiksi todetaan, että "yritysten laskentatoimi on ollut lähes pelkästään yksikkökohtaista tilinpäätös- ja muuta informaatiotarvetta palvelevaa, eikä konsernilaskennan erlkoisvaatimuksia ole otettu huomioon". Riippumatta siitä tarvitaanko laskentatoimen tietoja yrityksen sisäiseen tai ulkopuoliseen käyttöön, on otettava huomioon myös ulkomaisten sivuliikkeiden ja tytäryritysten käsittely konsernilaskennan eräänä erityispiirteenä. Tällöin joudutaan selvittämään, miten ulkomaan rahan määräiset erät tulisi kääntää kotimaan rahan määräisiksi. Tämän kirjan tarkoitus on esitellä alkusanoissa esitetyn yhteenvedon mukainen käännösongelmaa ja valuutta-asemaongelmaa koskeva tutkimus. ltiedot ovat Helsingin kauppakorkeakoulussa toimivan Finaland's International Business Operations projektin toimittamia. 2Esimerkiksi lähteissä [22] ja [30].

11 Käännösongelman synty liittyy yleisesti ottaen yrityksen ulkomaisiin operaatioihin. 1 OtaR käsittelyn kohteeksi tase- ja tulostietojen käännösongelman ensisijaisesti konsernei11e, joilla on ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintaa emoyhtiö kontro11oi. 2 Ulkomaisia sivuliikkeitä, ulkomaisia vastaavia ja vastattavia, vientisaamisia ja tuontivelkoja käsitte1en erikseen vain hyvin suppeasti, koska niitä voidaan tarkastella käsittelyn kohteeksi otettavan yleisen tapauksen erikoistapauksina. Yhteistyösopimuksia (joint ventures) en käsittele erikseen. Käännösongelmasta puhuttaessa on pidettävä tarkkaan erillään käsitteet valuutan kääntäminen (trans1ation) ja vaihtaminen (conversion) [20, s. 168], [34, ss. 6-7]. Kääntämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen, erityisesti tase- ja tulostietojen, muuntamista i1maistaviksi kotimaan rahayksikössä. Tämä kääntäminen on pelkästään laskennallinen toimenpide, eikä sisällä valuutan vaihtoa, tuontisaatavien tai vientivelkojen maksutapahtumia, ulkomaisten voittojen palauttamista tai muuta vastaavaa liiketapahtumaa. Valuutan vaihtaminen on itsestään se1ittyvä termi, joka tarkoittaa todella suoritettavaa valuuttojen osto- tai myynti tapahtumaa. lyrityksen ulkomaisiin operaatioihin voi lukija tarvittaessa tutustua tarkemmin lähteistä [17, kappale 23] ja [18]. 2Kutsumme jatkossa tällaista yrityskokonaisuutta monikansalliseksi yritykseksi.

12 K~~~~~~~~~~l~~~_E~~i~!~i~~~_u~i~_~~_~~Ei~i~~_~ ~i~~_{~~~~~i~~l_~~li~!~~_j~i~~~_~~~ll~_u~i!u~~~~ ~~~!~!~i~~~~~_~~ii~!u~~!_~l~~~~~~~~~~~_~~~~~i~~! ~~~~~~!~~~_~~!i~~i~~~_e~~~~~~l~~!~~_~~~~~i~i~~i [7, s. 11], [24, s. 150]. Käännösongelma liittyy yrityksen laskentatoimen piirissä niin tarkkailu-, suunnittelu- kuin informointilaskelmiinkin,l kuten voi todeta nyt läpikäytävässä käännösongelman syiden kartoituksessa. Tarkastellaan ensin informointilaskelmia. Suomessa joudutaan tilinpäätöksen yhteydessä lakisääteisesti kääntämään ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat, kuten johdantoluvussa todettiin. 2 Informointilaskelmia, jotka koskisivat yrityskonserneja kokonaisuudessaan ei Suomen lainsäädäntö vaadi. Ulkopuolisten intressenttien kiinnostus tällaisia laskelmia kohtaan on kuitenkin Suomessakin lisääntymässä. Jos konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiöitä, voidaan esittää esimerkiksi seuraavia syitä, jotka puoltaisivat koko konsernia koskevien, kotimaan rahan määräisiksi käännettyjen informointilaskelmien julkaisemista. Ensimmäiseksi, yrityksen luotonantajia varten tarvitaan usein konsernitietoja, jolloin yhdessä rahayksikössä esitetty yhtenäinen raportointi saattaa olla tarpeen. Toiseksi, konsernin yritysten nykyisiä ja potentiaalisia osakkeenomistajia saattaa kiinnostaa saada käyttöönsä ltämä laskelmien ryhmittely perustuu tunnetusti Virkkusen [32] esittämään jaotteluun. 2Ensimmäisen kerran kääntäminen joudutaan suorittamaan asianomaisen liiketapahtuman kirjauksen yhteydessä. Tilinpäätöksen yhteydessä tämä tehdään kuitenkin uudelleen.

13 myös koko yrityskonsernia koskevia tilinpäätöstietoja, jotka olisi esitetty ymmärrettävässä muodossa tutun rahayksikön avulla. Tämän lisäksi kääntämisen tarvetta kotimaan rahayksikköön voidaan tällä kohtaa perustella myös sillä periaatteellisella näkökohdalla, että "osakesijoittajan tavoitteena voidaan pitää tuoton saamista sijoittamalleen kotimaan rahan määräiselle pääomalle" [29, s. 25]. Kolmanneksi, ulkomainen lainsäädäntö on kulkemassa tähän suuntaan. Esimerkiksi amerikkalaiset monikansalliset yritykset ovat vuodesta 1962 lähtien joutuneet lakisääteisesti kääntämään kontrolloimiensa ulkomaisten tytäryhtiöiden tilipäätöstietoja dollarimääräisiksi [29, s. 27]. On ehkä aiheellista kysyä, onko suomalainen (ja osittain myös muu eurooppalainen) laisäädäntä jäänyt tässä suhteessa ajastaan jälkeen. Ulkopuolisten omistamiin oman maan alueella toimiviin yrityksiin ja niitä koskevan lainsäädännön tarpeeseen ollaan kylläkin kiinnittämässä lisääntyvää huomiota. 1 Samoin myös kotimaisista, monikansallisina yrityksinä pidettävistä konserneista saatavien informointilaskelmien tarpeeseen ollaan vähitellen kiinnittämässä huomiota. 2 lvaltiovarainministeriön asettama kansainvälisten yritysten verotus toimikunta "MONIKA" ja sitä edeltänyt valtiovarainministeriön asettama kansainvälisten yritysten verotus työryhmä ovat eräitä esimerkkejä. Myös Pohjoismaiden Neuvosto on kiinnittänyt huomiota asiaan. Helsingin ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa on vuonna 1976 osaltaan lähtenyt liikkeelle pohjoismaiden sopimuksella 1973 perustetun Pohjoismaisen verotustieteellisen tutkimusneuvoston tutkimusprojekti [19]. Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota monikansallisiin yrityksiin ja puhunut m.m.taistelusta niitä vastaan [27]. 2Helsingin kauppakorkeakoulussa toimivaa Finland's International Business Operations eli FIBO projektia voidaan pitää eräänä esimerkkinä, samoin kuin osittain myös "MONIKA" toimikuntaa.

14 2.2 KÄÄNTÄMISEN TARPEEN SYITÄ TARKKAILU- JA SUUNNITTELU- LASKELMISSA Otan seuraavaksi samanaikaisesti käsiteltäviksi sekä tarkkailu- että suunnittelulaskelmiin liittyviä näkökohtia ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen kääntämisen tarpeen syistä. Ensimmäiseksi, käännösongelman oleellinen ydin on tältä osin perimmältään se, että ulkomaisia operaatioita toimintaansa sisällyttävän konsernin keskusjohdon ja sen paikallisten yritysjohtajien on pystyttävä havaitsemaan ja erittelemään valuuttakurssien ja rahanarvon muutoksista aiheutuneet tappiot ja voitot. Etenkin monikansallisten yritysten tulokset voivat riippua ratkaisevasti yrityksen toiminnan lisäksi edellä mainituista valuuttakurssien ja rahanarvon muutoksista (kts. esim. johdannon alaviite 1).1 Kääntämällä soveltuvin osin tytäryhtiöiden asianmukaiset laskelmat tarkkailua varten perusvaluutan määräisiksi voi emoyhtiö seurata tytäryhtiöiden tulosvaikutuksia ja konsernin tuloksen muodostumisen osatekijöitä omasta näkökulmastaan sekä tarkkailla konsernin eri maantieteellisillä alueilla olevien sitoumusten merkitystä. Näihin seikkoihin liittyvä tarkkailu on luonnollisesti oleellinen edellytys laadittaessa konsernin ulkomaisiin operaatioihin liittyviä toimintasuunnitelmia sekä suunniteltaessa toimenpiteitä valuuttakurssien heilahtelujen haittavaikutusten eliminoimiseksi. Toiseksi, osittain edelliseen liittyen, voidaan todeta, että vaikka yritysjohto voitaisiinkin kouluttaa ajattele- 1Huomattava osa monikansallisista yrityksistä maailmassa on amerikkalaista alkuperää. Valuuttakurssien ja rahanarvon muutosten tultua tavanomaisiksi amerikkalaisten yritysten toimintaympäristössä, tähän ongelmapiiriin liittyvän tutkimustoiminnan lisääntyminen on ollut selvästi havaittavissa oleva luonnollinen seurausilmiö.

15 maan yhtäaikaa monessa eri valuutassa, muodostaa käännösten tekeminen dimensionaalisuuden vähennyksen, joka on edellytyksenä yrityskonsernin kokonaisvaltaiselle tarkkailulle ja suunnittelulle. Kolmanneksi, jos konsernin toiminnan suunnitteluun käytetään operaatioanalyysin menetelmiä monikansallisissa yrityksissä vallitsevien monitahoisten riippuvuussuhteiden hallitsemiseksi samanaikaisesti, on eri valuuttayksiköissä toteutuvat tulosvaihtoehdot pystyttävä ilmaisemaan yhteismitallisina. Yhteenvetona voidaan sanoa niin tarkkailu-, suunnittelu- kuin informointilaskelmienkin osalta, että kääntämisen tarve syntyy, kun ulkomaan rahan määräisiä konsernin laskentatoimen tietoja täytyy ymmärtää ja halutaan hyödyntää koko konsernin puitteissa sen kotimaassa [22, s. 174]. Kartoitan seuraavassa tärkeimmät kysymykset, jotka käännösongelma perinteisesti sisältää. Eniten huomiota osakseen saanut ja tärkein peruskysymys on se, mitkä konserni~~~~~~ ulkomaan rahan määräiset erät pitäisi kääntää käyttäen asianmukaisia historiallisia valuuttakursseja ja mitkä käyttäen tilinpäätöshetken kursseja. Tähän kysymykseen on esitetty ratkaisuksi useita eri vaihtoehtoja sekä kirjallisuudessa että etupäässä amerikkalaisten kirjanpitoviranomaisten virallisissa suosituksissa. Tarkoitukseni on käydä läpi erityisesti tätä keskeisintä kysymystä seuraavassa luvussa, koska kyseiset menetelmät ovat toistaiseksi lähes tuntemattomia suomalaisen liiketaloustieteen ja keskustelun piirissä. Todettakoon, että käytäntö yrityksissä

16 vaihtelee. Mikään esiteltävistä menetelmistä ei ole saanut kiistatonta valta-asemaa käytännön sovellutusten tai tutkimuksen osalta. Sitäpaitsi on jo pitkään havaittu, että viralliset amerikkalaiset suositukset eivät enää nykyisessä tilanteessa riitä kansainvälisesti suuntautuvien yrityskonsernien tarpeisiin [6, s. 48]. Toinen peruskysymys on mitä kurssia käyttäen tuloslaskelman ulkomaan rahan määräiset erät pitäisi kääntää. Näkökannat vastauksesta tähän kysymykseen ovat huomattavasti yksiselitteisernrnät kuin taseen kohdalla: kukin tili tapahtuma käännetään tapahtumahetken kurssiin. Vaikeudeksi jää kuitenkin muun muassa käyttökelpoisen ratkaisun löytäminen kyseisten tietojen käsittelemiseksi yrityksen laskentatoimen toteuksessa. Edellisiin kysymyksiin liittyvä kolmas kysymys on käännöskertoimien numeroarvojen valinta~ koska valuuttakursseja noteerataan erilaisissa tilanteissa ja usein eri perustein. Neljäs kysymys on kurssivoittojen ja -tappioden kirjanpidollinen käsittely. Tämän kysymyksen osalta tarkastellaan seuraavassa luvussa amerikkalaista aikaisempaa ja nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöä monikansallisten konsernien osalta. Suomalaisen lainsäädännön tarkempi käsittely ei ole varsinaisesti tarpeen, koska meillä Suomessa konserni tilinpäätökset eivät ole lakisääteisiä, ja toisaalta ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen käsittelystä on tarkkaan määritellyt, vaikkakin lyhyet, määräykset vain kirjanpitolain 15 :ssä, joiden mukaan kurssitappio tulee kirjatuksi tilikauden kuluksi kun taas kurssivoitto kirjataan tuotoksi vasta sen realisoiduttua. Jos valuuttakurssit (ja hintatasot) olisivat kiinteät, ongelmaksi jäisi vain kääntämisessä käytettävän käännöskertoimen valinta. Käännösongelma tulee oleelliseksi,

17 kun valuuttakurssit eivät olekaan kiinteät. -- Valuuttakurssit voivat muuttua kahdella erityyppisellä tavalla. Ensimmäinen mahdollisuus on yhden valuutan devalvaation tai revalvaation aiheuttama kyseistä valuuttaa koskeva yhtäkkinen kertaluonteinen valuuttakurssin muutos. Toinen mahdollisuus on valuuttakurssien kellumisen aiheuttama useiden valuuttojen keskinäisten arvojen välinen jatkuva heilahtelu. Esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin devalvaatioiden ja revalvaatioiden aiheuttamat kertaluonteiset valuuttakurssien muutokset olivat vallitsevia, monikansalliset yritykset joutuivat käännösongelman eteen sen koko laajuudessa vain silloin kuin niiden toiminta käsitti asianomaisen devalvoidun tai revalvoidun valuuttayksikön määräisiä liiketapahtumia luvulla ovat valuuttakurssien kellumisen myötä koko valuuttajärjestelmää koskevat jatkuvat heilahtelut tulleet vallitseviksi. Monikansalliset, ja muutkin ulkomaisia operaatioita toimintaansa sisällyttävät yritykset, joutuvat näin ollen jatkuvasti käännösongelman eteen sen koko laajuudessa. Tätä taustaa vasten on helposti ymmärrettävissä miksi käännösongelma on saanut huomiota osakseen erityisesti vasta 1960-luvun puolivälin jälkeen. Käännösongelma voidaan luokitella kolmeen eri tasoon. (l) Käännösongelma on olemassa vaikka valuuttakurssit (ja hintatasot) olisivat kiinteät. Tällöin ongelma on triviaali. Ongelma tulee oleelliseksi, jos (2) valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia. Erityisen hankalaksi käännösongelma tulee, jos valuuttakurssien muutokset ovat jatkuvia ja koskevat yhtäaikaisesti useita valuuttoja, joissa yrityksen rahaprosessi tapahtuu. Käännösongelmassa voidaan erottaa vielä kolmaskin tapaus. Kun kääntäminen suoritetaan, pyritään tällöin itse asiassa ilmaisemaan vieraan valuutan määräiset laskentatoimen tiedot siten, että asianomaisen valuutan ostovoima tulisi otettua

18 oikein huomioon [29, s. 31]. Tämä edellyttää eräin olettamuksin (3) ulkomaisen hintatason ottamista huomioon valuuttakurssin lisäksi. Tämän seikan käsittelyn tekevät tarpeelliseksi tehdyt havainnot, joiden mukaan varsinkaan lyhyellä tähtäimellä valuuttakurssien muutokset ja hintatason muutokset eivät vastaa toisiaan [1, ss ], [36, s. 498]. Jos kyseiset muutokset vastaisivat toisiaan ei tätä lisäongelmaa syntyisi. Edellä olevan perusteella tulemme viidenteen käännösongelman peruskysymykseen, jota voidaan pitää ensimmäisen kysymyksen laajennuksena. 1 Tämä kysymys on, miten asianomaisiin valuuttoihin kytkeytyvät sellaiset hintatason muutokset~ joita valuuttakurssien muutokset eivät vastaa~ tulisi ottaa huomioon konsernitaseen eriä käännettäessä. Tähän kysymykseen on käännösongelman yhteydessä kiinnitetty huomiota lähinnä taseiden osalta, josta syystä edellä oleva on muotoiltu vain niitä koskevaksi. Taseiden käännösmenetelmiä esitellään seuraavassa luvussa ensin ilman epäsuhteisten hintatason muutoksien eksplisiittistä käsittelyä. Epäsuhteisiin ulkomaisten hintatasojen muutoksiin lii ttyvät menettelyt otetaan esiin vasta edellisen jälkeen tarkastelemalla menetelmiä, joihin tämä piirre on sisällytetty erillisenä. lerittelin tämän viidennen kohdan ensimmäisestä kohdasta esitettäväksi vasta tässä vaiheessa tekstiteknisistä syistä.

19 Tässä luvussa kiinnitetään huomio yksinomaan ulkomaan rahan määräisten tytäryhtiöiden taseiden kääntämiseen, koska tämä kysymys on saanut käännösongelman käsittelyn yhteydessä eniten huomiota osakseen. Monikansallisen yrityksen taseisiin liittyvä käännösongelma on selvästi keskeisempi kirjallisuudessa kuin tuloslaskelmiin liittyvä. Käsitykseni mukaan tämä on seurausta amerikkalaisperäisestä käsityksestä kirjanpidosta yrityksen varojen ja velvoitteiden muutosten kuvaajana, jolloin monikansallisen yrityksen varoihin ja velvoitteisiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat etusijalla tuloslaskelman osatekijöihin liittyviin kysymyksiin nähden. Muita käännösongelman kysymyksiä kuin taseiden kääntämistä tarkastelemme vasta luvussa 4. Käsittelen käännösongelmaa tässä ja neljännessä luvussa ensisijaisesti tarkkailulaskelmia ajatellen. 3.1 ULKOMAAN RAHAN MAARAISTEN TASEIDEN KAANNÖSMENETELMIÄ ILMAN HINTATASON MUUTOSTEN ERILLISTÄ KÄSITTELYÄ Käännösongelman havainnollistamiseksi ajatelkaamme hetken seuraavaa, äärimmilleen yksinkertaistettua tilannetta. Meillä on kassassa rahaa 100mk perustettuamme yrityksen, johon sijoitimme tämän suuruisen panoksen omaa pääomaa. Ostamme sillä 114 Ruotsin kruunua kurssiin 1.14 Skr/mk (0.875 mk/skr). Ruotsin kruunun kurssi muuttuu kurssiksi 1.05 Skr/mk (0.952 mk/skr). Teemme markkamääräisen tilinpäätöstaseen, tilanteen tarkastelemiseksi ex post:

20 oma pääoma 8.53 käännösvoitto Realisoitumaton käännösvoitto on, näin meneteltäessä, 8.53 mk. Tämä tapaus on mahdollisimman selväpiirteinen. Voitaisiin sanoa, että oma pääoma itse asiassa "käännettiin konsernitaseessamme" historialliseen kurssiin 1 mk/mk ja kassa tilinpäätöshetken kurssiin mk/skr. (Olisiko tilanne ollut yhtä selväpiirteinen, jos olisimmekin ostaneet tavaraa 114 Skr:n arvosta myytäväksi Ruotsissa?) Käymme seuraavassa läpi ulkomaisten tytäryritysten taseiden tunnetuimmat käännösmenetelmät, joissa ei käsitellä hintatason muutoksia erillisinä valuuttakurssien muutoksista. Kysymyksenä on, mitkä ulkomaisen tytäryrityksen taseen erät käännetään (arvostetaan) historialliseen kurssiin, mitkä tilinpäätöshetken kurssiin. Käännösongelma on tällöin edelleen kiteytettävissä kysymykseksi, mitkä ovat ne ulkomaan rahan määräisen taseen erät~ joihin asianomaisen valuuttakurssin muutoksen katsottaan vaikuttaneen. Oleellisimmat taseen erien jaottelutavat tässä suhteessa, ja niiden perusteella kehitetyt menetelmät, ovat: A. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset erät (AICPA'n current-noncurrent menetelmä) B. Monetääriset/fyysiset erät (NAA'n monetary-nonmonetary eli financial-physical menetelmä) C. Muunnettu lyhytaikaisten/pitkäaikaisten erien jaottelu (Modifioitu AICPA'n menetelmä) D. Kaikki erät tilinpäätöshetken kurssiin ("uusi eurooppalainen lähestymistapa")

21 Kuvio 3.1 esittää yhteenvedon näistä menetelmistä. T tarkoittaa taseen ryhmän kääntämistä tilinpäätöshetken kurssiin ja H historialliseen kurssiin. Taseen erät on ryhmitelty suomalaisesta tasekaavasta poiketen, koska käännösmenetelmät eivät ole alunperin Suomessa kehitettyjä, eikä kyseisen suomalaisen tasekaavan mukaista ryhmittelyä ole tietääkseni esitetty kotimaisessa kirjallisuudessa käännösongelman yhteydessä. Nyt käytettyä huomattavasti hienojakoisemman tiliryhmittelyn mukaisten tilien kirjanpidollisiin käsittelyohjeisiin voi niin taseen kuin tuloslaskelmankin osalta tutustua kirjasta Handbook of Modern Accounting [34] ensimmäisen menetelmän ja sen muunnosten kohdalla. (Suomalaisen tasekaavan mukaisiin eriin palataan luvussa 4.4.) Menetelmien ja niiden erojen havainnollistamiseksi otan käyttöön yksinkertaisen numeroesimerkin. Otan tarkasteltavaksi kuvitteellisen suomalaisen konsernin tanskalaisen tytäryhtiön simuloidun taseen kääntämisen. Kuvi tteellisen tanskalaisen tytäryhtiön edellisen tilikauden tase on kuvion 3.2 mukainen. Taseen erät on ryhmitelty samalla tavalla kuin kuviossa 3.1 olevassa käännösmenetelmien yhteenvedossa, jo mainituista syistä. Oletan tässä luvussa numeroesimerkissäni, että tilikauden aikana ei, eikä myöskään tilinpäätöksen yhteydessä, ole aihetta kirjausten tekoon tytäryhtiön kirjanpidossa, jotta voisimme aluksi tarkastella taseen kääntämistä ja käännösvoiton/tappion syntymistä mahdollisimman pelkistettynä, ja tuloslaskelmasta erillisenä. 1 Oletan numeroesimerkissäni edelleen, selvyyden vuoksi, että ltulemme myöhemmin toteamaan, että eräissä laskentatavoissa konsernin tulos eritellään kolmeksi komponentiksi: 1. Operatiivinen voitto/tappio 2. Hintatasovoitto/tappio (ulkomainen) 3. Käännösvoitto/tappio.

22 VASTAAVAA A AICPA B NAA C modif. AICPA uusi euro Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset Vaihto-omaisuus Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot VASTATTAVAA Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Osakepääoma ja muu oma pääoma Tilikauden voitto* T = käännetään tilinpäätöshetken kurssiin H = käännetään historialliseen, eli erän syntyhetken, kurssiin

23 Kuvio 3.2 Tanskalaisen tytäryhtiön simuloitu aloittava tase Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Vaihto-omaisuus lainasaamiset lainasaamiset Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Osakepääoma ja muu oma pääoma Tilikauden voitto o

24 Tanskan kruunun kurssi on aina ollut 0.60 mk/dkr, kunnes se muuttuu tilikauden aikana siten, että se on 0.40 mk/dkr tilinpäätöshetkellä. Tämä voidaan tulkita Tanskan kruunun devalvoitumiseksi noin 33% tilikauden aikana. Teen olettamuksen valuuttakurssin aikaisemmasta muuttumattomuudesta vain siksi, että historiallisen kurssin valinta ei toisi numeroesimerkissäni mukanaan yksityiskohtia, jotka veisivät meidät syrjään pääteemasta (asiaan palataan luvussa 4.2). Kuvio 3.3 esittää tytäryrityksen taseen kääntämisen Suomen markoiksi eri menetelmillä käyttäen käännöksessä historiallisena kurssina 0.60 mk/dkr ja tilinpäätöshetken kurssina 0.40 mk/dkr. Koska taseen eri eriä käännetään erästä riippuen käyttäen kahta erilaista käännöskerrointa, syntyy käännöksen seurauksena realisoitumaton käännösvoitto tai -tappio,l joka on merkitty kuvion 3.3 käännettyyn taseeseen omana rivinään. Ensimmäiseksi kuviossa 3.3 on esitetty vertailun vuoksi kääntäminen kokonaisuudessaan tilinpäätöshetken kurssiin, eli menetelmä D. Ensimmäisen menetelmän A implisiittinen perusajatus on se, että valuuttakurssin muutos vaikuttaa vain taseen ltässä yhteydessä käytetään termejä käännösvoitto/tappio eikä kurssivoitto/tappio, koska kysymys on eri asiasta. Kurssivoitolla/tappiolla tarkoitetaan ulkomaan rahan määräisen liiketapahtuman alkuperäisen kirjauksen ja aikanaan toteutuneen sitä vastaavan suorituksen erotusta. Käännösvoitolla/tappiolla tarkoitetaan ulkomaan rahan määräisen vastaavan tai vastatta:v.;lnalkuper,'lisen arvon ja sen tarkasteluhetkellä todetun arvon erotusta.

25

26 lyhytaikaisiin (current) eriin, jotka näin ollen käännetään tilinpäätöshetken kurssia käännöskertoimena käyttäen. Samalla tietysti oletetaan, että valuuttakurssin muutos ei vaikuta taseen pitkäaikaisiin (noncurrent) eriin, jotka siten käännetään käyttäen käännöskertoimena niiden syntyhetken kurssia. Menetelmä A on American Institute of Certified Public Accountants eli AICPAn vuonna 1953 suosittelema [2].1 AICPA esittää menetelmän käytölle seuraavan perusteen. Ulkomaisiin operaatioihin liittyvät rajoitukset ja riskitekijät aiheuttavat sen, että ainoastaan emämaahan palautetut varat voidaan todeta sellaisinaan. Muiden vastaavien (ja vastattavien) arvostus on suoritettava erikseen, riittävää varovaisuutta noudattaen. Tämä arvostus siis suoritetaan AICPAn menetelmässä siten, että ulkomaisten tytäryhtiöiden taseiden lyhytaikaiset erät katsotaan alttiiksi valuuttakurssien muutoksille, kun taas pitkäaikaisia eriä ei sellaisiksi katsota. Muita varsinaisia perusteluja ei menetelmälie ole annettu. AICPAn nyt esitellyn menetelmän, samoin kuin muidenkin esiteltävienmenetelmien, taloustieteelliset perusteet ovat varsin niukat. 2 Tämä johtuu käsittääkseni ensinnäkin siitä, että käännösmenetelmät on melko suurelta osin kehitetty käytännössä vastaan tulleiden yksittäisten pulmakysymysten pohjalta ilman yksiselitteistä viitekehikkoa. Toinen syy on käsittääkseni se, että ongelma 1Kyseinen menetelmä on menetelmistä vanhin. Se on alkuaan peräisin vuodelta Käännösmenetelmien historiasta katso [7, ss ]. 2Selvän poikkeuksen tässä suhteessa tekee kuitenkin Aliber & Stickney'n käännösmenetelmien perusteltavuutta koskeva tutkimus [1], johon palataan tarkemmin käännösmetetelmien perusteltavuuden kritiikin yhteydessä.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Lausuntopyyntö Kunta A on pyytänyt kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

The initial location at the University of Vaasa, Finland http://lipas.uwasa.fi/~ts/publicat/ulkomkaantvjts.pdf

The initial location at the University of Vaasa, Finland http://lipas.uwasa.fi/~ts/publicat/ulkomkaantvjts.pdf The initial location at the University of Vaasa, Finland http://lipas.uwasa.fi/~ts/publicat/ulkomkaantvjts.pdf Veikko Jääskeläinen and Timo Salmi (1977). Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämisestä.

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista. 1.1 Kurssierot Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon pääsääntöisesti tapahtuman syntymispäivän mukaiseen kurssiin Suomen rahaksi muutettuna. Muuntoperusteena käytetään Euroopan keskuspankin

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa KIRJANPITO 22C00100 Luento 7b: Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT KIRJANPIDOSSA Kirjanpidossa käytettävä valuutta: KPL:ssa ei ole erityisiä säännöksiä käytettävästä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364 TOIMINTA LYHYESTI 1999-2000 Liikevaihto mmk 2682 Liikevoitto mmk 86 % / Liikevaihto % 3,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja mmk 124 % / Liikevaihto % 4,6 Tilikauden voitto mmk 86 % / Liikevaihto

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg TASE Vastaavaa (varat) EEK EEK EUR EUR Vaihtuvat vastaavat Rahat ja pankkisaamiset 64572455 85528124 4126932 5466243 Lyhytaikaiset rahoitusinvestoinnit Saamiset ja ennakkomaksut

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 m êëëáíáéççíé= 20. huhtikuuta 2005 Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 Jakautumissuunnitelman mukaisesti KONE jakautuu

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007 RAHOITUSLASKELMAN LAATIMINEN Kirjanpitolautakunta (KILA) antoi 30.1.2007 yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta. Yleisohje ohjaa kirjanpitolain (1336/1997), viimeksi muutettuna L:lla 1312/2004 ja kirjanpitoasetuksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 13.1.2014 Kysymyksiin 2-4 edellytetään essee-tyyppisiä vastauksia. Tilinpäätöstehtävä 5 tehdään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

Oy Höntsy Ab TASEKIRJA 1.7.2014-30.6.2015. Pirkankatu 53 A 4 33230 Tampere Kotipaikka: Tampere Y-tunnus: 2352244-2

Oy Höntsy Ab TASEKIRJA 1.7.2014-30.6.2015. Pirkankatu 53 A 4 33230 Tampere Kotipaikka: Tampere Y-tunnus: 2352244-2 Oy Höntsy Ab Pirkankatu 53 A 4 33230 Tampere Kotipaikka: Tampere Y-tunnus: 2352244-2 TASEKIRJA 1.7.2014-30.6.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.6.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti: Homeros Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 1-2

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11)

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11) T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot