The initial location at the University of Vaasa, Finland UlkomRahaHseB13.pdf

Transkriptio

1 The initial location at the University of Vaasa, Finland UlkomRahaHseB13.pdf Salmi, Timo (1976). Ulkomaan rahan määräisten tase- ja tulostietojen kääntämisestä ja valuutta-aseman määrittelystä yrityksen laskentatoimessa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-13, Helsinki ss. ISBN (English summary: Translating Foreign Currency Corporate Financial Statements, and Accounting for Exposure to Currency Risk. Pages ) Copyright 1976 by the author. The author's home page at the University of Vaasa, Finland

2

3 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN TASE- JA TULOSTIETOJEN KÄÄNTÄMISESTÄ JA VALUUTTA-ASEMAN MÄÄRITTELYSTÄ YRITYKSEN LASKENTATOIMESSA

4

5 Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen käännösongelmaa ja valuutta-asemalaskentaa, kartoittaa ja systematisoida niiden osatekijät, todeta eräs vaihtoehtoinen lähestymistapa käännösongelmaan, sekä osoittaa käännösongelman ja valuutta-asemalaskennan välinen yhteys oleellisesti yleisempänä kuin aikaisemmin kirjallisuudessa on esitetty. Käännösongelmassa (translation-problem) on kysymys yrityksen ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden arvon sekä toteutuneiden liiketapahtumien ex post tarkkailusta ja informoinnista yhden ainoan mittasuureen puitteissa, joksi valitaan kotimaan rahayksikkö. Valuutta-asemaongelmassa on kysymys niiden ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden selvittämisestä ex ante, joiden arvoon valuuttakurssien muutokset vaikuttaisivat, sekä niiden suunnittelusta. Tällöin suunnittelun tavoitteena on ensisijaisesti valuuttakurssien muutoksilta suojautuminen. Valuuttaaseman (exposure) käsite selvitetään johtamalla se aikaisempaa yleisemmin käännösongelman yhteydessä esiintyvistä ratkaisuista. Erityisen virikkeen tämän tutkimuksen tekemiseen ja käsillä olevan kirjan kirjoittamiseen on myös antanut käännösongelmaa ja valuutta-asema-ajattelua koskevan kotimaisen laskentatoimen kirjallisuuden puuttuminen.

6 4 KIITOSSANAT (Skannausta varten 2009 tiivistetty versio) Esitän kiitokseni seuraaville henkilöille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän kirjan sisällön syntymiseen. Ennen kaikkea professori Veikko Jääskeläiselle siitä ajasta, jonka hän on käyttänyt käsiteltäviä ongelmia koskeviin ratkaiseviin keskusteluihin. KTL Roy Dahlstedtille ja KTK Jarmo Leppiniemelle ajasta, jonka he ovat antaneet käsikirjoitukseni lukemiseen sekä niistä lukuisista tärkeistä korjausehdotuksista, joita he esittivät. KTL Reijo Luostarinen on auliisti antanut käyttää laajaa tietouttaan suomalaisten yritysten monikansallisista operaatioista. Myös KTM Kari Aspin kanssa käydyt keskustelut eräistä ongelma-alueisiini liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä ovat olleet hyödyllisiä. Samoin professori Jaakko Voipion kanssa käyty keskustelu monikansallisia yrityksiä tutkivien työryhmien toiminnasta. On sanomattakin selvää, että niistä varmaan lukuisista puutteista ja virheistä, joita kirjani sisältää sekä esittämistäni mielipiteistä olen yksinomaan itse vastuussa. Helsingissä, kesäkuussa 1976 Timo Salmi

7 ALKUSANAT 3 Yhteenveto 3 Kiitossanat 4 2 KÄÄNNÖSONGELMAN TAUSTAN KARTOITUS Kääntämisen tarpeen syitä informointilaskelmissa Kääntämisen tarpeen syitä tarkkailu- ja suunnittelulaskelmissa Käännösongelman käsiteltävien osatekijöiden luokittelu 13 3 TASEEN KÄÄNNÖSONGELMAN RATKAISUJA Ulkomaan rahan määräisten taseiden käännösmenetelmiä ilman hintatason muutosten erillistä käsittelyä Menetelmien yleisesittely AICPA'n (lyhytaikaiset/pitkäaikaiset) menetelmä NAA'n (monetääriset/fyysiset) menetelmä Muunnettu AICPA'n menetelmä Uusi eurooppalainen lähestymistapa Hintatason muutosten erillinen liittäminen ulkomaan rahan määräisten taseiden kääntämiseen Yleiskatsaus inflaation käsittelyvaihtoehtoihin yrityksen kirjanpidossa Tarkasteltavien käännösmenetelmien yleisesittely Zenoff'in ja Zwick'in yleisindeksiä käyttävä menetelmä 36

8 3.2.4 Shwayder'in yleisindeksiä käyttävä menetelmä Philips Lamp-yhtiön sekä ehdotettava menetelmä Taseiden perinteisten käännösmenetelmien yhteenveto ja niiden perusteltavuuden kritiikkiä 44 4 KÄÄNNÖSONGELMAN MUITA KYSYMYKSIÄ Tuloslaskelman kääntäminen Kääntämisessä käytettävän valuuttakurssin valinnasta Käännösvoittojen ja käännöstappioiden käsittely konsernin informointilaskelmissa Suomen kirjanpitoasetuksen mukaisen taseen erien ryhmittelystä käännösmenetelmissä 56 5 VALUUTTA-ASEMAONGELMA Johdatus valuutta-asemaongelmaan Valuutta-asemaongelman ja käännösongelman välinen yhteys Valuutta-asemalaskelman tekeminen Valuutta-asemalaskelman yleiskaava Valuutta-asemalaskelma ilman osittaisen alttiuden mahdollisuutta Valuutta-asemalaskelma yleistettynä sisältämään osittaisen alttiuden mahdollisuus Valuutta-aseman suunnittelusta 73 ENGLISH SUMMARY: Translating Foreign Currency Corporate Financial Statements, and Accounting for Exposure to Currency Risk 83

9 Kysymys siitä, miten yrityksen laskentatoimen piirissä tulisi kääntää ulkomaan rahan määräiset tase- ja tulostiedot kotimaan rahan määräisiksi, on saanut suhteellisen paljon huomiota osakseen ulkomaisessa keskustelussa. Dollarin irroittaminen kultakannasta vuonna 1971 ja sen jälkeinen valuuttakurssien nykyinen kelluminen sekä yleismaailmallinen inflaatio ovat nostaneet tämän kysymyksen varsin keskeiseksi yrityksille, joilla on ulkomaisia toimintoja, sillä yritysten kokemat kurssivoitot ja -tappiot saattavat nousta huomattavan suuriksi. 1 Suomessa tätä yrityksen laskentatoimen tase- ja tulostietojen kääntämisen ongelmakenttää, sekä siihen kytkeytyvää valuuttakurssien muutoksille alttiiden yrityksen varojen ja velvoitteiden suunnittelun problematiikkaa, on käsitelty erittäin niukasti. Todettakoon, että esimerkiksi kotimainen lainsäädäntömme rajoittuu suppeasti ottamaan kantaa toistaiseksi vain ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen kääntämiseen (esim. KirjanpitoL v l5, ElinkVL 49 [23]). Tämä kattaa kotimaisten yritysten toiminnasta pääasiassa vain vienti- ja tuontitoiminnot. Käännösongelma ei kuitenkaan suinkaan rajoitu pelkästään ulkomaan rahan määräisiin saamisiin ja velkoihin. Ulkomaisten saamisten ja velkojen ohella yrityksellä voi olla muitakin ulkomaisia vastaavia ja lesimerkiksi I.T.T:n tulos heikkeni vuonna 1974 $70 (milj.; edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä summasta $8 (milj.) syntyi sen ulkomaisten tytäryritysten tase- ja tuloserien kirjanpidollisena käännös tappiona ja $25 (milj.) väärin arvastusta valuuttakurssien kehityksestä aiheutuneena suoranaisena rahallisena tappiona [16].

10 ja vastattavia. Lisäksi lukuisilla suomalaisillakin yrityksillä on sivuliikkeitä ja tytäryrityksiä ulkomailla. Esimerkiksi vuoden 1974 lopussa oli suomalaisilla yrityksillä 82 yhtiömuotoista ulkomaista valmistusyksikköä, 325 ulkomaista myynti- ja markkinointiyksikköä ja 130 muuta ulkomaista yksikköä. 1 Erittäin karkean arvion mukaan näiden liikevaihto oli kyseisenä vuonna arvoltaan noin 2900 miljoonaa markkaa. 1 Konsernitietojen ja konsernitilinpäätösten esittämisen tarve on jälleen tuotu esiin viimeaikaisessa kotimaisessa keskustelussa. 2 Eräässä konsernitilinpäätöksiä käsittelevässä kirjoituksessa [22] esimerkiksi todetaan, että "yritysten laskentatoimi on ollut lähes pelkästään yksikkökohtaista tilinpäätös- ja muuta informaatiotarvetta palvelevaa, eikä konsernilaskennan erlkoisvaatimuksia ole otettu huomioon". Riippumatta siitä tarvitaanko laskentatoimen tietoja yrityksen sisäiseen tai ulkopuoliseen käyttöön, on otettava huomioon myös ulkomaisten sivuliikkeiden ja tytäryritysten käsittely konsernilaskennan eräänä erityispiirteenä. Tällöin joudutaan selvittämään, miten ulkomaan rahan määräiset erät tulisi kääntää kotimaan rahan määräisiksi. Tämän kirjan tarkoitus on esitellä alkusanoissa esitetyn yhteenvedon mukainen käännösongelmaa ja valuutta-asemaongelmaa koskeva tutkimus. ltiedot ovat Helsingin kauppakorkeakoulussa toimivan Finaland's International Business Operations projektin toimittamia. 2Esimerkiksi lähteissä [22] ja [30].

11 Käännösongelman synty liittyy yleisesti ottaen yrityksen ulkomaisiin operaatioihin. 1 OtaR käsittelyn kohteeksi tase- ja tulostietojen käännösongelman ensisijaisesti konsernei11e, joilla on ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintaa emoyhtiö kontro11oi. 2 Ulkomaisia sivuliikkeitä, ulkomaisia vastaavia ja vastattavia, vientisaamisia ja tuontivelkoja käsitte1en erikseen vain hyvin suppeasti, koska niitä voidaan tarkastella käsittelyn kohteeksi otettavan yleisen tapauksen erikoistapauksina. Yhteistyösopimuksia (joint ventures) en käsittele erikseen. Käännösongelmasta puhuttaessa on pidettävä tarkkaan erillään käsitteet valuutan kääntäminen (trans1ation) ja vaihtaminen (conversion) [20, s. 168], [34, ss. 6-7]. Kääntämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen, erityisesti tase- ja tulostietojen, muuntamista i1maistaviksi kotimaan rahayksikössä. Tämä kääntäminen on pelkästään laskennallinen toimenpide, eikä sisällä valuutan vaihtoa, tuontisaatavien tai vientivelkojen maksutapahtumia, ulkomaisten voittojen palauttamista tai muuta vastaavaa liiketapahtumaa. Valuutan vaihtaminen on itsestään se1ittyvä termi, joka tarkoittaa todella suoritettavaa valuuttojen osto- tai myynti tapahtumaa. lyrityksen ulkomaisiin operaatioihin voi lukija tarvittaessa tutustua tarkemmin lähteistä [17, kappale 23] ja [18]. 2Kutsumme jatkossa tällaista yrityskokonaisuutta monikansalliseksi yritykseksi.

12 K~~~~~~~~~~l~~~_E~~i~!~i~~~_u~i~_~~_~~Ei~i~~_~ ~i~~_{~~~~~i~~l_~~li~!~~_j~i~~~_~~~ll~_u~i!u~~~~ ~~~!~!~i~~~~~_~~ii~!u~~!_~l~~~~~~~~~~~_~~~~~i~~! ~~~~~~!~~~_~~!i~~i~~~_e~~~~~~l~~!~~_~~~~~i~i~~i [7, s. 11], [24, s. 150]. Käännösongelma liittyy yrityksen laskentatoimen piirissä niin tarkkailu-, suunnittelu- kuin informointilaskelmiinkin,l kuten voi todeta nyt läpikäytävässä käännösongelman syiden kartoituksessa. Tarkastellaan ensin informointilaskelmia. Suomessa joudutaan tilinpäätöksen yhteydessä lakisääteisesti kääntämään ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat, kuten johdantoluvussa todettiin. 2 Informointilaskelmia, jotka koskisivat yrityskonserneja kokonaisuudessaan ei Suomen lainsäädäntö vaadi. Ulkopuolisten intressenttien kiinnostus tällaisia laskelmia kohtaan on kuitenkin Suomessakin lisääntymässä. Jos konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiöitä, voidaan esittää esimerkiksi seuraavia syitä, jotka puoltaisivat koko konsernia koskevien, kotimaan rahan määräisiksi käännettyjen informointilaskelmien julkaisemista. Ensimmäiseksi, yrityksen luotonantajia varten tarvitaan usein konsernitietoja, jolloin yhdessä rahayksikössä esitetty yhtenäinen raportointi saattaa olla tarpeen. Toiseksi, konsernin yritysten nykyisiä ja potentiaalisia osakkeenomistajia saattaa kiinnostaa saada käyttöönsä ltämä laskelmien ryhmittely perustuu tunnetusti Virkkusen [32] esittämään jaotteluun. 2Ensimmäisen kerran kääntäminen joudutaan suorittamaan asianomaisen liiketapahtuman kirjauksen yhteydessä. Tilinpäätöksen yhteydessä tämä tehdään kuitenkin uudelleen.

13 myös koko yrityskonsernia koskevia tilinpäätöstietoja, jotka olisi esitetty ymmärrettävässä muodossa tutun rahayksikön avulla. Tämän lisäksi kääntämisen tarvetta kotimaan rahayksikköön voidaan tällä kohtaa perustella myös sillä periaatteellisella näkökohdalla, että "osakesijoittajan tavoitteena voidaan pitää tuoton saamista sijoittamalleen kotimaan rahan määräiselle pääomalle" [29, s. 25]. Kolmanneksi, ulkomainen lainsäädäntö on kulkemassa tähän suuntaan. Esimerkiksi amerikkalaiset monikansalliset yritykset ovat vuodesta 1962 lähtien joutuneet lakisääteisesti kääntämään kontrolloimiensa ulkomaisten tytäryhtiöiden tilipäätöstietoja dollarimääräisiksi [29, s. 27]. On ehkä aiheellista kysyä, onko suomalainen (ja osittain myös muu eurooppalainen) laisäädäntä jäänyt tässä suhteessa ajastaan jälkeen. Ulkopuolisten omistamiin oman maan alueella toimiviin yrityksiin ja niitä koskevan lainsäädännön tarpeeseen ollaan kylläkin kiinnittämässä lisääntyvää huomiota. 1 Samoin myös kotimaisista, monikansallisina yrityksinä pidettävistä konserneista saatavien informointilaskelmien tarpeeseen ollaan vähitellen kiinnittämässä huomiota. 2 lvaltiovarainministeriön asettama kansainvälisten yritysten verotus toimikunta "MONIKA" ja sitä edeltänyt valtiovarainministeriön asettama kansainvälisten yritysten verotus työryhmä ovat eräitä esimerkkejä. Myös Pohjoismaiden Neuvosto on kiinnittänyt huomiota asiaan. Helsingin ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa on vuonna 1976 osaltaan lähtenyt liikkeelle pohjoismaiden sopimuksella 1973 perustetun Pohjoismaisen verotustieteellisen tutkimusneuvoston tutkimusprojekti [19]. Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota monikansallisiin yrityksiin ja puhunut m.m.taistelusta niitä vastaan [27]. 2Helsingin kauppakorkeakoulussa toimivaa Finland's International Business Operations eli FIBO projektia voidaan pitää eräänä esimerkkinä, samoin kuin osittain myös "MONIKA" toimikuntaa.

14 2.2 KÄÄNTÄMISEN TARPEEN SYITÄ TARKKAILU- JA SUUNNITTELU- LASKELMISSA Otan seuraavaksi samanaikaisesti käsiteltäviksi sekä tarkkailu- että suunnittelulaskelmiin liittyviä näkökohtia ulkomaan rahan määräisten laskentatoimen tietojen kääntämisen tarpeen syistä. Ensimmäiseksi, käännösongelman oleellinen ydin on tältä osin perimmältään se, että ulkomaisia operaatioita toimintaansa sisällyttävän konsernin keskusjohdon ja sen paikallisten yritysjohtajien on pystyttävä havaitsemaan ja erittelemään valuuttakurssien ja rahanarvon muutoksista aiheutuneet tappiot ja voitot. Etenkin monikansallisten yritysten tulokset voivat riippua ratkaisevasti yrityksen toiminnan lisäksi edellä mainituista valuuttakurssien ja rahanarvon muutoksista (kts. esim. johdannon alaviite 1).1 Kääntämällä soveltuvin osin tytäryhtiöiden asianmukaiset laskelmat tarkkailua varten perusvaluutan määräisiksi voi emoyhtiö seurata tytäryhtiöiden tulosvaikutuksia ja konsernin tuloksen muodostumisen osatekijöitä omasta näkökulmastaan sekä tarkkailla konsernin eri maantieteellisillä alueilla olevien sitoumusten merkitystä. Näihin seikkoihin liittyvä tarkkailu on luonnollisesti oleellinen edellytys laadittaessa konsernin ulkomaisiin operaatioihin liittyviä toimintasuunnitelmia sekä suunniteltaessa toimenpiteitä valuuttakurssien heilahtelujen haittavaikutusten eliminoimiseksi. Toiseksi, osittain edelliseen liittyen, voidaan todeta, että vaikka yritysjohto voitaisiinkin kouluttaa ajattele- 1Huomattava osa monikansallisista yrityksistä maailmassa on amerikkalaista alkuperää. Valuuttakurssien ja rahanarvon muutosten tultua tavanomaisiksi amerikkalaisten yritysten toimintaympäristössä, tähän ongelmapiiriin liittyvän tutkimustoiminnan lisääntyminen on ollut selvästi havaittavissa oleva luonnollinen seurausilmiö.

15 maan yhtäaikaa monessa eri valuutassa, muodostaa käännösten tekeminen dimensionaalisuuden vähennyksen, joka on edellytyksenä yrityskonsernin kokonaisvaltaiselle tarkkailulle ja suunnittelulle. Kolmanneksi, jos konsernin toiminnan suunnitteluun käytetään operaatioanalyysin menetelmiä monikansallisissa yrityksissä vallitsevien monitahoisten riippuvuussuhteiden hallitsemiseksi samanaikaisesti, on eri valuuttayksiköissä toteutuvat tulosvaihtoehdot pystyttävä ilmaisemaan yhteismitallisina. Yhteenvetona voidaan sanoa niin tarkkailu-, suunnittelu- kuin informointilaskelmienkin osalta, että kääntämisen tarve syntyy, kun ulkomaan rahan määräisiä konsernin laskentatoimen tietoja täytyy ymmärtää ja halutaan hyödyntää koko konsernin puitteissa sen kotimaassa [22, s. 174]. Kartoitan seuraavassa tärkeimmät kysymykset, jotka käännösongelma perinteisesti sisältää. Eniten huomiota osakseen saanut ja tärkein peruskysymys on se, mitkä konserni~~~~~~ ulkomaan rahan määräiset erät pitäisi kääntää käyttäen asianmukaisia historiallisia valuuttakursseja ja mitkä käyttäen tilinpäätöshetken kursseja. Tähän kysymykseen on esitetty ratkaisuksi useita eri vaihtoehtoja sekä kirjallisuudessa että etupäässä amerikkalaisten kirjanpitoviranomaisten virallisissa suosituksissa. Tarkoitukseni on käydä läpi erityisesti tätä keskeisintä kysymystä seuraavassa luvussa, koska kyseiset menetelmät ovat toistaiseksi lähes tuntemattomia suomalaisen liiketaloustieteen ja keskustelun piirissä. Todettakoon, että käytäntö yrityksissä

16 vaihtelee. Mikään esiteltävistä menetelmistä ei ole saanut kiistatonta valta-asemaa käytännön sovellutusten tai tutkimuksen osalta. Sitäpaitsi on jo pitkään havaittu, että viralliset amerikkalaiset suositukset eivät enää nykyisessä tilanteessa riitä kansainvälisesti suuntautuvien yrityskonsernien tarpeisiin [6, s. 48]. Toinen peruskysymys on mitä kurssia käyttäen tuloslaskelman ulkomaan rahan määräiset erät pitäisi kääntää. Näkökannat vastauksesta tähän kysymykseen ovat huomattavasti yksiselitteisernrnät kuin taseen kohdalla: kukin tili tapahtuma käännetään tapahtumahetken kurssiin. Vaikeudeksi jää kuitenkin muun muassa käyttökelpoisen ratkaisun löytäminen kyseisten tietojen käsittelemiseksi yrityksen laskentatoimen toteuksessa. Edellisiin kysymyksiin liittyvä kolmas kysymys on käännöskertoimien numeroarvojen valinta~ koska valuuttakursseja noteerataan erilaisissa tilanteissa ja usein eri perustein. Neljäs kysymys on kurssivoittojen ja -tappioden kirjanpidollinen käsittely. Tämän kysymyksen osalta tarkastellaan seuraavassa luvussa amerikkalaista aikaisempaa ja nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöä monikansallisten konsernien osalta. Suomalaisen lainsäädännön tarkempi käsittely ei ole varsinaisesti tarpeen, koska meillä Suomessa konserni tilinpäätökset eivät ole lakisääteisiä, ja toisaalta ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen käsittelystä on tarkkaan määritellyt, vaikkakin lyhyet, määräykset vain kirjanpitolain 15 :ssä, joiden mukaan kurssitappio tulee kirjatuksi tilikauden kuluksi kun taas kurssivoitto kirjataan tuotoksi vasta sen realisoiduttua. Jos valuuttakurssit (ja hintatasot) olisivat kiinteät, ongelmaksi jäisi vain kääntämisessä käytettävän käännöskertoimen valinta. Käännösongelma tulee oleelliseksi,

17 kun valuuttakurssit eivät olekaan kiinteät. -- Valuuttakurssit voivat muuttua kahdella erityyppisellä tavalla. Ensimmäinen mahdollisuus on yhden valuutan devalvaation tai revalvaation aiheuttama kyseistä valuuttaa koskeva yhtäkkinen kertaluonteinen valuuttakurssin muutos. Toinen mahdollisuus on valuuttakurssien kellumisen aiheuttama useiden valuuttojen keskinäisten arvojen välinen jatkuva heilahtelu. Esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin devalvaatioiden ja revalvaatioiden aiheuttamat kertaluonteiset valuuttakurssien muutokset olivat vallitsevia, monikansalliset yritykset joutuivat käännösongelman eteen sen koko laajuudessa vain silloin kuin niiden toiminta käsitti asianomaisen devalvoidun tai revalvoidun valuuttayksikön määräisiä liiketapahtumia luvulla ovat valuuttakurssien kellumisen myötä koko valuuttajärjestelmää koskevat jatkuvat heilahtelut tulleet vallitseviksi. Monikansalliset, ja muutkin ulkomaisia operaatioita toimintaansa sisällyttävät yritykset, joutuvat näin ollen jatkuvasti käännösongelman eteen sen koko laajuudessa. Tätä taustaa vasten on helposti ymmärrettävissä miksi käännösongelma on saanut huomiota osakseen erityisesti vasta 1960-luvun puolivälin jälkeen. Käännösongelma voidaan luokitella kolmeen eri tasoon. (l) Käännösongelma on olemassa vaikka valuuttakurssit (ja hintatasot) olisivat kiinteät. Tällöin ongelma on triviaali. Ongelma tulee oleelliseksi, jos (2) valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia. Erityisen hankalaksi käännösongelma tulee, jos valuuttakurssien muutokset ovat jatkuvia ja koskevat yhtäaikaisesti useita valuuttoja, joissa yrityksen rahaprosessi tapahtuu. Käännösongelmassa voidaan erottaa vielä kolmaskin tapaus. Kun kääntäminen suoritetaan, pyritään tällöin itse asiassa ilmaisemaan vieraan valuutan määräiset laskentatoimen tiedot siten, että asianomaisen valuutan ostovoima tulisi otettua

18 oikein huomioon [29, s. 31]. Tämä edellyttää eräin olettamuksin (3) ulkomaisen hintatason ottamista huomioon valuuttakurssin lisäksi. Tämän seikan käsittelyn tekevät tarpeelliseksi tehdyt havainnot, joiden mukaan varsinkaan lyhyellä tähtäimellä valuuttakurssien muutokset ja hintatason muutokset eivät vastaa toisiaan [1, ss ], [36, s. 498]. Jos kyseiset muutokset vastaisivat toisiaan ei tätä lisäongelmaa syntyisi. Edellä olevan perusteella tulemme viidenteen käännösongelman peruskysymykseen, jota voidaan pitää ensimmäisen kysymyksen laajennuksena. 1 Tämä kysymys on, miten asianomaisiin valuuttoihin kytkeytyvät sellaiset hintatason muutokset~ joita valuuttakurssien muutokset eivät vastaa~ tulisi ottaa huomioon konsernitaseen eriä käännettäessä. Tähän kysymykseen on käännösongelman yhteydessä kiinnitetty huomiota lähinnä taseiden osalta, josta syystä edellä oleva on muotoiltu vain niitä koskevaksi. Taseiden käännösmenetelmiä esitellään seuraavassa luvussa ensin ilman epäsuhteisten hintatason muutoksien eksplisiittistä käsittelyä. Epäsuhteisiin ulkomaisten hintatasojen muutoksiin lii ttyvät menettelyt otetaan esiin vasta edellisen jälkeen tarkastelemalla menetelmiä, joihin tämä piirre on sisällytetty erillisenä. lerittelin tämän viidennen kohdan ensimmäisestä kohdasta esitettäväksi vasta tässä vaiheessa tekstiteknisistä syistä.

19 Tässä luvussa kiinnitetään huomio yksinomaan ulkomaan rahan määräisten tytäryhtiöiden taseiden kääntämiseen, koska tämä kysymys on saanut käännösongelman käsittelyn yhteydessä eniten huomiota osakseen. Monikansallisen yrityksen taseisiin liittyvä käännösongelma on selvästi keskeisempi kirjallisuudessa kuin tuloslaskelmiin liittyvä. Käsitykseni mukaan tämä on seurausta amerikkalaisperäisestä käsityksestä kirjanpidosta yrityksen varojen ja velvoitteiden muutosten kuvaajana, jolloin monikansallisen yrityksen varoihin ja velvoitteisiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat etusijalla tuloslaskelman osatekijöihin liittyviin kysymyksiin nähden. Muita käännösongelman kysymyksiä kuin taseiden kääntämistä tarkastelemme vasta luvussa 4. Käsittelen käännösongelmaa tässä ja neljännessä luvussa ensisijaisesti tarkkailulaskelmia ajatellen. 3.1 ULKOMAAN RAHAN MAARAISTEN TASEIDEN KAANNÖSMENETELMIÄ ILMAN HINTATASON MUUTOSTEN ERILLISTÄ KÄSITTELYÄ Käännösongelman havainnollistamiseksi ajatelkaamme hetken seuraavaa, äärimmilleen yksinkertaistettua tilannetta. Meillä on kassassa rahaa 100mk perustettuamme yrityksen, johon sijoitimme tämän suuruisen panoksen omaa pääomaa. Ostamme sillä 114 Ruotsin kruunua kurssiin 1.14 Skr/mk (0.875 mk/skr). Ruotsin kruunun kurssi muuttuu kurssiksi 1.05 Skr/mk (0.952 mk/skr). Teemme markkamääräisen tilinpäätöstaseen, tilanteen tarkastelemiseksi ex post:

20 oma pääoma 8.53 käännösvoitto Realisoitumaton käännösvoitto on, näin meneteltäessä, 8.53 mk. Tämä tapaus on mahdollisimman selväpiirteinen. Voitaisiin sanoa, että oma pääoma itse asiassa "käännettiin konsernitaseessamme" historialliseen kurssiin 1 mk/mk ja kassa tilinpäätöshetken kurssiin mk/skr. (Olisiko tilanne ollut yhtä selväpiirteinen, jos olisimmekin ostaneet tavaraa 114 Skr:n arvosta myytäväksi Ruotsissa?) Käymme seuraavassa läpi ulkomaisten tytäryritysten taseiden tunnetuimmat käännösmenetelmät, joissa ei käsitellä hintatason muutoksia erillisinä valuuttakurssien muutoksista. Kysymyksenä on, mitkä ulkomaisen tytäryrityksen taseen erät käännetään (arvostetaan) historialliseen kurssiin, mitkä tilinpäätöshetken kurssiin. Käännösongelma on tällöin edelleen kiteytettävissä kysymykseksi, mitkä ovat ne ulkomaan rahan määräisen taseen erät~ joihin asianomaisen valuuttakurssin muutoksen katsottaan vaikuttaneen. Oleellisimmat taseen erien jaottelutavat tässä suhteessa, ja niiden perusteella kehitetyt menetelmät, ovat: A. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset erät (AICPA'n current-noncurrent menetelmä) B. Monetääriset/fyysiset erät (NAA'n monetary-nonmonetary eli financial-physical menetelmä) C. Muunnettu lyhytaikaisten/pitkäaikaisten erien jaottelu (Modifioitu AICPA'n menetelmä) D. Kaikki erät tilinpäätöshetken kurssiin ("uusi eurooppalainen lähestymistapa")

21 Kuvio 3.1 esittää yhteenvedon näistä menetelmistä. T tarkoittaa taseen ryhmän kääntämistä tilinpäätöshetken kurssiin ja H historialliseen kurssiin. Taseen erät on ryhmitelty suomalaisesta tasekaavasta poiketen, koska käännösmenetelmät eivät ole alunperin Suomessa kehitettyjä, eikä kyseisen suomalaisen tasekaavan mukaista ryhmittelyä ole tietääkseni esitetty kotimaisessa kirjallisuudessa käännösongelman yhteydessä. Nyt käytettyä huomattavasti hienojakoisemman tiliryhmittelyn mukaisten tilien kirjanpidollisiin käsittelyohjeisiin voi niin taseen kuin tuloslaskelmankin osalta tutustua kirjasta Handbook of Modern Accounting [34] ensimmäisen menetelmän ja sen muunnosten kohdalla. (Suomalaisen tasekaavan mukaisiin eriin palataan luvussa 4.4.) Menetelmien ja niiden erojen havainnollistamiseksi otan käyttöön yksinkertaisen numeroesimerkin. Otan tarkasteltavaksi kuvitteellisen suomalaisen konsernin tanskalaisen tytäryhtiön simuloidun taseen kääntämisen. Kuvi tteellisen tanskalaisen tytäryhtiön edellisen tilikauden tase on kuvion 3.2 mukainen. Taseen erät on ryhmitelty samalla tavalla kuin kuviossa 3.1 olevassa käännösmenetelmien yhteenvedossa, jo mainituista syistä. Oletan tässä luvussa numeroesimerkissäni, että tilikauden aikana ei, eikä myöskään tilinpäätöksen yhteydessä, ole aihetta kirjausten tekoon tytäryhtiön kirjanpidossa, jotta voisimme aluksi tarkastella taseen kääntämistä ja käännösvoiton/tappion syntymistä mahdollisimman pelkistettynä, ja tuloslaskelmasta erillisenä. 1 Oletan numeroesimerkissäni edelleen, selvyyden vuoksi, että ltulemme myöhemmin toteamaan, että eräissä laskentatavoissa konsernin tulos eritellään kolmeksi komponentiksi: 1. Operatiivinen voitto/tappio 2. Hintatasovoitto/tappio (ulkomainen) 3. Käännösvoitto/tappio.

22 VASTAAVAA A AICPA B NAA C modif. AICPA uusi euro Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset Vaihto-omaisuus Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot VASTATTAVAA Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Osakepääoma ja muu oma pääoma Tilikauden voitto* T = käännetään tilinpäätöshetken kurssiin H = käännetään historialliseen, eli erän syntyhetken, kurssiin

23 Kuvio 3.2 Tanskalaisen tytäryhtiön simuloitu aloittava tase Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Vaihto-omaisuus lainasaamiset lainasaamiset Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Osakepääoma ja muu oma pääoma Tilikauden voitto o

24 Tanskan kruunun kurssi on aina ollut 0.60 mk/dkr, kunnes se muuttuu tilikauden aikana siten, että se on 0.40 mk/dkr tilinpäätöshetkellä. Tämä voidaan tulkita Tanskan kruunun devalvoitumiseksi noin 33% tilikauden aikana. Teen olettamuksen valuuttakurssin aikaisemmasta muuttumattomuudesta vain siksi, että historiallisen kurssin valinta ei toisi numeroesimerkissäni mukanaan yksityiskohtia, jotka veisivät meidät syrjään pääteemasta (asiaan palataan luvussa 4.2). Kuvio 3.3 esittää tytäryrityksen taseen kääntämisen Suomen markoiksi eri menetelmillä käyttäen käännöksessä historiallisena kurssina 0.60 mk/dkr ja tilinpäätöshetken kurssina 0.40 mk/dkr. Koska taseen eri eriä käännetään erästä riippuen käyttäen kahta erilaista käännöskerrointa, syntyy käännöksen seurauksena realisoitumaton käännösvoitto tai -tappio,l joka on merkitty kuvion 3.3 käännettyyn taseeseen omana rivinään. Ensimmäiseksi kuviossa 3.3 on esitetty vertailun vuoksi kääntäminen kokonaisuudessaan tilinpäätöshetken kurssiin, eli menetelmä D. Ensimmäisen menetelmän A implisiittinen perusajatus on se, että valuuttakurssin muutos vaikuttaa vain taseen ltässä yhteydessä käytetään termejä käännösvoitto/tappio eikä kurssivoitto/tappio, koska kysymys on eri asiasta. Kurssivoitolla/tappiolla tarkoitetaan ulkomaan rahan määräisen liiketapahtuman alkuperäisen kirjauksen ja aikanaan toteutuneen sitä vastaavan suorituksen erotusta. Käännösvoitolla/tappiolla tarkoitetaan ulkomaan rahan määräisen vastaavan tai vastatta:v.;lnalkuper,'lisen arvon ja sen tarkasteluhetkellä todetun arvon erotusta.

25

26 lyhytaikaisiin (current) eriin, jotka näin ollen käännetään tilinpäätöshetken kurssia käännöskertoimena käyttäen. Samalla tietysti oletetaan, että valuuttakurssin muutos ei vaikuta taseen pitkäaikaisiin (noncurrent) eriin, jotka siten käännetään käyttäen käännöskertoimena niiden syntyhetken kurssia. Menetelmä A on American Institute of Certified Public Accountants eli AICPAn vuonna 1953 suosittelema [2].1 AICPA esittää menetelmän käytölle seuraavan perusteen. Ulkomaisiin operaatioihin liittyvät rajoitukset ja riskitekijät aiheuttavat sen, että ainoastaan emämaahan palautetut varat voidaan todeta sellaisinaan. Muiden vastaavien (ja vastattavien) arvostus on suoritettava erikseen, riittävää varovaisuutta noudattaen. Tämä arvostus siis suoritetaan AICPAn menetelmässä siten, että ulkomaisten tytäryhtiöiden taseiden lyhytaikaiset erät katsotaan alttiiksi valuuttakurssien muutoksille, kun taas pitkäaikaisia eriä ei sellaisiksi katsota. Muita varsinaisia perusteluja ei menetelmälie ole annettu. AICPAn nyt esitellyn menetelmän, samoin kuin muidenkin esiteltävienmenetelmien, taloustieteelliset perusteet ovat varsin niukat. 2 Tämä johtuu käsittääkseni ensinnäkin siitä, että käännösmenetelmät on melko suurelta osin kehitetty käytännössä vastaan tulleiden yksittäisten pulmakysymysten pohjalta ilman yksiselitteistä viitekehikkoa. Toinen syy on käsittääkseni se, että ongelma 1Kyseinen menetelmä on menetelmistä vanhin. Se on alkuaan peräisin vuodelta Käännösmenetelmien historiasta katso [7, ss ]. 2Selvän poikkeuksen tässä suhteessa tekee kuitenkin Aliber & Stickney'n käännösmenetelmien perusteltavuutta koskeva tutkimus [1], johon palataan tarkemmin käännösmetetelmien perusteltavuuden kritiikin yhteydessä.