SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Asunnot, kiinteistöt ja rakennettu ympäristö palvelevat muuttuvia tarpeita

Transkriptio

1 HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1 (5) Päätös SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Asunnot, kiinteistöt ja rakennettu ympäristö palvelevat muuttuvia tarpeita Omistamista arvostetaan Kansallisvarallisuudesta huolehditaan Ympäristöä kunnioitetaan 1. Asumismenojen nousu pysäytettävä Tulevalla hallituskaudella asumismenojen ja kustannuskehityksen nousu on taitettava. Asumismenot ovat nousemassa lähivuosina tuloja nopeammin sekä vuokra- että omistusasunnoissa. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot ovat vuosina nousseet keskimäärin 4,0 % vuodessa ja nousevat vuosina keskimäärin 3,6 % vuodessa, kun taas käytettävissä olevien tulojen kasvu jää keskimäärin alle kahteen prosenttiin vuodessa. Julkistalouden paikkausyritykset ja ilmastopoliittiset ratkaisut saattavat nostaa vielä edellä mainittua huomattavasti enemmänkin asumisen kustannuksia lähivuosina. 2. Asumisen tukien perustaksi tarveharkintaisuus Rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen edellyttää, että yhteiskunnassa arvostetaan erilaisten kiinteistöjen omistamista. Rakennettu ympäristö on tärkein osa kansallisvarallisuuttamme. Asunnot muodostavat tästä varallisuudesta merkittävimmän osan. Asuntopolitiikan tulee edistää monipuolisten ja toimivien asuntomarkkinoiden kehittymistä. Valtion niukkenevat tukivarat tulee kohdentaa tukimuotoihin joiden saamiseen ja käyttöön liittyy tarveharkinta (esim. yleiseen asumistukeen). Valtion tuotantotukea asuntorakentamisessa tulee käyttää vain sellaisten asunnontarvitsijoiden asuntojen tuotantoon, joiden asumistarvetta ei ole mahdollista tyydyttää markkinaehtoisella asuntotuotannolla ja -tarjonnalla. Valtion tuella rakennettujen ns. ARA-vuokra-asuntojen tulee säilyä tuen tarpeessa olevien kansalaisten käytössä. Asukasvalinnan sosiaalista tarveharkintaa tulee kehittää ottamalla uudelleen käyttöön asukasvalinnan tulo- ja varallisuusrajat. Lisäksi asukasvalintakriteerit tulee ulottaa koskemaan asunnonvaihtotilanteita. ARA-asuntojen vuokrien määräytymisessä tulee mahdollistaa vuokrien määräytyminen asunnon vuokralaisen tulojen kehityksen perusteella siten, että tulojen noustessa myös vuokra voi nousta. ARA-asuntojen asukasvalinnasta tulee olla mahdollista poiketa tapauksissa, joissa se ei johda epäterveeseen asukaskilpailuun yksityisten sijoittajien kanssa. ARA-asuntoja tulee voida vapauttaa ennenaikaisesti käyttö- ja luovutusrajoituksista, kun se on tarpeen, jotta omistaja voi investoida vastatakseen muuttuviin sosiaalisiin asukastarpeisiin. Korjausavustukset tulee kohdentaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja korjaamisen edistämiseen. Valtion myöntämät korjausavustukset ovat taloudellisessa laskusuhdanteessa tukeneet asuntojen korjaamista, joskin omistajat toteuttaisivat merkittävän osan korjauksista myös ilman avustuksia.

2 HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2 (5) 3. Kaavoituksen vastattava tonttikysyntään Kaavoituksella tulee varmistaa rakentamiskelpoisen asuntotuotannon tonttimaan tarvetta vastaava tarjonta. Kuntien kaavoitustyössä painopiste tulee siirtää kaavojen hyväksymiseen niiden laatimistyön sijasta. Maanomistajille tulee luoda oikeus tehdä yleiskaava-alueilla kaavoitusaloite, jolla maanomistaja voi saada kaavaehdotuksensa kunnan hyväksymiskäsittelyyn. Uudis- ja korjausrakentamista koskevien rakentamismääräysten ja kunnallisten rakennusjärjestysten ohjeistus ja tulkinta on yhdenmukaistettava kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan varmistamiseksi mm. rakennusvalvonta-asioissa. Asuntojen tuotantokustannuksien alentamiseksi on rakentamisen ja kaavoituksen normeja poistettava ja vahvistettava markkinaperusteista ohjausta. Mm. pysäköintipaikkojen ja väestösuojien rakentamisvelvollisuuksia tulee keventää. Esteettömyyttä koskevien normien tarkoituksenmukaisuus on arvioitava uudelleen. Kunnan tulee osana kaavoitusta selvittää kaavan taloudellinen toteutettavuus sekä kaavamääräyksien vaikutukset asunto- ja muun rakentamisen hintaan. Lisä- ja täydennysrakentaminen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi lisätä asuntotuotantoa. Lisä- ja täydennysrakentamisen lisäämiseksi tulee käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ja poistaa lisä- ja täydennysrakentamisen esteitä. Tällaisia ovat mm. kuntien lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä perimät maankäyttökorvaukset, autopaikkavaatimukset ja vaikeudet saada riittävästi lisärakennusoikeutta hankkeiden kannattavuuden turvaamiseksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja korjauksien rahoittamiseksi täydennys- ja lisärakentamista tulee edistää kaavoituksellisia esteitä poistamalla ja helpottamalla lisärakennusoikeuden saamista. Olemassa olevan tyhjän rakennuskannan muuttamista asuinrakennuksiksi tulee helpottaa ja nopeuttaa. Väestön ikääntyessä asuntokannan kunnonhallinta on entistäkin tärkeämpää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristön kehittämiseen siten, että ikääntyvä väestö voi mahdollisimman pitkään asua omissa asunnoissaan. Hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan on tarkoituksenmukaista tukea. Esteettömyyden toteutumista voidaan edistää myös informaatio-ohjauksella. Rakennussuojelulainsäädäntöä tulee kehittää siten, että suojelulla ei estetä kiinteistöjen esteettömyyden poistamista. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhdyskuntarakentamiselle asettamien vaatimuksien yhteensovittamiseksi tulee asioista vastata yhden ministerin. Kuntien tulee edistää asuntoyhteisöjen mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksien parantamiseksi on toteutettava rakentamisen ja kaavoituksen normien purkutalkoot sekä vahvistettava markkinaperusteista ohjausta. Edistetään sujuvaa sekä maanomistajan omistusoikeuden tunnustavaa kaavoituksen toteuttamista. Rajataan kaavoitukseen liittyvät valitusoikeudet koskemaan vain niitä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomaiskäsittelylle tulee asettaa sitovat määräajat kaavoitusasioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain yhdenmukaisen soveltamisen ja tulkintojen varmistamiseksi kaikissa kunnissa tulee perustaa valtakunnallinen asiantuntijalautakunta, jonka tehtävänä on antaa ennakkopäätöksiä

3 HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 3 (5) rakentamista koskevien asetusten, määräysten ja ohjeiden soveltamisesta. Esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamista sekä rakennuskohtaista uusiutuvaa energiaa koskevien rakentamismääräysten tulkinnassa ja kunnallisten rakennusjärjestysten tulkinnassa tälle on tarvetta. 4. Energiatehokkuuden parantamisen oltava kannattavaa Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksien kehitykseen. Energiaverotuksessa sekoittuvat ristiriitaisesti ympäristö- ja fiskaaliset tavoitteet. Kiinteistökannan energiatehokkuutta voidaan parantaa kiinteistön koko elinkaaren aikana: rakentamisessa, käytössä ja korjauksessa. Rakentamiseen liittyvien energiatehokkuusvaatimuksien tulee olla taloudellisesti kannattavia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä taajamien asuntokiinteistöissä tulee edistää mm. mahdollistamalla aurinkopaneelien ja poistoilmalämpöpumppujen asentaminen sekä maalämmön hyödyntäminen Rakennusten energiatodistusjärjestelmää tulee kehittää siten, että se mahdollistaa erilaisissa rakennustyypeissä (omakoti-, rivi- ja kerrostalo) sijaitsevien asuntojen keskinäisen vertailun sekä toteutuneen energiankulutuksen että laskennallisen energiankulutuksen osalta. Todistuksen laatimisvelvoitteen tulee koskea yhdenvertaisesti kaikkia asuinrakennuksia. Kilpailun toimivuus sähkö- ja lämpöenergiamarkkinoilla on varmistettava. Erityisesti monopoliasemassa olevien energia-, vesi- ja jätehuoltoyhtiöiden ja liikelaitoksien toimintaa tulee valvoa, jotta määräävää markkina-asemaa ei käytetä ylihinnoitteluun eikä ns. piiloverotukseen. Uusiutuvan energian lisäämiseen liittyvät ohjauskeinot on toteutettava siten, etteivät ne vääristä kilpailua. Sähkömarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että rakennuskohtaisesti tuotettu sähköenergia on mahdollista käyttää tehokkaammin hyödyksi suoraan itse rakennuksen kulutukseen. Uusiutuvan energian tuottamista tulee kannustaa verottamalla vain rakennuksen tuottaman uusiutuvan energian ylituotantoa nettolaskentaperiaatteella. Jos energiapolitiikalla pyritään lisäämään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa, toimenpiteiden on oltava kannustavia ja läpinäkyviä. Keinotekoisia ja kalliita tukijärjestelmiä ei uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi pidä luoda. Suomen tulee Euroopan Unionin jäsenenä vaikuttaa siten, että EU:n energiatehokkuussäädökset ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Direktiivien uudistamistyössä on otettava huomioon jäsenmaiden erilaiset lähtötilanteet ja paikallisen ilmaston tuomat vaikutukset. 5. Kiinteistöverotukselle tehtävä kuntotutkimus Kiinteistöverojärjestelmälle tulee tehdä perusteellinen kuntotutkimus. Kiinteistöveron osuus kuntien rahoituksesta on kasvanut merkittävästi ja siitä on muodostunut uusi varallisuusvero kiinteistöjen omistajille. Nykyään kiinteistöverotuksesta päätetään useassa eri paikassa: eduskunta päättää kiinteistöveroprosenttien rajoista, kunnat päättävät sovellettavat veroprosentit ja verohallinto päättää tonttien ja rakennuksien verotusarvot.

4 HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 4 (5) Osana kiinteistöveron kehittämistä tulee lisätä kuntien päätösvaltaa verotuksen tasossa poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Yleisessä kiinteistöverossa (maapohja) tulee asunto- ja muiden kiinteistöjen kiinteistöveroprosentti voida määrätä erikseen. Kiinteistöverotuksen veropohjaa tulee kehittää ottamalla kiinteistöveron ulkopuolella oleva kiinteä omaisuus sen piiriin. Kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan, miten investointi vaikuttaa rakennuksen kiinteistöveroon. Pääomatuloverotuksessa tulee ottaa käyttöön euron perusvähennys, joka koskisi kaikkia pääomatuloja mukaan lukien asuntojen vuokratulot. Vuokra-asuntojen peruskorjaamista tulee edistää saattamalla enintään euron korjausmenot vähennettäviksi heti vuokratulosta eikä vasta mahdollisen luovutusvoittoverotuksen yhteydessä. Vähennykseen liittyisi palautusvelvollisuus, jos asunnon vuokra-asuntokäyttö päättyisi. Asunnon perusteella määritettävä perintövero tulee jaksottaa maksettavaksi enintään viidessä vuodessa, jos asunto jää vuokrauskäyttöön. Kotitalousvähennystä on uudistettava siten, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada omassa käytössä olevan asunnon kohdalla vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista (kuten nykyään omakotitalojen omistaja). Asuntolainojen korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä oman asunnon hankintaan ja kunnossapitoon kannustavana tukimuotona. Järjestelmä tukee osaltaan asuntovarallisuuden arvon säilyttämistä ja hyvän kiinteistönpidon tavoitteen toteutumista. Perustuslaissa tavoitteeksi on asetettu kansalaisten oman asumisen järjestämisen tukeminen. Korkovähennysjärjestelmä helpottaa asunnon hankintaa ja madaltaa kynnystä muuttaa yksilölle tai perheelle parhaiten kulloinkin sopivaan asuntoon. Kiinteistöpalvelujen oman käytön arvonlisävelvollisuus tulee poistaa, kun kiinteistönomistaja palkkaa työsuhteeseen kiinteistönhoidosta vastaavaa henkilökuntaa (esimerkiksi talonmiehen). Verolainsäädännön säädösvalmistelun korkeatasoisuus ja selkeys on varmistettava. Verolakien epäselvyydet ja verohallinnon kyseenalaiset tulkintalinjaukset aiheuttavat kiinteistönomistajille ja muille verovelvolliselle turhia kuluja ja tarpeetonta työtä. Verotuksen pitää olla selkeää ja ennakoitavaa, jotta mm. vaikutuksiltaan pitkäaikaisia korjausinvestointeja voidaan toteuttaa. 6. Kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksen vastattava tarvetta Kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksen voimavaroja tulee nopeasti lisätä vastaamaan tarvetta, jota kansallisvarallisuutemme tärkeimmän osan hoito ja ylläpito edellyttävät. Kiinteistöjen hoidon ja korjausrakentamisen ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ja laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi tulee lisätä korjausrakentamisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta kaikilla tasoilla sekä edistää korjausrakentamisen innovaatioita kehitys- ja tutkimushankkeilla.

5 HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 5 (5) 7. Asunto-osakeyhtiöiden toimintakykyä kehitettävä Asunto-osakeyhtiölakia tulee uudistaa siten, että yhtiö voi päättää ns. täydennysrakentamishankkeeseen ryhtymisestä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, jos hanke toteutetaan myymällä lisärakennusoikeus rakennuttajalle. Mikäli lisärakennushanke aiheuttaa osakkeenomistajalle olennaista haittaa, tulee yhtiön korvata tämä haitta. Pienten asunto-osakeyhtiöiden purkaminen tulee mahdollistaa siten, että yhtiömuotoisuuden purkamisesta ei muodostu osakkeenomistajille ylimääräisiä veroseuraamuksia. Suomessa on runsaasti pieniä asuntoosakeyhtiö-muotoisia erillistalo-, pientalo- ja rivitaloyhtiöitä, joiden purkaminen itsenäisiksi kiinteistöiksi olisi perusteltua. Pienissä yhtiöissä asunto-osakeyhtiölaki voi johtaa tarpeettoman raskaaseen hallintoon. Yhtiöt ovat alttiita myös suurille ristiriidoille osakkaiden kesken. Isännöitsijäntodistuksen tietosisältöä tulee kehittää siten, että se antaa nykyistä tarkemman ja selkeämmän kuvan asunto-osakeyhtiön osakehuoneistojen taloudellisesta asemasta ja taloudellisesta varautumisesta (esim. ennakkorahastointi) tuleviin korjauksiin. Asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen tai rakennusten purkamista tulee helpottaa, jotta alueilla, joilla yhtiössä oleville kaikille asunnoille ei ole kysyntää, asunto-osakeyhtiön rakennuksia voidaan sopeuttaa vastaamaan kysyntää. Sähköinen asunto-osakerekisteri tulee toteuttaa. Rekisterin avulla voidaan rekisteröidä asunto-osakkeita koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköisesti. Rekisteri mahdollistaa painetuista osakekirjoista luopumisen. Olemassa olevien asunto-osakkeiden osalta järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Hyväksytty :n hallituksen kokouksessa.