Gramexpress. Paula Koivuniemi. on sittenkin jouluihminen

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x 4/12 Gramex mukana Suomen euroviisukisailussa Radiomedia palkittiin Piratismin porsaanreiät tukkoon Paula Koivuniemi on sittenkin jouluihminen 1

2 hän timo juhani soini Syntyi Raumalla Perhe Puoliso lääkäri Tiina Maarit Soini, lapset Toivo (1997) ja Silja (1999) Koulutus Ylioppilas 1981 (Kaitaan lukio), valtiotieteiden maisteri 1988 (Helsingin yliopisto). Ura On ollut SMP:n nuorisojärjestön pj ja SMP:n puoluesihteeri. Kuuluu perussuomalaisten perustajiin ja nousi sen puheenjohtajaksi On ollut Euroopan parlamentin jäsenenä. Tuli kansanedustajaksi vuonna Johtaa tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Harrastukset Lukeminen, mökkeily, ravit ja jalkapallo. Joulukirkko ja -musiikki tärkeitä Musiikki kuuluu perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin jouluun. Arkisin musiikkia ehtii kuunnella lähinnä autossa. Haastattelu LAURI KAIRA Kuva perussuomalaiset rp Montako levyä omistat? Pari sataa. Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Autossa. Miten musiikki liittyy teidän perheenne jouluun? Tärkeänä: Enkeli taivaan, joululaulut, joulukirkko. Liittyykö muuten johonkin kappaleeseen vahvoja muistoja? Status Quo n Caroline. Entä yhtyeeseen? Steve Harley & Cockney Rebel. Millaisesta musiikista pidät? Pop, rock, kotimainen kelamusa. Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? Laulan kirkossa ja omaksi iloksi. Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? Henkistä voimavaraa. Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? Rahoituksen ja massaviihteen puristuksen. Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? Oikeutta saada korvaus työstä. Mitä odottaisit hallitukselta nyt tekijänoikeus- ja piratismisektoreilla? Oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua. 2

3 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Sydämeeni joulun teen Musiikki tekee joulun. Tämä vanha totuus nousee esille sekä puheenjohtaja Timo Soinin haastattelussa viereisellä sivulla että pääministeri Jyrki Kataisen haastattelussa viime joulunumerossamme. Jouluun kuuluu musiikki samassa missä kinkku ja piparit, sanoi Katainen. Ehdoton tunnelman luoja. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Mitä olisi joulu ilman joulumusiikkia? Ilman koulun joulujuhlan tonttulauluja tai joulukirkon tuttuja virsiä, jotka Paula Koivunimen sanoin tuovat mieleen oman lapsuuden joulut. Joulu saa myös radiot muuttamaan toviksi musiikkivalikoimaansa. Julkaisemme Musiikki on hyvää tekevä lahja. tässä lehdessä taas perinteisen tutkimuksen siitä, millaista joulumusiikkia radiot soittavat. Soitetuin kotimainen oli Katri Helenan laulama ja säveltämä Joulumaa. Kakkoseksi nousi Suvi Teräsniskan Hei Mummo, kolmossijalle Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu ja neljänneksi takavuosien kestoykkönen Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen. Edellisten lisäksi soivat tutut ulkomaiset jouluhitit 1980-luvulta: Wham muistelee viime joulua ja Chris Rea ajelee jouluksi kotiin. Joulun kärkihittien ikä kertoo selvää kieltään siitä, miten nostalgia ja muistot liittyvät joulutunnelmaan. Musiikki on myös oivallinen joululahja. Ei ole mikään salaisuus, että joulumyynti on tärkeää kaikille toimialoille. Se on sitä myös musiikkialalle. Katsoin tuossa muutaman vuoden takaista tilastoa. Sen mukaan vuoden viimeisen vuosineljänneksen siis kolmen viimeisen kuukauden myynnit olivat 38 prosenttia suuremmat kuin ensimmäisen vuosineljänneksen. Asiantuntijoiden mukaan ero johtuu pitkälti joulumyynnistä. Iso osa vuoden tuloksesta rakentuu joulumyynnin varaan. Toivottavasti joulupukin kontissa on paljon musiikkia. Kotimainen musiikki on hyvin monella tavalla hyvää tekevä lahja. Sen lisäksi, että se tekee saajansa iloiseksi ja muistuttaa antajastaan pitkin vuotta, sitä ostamalla tukee kotimaista kulttuuria ja luo työpaikkoja tänne Suomeen. Mikä joululahja voisi olla parempi? PS. Hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta kaikille Gramexin asiakkaille ja Gramexpressin lukijoille! Kuva: saara vuorjoki Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN Painos kpl Kirjapaino Forssa Print 2012 Kannessa Paula Koivuniemi. Kannen kuva: Pasi Liesimaa sisältö 4/12 2 Hän / Timo Soini 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Paula Koivuniemi, sittenkin jouluihminen 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Viime joulun soitetuimmat 18 Tekijänoikeus hyväksytään 19 Soolo / Jone Nikula 20 Christoffer Sundqvistin klarinetti taipuu moneksi 24 Piratismin porsaanreiät tukkoon! 26 Euroviisuvalinnat alkavat 28 Gramexpalkinto Radiomedialle 29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala 30 Yksi tuhannesta / Bravade 30 ESEKekstra 3

4 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Nykyrunolaulaja palkittiin Kalevalaisten Naisten Liitto on myöntänyt Larin Paraske -palkinnon musiikin tohtori Ilona Korhoselle. Laulaja-säveltäjä-opettaja on syventynyt tohtorintutkinnossaan Parasken runolauluestetiikkaan ja edistänyt yleistä tietämystä inkeriläisestä kalevalamittaisesta laulutavasta. Palkinto ei ole suinkaan aina mennyt osoitteeseen, jossa Paraske-yhteys olisi yhtä näkyvä: sanallisesta taituruudesta on aiemmin palkittu muun muassa urheilutoimittaja Antero Mertaranta sekä kirjailija Umayya Abu-Hanna. KUVA: Kukka-Maaria Kärki Ilona Korhonen on Larin Parasken perillinen Disco Ensemblekin hyötyy Fullsteamin kasvusta. Fullsteam laajentaa alaansa Harrastuspohjaisena levy-yhtiönä kymmenisen vuotta sitten aloittanut Fullsteam Records Oy laajentaa toimintaansa jälleen. Uusi Fullsteam Management aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, toimitusjohtajanaan Virpi Immonen. Suuren maailman malliin Fullsteam Family tarjoaa artisteille yhä laajemmat puitteet uran kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Viime vuosina Fullsteam on ollut näkyvä toimija muun muassa keikkarintamalla: edustamiensa artistien konserttien lisäksi ohjelmatoimisto Fullsteam Agency on tuonut Suomeen satoja kansainvälisiä artisteja. Fullsteam-perheeseen kuuluvat lisäksi kustannusyhtiö Fullsteam Publishing Oy sekä Indie Center -treenikämppäkeskus. 4 Kuva: ville malja

5 musavisa Frigg teki vauhdikkaan levyn. Suomalaisia listoilla Marraskuun World Music Charts Europe -listalle kohosi jälleen suomalaisartistien levyjä. Friggin energinen pelimanni-ilottelu nosti Polka V -albumin kymmenennelle sijalle ja sijalla 20 komeili suomalais-tansanialaisen yhteistyön tulos: Ashimban Wakukaya. Suomalaisväriä Eurosonicissa Alankomaissa vuosittain järjestettävä pop-musiikin showcase-tapahtuma Eurosonic Noorderslag kääntää katseet tänä vuonna Suomeen. Tammikuussa Groningeniin matkaavat muun muassa Death Hawks, Eva & Manu, LCMDF, Pertti Kurikan Nimipäivät ja Lau Nau. 12 showcase-artistin lisäksi fokusta korostetaan tuomalla lauteille myös neljä tapahtumassa aiemmin esiintynyttä, mutta yhä ajankohtaista suomalaisyhtyettä: uusintakierrokselle pääsevät Disco Ensemble, Don Johnson Big Band, Huoratron ja Rubik. Kuva: ninni luhtasaari Kuva: lieve boussauw Death Hawks: hämyä ja folkrockia vientiin. 1. Pat Benatar nousi 70- ja 80-lukujen taitteessa USA:ssa radioasemien suosikiksi lainabiisillä I Need a Lover. Kuka levytti kyseisen biisin ensimmäisenä? a) Bryan Adams b) John Cougar Mellencamp c) Prince d) Billy Joel 2. Hassisen Konetta kuultiin LP:ltä jo ennen heidän ensimmäistä single-julkaisuaan. Mikä on tuon LP:n nimi? a) Täältä tullaan Venäjä b) Hilselp Suomen suursuosikit samalla levyllä c) 3 vuotta myöhemmin d) Poko-klassikot 3. Minkä David Bowien biisin Carla Bruni levytti vuonna 2010? a) This Is Not America b) Loving the Alien c) Absolute Beginners d) Modern Love 4. Mikä on Hanoi Rocksin ensimmäisen live-albumin nimi? a) Rock & Roll Divorce b) All Those Wasted Years c) Two Steps from the Move d) Oriental Beat 5. Minkä Shadows-yhtyeen kappaleen Deep Purple ja Rainbow -kitaristi Ritchie Blackmore on levyttänyt? a) Apache b) F.B.I. c) Riders in the Sky d) Wonderful Land 6. Missä Thin Lizzyn Live And Dangerous -levyn konserttiosuudet on suurimmaksi osaksi (kansitiedoista poiketen) äänitetty? a) Budokan, Tokio b) Le Zenith, Pariisi c) Madison Square Garden, New York d) Tower Theater, Philadelphia 7. Mikä on Hurriganesin Roadrunner-levyn avauskappale? a) Get On b) Hey Groupie c) It Ain t What You Do d) Roadrunner 8. Mikä jäi Jimi Hendrixin viimeiseksi hänen elinaikanaan julkaistuksi studioalbumiksi? a) The Cry of Love b) Electric Ladyland c) First Rays of the New Rising Sun d) Band of Gypsys 9. Minkä nimisen cover-versioista koostuvan levyn Peter Gabriel julkaisi vuonna 2010? a) Long Walk Home b) New Blood c) Passion d) Scratch My Back 10. Minkä Bruce Springsteenin biisin musiikkivideon on ohjannut elokuvaohjaaja Brian De Palma? a) Streets of Philadelphia b) Dancing in the Dark c) Highway Patrolman d) Murder Incorporated Kuka levytti I need a Lover jo ennen Pat Benataria? Entä mikä oli Hassisen Koneen varaslähtö-lp? Kuvat: Pat Benatar / Giraldo. Hassisen kone / Mäsi. Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29. 5

6 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Jorma Kalevi Louhivuori. UMO valitsi kevään solistin Trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn UMOn Kyky kilpailun, jossa palkintona oli solistipaikka Uuden Musiikin Orkesterin konserttisarjassa Louhivuori tunnetaan luotsaamastaan soul-funk-kokoonpanosta The Northern Governorsista sekä sävellysja sovitustyöstään muun muassa Yonalle. Markus Ketola palkittiin Kuva: marek sabogal Yrjö-palkinto, Suomen arvostetuin jazzalan tunnustus, on myönnetty rumpali Markus Ketolalle. Ketolan yli kaksikymmenvuotiseen muusikonuraan mahtuu projekteja bändikeikkailusta lavatansseihin, teatteriproduktioihin, elokuviin ja musikaaleihin, mutta hänet on tunnettu jo pitkään ensisijaisesti jazzpuolen vaikuttajana. UMOn riveissä Ketola on toiminut jo vuodesta Gramexilta pop-rock-levy Gramexin perinteinen vuosilevy on viimevuotiseen tapaan tupla. Toinen levy sisältää pop- ja toinen rock-painotteista kotimaista. Kappaleet ovat valtaosin vuosilta 2011 ja Pop-henkiseltä levyltä löytyy Jesse Kaikurannan ja Yön Syksyn sävel -menestyjien lisäksi muun muassa JVG n, Laura Närhen, GG Caravanin, Diandran, Elokuun, Kuningasidean, Palefacen, Chisun ja Samuli Edelmannin hittejä. Rock-henkisellä levyllä soittavat mm. HIM, Nightwish, Apocalyptica, Michael Monroe, Von Hertzen Brothers, Sturm Und Drang, Children of Bodom, Stratovarius, Mokoma ja Stam1na. Levyä ei saa kaupasta. Se on Gramexin sidosryhmälahja. Lataa laillisesti! Lokakuussa avattiin Musiikkituottajien kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n yhteistyössä musiikkialan kanssa ylläpitämä www. pro-music.org -sivusto. Uusitulla sivustolla on linkit yli viiteensataan lailliseen musiikkipalveluun, joiden kautta löytyy jopa 20 miljoonaa musiikkikappaletta. Mukana ovat niin latauskaupat ja tilauspalvelut kuin mainosrahoitteisetkin palvelut. Palveluja voi etsiä vaikkapa niiden maantieteellisen sijainnin perusteella. 6 Kuva: heikki tuuli

7 Ja Ja Ja Suomi-bändeille! tahtipuikko Lontoossa on ollut syksyn aikana useampi mahdollisuus kuulla ajankohtaista suomalaista vaihtoehtomusiikkia. Marraskuussa pohjoismaista uutta musiikkia esittelevällä Ja Ja Ja -klubilla soi Jori Hulkkosen ja Juho Paalosmaan muodostama Sin Cos Tan. Syyskuussa Lontoossa esiintyi Phantom ja lokakuussa The New Tigers. Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies Sin Cos Tan. Ministeriö: Gramex oikeassa Signmark-asiassa Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Gramex on toiminut oikein räppäri Signmarkin korvaus-asiassa. Koska Signmark ei esiinny levyllä vaan keikoilla, Gramex ei voi antaa hänelle äänitteen käytöstä kerättyjä muusikkokorvauksia. Tuottajakorvauksia hän on saanut. Gramexin hoidossa oleva tekijänoikeuksien osa-alue liittyy tallennettuun musiikkiin, siis tallennettuun ääneen. Äänitallenteelle tallennetulle esitykselle on luonteenomaista, että esitys on tallennetta kuunneltaessa havaittavissa. Esittävällä taiteilijalla on tällaiseen tallenteeseen oikeuksia, mukaan lukien korvausoikeus julkisesta esittämisestä. Viitottu esitys on luonteeltaan audiovisuaalinen; siinä esityksen tallenne ilmenee kuvallisessa muodossa. Ministeriö torjuu ajatuksen, että asiaan liittyisi syrjintää. Kun on kysymys äänellisessä muodossa ilmenevän esityksen suojasta, ihmisoikeudet eivät voi edellyttää, että sellaisen henkilön, joka ei ole tuottanut ääntä, tulisi saada ääniesityksen suojaa. Gramex on maksanut Signmarkille tuottajakorvauksia. Muusikkokorvaukset on jaettu niille muusikoille, jotka yhtyeen levyllä esiintyvät. Kuva: Backroom Entertainment Joululauluhistoriaa Artie Music on julkaissut kaksi historiallista joululaululevyä; yhden vakavan ja yhden kevyen. Klassisten suosituimpien joululaulujen esittäjät ovat 1900-luvun legendaarisia oopperalaulajia, kuten Lahja Linko, Väinö Sola, Sulo Saarits ja Matti Lehtinen. Myös kanteletaiteilija Ulla Katajavuori on mukana. Iskelmällisen levyn nimekäs esiintyjäkaarti ulottuu J. Alfred Tannerista ja Georg Malmsténista Tapio Rautavaaraan. Vielä ehtii joulukuussa nähdä Rigoletton viittomakielelle tulkattuna. Kärsivää isää esittää Paolo Gavanelli. Oopperaa viittoen Viittomakielelle tulkatut oopperaesitykset jatkuvat Suomen Kansallisoopperassa. Viime esityskaudella tulkattiin kaksi Carmenin esitystä ja kaksi Puhdistuksen esitystä. Tällä kaudella viittomakielinen tulkkaus on mukana Rigoletton esityksessä joulukuun 18. päivänä sekä Jukka Linkolan koko perheen oopperan Robin Hoodin esityksissä ja Kussakin esityksessä on kaksi viittomakielistä tulkkia, jotka tulkkauksessaan keskittyvät sekä tarinaan että musiikin kuvailuun. Kuva: heikki tuuli Musiikkiala yhdentyy Musiikkialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta. Ei ole kuin vuosi siitä, kun musiikkialan järjestöt Musex, joka toimi vienninedistäjänä, ja Fimic, joka toimi tiedotuskeskuksena, päättivät yhdistyä. Käytännön toimintojen yhdistyminen Music Finlandiksi on loppusuoralla. Gramex on ollut perustajana mukana käynnistämässä uutta yhdistystä. Tänä syksynä tarkemmin sanoen merkittiin rekisteriin uusi Musiikin edistämissäätiö. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se jatkaa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSESin toimintaa. Tämä on toinen tuore esimerkki musiikkialan yhdentymisestä. Musiikkialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta. Uuden säätiön puheenjohtajaksi valittiin Teoston ja Gramexin yhteisesti nimittämänä filosofian tohtori Hannu Saha. Hän on toiminut myös ESEKin puheenjohtajana. MESin kuten uutta säätiötä hyvin voidaan kutsua toimistoa hoitavat ESEKistä tutut Leena Hirvonen ja Ulla Lahdensuo. Uuden säätiön perustaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Hyvässä yhteisymmärryksessä teostolaisten ja gramexlaisten ja valitun säätiön hallituksen kesken on saatu jo aika pitkälle keskusteltua toiminnan keskeiset suuntaviivat sekä jatkossa tarvittavat tukimuodot ja tukitoimikunnat. Toiminnan ydinhän on säännöissä todettu säätiön tarkoitus. Sen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että säätiön käytännön toimien valmistelu edelleen etenee ripeästi. Tavoitteena on, että uusia tukihakemuksia voidaan ottaa säätiöön vastaan jo heti vuoden alusta lähtien. Kuva: saara vuorjoki 7

8 Paula Teksti eeva mehto Kuvat Pasi liesimaa Koivuniemi on sittenkin jouluihminen Paula Koivuniemi ei ole pitänyt joulusta sitten lapsuuden. Nuoruuden joulut jäivät vieraiksi, kun joulunajat vilahtivat keikkaillessa. Mutta nykyään hän käy joka joulu sekä Tuomiokirkossa että Helsingin Vanhassa kirkossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat. Kuvat: Paula koivuniemen leikekirja 8

9 Ykkösasia tässä työssä on rakkaus, palo ja intohimo laulamiseen. 9

10 Paula Koivuniemen vahva karisma, tunnevoimaisuus ja rakkaus musiikkiin kuuluvat ja näkyvät tähden konserteissa. Vaikka uraa on 50 vuotta takanapäin, kiintotähdellä on vielä jokunen haave toteuttamatta. Paulan tarkka musiikkikorva huomattiin jo lapsena, joten vanhemmat ajattelivat lähettää tyttärensä viulutunneille. Kun isä osti Paulalle viulun, tyttö itki hysteerisesti. Kun isä sitten ilmoitti minut Seinäjoen musiikkiopistoon soittamaan selloa, itkin vieläkin enemmän. Olisin halunnut soittaa pianoa, mutta meillä ei ollut ilmeisesti varaa pianoon. Sitten kun piano vihdoin ostettiin, se ei enää kiinnostanut, kun pojat olivat jo mielessä. Myöhemmin Paula harjoitteli haitarin soittoa. Nyt varastossa on Pihlajamaa-haitari odottamassa pääsyä lavoille. Paula Koivuniemi syntyi 65 vuotta sitten Seinäjoella kolmelapsisen perheen keskimmäisenä. Musiikki oli Paulan elämässä vahvasti jo lapsesta saakka. Isällä, Mauri Koivuniemellä oli oma menestyvä orkesteri, Jam Session. Äiti toimi kirjanpitäjänä. Äiti myös lauloi. Paula oli jo lapsena kova laulamaan ja esiintyi päälaulajana joka tilanteessa, oli ympärillä sitten lapsia tai aikuisia. Paula Koivuniemen ura alkoi jo 15-vuotiaana. Jam Sessionin solisti sairastui, ja isä pyysi tytärtään keikalle mukaan. Halusin aina esiintyä. Meillä kävi paljon muusikoita vieraana, kun asuttiin Seinäjoella sellaisessa mutkassa, että päätie vei sen ohi Lapualle ja Kauhavalle. Olavi Virta, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen sun muut kuuluisuudet kävivät tervehtimässä isää. Paula oli sen verran eläväinen tyttö, että vanhemmat lähettivät hänet 18-vuotiaana tätiensä luokse rauhoittumaan vuodeksi Kanadaan. Tätien miehillä oli siellä orkesteri, jossa Paula sai laulaa suomalaisia tangoja, valsseja ja fokseja. Kunnon ammatti on saatava Laitoin sieltä paperit Seinäjoen kauppaopistoon, pääsin sinne ja ajattelin, että pitää saada kunnon ammatti. Kun Paula tuli Suomeen, hän kävi vain syyslukukauden kauppaopistossa ja sanoi rehtorille bye-bye. Paula teki levytyssopimuksen ja rehtori oli kauhuissaan. Et sä voi, et sä voi, rehtori valitti, sinun pitää saada kunnon ammatti. Paula ei ollut ottanut laulutunteja, ennen kuin ensimmäinen levy tehtiin ja Toivo Kärki ohjasi tytön Ture Aran oppiin. Tarvittiin ääniharjoituksia, kun tekniikka ei ollut kunnossa ja ääni häipyi välillä. Sen jälkeen olen aina silloin tällöin käynyt laulutunneilla. Mutta olen jälkeenpäin miettinyt, että psyyke on se, joka minun kaan tanssilavoilla oli helposti nuorta kuuntelemassa ja hurraamassa Koivuniemen laulaessa. Seuraava raju menestys tuli 80-luvulla, jolloin Koivuniemi levytti ikisuositun kappaleensa, Tummat silmät, ruskea tukka. Sitä edelsi 1978 kolmas sija Syksyn sävelessä kappaleella Sua vasten painaudun. Menestys Syksyn sävelessä antoi jo nousua, mutta Tummat silmät räjäytti suosion. Yleisön palvelija Isä luotti minuun, mutta äiti oli vähän huolissaan, kun lähdin musiikkialalle, kun sitä niin sanottua oikeaa ammattia ei tullut hankittua. Olen aina pyrkinyt olemaan aisoissa, vaikka nuorena tulikin bailattua ja biletettyä, totta kai. Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojen takana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana. ääntäni vie parhaiten eteenpäin, mutta myös taaksepäin. Olen huomannut, että elämäntilanteeni kuuluu äänessäni. 19-vuotiaana Paula Koivuniemi teki ensimmäisen levynsä, Perhosen, ja siitä hänen uransa lähti lentoon. Koivuniemi ei ole 50-vuotisen lauluuransa aikana pitänyt liiemmin taukoja. Vuodet ovat tuoneet tälle kestotähdelle 14 kultalevyä ja yhden platinalevyn. Uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä. Tuohon ai- Kuri oli kotona aika kova, ja nyt jälkeenpäin olen kiitollinen vanhempieni asettamista rajoista ja säännöistä. Olen saanut hyvän kotikasvatuksen: työt pitää tehdä hyvin, on oltava ahkera, oma itsekkyys on hävitettävä ja ajateltava muita ihmisiä. Koti myös opetti sosiaalisia taitoja, joilla pärjäisi monenlaisten ihmisten kanssa maailmalla. Tämä oppi meni tytölle jo lapsena perille. Vuosien varrella Koivuniemi huomasi, että hänen paikkansa on ihmisten parissa, yleisön edessä. >>> 10

11 11

12 Paula Koivuniemi levyllä Omat albumit ilman kokoelmia Leikki riittää (1975) Paula Koivuniemi (1977) Sinulle vain (1978) Lady Sentimental (1978) Vie minut pois (1980) Sata kesää, tuhat yötä (1981) Luotan sydämen ääneen (1982) Lähdetään (1983) Rakkaustarina (1984) Ilman minua (1986) Hei Buona notte (1987) Sen siksi tein (1989) Täyttä elämää (1991) Rakkaudella, Sinun (1993) Se kesäni mun (1994) Tulisielu (1996) Kuuntelen Tomppaa (1999) Rakastunut (2003) Yöperhonen (2006) Timantti (2007) Nainen (2009) Rakkaudesta (2010) Matka (2012) Paulan uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä. kuva: paula koivuniemen leikekirja Tulen hyvin toimeen yleisön kanssa. Se perustuu yleisön kunnioitukseen. Yleisöhän on se, joka takaa työni. On oltava yleisön palvelija. Harjoittelen aina työni hyvin, ja keikoille olen mennyt vähän kipeänäkin, sillä en halua pettää yleisöäni. Ykkösasia tässä työssä on kuitenkin rakkaus, palo ja intohimo laulamiseen. Paula Koivuniemi suree edelleen, että hänen vanhempansa eivät ehtineet nähdä hänen suurta menestystään. Äiti kuoli 1976 ja isä He olisivat olleet ylpeitä urastani. Kokemus kuuluu äänessä Koivuniemellä oli ikäkriisinsä nelikymppisenä. Silloin alalle alkoi tulla paljon nuoria. Nyt 65-vuotiaana hän tuntee paikkansa. Edelleen joskus tulee ikäkriisejä: kelpaanko vai jäänkö jalkoihin? Olen onneksi huomannut, että vuodet tuovat kokemusta ja uskottavuutta. Työn tekeminen on yhä helpompaa. Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojen takana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana. Musiikki antaa lohtua, iloa, nautintoa ja kosketusta. Mitä enemmän ikävuosia ja kokemuksia on takana, sitä uskottavampaa esiintyminen on, ja siksi työn tekeminen tuntuu myös helpommalta. Paula Koivuniemi ihailee pitkää uraa tehnyttä Liza Minnelliä. Hänen raskas elämänsä ja vaikea taustansa kuuluvat ja näkyvät hänen musiikissaan ja esiintymisessään. Ja se on se joka koskettaa. Koivuniemi ylistää Liza Minnellin jumalallista liikunnallisuutta ja antautumista esityksiin. Koivuniemen työpäivä alkaa heti herättyä. Jos illalla on keikka, muita asioita ei sinä päivänä voi hoitaa. Päivän on oltava henkisesti vapaa; on saatava vain keskittyä tulevaan. Koivuniemi haluaa olla aina ajoissa paikalla. Keikoille hän ei enää aja itse. Ja kotiin on päästävä yöksi kaikkialta Kuopion alapuolelta. Niin hienoa hotellia ei enää löydy, johon nykyään haluaisin jäädä. Haluan herätä omasta sängystäni. Ravintola- ja tanssilavakeikat Koivuniemi jätti kuusi vuotta sitten. Silti keikkatahti on edelleen huima, noin 100 esiintymistä vuodessa. Ai, onko se paljon? laulaja ihmettelee? 12

13 En ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille. Paula Koivuniemellä on yhdeksänhenkinen orkesteri. Sillä kokoonpanolla hoidetaan festarit ja suuret kesätapahtumat. Pieniin tilaisuuksiin mennään akustisella kokoonpanolla, jolloin mukana on kaksi akustista kitaraa, cajon, kosketinsoitin ja viulu. Orkesterissani on huippumuusikot ja meillä on hyvä fiilis. Olen tehnyt kuusi vuotta yhteistyötä tämän kokoonpanon kanssa. Työskentelemme ympäri vuoden yhdessä, ja olen kiitollinen, että olen saanut pitää tämän orkesterin. Yhteistyö ja luottamus on hyvä. Jokainen keikka tehdään asenteella paras keikka. Kun annamme kaikkemme, se näkyy ja kuuluu. Toteutuvat haaveet Kun Paula Koivuniemi oli Esa-Pekka Salosen johtamassa konsertissa, jossa Eva Dahlgren lauloi solistina, hän ajatteli, että olisi upeaa saada joskus vastaavanlainen tilaisuus. Ja se päivä koitti. Kapellimestari Mikko Franck soitti ja sanoi haluavansa Koivuniemen oopperan lavalle. Helmikuussa 2012 Mikko Franck johti ja Paula Koivuniemi lauloi satapäisen orkesterin säestyksellä Kansallisoopperan päänäyttämöllä. Minulla on valmis Markku Johanssonin sovittama sinfoniaorkesteriohjelmisto, jota olen esittänyt monien kaupunkien orkestereiden kanssa: Aikuinen nainen, Tummat silmät, Kuuntelen Tomppaa Konsertti oli menestys. Ihmiset seisoivat ja lauloivat mukana katsomossa. Se oli ihanaa, vaikka aluksi jännitin, mitä oopperan orkesterin soittajat ajattelevat musiikistani. Konsertin suuresta menestyksestä kertoo, että syksyllä 2013 Paula Koivuniemi kiertelee Mikko Franckin kanssa ympäri Suomea samalla ohjelmistolla, paikallisten kaupunkien orkestereiden säestämänä. Koivuniemi haaveili pitkään myös rokkikeikasta Apocalyptican kanssa. Sitten Eicca Toppinen soitti, ja elokuussa 2012 sekin haave toteutui. Paula Koivuniemi lauloi tuolloin Apocalyptican Ladies Night -illassa. Vielä haaveita riittää. Voice of Finland Tällä hetkellä Koivuniemi työskentelee keikkailun ohessa The Voice of Finland -TVproduktion kimpussa. Suorat lähetykset alkavat maaliskuussa Minua on pyydetty monenlaisiin tv:n musiikkiohjelmiin, mutta en ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille. Haluan kannustaa, ja siksi pidän The Voice of Finlandin ohjelmakonseptista. Siinä ohjelmassa saa antaa positiivista palautetta, olla herkkä ja herkistyä. Kevään 2012 valmennettavani olivat todella lahjakkaita laulajia, ja heitä oli helppo kannustaa. Neuvoin hetkessä kiinni olemista, laulujen sisäistämisen tärkeyttä sekä taitoa saada esitys kuulijoiden sydämiin. Olen itse kärsinyt lauluääneni arvostelusta, sillä itseluottamukseni ei aina ole ollut hyvä. Varmuuteni on kasvanut työn ja menestykseni kautta. Silti edelleen voi herätä epäilyksiä ja pelkoja, että miten ihmiset ottavat vastaan. En usko, että kukaan laulaja voisi olla jatkuvasti varma osaamisestaan ja suosiostaan. Se on aina yhteydessä omaan mielentilaan. Kiitollisuus rentouttaa Paula Koivuniemi on kiitollinen elämästään ja terveydestään. Tupakoin aikoinani 10 vuotta, kunnes kurkkulääkäri sanoi, että jos haluat laulajaksi, lopeta tupakointi. Siihen loppui tupakointini ja lauluhalu voitti. Olen varmaan sauvakävelyn esiäiti. Sauvat ovat aina autossani mukana. Ennen juoksin, mutta sitten suositeltiin vaihtamaan juoksu kävelyksi. Aikoinaan Koivuniemellä oli meditaatioharjoituksia. Nyt rentoutukseen riittää, että hän saa olla rauhassa kotonaan, liikkua luonnossa ja silittää kissaansa. En ole vielä koskaan aikonut lopettaa. Haluan vielä tehdä ainakin joitain pienimuotoisia teemallisia konsertteja pieniin saleihin, joissa voi kertoa tarinoita vaikka naiseudesta, rakkaudesta ja mistä tahansa. Täytyy vain sanoa, että laulajan ammatti on ollut hieno ammatti. Olo on rento, nautin, heittäydyn ja rakastan edelleen tätä työtä. Ensimmäinen joululevy Lapsuuden jouluja Alavuden mummolassa Koivuniemi rakasti. Sinne kokoontui suuri suku, ajettiin reellä joulukirkkoon ja laulettiin. Olen myös laulanut muutaman kerran kirkossa, ja se on hyvin vaikuttavaa. Nykyään Koivuniemi käy joka joulu sekä Tuomiokirkossa että Helsingin Vanhassa kirkossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat. En ole ennen ollut jouluihminen. Joulu jopa ahdisti joskus. Kun aloitin keikkailut, olin keikoilla tapaninpäivät ja joskus myös joulupäivät. Siksi joulu jäi nuorena vieraaksi. Vuonna 2013 Paula Koivuniemi on lupautunut tekemään ensimmäisen joululevynsä. En ole aikaisemmin tehnyt joululevyä, juuri siksi, etten ole kokenut itseäni jouluihmiseksi. Olen myös ajatellut, ettei käheä ja raaka ääneni sovi joululauluihin. Sanoin kyllä levy-yhtiölle, että se on sitten ainoa joululevy, jonka teen. Levyn tekemisen lisäksi tiedossa on monenlaisia kiertueita ja keikkoja tulevalle vuodelle. Yleisö saa kuulla Paula Koivuniemeä eri puolilla Suomea sekä oman orkesterin että sinfoniaorkestereiden säestämänä. Esiintymislavalla olen vahvoilla. Se on edelleen paikkani, Koivuniemi sanoo nöyrän kiitollisena. 13

14 välisoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja Gramexin Pirjo Salmela; kansanedustajat Markku Mäntymaa ja Jukka Kopra; Elvis ry:n puheenjohtaja Kaija Kärkinen Martti Heikkilän ja Juha Björnisen välissä Bianca Morales ja Riki Sorsa; Gramexin edellinen puheenjohtaja Risto Ryti Mara ry:n Kai Massan ja asianajaja Markku Varhelan seurassa; Tomi ja Martti Metsäketo Martti Heikkinen, Joose Berglund ja Riku Pääkkönen; Teoston Satu Mättö ja Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakki sekä musiikkikirjailijat Pekka Hako ja Kimmo Korhonen pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa. Talvikauden avajaiset Perinteisiin talvikauden avajaisiin kokoontui vajaa 300 musiikkialan ammattilaista, piratismin torjujaa sekä päättäjää tapaamaan tuttuja sekä kuuntelemaan Laura Närhen musiikkia. Valokuvaaja Saara Vuorjoki poimi kuviin nämä iloiset juhlijat. Kuvat: saara vuorjoki Laura Närhi esiintyi, ja Hannu Marttila toivotti vieraat tervetulleiksi. Arto Alaspää sai muistolahjan Tullin Lasse Ryyttäriltä ja Arja Käsnäseltä. 14

15 asiakas info Syystilitys yli 1,4 miljoonaa Gramex tilitti marraskuussa yli 1,4 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin noin euroa ja tuottajille noin euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä mm. taustamusiikkipalveluihin, myyntitallenteisiin ja av-tallenteisiin. Ääniteilmoitukset vuodelta 2012 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2012 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten täytyy olla Gramexissa tammikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli aikaisemmin julkaistuja tallenteita on vielä ilmoittamatta, myös näitä koskevien ilmoitusten tulee olla tammikuun aikana Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme Tuottaja-tapahtuma keräsi Lasipalatsiin lähes kolmesataa osanottajaa. Tuottajia palkittiin Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry järjesti marraskuussa yhdessä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa tuottajapäivän. Mi(n)kä ihmeen tuottaja? -tapahtuma keräsi Lasipalatsin Bio Rexiin lähes 300 osallistujaa. Tapahtuman yhteydessä jaettiin ensimmäisen kerran TAKU-tuottajapalkinto ja TAKU-tuotantopalkinto. Tuottajapalkinnon sai Markku Pyykkönen Joensuun Popmuusikot ry:stä ja tuotantopalkinnon Ilmiö-festivaali Turusta. Palkinnon saajat valitsi kentältä kerättyjen ehdotusten joukosta pitkän linjan tuottaja, Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa. MES sai hallituksen Musiikin edistämissäätiö MES aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Kun luovan ja esittävän säveltaiteen tukiorganisaatiot yhdistyvät, musiikin ammattilaiset saavat hakea kummankin tukea projekteihinsa yhdeltä luukulta. Kuvat: Saara vuorjoki Kuva: aino niemi Tässä ovat vasemmalta säätiön asiamies Hannu Marttila, puheenjohtaja Hannu Saha ja pääsihteeri Leena Hirvonen. Kuva: Sari Lindström Gramex sai henkilövahvistusta laskutukseen ja maksuvalvontaan. Uusi kasvo Gramexissa aloitti lokakuussa uutena työntekijänä Pia Riihimäki. Pia on 35-vuotias helsinkiläinen ja siirtyi meille telealan yrityksestä, jossa hän toimi mm. taloushallinnon eri tehtävissä. Ensi vaiheessa Pian työ painottuu laskutukseen ja sopimushallinnointiin. Jatkossa hän ottaa vastuulleen Gramexin reskontran hoidon ja osallistuu sen käyttöönoton kehittämiseen. Musiikin edistämissäätiön MES hallituksen jäsenet. Vasemmalta Tom Frisk, Ahti Vänttinen, Patrik Stenström (Sami Kuoppamäen varamies), Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja Hannu Saha, Wemppa Koivumäki, Mikko Heiniö, Tom Pannula (Epe Heleniuksen varamies) ja Aku Toivonen. 15

16 Joulu on suurten tunteiden aikaa. Kaupallisten radioiden soitetuimmat joululaulut Wham! Last Christmas Cris Rea Driving Home for Christmas Katri Helena Joulumaa Band Aid Do They Know It s Christmas? Suvi Teräsniska Hei mummo Leevi & The Leavings Jossain on kai vielä joulu John Lennon & Yoko Ono Happy Xmas (War Is Over) Vesa-Matti Loiri Sydämeeni joulun teen Teleks Joulun suojaan Juice Leskinen Slam Sika Antti Tuisku Rukous Paula Koivuniemi Toive Jose Feliciano Feliz Navidad Michael Bublé All I Want for Christmas Is You Bing Crosby White Christmas

17 Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä Kuva jorma jämsen / Kuvaliiteri.fi Jouluksi kotiin Vuosi on taas kiertynyt umpeen. On aika toivottaa hyvää joulua, ajaa jouluksi kotiin ja muistaa kaukana olevia rakkaita. Wham, Katri Helena ja Chris Rea soivat viime joulunakin soittolistojen kärkipaikoilla. Kuvat: teleks / popgee. Katri Helena / katrihelena.fi. Chris Rean / Playground Music. Uusi tulokas oli Teleksin Joulun suojaan. Viime vuoden joulunajan radiosoitot osoittavat vanhojen hittien säilyttäneen asemansa. Kaikki kaupalliset radiot yhteensä soittivat eniten Wham-yhtyeen kappaletta Last Christmas (Viime jouluna). Kun toisen sijan saavutti Chris Rean esittämä Driving Home for Christmas (Jouluksi kotiin), voidaan todeta, että suurimmat radiohitit eivät oikeastaan ole joululauluja ollenkaan. Ne vain liittävät teksteissään laulajansa jonkin henkilökohtaisen elämänvaiheen jouluun. Joulu on suurten tunteiden aikaa. Katri Helenan hitti Joulumaa saavutti kolmannen sijan ja oli ensimmäinen kotimainen kappale listalla, joka tällä kertaa suosi anglosaksista tuotantoa vähän vah- vemmin kuin edellisinä vuosina. Kymmenen soitetuimman joukossa oli tosin peräti kuusi suomalaista, mutta ne osuivat Joulumaan jälkeen sijoille viisi, kuusi ja Band Aidin kantaaottava Do They Know It s Christmas ja Yoko Onon John Lennonin niin ikään yhteiskunnallisesti osallistuva Happy Xmas (War Is Over) katkaisivat suomalaisjatkumon. Viides oli Suvi Teräsniskan Hei mummo, kuudes Leevi and The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu. Kärkikymmenikön päättivät Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen, Teleksin Joulun suojaan, joka oli listalla uusi tulokas, sekä Juice Leskisen Sika. Soittojen lukumäärien vertailussa Last Christmas asettuu ylivoimaisena omalle kymmenluvulleen. Se soi viime vuoden joulunajan ohjelmissa kaikkiaan 423 kertaa. 17

18 Kansa suhtautuu myönteisesti tekijänoikeusjärjestöihin Suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin ja niiden keräämiin korvauksiin valtaosin myönteisesti. Järjestöjen katsotaan olevan oikealla asialla, tarpeellisia ja hyödyksi kotimaiselle kulttuurille. Teksti Lauri kaira Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY teetti kesäkuussa Taloustutkimuksella tutkimuksen kansalaisten asenteista tekijänoikeuteen ja tekijänoikeusjärjestöihin. Omnibus-tutkimuksen yhteydessä haastateltiin elo-syyskuussa yli tuhat vuotiasta suomalaista. Tekijänoikeusbarometri mittasi samalla myös kansalaisten tiedontasoa. Nämä tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrista, jonka on teettänyt Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Omnibus-tutkimuksen yhteydessä haastateltiin elo-syyskuussa yli tuhat vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia koskevia asenteita sekä tiedontasoa. Yli 35-vuotiaat myönteisimpiä Kansalaiset suhtautuvat yleisesti ottaen järjestöihin ja korvauksiin myönteisesti. Asiaa tutkittiin useilla positiivinen negatiivinenvastinpareilla, malliin oikealla asialla väärällä asialla. Tutkimuslaitoksen raportin mukaan negatiivinen puoli ei päihittänyt positiivista missään kohden. Myönteisintä suhtautuminen on yli 35- vuotiaiden joukossa. Kriittisiä sävyjä löytyy enemmän nuoremmista ikäluokista, vaikka kuten tutkimusraportissa suoraan sanotaan myös valtaosa alle 35-vuotiaista suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuksiin myönteisesti. 18 Tekijänoikeusjärjestöt: oikealla vai väärällä asialla 69 prosenttia katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat täysin tai melko oikealla asialla. 3 prosenttia on vastakkaista mieltä. Oikealla asialla ja tarpeellisia Kansalaisten mukaan tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 3 %) sekä tarpeellisia (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 6 %). Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein (vastakkaista mieltä 12 %). 78 prosenttia katsoo tekijänoikeuskorvauksilla tuettavan sitä, että taidetta tehdään huomennakin (vastakkaista mieltä 6 %), ja 76 prosenttia katsoo, että ne ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille (vastakkaista mieltä 6 %). Korvaukset kohtuullisia Asenteita selvitettiin myös väittämillä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Tulosten mukaan vain 5 prosenttia vastaajista katsoo, että taiteilijat saisivat nykyisellään liian paljon tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi 76 prosenttia on sitä mieltä, että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan internetistä. Vastakkaista mieltä on 6 prosenttia. Teosto ja Gramex tunnetuimmat Tutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten tiedon tasoa. Osoittautui, että kansalaiset tietävät suhteellisen hyvin, mitä tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviin kuuluu. Seitsemän Taiteilijoiden saamat tekijänoikeuskorvaukset: liikaa vai sopivasti Vain 5 prosenttia suomalaisista pitää tekijänoikeuskorvauksia liian suurina. kymmenestä (67 %) tietää, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille, ja runsas puolet (54 %), että ne toisaalta myöntävät käyttölupia teosten esittämiseen esimerkiksi radiossa ja ravintolassa. Piratismin vastustamisen mielsi niiden tehtäväksi kuusi kymmenestä vastaajasta (59 %). Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoikeusjärjestöjen tunnettuutta siten, että ihmisiä pyydettiin muistelemaan tekijänoikeusjärjestöjen nimiä. 41 prosenttia vastaajista osasi nimetä Teoston, 13 prosenttia Gramexin, 4 prosenttia Kopioston, 1 prosentti Kuvaston ja 1 prosentti Sanaston. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Omnibus-tutkimusta kesäkuussa Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin elo-syyskuussa henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.

19 soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät. Ehdota solistia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen Jone nikula on juontaja, manageri ja kykyjenetsijä. Vastuu kuva: mirkku merimaa Nettipiratismin tiimoilta on taas intouduttu käymään laajaa julkista keskustelua, kiitos 9-vuotiaan tytön. Alaikäinen lapsi tai sellaiseksi väitetty kun jäi kiinni ja sai sakot jaettuaan laittomasti Chisun biisin verkossa. Tytön sakot ja teko ovat nostaneet esille näkemyksiä, joissa niin sakkojen oikeutus, viranomaisten ja tekijänoikeusviranomaisten toimet kuin koko tekijänoikeuslainsäädännönkin merkitys on saatettu kyseenalaisiksi. Kohu ja keskustelu eivät sinänsä yllätä; samankaltaista immateriaalioikeuksien väheksymistä on suollettu medioissa ja juttuporukoissa jo pitkään. Se mikä yllättää, on tekijänoikeusviranomaisten surkea tiedotuslinja ja se, kuinka artistit sen seurauksena ovat joutuneet henkilöllään vastaamaan syytöksiin ahneudesta ja kohtuuttomuudesta samaan aikaan, kun itse rikokseen syyllistyneen toimintaa puolustetaan nuoreen ikään vedoten. Tekijänoikeusiskun tilannut taho ei selvästi ole ollut toimiensa tasalla, mitä julkisuuteen annettuihin lausuntoihin tai lähinnä niiden selittelevään linjattomuuteen tulee. Vaikka Chisu ja hänen kollegansa ja yhteistyökumppaninsa ovat fiksusti puutetta paikanneetkin, on virallinen taho joko vaiennut tai ei ole saanut Kohun kärjen pitäisi osoittaa kuluttajien moraaliin. ääntään kuuluviin. Siten oikeutetusti oikeuksia valvovat tahot ottavat taas kerran nenilleen tekijänoikeuskysymyskeskustelussa. Kohun kärki on kääntynyt taiteilijoiden ja tekijänoikeusjärjestöjen ahneuteen, kun sen kaiken järjen mukaan pitäisi osoittaa kuluttajien moraaliin. Laiton lataaminen ja verkkojakelu on iso ongelma tekijänoikeustulon varaan laskeville tahoille. Jos nykyinen meno jatkuu, se jollain aikavälillä alkaa heijastua myös taiteen laatuun. Työtä josta ei makseta kun harvemmin voi tehdä päätyökseen. Toki on yltiöoptimistista ajatella, että aikuiset ihmiset, silloin kun huomaavat mahdollisuuden saada jotain ilmaiseksi, valitsisivat maksullisen mutta laillisen version samasta hyödykkeestä, mutta sitä pitää voida edellyttää. Kaupunkilaisjärjelläkin on selvää, että vie kaupasta sitten suklaapatukan tai paistin, se on myymälävarkaus ja että vaikka naapuri ei olisikaan aidannut puutarhaansa, se ei tarkoita, että omenoita voi kuka tahansa käydä omin luvin sieltä poimimassa. Ylipäätään luulisi olevan selvää, että vain siksi, että jokin esine ei ole pultattuna seinään ja varashälyttimin valvottu, sitä ei saa poimia mukaansa vain siksi, että voi. Tämän asian ei voi olettaa olevan jokaisen valtakunnan yhdeksänvuotiaan tiedossa, mutta vanhemmilta sitä voi vaatia. 19

20 Klarinetin siivet ovat aina kantaneet tässä maassa. Christoffer Sundqvistin klarinetti taipuu moneksi Christoffer Sundqvist valitsi klarinetin soittimekseen sattumalta, mutta parempaa valintaa hän ei olisi voinut tehdä, ei ainakaan ensimmäisen opettajansa mielestä. Tie vei Radion sinfoniaorkesterin sooloklarinetistiksi, kamarimuusikoksi ja säveltäjien luottosolistiksi. Teksti Anu karlson Kuvat saara vuorjoki 20