JOKIHAARAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy UURAISTEN KUNTA JOKIHAARAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Oikeusvaikutteinen SELOSTUS 685-P12048 Ehdotus Osayleiskaava

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P12048 FCG SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tunnistetiedot Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus Suunnitteluorganisaatio Kaavaprosessin vaiheet Tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Jyväskylän seudun rakennemalli 20X Yleiskaava ja asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Maanomistus Kasvillisuus ja eläimistö Pohjavesi ja vesistöt Maa- ja kallioperä Maisema ja maisemahistoria Rakennettu ympäristö Arkeologia Väestö Palvelut Työpaikat Liikenne Teknisen huollon verkostot KAAVAN TAVOITTEET Yleiset tavoitteet SUUNNITTELUN VAIHEET Tutkimukset ja selvitykset Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Muu kirjallisuus ja selvitykset Suunnittelun vaiheet OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Tiedottaminen Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen Ehdotusvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen sekä erilliskuuleminen. 25

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P12048 FCG OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Osayleiskaavaluonnos ja -ehdotus Osayleiskaavan aluevaraukset, kaavamerkinnät ja -määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Suhde maakuntakaavoitukseen Osayleiskaavatyön eteneminen sekä osayleiskaavan toteuttaminen Liite 1. Luontoselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011) Liite 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 3. Rakennusperinnön inventointi, Uuraisten kunta / aluearkkitehti Ulla Järvinen, 2011 Liite 4. Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen vastineet Liite 5. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 1 (37) UURAISTEN KUNTA JOKIHAARAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Oikeusvaikutteinen 1 JOHDANTO Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. Uuraisten kunta aloitti osayleiskaavan laatimisen Jokihaaran alueelle syksyllä Jokihaaran alue on kehittynyt viime vuosina kiinnostavaksi asuinalueeksi. Rauhallisuus ja luontorikkaus yhdistettynä kaupallisten keskusten ja työssäkäyntialueiden (Jyväskylä) läheisyyteen on houkutteleva yhdistelmä. Kaavoitettava alue sijaitsee Uuraisten kunnan Jokihaaran alueella, Jyväskylä Uurainen Saarijärvitien (630) varressa. Jyväskylän keskustaan on matkaa 25 km ja Tikkakoskelle 11 km. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 189 ha. Kuva 1. Etäisyydet Jokihaarasta. Osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa uusia pientalo- ja yritystontteja sekä vahvistaa Jokihaaran aluetta. Jokihaaran kylä sijaitsee myös Tikkakosken työpaikka-alueiden sekä Höytiän kyläkoulun vaikutuspiirissä. Yleiskaavatyöhön liittyvät olennaisena osana voimassa olevan kaavan yhteydessä 2003 tehdyt selvitykset. Selvityksiä täydennetään tarvittavilta osin. Osayleiskaavaa halutaan laatia tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa punnitaan aluetta kokonaisuutena sen monipuoliset arvot huomioiden. Maanomistajien kannalta keskeistä on turvata tasapuolinen kohtelu. Osayleiskaavassa luodaan puitteet sille, mille alueilla uudisrakentaminen voi tulevaisuudessa suuntautua. Näin voidaan muuttuvissa tilanteissa säilyttää näkemys alueen kokonaisuudesta ja turvata hallittu kasvu. Kaavan tavoitteena on Jokihaaran kylän ja sen lähialueiden kehittämisen tukeminen mahdollistamalla uusien rakennuspaikkojen synty. Nykyisen väestön vanhetessa tämä tukee vireän kyläyhteisön ja maaseudun sekä kulttuuriympäristön elinvoimaisuuden säilymistä.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 2 (37) 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Uuraisten kunta Kaava: Kaava-alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylä Uurainen- Saarijärventien varrella noin 9 km keskustasta etelään. Kaavakonsultti: FCG Finnish Consulting Group Oy, , yhteyshenkilö arkkitehti YKS-321 Tuomo Järvinen. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen: Valmisteluvaihe, MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus, MRA 19 :n mukaisesti nähtävillä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: Voimaantulokuulutus: Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus Voimassa oleva Jokihaaran osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja kaava sai lainvoiman Osayleiskaava laadittiin osittain oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan muutokset tavoitteena on laajentaa ja tiivistää kylärakennetta lisäämällä asutusta sekä rakennetuilla että rakentamattomilla alueilla. 1.3 Suunnitteluorganisaatio Työtä johtavat Uuraisten kunnassa aluearkkitehti Ulla Järvinen ja rakennustarkastaja Pekka Minkkinen. Kaavaa laativana konsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (ent. FCG Finnish Consulting Group Oy), jossa työryhmän ovat muodostaneet arkkitehti YKS-321 Tuomo Järvinen, FM Katariina Pahkasalo, FM Minna Eskelinen ja suunnittelija Kirsti Toivonen. Kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy nähtäville kunnanhallitus. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy kunnanhallitus, ja valmiin kaavan vahvistaa kunnanvaltuusto. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Suunnittelutyö on käynnistetty elokuussa 2010 Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista järjestettiin viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Luontoselvitys on tehty vuonna 2011 Kaavaluonnos oli nähtävillä Jokihaaran päiväkoti Helmessä järjestettiin yleisötilaisuus Luonnoksista pyydettiin viranomaislausunnot Kaavaehdotus oli nähtävillä

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 3 (37) 1.5 Tiivistelmä Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELYkeskuksessa Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen tehtyjen muutosten takia tiettyjen maanomistajien erilliskuuleminen MRL:n ja MRA:n mukaisesti, loka-marraskuu 2012 Kaava esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa esitetään nykyiset kyläalueet ja niiden laajenemissuunnat. Suunnittelussa huomioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavan määräykset, paikalliset arvot ja muut suunnitteluprosessin myötä esiin tulevat reunaehdot. Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa kaavaluonnos oli nähtävillä Siitä saadun palautteen ja kunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kaavaluonnos muokattiin kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksessa on osoitettu alueita asumiselle, työpaikoille ja kylätoiminnoille. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Muistutuksia saatiin kolme ja lausuntoja 12 kpl. Nähtävillä olon jälkeen järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että kaavaan tehtävät muutokset koskevat kaikkia kaava-alueella (mm. viittauksen MRL 44 :ään poisto). Osallisia on kuitenkin rajattu määrä (UPM, Uuraisten kunta sekä muutama yksityinen maanomistaja), joten osallisia voidaan kuulla erikseen ilman kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Maanomistajien kuuleminen suoritettiin marraskuussa Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle oli vuonna 2003 osoitettu 55 uutta rakennuspaikkaa, joista 19 kpl on rakentunut. Yleiskaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 122, joista 45 rakentunutta ja 77 uutta. Uusista rakennuspaikoista suuri osa (36 kpl) on ollut osoitettuna jo voimassa olevassa yleiskaavassa Yleiskaavalla osoitetaan 41 täysin uutta rakennuspaikkaa. Kunnan tavoitteena oli osayleiskaavan osalta laatia se maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n mukaisena kyläosayleiskaavana, mutta tästä luovuttiin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 4 (37) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Uuraisten kunnan Jokihaaran alueella, noin 9 km etelään keskustasta. Suunnittelualue on Jokihaaran osayleiskaavan 2003 aluetta. Alue muodostuu harvaan sijoittuneista pientaloista ja on suurimmaksi osaksi metsätalousaluetta, peltoja on muutama prosentti pinta-alasta. Kuva 2. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Jyväskylän rajaa Tikkakosken ja Uuraisten kuntakeskuksen puolivälissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kartalle punaisella. Pohjakartta: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2011.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 5 (37) Kuva 3. Suunnittelualue on merkitty kartalle punaisella. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään vain koko maakuntaa, seutukuntia tai useampia kuntia koskevia vaikutuksia ja tarpeita. Keski-Suomen 1. maakuntakaava aluetta koskee vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. ympäristöministeriön

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 6 (37) Kuva 4. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, joka on ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu tummanpunaisella katkoviivalla. Suunnittelualueen pohjoisen osan halki on maakuntakaavaan merkitty ohjeellinen moottorikelkkailureitti ja voimalinja. Suunnittelualueen halki kulkeva maantie 630 on luokiteltu maakuntakaavassa seututieksi. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. 1. vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvistamalla kaavalla varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. 1. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia ei kohdistu suunnittelualueelle. 2. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan Kaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia ei kohdistu suunnittelualueelle. 3. vaihemaakuntakaava Kaavan tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet sekä arvokkaat suoluonnon kohteet. Vireille tulosta on kuulutettu Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa koskevan vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä kesällä 2012 osin yhtäaikaisesti Jokihaaran osayleiskaavan muutoksen ehdotusvaiheen kanssa. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on osoitettu turvetuotantoaluetta osin päällekkäin Jokihaaran osayleiskaava-alueen kanssa. Viranomaisten kanssa

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 7 (37) käytyjen neuvottelun jälkeen on todettu, että vaihemaakuntakaavaan tehdään korjaukset ns. teknisenä muutoksena siten, että turvetuotantoalueet eivät ulotu Jokihaaran osayleiskaavamuutoksen alueelle. Kuva 5. Kuva 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kartassa kuvattu voimalinjat vaaleanruskealla ja turvetuotantoalueet punaisella raidoituksella. Kartta päivätty vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteita ovat: Osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin. Yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi. Päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Tämän 4. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia ei kohdistu suunnittelualueelle.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 8 (37) Kuva 6. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta, syksy Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudulla on laadittu aluetta koskeva rakennemalli vuosina Rakennemallityön kautta on etsitty vastauksia siihen, miten Jyväskylän seudun odotettavissa olevaa kasvua kannattaa suunnata ottaen huomioon ekologiset, taloudelliset, toiminnalliset ja seudun vetovoimaan vaikuttavat seikat. Maankäytön kehittämisen rinnalla on toteutettu seudun liikennejärjestelmää koskevaa suunnittelua (JYSELI - hanke). Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen. Rakennemallivaihtoehtojen vertailun pohjalta Jyväskylän seudun aluerakenteen tulevaksi raamiksi muodostui rakenne, jossa korostuvat tiivistyvä rakenne, seudun asukkaiden viihtyisyys, vesistöjen hyödyntäminen ja kilpailukyky. Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutuu yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin. Jyväskylän seudun kuntien yhteinen rakennemallin on tarkoitus olla päivittyvä maankäytön ohjauksen työkalu, joka toteutuu Rakennemallikäsikirjan 20X0, Rakennemallisopimuksen 20X0 ja siihen liittyvän seurantamenettelyn kautta.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 9 (37) Jokihaara on kuvattu rakennemallissa slow-vyöhykkeenä. Tämä vyöhyke muodostuu elinvoimaisten kylien verkosta. Peruspalvelut saadaan kyläkeskuksista ja niitä tarjotaan myös kuljetettuina ja etäpalveluina. SLOW-vyöhyke mahdollistaa taajamia väljemmän asumisen ja omavaraisen elämäntavan. Liikennöinti hoidetaan pääosin henkilöautoilla. Rakennemallin mukaan slow-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen palvelu, joka voi olla esim. koulu, terveydenhuollon palvelu, kauppapalvelu, matkailukeskus tai kioskipalvelu. SLOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 10 % rivitaloihin ja 90 % omakotitaloihin Aluetehokkuus ea 0,04-0,10, keskimäärin 5 as./ha Liikkuminen: Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan palvelu- tai kutsuliikenteellä Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. kyläkoulu, kauppa Kuva 7. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0.

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 10 (37) Yleiskaava ja asemakaava Jokihaaran osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja sai lainvoiman Osa alueesta on oikeusvaikutteista ja osa oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaaluetta. Kaavatyön tavoitteena oli osoittaa pääosin kunnan omistamille alueille uusia pientaloasutuksen ja yritystoiminnan alueita (kaavan oikeusvaikutteinen osa) Rakennusjärjestys Kuva 8. Kuva 9. Kuva 8. Voimassa olevat Jokihaaran osayleiskaava (2003) ja Uuraisten rantayleiskaava (tarkistettu 2010). Suunnittelualue on merkitty kartalle punaisella varjostetulla rajauksella. Kuva 9. Jokihaaran osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan muutoksen 2003 oikeusvaikutteiset ja oikeusvaikutuksettomat alueet. Suunnittelualue on merkitty kartalle punaisella rajauksella. Uuraisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen. Rakennusjärjestyksessä on määritelty mm. että asemakaava-alueen ulkopuolella asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000m². Mikäli pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tontilla ja wc-vedet umpisäiliöön, tulee rakennuspaikan olla kooltaan vähintään 3000m² ja milloin kaikki jätevedet käsitellään rakennuspaikalla, tulee rakennuspaikan olla kooltaan vähintään 5000m².

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 11 (37) Rakennuskiellot 2.3 Maanomistus 2.4 Kasvillisuus ja eläimistö Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Tilat ovat sekä yksityisten että kunnan omistuksessa. Selvitysalue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisalueelle. Pääosa kunnasta kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, Pohjanmaan kasvimaantieteelliselle alueelle (3a). Kunnan itäisin osa sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suunnittelualueen eteläosassa, Köntysjoen eteläpuolella, vallitsevat puustoltaan nuoret mäntykankaat, jotka ovat pääosin puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat puolukka, mustikka, metsälauha, metsätähti ja oravanmarja. Leppäsuon alueella ja ympäristössä on metsitettyjen peltojen koivikoita. Puustoltaan varttuneita mustikkatyypin (MT) tuoreita kuusikankaita on Rinteelän talon eteläpuolella. Alimmaisen järveen viettävät rinnemetsät ovat pääosin koivu-kuusisekametsiä, nuoria koivukankaita sekä kuusitaimikoita. Suunnittelualueen pohjoisosassa, Köntysjoen pohjoispuolella, metsätyypeistä vallitsevana ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kuusikankaat. Suunnittelualueen pohjoisosassa Kytömaan alueella tyypillisiä ovat peltoja reunustavat sekä metsitettyjen peltojen nuoret koivikot. Haaranvuoren alueella on vanhoja, koivuvaltaisia laidunmetsiä. Laidunvaikutusta ilmentävät katajien runsaus sekä kenttäkerroksen heinäisyys. Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita, on eri puolilla selvitysaluetta. Tyypillisimmin lehtokasvillisuutta esiintyy purojen ja ojien varsilla sekä Haaranvuoren rinteillä lehtolaikkuina. Soita on vähän. Laajemmat suoalueet ovat pääosin ojitettuja isovarpurämeitä ja ne sijaitsevat Pahalammen ympäristössä sekä Leppäsuon alueella. Tyypillisiä ovat pienialaiset kangasmetisien kosteisiin painanteisiin syntyneet soistumat, jotka ovat pääosin rämeitä. Kytömaan alueella esiintyy myös mustikkakorpea. Selvitysalueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis ja orava. Harvinaisempaa lajistoa edustaa liito-orava. Liito-oravan elinalue löydettiin selvitysalueen pohjoisosasta Pienimäen alueelta. Lisäksi lajista on tehty yksittäishavainto Rinteelän talon pihapiiristä. Kohde on tulkittu liito-oravan lepäily- ja ruokailualueeksi. Lähialueelta on tiedossa useita liito-oravan elinalueita: Lahomäki SW, 800 m Rinteelän pihapiiristä etelään Lahomäki, 1,5 km Rinteelän pihapiiristä etelään Kolmilopen rantametsät, 1,3 km Rinteelän pihapiiristä etelään Selvitysalueella ei ole merkittäviä linnustokohteita. Alueella tavattiin kutenkin joitain lintudirektiivilajeja, kuten pyy. Lisäksi palokärki kuuluu mm. Pienimäen linnustoon ja teeri havaittiin selvitysalueen keskiosassa Leppäsuon alueella. Muutoin alueen pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lajeja.

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 12 (37) Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän (2011) mukaan Köntysjoki on rauhoitetun sudenkorennon, tiukasti suojellun kirjojokikorennon (luontodirektiivin liitteen IV(a) laji) sekä harvinaisen koskikorentoihin kuuluvan vähäkirjokorrin elinympäristöä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000-suojeluverkostoon kuuluvia kohteita, suojeluohjelmakohteita eikä luonnonsuojelualueita. Alueelta ei todettu luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä. Vesilain suojeltuja luontotyyppejä alueella ovat alle hehtaarin kokoiset lammet sekä luonnontilaiset purot ja norot. Lähdeympäristöjen luonnontila on heikentynyt ja lähteet ovat pääosin vedenotossa. Metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä selvitysalueella on reheviä lehtolaikkuja sekä purojen ja pienten lampien välittömiä lähiympäristöjä. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat Haaranvuoren metsät ja Köntysjoki. 1. Pienimäen liito-oravametsä Pinta-ala: 1,2 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (DIR IV ja II, VU), teeri (DIR, NT), palokärki (DIR) Arvoluokka: kansallisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: S/s-1 2. Pahalampi Pinta-ala: 1,0 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: luo 3. Kotimaan lehto Pinta-ala: 0,8 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: M 4. Haaran lehto Pinta-ala: 0,8 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: luo 5. Haaranvuori Pinta-ala: yhteensä 16,3 ha Harvinaiset lajit: häiväpiiloseppä (LC) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kuivat keskiravinteiset lehdot (EN), tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat runsasravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: MY 6. Haaranvuoren lehdot Pinta-ala: yhteensä 0,9 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Harvinaiset lajit: häiväpiiloseppä (LC) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: MY/luo 7. Haaranvuoren kalliojyrkänne Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: MY/luo 8. Köntysjoki Pinta-ala: 1,4 ha (selvitysalueella) Harvinaiset lajit: saukko (NT, DIR IV), kirjojokikorento (DIR IV ja II), vähäkirjokorri (LC) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruoho-heinäkorvet (VU) Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: luo 9. Rinteelän puronvarsilehto Pinta-ala: 0,5 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: luo

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 13 (37) 2.5 Pohjavesi ja vesistöt Kuva 10. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit (Jokihaaran osayleiskaava, luontoselvitys, FCG 2011). Selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähdeympäristöjä on etenkin Haaranvuoren länsipuolella sekä Rinteelän alueella. Lähteet ovat pääosin vedenotossa (kannetettu) ja lähdeympäristöjä on ojitettu, joten niiden luontoarvot on menetetty. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14), Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen (14.29) Autiojärven valuma-alueeseen (14.295). Selvitysalueen keskiosan halki virtaa Köntysjoki. Alueella ei ole merkittäviä järviä.

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 14 (37) Kaava-alueen keskelle jää Pahalampi. Alueen länsipuolella on Alimmainenjärvi. 2.6 Maa- ja kallioperä 2.7 Maisema ja maisemahistoria Kuva 11. Pahalampi (punaisella) jää kaava-alueen sisään. Köntyskankaan pohjavesialue sijaitsee kaava-alueen itäpuolella. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu Alueen läheisyydessä sijaitsee Köntyskankaan pohjavesialue (1,34 km 2 ), joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Kaava-alueella kallioperä on graniittia ja granodioriittia, jotka ovat kiteytyneet magmasta hitaasti syvällä maan kuoressa. Pinnanmuodoiltaan kaava-alueen eteläosa on mäkisempää kuin pohjoisosa, missä ojitetut suot ja kangasmetsät vuorottelevat. Eteläosassa maisemaa hallitsevat Haaravuori ja Lahomäki, jotka ovat moreenimäkiä. Lahomäen laki nousee noin 248 m mpy korkeudelle. Lahomäki on Keski-Suomen korkeimpia mäkiä. Haaravuoren ja Lahomäen välissä on Köntysjoki, joka menee varsin syvässä notkossa Haaravuoren kohdalla. Joen pohjoispuolella olevan Haaravuoren laki nousee noin 210 m mpy korkeudelle. Uurainen kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi- Suomen Keski-Suomen järviseutuun. Alue on laajojen järvialtaiden, polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Maiseman peruspiirteitä ovat kapeat murroslaaksot, lyhyet vesireitit sekä pienet kallio- ja moreenimäet. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Suunnittelualue sijaitsee aluetta pohjois-eteläsuunnassa halkovan Jyväskyläntien molemmin puolin. Metsämaiseman merkittävimpiä osa-alueita ovat Haaranvuoren kuusivaltaiset metsät, Pienimäen sekametsät, mäntyvaltaiset metsät Köntysjoen ympäristössä, ojitetut suot ja Kytömaan rehevät lehtipuuval-

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 15 (37) 2.8 Rakennettu ympäristö taiset metsät. Metsämaisemaan vaihtelua tuovat kasvillisuudeltaan rehevät puronvarsilehdot ja lehtopainanteet, kalliojyrkänteet sekä laidunvaikutteiset koivikot. Kohteet näkyvät vain lähimaisemassa. Vesimaisemakohteita ovat Köntysjoki ja Pahalampi. Kulttuurivaikutteisia alueita ovat rakennetut alueet, joiden läheisyydessä on tyypillisesti viljeltyjä peltoja, metsitettyä peltoa ja nuoria koivikoita. Asutus keskittyy Kytömaalle ja Jyväskyläntien varteen. Selvitysalueen eteläosassa on uusi omakotitaloalue, joka on osin vielä rakenteilla. Selvitysalueella ei ole merkittäviä maisema-arvoja. Köntysjoella, Pahalammella ja Haaranvuoren kalliojyrkänteellä on paikallista maisemallista arvoa. Kohteet näkyvät ainoastaan lähimaisemassa. Koko Uuraisten alueelle on laadittu Uuraisten kulttuuriympäristöohjelma osana Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaa (Katse Kuikan raitille - Uuraisten kulttuuriympäristöohjelma, 2005). Kulttuuriympäristöohjelmaan on koottu perustieto Uuraisten kulttuuriympäristöstä. Rakennuskulttuuriltaan Uurainen on Jyväskylän liepeille syntynyttä pienipiirteistä maaseutumaisemaa, jossa rakennuskanta on varsin uudistunutta ja hyvin säilyneitä, kansanomaista rakennuskantaa kuvastavia kokonaisia pihapiirejä on vähän. Jokihaara on Uuraisten eteläisin kylä. Kylä muodostuu harvaan sijoittuneista pientaloista sekä muutamista rivitaloista. Jokihaaraan on rakentunut viime vuosina uutta asutusta. Lähimmät koulut sijaitsevat Höytiällä ja keskustassa. Kylällä on vireä kyläyhdistys, joka järjestää paljon toimintaa sekä ylläpitää mm. hiihtolatuja. Keski-Suomen museo on inventoinut alueen rakennuskannan Alueella on kaksi paikallisesti merkittävää rakennusta. Alueen läheisillä Kytömaan ja Konttilanmäen kulttuurimaisemilla on paikallista maisema-arvoa. Kohteisiin sisältyvät tilakeskukset vanhoine rakennuksineen sekä niitä ympäröivät viljellyt pellot. Pääosin kohteet sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle. Kuva 12. Rakennusperinnön hoitoavustushakemukset alueella ja sen lähiseuduilla (KESy, OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2011).

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 16 (37) 2.9 Arkeologia 2.10 Väestö 2.11 Palvelut Kuva 13. Jokihaaran alueelle on viime vuosina rakentunut useita uusia omakotitaloja. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muinaismuistokohteita. Koko kunnan väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli Asukasluvun kehitys oli vuosina voitollinen kunnan väestön kasvaessa yhteensä 304 henkilöllä. Asuntokuntien lukumäärä vuoden 2010 lopussa oli kpl % 0-14-vuotiaat 24, vuotiaat 60,0 yli 65-vuotiaat 15,9 Taulukko 1. Ikäryhmien osuus (Tilastokeskus 2012). Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuoden 2009 lopussa oli 23 prosenttia koko kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti) oli vuoden 2009 lopussa 1,66, kun koko Suomessa se on keskimäärin 1,34. Julkiset palvelut Uuraisilla on neljä perusopetusta antavaa koulua. Höytiän kylässä toimii Höytiän koulu, jossa on vuosiluokat 1-6 ja esikoulu. Koululaisia on yhteensä noin 70. Jokihaaralaisten alakoulun opetus sijoittuu Höytiään. Lisäksi hieman kauempana sijaitsevat Hirvasen ja Kyynämöisten koulut (1-6 vuosiluokat). Uuraisten keskustassa toimii Uuraisten koulukeskus, jossa on vuosiluokat 1-9 ja noin 300 oppilaan kapasiteetti. Jokihaaralaisten yläkoulun opetus sijoittuu keskustaan. Keskiasteen koulupalveluja ei Uuraisilla ole, vaan näissä tukeudutaan lähinnä Jyvässeudun palveluihin. Lähin lukio sijaitsee Jyväskylän puolella Tikkakoskella. Lasten päivähoidolle on vaihtoehtoina päiväkoti (päiväkoti Helmi), perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja vuoropäivähoito. Lisäksi Jyväskylän seudulla on mahdollista hakea päivähoitopaikkaa ja esiopetusta yli kuntarajojen (Jyväskylä, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen). Jokihaaran alueelta löytyy perhepäivähoitoa ja Jokilaivan ryhmäperhepäiväkoti.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 17 (37) 2.12 Työpaikat 2.13 Liikenne. Kuva 14. Jokihaaran osayleiskaava ja merkittävimmät palveluiden keskittymät (pohjakartta MML 2012). Muut julkiset palvelut (terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, tekniset palvelut jne.) löytyvät Uuraisten keskustasta, johon suunnittelualueelta on matkaa noin 9 km. Julkisia palveluja tuotetaan tarpeen ja alueen rakentumisen mukaan. Kunnan toiveena on saada tontit pian myytyä, mutta todennäköistä on muutaman omakotitalon rakentuminen vuositasolla. Palvelutarvetta ja mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen tarkastellaan kunnassa vuosittain budjetin teon yhteydessä. Läheinen Jokihaaran kylätalo toimii kyläläisten kokoontumispaikkana ja mm. juhlien pitopaikkana. Urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo ovat aktiivisten kyläläisten toimesta kaikkien käytössä. Kaupalliset palvelut Suunnittelualueella ei ole kaupallisia palveluja, vaan ne löytyvät Uuraisten keskustasta tai Jyväskylän puolelta, mm. Tikkakoskelta ja Jyväskylän taajaman alueelta. Suunnittelualue on Jyväskylän työssäkäyntialuetta. Uuraisten alueella toimivia pienyrityksiä on n. 170 kpl. Kunnassa oli yhteensä työpaikkoja vuoden 2008 lopussa 859 kpl. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on 68,4 % ja omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä oli vuoden 2008 lopussa 44,5 prosenttia. Kunnan elinkeinorakenne alueella asuvan työvoiman toimialan mukaan jakautuu palveluille 65 %, jalostukselle 18 % ja alkutuotannolle 16 %. Suunnittelualueen tiealueiden runkona toimii seututie 630 (Jyväskyläntie), josta erkanee yhdystie (Luonetjärventie). Seututie 630 yhdistää Uuraisen ja Jyväskylän. Lisäksi alueella on yksityisteitä, jotka palvelevat sekä asu-

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 18 (37) tusta että maa- ja metsätaloutta. Alueelle ei ole suunnitteilla merkittäviä uusia tielinjauksia. Kuva 15. Jokihaaran osayleiskaava-alueen pääliikenneverkosto. Lisäksi maanteiltä on suoria tonttiliittymiä. Seututien 630 keskimääräinen vuorokausiliikenne on n ajoneuvoa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Paikallistien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 110 ajoneuvoa. Seututiellä 630 on voimassa yleisrajoitus (80 km/h), joka on talvikaudella alennettu (70 km/h). Paikallistiellä on nopeusrajoituksena 60 km/h.

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 19 (37) 2.14 Teknisen huollon verkostot Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Lähimmät väylät seututiellä 630 ovat Uuraisten keskustassa (8 km etäisyydellä Jokihaarasta) ja Puuppolassa (12 km). Seututietä 630 pitkin kulkee Uuraisten ja Jyväskylän välinen joukkoliikenneyhteys. Linja-autovuoroja on koulupäivisin 14 kumpaankin suuntaan painottuen aamuun ja iltapäivään. Koulujen lomien aikana vuorotarjonta on vähäisempi, ja viikonloppuisin kulkee vain yksittäisiä vuoroja. Suunnittelualueella on linja-autopysäkit kaikkien maankäytön kannalta merkittävämpien liittymien yhteydessä. Alueen pohjoisosassa sijaitsee sähkön siirtolinja. Kuva 16. Kuva suunnittelualueen pohjoisosasta. Alueella toimii Kuikan vesiosuuskunta ja Vesiosuuskunta Uurainen, jonka verkosto alueella on kuvattu oheisessa kartassa. Alueen halki kulkee siirtoviemäri-runkovesijohto. Alueella ei toimi vesihuollon suurkuluttajia.

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 20 (37) Kuva 17. Vesiosuuskunnan suunnitelmakartta ( Kuva 18. Ote Uurainen-Tikkakoski siirtoviemärin rakennussuunnitelmasta.

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 21 (37) 3 KAAVAN TAVOITTEET 3.1 Yleiset tavoitteet Jokihaaran osayleiskaavatyön tavoitteena on tiivistää kylärakennetta ja luoda uusia pientalotontteja. Osayleiskaavalla on tarkoitus määritellä tulevien vuosien rakentamisen sijoittuminen ja mitoitus suunnittelutarveratkaisujen pohjaksi. Tavoitteena on laajentaa aikaisemman Jokihaaran osayleiskaavan oikeusvaikutteista aluetta ja tarkentaa alueen kaavamääräyksiä. Kaavamerkintöjen laadinnassa huomioidaan, että voimassa olevan yleiskaavan määräyksissä on viitattu MRL 137 :ään, josta osa on sittemmin kumottu. Jokihaaran osayleiskaava oli tarkoitus laatia ns. kyläkaavana MRL 44 :n mukaisesti, jolloin sitä olisi voitu käyttää rakennuslupaharkinnan pohjana. Keski- Suomen ELY-keskuksen ehdotusvaiheen lausunnon ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun myötä tästä luovuttiin. Näin ollen alueelle myönnetään rakennusluvat suunnittelutarveratkaisujen perusteella, mikäli alueelle ei laadita asemakaavaa. Tavoitteena on ratkaista yritystoiminnan sijoittaminen alueelle kestävän kehityksen mukaisesti siten, että työpaikkojen sijoittuminen asutuksen yhteyteen vähentää liikkumistarvetta. Tie- ja kunnallistekniikka on myös valmiina osalla suunnittelualuetta. Yhteistyössä osallisten ja viranomaisten kanssa pyritään löytämään ratkaisu, joka on kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen ja huomioi mm. ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyvät tavoitteet. Kaavaratkaisussa huomioidaan myös luonto- ja maisema-arvot sekä rakennetun ympäristön arvot. Kaavan tavoitteita tarkennetaan keskusteluissa eri viranomaisten kanssa sekä osallisilta saatavan palautteen pohjalta yleiskaavaprosessin aikana.

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 22 (37) 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Tutkimukset ja selvitykset Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset Jokihaaran luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2003) Rinteelän tilan luontoselvitys (FCG Planeko Oy 2009) Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Muu kirjallisuus ja selvitykset Kaava-alueelta on selvitetty kaavatyön pohjaksi: nykyinen rakentamistilanne maanomistus yhdyskuntatekniset verkostot (viemäri, vesi, tiestö jne.) pohjavesialueet ja muut erityisalueet liikennejärjestelyt Perusselvitysten päivitys 12/2010 1/ luonto, maisemakuva, suunnittelutilanne, maanomistus, rakennettu ympäristö, arvokkaat kohteet, vesihuolto Aluetta koskevat luontoselvitykset on laajennettu koskemaan uusia oikeusvaikutteisia alueita 04 05/2011 Kaavoitustyön pohjana käytetään hyväksi aikaisempaa osayleiskaavatyötä ja sen yhteydessä laadittuja selvityksiä. Katse Kuukan raitille Uuraisten kulttuuriympäristöohjelma, Virva Savolainen, 2005 OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 4.2 Suunnittelun vaiheet suunnittelutyö käynnistetään 10/2010 osayleiskaavan valmisteluvaihe 11/ /2011 osayleiskaavaehdotusvaihe kevät / 2012 osayleiskaavan hyväksyminen 2012

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 23 (37) 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5.1 Osalliset Tiedottaminen MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aikana sekä jättää muistutus kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa. Työn edetessä järjestetään yleisötilaisuus. Tämän osayleiskaavan osallisia ovat mm: kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät kuntalaiset Uuraisten kunnan lautakunnat metsäyhtiöt, kaava-alueen yritykset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Museo Keski-Suomen Metsäkeskus Liikennevirasto luonnonsuojeluyhdistykset kylätoimikunnat tiehoitokunnat metsänhoitoyhdistys Vattenfall Elenia Sonera Finngrid Puolustusvoimat Keski-Suomen ajokoirayhdistys ry Osayleiskaavan laatimisen vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla osoitteessa Vieraspaikkakunnilla asuvia maanomistajia kuullaan postitse viimeistään ehdotusvaiheessa. Tarvittaessa kaavoituksen eri vaiheissa neuvotellaan osallisten kanssa. Vireilletulo. Jokihaaran osayleiskaava on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kunnantalolla sekä kunnan kotisivuilla Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan käytäntöjen mukaisesti. Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muiden viranomaisten kanssa. Työn edetessä harkitaan muiden työneuvottelujen tarve.

27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 24 (37) Luonnosvaihe. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten mielipiteiden antamista tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kunnan kotisivuilla. Kaavaluonnosta esitellään tarvittaessa yleisölle erikseen järjestettävässä tilaisuudessa. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan käytäntöjen mukaisesti. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kunnan kotisivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe. Kaavaehdotuksen hyväksyy Uuraisten kunnanvaltuusto, jonka päätöksestä tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallintooikeuteen Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö Kaavoitus toteutetaan vuorovaikutuksessa maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. Kaavoituksen alkuvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuus. Kaavoituksen aloitusvaiheessa on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin muun muassa kaavan lähtökohdat sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyys. Osayleiskaavan viranomaisneuvottelu on järjestetty Keski-Suomen ELYkeskuksessa. Muistio on liitteenä 2. Viranomaistahoilta on pyydetty lausunnot kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa em. neuvottelussa sovitun mukaisesti. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestettiin toinen viranomaisneuvottelu, jossa käytiin läpi muun muassa ehdotuksesta saatu palaute ja kaavaehdotuksen tarkistustarpeet. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että kaavaan tehtävät muutokset koskevat kaikkia kaava-alueella (mm. viittauksen MRL 44 :ään poisto). Osallisia on kuitenkin rajattu määrä (UPM, Uuraisten kunta sekä muutama maanomistaja), joten osallisia voidaan kuulla erikseen ilman kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä Yleiskaavaluonnoksen nähtäville panon yhteydessä järjestettiin avoin yleisötilaisuus. Osallistujia oli n. 20. Tilaisuudessa oli jaossa lomakkeita ja karttaotteita mielipiteiden kirjallista jättämistä varten. Tilaisuudessa esitettiin mm. seuraavia kannanottoja: Rakennuspaikkoja oli osoitettu vetisille paikoille, joiden kelpoisuutta rakennuspaikoiksi epäiltiin. Eteläisen osan pohjoisempi oleva liittymä haluttiin säilyttää. Liittymää voitaisiin parantaa kadun pituusprofiilia korjaamalla.

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 25 (37) Liikennemelu kantoi eteläisellä alueella alas vesistön rannalle asti. Uuden asutuksen liikenteen vaikutuksia eteläisen alueen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen pelättiin. Kuva 19. Osallisten palautetta kerättynä kartalle. Erilliseen vastineraporttiin (liitteenä) on koottu osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet lyhennelminä. Kunkin lausunnon ja mielipiteen yhteyteen on kirjattu kaavoittajan vastine ja muutosehdotus kaavaan. Valmisteluvaiheessa saatiin 9 lausuntoa ja 3 kirjallista mielipidettä Ehdotusvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen sekä erilliskuuleminen Ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä Ehdotusvaiheessa saatiin 9 lausuntoa ja 3 kirjallista muistutusta. Erilliseen vastineraporttiin (liitteenä) on koottu osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä saadut lausunnot ja muistutukset lyhennelminä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että kaavaan tehtävät muutokset koskevat kaikkia kaava-alueella (mm. MRL pykälään 44 viittauksen poistaminen). Neuvottelussa todettiin, että osallisia on kuitenkin rajattu määrä (UPM, Uuraisten kunta sekä muutama maanomistaja), joten osallisia voidaan kuulla erikseen ilman kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Muistutusten ja lausuntojen perusteella on muutoin tehty vähäisiä tarkennuksia aluerajauksiin sekä ulkoilureitti- ja tieyhteysmerkintöihin. Tarkemmin näitä on kuvattu kohdassa 6.1 Osayleiskaavaluonnos ja ehdotus. Ehdotusvaiheen jälkeisten muutosten takia on järjestetty tiettyjen maanomistajien erilliskuuleminen maankäyttö- ja rakennusasetuksen sekä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Erilliskuulemisessa saatiin kaksi muistutusta, jotka eivät aiheuttaneet muutoksia kaavakartalle.

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 26 (37) 6 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 6.1 Osayleiskaavaluonnos ja -ehdotus Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä Osayleiskaavaluonnoksessa oli osoitettu uusia rakennuspaikkoja yhteensä 89 kpl. Kaikki edellisessä osayleiskaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat eivät ole toteutuneet, mutta tarvetta on osoittaa uusia rakennuspaikkoja Jokihaaran ja sen palveluiden läheisyydessä. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä Osayleiskaavaehdotuksen perusratkaisut ovat samat kuin seuraavassa luvussa kuvatut osayleiskaavan ratkaisut. Osayleiskaavaehdotuksessa oli viittaus MRL 44 :ään, jolloin sen pohjalta olisi voinut myöntää rakennuslupia. Tämä viittaus on poistettu ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen viranomaislausuntojen ja neuvottelun perusteella. Osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset nähtävillä olon jälkeen: Merkittävä yksityistie merkintä Rinteeläntien kohdalla päätettiin suunnitellun erillispientaloalueen luoteisreunaan. Tieyhteystarve-merkintä Rinteeläntieltä Alimmaisentielle osoitettiin suunnitellun erillispientaloalueen luoteisreunasta. Vanha tie osoitettiin ohjeellisena ulkoilureittinä kaavan koillisosassa suunnitellun erillispientaloalueen pohjoispuolella. Eteläisen kyläalueen (AT) rajausta laajennettiin etelään. Alueella sijaitsee päiväkoti, jota on suunniteltu laajennettavaksi. MRL 44 :n mukainen määräys poistettiin yleismääräyksistä, jolloin yleiskaavan perusteella ei voida myöntää suoraan rakennuslupia. Alue on sen sijaan määrätty suunnittelutarvealueeksi. Pohjoisosassa Pienimäen lähellä sijaitsevaa erillispientalojen aluetta siirrettiin länteen siten, ettei se ole päällekkäin liito-orava-alueen (luo- 1) kanssa. Yleismääräyksiin tarkennettiin rakentamisen ohjausta. Kr-merkintä muutettiin muotoon: Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaiden rakennuksien tai rakennusryhmien purkaminen ja ulkoasun muuttaminen edellyttää luvan. Museoviranomaisille tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Luo-2-merkintä muutettiin muotoon: Luonnonsuojelullisesti tai paikallisesti arvokas alue. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteelle luonteenomaisien luontoarvojen säilymistä. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen luontoarvoja. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien säilyttämisedellytykset. Nykyisen Purotien linjausta muutettiin uuden asuinalueen lounaispuolelle ja alueen tielinjaukset muutettiin ohjeellisiksi. Lisäksi kaavaselostusta on täydennetty tarvittavilta osin. Ehdotusvaiheen jälkeisten muutosten takia on järjestetty tiettyjen maanomistajien erilliskuuleminen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (32 ) sekä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Uuraisten kunta 27 (37) 6.2 Osayleiskaavan aluevaraukset, kaavamerkinnät ja -määräykset Jyväskyläntien varteen on osoitettu kevytliikenneväylän varaus. Ohjeelliset ulkoilureitit on osoitettu lähinnä alueen metsäalueille. Osayleiskaavassa on osoitettu suojelukohteet luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta. Kuva 20. Osayleiskaavan pienennös.