Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan"

Transkriptio

1 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan VTT Automaatio/Teollisuusautomaatio ETLA Teknologiakatsaus 111/2001

2 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan Kim Jansson, Iris Karvonen, Veli-Pekka Mattila, Juha Nurmilaakso, Martin Ollus ja Iiro Salkari, VTT Automaatio Jyrki Ali-Yrkkö ja Pekka Ylä-Anttila, ETLA Teknologiakatsaus 111/2001 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 Esipuhe Organisaatiot, niiden toimintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat uusien teknologioiden myötä. Vaikutus on kahdensuuntainen: teknologia luo edellytyksiä uusille toimintatavoille ja uudet toimintatavat tarvitsevat uusia teknologisia ratkaisuja. Yritysten toimintatapoja muuttavat mm. Internet, mobiilipalvelujen lisääntyminen niin yritysten välisessä kuin yritys-asiakassuhteissa ja sähköisen liike- ja palvelutoiminnan laajentuminen. Toimintojen ulkoistaminen synnyttää tarvetta atk-palvelutoiminnan ja Internetin kautta tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Yritysten toiminnan seurannan tarve kasvaa ja tämä laajentaa mm. toiminanohjauksen- ja asiakkuuksien hallinnan sovellusten käyttöä. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja uuden tietotekniikan käyttöönotto on muuttanut viime vuosina yritysten toimintatapoja monin tavoin. Tekesin teknologiaohjelmissa on lisääntyvässä määrin ollut mukana hankkeita, joissa toisaalta kehitetään uusia tietoteknisiä yrityssovelluksia ja toisaalta uudistetaan yritysten ja verkostojen tapaa toimia. Aihepiiri on noussut viime vuosina entistä tärkeämpään asemaan ja vuoden 2000 alussa käynnistettiin kaksi tähän teemaan keskittyvää uutta teknologiaohjelmakokonaisuutta: uusiin toimintatapoihin keskittyvä Uusi teollinen toimintatapa UTT ( ) ja uutta tuotetarjontaa kehittävä Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen SPIN ( ). Uuden teollisen toimintatavan voi tiivistää sanoihin digitaalinen verkostotalous, jolle on ominaista uusien liiketoimintamallien innovatiivinen kehittäminen ja uusimman tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten hyödyntäminen. UTT-ohjelmassa luodaan tältä pohjalta elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla liiketoiminnoilla. SPIN-ohjelman kärkihankealueen Tulevaisuuden yrityssovellukset ohjelmistotuotehankkeiden tulisi toisaalta pohjautua hyvään näkemykseen siitä, miten yrityssovellusten käyttäjäorganisaatiot tulevaisuudessa toimivat ja millaisiin järjestelmiin niiden toiminta ja päätöksenteko perustuu. Näin löydetään uusia tietojärjestelmätarpeita, jotka tarjoavat kasvupotentiaalia uusille sovellustyypeille. Tekesin UTTteknologiaohjelman yrityksen toimivat osaltaan tässä mahdollisena joukkona sopivia pilot-partnereita. Teknologiaohjelmien valmistelun aikana syntyi selvä näkemys uusien tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuvien tietoteknisten sovellusten erityisasemasta kehityshankkeissa. Varsinkin sovellusten välinen integrointi sekä yksittäisten yritysten sisällä että yritysten välillä eri arvoverkoissa nähtiin tärkeäksi kehityskohteeksi. Mahdollisia tarkasteltavia sovellusalueita on useita ja yritysten on usein vaikea hahmottaa kyseessä olevaa kokonaisuutta. Tämän näkemyksen mukaisesti UTT-ohjelman johtoryhmä päätti käynnistää syksyllä erillisen selvityksen digitaalisen verkostotalouden ja tietotekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Selvityksen tuloksena syntyi myös toinen, tätä raporttia täydentävää kokonaisuus, joka ilmestyy kesän 2001 aikana Tekesin teknologiakatsaussarjassa nimellä Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Tekes kiittää lämpimästi kaikkia tähän selvitykseen osallistuneita henkilöitä. Selvitystyön lopputuloksena syntynyt raportti antaa hyvän kuvan käsiteltyjen sovellusalueiden erityispiirteistä sekä alueen kokonaisuudesta yritysten liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Raportti tarjoaa erinomaiset lähtökohdat aihealueiden suhteiden tarkasteluun ja uusien kehityskohteiden tunnistamiseen. Teknologian kehittämiskeskus, Tekes

5 Tiivistelmä Valmistava teollisuus elää suurten haasteiden ja jatkuvan muutoksen ympäristössä. Nopeasti kehittyvä tietotekniikka tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain uusiin tuotteisiin, vaan myös yritysten toimintatapoihin. Hyödyntämällä uutta teknologiaa yritykset voivat kehittää toimintatapojaan, kuten esimerkiksi tuotantoketjun ja tietämyksen hallintaa. Näitä toimintatapoja kutsutaan raportissa liiketoimintamalleiksi. Yritykset verkostoituvat ja globalisoituvat Yritystoiminnan kansainvälistyminen näkyy sekä hyödykemarkkinoilla että rahoitusmarkkinoilla. Hyödykemarkkinoiden kansainvälistyminen ei merkitse ainoastaan raaka-aineiden ja komponenttien hankintaa ulkomailta tai tuotteiden myyntiä rajojen ulkopuolelle, vaan myös kokonaisvaltaista globaalia toimintatapaa. Yrityksen eri toiminnot, kuten esimerkiksi tutkimus ja tuotekehitys, valmistus, markkinointi ja rahoitus voivat sijaita maantieteellisesti eri alueilla. Kukin toiminto tai sen osa sijoittuu sen mukaan, mikä on toiminnalle edullista. Yritystoiminnan globaalistuminen on muuttanut yritysten toimintatapoja monella tavoin. Monet yritykset miettivät yhä tarkemmin sitä, mitä ne tekevät itse ja mitä jätetään yrityksen ulkopuolelle. Tämä ydinosaamiseen keskittyminen on osaltaan johtanut lisääntyvään yritysten väliseen yhteistyöhön eli verkostoitumiseen. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys globaalille ja verkostoituneelle yritystoiminnalle on kaksitahoinen. Yhtäältä uusi teknologia toimii mahdollistajana. Kehittyneet tietotekniset ratkaisut luovat perustan toiminnalle, joka on hajautunut sekä maantieteellisesti että organisatorisesti. Toisaalta yritykset pyrkivät erikoistumaan yhä kapeampiin tuoteryhmiin. Näille voi syntyä riittävät markkinat vain maailmanlaajuisella tasolla. Voidaankin sanoa, että tieto- ja tietoliikennetekniikan merkitys yrityksissä ja yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti. On alettu puhua uudesta tietotekniikasta. Uuden tietotekniikan oleellinen piirre koskee sen roolia uusien tuotteiden ja toimintamallien mahdollistajana. Toisin sanoen tietotekniikka on ratkaisevana tekijänä toiminnan kehittämisessä ja uusien toimintojen luonnissa. Tietotekniikan avulla saatavat hyödyt Tietotekniikka ja langaton tiedonsiirtotekniikka ovat vähentäneet ajan ja paikan merkitystä dramaattisesti, mikä on tukenut hajautettua ja verkostomaista toimintaa. Tiedonsiirto voi usein korvata materiaalin tai henkilöiden siirron. Vahvimmin tämä ilmenee tuotteissa, jotka ovat digitalisoitavissa. Myös tutkimus, tuotekehitys ja suunnittelutoiminnot voidaan toteuttaa verkostoissa paikasta ja ajasta riippumatta. Maantieteellisen etäisyyden merkityksen väheneminen koskee esimerkiksi laitteiden huoltoa. Uuden tietotekniikan avulla voidaan tuotteita ylläpitää ja huoltaa ilman, että tarvitsee matkustaa paikan päälle. Ongelmatilanteessa laitteen asiantuntijat analysoivat tilanteen tietoverkkojen avulla ja pystyvät antamaan ohjeita paikalliselle huoltomiehelle mahdollisesti multimediasovellusten kautta. Näin saavutetaan merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Samalla kerääntyy arvokasta tietoa tuotteen käytöstä ja toimivuudesta. Erilaisilla kaukotukijärjestelmillä voidaan kerätä valtavia tietomääriä jo yhdestä tuotteesta. Ellei yrityksellä ole tehokkaita tapoja luokitella ja analysoida kerättyä tietoa, hyöty diagnostiikan tai kehitystoiminnan kannalta on kyseenalainen. Suurten tietomassojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on noussut ongelmaksi laajemminkin. Tästä tarpeesta on syntynyt tietämyshallinnaksi (knowledge management) kutsuttu yrityksen osa-alue. Tiedon ja informaation hallinta ovat nousseet keskeiseen asemaan monessa yrityksessä. Tähän ovat vaikuttaneet muuttuva toimintaympäristö, lyhentyneet tuotesukupolvet, yksilölliset ja tietoa sisältävät tuotteet sekä tuotannon, suunnittelun ja niiden hallinnan hajautuminen. Kaikkea tietoa on vaikea vangita dokumentteihin tai järjestelmiin, vaan osa on kokemusperäistä niin sanottua hiljaista tietoa. Tätä tietämystä ja osaamista on usein vaikea tunnistaa. Tieto ei siis välttämättä välity osapuolelle, joka sitä tarvitsisi. Koska tietotekniikka mahdollistaa entistä helpommin yhä merkityksettömämmän tiedon siirtämisen ja varastoimisen, arvokkaan tiedon löytäminen ja käsittely on entistä vaikeampaa ja kalliimpaa.

6 Verkostoituminen vaatii uusia toimintatapoja ja tietoteknisiä ratkaisuja Yritysten verkostoituminen ei enää koske pelkkää valmistusta. Yhteistyö on laajenemassa vastavirtaan kohti tuotesuunnittelua ja sekä myötävirtaan kohti tuotteiden markkinointia, toimitusta, käyttöä ja ylläpitoa. Tuotteiden koko elinkaaren hallinnasta on tulossa tuotannon keskeinen tekijä. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle parempia palveluita ja samalla luoda palveluista uutta liiketoimintaa. Tällainen uudesta konseptista on myös käytetty termiä laajennettu tuote (extended product) ja siihen liittyy toimintoja sekä ennen että jälkeen varsinaisen valmistuksen. Tuotteiden valmistaminen yhteistyössä muiden kanssa korostaa toimitusketjun hallintaa. Yrityksen on kyettävä huolehtimaan sekä eri toimipisteiden kautta kulkevasta sekä tavaroiden ja palvelujen virrasta että näihin liittyvästä tieto- ja rahavirrasta. Toimitus- tai oikeastaan tarjontaketjun hallintaan (supply chain management) on kehitetty tietoteknisiä järjestelmiä. Nykyisille järjestelmille on ominaista, että ne ovat hyvin massiivisia. Ne on tarkoitettu lähinnä suuryritysten sisäisten toimitusketjujen hallintaan. Niitä on huomattavasti vaikeampi soveltaa useita tasoja sisältävässä yritysverkostossa, jossa yritykset ovat yhtäältä toistensa asiakkaita tai toimittajia ja toisaalta toistensa kilpailijoita. Sähköinen kauppa muotitermi vai vallankumouksellinen keksintö? Kehittynyt tietotekniikka on mahdollistanut sähköisen liiketoiminnan eli e-liiketoiminnan. Sen kasvunäkymät on arvioitu hyvin suuriksi. Nykyisin e-liiketoiminta toteutuu useimmiten kahdenkeskisten transaktioiden ja sähköisten kauppapaikkojen kautta. Viime aikoina näkemykset kehitysmahdollisuuksista etenkin kuluttajakaupassa ovat muuttuneet pessimistisemmiksi. Sen sijaan yritysten välisessä kaupassa sähköisellä liiketoiminnalla nähdään olevan suuria mahdollisuuksia. Kun toistaiseksi on keskitytty enimmäkseen myynnin helpottamiseen erilaisten Internetissä toimivien kauppapaikkojen ja yritysportaalien kautta, tulevaisuudessa järjestelmät tulevat huomattavasti kehittyneemmiksi. Ostajan ei enää tarvitse selata erilaisia toimittajien järjestelmiä ja kauppapaikkoja, vaan järjestelmät löytävät parhaan toimittajan. On todennäköistä, että oston ja myynnin automatisoituminen tulee lisääntymään. Sähköinen liiketoiminta ei jää muotitermiksi vaan sen todelliset hyödyt nähdään tulevaisuudessa. Tietotekniikalla ja uusilla toimintatavoilla on myös ympäristövaikutuksia Teollisuudelle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia ympäristökuormituksen hallinnan suhteen. Haasteisiin vastaaminen edellyttää tuotantoprosessin, tuotantolaitteiston ja tuotettavien hyödykkeiden ympäristökuormituksen hallintaa ja pienentämistä koko niiden elinkaaren aikana. Elektronisella tiedonsiirrolla voidaan osittain korvata fyysisiä kuljetuksia. Lisäksi tietotekniikan kehittyminen tarjoaa myös muita työvälineitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tuotantoprosessiin liittyvän tiedon ja tietämyksen tehokkaalla hallinnalla ja hyödyntämisellä tuotantoprosessia on mahdollista tehostaa ja samanaikaisesti pienentää ympäristökuormitusta samalla kun raaka-aineita ja energia säästyy. Tuotteisiin ja toisaalta tuotantolaitteisiin liittyvän tiedon paremmalla hallinnalla niiden uudistamista voidaan helpottaa. Tätä kautta on mahdollista lisätä niiden ympäristöystävällisyyttä ja elinikää sekä tukea hallittua käytöstä poistoa, purkamista ja uudelleenkäyttöä (reverse logistics). Nykyinen teknologia tehokäyttöön Valmistavan teollisuuden yritysten kannalta uusi tietotekniikka ei merkitse vain tulevaisuuden visioita ratkaisuista, joita ei ole vielä saatavilla. Tässä raportissa uudella tietotekniikalla on tarkoitettu paitsi visioita myös jo olemassa olevia tekniikoita, joita ei ole vielä täysin hyödynnetty. Jo nykyisellään on olemassa paljon kaupallisesti tarjolla olevaa tietotekniikkaa (sekä laitteita että ohjelmistoja), joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden uusiin ja tehokkaampiin toimintamalleihin, mutta jota kuitenkin varsin vähän hyödynnetään. Raportissa on pyritty valottamaan niitä haasteita ja ongelmia, joita valmistavan teollisuuden yritykset kokevat tietotekniikan soveltamisessa. Näiden ratkaisemiseksi on hahmotettu myös kehityskohteita, kuten tietotekniikan vaikutusten arviointimenetelmiä, verkostojen ja yritysten välisen tiedonhallinnan kehittämistä, informaation käytettävyyden parantamista sekä tuotannon tietojärjestelmien riskien analysoimista.

7 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto 1 2 Lähtökohta Globalisaatio ja uusi talous Tuottavuus Suomen menestyminen uudessa globaalissa taloudessa Verkostoituminen Laajennettu tuotekäsite Uusi tietotekniikka Piirteitä Tietotekniikan käyttömalli: ASP-konsepti 14 3 Kehitystrendejä Johdanto Modulointi, standardointi, massaräätälöinti Modulointi Moduloinnin tavoitteet Moduloinnin lähtökohdat Sähköinen kaupankäynti Taustaa ja määrittelyjä Vaikutukset liiketoimintaan Kehitysnäkymät, skenaariot ja haasteet Toiminnanohjausjärjestelmät, ERP (Enterprise Resource Planning) Mikä ERP on? Ongelmat ja haasteet Trendit Vaikutus toimintatatapoihin Supply Chain Management Taustaa Järjestelmätoimittajat Analyysi Vaikutus liiketoimintaan Kehitysnäkymät Document management Tausta, määrittelyt: Mitä dokumentin hallinta on? Dokumentit valmistavassa tuotannossa Dokumenttien hallinnan haasteet valmistuksessa Trendit Product data management Tausta, määrittelyt Vaikutus liiketoimintaan (Business drivers) Kehitysnäkymät, skenaariot, haasteet Knowledge Management Taustaa ja määrittelyjä Vaikutukset liiketoimintaan Kehitysnäkymät, skenaariot ja haasteet 42

8 3.9 Enterprise/Customer Relationship Management Taustaa Trendit Haasteet Uusi palveluliiketoiminta Taustaa Sopimusvalmistus Kuljetukset ja logistiikka Kunnossapito- ja huolto (Service)-palvelut ASP-palvelu: tietotekniikan ulkoistus 47 4 Kehitystarpeet Yhteenveto tietotekniikan vaikutuksesta liiketoimintatapoihin Tietotekniikan hyväksikäytön haasteita ja ongelmia Tutkimus- ja kehitysaiheita 53 5 Yhteenveto 55 Lähteet 57 Tekesin teknologiakatsauksia 60

9 1 Johdanto Tietotekniikan kehityksen myötä se on tullut osaksi ihmisten ja yritysten arkipäivää. Yhä reaaliaikaisempi tieto on yhä useammin tarvitsijoiden käytettävissä. Tieto on enenevästi saatavilla paikasta riippumatta ja organisaatiorajojen yli. Tiedon saatavuus helpottaa yritysten päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta, mutta on toisaalta johtanut myös uusiin ongelmiin: tietotulvaan, tiedon hallinnan monimutkaistumiseen ja vaikeuteen tunnistaa oleellinen tieto. Tiedon hallinnan ja siirron kehittyminen vaikuttaa myös valmistavan teollisuuden yritysten toimintaan. Verkostoituminen on tänään tosiasia: yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa ja luomaan yhteistyösuhteita muiden yritysten kanssa. Tietotekniikan kehittyminen tukee tuotannon hajautumista. Uusi tekniikka mullistaa perinteisiä toiminta- ja johtamistapoja. Verkostoitumisen myötä syntyy uusia yhteistyömuotoja. Puhutaan virtuaaliyrityksistä (Virtual Enterprise, VE) tai laajennetuista yrityksistä (Extended Enterprise, EE). On myös syntynyt käsite laajennettu tuote (extended product) kuvaamaan sitä, että tuotteeseen liittyy uusia ominaisuuksia ja palveluita sekä sitä, että tuotteiden koko elinkaaren hallinta on korostumassa. Tämän raportin tavoitteena on tarkastella uuden tietotekniikan vaikutusta valmistavan teollisuuden yrityksiin ja niiden toimintaan. Tarkastelun lähtökohtana kuvataan luvussa 2 yritysten toimintaympäristön ja -tapojen muutoksia ja tietotekniikan tuottavuusvaikutuksia. Raportin keskeisessä luvussa 3 käydään läpi teknologioita, joita valmistavat yritykset ja verkostot voivat hyödyntää toiminnassaan. Kunkin teknologian osalta kuvataan sen nykytilaa ja kehitystrendejä sekä arvioidaan kehityksen vaikutusta yritysten toimintatapoihin. Luvun 4 yhteenvedossa kuvataan keskeiset, hyödyntämistä haittaavat ongelmaryhmät ja esitetään kehitysehdotuksia. Raportti on syntynyt VTT Automaation ja ETLAn yhteistyönä. Sen kirjoittajina ovat Kim Jansson, Iris Karvonen, Veli-Pekka Mattila, Juha Nurmilaakso, Martin Ollus ja Iiro Salkari VTT Automaatiosta sekä Jyrki Ali-Yrkkö ja Pekka Ylä-Anttila ETLAsta. 1

10 2 Lähtökohta 2.1 Globalisaatio ja uusi talous Yritykset toimivat yhä kansainvälisemmin. Aiemmin kansainvälistyminen merkitsi lähinnä vientiä kotimaasta, mutta nykyään yhä enemmän myös ulkomaista tuotantoa. Monet uuden talouden yritykset, kuten esimerkiksi ohjelmistotalot ovat perustaneet tutkimus- ja kehitysyksikköjä (t&k) ulkomaille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Globalisaatio Maailmantaloudessa ja sen dynamiikassa on tapahtunut suuria muutoksia 1980-luvun puolivälistä alkaen (kuva 2.1). Koko maailman bruttokansantuote kasvaa verraten tasaisesti. Maailmankaupan kasvu on selvästi nopeampaa kuin BKT:n. Kaikkein nopeiten kasvavat kuitenkin ulkomaiset suorat sijoitukset luvun puolivälistä alkaen suorat sijoitukset ovat kasvaneet huomattavan paljon nopeammin kuin maailman tuotanto ja kansainvälinen kauppa. Suorien sijoitusten kasvun taustalla on esitetty olevan kolme perustekijää: teknologian kehittyminen, säätelyn purkaminen ja monikansallisten yhtiöiden kasvava rooli (World Investment Report 1996). Näistä ensimmäinen liittyy informaatioteknologian kehittymiseen. Nykyinen teknologia mahdollistaa suurten tietomäärien käsittelyn sekä tätä kautta maantieteellisesti laajalle levittäytyneen toimipaikka- ja yritysverkoston hallinnan. Lisäksi kulkuvälineisiin liittyvä tekninen kehitys on helpottanut sekä tavaroiden että ihmisten liikkumista. Toinen tekijä koskee ulkomaista omistusta ja pääomanliikkeitä rajoittavan lainsäädännön purkamista. Aiemmin ulkomaista omistusta rajoitettiin huomattavasti, mutta nykyisin omistus on useissa maissa vapautettu lukuunottamatta joitain aloja (esim. puolustusvälineteollisuus). Kolmantena tekijänä on vaikuttanut se, että kansainvälisestä tuotannosta on tullut kiinteä osa maailmantaloutta. Yritykset ovat monikansallistuneet sekä perustamalla ulkomaisia yksiköitä että tekemällä yritysostoja. Yritysostojen määrä ja etenkin koko ovat kasvaneet. Oheiseen taulukkoon on koottu vuoden 2000 alkupuoliskon suurimmat kansainväliset yrityskaupat ja fuusiot. Erityisesti telekommunikaatioalalla on tehty lukuisia suuria kauppoja. Varsinkin operaattorit järjestäytyvät yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Suuret yrityskaupat alkoivat, Suorat sijoitukset BKT Kansainvälinen kauppa Vuosi Kuva 2.1. Suorien sijoitusten, BKT:n ja ulkomaankaupan kehittyminen maailmassa (indeksi 1970=100)

11 Taulukko 2.1. Maailman suurimmat kansainväliset yrityskaupat, (1-6/2000). Ostaja Kohde Kohdemaa Arvo mrd, $ Toimiala Vodafone Airtouch Plc Mannesmann AG Saksa 186 Telekommunikaatio France Telecom SA Orange Plc Iso-Britannia 46 Telekommunikaatio Terra Networks SA Lycos Inc. USA 13 Telekommunikaatio NTL Inc. Cable & Wireless Communicationin kaapeli-tvliiketoiminta Iso-Britannia 12 Telekommunikaatio Alstom SA Lähde: KPMG (2000) ABB Alstom Power (50 % -> 100 %) Belgia 11 Energia kun ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia purettiin. Monet alan yritykset ovat ostaneet joko osittain tai kokonaan yrityksiä, jotka sijaitsevat eri maassa kuin ostajayritys. Suurten yrityskauppojen lisäksi on tehty myös huomattava määrä pieniä. Monet pienet teknologiayritykset ovat listautuneet ja saaneet siten osakkeilleen markkinoilla määräytyvän hinnan. Tämä on mahdollistanut niiden kansainvälisen laajentumisen. Listautumisesta saatuja rahoja on käytetty ulkomaisten yksiköiden perustamiseen. Vielä huomattavampi merkitys on ollut uusi rahoitusmahdollisuus, jonka listautuminen on tarjonnut. Ostettaessa muita yrityksiä maksuvälineenä käytetään hyvin usein omia osakkeita. Uusi talous eli digitaalinen talous Näkemys uudesta taloudesta perustuu joukkoon otaksumia ja empiirisiä havaintoja 1990-luvun talouskehityksestä. Uudesta taloudesta alettiin puhua etenkin Yhdysvaltain kohdalla, jossa talous kasvoi nopealla vauhdilla ja keskeytyksettä lähes kymmenen vuoden ajan ilman, että inflaatio olisi kiihtynyt tai talouden tasapaino-ongelmat muutoinkaan olisivat kasvua pysäyttäneet. Samanaikaisesti tieto- ja viestintäsektori nousi selvästi muita aloja nopeammin kasvavaksi alaksi. Toinen uuden talouden käsitteen syntymiseen vaikuttava asia koskee informaatioteknologian aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Tätä vaikutusta ei aiemmin saatu osoitettua, jolloin syntyi tuottavuusparadoksin käsite luvun jälkipuolella tehtyjen tutkimusten mukaan ICT:n käyttö on nostanut tuottavuutta huomattavasti USA:ssa (ks. esim. Oliner ja Sichel 2000). Kolmas piirre koskee uusien markkinoiden syntymistä. Internetin myötä informaatiota on paljon helpommin saatavissa kuin aikaisemmin. Jopa yksittäisellä kuluttajalla on mahdollisuus selvittää, mitä joku tuote maksaa missäkin päin maailmaa. Yrityksissä vastaava mahdollisuus on johtanut ja johtaa elektronisten markkinapaikkojen syntyyn. Kaiken kaikkiaan ostajalla on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia selvittää markkinatilanne ja -tarjonta ennen ostopäätöstä. Voidaan sanoa, että ollaan siirrytty askel lähemmäksi kohti täydellisiä markkinoita. Lisäksi on syntynyt kokonaan uudentyyppiset tieto- ja osaamispohjaisten tuotteiden ja palveluiden markkinat, jotka poikkeavat luonteeltaan merkittävästi perinteisten fyysisten tuotteiden tai aikaan ja paikkaan sidottujen palvelujen markkinoista. Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi uuden talouden piirteisiin on katsottu kuuluvan esimerkiksi yritysten verkostoituminen, voimistunut kansainvälistymiskehitys ja muut vastaavanlaiset talouden rakenteelliset muutokset. Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden talouden eli digitaalitalouden käsite ei ole vakiintunut. Uuden talouden luonnetta on usein pyritty kuvaamaan vertaamalla meneillään olevaa kehitysvaihetta kolmanteen teolliseen vallankumoukseen tai uuteen teknis-taloudelliseen paradigmaan ( viides pitkä aalto ). Tässä mielessä monet uuden talouden luonnehdinnat ovat samoja, joita esitettiin 1980-luvulla (osittain jo 1970-luvun lopulla, esim. Perez ja Freeman). Tuolloin nähtiin mikroelektroniikkavallankumouksen muuttavan tuotantotapoja kohti joustavia järjestelmiä ja uusia organisaatiomuotoja. Japani ja monet Euroopan maat olivat ja ovat edelleen esimerkiksi tuotantoautomaation soveltamisessa Yhdysvaltoja edellä. Nyt on kuitenkin kysymys koko yritystoiminnan muutoksesta (sähköinen liiketoiminta) sekä teknologioiden (informaatio, telekommunikaatio, media) konvergoitumisesta. Yhdysvallat on kehittynyt nopeimmin verkostoteknologioiden ja -markkinoiden sekä ennen muuta elektronisen kaupan hyödyntämisessä. Uutta taloutta kohtaan voidaan esittää myös perusteltua kritiikkiä. Yhdysvalloissa talouden kasvu heikentyi nopeasti vuoden 2001 alkupuolella. On myös esitetty, että USA ajautuisi stagflaatioon eli tilanteeseen, jossa talouskasvu heikkenee, mutta inflaatio kiihtyy. Tällainen kehitys olisi siis täysin päinvastainen kuin uuden talouden väitetty ominaisuus, että talous kasvaa ilman inflaatiota. Myöskään ICT:n tuottavuusvaikutuksista ei olla yhtä mieltä. Vaikka 4

12 Yhdysvalloissa onkin saatu tätä tukevia tuloksia, näytöt muualla maailmassa ovat vielä heikot. ICT:n tuotannossa tuottavuus on noussut, mutta ICT:n käytön aiheuttama tuottavuusvaikutus on epäselvä. Lisäksi voidaan sanoa, että ei ole syntynyt uutta talousjärjestelmää, sillä suhdannevaihteluita esiintyy edelleen, inflaatio on talouden potentiaalinen ongelma. Keskeinen kysymys on, miten suuria muutokset todella ovat ja miten niihin tulisi varautua yrityksissä ja yhteiskuntapolitiikassa. 2.2 Tuottavuus Keskeinen kysymys uuden talouden ja ICT:n vaikutuksia pohdittaessa on ollut niin sanottu tuottavuusparadoksi. Uuden tieto- ja viestintäteknologian leviämisestä ja käyttöönotosta huolimatta tuottavuuden kasvuvauhti ei näytä useimmissa maissa nopeutuneen. Tuottavuusparadoksin olemassaolon ja mahdollisten syiden etsiminen on ollut talouden kasvua koskevan taloustieteellisen keskustelun ja tuottavuustutkimuksen ydin 1980-luvun lopulta alkaen, jolloin Nobel-palkittu Robert Solow sen muotoili: How can we see the computer revolution everywhere but in the productivity statistics (New York Review of Books, 1987). Taustana oli se, että Yhdysvalloissa työn tuottavuuden kasvuvauhti oli hidastunut 1970-luvun alusta alkaen ja oli parin vuosikymmenen ajan keskimäärin vain runsaat 1 prosenttia vuodessa. Viime vuosina tuottavuusparadoksi näyttää ainakin osittain ratkenneen. Yhdysvalloissa tuottavuuskasvu on nopeutunut 1990-luvun puolivälin jälkeen noin kaksinkertaiseksi. Uusin tutkimus osoittaa, että tästä nopeutumisesta noin puolet johtuu ICT:n kasvaneesta käytöstä ja noin neljännes ICT-sektorin muita toimialoja nopeammasta tuottavuuskasvusta (Oliner and Sichel, 2000). Lisäksi monet mikroaineistoja (yritys- ja toimipaikka-aineistoja) käyttävät tutkimukset ovat osoittaneet, että ICT:n käytöllä on ollut selvä vaikutus tuottavuuteen. Merkittävä tulos on myös se, että positiiviset tuottavuusvaikutukset näyttävät lähes aina liittyvän samanaikaisiin organisatorisiin ja toimintatapojen muutoksiin. Tuottavuuden kasvun suhteen esiintyy myös päinvastaisia tuloksia. Gordon (2000) on esittänyt, ettei tietotekniikalla ole ollut vaikutusta työvoiman tuottavuuteen tietokoneita ja kestokulutustavaroita valmistavan teollisuuden ulkopuolella, kun suhdannesyklin vaikutus poistetaan. Hän on esittänyt kaksi mielenkiintoista toteamusta. Ensimmäiseksi, Internet on korvannut monessa tapauksessa yhden välineen toisella, kuten musiikin lataaminen Internetistä korvaa CD-levyn ostamisen. Toiseksi, yritykset ovat usein tehneet investointeja Internetiin vain puolustaakseen markkinaosuuksiaan. Gordon on keskittynyt tarkastelussaan pääasiassa siihen, kuinka kuluttajat hyödyntävät Internetiä. Vaikka hän on tuonut hyvin esille syitä B2C-ratkaisujen epäonnistumiselle, B2B-ratkaisujen tarkastelut ovat jääneet olemattomiksi. Kuitenkin tietotekniikan suurin potentiaali löytyy juuri näistä ratkaisuista. Syyt tuottavuusparadoksiin liittyvät ilmeisesti kolmeen seikkaan: ensinnäkin mittausongelmiin, toiseksi teknologista kehitystä hitaammin eteneviin toimintatapamuutoksiin ja kolmanneksi ICT-pääoman pieneen osuuteen kokonaispääomakannassa. Mittausongelmat koskevat lähinnä palvelutuotantoa, joka on lisääntynyt nopeasti tietotekniikan kehityksen seurauksena. Mittausongelma koskee myös tuotteiden laadun parantumista, jota on vaikea saada esiin perinteisessä kansantalouden tilinpidossa: tuotteiden käyttäjilleen tuottama hyöty on suurempi kuin mitatut tuotantomäärät osoittavat. Organisaatioiden ja instituutioiden muutokset ovat lähes poikkeuksetta hitaampia kuin teknologiakehitys. Tämän vuoksi teknologiainvestointien vaikutukset tuotannon ja tuottavuuden kasvuun näkyvät melko pitkällä viiveellä. On myös osoitettu, että uuden teknologian käyttöönotto saattaa aluksi jopa hidastaa tuottavuuden kasvua. Uutta teknologiaa ei voi useinkaan sovittaa vanhoihin organisaatioihin. ICT-pääoman osuus koko pääomakannasta on kasvanut vasta viime vuosina merkittäväksi. Yhdysvalloissa ICT-investointien kasvu on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen noin % vuodessa ja ICT-pääomakanta lähestyy jo 10 prosenttia kokonaispääomakannasta (Schreyer, 2000). Euroopan maissa ICT-pääoman osuus on vain noin puolet USA:n tasosta. On luontevaa, että pienen pääomakantaosuuden vuoksi ICT:n vaikutukset koko talouden keskimääräiseen tuottavuuskasvuun ovat olleet vähäisiä ja että nuo vaikutukset ovat vasta tulossa esiin. Marginaalituottavuus, jonka ICT-projektien toteuttajat näkevät hankkeissaan ( insinöörituottavuus ) poikkeaa olennaisella tavalla kansantalouden keskimääräisestä tuottavuudesta ( ekonomistituottavuus ). Monissa maissa myös Suomessa ICT:n tuottavuusvaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet ennen muuta ICT-alojen tuotannon ja tuottavuuden kasvuna, ei niinkään ICT:n käytön vaikutuksina. Tieto- ja viestintäteknologiaa valmistavien toimialojen tuottavuuskasvu on tyypillisesti ollut 1990-luvulta alkaen % vuodessa (Lundgren ja Wiberg, 2000). Näin on ollut myös Suomessa. Tuottavuuden kasvu on Suomen teollisuudessa ollut 1990-luvun alun jälkeen hyvin erilaista eri toimialoilla. Tuottavuus on kasvanut erittäin nopeasti elektroniikkateollisuudessa, erityisesti tietoliikennelaitteiden valmistuksessa. Sen sijaan monilla perinteisillä aloilla tuottavuuden kasvu on ollut tuntuvasti hitaampaa kuin lamaa edeltäneenä aikana. Laman aikainen tuottavuuden nopea nousu näyttää monilla aloilla taittuneen nopeasti, joillakin aloilla tuottavuus on jopa alentunut. 5

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot