Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan"

Transkriptio

1 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan VTT Automaatio/Teollisuusautomaatio ETLA Teknologiakatsaus 111/2001

2 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan Kim Jansson, Iris Karvonen, Veli-Pekka Mattila, Juha Nurmilaakso, Martin Ollus ja Iiro Salkari, VTT Automaatio Jyrki Ali-Yrkkö ja Pekka Ylä-Anttila, ETLA Teknologiakatsaus 111/2001 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 Esipuhe Organisaatiot, niiden toimintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat uusien teknologioiden myötä. Vaikutus on kahdensuuntainen: teknologia luo edellytyksiä uusille toimintatavoille ja uudet toimintatavat tarvitsevat uusia teknologisia ratkaisuja. Yritysten toimintatapoja muuttavat mm. Internet, mobiilipalvelujen lisääntyminen niin yritysten välisessä kuin yritys-asiakassuhteissa ja sähköisen liike- ja palvelutoiminnan laajentuminen. Toimintojen ulkoistaminen synnyttää tarvetta atk-palvelutoiminnan ja Internetin kautta tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Yritysten toiminnan seurannan tarve kasvaa ja tämä laajentaa mm. toiminanohjauksen- ja asiakkuuksien hallinnan sovellusten käyttöä. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja uuden tietotekniikan käyttöönotto on muuttanut viime vuosina yritysten toimintatapoja monin tavoin. Tekesin teknologiaohjelmissa on lisääntyvässä määrin ollut mukana hankkeita, joissa toisaalta kehitetään uusia tietoteknisiä yrityssovelluksia ja toisaalta uudistetaan yritysten ja verkostojen tapaa toimia. Aihepiiri on noussut viime vuosina entistä tärkeämpään asemaan ja vuoden 2000 alussa käynnistettiin kaksi tähän teemaan keskittyvää uutta teknologiaohjelmakokonaisuutta: uusiin toimintatapoihin keskittyvä Uusi teollinen toimintatapa UTT ( ) ja uutta tuotetarjontaa kehittävä Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen SPIN ( ). Uuden teollisen toimintatavan voi tiivistää sanoihin digitaalinen verkostotalous, jolle on ominaista uusien liiketoimintamallien innovatiivinen kehittäminen ja uusimman tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten hyödyntäminen. UTT-ohjelmassa luodaan tältä pohjalta elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla liiketoiminnoilla. SPIN-ohjelman kärkihankealueen Tulevaisuuden yrityssovellukset ohjelmistotuotehankkeiden tulisi toisaalta pohjautua hyvään näkemykseen siitä, miten yrityssovellusten käyttäjäorganisaatiot tulevaisuudessa toimivat ja millaisiin järjestelmiin niiden toiminta ja päätöksenteko perustuu. Näin löydetään uusia tietojärjestelmätarpeita, jotka tarjoavat kasvupotentiaalia uusille sovellustyypeille. Tekesin UTTteknologiaohjelman yrityksen toimivat osaltaan tässä mahdollisena joukkona sopivia pilot-partnereita. Teknologiaohjelmien valmistelun aikana syntyi selvä näkemys uusien tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuvien tietoteknisten sovellusten erityisasemasta kehityshankkeissa. Varsinkin sovellusten välinen integrointi sekä yksittäisten yritysten sisällä että yritysten välillä eri arvoverkoissa nähtiin tärkeäksi kehityskohteeksi. Mahdollisia tarkasteltavia sovellusalueita on useita ja yritysten on usein vaikea hahmottaa kyseessä olevaa kokonaisuutta. Tämän näkemyksen mukaisesti UTT-ohjelman johtoryhmä päätti käynnistää syksyllä erillisen selvityksen digitaalisen verkostotalouden ja tietotekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Selvityksen tuloksena syntyi myös toinen, tätä raporttia täydentävää kokonaisuus, joka ilmestyy kesän 2001 aikana Tekesin teknologiakatsaussarjassa nimellä Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Tekes kiittää lämpimästi kaikkia tähän selvitykseen osallistuneita henkilöitä. Selvitystyön lopputuloksena syntynyt raportti antaa hyvän kuvan käsiteltyjen sovellusalueiden erityispiirteistä sekä alueen kokonaisuudesta yritysten liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Raportti tarjoaa erinomaiset lähtökohdat aihealueiden suhteiden tarkasteluun ja uusien kehityskohteiden tunnistamiseen. Teknologian kehittämiskeskus, Tekes

5 Tiivistelmä Valmistava teollisuus elää suurten haasteiden ja jatkuvan muutoksen ympäristössä. Nopeasti kehittyvä tietotekniikka tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain uusiin tuotteisiin, vaan myös yritysten toimintatapoihin. Hyödyntämällä uutta teknologiaa yritykset voivat kehittää toimintatapojaan, kuten esimerkiksi tuotantoketjun ja tietämyksen hallintaa. Näitä toimintatapoja kutsutaan raportissa liiketoimintamalleiksi. Yritykset verkostoituvat ja globalisoituvat Yritystoiminnan kansainvälistyminen näkyy sekä hyödykemarkkinoilla että rahoitusmarkkinoilla. Hyödykemarkkinoiden kansainvälistyminen ei merkitse ainoastaan raaka-aineiden ja komponenttien hankintaa ulkomailta tai tuotteiden myyntiä rajojen ulkopuolelle, vaan myös kokonaisvaltaista globaalia toimintatapaa. Yrityksen eri toiminnot, kuten esimerkiksi tutkimus ja tuotekehitys, valmistus, markkinointi ja rahoitus voivat sijaita maantieteellisesti eri alueilla. Kukin toiminto tai sen osa sijoittuu sen mukaan, mikä on toiminnalle edullista. Yritystoiminnan globaalistuminen on muuttanut yritysten toimintatapoja monella tavoin. Monet yritykset miettivät yhä tarkemmin sitä, mitä ne tekevät itse ja mitä jätetään yrityksen ulkopuolelle. Tämä ydinosaamiseen keskittyminen on osaltaan johtanut lisääntyvään yritysten väliseen yhteistyöhön eli verkostoitumiseen. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys globaalille ja verkostoituneelle yritystoiminnalle on kaksitahoinen. Yhtäältä uusi teknologia toimii mahdollistajana. Kehittyneet tietotekniset ratkaisut luovat perustan toiminnalle, joka on hajautunut sekä maantieteellisesti että organisatorisesti. Toisaalta yritykset pyrkivät erikoistumaan yhä kapeampiin tuoteryhmiin. Näille voi syntyä riittävät markkinat vain maailmanlaajuisella tasolla. Voidaankin sanoa, että tieto- ja tietoliikennetekniikan merkitys yrityksissä ja yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti. On alettu puhua uudesta tietotekniikasta. Uuden tietotekniikan oleellinen piirre koskee sen roolia uusien tuotteiden ja toimintamallien mahdollistajana. Toisin sanoen tietotekniikka on ratkaisevana tekijänä toiminnan kehittämisessä ja uusien toimintojen luonnissa. Tietotekniikan avulla saatavat hyödyt Tietotekniikka ja langaton tiedonsiirtotekniikka ovat vähentäneet ajan ja paikan merkitystä dramaattisesti, mikä on tukenut hajautettua ja verkostomaista toimintaa. Tiedonsiirto voi usein korvata materiaalin tai henkilöiden siirron. Vahvimmin tämä ilmenee tuotteissa, jotka ovat digitalisoitavissa. Myös tutkimus, tuotekehitys ja suunnittelutoiminnot voidaan toteuttaa verkostoissa paikasta ja ajasta riippumatta. Maantieteellisen etäisyyden merkityksen väheneminen koskee esimerkiksi laitteiden huoltoa. Uuden tietotekniikan avulla voidaan tuotteita ylläpitää ja huoltaa ilman, että tarvitsee matkustaa paikan päälle. Ongelmatilanteessa laitteen asiantuntijat analysoivat tilanteen tietoverkkojen avulla ja pystyvät antamaan ohjeita paikalliselle huoltomiehelle mahdollisesti multimediasovellusten kautta. Näin saavutetaan merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Samalla kerääntyy arvokasta tietoa tuotteen käytöstä ja toimivuudesta. Erilaisilla kaukotukijärjestelmillä voidaan kerätä valtavia tietomääriä jo yhdestä tuotteesta. Ellei yrityksellä ole tehokkaita tapoja luokitella ja analysoida kerättyä tietoa, hyöty diagnostiikan tai kehitystoiminnan kannalta on kyseenalainen. Suurten tietomassojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on noussut ongelmaksi laajemminkin. Tästä tarpeesta on syntynyt tietämyshallinnaksi (knowledge management) kutsuttu yrityksen osa-alue. Tiedon ja informaation hallinta ovat nousseet keskeiseen asemaan monessa yrityksessä. Tähän ovat vaikuttaneet muuttuva toimintaympäristö, lyhentyneet tuotesukupolvet, yksilölliset ja tietoa sisältävät tuotteet sekä tuotannon, suunnittelun ja niiden hallinnan hajautuminen. Kaikkea tietoa on vaikea vangita dokumentteihin tai järjestelmiin, vaan osa on kokemusperäistä niin sanottua hiljaista tietoa. Tätä tietämystä ja osaamista on usein vaikea tunnistaa. Tieto ei siis välttämättä välity osapuolelle, joka sitä tarvitsisi. Koska tietotekniikka mahdollistaa entistä helpommin yhä merkityksettömämmän tiedon siirtämisen ja varastoimisen, arvokkaan tiedon löytäminen ja käsittely on entistä vaikeampaa ja kalliimpaa.

6 Verkostoituminen vaatii uusia toimintatapoja ja tietoteknisiä ratkaisuja Yritysten verkostoituminen ei enää koske pelkkää valmistusta. Yhteistyö on laajenemassa vastavirtaan kohti tuotesuunnittelua ja sekä myötävirtaan kohti tuotteiden markkinointia, toimitusta, käyttöä ja ylläpitoa. Tuotteiden koko elinkaaren hallinnasta on tulossa tuotannon keskeinen tekijä. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle parempia palveluita ja samalla luoda palveluista uutta liiketoimintaa. Tällainen uudesta konseptista on myös käytetty termiä laajennettu tuote (extended product) ja siihen liittyy toimintoja sekä ennen että jälkeen varsinaisen valmistuksen. Tuotteiden valmistaminen yhteistyössä muiden kanssa korostaa toimitusketjun hallintaa. Yrityksen on kyettävä huolehtimaan sekä eri toimipisteiden kautta kulkevasta sekä tavaroiden ja palvelujen virrasta että näihin liittyvästä tieto- ja rahavirrasta. Toimitus- tai oikeastaan tarjontaketjun hallintaan (supply chain management) on kehitetty tietoteknisiä järjestelmiä. Nykyisille järjestelmille on ominaista, että ne ovat hyvin massiivisia. Ne on tarkoitettu lähinnä suuryritysten sisäisten toimitusketjujen hallintaan. Niitä on huomattavasti vaikeampi soveltaa useita tasoja sisältävässä yritysverkostossa, jossa yritykset ovat yhtäältä toistensa asiakkaita tai toimittajia ja toisaalta toistensa kilpailijoita. Sähköinen kauppa muotitermi vai vallankumouksellinen keksintö? Kehittynyt tietotekniikka on mahdollistanut sähköisen liiketoiminnan eli e-liiketoiminnan. Sen kasvunäkymät on arvioitu hyvin suuriksi. Nykyisin e-liiketoiminta toteutuu useimmiten kahdenkeskisten transaktioiden ja sähköisten kauppapaikkojen kautta. Viime aikoina näkemykset kehitysmahdollisuuksista etenkin kuluttajakaupassa ovat muuttuneet pessimistisemmiksi. Sen sijaan yritysten välisessä kaupassa sähköisellä liiketoiminnalla nähdään olevan suuria mahdollisuuksia. Kun toistaiseksi on keskitytty enimmäkseen myynnin helpottamiseen erilaisten Internetissä toimivien kauppapaikkojen ja yritysportaalien kautta, tulevaisuudessa järjestelmät tulevat huomattavasti kehittyneemmiksi. Ostajan ei enää tarvitse selata erilaisia toimittajien järjestelmiä ja kauppapaikkoja, vaan järjestelmät löytävät parhaan toimittajan. On todennäköistä, että oston ja myynnin automatisoituminen tulee lisääntymään. Sähköinen liiketoiminta ei jää muotitermiksi vaan sen todelliset hyödyt nähdään tulevaisuudessa. Tietotekniikalla ja uusilla toimintatavoilla on myös ympäristövaikutuksia Teollisuudelle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia ympäristökuormituksen hallinnan suhteen. Haasteisiin vastaaminen edellyttää tuotantoprosessin, tuotantolaitteiston ja tuotettavien hyödykkeiden ympäristökuormituksen hallintaa ja pienentämistä koko niiden elinkaaren aikana. Elektronisella tiedonsiirrolla voidaan osittain korvata fyysisiä kuljetuksia. Lisäksi tietotekniikan kehittyminen tarjoaa myös muita työvälineitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tuotantoprosessiin liittyvän tiedon ja tietämyksen tehokkaalla hallinnalla ja hyödyntämisellä tuotantoprosessia on mahdollista tehostaa ja samanaikaisesti pienentää ympäristökuormitusta samalla kun raaka-aineita ja energia säästyy. Tuotteisiin ja toisaalta tuotantolaitteisiin liittyvän tiedon paremmalla hallinnalla niiden uudistamista voidaan helpottaa. Tätä kautta on mahdollista lisätä niiden ympäristöystävällisyyttä ja elinikää sekä tukea hallittua käytöstä poistoa, purkamista ja uudelleenkäyttöä (reverse logistics). Nykyinen teknologia tehokäyttöön Valmistavan teollisuuden yritysten kannalta uusi tietotekniikka ei merkitse vain tulevaisuuden visioita ratkaisuista, joita ei ole vielä saatavilla. Tässä raportissa uudella tietotekniikalla on tarkoitettu paitsi visioita myös jo olemassa olevia tekniikoita, joita ei ole vielä täysin hyödynnetty. Jo nykyisellään on olemassa paljon kaupallisesti tarjolla olevaa tietotekniikkaa (sekä laitteita että ohjelmistoja), joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden uusiin ja tehokkaampiin toimintamalleihin, mutta jota kuitenkin varsin vähän hyödynnetään. Raportissa on pyritty valottamaan niitä haasteita ja ongelmia, joita valmistavan teollisuuden yritykset kokevat tietotekniikan soveltamisessa. Näiden ratkaisemiseksi on hahmotettu myös kehityskohteita, kuten tietotekniikan vaikutusten arviointimenetelmiä, verkostojen ja yritysten välisen tiedonhallinnan kehittämistä, informaation käytettävyyden parantamista sekä tuotannon tietojärjestelmien riskien analysoimista.

7 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto 1 2 Lähtökohta Globalisaatio ja uusi talous Tuottavuus Suomen menestyminen uudessa globaalissa taloudessa Verkostoituminen Laajennettu tuotekäsite Uusi tietotekniikka Piirteitä Tietotekniikan käyttömalli: ASP-konsepti 14 3 Kehitystrendejä Johdanto Modulointi, standardointi, massaräätälöinti Modulointi Moduloinnin tavoitteet Moduloinnin lähtökohdat Sähköinen kaupankäynti Taustaa ja määrittelyjä Vaikutukset liiketoimintaan Kehitysnäkymät, skenaariot ja haasteet Toiminnanohjausjärjestelmät, ERP (Enterprise Resource Planning) Mikä ERP on? Ongelmat ja haasteet Trendit Vaikutus toimintatatapoihin Supply Chain Management Taustaa Järjestelmätoimittajat Analyysi Vaikutus liiketoimintaan Kehitysnäkymät Document management Tausta, määrittelyt: Mitä dokumentin hallinta on? Dokumentit valmistavassa tuotannossa Dokumenttien hallinnan haasteet valmistuksessa Trendit Product data management Tausta, määrittelyt Vaikutus liiketoimintaan (Business drivers) Kehitysnäkymät, skenaariot, haasteet Knowledge Management Taustaa ja määrittelyjä Vaikutukset liiketoimintaan Kehitysnäkymät, skenaariot ja haasteet 42

8 3.9 Enterprise/Customer Relationship Management Taustaa Trendit Haasteet Uusi palveluliiketoiminta Taustaa Sopimusvalmistus Kuljetukset ja logistiikka Kunnossapito- ja huolto (Service)-palvelut ASP-palvelu: tietotekniikan ulkoistus 47 4 Kehitystarpeet Yhteenveto tietotekniikan vaikutuksesta liiketoimintatapoihin Tietotekniikan hyväksikäytön haasteita ja ongelmia Tutkimus- ja kehitysaiheita 53 5 Yhteenveto 55 Lähteet 57 Tekesin teknologiakatsauksia 60

9 1 Johdanto Tietotekniikan kehityksen myötä se on tullut osaksi ihmisten ja yritysten arkipäivää. Yhä reaaliaikaisempi tieto on yhä useammin tarvitsijoiden käytettävissä. Tieto on enenevästi saatavilla paikasta riippumatta ja organisaatiorajojen yli. Tiedon saatavuus helpottaa yritysten päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta, mutta on toisaalta johtanut myös uusiin ongelmiin: tietotulvaan, tiedon hallinnan monimutkaistumiseen ja vaikeuteen tunnistaa oleellinen tieto. Tiedon hallinnan ja siirron kehittyminen vaikuttaa myös valmistavan teollisuuden yritysten toimintaan. Verkostoituminen on tänään tosiasia: yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa ja luomaan yhteistyösuhteita muiden yritysten kanssa. Tietotekniikan kehittyminen tukee tuotannon hajautumista. Uusi tekniikka mullistaa perinteisiä toiminta- ja johtamistapoja. Verkostoitumisen myötä syntyy uusia yhteistyömuotoja. Puhutaan virtuaaliyrityksistä (Virtual Enterprise, VE) tai laajennetuista yrityksistä (Extended Enterprise, EE). On myös syntynyt käsite laajennettu tuote (extended product) kuvaamaan sitä, että tuotteeseen liittyy uusia ominaisuuksia ja palveluita sekä sitä, että tuotteiden koko elinkaaren hallinta on korostumassa. Tämän raportin tavoitteena on tarkastella uuden tietotekniikan vaikutusta valmistavan teollisuuden yrityksiin ja niiden toimintaan. Tarkastelun lähtökohtana kuvataan luvussa 2 yritysten toimintaympäristön ja -tapojen muutoksia ja tietotekniikan tuottavuusvaikutuksia. Raportin keskeisessä luvussa 3 käydään läpi teknologioita, joita valmistavat yritykset ja verkostot voivat hyödyntää toiminnassaan. Kunkin teknologian osalta kuvataan sen nykytilaa ja kehitystrendejä sekä arvioidaan kehityksen vaikutusta yritysten toimintatapoihin. Luvun 4 yhteenvedossa kuvataan keskeiset, hyödyntämistä haittaavat ongelmaryhmät ja esitetään kehitysehdotuksia. Raportti on syntynyt VTT Automaation ja ETLAn yhteistyönä. Sen kirjoittajina ovat Kim Jansson, Iris Karvonen, Veli-Pekka Mattila, Juha Nurmilaakso, Martin Ollus ja Iiro Salkari VTT Automaatiosta sekä Jyrki Ali-Yrkkö ja Pekka Ylä-Anttila ETLAsta. 1

10 2 Lähtökohta 2.1 Globalisaatio ja uusi talous Yritykset toimivat yhä kansainvälisemmin. Aiemmin kansainvälistyminen merkitsi lähinnä vientiä kotimaasta, mutta nykyään yhä enemmän myös ulkomaista tuotantoa. Monet uuden talouden yritykset, kuten esimerkiksi ohjelmistotalot ovat perustaneet tutkimus- ja kehitysyksikköjä (t&k) ulkomaille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Globalisaatio Maailmantaloudessa ja sen dynamiikassa on tapahtunut suuria muutoksia 1980-luvun puolivälistä alkaen (kuva 2.1). Koko maailman bruttokansantuote kasvaa verraten tasaisesti. Maailmankaupan kasvu on selvästi nopeampaa kuin BKT:n. Kaikkein nopeiten kasvavat kuitenkin ulkomaiset suorat sijoitukset luvun puolivälistä alkaen suorat sijoitukset ovat kasvaneet huomattavan paljon nopeammin kuin maailman tuotanto ja kansainvälinen kauppa. Suorien sijoitusten kasvun taustalla on esitetty olevan kolme perustekijää: teknologian kehittyminen, säätelyn purkaminen ja monikansallisten yhtiöiden kasvava rooli (World Investment Report 1996). Näistä ensimmäinen liittyy informaatioteknologian kehittymiseen. Nykyinen teknologia mahdollistaa suurten tietomäärien käsittelyn sekä tätä kautta maantieteellisesti laajalle levittäytyneen toimipaikka- ja yritysverkoston hallinnan. Lisäksi kulkuvälineisiin liittyvä tekninen kehitys on helpottanut sekä tavaroiden että ihmisten liikkumista. Toinen tekijä koskee ulkomaista omistusta ja pääomanliikkeitä rajoittavan lainsäädännön purkamista. Aiemmin ulkomaista omistusta rajoitettiin huomattavasti, mutta nykyisin omistus on useissa maissa vapautettu lukuunottamatta joitain aloja (esim. puolustusvälineteollisuus). Kolmantena tekijänä on vaikuttanut se, että kansainvälisestä tuotannosta on tullut kiinteä osa maailmantaloutta. Yritykset ovat monikansallistuneet sekä perustamalla ulkomaisia yksiköitä että tekemällä yritysostoja. Yritysostojen määrä ja etenkin koko ovat kasvaneet. Oheiseen taulukkoon on koottu vuoden 2000 alkupuoliskon suurimmat kansainväliset yrityskaupat ja fuusiot. Erityisesti telekommunikaatioalalla on tehty lukuisia suuria kauppoja. Varsinkin operaattorit järjestäytyvät yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Suuret yrityskaupat alkoivat, Suorat sijoitukset BKT Kansainvälinen kauppa Vuosi Kuva 2.1. Suorien sijoitusten, BKT:n ja ulkomaankaupan kehittyminen maailmassa (indeksi 1970=100)

11 Taulukko 2.1. Maailman suurimmat kansainväliset yrityskaupat, (1-6/2000). Ostaja Kohde Kohdemaa Arvo mrd, $ Toimiala Vodafone Airtouch Plc Mannesmann AG Saksa 186 Telekommunikaatio France Telecom SA Orange Plc Iso-Britannia 46 Telekommunikaatio Terra Networks SA Lycos Inc. USA 13 Telekommunikaatio NTL Inc. Cable & Wireless Communicationin kaapeli-tvliiketoiminta Iso-Britannia 12 Telekommunikaatio Alstom SA Lähde: KPMG (2000) ABB Alstom Power (50 % -> 100 %) Belgia 11 Energia kun ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia purettiin. Monet alan yritykset ovat ostaneet joko osittain tai kokonaan yrityksiä, jotka sijaitsevat eri maassa kuin ostajayritys. Suurten yrityskauppojen lisäksi on tehty myös huomattava määrä pieniä. Monet pienet teknologiayritykset ovat listautuneet ja saaneet siten osakkeilleen markkinoilla määräytyvän hinnan. Tämä on mahdollistanut niiden kansainvälisen laajentumisen. Listautumisesta saatuja rahoja on käytetty ulkomaisten yksiköiden perustamiseen. Vielä huomattavampi merkitys on ollut uusi rahoitusmahdollisuus, jonka listautuminen on tarjonnut. Ostettaessa muita yrityksiä maksuvälineenä käytetään hyvin usein omia osakkeita. Uusi talous eli digitaalinen talous Näkemys uudesta taloudesta perustuu joukkoon otaksumia ja empiirisiä havaintoja 1990-luvun talouskehityksestä. Uudesta taloudesta alettiin puhua etenkin Yhdysvaltain kohdalla, jossa talous kasvoi nopealla vauhdilla ja keskeytyksettä lähes kymmenen vuoden ajan ilman, että inflaatio olisi kiihtynyt tai talouden tasapaino-ongelmat muutoinkaan olisivat kasvua pysäyttäneet. Samanaikaisesti tieto- ja viestintäsektori nousi selvästi muita aloja nopeammin kasvavaksi alaksi. Toinen uuden talouden käsitteen syntymiseen vaikuttava asia koskee informaatioteknologian aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Tätä vaikutusta ei aiemmin saatu osoitettua, jolloin syntyi tuottavuusparadoksin käsite luvun jälkipuolella tehtyjen tutkimusten mukaan ICT:n käyttö on nostanut tuottavuutta huomattavasti USA:ssa (ks. esim. Oliner ja Sichel 2000). Kolmas piirre koskee uusien markkinoiden syntymistä. Internetin myötä informaatiota on paljon helpommin saatavissa kuin aikaisemmin. Jopa yksittäisellä kuluttajalla on mahdollisuus selvittää, mitä joku tuote maksaa missäkin päin maailmaa. Yrityksissä vastaava mahdollisuus on johtanut ja johtaa elektronisten markkinapaikkojen syntyyn. Kaiken kaikkiaan ostajalla on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia selvittää markkinatilanne ja -tarjonta ennen ostopäätöstä. Voidaan sanoa, että ollaan siirrytty askel lähemmäksi kohti täydellisiä markkinoita. Lisäksi on syntynyt kokonaan uudentyyppiset tieto- ja osaamispohjaisten tuotteiden ja palveluiden markkinat, jotka poikkeavat luonteeltaan merkittävästi perinteisten fyysisten tuotteiden tai aikaan ja paikkaan sidottujen palvelujen markkinoista. Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi uuden talouden piirteisiin on katsottu kuuluvan esimerkiksi yritysten verkostoituminen, voimistunut kansainvälistymiskehitys ja muut vastaavanlaiset talouden rakenteelliset muutokset. Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden talouden eli digitaalitalouden käsite ei ole vakiintunut. Uuden talouden luonnetta on usein pyritty kuvaamaan vertaamalla meneillään olevaa kehitysvaihetta kolmanteen teolliseen vallankumoukseen tai uuteen teknis-taloudelliseen paradigmaan ( viides pitkä aalto ). Tässä mielessä monet uuden talouden luonnehdinnat ovat samoja, joita esitettiin 1980-luvulla (osittain jo 1970-luvun lopulla, esim. Perez ja Freeman). Tuolloin nähtiin mikroelektroniikkavallankumouksen muuttavan tuotantotapoja kohti joustavia järjestelmiä ja uusia organisaatiomuotoja. Japani ja monet Euroopan maat olivat ja ovat edelleen esimerkiksi tuotantoautomaation soveltamisessa Yhdysvaltoja edellä. Nyt on kuitenkin kysymys koko yritystoiminnan muutoksesta (sähköinen liiketoiminta) sekä teknologioiden (informaatio, telekommunikaatio, media) konvergoitumisesta. Yhdysvallat on kehittynyt nopeimmin verkostoteknologioiden ja -markkinoiden sekä ennen muuta elektronisen kaupan hyödyntämisessä. Uutta taloutta kohtaan voidaan esittää myös perusteltua kritiikkiä. Yhdysvalloissa talouden kasvu heikentyi nopeasti vuoden 2001 alkupuolella. On myös esitetty, että USA ajautuisi stagflaatioon eli tilanteeseen, jossa talouskasvu heikkenee, mutta inflaatio kiihtyy. Tällainen kehitys olisi siis täysin päinvastainen kuin uuden talouden väitetty ominaisuus, että talous kasvaa ilman inflaatiota. Myöskään ICT:n tuottavuusvaikutuksista ei olla yhtä mieltä. Vaikka 4

12 Yhdysvalloissa onkin saatu tätä tukevia tuloksia, näytöt muualla maailmassa ovat vielä heikot. ICT:n tuotannossa tuottavuus on noussut, mutta ICT:n käytön aiheuttama tuottavuusvaikutus on epäselvä. Lisäksi voidaan sanoa, että ei ole syntynyt uutta talousjärjestelmää, sillä suhdannevaihteluita esiintyy edelleen, inflaatio on talouden potentiaalinen ongelma. Keskeinen kysymys on, miten suuria muutokset todella ovat ja miten niihin tulisi varautua yrityksissä ja yhteiskuntapolitiikassa. 2.2 Tuottavuus Keskeinen kysymys uuden talouden ja ICT:n vaikutuksia pohdittaessa on ollut niin sanottu tuottavuusparadoksi. Uuden tieto- ja viestintäteknologian leviämisestä ja käyttöönotosta huolimatta tuottavuuden kasvuvauhti ei näytä useimmissa maissa nopeutuneen. Tuottavuusparadoksin olemassaolon ja mahdollisten syiden etsiminen on ollut talouden kasvua koskevan taloustieteellisen keskustelun ja tuottavuustutkimuksen ydin 1980-luvun lopulta alkaen, jolloin Nobel-palkittu Robert Solow sen muotoili: How can we see the computer revolution everywhere but in the productivity statistics (New York Review of Books, 1987). Taustana oli se, että Yhdysvalloissa työn tuottavuuden kasvuvauhti oli hidastunut 1970-luvun alusta alkaen ja oli parin vuosikymmenen ajan keskimäärin vain runsaat 1 prosenttia vuodessa. Viime vuosina tuottavuusparadoksi näyttää ainakin osittain ratkenneen. Yhdysvalloissa tuottavuuskasvu on nopeutunut 1990-luvun puolivälin jälkeen noin kaksinkertaiseksi. Uusin tutkimus osoittaa, että tästä nopeutumisesta noin puolet johtuu ICT:n kasvaneesta käytöstä ja noin neljännes ICT-sektorin muita toimialoja nopeammasta tuottavuuskasvusta (Oliner and Sichel, 2000). Lisäksi monet mikroaineistoja (yritys- ja toimipaikka-aineistoja) käyttävät tutkimukset ovat osoittaneet, että ICT:n käytöllä on ollut selvä vaikutus tuottavuuteen. Merkittävä tulos on myös se, että positiiviset tuottavuusvaikutukset näyttävät lähes aina liittyvän samanaikaisiin organisatorisiin ja toimintatapojen muutoksiin. Tuottavuuden kasvun suhteen esiintyy myös päinvastaisia tuloksia. Gordon (2000) on esittänyt, ettei tietotekniikalla ole ollut vaikutusta työvoiman tuottavuuteen tietokoneita ja kestokulutustavaroita valmistavan teollisuuden ulkopuolella, kun suhdannesyklin vaikutus poistetaan. Hän on esittänyt kaksi mielenkiintoista toteamusta. Ensimmäiseksi, Internet on korvannut monessa tapauksessa yhden välineen toisella, kuten musiikin lataaminen Internetistä korvaa CD-levyn ostamisen. Toiseksi, yritykset ovat usein tehneet investointeja Internetiin vain puolustaakseen markkinaosuuksiaan. Gordon on keskittynyt tarkastelussaan pääasiassa siihen, kuinka kuluttajat hyödyntävät Internetiä. Vaikka hän on tuonut hyvin esille syitä B2C-ratkaisujen epäonnistumiselle, B2B-ratkaisujen tarkastelut ovat jääneet olemattomiksi. Kuitenkin tietotekniikan suurin potentiaali löytyy juuri näistä ratkaisuista. Syyt tuottavuusparadoksiin liittyvät ilmeisesti kolmeen seikkaan: ensinnäkin mittausongelmiin, toiseksi teknologista kehitystä hitaammin eteneviin toimintatapamuutoksiin ja kolmanneksi ICT-pääoman pieneen osuuteen kokonaispääomakannassa. Mittausongelmat koskevat lähinnä palvelutuotantoa, joka on lisääntynyt nopeasti tietotekniikan kehityksen seurauksena. Mittausongelma koskee myös tuotteiden laadun parantumista, jota on vaikea saada esiin perinteisessä kansantalouden tilinpidossa: tuotteiden käyttäjilleen tuottama hyöty on suurempi kuin mitatut tuotantomäärät osoittavat. Organisaatioiden ja instituutioiden muutokset ovat lähes poikkeuksetta hitaampia kuin teknologiakehitys. Tämän vuoksi teknologiainvestointien vaikutukset tuotannon ja tuottavuuden kasvuun näkyvät melko pitkällä viiveellä. On myös osoitettu, että uuden teknologian käyttöönotto saattaa aluksi jopa hidastaa tuottavuuden kasvua. Uutta teknologiaa ei voi useinkaan sovittaa vanhoihin organisaatioihin. ICT-pääoman osuus koko pääomakannasta on kasvanut vasta viime vuosina merkittäväksi. Yhdysvalloissa ICT-investointien kasvu on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen noin % vuodessa ja ICT-pääomakanta lähestyy jo 10 prosenttia kokonaispääomakannasta (Schreyer, 2000). Euroopan maissa ICT-pääoman osuus on vain noin puolet USA:n tasosta. On luontevaa, että pienen pääomakantaosuuden vuoksi ICT:n vaikutukset koko talouden keskimääräiseen tuottavuuskasvuun ovat olleet vähäisiä ja että nuo vaikutukset ovat vasta tulossa esiin. Marginaalituottavuus, jonka ICT-projektien toteuttajat näkevät hankkeissaan ( insinöörituottavuus ) poikkeaa olennaisella tavalla kansantalouden keskimääräisestä tuottavuudesta ( ekonomistituottavuus ). Monissa maissa myös Suomessa ICT:n tuottavuusvaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet ennen muuta ICT-alojen tuotannon ja tuottavuuden kasvuna, ei niinkään ICT:n käytön vaikutuksina. Tieto- ja viestintäteknologiaa valmistavien toimialojen tuottavuuskasvu on tyypillisesti ollut 1990-luvulta alkaen % vuodessa (Lundgren ja Wiberg, 2000). Näin on ollut myös Suomessa. Tuottavuuden kasvu on Suomen teollisuudessa ollut 1990-luvun alun jälkeen hyvin erilaista eri toimialoilla. Tuottavuus on kasvanut erittäin nopeasti elektroniikkateollisuudessa, erityisesti tietoliikennelaitteiden valmistuksessa. Sen sijaan monilla perinteisillä aloilla tuottavuuden kasvu on ollut tuntuvasti hitaampaa kuin lamaa edeltäneenä aikana. Laman aikainen tuottavuuden nopea nousu näyttää monilla aloilla taittuneen nopeasti, joillakin aloilla tuottavuus on jopa alentunut. 5

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot