JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND. Uutta ja raikasta ajattelua 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND. Uutta ja raikasta ajattelua 2"

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Uutta ja raikasta ajattelua 2 Pääkirjoitus Perheyritysten omistusjärjestelyt puhuttivat lokakuun seminaarissa 4 Pääministeri Paavo Lipponen liiton syyskokouksessa 6 Perheyritysten liiton hallitus Ajankohtaista Paulig: 125 vuotta nautinnollisiin hetkiin 11 Yritysesittely Jarmo Pouttu kehittää suomalaista makkarakulttuuria 16 kolmannessa polvessa Uusi sukupolvi Seuraajasukupolven ensimmäinen Johtajuus ja Yhteiskunta 20 -koulutusohjelma päättyi Nuorelle polvelle postituslista 21 Nuori polvi Osingon pääomatulo-osuuden laskeminen yhtiön lunastaessa 22 omia osakkeitaaan Tietoa verotuksesta Toimintakalenteri Uusia jäsenyrityksiä 25 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND

2 Verenkierto on kunnossa Katsoessamme ympärillemme havaitsemme, että uuden sukupolven omistajat ja yrittäjät ovat tulleet mukaan toimintaamme. Heidän ajattelussaan ja otteissaan on juuri sitä, mitä perheyritykset ja sen etujärjestö tarvitsevat - uutta ja raikasta ajattelua. Johtajuus & Yhteiskunta -koulutusohjelman 21 osanottajaa jaksoivat uurastaa 10 koulutuspäivää kuluvan vuoden aikana. Tästä joukosta syntyi eräänlainen liittomme luottamushenkilöreservi. Olen myös pannut merkille, että eri sukupolvet löytävät toisensa liittomme puitteissa. Vanhemman sukupolven kokemusta arvostetaan ja sen uraan liittyviä kasvukipuja ja tuskia halutaan kuulla. Ihailua ei peitellä. Nuoremman sukupolven oikeassa asennossa esiintyvää innostusta ihaillaan yhtä lailla. Se saa liiton sisällä tukea ja ymmärtämystä vanhemmalta sukupolvelta kenties tavalla, jota ei saa kotona. Tässä lienee yksi syy, miksi perheyritysten välinen vuoropuhelu kiinnostaa. Tähän sosiaaliseen ulottuvuuteen meidän on toiminnassamme jatkossa löydettävä uusi vaihde. Hitaasti, mutta varmasti ympäristömme on alkanut ymmärtää ja olla kiinnostunut perheyrityksistä. Varsinkin yhteiskunta on ollut hidas lämpenemään, mutta pääministeri Paavo Lipposen vierailu syyskokouksessamme oli varma merkki siitä, että hän on itse asiassa yksi meistä. Ja kun hän muisteli äitiään Onnisen prokuristina Suomen ensimmäinen naisprokuristi muuten saliin laskeutui lämmin ja sympaattinen, käsinkosketeltavan harras tunnelma. Perheyritysten liiton luottamushenkilötehtäviä ei aluksi pidetty kovin työteliäinä. Todellisuus on kuitenkin vuosien varrella muuttunut aivan toisenlaiseksi. Olemme kehittäneet tietoisesti järjestöllemme odotuksia, joiden täyttäminen onnistuu vain ahkeralla ja vastuuntuntoisella työllä. Siksi luottamushenkilöidemme suuri tehtävä on antaa kasvot ja henki yhteiskunnalliselle vuoropuhelulle. Tulevia tapahtumia: Nuoren polven viikonloppu maaliskuussa JTO:n Corporate Governance -kurssi huhtikuussa Lisää tapahtumista tammikuun jäsenpostituksessa. PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Hirvola, Hanna Ojanpää TAITTO PAINOPAIKKA Axel Digital Oy Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, Helsinki POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki Jukka Helkama jättää koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtajuuden. Jukan järjestelmällisen johtamisen ansiosta liitolla on nyt oma tutkimusohjelma ja työryhmän työ on entistä vakiintuneempaa ja tavoitteellisempaa. Myös Hartwallin Torkel Tallqvist jättää nuoren polven työryhmän. Torkelin itse asiassa pitkä ura tässä roolissa on luonut perustan kenties maailman parhaimmalle next generation vuoropuhelulle FBN-järjestöissä. Viittaan siihen, mitä yllä olen kirjoittanut. Näihin saappaisiin ei ole helppoa astua. Liiton hallituksen jättää myös sen varapuheenjohtaja, edunvalvontatyötä johtanut kauppaneuvos Magnus Bargum. Hänen johdollaan systematisoitiin yhteydenpito ja vuoropuhelu elinkeinoelämän järjestöjen kanssa, avattiin keskusteluyhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ja muodostettiin liitolle edunvalvollinen tahtotila. Perustajajäseniimme kuuluva Magnus jättää seuraajalleen hyvän toiminnallisen perinteen. Ja kasvavat haasteet. Liittomme puheenjohtaja sanoi vuosikokouksen kiitossanoissaan, että tuleva kausi on ehdottomasti viimeinen. Klaus Sohlberg on edustanut liiton johdossa suvaitsevaisuutta, vakautta ja tyyliä, jossa yhdistyy parhaimpiin suomalaisiin perinteisiin kuuluva vastuullisuus ja toisaalta FBN Internationalin perhepiirissä kehittynyt dynamiikka. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että tämä kokemus on vielä käytettävissä. Sitä me nyt tarvitsemme. Olen tämän syksyn seurannut melkoisella sympatialla maailmankokousta valmistelevan Lena Jungellin aherrusta. Kolmen lapsen työssä käyvälle äidille se on aika suuri (= turkulainen superlatiivi) juttu. Lenan työ on vasta alussa, mutta sekin on signaali siitä, mitä luottamushenkilöt tässä järjestössä tekevät: vastuullista, laadukasta, vapaaehtoista ja arvokasta työtä yhteiseksi hyväksi. Vuoden päättyessä kasvot perinteiseen tapaan vaihtuvat ja soihtu siirtyy kädestä käteen. Hallituksen jäsenen tehtävät jättää kaksi päättäväistä naista, Anna Lehtonen Otavalta ja Anja Caspers Vaisalalta. Heille kuuluu kiitos ansiokkaasta hallitustyöskentelystä. Erikoisesti Anja Caspers osasi systemaattisella lähestymisellään psyykata hallituksen hyvin vastuulliseen asentoon maailmankokousvalmisteluissa. Kasvot vaihtuvat myös työryhmien johdossa. TS-Yhtymän (ja Hansaprintin) Timo Ketonen jättää tiedotustyöryhmän puheenjohtajuuden. Timo kylvi suomalaisen yhteiskunnan perheyrityspeltoon sen viestinnällisen siemenen, jonka viljaa lähitulevaisuudessa julkisessa keskustelussa korjaamme. Timon puheenjohtajuuden aikana rakennettiin liitolle viestinnälliset työkalut ja toimintastrategia. Helkaman PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI NETTISIVUT OSOITTEENMUUTOKSET Näillä ajatuksilla haluan kiittää liiton jäsenkuntaa tuesta ja luottamuksesta, luottamushenkilöitä vahvasta työpanoksesta ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä vuodesta Samalla toivotan kaikille rauhallista Joulua perhepiirissä sekä menestystä ensi vuoden ponnisteluissa! 2 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Anders Blom Pääsihteeri PERHEYRITYS

3 Perheyritysten omistusjärjestelyt puhuttivat lokakuun seminaarissa Perheyritykset kokoontuivat 25. lokakuuta Hotelli Kämpiin perheyritysten omistusjärjestelyjä käsittelevään seminaariin, joka toteutettiin yhdessä liiton yhteistyökumppaneiden CapManin ja Mandatumin kanssa. Yhteistyökumppanimme olivat koonneet mielenkiintoisen ja korkeatasoisen ohjelman ja Kämpin Peilisalin arvokkaat puitteet loivat oman tunnelmansa. Seminaari keräsi kaikkiaan lähes 130 osallistujaa, mikä osoittaa, että ohjelma koettiin erittäin kiinnostavaksi. Seminaarin avasi liiton puheenjohtaja Klaus Sohlberg. Pääomasijoittaja mukana perheyritysten omistusjärjestelyissä Perheyritysten omistusjärjestelyistä puhui Mandatum & Co Oy:n johtaja Timo Löyttyniemi. Hänen mukaansa yrityskauppojen määrän odotetaan edelleen kasvavan. Yli rajojen tapahtuvat kaupat ja yhdistymiset tulevat lisääntymään entisestään ja yhä laajemmin käytetään osakkeita maksuvälineenä. Löyttyniemi totesi myös, että pääomasijoittajien rooli tulee korostumaan ja huutokaupat yrityskaupan muotona yleistyvät. Löyttyniemi kiinnitti huomiota muun muassa perheyrityksen omistajien tavoitteisiin. Hän kehotti perheyritysten omistajia miettimään, mikä on yrityksen tavoite, millä ja kenen ehdoilla yritystä kehitetään, pyritäänkö saavuttamaan arvoa vai itsenäisyyttä ja miten saavutetaan mahdollisimman tehokas liiketoiminta sisäisin ja ulkoisin toimenpitein. Pääomasijoittajan roolista perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa kertoi CapManin partneri Tuomas Lang. Hän kuvasi sukupolvenvaihdosta henkisenä, bisnes- ja juridisena prosessina. Lang korosti, että sukupolvenvaihdos on verrattavissa erittäin vaativaan yrityskauppaprosessiin, jossa asiantuntemuksesta on huomattavaa hyötyä. Pitkään toimineilla perheyhtiöillä omistus on usein hajautunut laajalle ja useamman sukupolven kesken. Tämä vaikeuttaa hallittavuutta. Omistuksen tavoitteet voivat olla myös ristiriitaisia aktiiviisten johtoasemissa olevien omistajien ja passiivisten omistajien välillä. Perheyritysten erityisenä vahvuutena Lang mainitsi muun muassa omistajien pitkäjänteisen sitoutumisen yhtiöön. Perheyritykset vaativia Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo on tervetullutta, kun yritys on esimerkiksi niin arvokas, ettei aktiivisilla omistajilla ole varaa lunastaa muiden omistajien osuuksia, vaikka se olisi osapuolten yhteinen toive. Omien pääomien rajallisuus saattaa rajoittaa merkittävien investointien, yritysostojen tai toimialaan liittyvien järjestelyjen toteuttamista. Suvulla ei myöskään välttämättä ole taloudellisia resursseja tai halua merkittäviin lisäsijoituksiin. Osa perheen varallisuudesta on myös järkevää sijoittaa muualle. Toisaalta osa suvusta voi myös jäädä omistuksensa vangiksi. Lang listasi myös CapManin kokemuksia perheyrityksistä. Yrittäjähenkisyyttä hän pitää pääomasijoittajan kannalta myönteisenä asiana. - Perheyrittäjät kehittävät yritystään antaumuksella ja koko sydämellä. Yrityksen traditiot vaikuttavat neuvotteluihin ja päätöksentekoon. Neuvotteluissa yksi tärkeimmistä tekijöistä onkin henkilöiden välisen luottamuksen rakentaminen. Sukupolvenvaihdoksessa on kyse yrittäjien elämäntyöstä, joten neuvotteluihin liittyy usein suuri tunnelataus ja luopumisen vaikeus. - Perheyritykset ovat myös vaativia pääomasijoittajan toiminnan suhteen. Sama kriittisyys on usein myös yrityksen menestyksen takana. Raha ei ole perheyrityksille ratkaiseva tekijä, vaan yrittäjän elämäntyön jatkuvuuden turvaaminen, kuvailee Lang. Pentti Heinonen, Junttan Oy Sukupolvenvaihdos pääomasijoittajan tuella Junttan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Heinonen kertoi perheyrityksensä tarinan savolaisen sutjakkaasti. Yrittäjänä Heinonen seuraa omien vanhempiensa esimerkkiä. Heinosen isä oli 30-luvulla töissä rautatehtaalla Iisalmessa, mutta kyllästyttyään osti kuorma-auton ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi. Sodan jälkeen hänellä oli jo pari kuorma-autoa ja kaivinkonetta. Myös Heinosen äiti toimi yrittäjänä pitäen tekstiililiikettä kylän linja-autoaseman vieressä. Junttan Oy on alansa markkinajohtaja maailmassa. Junttan vie lyöntipaalutuskoneita, porapaalutuskoneita ja hydraulisia järkäleitä yli 40 maahan kaikille mantereille. Se työllistää noin 130 henkilöä ja useita alihankkijoita. Vuoden 2000 liikevaihto oli noin 144 miljoonaa markkaa. Maanrakennusalan yrittämisessä Pentti Heinonen oli mukana jo isänsä yrityksessä 1950-luvulla. Valmistuttuaan ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta, Heinonen palasi Iisalmeen töihin isänsä yritykseen ja kauppakoulun opettajaksi. Pian yrittäminen vei miehen kokonaan ja vuonna 1976 hän perusti Junttan Oy:n. - Seuraavan 15 vuoden aikana mielessä olikin sitten vain Junttan, kertoili Pentti Heinonen yrittämisensä arjesta. Alkuperäisen idean mukaan Junttan Oy:n oli tarkoitus jatkaa maanrakennusalalla. Markkinoilla oli kuitenkin enemmän kysyntää paalutuskoneille ja Heinoset aloittivat niiden valmistamisen 1970-luvun lopulla. Junttan paalutuskone antoi nimen myös koko yritykselle. Kertoipa Pentti Heinonen nimen viittaavan sattuvasti myös juntti -sanaan. Kosijalle vastattiin myöntävästi Yritystoiminta oli menestyksellistä ja Junttanin liikevaihto kasvoi ripeästi. Ensimmäiset vaikeudet yritys kohtasi 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. CapManin kanssa neuvottelut aloitettiin toukokuussa Pentti Heinosen terveys reistaili ja sukupolvenvaihdos oli aloitettu pari vuotta aiemmin. Pentti Heinonen oli siirtynyt hallituksen puheenjohtajaksi ja yhtiön toimitusjohtajaksi oli astunut hänen poikansa Juha Heinonen. - CapMan oli kosija, jolle vastattiin myöntävästi, Pentti Heinonen kuvaili. Heinäkuussa 2000 noin kolmasosa osakkeista ja äänivallasta siirtyi suoralla osakeostolla CapManin hallinnoimille pääomarahastoille. Kaksi kolmasosaa omistuksesta säilyi Heinosilla, Juha Heinosen ollessa pääomistaja. - Ei pojalla ja minulla ole mitään sitä vastaan, että Björn Wahlroos, Sampo Oyj Wahlroos ylisti yhtiöveron hyvitysjärjestelmää Kahvitauon jälkeen kuultiin päivän kenties odotetuin puheenvuoro. Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos aloitti puheensa kiittämällä mahdollisuudesta esitelmöidä hänen sydäntään lähellä olevassa tilaisuudessa. Wahlroosin vauhdikkaan ja mielenkiintoisen puheenvuoron aiheena oli Suomen finanssisektorin tulevaisuus. Päällimmäiseksi nousi viesti: Jos suomalaiset eivät rupea säästämään, heillä tulee olemaan tylsä vanhuus. Wahlroosin mukaan suomalaiset ovat maailman vähiten säästäväistä kansaa. - Säästämiskäyttäytymisen on muututtava. Suomalaiset miettivät, että kyllä joku hoitaa minunkin eläkkeeni ja muut. En tarkoita tätä porukkaa, mutta laajemmin olemme surkealla tavalla varautuneet väestön vanhenemiseen, pauhasi Wahlroos. Suomen nykyistä yhtiöveron hyvitysjärjestelmää Wahlroos pitää hirveän hyvänä järjestelmänä koko Suomelle. - Nykyinen järjestelmä on synnyttänyt suuremmat yhteisöverokertymät ja juuri verohyödyn takia yritysten taseissa on omaa pääomaa. Myös suomalais-ruotsalaisten yritysfuusioiden synnyttämät suomalaiset yhtiöt ovat nykyisen hyvitysjärjestelmän ansiota. Suurista fuusioista vain Nordea on ruotsalainen yhtiö, kertoi Wahlroos. Rocla Oyj: perheyhtiöstä julkiseksi rahoittajien avulla Hallituksen jäsen Kari Jokisalo astui estradille Wahlroosin jälkeen kertomaan Rocla Oyj:n tarinan. Hän siirsi keskustelun makrotaloudesta yritystasolle ja lupasi myös puhua Wahlroosia hitaammin. Jokisalon näkökulma sähkökäyttöisten sisätrukkien ja automaattitrukkien valmistamiseen erikoistuneen Roclan kehitykseen oli rahoittajien ja sijoittajien välistä. - Roclan talous romahti 90-luvun alussa. Yritystä oli johdettu autoritäärisesti ja sen oli pakko saada apua. Ensin kuvaan astui SYP ja myöhemmin CapManin kautta kaksi rahastoa. Auttajat ottivat yhtiössä ohjat käsiinsä ja valitsivat minut mukaan projektiin. Perhe joutui astumaan sivuun, sillä yhteistyöstä ei tullut mitään, kertoi Jokisalo. 4 A J A N K O H T A I S T A yrityksen arvo nousee ja yritys kehittyy. CapManin kautta olemme saaneet yhteyden Helsingin herroihin ja hallitustyöskentelymme on vakiintunut, kuvaili Pentti Heinonen yhteistyötä CapManin kanssa. A J A N K O H T A I S T A 5 PERHEYRITYS

4 Syyskokous keräsi perheyritysväen kuulemaan pääministeriä Perheyritysten liiton hallitus vuonna 2002 Muutosprosessi oli monivaiheinen ja haastava. Hallitustyöskentely ei ollut aina ongelmatonta ja yrityksen vanhat sidosryhmät suhtautuivat aluksi epäluuloisesti. - Hallitusyhteistyö oli välillä ongelmallista. Aina ei tehty yksimielisiä ratkaisuja. Omillaan oli tultava toimeen, sillä johto ei ollut kokenut tekemään päätöksiä, kun kaikki päätökset oli aina tehty yhdessä huoneessa. Tavarantoimittajat alkoivat luottaa, kun tiesivät saavansa maksun, mutta asiakkaat olivat epäluuloisia. Uskoivat vain, että yritys myydään, kuvaili Jokisalo yhteistyön alkutaivalta. Loppu hyvin, kaikki hyvin Herääminen vei Jokisalon mukaan yli kaksi vuotta. Vasta kahden vuoden jälkeen Roclan johto alkoi tajuta, että yrityksellä menee paremmin ja kassassakin oli rahaa. Pääomasijoittajat irtautuivat Roclasta suunnitelman mukaisesti vuonna Yrityksen listautuminen sujui erinomaisesti ja Jokisalo uskookin kaikkien osapuolten olevan tyytyväisiä lopputulokseen. Perhe nauttii osingoista ja sillä on edelleen edustaja yrityksen hallituksessa. Seminaari päättyi asianajaja Jarmo Ikkalan ja pankinjohtaja Mikael Aallon puheenvuoroihin. Asianajotoimisto Hannes Snellmannia edustava Ikkala esitelmöi seikkaperäisesti yrityskauppoihin liittyvistä verotus- ja struktuurikysymyksistä. Pankinjohtaja Mikael Aalto puolestaan herätti keskustelua siitä, miten sijoittaa yrityskaupassa realisoituneet varat. Perheyritysten liiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin Palacessa, Helsingissä 16. marraskuuta. Runsaat 60 henkeä oli saapunut paikalle kuulemaan pääministeri Lipposen puheenvuoroa ja valitsemaan liitolle uutta hallitusta. Laajassa ja monitahoisessa katsauksessaan pääministeri Lipponen korosti euron vakaannuttamaa talousympäristöä, joka mahdollistaa paremman tulevaisuuden. Lipposen mukaan verouudistusta suunniteltaessa on pyrittävä tasapainoiseen kokonaisuuteen, joka myös kannustaisi yritystoimintaan. Sukupolvenvaihdoksissa on tärkeää, ettei kadoteta yritysten tietotaitoa. Pääministerilläkin yrittäjätausta Pääministeri kertoi myös omasta yrittäjätaustastaan ja kokemuksistaan perheyritysmaailmassa. Lipponen totesi yrittämisen olevan kulttuurikysymys. Esimerkiksi Italiassa yrittäminen on elämäntapa. Pääministeri kertoi nauttineensa mieleenpainuvan lounaan Firenzessä Ferragamon perheessä. Lounasta syötiin suuren pöydän ääressä ja koko perhe oli läsnä. Samalla hän sai tutustua Ferragamon perheen sääntöihin, joden mukaan jokainen pöydän ympärillä istuneista perheenjäsenistä saa saman palkan, eivätkä johtotehtävät ole itsestään selvyyksiä. Pääministeri tervehti ilolla kehitystä, jossa yhä useammin tytär jatkaa perheyritystä ja tasa-arvo toteutuu tälläkin saralla. Esimerkkinä pääministeri mainitsi Maarit Toivanen- Koiviston ja Onninen Oy:n, jossa hänen isoäitinsä toimi aikoinaan prokuristina. Klaus Sohlberg, Johanna Lohivesi, Jukka Helkama, Janne Timonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Sole Molander, Jarmo Pouttu Puheensa lopuksi pääministeri Lipponen herkesi muistelemaan isoisäänsä, joka omisti vuosina Kalervo-nimisen hotellin Mannerheimintiellä. Viipurista kotoisin oleva isoisä Anselm Lipponen ryhtyi harjoittamaan hotellitoimintaa myös Viipurissa. Laajennettuaan liiketoimintaansa ravintola-alalle isoisä Lipponen päätyi konkurssiin. Jollakin tavalla yrittäjyys on kulkenut suvussa, koska pääministeri Paavo Lipponenkin on osakkaana yrityksessä. - Yrittämisessä hyvä puoli on itsenäisyys ja vapaus vapaassa markkinataloudessa, kokee yrittäjä-pääministeri. Perheyrittäjälle tärkeää on perhe. Perheen hyvinvointiin halusimme kiinnittää myös pääministerin huomion antamalla hänelle satukirjoja kiitokseksi mielenkiintoisesta puheenvuorosta. Klaus Sohlberg jatkaa Perheyritysten liiton puheenjohtajana Syyskokous valitsi liitolle puheenjohtajan ja hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin jo kolmannen kerran Oy G.W. Sohlbergin hallituksen puheenjohtaja Klaus Sohlberg. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Raute Oyj:n hallituksen jäsen Sole Molander, Paloheimo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Paloheimo ja Pouttu Oy:n markkinointijohtaja ja hallituksen jäsen Jarmo Pouttu. Syyskokouksen päätteeksi nautittiin maittava päivällinen Palacen Unionsalissa. Tunnelma oli lämmin ja keskustelu vilkasta. Lyhyet maljapuheet, puheenjohtajan tarjoama snapsikierros ja varapuheenjohtajan aloittama Helan går takasivat tunnelman välittömyyden. Jälleen tuli todettua, kuinka tärkeitä ovat jäsenten keskinäiset keskustelut ja ajatustenvaihto perheyrittämisestä. Päivällisen päätteeksi Palacen uusiin omistajiin kuuluva, Fazerin sukua edustava Maria Planting kertoi 10. kerroksen tulevasta remontista ja ainakin Unionsalin kellolle löytyi monta ostajaa päivällisvieraiden joukosta. Huutokauppaa ei suurikokoisesta kellosta kuitenkaan järjestetty. Puheenjohtaja Klaus Sohlberg Oy G.W. Sohlberg Ab, hallituksen puheenjohtaja Jukka Helkama Helkama-Auto Oy, hallituksen puheenjohtaja Johanna Lohivesi Atoy Oy, talouspäällikkö Sole Molander Raute Oyj, hallituksen jäsen Martti Paloheimo Paloheimo Oy, hallituksen puheenjohtaja Jarmo Pouttu Pouttu Oy, markkinointijohtaja Pekka Salojärvi Gummerus Oy, kustantaja Janne Timonen Machinery Oy, toimitusjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto Onninen Oy, hallituksen puheenjohtaja Syyskokouksen pöytäkirja ja toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2002 löytyvät liiton kotisivuilta 6 A J A N K O H T A I S T A A J A N K O H T A I S T A 7 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

5 Pääministeri Paavo Lipponen Valtiovallan tervehdys Perheyritysten liiton vuosikokouksessa Talouskasvun nopea hidastuminen tänä vuonna on johtunut maailmantalouden vaikeuksista. Viennin arvo on loppukeväästä alkaen jäänyt joka kuukausi pienemmäksi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Varoitin heikomman kehityksen mahdollisuudesta jo tammikuussa. Viennin kielteinen kehitys on tapahtunut vaikka kilpailukykymme - niin hinnoilla mitattu kuin syvempi reaalinen kilpailukykykin - on ennätyksellisen vahva. Talouskehityksen heikoin hetki saattaa kuitenkin olla jo takana. Kohtalaiset palkankorotukset, veronalennukset ja inflaation hidastuminen tukevat ostovoiman myönteistä kehitystä. Madaltunut korkotaso tekee rahoitusta vaativat hankinnat edullisiksi. Talouskasvu nojaakin tällä hetkellä pitkälti kotimaiseen kysyntään. Kotitalouksien luottamus maan talouden kehitykseen on heikko - uutisia maailmantalouden vaikeuksista siis seurataan. Omakohtaiset havainnot näkyvät sen sijaan luottamuksena oman talouden kehitykseen. Kyselytietojen ohella tästä on osoituksena uusien asuntoluottojen nostojen suuri määrä. Kotitalouksien tietty varovaisuus on kuitenkin lisääntynyt ja säästämisaste nousee tänä vuonna viime vuoden poikkeuksellisen matalalta tasolta. Kokonaisuutena arvioiden kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on velkaantuneisuudella mitaten aivan kohtuullinen. Tämä luo osaltaan pohjaa kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuuksille. Vahvat taseet selittävätkin pitkälti miksi maailmantalouden mustat pilvet ovat etupäässä ajautuneet ohi Suomen. Talouskasvun hidastuminen seitsemän lihavan vuoden jälkeen ei ole katastrofi. Kasvu hidastuu, mutta jatkuu kotimarkkinoiden vetämänä. Lamasta ei ole kyse, mutta ehkä voimme puhua jonkin sortin laantumasta. Kun maailmantalous kääntyy uuteen nousuun, Suomi on siinä mukana eturivissä. Kilpailukykymme on vahva ja tiedossa ei ole yhtään kasvun nopeaa käynnistymistä estävää seikkaa. Alentunut korkotaso helpottaa investointeihin ryhtymistä. Kuten olen viime aikoina usein todennut, nyt on erinomainen aika rakentaa, laajentaa tai saneerata mikäli yrityskohtaiset edellytykset ovat kunnossa. huolimatta, runsaita. Rauhallisempi vaihe investoinneissa pitää kustannukset kurissa. Uudis- ja korjausrakentamiselle on siis tilaa. Hitaamman kasvun oloissa ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että työttömyys kääntyy nousuun. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuoden keskimääräinen työttömyysaste olisi 9,4 prosenttia eli karvan verran tälle vuodelle arvioitua korkeampi. Korkeamman työttömyyden uhkaan vastataan lisäämällä aktiivisia työvoimapoliittisia toimia henkilöllä. Se on täsmätoimi. Hallitus on ollut yksimielinen siitä, että talouspolitiikan yleisasento on tilanteeseen nähden riittävän elvyttävä. Yhdysvalloissa korkotasoa on laskettu nopeasti. Siellä viesti on selvä: korkojen lisäalennuksia tulee kunnes kasvu käynnistyy uudelleen. Euroopan keskuspankki on toiminut varovaisemmin, mutta inflaation hidastuminen on mahdollistanut korkojen laskemisen täälläkin. Kahden jo tehdyn koronalennuksen jälkeen saattaa vielä uusia olla tulossa, kunhan vain inflaatiopaineet saadaan pidetyksi kurissa. Myös kotimainen budjettipolitiikka on nyt elvyttävää. Alentuneiden velanhoitomenojen vapauttamaa liikkumatilaa käytetään panostamalla tutkimus- ja koulutusmenojen ohella muun muassa eräisiin laajoihin liikennehankkeisiin. Näiden päätösperäisten panostusten rinnalla merkittävin elvyttävä sykäys syntyy niin sanottujen automaattisten vakauttajien toiminnasta. Supistuvat verotuotot ja kasvavat työllisyyden hoitomenot tukevat kysyntää. On jo hyvä saavutus, että tässä talouden laantumavaiheessa ei ole jouduttu Suomelle perinteiseen paniikkijarrutukseen. Vuosien menokitkutuksella on saatu aikaan tilanne, missä valtiontalouden suuren ylijäämän uskalletaan antaa supistua. Meillä on nyt vihdoinkin varaa budjettiautomatiikkaan. Hallitus kokoontuu maaliskuussa vahvistamaan valtiontalouden määrärahakehykset. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös nyt päätettyjen työllisyystoimien riittävyyttä. Talouskehitystä seurataan nyt erityisen tiiviisti. Jatkuvuus on keskeistä talouspolitiikan linjassa. Jo nyt uskaltaa ennakoida, että hallitus jatkaa kevään päätöksissä passiivisuudesta ei meitä pääse syyttämään. Viime vuosien keskeinen painopiste on ollut osaamispohjaisen kasvun tukeminen. Kansainvälisten arvioiden mukaan kasvuedellytyksemme ovat kansainvälisissä vertailuissa maailman parhaat. Näin ovat viime aikoina todistaneet World Economic Forum, Michael Porterin tutkimus ja monet muut. Mitä tärkeintä, tarkasteluissa ei ole vain kysymys peruutuspeiliin katsomisesta. Suomella katsotaan erityisesti olevan hyvät kestävän kasvun edellytykset. Emme ole arvioijien mukaan vielä realisoineet kasvupotentiaaliamme. Suomen hyvä kilpailukyky ei ole sattuman sanelema. Olemme panostaneet kahden viimeisen vuosikymmenen aikana innovaatioihin ja uuteen teknologiaan. Suomi oli vielä 1980-luvun puolivälissä tutkimukseen ja tuotekehityksen suhteen melko vaatimaton maa. Tavoitteeksi asetettiin tuolloin tutkimus- ja tuotekehitysmenojen bruttokansantuoteosuuden nostaminen 2,2 prosenttiin. Tavoite todettiin pian alimitoitetuksi. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen suhde kansantuotteeseen on kivunnut jo yli maagisena pidetyn kolmen prosentin rajan. Myös koulutusjärjestelmä on pystynyt vastaamaan melko hyvin teknologian kehittämisen haasteeseen. Koulutus onkin ollut tutkimuksen ja tuotekehittelyn rinnalla toinen erityinen huolenpidon kohde. Varsinkin nuorten ikäluokkien koulutustaso on kansainvälisesti korkea. Näyttää myös siltä, että nuorten opiskeluhalukkuus on säilynyt kansainvälistä keskitasoa laajempana. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää tulee ajankohtaiseksi monessa pien- ja perheyrityksessä sukupolvenvaihdos. Koko kansantalouden tasolla on syytä kantaa huolta siitä, ettei yrityksiin vuosien varrella kertynyt tieto-, taito- ja muu pääoma valuisi hukkaan. Myös inhimillisellä tasolla on monesti kysymys koko elämäntyön jatkumisesta. Hallitus on myös hallitusohjelmaan otetun nimenomaisen kirjauksen myötä sitoutunut edistämään sukupolvenvaihdoksia. Tähän liittyen on eduskunnalle annettu esitys 8 nykyistä vakaata linjaa, joka on tehnyt päätetyt elvytystoimet perintökaaren niin sanottua suosiolahjaa koskevien 9 Investointien kasvu on hidastumassa, vaikka teollisuusinvestoinnit ovat edelleen, suhdanteiden heikkenemisestä mahdollisiksi. Vaikka aktiivisten suhdanneliikkeiden suhteen ollaan suomalaisessa talouspolitiikassa oltu varovaisia, säännösten uudistamisesta sekä lievennetty perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä. PERHEYRITYS PERHEYRITYS

6 Lisäksi Finnveran niin sanottu perustamislaina on muutettu yrittäjälainaksi tämän vuoden syyskuun alusta. Sitä voidaan käyttää myös sukupolvenvaihdoksiin perinteisen yritystoiminnan laajentamisen rinnalla. Kun yritystoiminnan jatkaja entistä harvemmin näyttää löytyvän perheen sisältä, on tarpeen myös rohkeasti etsiä uusia keinoja yritystoiminnan jatkamisen edistämiseksi. Erilaisia malleja mestari-, kisälli- ja oppisopimusyrittäjyydestä onkin syytä tervehtiä ilolla ja myös edelleen jalostaa. On ollut rohkaisevaa kuulla, että yhä useammin yrityksen johtoon astuu perheen tytär yrityksen siirtyessä nuorempien käsiin. Tasa-arvo etenee myös tällä rintamalla. Valtioneuvoston piirissä toimivalle talousneuvostolle luovutettiin keskiviikkona raportti syrjäytymisestä. Syrjäytymisongelma voi hoitamattomana muuttua sekä suureksi sosiaaliseksi- että työvoimaongelmaksi. Osaavista ja työhön kelpoisista nuorista voi tulla pula suurten ikäluokkien siirtyessä pois työvoimasta. Nuorten keskimäärin vahvaan koulutuspohjaan liittyy siis myös ongelmia. Ikäluokka uhkaa jakautua hyvin koulutettuun suureen enemmistöön ja syrjäytyvään vähemmistöön. Aivan liian suuri osa ikäluokasta keskeyttää opintonsa tai muutoin ajautuu syrjään oppimisesta ja ammattiin kehittymisestä. Kun elinkeinoelämässäkin asiasta on ymmärretty kantaa huolta, ongelman lievittämiseksi voidaan löytää ratkaisuja. Aina ei ole kysymys rahasta, paljon on tehtävissä yhteistyötä kehittämällä. Eräs etenemissuunta voisi olla oppisopimuskoulutuksen ja muun työssä tapahtuvan oppimisen kehittäminen. Luokkamuotoinen opiskelu ei ilmeisestikään sovi kaikille. Perheyritykset edustavat ehkä tavanomaista voimakkaammin jatkuvuutta ja pitkäkatseisuutta. Tämän vuoksi järjestöönne kuuluvilla yrityksillä saattaisi olla tässä tulevaa työvoimapulaa ja sosiaalista hätää ehkäisevässä hankkeessa tärkeä rooli. Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto ja pääministeri Paavo Lipponen Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä? Täyttääkö joku vuosia? Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleja. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 25. helmikuuta mennessä. Lisätietoja Päivi Hirvola, puh , tai sähköposti: 125 vuotta parhaita laatutavaroita kuluttajien tarpeisiin - Tietysti Pauligin Y R I T Y S E S I T T E L Y Gustav Pauligin vuonna 1876 perustamasta kolonian tavarain tuonti- ja tukkuliikkeestä on 125 vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt kansainvälinen elintarvikealan yritys. Merkkituotteiden, laadun ja nautinnon takeena on ollut - ja tulee jatkossakin olemaan - ammattitaitoinen sekä eteenpäinvievä tuotekehitys ja innovatiivisuus. Yrittämisen taito ja ilo. Höyrylaivalla uuteen maahan Gustav Paulig syntyi kauppapuutarhuri Philipp Pauligin perheeseen Lyypekissä vuonna Useiden tuon ajan liikemiesten tavoin Gustav kouluttautui paikallisessa kauppahuone Piehl & Fehlingissä, joka myi Suomeen siirtomaatavaroita ja etenkin kahvia. Neljän vuoden aikana Gustav sai käytännön opetusta muun muassa vaativassa kahvikaupassa. Ahkera ja tunnollinen nuorukainen sai hyvät suositukset, kun Nokian patruuna Fredrik Idestam tarvitsi kielitaitoista konttoristia. Kun kutsu Nokia-yhtiöön kävi, 21-vuotias nuorukainen matkusti höyrylaivalla Suomeen - ja jäi sille matkalle. Jo Suomeen tullessaan Gustav haaveili oman yrityksen perustamisesta. Kun Nokia siirsi pääkonttorinsa myynti- ja kuljetusyhteyksien vuoksi Helsinkiin vuonna 1873, Gustavkin muutti pääkaupunkiin. Helsinki eli juuri siihen aikaan kasvunsa alkua. Myös yleiset olosuhteet yrittämiselle olivat entistä suotuisammat. Puunjalostusteollisuus kehittyi nopeasti 1870-luvulla, sillä Saksan ja Ranskan sodan jälkeiset suhdanteet suosivat sahatavaran vientiä. Suomi saattoi vihdoin lisätä tuontiaan. Ajoituksen mestari Helsingissä Gustav Paulig tutustui menestyviin kauppiaisiin, joista monet olivat hänen laillaan maahanmuuttajia. Vuonna 1876 venäläissyntyinen Paul Sinebrychoff auttoi nuorta miestä lainaamalla hänelle rahaa oman yrityksen perustamista varten. Kesäkuun 1. päivänä Gustav ilmoitti Uudessa Suomettaressa ja Hufvudstadsbladetissa avanneensa liikkeen, joka tarjosi asiakkaille Kolonian-tavaroita suurissa määrin ja Toimitusasioita. Liike oli ajalle tyypillinen kahvin, sokerin, kuivattujen hedelmien, riisiryynien, suolan ja mausteiden tukkuliike. Pian oli selvää, että niin ajankohta kuin tavaravalikoima olivat oikeita. Raakakahvia myytiin aluksi säkeissä ja pusseissa. Gustav uskoi kuitenkin, että valmiiksi paahdettu kahvi toisi suuren helpotuksen perheenemännän työhön. Vuonna 1904 Paulig perusti Suomen ensimmäisen paahtimon. Se oli alku teolliselle toiminnalle, joka nyt on yrityksen runko. Pauligin kahvit olivat ensimmäisiä suomalaisille markkinoille tulleita merkkitavaroita luvun lopulla paahdetun kahvin suosion kasvu ja ensimmäisten tuotemerkkien synty - muun muassa Juhla Mokka ja Presidentti toivat yrityksen laajan yleisön tietoisuuteen. Gustav Pauligin laadun takeeksi suunnittelema liikemerkki hyväksyttiin vuonna Suomalaisen naisjohtamisen tienraivaaja Kun Gustav Paulig kuoli vuonna 1907, konsulinna Bertha Paulig otti ainoana omistajana yrityksen johdettavakseen. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 kaikki kauppatiet katkesivat. Kauppasulku kohtasi kovimmin juuri tuontikaupan parissa työskenteleviä. Kahvikauppa supistui kymmenekseen samalla kun siirtomaatavaroiden myynti oli muutenkin pientä. Tuontikauppa palautui normaalille tasolle vasta 1920-luvulla. Pauligilla ei kuitenkaan laitettu käsiä ristiin kauppasulun ja tavarapulan aikana, vaan Bertha Paulig luotsasi yrityksen vaikeiden vuosien läpi. Vuonna 1919 Bertha Paulig muodosti kauppahuoneesta osakeyhtiön, jonka kaikki osakkeet kuuluivat hänelle sekä perheen lapsille. A.B. Gustav Paulig O.Y:n toimitusjohtajaksi valittiin perheen toiseksi vanhin poika, Eduard Paulig. Hän lunasti muutaman vuoden kuluttua osakkeet sisaruksiltaan ja alkoi voimakkaasti kehittää yritystä PERHEYRITYS PERHEYRITYS

7 Sodan jaloissa yritystä eteenpäin Kansainvälisille markkinoille Perheyrityksen voima Kansainvälinen ja kielitaitoinen Eduard solmi 20-luvun loppupuolella yhteistyösopimuksia eteläamerikkalaisten kahvintuottajien kanssa. Kauppasuhteet loivat pohjan yhtiön tulevalle ostotoiminnalle ja luottamuksellisille suhteille. Suomessa tuotteet pakattiin tyylikkäisiin kuluttajapakkauksiin ja kuluttajaa opastettiin mainoksissa hyvän kahvin salaisuuksiin. Korkealaatuiset tuotteet palkittiinkin tulevina vuosikymmeninä lukuisilla palkinnoilla ja myyntikonttori-verkosto laajeni koko maan kattavaksi. Eduard Pauligin aikana tuotevalikoimasta jäivät pois mm. sokeri, jauhot ja suolat. Vuonna 1936 yhtiön iskulauseeksi tuli legendaarinen Tietysti Pauligin. Rauhalliset ajat jäivät kuitenkin lyhyeksi, kun talvisota syttyi Pauligin pääkonttori siirrettiin Kokkolaan pommituksilta turvaan. Kahvin valmistus tyrehtyi ja Pauligilla ryhdyttiin tekemään kahvin vastiketta rukiista ja ohrasta. Yrityksessä aloitettiin myös pakasteruokien toimitukset Suomen armeijalle. Pauligin pakasteteollisuus kehittyi 1940-luvulla ja tuotevalikoimaan tuli niin valmisruokia kuin marjaseoksiakin. Sodan jälkeen Pauligin jäätelöpuikkoja ja -pikareita löytyi kauppojen pakastelokeroista ja pakastetuotteiden kysyntä kokonaisuudessaan kasvoi. Pakastetuotteiden aikakautta kesti Pauligilla aina 1980-luvun loppupuolelle asti, jolloin konserni päätti keskittyä kahviin ja mausteisiin. Mainonnan mestari Sodan loputtua yrityksen johtoon siirtyi Henrik Paulig, joka toi ulkomaanmatkoiltaan yritykseen uusia ajatuksia. Jälleenrakennuksen hengessä, vuonna 1950, valittiin ensimmäinen oikea Paula-tyttö, josta kasvoi vuosien varrella suomalaisen mainonnan tunnetuin hahmo. Pula-aika oli ohi ja ylellisyystavarat sekä uudet tuotteet saapuivat Suomeen. Pauligilla aloitettiin uudestaan aidon kahvin paahtaminen. Lasten riemuksi Pauligin kahvipaketteihin ilmestyi autojen keräilykuvia - markkinaosuus jatkoi kasvuaan luvun alussa Paulig yhdisti voimansa Ruotsin johtavan mausteyrityksen Nordfalks AB:n kanssa, jolloin Santa Maria -maustetuotteet tulivat osaksi yhtiön tuotevalikoimaa. Mausteiden rinnalle ovat sen jälkeen nousseet etniset ateriatuotteet ja -konseptit, Santa Maria TEX MEX sekä -Spicy World -tuotemerkit. Vuosituhannen vaihtuessa Pauligin omistus nimensä Santa Maria AB:ksi vaihtaneessa yrityksessä on noussut 70 prosenttiin pääomasta. Syksyllä 2000 konserni otti merkittävän askeleen Eurooppaan ostamalla viidenneksen saksalaisesta maustejätistä Fuchs Gewürze GmbH:sta. Tänään etnisten maustetuotteiden kasvu Euroopassa on % vuodessa. Pauligille uusia markkinaulottuvuuksia sekä kahvi- että maustepuolella ovat Baltia ja Venäjä valtaisine kasvumahdollisuuksineen; esimerkiksi Eestissä Paulig on sekä mauste - että kahvituotteiden markkinajohtaja. Suomi on jo perinteisestikin kahvin kotimarkkina. Kansainvälistymisen myötä kahviloista on tullut trendikkäitä tapaamispaikkoja. Pauligin perinteisten kahvien rinnalle ovat ilmestyneet erikoiskahvit, kuten tummapaahtoiset espressot ja alkuperämaakahvit. Uudet trendit ja tarjonnan monipuolistuminen ovat tuoneet uusia osaamishaasteita hotelli-, ravintola- ja kahvila-alan ammattilaisille. Pauliginstituutti kouluttaa tänään muun muassa trendikahvien valmistukseen päteviä baristoja ja opastaa ammattilaisia etnisten keittiöiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Pauligin 125-vuotisjuhlavuosi huipentui kesäkuussa juhliin, joihin osallistuivat niin oma henkilöstö, omistajat kuin asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Kuluttajat ovat voineet kohdata 125-vuotiaan Pauligin sekä eri puolilla Suomea ja Eestiä järjestetyissä maustenäyttelyissä että tuotteiden välityksellä. Vuonna 2001 Pauligin johdossa istuu perustaja Gustav Pauligin pojanpojan poika, Bertel Paulig. Hänen lisäkseen yhtiön operatiiviseen toimintaan osallistuu suvun jäsenistä veli Eduard Paulig. Hallituksen kuudesta jäsenestä kolme kuuluu Pauligin sukuun. Ensimmäisen kerran Bertel Paulig tuli perheyrityksen palvelukseen kesällä Toimin silloin tullausosastolla kesäapulaisena ja kiersin Helsingin satamissa ottamassa näytteitä kahvisäkeistä. Raakakahvin tuoksu ja laatu ovat Bertel Pauligille edelleen tärkeitä asioita. Kun hän vuonna 1982 siirtyi vakituiseksi pauligilaiseksi hänen työhuoneensa sijaintipaikaksi tuli luontevasti tuotantoa lähinnä oleva huone. - Haluan olla lähellä tuotantoprosessia; käyn usein haistelemassa ja maistelemassa sekä raakakahvipapuja että juuri paahdettua kahvia, hän toteaa kahvikuppi kädessään. Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig näkee yrityksen säilymisen perheyrityksenä tärkeänä. Bertel Paulig - Pauligin suku on perinteisesti hyvin läheinen ja yhtiömme toimii sen kokoavana voimana. Lisäksi perheyrityksenä pystymme kantamaan vastuumme henkilökunnasta haluamallamme tavalla. Myös omassa asemassani, osakkeenomistajana yrityksen johdossa, vastuukysymys nousee tärkeäksi. Lisäksi nopea ja pitkäjänteinen päätöksenteko ovat Bertel Pauligin mielestä yksityisen yrityksen keskeisiä valtteja kilpailussa monikansallisia pörssiyhtiöitä vastaan. Perheyrityksessä olennaiseksi nousee myös suvun asemasta huolehtiminen. Yhtiöön perustettiinkin jo 1950-luvulla perheneuvosto, förtroenderåd. - Perheneuvosto perustettiin järjestämään yhtiön osinkopolitiikka ja omistusjärjestelyt sen ajan ankara verotus huomioiden. Neuvoston jäsenet päättävät edelleen paitsi edellä mainituista asioista, myös muun muassa johdon nimityksistä että hallituksen kokoonpanosta. Paulig-konserni on ollut Perheyrityksen liiton jäsen yhdistyksen toiminnan alusta lähtien. Bertel Paulig oli itse liiton käynnistämisvaiheessa yksi aktiivisista voimista yhdessä Peter Fazerin, Mylle Jouhkin ja Olli Reenpään kanssa. Perheyritysten liiton kolme tärkeintä tehtävää ovat hänen mielestään edunvalvonta, nuoren sukupolven koulutus sekä jäsenten ymmärrys siitä, että he eivät ole yksin ongelmiensa kanssa. - Olemme saaneet liitossa aikaiseksi keskusteluyhteyden, mikä on erittäin tärkeää sekä liiton että jäsenyritysten toiminnan kehittämisen kannalta, hän kiteyttää. Pauligin uusi, Pohjoismaiden suurin paahtimo, vihittiin käyttöön keväällä 1968 ja maailman parhaiden kahvinautintojen symboli kultainen kahvikuppi ilmestyi kahvipakkausten kylkeen luvun alussa Paulig keskittyi elintarvikkeiden tuotantoon. Eri puolella maata sijaitsevat konttorit ja varastot lakkautettiin ja myyntitoiminta hoidettiin keskitetysti Helsingistä käsin. Vastuu tuotteiden jakelusta siirtyi tukkukaupalle. Kuluttajia palvelemaan perustettiin Kuluttajaneuvontaosasto, Paula-palvelu. Ruokaohjekirjaset ja neuvontaillat antoivat suomalaisille uusia ideoita ja makuja ruokakulttuuriamme rikastuttamaan. Paulig on Suomen johtava kahvi- ja maustealan yritys, joka toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltiassa ja Venäjällä sekä sen lähialueilla. Yrityksen liikevaihto vuonna 2000 oli 190,73 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 435. Konsernin tunnetuimpia merkkituotteita ovat Juhla Mokkaja Presidentti-kahvit sekä Santa Maria -maustetuotteet. Yritys on perustettu 1876 ja se juhlii 125-vuotista taivaltaan vuonna Suvun jäsenet yrityksen johdossa: 12 Gustav Paulig Bertha Paulig Eduard Paulig Henrik Paulig Bertel Paulig PERHEYRITYS

8 Perheyritysten liitosta on tullut kypsä yhteisö Kilpailu pitäisi ymmärtää lopettaa yhteisen intressin nimissä, kommentoi Bargum. Kypsä yhteisö, kiteyttää kauppaneuvos Magnus Bargum Perheyritysten liiton nykytilan. Se on komplimangi mieheltä, joka lokakuussa 1996 perheyritysten perustamista pohtineessa neuvottelussa asetti hyvin kriittiset reunaehdot koko hankkeelle. Eikä hän puhunut tuolloin vain omasta puolestaan. Hän tiesi, mitä tietä perheyritykset joutuisivat lähitulevaisuudessa kulkemaan. Ja hän lähti tälle matkalle. Bargum on ollut rakentamassa Perheyritysten liittoa ajatuksesta systemaattiseksi vaikuttajaksi. Vuodenvaihteessa hän jättää liiton toiseksi tärkeimmän luottamushenkilötehtävän ja siirtyy taustalle. Hän olisi tehnyt sen jo aiemmin, mutta asia kutsui parhaita voimia vastuuseen. Bargum on perheyritysten edunvalvonnan strategisen ajattelun keskeisiä arkkitehteja arkipäivän näkijä, jolla on pääsy tasavallan laajempiin kammareihin. Olennaista Bargumissa on, että häntä kuunnellaan. Olet ollut mukana Perheyritysten liiton rakennustyössä aivan alusta alkaen perustajajäsenestä varapuheenjohtajaksi. Miten luonnehdit kuljettua polkua? Mitä on saavutettu? Ja mitä jäi saavuttamatta? - Liitto on kehittynyt kypsäksi yhteisöksi hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Toiminnan piiriin otettiin alun alkaen juuri niitä aiheita, jotka nyt huomattavasti jalostettuina esiintyvät laajemmassa keskustelussa. Myönteisenä näen nuoren polven toiminnan, joka antaa myös tulevaisuudessa eräänlaisen olemassaolon oikeutuksen koko liiton toiminta-ajatukselle, sanoo Bargum. - Perheyritys-professuuri antaa vankan pohjan tutkimus- ja koulutustoiminnan edelleen kehittämiselle. Edunvalvonnassa on onnistuttu asemoimaan perheyritykset yhteiskunnassa. Liittomme koetaan asiantuntevana ja edustavana yhteisönä. Yhteistyö etujärjestöjen kanssa on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Bargum on hyvin sinut itsensä kanssa. Hänellä ei ole julkisuus- tai esiintymiskomplekseja hänellä ei ole tarvetta julkisuuteen, eikä häneltä puutu kokemusta elinkeinoelämän järjestöistä. Kun hän esiintyy, hän valmistelee asiat hyvin huolellisesti. Esimerkillisesti. - Pelkistetysti sanottuna olemme nousseet jälleen maan pinnalle. Perheyritysten identiteettiä on rakennettu menestyksellä ja kuva niistä on muodostunut positiiviseksi. Varsinkin viime aikoina teema näyttää olevan kaikkien huulilla. Aikanaan hallitusohjelman maininta oli ratkaisevan tärkeä, lainsäädäntöä on sen perusteella syntynyt, joskin vähemmän kuin olisi toivonut. Meitä kuunnellaan nyt eri korvalla kuin aikaisemmin, erittelee Bargum. - Pohja on nyt rakennettu tulevaisuuden saavutuksille. Toiminta on ollut hyvin määrätietoista, vastuun ovat ottaneet yritysten edustajat itse, jotka ovat osallistuneet erinomaisen aktiivisesti. Hallintoa on pidetty pienenä. Toisaalta, ilman ammattimaista otetta toiminnan johtamisessa, tuskin olisimme onnistuneet näin hyvin, arvioi Bargum. Mitä haasteita perheyrityksillä on edessään 3-5 vuoden perspektiivillä? - Sukupolvenvaihdokset ovat kaikkialla esillä. Sotaa käyneen sukupolven lapset ovat nyt vuorossa luopua, ja tämän sodanjälkeisen polven odotukset ja vaatimukset oman eläkeaikansa suhteen ovat paljon korkeammalla kuin heidän isiensä ja äitiensä. Tämä ei mitenkään helpota sukupolvenvaihdosten läpivientiä tässä tilanteessa, jossa osakkeiden verotusarvot ovat nousseet jyrkästi verrattuna edelliseen sukupolvenvaihdokseen. Magnus Bargum viihtyy taustalla. Hänen puheensa vaikuttaa pelkistetyn itsevarmalta. Mitä enemmän hän puhuu, sen hillitymmäksi, mutta terävämmäksi argumentointi käy. - Samalla korostuu tarve vahvistaa ja syventää kestävien arvojen ja eettisten sääntöjen soveltamista käytännön toimintaan. Omistajasuvun ja yritysten välistä suhdetta on jatkuvasti tarkkailtava ja vaalittava. Johtamisvastuu siirtyy uudelle polvelle, joka kohtaa yhä ankaramman kilpailun yhä avoimemmassa ympäristössä. Houkutus myydä yritystä kasvaa, kansainvälisiä ostajaehdokkaita löytyy entistä helpommin. Yhä kansainvälistyvä yritystoiminta vaatiikin enemmän kokoa, rahoitusta, organisaatiota myös perheyhtiöiltä, sanoo Bargum. - Haasteita tulee olemaan monia, mutta keskeisimmät ovat yritysten luotsaaminen itsenäisinä eteenpäin, yhä kasvavan omistajajoukon (suvun) ja yhtiön välisen suhteen hallinta, ja sukuharmonian ylläpitäminen edessä olevan sukupolvenvaihdoksen läpi, sanoo Bargum. Miten luonnehdit suomalaisen elinkeinoelämän järjestöjen tehtäväkenttää, keskinäistä yhteistyötä ja vaikutusvaltaa asioihin? Onko paljon päällekkäisyyttä? Tehdäänkö turhaa työtä? - Tehtävät ovat suhteellisen hyvin jaetut toimialapuolella, mutta yleisessä edunvalvonnassa esiintyy kyllä päällekkäisyyttä. Tämä onkin usein tarkoituksenmukaista, kunhan koordinointi varmistetaan. Viranomaiset ja poliitikot Bargum hallitsee veropolitiikan. Hänet tunnetaan elinkeinoelämän järjestöissä, joissa häneen luotetaan. - Dialogi poliittisten päättäjien ja järjestöjen välillä toimii, ja järjestöjä kuunnellaan suhteellisen paljon Suomessa verrattuna moneen muuhun EU-maahan. Järjestöille lankeaa tästä syystä myös suuri vastuu siitä, että niiden esittämät asiat ovat oikeita ja hyvin perusteltuja. Uskottavuus ja luotettavuus on kaiken a ja o, kun järjestö tai liitto esiintyy edunvalvonnassa, sanoo Bargum. Olet antanut edunvalvontatyölle varsin paljon omaa ja perheesi aikaa. Sen lisäksi sinulla on johdettavana oma firma ja olet useiden merkittävien järjestöjen johtotehtävissä. Miten ehdit? Miten jaksat? Miten lataat akkuja? - Jos uskoo siihen, että elinkeinoelämän tai jonkin sen osan yhteisten intressien edistäminen edistää myös omaa yritystä, syntyy heti motivaatiota olla mukana. Oman henkilökohtaisen kehittymisen kannalta on varsin merkittävää saada osallistua luottamustehtäviin myös muilla kuin oman yrityksen edustamilla alueilla. Se avartaa horisonttia ja antaa laajaa kosketuspintaa moneen uuteen ja mielenkiintoiseen suuntaan. Kun hän syventyy asiaan, useat veroasiantuntijat saavat vertaisensa kumppanin. Hän ottaa tehtävät hyvin vakavasti. - Kaikki luottamustehtävät ovat omiaan antamaan tarpeellista etäisyyttä muuten helposti liian sisäänpäinlämpiävään arkeen perheyrityksessä, ja niistä hyötyy sillä tavalla myös yhtiö. Sanomattakin on selvää, että ajankäytön suhteen oman yrityksen asiat kuitenkin aina kulkevat luottamustoimien edellä, kertoo Bargum kokemuksella. - Ajankäyttöhän on ennen muuta prioriteettikysymys, aika on niukka luonnonvara. Täytyy vain yrittää myös rentoutua ja pysyä tasapainossa itsensä kanssa. En pelaa golfia, en käy jahdeissa, enkä laskettele talvisin. Kyllä minulle on jäänyt sopivasti aikaa laiskotella - tarpeen tullen - ja olla perheen kanssa viikonloput ja lomat, hymähtää Bargum tyytyväisenä. Jospa hetkeksi työstäsi lakkaisit, sudenkarvasi naulaan nakkaisit. Ja hellittäisit menosi rajun, niinpä kummasti kulkusen kuulisit. Jääjalasten naukuvan luulisit, jo tuntisit pihkan hajua. Perheyritysten liitto toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua! 14 odottavat selkeitä viestejä elinkeinoelämältä, ja ristiriitaiset 15 esiintymiset pilaavat hyvänkin asian. Keskinäinen yhteistyö on periaatteessa hyvää, joskin reviiriajatteluakin esiintyy. PERHEYRITYS

9 Jarmo Pouttu Markkinointijohtaja, hallituksen jäsen Kolmas sukupolvi Syntynyt: 1965 Perhesuhteet: vaimo Eija, lapset Verneri 10 ja Jemina 8 Kotipaikka: Sipoo Koulutus: Yo-merkonomi, ammatillista johtajakoulutusta U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Pouttu Oy Perustettu: 1938 Toimipaikka: Kannus, myyntikonttori Helsingissä Toimiala: Lihateollisuus Liikevaihto: 430 milj. mk (72,32 milj. euroa) Henkilöstö: 430 Päämyyntialueet: suomalainen vähittäiskauppa ja suurkeittiömyynti Itsepäinen tulisielu Jarmo Pouttu on kolmannen polven pouttulainen ja uunituore Perheyritysten liiton hallituksen jäsen. Hän kuvailee itseään itsepäiseksi tulisieluksi, joka leppyy kuitenkin nopeasti oikeudenmukaisuuden, viisauden ja rakkauden edessä. Kaiken takana on nainen Lapsuudesta perheyrityksen kotipaikassa Kannuksessa Jarmo muistaa hyvin isän nopeat lounashetket kotona, verisen valkoisen takin ja lihamiehen lakin, jonka isä ruokailun ajaksi laski keittiön tuolille. Myös perheyrityksen perustajista, isovanhemmistaan Alvi ja Yrjö Poutusta, Jarmo puhuu arvokkuudella ja lämpimästi. - Alvi oli perustajapolvesta se osapuoli, jonka vaikutus ja henki on kestänyt pitkään. Hän vaikutti perheessä aina vuoteen 1992, kun vastaavasti hänen miehensä Yrjö, kuoli jo vuonna Yrjö oli teurastaja ja Alvi suvun ensimmäinen makkarantekijä. Alvi oli koko sukua yhdistävä mummu, joka rakasti jokaisen poikansa lapsia niin kuin omiaan. Alvin perintö laadun on maistuttava suussa, kantaa yhä edelleen Poutun tuotekehitystä eteenpäin, kertoo Jarmo. Alvi Poutun perintöä on myös Jarmon lempiharrastus. Alvi opetti lähes kaikki lapsenlapsensa uimaan, ja uinti on edelleenkin koko suvun yhteinen ja suosituin urheilumuoto. Jarmo on jopa entinen Suomen mestari ikäkausitasolla ja edelleen aktiivinen kunto- ja avantouimari. Perheyrityspiireissä tiedetään myös, että Jarmo on haastanut uintikilpailuun muun muassa merkittävän perheyritystutkijan John A. Daviesin, jonka myös päihitti. Outokummun korkeakoulu Jarmon ura perheyrityksessä on edennyt vaiheittain. Lihateollisuuteen Jarmo tutustui konkreettisesti jo pikku poikana, kun hän oli työntämässä liharuhoja vanhan teurastamon jäähdyttämössä. Nuorena Jarmo oli perheyrityksessä kesätöissä ja 24-vuotiaana hän sai komennuksen Poutun Outokummun yksikköön. Tehtävänä oli sadan hengen erillisyksikön vetäminen, alueellinen markkinointi ja liharaaka-aineen hankinta. Tehtävä oli haastava ja tuota aikaa Jarmo kutsuukin Outokummun korkeakouluksi. 90-luvun puolivälissä Jarmo sai jälleen uuden haasteen ja lähti kehittämään perheyrityksen kansainvälistä toimintaa viennin ja muun kansainvälisen yhteistyön osalta. Samoihin aikoihin Jarmo lähti mukaan myös Pouttu Oy:n tuotekehitykseen. Kaiken tämän ohella hän veti edelleen Outokummun yksikköä aina vuoteen 1997 asti. Vuonna 1997 Outokumpu yhtiöitettiin HK:n kanssa Pouttu Foodsiksi ja Jarmo toimi ensimmäisen vuoden toimitusjohtajana. Keväästä 1998 Jarmo on toiminut Helsingissä ja hoitanut nykyistä tehtäväänsä Pouttu Oy:n markkinointijohtajana vastaten Pouttu-brandin rakentamisesta, tuotekehityksestä ja tuoteryhmähallinnasta. Pouttu Oy:n hallituksen jäsen Jarmo on ollut 90-luvun alusta. Tytäryhtiöiden hallituksissa Jarmo työskenteli Siunaus ja kirous Astumista oman perheyrityksen palkolliseksi Jarmo ei pidä välttämättä helppona. Itse hän tiesi jo etukäteen, että työskentely omassa perheyrityksessä on samanaikaisesti sekä siunaus että kirous. - Aloittaessani johtotehtävissä firma oli kasvanut jo niin isoksi että omistaja-johtajana toimiminen vaati todella paljon. Omistajan, operaatiivisen johtajan ja hallituksen jäsenen roolien pitäminen erillään tuntui aika haasteelliselta, kuvailee Jarmo. Perheyrityksessä puurot ja vellit menevät Jarmon mielestä lahjakkaasti sekaisin, jos on kaikissa rooleissa mukana. - Yleensä on myös paljon alueita, joista perheessä ei ole puhuttu. Esimerkiksi tahtotiloja, jotka liittyvät itse omistamiseen ei ole usein selvitetty. Kun itse tulin perheyritykseen kokopäivätöihin, niin suhde ja näkökulma yritykseen oli hyvin palkkarenkimäinen. Oleellisinta oli oman operatiivisen toiminnan kehittäminen. Muutaman vuoden jälkeen näkökulma muuttui entistä enemmän hallituslähtöiseksi ja siitä olikin hyvin lyhyt matka omistajalähtöiseen tarkasteluun, jonka tunnen tällä hetkellä voimakkaimmaksi suhteeksi, kertoo Jarmo. Oikealla Jarmo Pouttu, vasemmalla 16 toinen musiikimies Kassu Halonen ja 17 hänen elämänkumppaninsa Miia Hämäläinen PERHEYRITYS

10 Jarmo arvostaa suuresti lähipiirissään toimivilta perheenjäseniltä saamaansa tunnustusta. Vaikeimmaksi perheyrityksessä hän on kokenut hillitä itsensä, kun on tiennyt sydämessään olevansa oikeassa Tervetuloa! ja tuntenut, että asialle olisi pian tehtävä jotain, mutta tiennyt samalla, että on voimaton muuttamaan asiaa yksin. Jarmo tiedostaa myös, että perheyrittäjyys ja siihen liittyvä omaisuus on perittyä pääomaa, jonka merkitys saattaa hallita hänen elämäänsä usein liikaakin. - On kuitenkin muistettava, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten puoliso, lapset ja oma arvomaailma. Niitä ei saa uhrata yrityksen alttarille, sillä ne antavat kuitenkin elämälle eniten, tulevaisuuden ja toivon. Aviopuolisotkin töissä perheyrityksessä Pouttu Oy:ssä sukupolvenvaihdos tehtiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Tällöin kolmannen polven serkusten isät, kolme veljestä Arvo, Jorma ja Kauko, siirsivät 80 %:a omistuksesta yhdeksälle serkukselle. Jarmon mielestä siirto onnistui todella hyvin, koska samassa yhteydessä toinen polvi luovutti myös todellisen vallan jäämättä esimerkiksi yrityksen hallitukseen. - He antoivat sekä vallan että vastuun meille. Tällä hetkellä meitä on yhteensä seitsemän omistajaa, jotka myös työskentelemme perheyrityksessä. Suurimman osan aviopuolisotkin ovat yrityksen palveluksessa. Toimitusjohtajana toimii Risto Pouttu, joka on myös yrityksen hallituksen jäsen. Operatiivisesta johdosta Riston ja minun lisäksi hallituksessa istuu myös tuotanjohtajamme ja Riston veli Ilkka Pouttu. Poutun perheen perheneuvosto on toiminnut virallisesti noin kolme vuotta. Perheneuvoston puheenjohtajana toimivan Jarmon mukaan neuvosto on tällä hetkellä uudelleenorganisointi- ja kehittämisvaiheessa. Pouttu Oy:n neljäs polvi koputtelee jo ovelle. Perheen organisoitumisen konkreettisimpana hyötynä Jarmo pitääkin sitä, että perhe on saanut pikku hiljaa aloitettua omistajuuteen liittyvien kipeiden asioiden tarkastelun. Fazerin Reilu-leipää Heinzin Curry-majoneesia Lehtisalaattia + esim. tomaattia Poutun Ohuen Ohut -leikkelettä (Kalkkunafile, Possunpaisti, Savukinkku tai Olutleike) Voitele leipien väliin ohut kerros rasvaa ja Heinzin Curry-majoneesia. Lisää lehtisalaattia, tomaattia ja Ohuen Ohut -leikkelenyyttejä maun mukaan. Laita leivät yhteen ja leikkaa kahtia kulmasta kulmaan. Kolmioleipä à la J. Pouttu Liiteriteurastamosta terveellisemmän makkarakulttuurin kehittäjäksi Yli 60 vuoden aikana pienestä Poutun liiteriteurastamosta on kasvanut yksi Suomen merkittävimpiä makkarataloja, jonka tuotemerkki on lähes jokaiselle suomalaiselle makkaransyöjälle tuttu. Viime vuosina yritys on siirtynyt lihanjalostajasta suomalaisen makkarakulttuurin kehittäjäksi ennen kaikkea terveellisemmän makkaran puolella. Jarmon mielestä perheyrittäjyys itsessään ei takaa positiivista tulevaisuutta yritykselle. Oleellisempaa on, miten nykyinen omaisuusmassa saadaan tuottamaan entistä paremmin lisäarvoa kaikille sen sidosryhmille. - Suomalainen lihateollisuus on ollut melkoisen muutoksen kourissa EU-jäsenyyden jälkeen. Uuteen toimintaympäristöön tultiiin lähes valmistautumattomana ja ylikapasiteetista kärsinyt teollisuus valmisti hyvin samanlaisia tuotteita samanlaisille markkinoille. Kilpailutilanne on ollut Jarmon mielestä hyvin epäterve ja hänen mielestään alan eri yrityksillä ei juuri ole ollut mitään tarkempaa asemaa markkinoilla. Kilpailun kiristyminen on kuitenkin pakottanut yritykset miettimään yhä tarkemmin omia strategioitaan ja asemiaan. - Peruslähtökohdat tulevaisuuden haasteisiin ovat Poutulla kunnossa. Olemme hioneet toimintaamme sekä rakenteellisesti että muunkin toiminnan osalta iskukuntoon, koska tiedämme että kilpailu tulee kovenemaan entisestään. Poutun vahvuutena ovat laadukkaat, turvallisiin raakaaineisiin pohjautuvat tuotteet, joiden menekkiä edistää lähes kaikille suomalaisille tuttu makkaramerkki Pouttu, joka nykyään yhdistetään merkkinä myös terveellisempään makkaraan, Jarmo listaa yrityksen vahvuuksia. Musiikkimies liiton hallitukseen Perheen, perheyrityksen ja uinnin lisäksi Jarmon sydäntä lähellä on musiikki. Hän soittaa poikkihuilua ja saksofonia ja kuuntelee musiikkia jazzista gospeliin. - Musiikki on todella tärkeä osa elämääni. Tyttöni Jemina usein sanookin, että kun iskä on kotona, niin aina soi, kertoo Jarmo. Lisäksi Jarmo treenaa kuntosalilla ja tunnustautuu myös fanaattiseksi laskettelijiaksi. Jarmo toimii myös Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen miestyöryhmän jäsenenä. Perheyritysten liitto on auttanut Jarmoa näkemään perheyrittäjyyttä hiukan erilaisin silmin kuin ennen. Kuluvana vuonna hän on ollut mukana seuraajasukupolven Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelmassa. Kanssakäyminen muiden yrittäjien ja omistajien kanssa on auttanut Jarmoa ymmärtämään sen tosiasian, että haasteet ja perusongelmat ovat pääosin hyvin yhteneväisiä. Erityisen tärkeänä Jarmo pitää sitä, että liitto on panostanut jäsenten neuvontaan ja koulutukseen myös hyvin kipeissä ja vaikeissakin asioissa. - Liitolla on myös merkittävä painoarvo suomalaisessa yhteiskunnassa, jos ja kun sitä osataan viisaasti käyttää perheyrittäjien hyväksi, toteaa Jarmo. Perheyritysten liiton hallituksen uutena jäsenenä Jarmo pitää tärkeänä, että jo olemassa olevat hankkeet ja työryhmien tehtävät saatetaan loppuun ja niitä kehitetään edelleen. Myös ongelmallisten asioiden esille ottamista pitää jatkaa rohkeasti. - Liiton tulisi jatkaa todellisten työkalujen tarjoamista jäsenilleen seminaarien ja koulutuksen muodossa. Vaikuttaminen esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon tulisi osaltaan kanavoida myös suoraan päättäjille, jos aihe ja asia ovat sentyyppisiä että eteneminen vaatii suoraa kommunikointia ja terävyyttä. Kuitenkaan perinteistä yhteistyötä muiden, jo hyväksi havaittujen etujärjestöjen kanssa ei tule unohtaa, vaan kehittää edelleen, pohtii Jarmo. Toimintakalenteri 2002 Tammikuu Pääsihteerikirje 1/2002 Helmikuu Perheyrityslounas Maaliskuu Kansallinen tutkijatapaaminen Nuoren polven viikonloppu Perheyrityskirja ilmestyy Jäsenlehti Huhtikuu Naisverkoston tapaaminen JTO:n Corporate Governance -kurssi: Onnistunutta hallitustyöskentelyä Toukokuu Kevätkokous, seminaari ja päivällinen, Turku Pääsihteerikirje Kesäkuu Jäsenlehti Heinäkuu Elokuu Syyskuu Jäsenpalvelu kesälomalla Nuoren polven rapuillallinen FBN Internationalin maailmankokous, Finlandia-talo, Helsinki Pääsihteerikirje Lokakuu Perheyrityslounas Jäsenlehti Marraskuu Syyskokous ja perheyritysjohtajatapaaminen, Hanasaari, Espoo Joulukuu Jäsenlehti PERHEYRITYS PERHEYRITYS

11 Torkel Tallqvist Nuoren polven Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelma päätökseen N U O R I P O L V I Helmikuussa käynnistynyt seuraajasukupolven valmennusohjelma päättyi 12. marraskuuta. 21 hengen ryhmä panosti vuoden aikana kymmenen päivää ammatillisen työnsä ohessa, yhteiskuntamme vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin tutustumiseen. Ohjelman tavoitteena oli valmentaa seuraajasukupolvea toimimaan yhteiskuntavaikuttajana perheyritysten asioissa, sekä kehittämään näin myös omia leadership-ominaisuuksiaan liikkeenjohdossa. Ohjelman aihealueina olivat muun muassa Perheyritysten liiton edunvalvontastrategia, elinkeinoelämän järjestöt ja niiden strategiat, puolueiden ja keskeisten kansalaisjärjestöjen ohjelmat ja uusi johtajasukupolvi, julkisuuden hallinta, EU:n tulevaisuus sekä Suomen kehitysnäköalat Euroopasta käsin. Kaikki sai alkunsa keväällä 2000 Alkuperäinen ajatus ohjelmasta syntyi nuoren polven työryhmässä keväällä Pohdimme ohjelmaa, mikä kiinnostaisi meitä, jo ammatillista johtamiskokemusta omaavia nuoren polven jäseniä, eräänlaista jatkajasukupolven kuumaa ryhmää. Koska tällaisen ryhmän rajoite yleisesti on ajankäytön tiukkuus, ohjelman sisältö kehitettiin niin, että osallistuminen antaisi meille uusia vaikutteita ja uutta perspektiiviä, mikä olisi hyödyksi työssämme myös pidemmällä aikavälillä. Ohjelman houkuttavuuden takaamiseksi pyrkimyksemme oli päästä kosketuksiin sellaisten ihmisten ja paikkojen kanssa, joihin meillä kenelläkään ei muuten olisi pääsyä. Perheyritysten liiton verkosto osoittautui sellaiseksi kontaktiverkoksi, missä tällainen ohjelma oli hyvinkin toteutettavissa. Liiton seniorivaikuttajien Krister Ahlströmin, Mylle Jouhkin, Magnus Bargumin, Klaus Sohlbergin ja muiden myötävaikutuksella sekä pääsihteeri Anders Blomin tarmolla ohjelman piirteet alkoivat selkiytyä viime syksynä. Syyskuussa 2000 laajennettu nuoren polven työryhmä kokoontui valmistelevaan seminaariin hiomaan koulutuksen ohjelmaa. Pitkän viikonlopun aikana ryhmä vieraili Soneran pääkonttorissa, mistä matkaa jatkettiin Kuusamoon. Yksi ohjelman kohokohtia oli tapaaminen ja keskustelut Soneran silloisen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderin kanssa. Soneran senjälkeisiä liiketoiminnallisia käänteitä on ollut tavanomaista kiinnostavampaa seurata, kun kuultiin ja keskusteltiin Relanderin kanssa hänen hulppeista liiketoiminnallisista visioista ja tietoyhteiskuntanäkemyksistään. Yhteiskuntavaikuttaminen perheyritysten näkökulmasta Koulutusohjelman johdantojakso keskittyi Perheyritysten liiton toimintaan ja siihen, miten elinkeinoelämä vaikuttaa tänään Suomessa ja Euroopan unionissa. Mielestäni jakson sangen selvä yleisviesti oli, että, jos perheyritykset haluavat tavoitella jotain enemmän kuin sympatiaa, on yhteisömme syytä määrätietoisesti itse nostaa meille keskeiset asiat hyvin perusteluin niille asialistoille, missä asioista puhutaan ja päätetään yhteiskunnassamme. Kahden päivän Brysselin ohjelmaan mahtui rautaisannos EU-asiaa ja monta eri näkökulmaa unioniin vaikuttamisesta ja toisaalta unionin vaikutuksista jäsenvaltioihin. Toukokuussa Brysseliin lähdettäessä vaikutelma EU:sta oli etäinen, eikä kuva matkan seurauksenakaan muuttunut merkittävästi. Jakson pääanti itselleni oli ymmärtää, mitä kanavia pitkin ja millä pelisäännöillä unioniin voi vaikuttaa. Selkeästi jäi sellainen kuva, että vaikuttaminen EU:ssa on mahdollista ja se on tekijä, mitä ei tulisi sivuttaa liiketoiminnallisessa ajattelussa. Monessa suhteessa jäi kuitenkin sellainen vaikutelma, että EU saa suhteettoman paljon huomiota mediassa monella osa-alueella, missä EU:n todellinen painoarvo kansallisella tasolla on vähäinen. Kuvaavaa on esimerkiksi, että EU:n budjetti, mistä 40 % kanavoituu maatalouteen, on 1,27 % jäsenvaltioiden kansantuotteesta, kun esimerkiksi USA:n vastaava luku on noin 30 %. Siitä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, että EU-aatteen jalkautuminen kansallisella tasolla ottaa kunnon harppauksen eteenpäin kun yhteisvaluutta euro tulee käyttöön. Tuleeko unionista kansallinen vai ylikansallinen demokratia siitä tuntuivat oppineet riitelevän. Suomalaiset puolueet seuraavan sukupolven vaikuttajat Lokakuussa tapasimme eduskunnassa poliittisten puolueiden edustajia. Tämän osion perusajatus lähti siitä, että saisimme tuntumaa tulevaisuuden ajatussuuntauksiin tapaamalla puolueiden nuorta polvea. Kohtasimmekin eduskunnassa kaikki pääpuolueiden edustajat: erityisavustaja Mikael Jungnerin (Suomen sosialidemokraattinen puolue), erityisavustaja Jussi Kekkosen (Kansallinen Kokoomus), kansanedustaja Christina Gestrinin (Ruotsalainen kansanpuolue), kansanedustaja Katja Syvärisen (Vasemmistoliitto), kansanedustaja Mari Kiviniemen (Suomen Keskusta) ja puoluesihteeri Ari Heikkisen (Vihreä liitto). Perheyritysten liitto avasi tilaisuuden kertomalla itsestään, minkä jälkeen puolueiden edustajat kertoivat näkemyksiään perheyrittämisestä ja veropolitiikasta. Vaikka aihe oli tiukka, tunnelma ja keskustelu oli varsin rakentavaa, rentoa ja avointa. Tosin varsin selkeästi osoittautui, että perheyritys ja toimintaamme liittyvät ominaispiirteet olivat tyystin tuntemattomia asioita tapaamillemme kansanedustajille. Päivänselvä asia on, että jos tietämyksen taso perheyritysten asioista on näinkin pinnallisella tasolla päättäjien keskuudessa, ovat asiamme sangen pahasti populismille alttiita, kun eduskunnassa puhutaan ja päätetään esimerkiksi osinkojen verotuksesta ja pääomaverotuksesta. Virallisen ohjelman jälkeen illanviettoon ravintola Storyvilleen liittyi päivän osallistujien lisäksi laajempi joukko puolueiden nuoria, pääasiassa joukko erityisavustajia. Tilaisuus tarjosi mainion tilaisuuden keskustella ja saada uusia vaikutteita mielenkiintoisilta ajattelijoilta ja toimijoilta. Julkisuus ja sen hallinta Kurssin viimeinen jakso pidettiin marraskuussa MTV3:n studiolla Pasilassa. Ajatus oli astua median asemaan ja kurkistaa toimittajan ajatusmaailmaan, toimenkuvaan ja toimintatapoihin. Päivä alkoi viestintätoimisto Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja ja liittomme pääsihteeri Anders Blomin puheenvuorolla vaikuttamisesta kulisseissa. Toimituspäällikkö ja päätoimittaja Heikki Piuhola esitteli meille uudistetun MTV3:n studion ja kertoi varsin avomielisesti uutistoimituksen organisaatiomuutoksista ja ajankohtaisista johtamishaasteista. Hän puhui myös uutiskilpailusta ja uutisten tarinasta. Valmennusohjelman ajatusten kokoamiseksi meille osallistujille annettiin pohdintatehtävä: mikä on perheyritysten ja liiton tulevaisuuden kuva? Aiheesta syntyneet kirjoitukset eri näkökulmineen voivat olla arvokasta tietoa Perheyritysten liiton hallitukselle ja eri työryhmille. Merkittävimpiä kysymyksiä lienee, kuinka kunnianhimoisia tavoitteita ja millaisen roolin yhteisö itselleen asettaa. Perheyritysten ja liiton yhteiskunnallista roolitavoitetta ei ole suoranaisesti julkilausuttu mutta nollaa enemmän siihen on haluja. Kun ottaa huomioon Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelman teemavalinnan, osallistujien tason ja määrän, sekä laajan alueen niitä eturivin asiantuntijoita, jotka tälle ryhmälle ovat antaneet aikaansa ja huomionsa, voisi päätellä, että edellytykset korkeammalle profiilille ovat hyvinkin olemassa. Tässä John F. Kennedyn sanat saatteeksi ja virikkeeksi sinulle pohtia asian syvällisempää merkitystä: Do not ask what the country can give you, ask what you can give the country. Nuoren polven työryhmän väistyvä puheenjohtaja, Yrittäjäperheen nuoren polven edustaja - haluatko nuoren polven postituslistalle? Syyskuisen Barcelonan jakson tarkoitus oli puolestaan Toimittajatyön ajatusmaailmaan meillä oli ilo perehtyä tutustuttaa osallistujat espanjalaiseen veljesjärjestöön ja sen saavutuksiin. Espanjaa voitaneen pitää monessa suhteessa edelläkävijämaana työssään. Professori Fernando Casado (Instituto Empresa Familiar Barcelona) valotti esityksellään, miten paikallinen perheyritysten liitto on asettanut toimittaja Kimmo Räntilän johdolla. Hän avarsi ajatusmaailmaamme kertomalla journalismin lainalaisuuksista nykyisessä mediamaailmassa ja miten haastateltavan on hyvä varautua haastattelutilanteeseen. Osa ryhmästä pääsi myös verryttelemään TV-haastattelukykyjään, Ilmoita sähköpostiosoitteesi Perheyritysten liittoon ( ), niin pääset mukaan nuoren polven postituslistalle. Listalla tiedotetaan nuoren polven toiminnasta ja tapahtumista sekä käydään ajatustenvaihtoa perheyrittämisestä. tavoitteensa ja organisoinut toimintansa. Mielenkiintoinen kun harjoitukset nauhoitettiin videolle. 20 espanjalaisiin. viesti oli, että heidän selkeä pyrkimyksensä on profiloida Jos haluat lisätietoa nuoren polven toiminnasta, perheyritys innovatiivisuuden mielikuvin vaikuttajiin ja ota yhteyttä Ville Voipioon ( ). 21 P.S. Rakkaat vanhemmat, välitättehän viestin jälkikasvullenne. Torkel Tallqvist P.S. Koko ryhmän puolesta kiitokset erittäin onnistuneesta koulutusohjelmasta kurssin johtaja Anders Blomille ja hänen avustajilleen. Yksi kerta ei ole mitään. Pohja on valmiina uusintakurssille parin vuoden kuluttua. PERHEYRITYS PERHEYRITYS

12 Varatuomari Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers Verotuksen sudenkuoppa vai suunnittelumahdollisuus 22 T I E T O A V E R O T U K S E S T A Korkein hallinto-oikeus ratkaisi päätöksessään nro 2742 osingon pääomatulo-osuuden laskemista koskevan asian tapauksessa, jossa yhtiö oli lunastanut omia osakkeitaan. Tämäntyyppinen tilanne on yleinen sukupolvenvaihdoksissa, kun yhtiö ostaa osakkeista luopuvan tahon osakkeet. Kyseisessä tapauksessa yhtiön tilikausi päättyi kesken kalenterivuotta ja yhtiön osakkeelle määriteltiin verotuksessa normaaliin tapaan matemaattinen arvo, jakamalla tilikauden päättyessä oleva nettovarallisuus osakkeiden lukumäärällä. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiö lunasti osan omista osakkeistaan. Jaettaessa seuraavan kerran osinkoa, se jaettiin luonnollisesti ulkona oleville osakkeille, sillä yhtiön omistamille omille osakkeille ei jaettu osinkoa. Osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa oli kaksi vaihtoehtoa: pääomatulo-osuus lasketaan verotoimiston vahvistamasta matemaattisesta arvosta tai matemaattinen arvo lasketaan uudestaan jakamalla nettovarallisuus sillä osakemäärällä, joka oli osakkeenomistajien hallussa osingonjakohetkellä, jolloin pääomatulo-osuus kasvaisi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että omien osakkeiden lunastamista ei oteta huomioon ja näin ollen osakkeenomistaja joutui tyytymään pienempään osakekohtaiseen pääomatulo-osuuteen kuin mitä pääomatulo-osuus olisi ollut laskettuna pelkästään nettovarallisuuden perusteella. Ongelma koskee yhtä verovuotta, sillä omien osakkeiden lunastusta seuraavan tilikauden nettovarallisuus jaetaan silloin ulkona oleville osakkeille. Tapauksen opetus on se, että jaettaessa osinkoa omien osakkeiden lunastuksen jälkeen, on syytä olla tarkkana, ettei putoa tähän sudenkuoppaan. Toisaalta päätös antaa mahdollisuuden agressiiviseen verosuunnitteluun tilanteessa, jossa yhtiö on hankkinut omia osakkeitaan, joita ei oteta huomioon osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Näyttää siltä, että luovutettaessa yhtiön omistamat osakkeet ennen osingonjakoa osingonsaaja voi lukea hyväkseen osakkeelle vahvistetun matemaattisen arvon, vaikka niitä ei ole otettu huomioon matemaattista arvoa laskettaessa. Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. Oletko jo nähnyt Ultima Thule -näyttelyn? Ultima Thule -näyttely on suuri seikkailu pohjoisten löytöretkien, navigoinnin ja kartografian historiaan. Esillä on runsaasti materiaalia, joka on ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävillä. Näyttelyssä ovat mukana muun muassa insinööri August Andréen ilmapallo Örnerin kori, maailman ensimmäinen pohjoisnavalle perustettu ajelehtiva jääasema Venäjältä sekä paljon muuta välineistöä, joilla on pyritty ratkaisemaan äärimmäisen pohjoisen arvoitusta yli kahden tuhannen vuoden aikana. Näyttelyn järjestää John Nurmisen Säätiö yhteistyössä Kulttuurien museon kanssa. John Nurminen Konsernin piirissä toimivan John Nurmisen Säätiön tarkoituksena on merenkulun, löytöretkeilyn ja kartografian historian ja tähän liittyvän kulttuuriperinteen säilyttäminen ja vaaliminen. Ultima Thule näyttely Pohjoiset löytöretket Kulttuurien museo Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki ti - su Matti Koiranen Jyväskylän Yliopisto Veronmaksajan painajaisuni Menin eräänä iltana nukkumaan siten, että olin syönyt liian myöhään ja liian paljon jotakin huonosti sulavaa. Nukuin levottomasti. Ei mennyt pitkään, kun aloin nähdä painajaisunia. Olin lukenut jostakin, että pk-yrityksissä toimivien perheyrittäjien tämänhetkinen eläketurva on keskimäärin 3000 mk/kk. Olin lisäksi tietoinen siitä, että moni heistä alkaa olla luopumisiässä. Painajaismaiseksi uni muuttui, kun alkoi selvitä, että noihin yrityksiin ei välttämättä ole lainkaan löytymässä jatkajaa omasta perheestä tai suvusta. Painajainen paheni, kun ei sopivaa ostajaakaan yritykselle tuntunut löytyvän. Vaikka ei konkurssiakaan tulisi, julkisella haasteella lopetettaessa yrityksestä saatava realisointitulo jää paljon alle niin sanotun käyvän arvon. Se ei aina riitä edes lopettamiskuluihin. Painajainen paheni edelleen. Vetäytyjä meni hakemaan markan eläkkeen jatkoksi asumistukea ja toimeentuloturvaa. Unessani hän sai niitä eläkkeensä jatkeeksi markkaa kuukaudessa. Painajainen paheni edelleen. Noita vetäytyjiä ja lisätukeen turvautujia olikin hetkessä kappaletta. He nostivat tällaista lisätukea 1.44 miljardia markkaa vuodessa. Kun mukaan lasketaan heidän puolisonsa tai muut yrittäjäkumppaninsa, infernaalisessa unessani summa kohosi nopeasti kolmeen miljardiin markkaan vuodessa. Painajainen paheni edelleen. Aloin ajatella, mitä muuta vahinkoa yhteiskunnallisesti oli päässyt syntymään. Yritysten varallisuus oli lopetuksissa huventunut, yritysten henkilöstön osaaminen oli menettämässä merkitystään, tuotannon alentuminen alkoi näkyä BKT:ssa, korvaavaa tuontia tarvittiin. 23 PERHEYRITYS

13 Painajainen paheni edelleen. Poliitikkojen kuoro alkoi puhua vetoavasti uusien yritysten puolesta, joille luvattiin tuntuvia käynnistysavustuksia. Avustuksille oli laaja poliittinen yksimielisyys. Näihin tarkoituksiin kohdistettiin 10 % 3 miljardista markasta eli 300 miljoonaa markkaa. Nyt oli saatu kulumaan yhteisiä verorahoja jo 3.3 miljardia markkaa vuodessa. Uusia jäsenyrityksiä Painajainen paheni edelleen. Kävi ilmi, että kyse ei ollut yhden vuoden 3.3 miljardista markasta vaan luotu menoautomaatti raksutti seuraavat 15 vuotta. Summa kipusi (ilman korkoa) tuossa ajassa noin 50 miljardiin markkaan. Kun heräsin, ryhdyin ajattelemaan, oliko tuo toden tuntuista profetiaa vai pelkästään pahaa unta. Turvauduin ensimmäiseen oljenkorteen. Soittaa pirautin ekonomistikaverilleni, joka kertoi, että kyseessä oli luultavasti niin sanottu etiäinen eli jonkinlainen ennusuni. Hän lohdutti minua, että noin ei tarvitse tapahtua, jos isänmaassa osataan hoitaa oikein perheyritysten asioita paitsi yritystasolla myös yhteiskunnallisella tasolla. Kysyin, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. Hän vastasi: Pitäisi panostaa merkittävästi perheyrittäjyyden tutkimukseen ja koulutukseen. Kysyin, paljonko. Hän vastasi: Kunhan edes promille tuosta 3.3 miljardista markasta. Pyysin häntä kertomaan sen omalle kansanedustajalleen. Lupasin itse tehdä samoin. Lukija, jos pelkäät ennusuneni toteutuvan, pirautapa Sinäkin kansanedustajallesi. Tuo ehdotettu promille, 3,3 miljoonaa markkaa, puolestaan on vain promillen murto-osia perheyritysten nyt maksamista veroista. Niihin tulee aika syvä pudotus, jos ennusuni toteutuu. Unohdin kertoa, missä päin maailmaa painajaisen aikana uneksin olevani. Se oli suuresti rakastamani outokielinen maa pohjoisessa Euroopassa. Axon leipomo 60 vuotta Tänä keväänä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Ruben Söderholm perusti Ab Axo Oy:n Paraisille. Hänen jälkeensä vuonna 1977 leipomon johtoon astui poikansa Frey Söderholm. Nyt toimitusjohtajana toimii kolmannessa polvessa Freyn tytär Maria Axo. Maria aloitti toimitusjohtajana vuonna 1986 ja vajaa kymmenen vuotta myöhemmin hän vaihtoi nimensä yrityksen nimeksi. Axo nimi tulee ruotsinkielen sanasta ax, joka tarkoittaa tähkää. Leivän syöminen taas on elämisen a ja o. Axon leipomo sijaitsee saariston pääkaupungissa Paraisilla. Axon liikevaihto on noin 20 milj. markkaa ja se työllistää noin 50 henkeä. Yrityksen toiminta-alueita ovat Turun talousalue, Turunmaan saaristo, Salo ja Helsinki. Axon tuotannosta 60 % on ruokaleipää, jolle saaristolaiset reseptit antavat oman ainutlaatuisen vivahteensa. Lisäksi Axo tekee konditoriatuotteita ja sillä on oma Konditoria-kahvila ja leipomomyymälä Paraisilla. 12. marraskuuta Axon tuotesarja Maria Axo ja Axon leipomo Tiedoksi Perheyritysten liiton jäsenille Perheyritysten liiton jäsenpalvelusta vastannut Minna Vehviläinen on lopettanut Perheyritysten liiton palveluksessa lukien. Perheyritysten liiton palveluista vastaavat jatkossa Anders Blom, Päivi Hirvola ja Hanna Ojanpää. Vierumäen Teollisuus Oy Vierumäki mekaaninen puunjalostus liikevaihto 784 milj. mk., henkilöstö 500 perustamisvuosi 1946 toimitusjohtaja Keijo Kopra www. vierumaenteollisuus.fi kasvoi uudella Luomu-sarjalla, jonka herkkuja löytyy pian 24 myös pääkaupunkiseudun kaupoista. Minna kiittää yhteistyöstä ja toivottaa kaikille hyvää jatkoa. 25 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

14 26 Kiitämme Hansaprint OY:tä lehden painamisesta. 27 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

15 28 29 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

16 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä lähes 150 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 100 miljardia markkaa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 30 Kiitämme Axel Digital Oy:tä lehden taittamisesta. 31 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

17 PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ PROJEKTITYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, joulukuu 2001, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Helsinki

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta 1. SELVITYSTYÖN TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 05.04.2016 eri osapuolten toivomuksesta selvityshenkilön hakemaan ratkaisua Lapin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot