Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti 2011 2013"

Transkriptio

1 Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 3. Yhteenveto hankkeesta 4. Raportti (yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta) 4.1. Hankkeen tavoitteet: Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) 4.2. Hankkeen toteutus Toimenpiteet, Toimenpiteet, Toimenpiteet, Aikataulu Resurssit Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Toteutusoletukset ja riskit 4.3. Yhteistyökumppanit 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi 6. Allekirjoitukset ja päiväys 1

3 1. Hankkeen toteuttaja Pohjoisimman Lapin Leader ry, Kasarmintie 10, Sodankylä (Y ) Vastuuhenkilö: toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari, puhelin Hankkeen nimi Laajakaistaa Kyliin yleinen tiedonvälityshanke Dnro 404/ , päätösnumero Yhteenveto hankkeesta Laajakaistaa Kyliin hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen: yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma laajakaista. Laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia. Hankkeen erityistavoitteena on laajakaistaan liittyen uusiman tietotaidon ja mallien välittäminen sekä tietoyhteiskunnan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella tuetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekö yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Hanke tukee valtakunnallisen Laajakaista kaikille 2015 hankkeen toteutumista ja Lapin liiton maakunnallista laajakaistahanketta. Hanke toimii Lapin liiton maakunnallisten laajakaistaan liittyvien tiedotus- ja aktivointitoimenpiteiden paikallisena avustajana esim. järjestelyissä, organisoi ja pyörittää kylä/kyläkuntakohtaisia tiedotuskampanjoita, jotka koostuvat paitsi kyläilloista ja tiedotusmateriaalista, myös ovelta ovelle tapahtuvasta viestinviemisestä, tiedottaa mahdollisuudesta hakea maaseuturahastosta tukea kyläverkkohankkeille, kerätä ja jakaa tarvittavaa tietoa kyläverkkohankkeiden kokoamista varten, tiedottaa yrityksille mahdollisuudesta hakea yritystukea yrityskohtaisiin ratkaisuihin, selvittää vaihtoehtoisia ja / täydentäviä ratkaisuja ongelmallisten alueiden laajakaistaratkaisuihin Lapin liiton apuna ja tiedottaa näistä sekä muun tiedottamisen yhteydessä tiedottaa myös lakisääteisestä yleispalveluvelvoitteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat toimintaryhmän toimi-alueen, eli Utsjoen, Inarin, Sodankylän Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan ja Kemijärven kuntien yrittäjät ja asukkaat. Hankkeen tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Lapin liitto, operaattorit, alueen kunnat ja kylät. 2

4 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Laajakaistaa Kyliin hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 ja toimenpidettä 331; koulutus ja tiedotus. Hanke toteuttaa myös paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaa Kehityksen Arktinen Tuuli Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelman läpäisyteemaa osaaminen, tuomalla tietoa laajakaistan mahdollisuuksista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista saada laajakaista sekä välillisestä myös laajakaistan avulla lisääntyvän osaamisen kautta. Kylien toimintaedellytysten vahvistamisen painopisteessä yhtenä tärkeänä keinona maaseudun näivettymisen estämiseksi otetaan esille hyvien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja varmistaminen Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Tulevaisuuden elinvoimaisuuden; kylien yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma, luotettava ja nopea laajakaista. Toimiva laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia ja maaseudun kehittämistä loma-asukkaiden näkökulmasta. Parempien yhteyksien myötä matkailijoiden alueella viettämää aikaa voidaan pidentää, koska nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat tilapäisen etätyöskentelyn. Yhdistyksen yleisenä tavoitteena ja intressinä hankkeen toteuttamiselle on paitsi maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, myös uskottavuuden lisääminen maaseudun kokonaisvaltaisena kehittäjänä ja todellisia tuloksia tekevänä toimijana. Uuden infrastruktuurin rakentamisen kannalta tavoitteena on pyrkiä oikealla ja mahdollisimman selkeällä sekä yksinkertaistetulla viestinnällä maksimoimaan alueen asukkaiden kiinnostus laajakaistaliittymistä ja siten edelleen maksimoida tilaajamäärä alueellisiin rakennushankkeisiin Hankkeen toteutus Toimenpiteet, Hankkeelle haettiin rahoitusta Lapin ELY-keskuksesta ja myönteinen rahoituspäätön annettiin Hankkeeseen palkattiin kokoaikatoiminen 3

5 projektipäällikkö lukien vastuunaan hankkeen päivittäinen oparatiivinen vetäminen. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke tiedottaa laajakaista-asioista paikallistasolla järjestäen kuntaseminaareja, kyläiltoja ja kyliin tulevia tiedotuskampanjoita. Näiden tilaisuuksien aikataulut ja kohduntuminen riippuvat tulevan, uuden runkoverkon kilpailutus- ja rakentamisaikataulusta. Tilaisuudet koostetaan joko omatoimisesti tai yhteistyössä yhteistyötahojen Lapin liiton, kuntien ja operaattoreiden kanssa ja tapauskohtaisesti tilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita ja mahdollisia esimerkkitapauksia. Tilaisuuksien tarkoituksena on lisätä yleistä laajakaista tietoutta ja kannustaa laajakaistan hankkimiseen sekä tiedottaa laajakaista investointien rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti maaseuturahoituksen mahdollisuudesta kyläverkon rahoittamiseen ja yrityskohtaisten ratkaisujen rahoittamiseen. Hankkeessa on tarkoitus kootaan kylät kunnittain yhteen pohtimaan kunnan ja Lapin liiton kanssa kyläverkon rahoitusmahdollisuuksia ja käytännössä sopia kyläverkkohankkeiden kokoamisja hakuprosessista esim. kylien neuvoston tapaamisissa. Utsjoella tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit. Utsjoen hankealueella aktivaattoreita oli kolme kappaletta joista kaksi kaksi toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää Utsjoen hankealueen taloudet ovelta-ovelle. Aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Utsjoen osalta kyselyiden pohjalta noin 20 % liittyjistä olisi ollut kiinnostunut maksamaan liittymiskustannukset joko osamaksulla tai jollakin rahoitusvaihtoehdolla, joita Soneralla valitettavasti ei ollut tarjota ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Utsjoella oli havaittavissa positiivisen kansalaisaktivisimin herääminen hankkeen aktivaattorin työn edetessä. Monessa taloudessa aktivaattorin käynnin yhteydessä asukas soitti naapurilleen, ystävälleen tai jopa ulkopaikkakuntalaiselle lomakiinteistön omistajalle ja kertoi hankkineensa uuden liittymän ja suositteli pyytettömästi tekemään samoin. Kuukauden määräaikaisen työsuhteen kuluessa Utsjoen ovelta ovelle kiertävä aktivaattori kävi 275 eri osoitteessa keskustelemassa kasvotusten asukkaiden kanssa. Utsjoen tilaajamäärä asettui 258 kpl:een, joista valtaosa teki suoraan sopimuksen kiertämisen yhteydessä ja osa erillisen operaattoriin antaman kiinteistökohtaisen tarjouksen pohjalta. Osa tilauksista välitettiin operaattorille aktivaattoreiden toimesta vielä loppukesän ja syksyn kuluessa, vaikka työsuhde hankkeeseen olikin jo päättynyt. Todellisuudessa kaikki varteenotettavat ja potentiaaliset kohteen kunnan alueella oli kuitenkin käyty läpi työsuhteen kuluessa, henkilökohtainen päätöksenteko kuitenkin kestää toisilla kauemmin kuin toisilla. Vähäisenä pettymyksenä voidaan todeta Utsjoen loma- ja vapaa-ajan kiinteistöjen liittymäpenetraatiota, joka jäi ainoastaan noin 7 %:n tasolle. Osasyynä alhaiseen liittymämäärään voidaan todeta puutteellinen / virheellinen osoiterekisteri sekä ulkopaikkakuntalaisten osalta vaikea tavoitettavuus. Hankkeen toimesta ei tehty aktiivista 4

6 kiinteistönomistajiin kohdennettua puhelintiedotustoimintaa, vaan kaikki tiedottaminen toteutettiin kasvotusten. Kuitenkin on todettava, että lähes jokainen ulkopaikkakuntalainen joka liittymän tilasi, kertoi ensimmäisinä argumentteina olleen sen, että nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat pidemmän viipymisen alueella. Yksinkertaistaen tällä tarkoitetaan todellista mahdollisuutta etätöiden tekemiseen parantuneiden tietoliikenneyhteyksien johdosta. Kylätasolla järjestettävien iltojen ja tiedotuskampanjoiden tavoitteena on ollut konkreettisella tasolla edistää huippunopean laajakaistan saamista joka kylään, mihin liittyy laajakaistan tuomien mahdollisuuksien ja lisäarvon esilletuonti ja konkretisointi. Oikean viestin viemisellä on tähdätty siihen, että mahdollisimman moni kiinteistö Utsjoella saadaa mukaan laajakaistan piiriin, jolloin verkon toteuttaja näkisivät panostuksensa runkoverkkoon kannattavaksi jotta laajakaistaratkaisut todellisuudessa toteutuisivat. Utsjoen erinomaiset tulokset ovat yllättäneet kaikki hankkeessa mukana olleet tahot. On hyvin todennäköistä, että tulosten pohjalta koko lapin laajakaistahankkeen toteuminen edistyy myös muiden kuntien alueella, niin hankkeen omalla toimialueella kuin muuallakin Lapissa. Miellyttävää on ollut havaita, että olettamus tulosten vaikutusarvosta on konkretisoitunut operaattorin kannanotoissa. Syksyn kuluessa mm. Lapin liiton Lapin laajakaistaohjausryhmän kokouksissa sekä operaattorin kanssa käydyissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa on tullut selkeästi ilmaistua, että peruslähtökohta tuleville Lapin rakentamistarjousten saamiselle on, että tulevillakin hankealueilla on vastaava paikallinen hanke tukemassa tiedottamista. Merkittävänä syynä hankkeen roolin ja tulosten korostumiseen on operaattorin aiemmat epäonnistumiset vastaavien rakentamishankkeiden osalta eteläisemmässä Suomessa. Operaattorin toimintaan aiheellista varovaisuutta on pohjustanut esimerkiksi Miehikkälän alueen valokuituhanke, missä päästiin ainoastaan 2,74 % penetraatioon Soneran viestinnän mukaan. On täten ymmärrettävää, että operaattorin investoinnit edellä mainitulla asiakasmäärällä on erittäin kivuliaita, joten Laajakaistaa Kyliin hankkeen Utsjoella testatujen prosessien monistaminen muille Lapin hankealueille on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2011 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä yhdeksän laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 198 henkilöä, joista naisia oli 95 henkilöä ja alle 25 vuotiaita osallistujia vain yksi. Eritoten Utsjoella, mutta myös muissa hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 105 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut yhteen maaseutuviraston järjestämään kyläverkkokoulutukseen Helsingissä. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa sekä televisiossa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2011 aikana oli 12 5

7 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Inarilainen, Sompio ja Lapin liiton kyläkirje. Erityistä huomiota koko maan kattaen hanke sai päästyään mukaan YLE TV1:n A-Studion pitkään reportaasiin kylä ilman kännykkää. Reportaasi pureutui Inarin kunnan Lisman kylän tietoliikenneyhteyksien puutteeseen ja samanaikaiseen Utsjoen huippunopean valokuituverkon rakentamishankkeeseen. Reportaasin jälkeen hankkeen projektipäällikkö ja yhdistyksen toiminnanjohtaja kävivät tapaamassa viestintä- ja asuntoministeri Krista Kiurua Helsingissä vieden ajantasaista viestiä tietoliikenneasioiden nykytilasta eritoten Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueelta sekä myös muun Lapin osalta, korostaten maantieteellistä ihmisten tasavertaista kohtelua ja oikeutta toimiviin yhteyksiin. Aivan vuoden loppupuolella avattiin hankkeen omat kotisivut osoitteessa Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan sivujen julkaisun jälkeen vuoden loppuun mennessä sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 141 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 97 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 826 kpl ja keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli 5,86. Yhteensä toimintavuoden 2011 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 719 henkilöä Toimenpiteet, Utsjoen erinomaisten tulosten johdettua siihen, että kaupalliset operaattorit todellisuudessa kiinnostuivat Lapin hankealueiden rakentamisesta ja valokuiturakentaminen käynnistyi isommassa mittakaavassa, myös toimenpiteiden määrä kasvoi. Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2012 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kaksikymmentä neljä (24) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 343 henkilöä, joista naisia oli 181 henkilöä. Alle 25 vuotiaista osallistujia rekisteröitiin 5 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 204 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen maaseuturahaston järjestämään koulutukseen Rovaniemellä ja verkonrakennuksen projektikoulutukseen Oulussa. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2012 aikana oli 32 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koillis-Lappi, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän Extra, Koto-Salla, Pohjolan Sanomat ja Lapin liiton kyläkirje. Lisäksi hanke oli hyvin esillä YLE:n Lapinradion alueuutisissa ja web-uutisoinnissa, YLE TV2 Lapin alueuutisissa sekä Oddasat:ssa, yhteispohjoismaalaisissa saamenkielen TVuutisissa ja web-uutisoinnissa. 6

8 Toimintavuoden 2012 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten vuonna 2011 hyväksi havaittiin. Pohjois-Sallan ja Savukosken hankealueilla aktivaattoreita oli kaksi kappaletta joista toinen toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää molempien hankealueiden taloudet ovelta-ovelle. Edelleen Pohjois-Inarissa Juutuanjoki-Kaamanen-Kaamasmukka väliselle alueella palkattiin vain yksi paikallinen aktivaattori,lähinnä alueen pienuudesta johtuen. Kuten edellisenä vuonna Utsjoella aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä nykyisille ja tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Sallassa 249 taloudessa, Savukoskella 119 taloudessa ja Pohjois-Inarissa 65 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 433 talouteen. Merkittävä toimenpide oli hankkeen alueen ainoa kyläverkkohankkeen saaminen vireille ja hankehakuun. Sodankylän Sattasen kylä innostui jolukuussa 2012 käynnistämään oman hankkeensa, pitkälti johtuen siitä, että kyläläisten joukosta löytyi kaksi nuorta, osaavaa ja innokasta asian eteepäin viejää. Hanke osallistui aktiivisesti neuvontaa ja ja ohjaukseen sekä oikeiden kontaktien välittämiseen kyläverkkoaktiiveiden avuksi. Hankkeen kotisivuilla todettiin vuoden kuluessa merkittävä suosion kasvu, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähkööiseen maailmaan. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2012 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 2020 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1328 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8371 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli kuitenkin laskenut määrään 4,14. Yhteensä toimintavuoden 2012 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3000 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 3719 henkilöä Toimenpiteet Leader-hankkeen aktoivintitoimenpiteiden ja tiedotusosaamisen johdosta hankkeen alueella jatkettiin aktiivista toimintaa myös toimintavouden 2013 kuluessa. Kuitenkin oli selkeästi havaittavissa, että KKTM ry:n Kuitua Tunturiin ja Tervolan kunnan Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeiden toiminnan alkaminen ja valokuituverkkojen rakentumisen leviäminen käytännöllisesti katsoen koko Lapin alueelle, ei Laajakaistaa Kyliin hanke ja sen tekemät 7

9 tiedotustoimen esim. painetun median parissa enää saaneet vastaavaa näkyvyyttä kuin aiemmin. Hankeen pääasialliset toimenpiteet kohdistuivat kalenterivuoden 2013 aikana kahden kunnan alueelle joissa oli yhteensä kolme rakentamisen kohteena olevaa hankealuetta. Hanke järjesti joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kolmetoista (13) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 438 henkilöä, joista naisia oli 195 henkilöä. Alle 25 vuotiaita osallistujia rekisteröitiin 6 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 170 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen valokuitukoulutukseen Oulussa sekä joko jäjestänyt itse tai osallistunut kuuteen aktivaattori- tai kyläverkkokoulutukseen Rovaniemellä ja Sodankylässä. Aikaisempien vuosien tapaan hanke on pyrkinyt tiedottamaan toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2013 aikana oli kuitenkin vain 9 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän verkkolehti. Radio tai TV-näkyvyyttä ei hanke vuoden 2013 kuluessa onnistunut saavuttamaan olleenkaan. Sattasen kyläverkkohankkeen osalta hankkeen toimenpiteinä oli toimia aktiivisena apuna, niin verkon rakentamisen tiedottamisen kuin myös viimeistelevän suunnittelun ja yhteistyötahojen / toimijoiden löytämisen osalta. Toimintavuoden 2013 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten edeltäneinäkin vuosina. Sekä Kemijärven että Pelkosenniemen hankealueille palkattiin määraikaiseen työsuhteeseen pelkällä suoritepalkalla yhteensä kaksi aktivaattoria siten, että toinen otti hoitaakseen Kemijärvi 3 alueen ja toinen hoiti Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Aikasempien vuosien tapaan aktivaattoreiden roolina oli kiertää hankealueiden taloudet ovelta-ovelle, tiedottaen hankkeesta, valokuiteverkon rakentamisesta, mitä uusi verkko merkitsee kuntalaisille jne. Kokemusten perustella kuntalaisten tietämys ja käsitys velokuituverkoista ja niiden mahdollistamista asioita on edelleen erittäin puutteellinen ja osin jopa täysiin virheellinen. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia tehtiin Kemijärvi 3 alueella 313 taloudessa, Kemijärvi 1 alueella 14 taloudessa ja Pelkosenniemi 1 alueella 215 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 542 talouteen. Hankkeen kotisivuilla oli edelleen havaitttavissa kasvua, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähköiseen maailmaan. Osin kävijämäärän kasvu todentaa myös sen, että parantuvat tietoliikenneyhdet kiinnostavat kuntalaisia. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2013 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa 8

10 valokuituasioista yhteensä 2670 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1714 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8918 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti jatkoi vuoden 2013 kuluessa laskevaa trendiää ja päätyin keskiarvoon 3,34 sivua / käynti. Yhteensä toimintavuoden 2013 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3820 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 7539 henkilöä. Kumulatiivinen luku pitää sisällään kaikki laskennalliset yksilöidyt henkilöt joka ovat osallistuneet tiedotustilaisuuksiin, tapaamisiin, käyneet hankkeen kotisivuilla ja osallistuneet ovelta-ovelle aktivointiin eri kuntien alueilla Aikataulu Hankkeen alkuperäinen toteusaikataulu on Lapin laajakaistarakentamisen vaillinaisuuden ja keskeneräisyyden sekä käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa hankkeelle on haettu kahteen kertaan jatkoaikaa, joka tässä vaiheessa on myönnetty maksimissaan asti Resurssit Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari ja hankkeen taloushallinnosta toimistosihteeri Minna Laiti. Päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta vastaa projektipäällikkö Jussi Rantamo Toteutuksen organisaatio Hankkeelle palkattiin operatiivisesta toiminnasta vastaava projektipäällikkö Jussi Rantamo kokopäivätoimiseen määräaikaiseen työsuhteeseen lukien. Utsjoen hankkeen toteutukseen kesälle 2011 hanke rekrytoi yhteistyössä operaattorin kanssa kolme kyläaktivaattoria (Antero Isola, Veikko Porsanger ja Raimo Hekkanen) paikallisiksi yhteyshenkilöiksi vastaamaan kenttätason operatiivisesta tiedonvälityksestä. Yksi näistä aktivaattoreista (Antero Isola) palkattiin lisäksi hankkeelle määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikön alaisuuteen, vastaamaan Utsjoen kunnan alueen kiinteistöjen kiertämisestä ovelta ovelle. Palkkakustannusten optimoimiseksi ja samanaikaisesti riskien minimoimiseksi aktivaattorin palkka ja palkkiomalli toteutettiin 100%:n suoritepalkkana, jonka laskentaperusteet pohjautuivat aktivaattorin todellisiin työsuoritteisiin. Tällä metodilla varmistetaan osaltaa se, ettei lyhytaikaisessakaan työsuhteessa tule tyhjäkäyntiä jota osinkin kiinteä kuukausipalkka voi aiheuttaa. Lisäksi palkkiomalliin rakennettu porrastettu palkkion kohoaminen aktivointitoimenpiteiden lisääntyessä paransi toteutunutta kokonaistulosta. Vuoden 2012 kuluessa hankkeeseen palkattiin uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Pohjois-Salla ja Savukoski hankealueilla toimi ovelta ovelle kiertävänä aktivaattorina Veli Erkki Heikkilä ja Eila Hautaniemi 9

11 avustavissa aktovointitehtävissä pelkästään puehlintavoitettavuudessa. Pohjois- Inarin hanke-alueelle palkattiin vastaavaan ovelta ovelle aktivointitehtävään Inger-Anne Äärelä. Pohjois-Inarissa ei ollut muita aktivaattoreita. Vuoden 2013 kuluessa hankkeeseen palkattiin jälleen uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Kemijärven ja Pelkosenniemen ovelta-ovelle aktivointi saatiin toteutettua aiemman mallin mukaisesti. Aktovointiin palkattiiin Juhana Kelloniemi Kemijärvi 3 alueella ja Jarno Härkönen vastaamaan Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueiden aktovoinnista. Lisäksi vuoden lopulla suoritettiin Annika Kostamon toimesta Pelkosenniemen pohjois-osien kartoitus mahdollisen laajakaistarakentamisen mahsollistamiseksi. Lokakuu 2013 alkaen hankkeen resurssoinnissa tehtiin muutos siten, että projektipäällikkö Rantamon työsuhde muutettiin 70%:ksi, hänen aloitettuaan Sodankylän kunnan 100% omistaman verkkoyhtiön osa-aikaisen toimitusjohtajana. Hankkeen ohjausryhmän muodostaa kahdeksan henkilöä: Hanna-Leena Talvensaari (PLL ry), Anna-Kaisa Teurajärvi (Lapin ELY-keskus), Esko Savukoski (PLL ry hallitus), Timo Väisänen (Pohjois-Lapin kuntayhtymä), Heikki Onnela (Itä-Lapin kuntayhtymä), Jan-Eerik Paadar (kylilen edustaja), Antero Isola (kylien edustaja) ja Ritva Kauhanen (Lapin liitto). Ohjausryhmässä tehtiin myös muutoksia siten, PLL ry:n puheenjohtajavaihdoksen myöstä Esko Savukoski vaihtui Pentti Rytisaloon ja, että Kauhasen varajäseneksi valittiin Lapin liiton laajakaistakoordinaattori Jukka Rinne, kenen jäsenyys ohejausryhmässä kuitnekin päättyi hänen siirryttyään toisen organisaation palvelukseen syksyllä Kustannukset ja rahoitus Hankkeen ostopalvelut ja palkkiot muodostuvat seminaarien järjestelyistä ja asiantuntijoiden käytöstä laajakaista seminaareissa ja kyläverkkohankkeiden tiedonkeruu- ja tiedotustyöstä sekä muista vastaavista kuluista, kyläaktivaatioreiden palkkioista, tiedotusmateriaalin suunnittelusta, kirjanpitopalveluista, atk ja tietoliikennepalveluista, tilintarkastuksesta ja työterveyshuollosta. Matkakulut muodostuvat hankkeen työntekijöiden matka ja majoituskuluista toiminta-alueella ja erillisellä matkamääräyksellä koulutuksiin ja toiminta-alueen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista (esim. neuvotteluihin osallistumisesta), asiantuntijoiden matkoista seminaareihin ja ryhmätapaamisiin sekä ohjausryhmän matka- ja majoituskuluista kokouksiin ja seminaareihin. Matkakuluihin kuuluu myös kyläaktivaatioreiden matkat koulutuksiin, tiedotustilaisuuksiin ja talokohtaisessa tiedotustyössä. Tiedottamisen kulut muodostuvat tiedotusmateriaalin painatuskuluista, lehtiilmoituksista, puhelinkuluista, kopioinnista ja tiedotustilaisuuksien 10

12 järjestelykuluista sekä hankkeen omien kotisivujen käyttö-, ylläpito- ja kehitysmaksuista. Jaettavia kustannuksia yhdistyksen muun toiminnan kanssa ovat hanketyöntekijän (50 %) palkkakulut ja mahdollisesti vuokrakulut. Jakoperusteena käytetään työajanseurantaa. Sähkö ja siivouskulut jaetaan toimistotilan neliöiden mukaisessa suhteessa. Tilitoimiston lasku ositetaan hankkeelle kustannuspaikka -seurannan avulla, samoin postitus- ja kopiointikulut. Hankkeen julkinen rahoitus on 100 %, josta kuntien osuus on 3 % ja EU:n ja Valtion 97 %. Hankkeelle haetaan rahoitusta Lapin Ely-keskuksen maaseuturahastosta. Maksamme ylityö- ja epämukavan työajan korvaukset PTYTES:n mukaisesti. Rahoitussuunnitelma EU ja Valtio (Lapin Ely-keskus) ,50 Alueen kunnat 8.359,50 Yhteensä , Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen ohjaustyhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kerran, ja tuolloin täydentänyt kokoonpanoaan yhdellä henkilöllä,kylien edustaja Antero Isola Utsjoelta. Vuoden 2012 kuluessa ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja vuonna 2013 kaksi kertaa. Vuoden 2013 lopulla Ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin siten, että Jukka Rinteen asiantuntijajäsenyys loppui hänen siirryttyään Lapin liiton laajakaistakoordinaattorin tehtävästä toisen organisaation palvelukseen. Virallisen kokousten lisäksi hankkeen ohjausryhmää on tiedotettu hankkeen etenemisestä puhemitse kulloisenkin tilanteen mukaan. Projektipäällikkö Rantamo on kutsuttu ja osallistunut Lapin liiton Lapin laajakaistahankeen ohajausryhmän kokoukseen asiantuntijajäsenenä, tuoden omaa kentältä hankittua näkemystä ja kokemustaan Lapin ensimmäisenä valokuituhankkeen projektipäällikkönä koko Lapin hankkeen ja muiden seutukuntien kuntien käyttöön Toteutusoletukset ja riskit Hanke ei 100 % hankkeena aiheuta tappioriskiä Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle, pois lukien mahdollisuus rahoitushakemuksista mahdollisesti hylätyistä 11

13 kuluista. Lähtökohtaisesti hankkeella ja yhdistyksellä on kuitenkin erinomaisesti tiedossa mitä hyväksytään ja mitä ei hyväksytä. Kuntien rahoitus katetaan kuntien suostumuksella lisäkiintiösitoumuksen yhteydessä syntyneellä erotuksella (kunnilta pyydetty lisäkuntaraha lisäkiintiöön vähennettynä tarvittava kuntaraha lisäkiintiöön kun lisäkiintiöpäätös oli pienempi kuin mitä anottiin). Uusi hanke aiheuttaa yhdistyksen likviditeetille uuden rasitteen. Tämä voidaan kompensoida rytmittämällä maksatuksia. Yhdistys ei tule hakemaan ennakkoa, koska viimeisen erän suuruus tulee olla 50 %:a kustannuksista. Toteutusoletuksena on ollut, että hankkeen olemassaolo ja maaseuturahaston tukimahdollisuus kyläverkoille aktivoi operaattoreita tekemään tarjouksia, jolloin hankkeen kyläaktivaattoritoiminta käynnistyy. Teliasonera on ilmoittanut että hankkeen tarjoama apu tulee madaltamaan kynnystä tehdä tarjouksia, mutta siellä katsotaan myös se, miten hyvin Utsjoelle saadaan asiakkaita. Hanke tästä syystä aloitti toimintansa Utsjoelta. Ellei Laajakaistaa Kyliin hankkeesta huolimatta tarjouksia Lapin laajakaistarakentamisesta synny, tulee Lapin kuntien, Lapin liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön joka tapauksessa ratkaista se, miten 2015 mennessä Lappiin saadaan laajakaista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa joka tapauksessa sitä että tiedotustyötä tulee tehdä aktiivisesti ja laatia kyläverkkosuunnitelmia. On selvää, että hankkeelle on tilaus joka tapauksessa. Utsjoen aktivoinnin tulokset, jotka näyttävät valtakunnallisestikin mitattuina erinomaista onnistumista aikaansaivat Lapin alueelle merkittävän määrän uusia rakentamistarjouksia 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Lapin liitto, operaattorit ja rakentamisesta vastaavat tahot kuten rakennuttaja, pääurakoisija, koneurakoitsijat ja asennusyritykset sekä kaapeli-, tarvike- ja laitetoimittajat. Lisäksi hankeen yhteistyökumppaneina toimivat toimialueen kunnat, kylät (kylien neuvostot, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset). Yhteistyötahojen roolit voidaan avata seuraavasti: Lapin liitto: osallistuu tiedottamiseen, kyläverkkohankkeiden suunnitteluun, tuo tietoa uusista toimintamalleista ja runkoverkon rakentamisen etenemisestä sekä toteuttaa laajemmat selvitykset Alueen kunnat: osallistuvat kyläverkkohankkeiden hallinnolliseen suunnitteluun (esim. hakija, omistaja, rahoitus) ja tiedottamiseen 12

14 Kuntien kyläneuvostot: kokoavat kylät, muodostavat kunnan kylien yhteisen näkemyksen ja neuvottelevat kuntien kanssa kyläverkkohankkeista yhdessä projektipäällikön kanssa Alueen kyläyhdistykset: osallistuvat kyläkohtaisten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen ja avustavat kyläaktivaatioreiden hankinnassa ja talosta taloon tiedottamisen suunnitteluun Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hankeneuvoja: neuvoo ja avustaa kyläverkkohankkeiden suunnittelussa ja hakemisessa (hanketyöntekijä voi vain tiedottaa) Operaattorit ja muut rakentamiseen osallistuvat tahot: Operaattori kouluttaa osaltaan kyläaktivaattorit sekä vastaa omista toimista tiedottamisessa omalla panoksellaan, vastaa varsinaisesta asiakashankinnasta Rakentamisen operatiivisesta toiminnasta vastaavat tahot vastaavat osaltaan ajantasaisen tiedon välittämisestä hankkeen käyttöön edelleen kuntalaisille välitettäväksi Lapin Ely- keskus: kyläverkkohankkeiden rahoitus ja neuvonta Kuitua Tunturiin ja Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeet yhteistä tiedottamista ja koulutusta yleisissä laajakaista-, valokuitu- ja kyläverkkoasioissa. Yhteisten toimintamallien ja Lapin parhaiden käytäntöjen mallintaminen ja tuotteistaminen, tavoitteena koko alueen tiedotustoimintojen kehittäminen ja parantaminen. Suomen Seutuverkot ry Seutuverkkorakentamisen ja eritoten valtakunnallisen valokuiturakentamisen verkostoitumis -ja edusvalvontafoorumi. Yhdistyksen toimissa ovat mukana useat maakuntaliitot, seutukunnalliset/ alueelliset laajakaistahankkeet, paikalliset osuuskunnat sekä verkkoyhtiöt ja eri alueiden operatiiviset tiedotushankkeet Joulukuussa 2012 hankkeen projektipäällikkö Rantamo valittiin ensimmäisenä Lappilaisena toimijana Suomen Seutuverkot Ry:n hallitukseen kaudelle Joulukuussa 2013 Rantamo valittiin jatkokaudelle (vuodeksi 2014) hallitukseen Hankkeen tulokset ja vaikutukset Toimintavuosi 2011 Hankkeen alueelle on saatu kaksi tarjousta Lapin liiton neljän hankehakukierroksen tuotoksena, toinen Utsjoen kaikille kolmelle hankealueelle ja yksi Sallan kuntaan yhdelle hankealueelle. Utsjoen osalta verkon rakentaminen toteutettiin kesän ja syksyn 2011 aikana.uusi kuituteknologiaan 13

15 pohjautuva runkoverkko saatiin kytketyksi marraskuun alussa ja se otettiin käyttöön marraskuun 22 pv. Ensimmäiset kiinteistöliittymät tilauksen tehneistä 258 kpl:eesta saatiin kytketyksi ja ne otettiin käyttöön joulukuun 14 pv. Vuoden loppuun mennessä kiinteistöliittymistä oli saatu käyttöönotettua vain noin 30 kpl, joten Utsjoen hankeen lopullinen käyttöönotto siirtyy keväälle Utsjoen hankkeen eteneminen on ollut yllättävän hidasta, johtuen pitkälti odottamattomasta moninkertaisesta tilaajamäärästä alustavaan suunnitelmaan ja arvioon verraten. Uuden tekniikan myötä Utsjoen kunta saatiin viimeinkin liitettyä asianmukaisilla, kiinteillä tietoliikenneyhteyksillä valtakunnanverkkoon ja siten maailmalle. Yhteysnopeuksien moninkertaistuttua ja nopean liittymän tarjoaman palvelukokonaisuuden monipuolisuus tarjoaa kuntalaisille paljon uusia virikkeitä, toimintamuotoja ja -mahdollisuuksia. Useat yritytoiminnan parissa toimivat tahot kykenevät uusien yhteyksien myötä paremmin markkinoimaan palveluitaan sähköisin keinoin. Maatalousyrittäjien toiminta tehostuu koska esim. nykyaikaiset maitotilat vaativat kiinteän ja varmatoimisen tietoliikenneyhteyden päivittäiseen toimintaan. Koska yleisesti on tiedossa, että suuri osa päivittäisistä arkisista palveluista on viety verkkoon jo nyt, siirtyi Utsjoki tämän hankkeen myötä nykyaikaa. Uusi verkko tarjoaa nyt syrjäisimpäänkin notkoon Tenojoen rannalle samat palvelut sähköisesti kuin mitä kyläkeskuksessa on saatavissa tai mitä etelän väestökeskittymissä on saatavissa Toimintavuosi 2012 Vuoden 2012 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella alueella, joista vain yksi oli varsinainen hanketuen alainen alue. Tukialueen muodosti Pohjois-Sallan hankealue, jonka lisäksi aktoivointitoimepiteitä ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Inarissa Inarin kylä Kaamanen alueella sekä Savukoskella Kuosku Nousu alueella. Inarin ja Savukosken alueet ovat todellisuudessa kuntien määrittelemiä hankealueita, mutta Sonera rakensi ja mahdollisti ko alueet omakustanteisesti ilman julkista tukea. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 433 taloudessa. Poiketen Utsjoen jopa valtakunnallisesti erittäin korkeaan liittymäpenetraation tuloksen n. 65 %, Itä-Lapin hankealueilla jäätiin kauas vastaavasta. Pohjois-Sallan osalta liittymäpenetraatioksi toteutuin n 45 %, Savukosken avatulla reitillä penetraation laski n 27 % tasolle. Pohjois-Inarissa lopullinen tulos oli jo lähes katastrofaalinen, penetraation jäädessä n 11,5 % tasolle. Liittyminen hankinnan kiinnostukseen vaikuttaa suoraan tosiasia, että alueet rakentanut operaattori oli hinnoitellut vuoden 2012 alueiden liittymähinnat merkittävästi korkeammiksi kuin Utsjoella Liittymän maksettua kotitaloudelle Utsjoella minimissään 1300 maksoi saman liittymä, täysin 14

16 samoin kaupallisin ehdoin Pohjois-Sallassa, Savukoskella sekä Pohjois-Inarissa 1990 Korotetun hinnan lisäksi kiinnostusta vähensi hyvin suurella olettamuksella rakentaneen operaattorin joustamattomuus liittymähinnan maksuehdoissa osamaksu tai rahoitusmalleja ei kyetty tai haluttu tuotteistaa liittymäkaupan edistäjiksi. Aivan kuten Utsjoen verkko myös vuoden 2012 kuluessa rakennetut verkot tulevat vaikuttamaan aluiden kuntalaisten elinolosuhteisiin parantavasti ja mahdollistavat nykyisen ja uuden yritystoiminnan toimintaedellysten kohenmisen Toimintavuosi 2013 Vuoden 2013 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella hanketukialueella; Kemijärvi 1, Kemijärvi 3 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Lisäksi Pelkosenniemen pohjois-osissa suoritettiin hankkeen toimesta ja toimenpiten liittymäkiinnostuksen kartoitus. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 542 taloudessa. Kemijärven ja Pelkosenniemenn hankealueet osoittautuivat tähän astisista kaikkein haastavaimmiksi. Kemijärven molemmilla hankealueilla jäätiin penetraatiossa alle 8 %:n ja Pelkosenniemen rakennetulla alueellakaan ei ylitetty 20% rajaa vaan jäätiin n 17% tasolle. Liittymän maksettua kotitaloudelle vuoden 2011 rakentamisen yhdeydessä 1300 ja edelleen vuonna , maksoi sama liittymä nyt jo Kiinnostusta vähensi edelleen osaltaan operaattorin organisaatiomuutokset ja osaamisvaje, jotka johtivat tarjouksen pyytäneiden liittyjien väärään hinnoitteluun ja siten tarjousten hylkäämiseen. Operaattori ei saanut kaivattua maksuehtojärjestyä hoidettua vielä vuoden 2013 aikanakaan. Kaupallisten laajakaistalain mukaisten rakentamishankkeiden lisäksi hankkeen alueella saatiin opertiivisen rakentamisen alle myös edellisenä vuonna käynnistetty Sodankylän Sattasen kyläverkkohanke. Kyläyhdistyksen käynnistämä hanke siirrettiin eriliselle osuuskunnalle ja liittymäpenetraatio saatiin nousemaan yli 80 %:n. Korkeaan kiinnostukseen vaikuttaa välittömästi näennäisen alhainen n. 700 liittymismaksu, vaikkakin hanke edellytti melkoisen määrän talkootyötä niin suunnittelun kuin rakentamisen osalta. Yleisesti ottaen on ollut havaittavissa niin Laajakaistaa Kyliin hankkeen alueella, kuin muualla Lapissa ja valtakunnallisesti, että viimeinkin kunnat ja eritoten huonoihin mobiiliyhteyksiin kyllästyneet kuntalaiset ovat heränneet vaatimaan parempia, nopeampia ja luottettavampia yhteyksiä itselleen, kyliinsä ja kuntiinsa. Vallitseva tosiasia on, että tulevaisuus edellyttää verkoilta enemmän ja enemmän ja siihen on Laajakaistaa Kyliiin hankekin pyrkinyt kahden ja puolen vuoden määrätietoisella tiedotus- ja aktointityöllä vaikuttamaan sekä 15

17 muuttamaan päättäjien sekä kuntailaisten asenteita oikeaan, kuiteverkkomyönteiseen suuntaan. Hankesuunnitelmaan oli määrällisiksi tavoitteiksi kirjattu 1000 henkilön osallistaminen vaikutuspiiriin. Vuoden 2013 lopussa pelkästään aktivoinnin piirissä on ollut 1250 henkilöä ja kokonaismäärä huomioimatta TV-, radio- tai painetun median vaikutusta tai peittoa on ollut yhteensä 7539 henkilöä.samoin tilaisuuksien lukumäärä ylittää asetetun tavoitteen kahdella ollen vuoden lopussa 46 kpl. Julkaisujen ja esitteiden toteuman oli kolme tavoitteen ollessa vain yksi. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen alueelle tulee turvata joko uusin tarjouksin, kuntien omistaman tai omistamien verkkoyhtiöiden avulla tai yksittäisillä kyläverkkohankkeilla tai näiden toteutusvaihtoehtojen erilaisilla yhdistelmillä kunnolliset ja ennenkaikkea nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet. Hanke ja edes välttävästi kannattavan tilaajamäärän saaminen ei onnistu ilman ovelta ovelle jalkautuvaa tiedottamista ja markkinointia. Ehdoton toimintaedellytys onnistumisessa on hyödyntää paikallisia, oman kunnan ja oman kylän ihmisiä tiedottamisessa. Nämä henkilöt tuntevat kylät, talot ja ihmiset ja vastavuoroisesti oman kylän henkilö tunnetaan ja häneen luotetaan paremmin kuin ulopuolelta palkattuun ja täysin tuntemattomaan henkilöön. Tällöin kommunikointi on sujuvaa ja näinkin haastavassa ja monimutkaisessa asiassa kuin huippunopea laajakaista saavutetaan riittävän luottamuksellinen ja tuloksellinen keskusteluyhteys nopeasti. Hankkeen aktivoinnin yhteydessä kerättyjen tietojen pohjalta kunnat, Lapin liitto, operaattorit ja PLL ry:n hankeneuvoja voivat tarvittaessa työstää toimintarahan kustannuksilla kyläverkkohankkeita niille alueille, joka mahdollisesti jäävät täysin operaattoreiden hanketarjousten/ehdotusten ulkopuolelle tai missä liittymiskustannukset mahdollisten tarjousten mukaan ylittävät kuntalaisten maksuvalmiuden. Ovelta ovelle tiedottamista voi tehdä tarvittaessa myös kyläyhdistykset. Tulevaa rahoituskautta silnmälläpitäen on ehdottoman tärkeää, että hankkeen hallinnoija jatkaa Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueilla laajakaistaan liittyviä toimenpiteitä ja panostaa eritoten mahdollisten kyläverkkohankkeiden käynnistämiseen liittyviin toimenpiteisiin. 6. Allekirjoitukset ja päiväys Sodankylässä / 20 Hanna-Leena Talvensaari PLL ry toiminnanjohtaja Jussi Rantamo Laajakaistaa Kyliin projektipäällikkö 16

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet toteutetaan laadukkaasti? Kuka rakentaa, minne ja millä rahoituksella? Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemykset laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään) Luethan ensin hakemuksen täyttöohjeet. Huom! Hyrrä toimii parhaiten Mozilla Firefox selaimella varmista, että selaimen oikeassa yläkulmassa olevasta pudotusvalikosta, kohdasta uusi yksityinen ikkuna selain

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Hanketoteutuksen tavoitteet

Hanketoteutuksen tavoitteet Hanketoteutuksen tavoitteet Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeen päätavoitteena on edistää nopeiden 100Mb/s -yhteyksien aikaansaamista mukana olevien maakuntien haja-asutusalueilla. - Tukea palveluiden

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

1 (2) Hyvä alueen asukas, Kaisanet Oy aloittaa valokuituverkkojen rakentamisen yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa asuinalueellanne kesällä 2011. Rakentaminen on osa valtakunnallista Laajakaista 2015 -hanketta.

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 kriittiset resurssit

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä

Yhdessä enemmän. Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä Yhdessä enemmän Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä 11.3.2016 Yhteistyöllä Kilpailukykyä -hanke Toteuttaa Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaa 2014-2020. Tavoitteet: Maaseudun

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Kuitua Pohjoiseen tiedonvälityshanke

Kuitua Pohjoiseen tiedonvälityshanke Liite 1. Kuitua Pohjoiseen tiedonvälityshanke 1.9.2015 31.8.2018 1 Sisällysluettelo 1. Hakija Hankkeen ohjausryhmä Yhteistyökumppanit 2. Hankkeen tarve ja tausta 3. Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu.

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu. Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Elinkeinolautakunta Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15 Paikka Karigasniemi, kylätalo Sáivu Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy Kuva: Nestor Cables 25.11.2014 Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi Kuva: Nestor Cables Oy SADAN MEGAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Yleishyödyllinen kehittämishanke MAAKUNNAT: LAPPI KAINUU POHJOIS-KARJALA

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Hakujen alkaminen 11.5.2015 haettavaksi ovat avautuneet: o Yritystuet

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana 140 osallistujaa (+ 27% viime vuodesta) 37% (52) Rakennuttajat 21% (29) Toimittajat (aktiivi / passiivikomponentit) 17% (24) Urakoitsijat (suunnittelu / rakentaminen)

Lisätiedot