Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti 2011 2013"

Transkriptio

1 Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 3. Yhteenveto hankkeesta 4. Raportti (yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta) 4.1. Hankkeen tavoitteet: Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) 4.2. Hankkeen toteutus Toimenpiteet, Toimenpiteet, Toimenpiteet, Aikataulu Resurssit Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Toteutusoletukset ja riskit 4.3. Yhteistyökumppanit 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi 6. Allekirjoitukset ja päiväys 1

3 1. Hankkeen toteuttaja Pohjoisimman Lapin Leader ry, Kasarmintie 10, Sodankylä (Y ) Vastuuhenkilö: toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari, puhelin Hankkeen nimi Laajakaistaa Kyliin yleinen tiedonvälityshanke Dnro 404/ , päätösnumero Yhteenveto hankkeesta Laajakaistaa Kyliin hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen: yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma laajakaista. Laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia. Hankkeen erityistavoitteena on laajakaistaan liittyen uusiman tietotaidon ja mallien välittäminen sekä tietoyhteiskunnan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella tuetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekö yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Hanke tukee valtakunnallisen Laajakaista kaikille 2015 hankkeen toteutumista ja Lapin liiton maakunnallista laajakaistahanketta. Hanke toimii Lapin liiton maakunnallisten laajakaistaan liittyvien tiedotus- ja aktivointitoimenpiteiden paikallisena avustajana esim. järjestelyissä, organisoi ja pyörittää kylä/kyläkuntakohtaisia tiedotuskampanjoita, jotka koostuvat paitsi kyläilloista ja tiedotusmateriaalista, myös ovelta ovelle tapahtuvasta viestinviemisestä, tiedottaa mahdollisuudesta hakea maaseuturahastosta tukea kyläverkkohankkeille, kerätä ja jakaa tarvittavaa tietoa kyläverkkohankkeiden kokoamista varten, tiedottaa yrityksille mahdollisuudesta hakea yritystukea yrityskohtaisiin ratkaisuihin, selvittää vaihtoehtoisia ja / täydentäviä ratkaisuja ongelmallisten alueiden laajakaistaratkaisuihin Lapin liiton apuna ja tiedottaa näistä sekä muun tiedottamisen yhteydessä tiedottaa myös lakisääteisestä yleispalveluvelvoitteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat toimintaryhmän toimi-alueen, eli Utsjoen, Inarin, Sodankylän Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan ja Kemijärven kuntien yrittäjät ja asukkaat. Hankkeen tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Lapin liitto, operaattorit, alueen kunnat ja kylät. 2

4 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Laajakaistaa Kyliin hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 ja toimenpidettä 331; koulutus ja tiedotus. Hanke toteuttaa myös paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaa Kehityksen Arktinen Tuuli Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelman läpäisyteemaa osaaminen, tuomalla tietoa laajakaistan mahdollisuuksista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista saada laajakaista sekä välillisestä myös laajakaistan avulla lisääntyvän osaamisen kautta. Kylien toimintaedellytysten vahvistamisen painopisteessä yhtenä tärkeänä keinona maaseudun näivettymisen estämiseksi otetaan esille hyvien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja varmistaminen Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Tulevaisuuden elinvoimaisuuden; kylien yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma, luotettava ja nopea laajakaista. Toimiva laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia ja maaseudun kehittämistä loma-asukkaiden näkökulmasta. Parempien yhteyksien myötä matkailijoiden alueella viettämää aikaa voidaan pidentää, koska nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat tilapäisen etätyöskentelyn. Yhdistyksen yleisenä tavoitteena ja intressinä hankkeen toteuttamiselle on paitsi maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, myös uskottavuuden lisääminen maaseudun kokonaisvaltaisena kehittäjänä ja todellisia tuloksia tekevänä toimijana. Uuden infrastruktuurin rakentamisen kannalta tavoitteena on pyrkiä oikealla ja mahdollisimman selkeällä sekä yksinkertaistetulla viestinnällä maksimoimaan alueen asukkaiden kiinnostus laajakaistaliittymistä ja siten edelleen maksimoida tilaajamäärä alueellisiin rakennushankkeisiin Hankkeen toteutus Toimenpiteet, Hankkeelle haettiin rahoitusta Lapin ELY-keskuksesta ja myönteinen rahoituspäätön annettiin Hankkeeseen palkattiin kokoaikatoiminen 3

5 projektipäällikkö lukien vastuunaan hankkeen päivittäinen oparatiivinen vetäminen. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke tiedottaa laajakaista-asioista paikallistasolla järjestäen kuntaseminaareja, kyläiltoja ja kyliin tulevia tiedotuskampanjoita. Näiden tilaisuuksien aikataulut ja kohduntuminen riippuvat tulevan, uuden runkoverkon kilpailutus- ja rakentamisaikataulusta. Tilaisuudet koostetaan joko omatoimisesti tai yhteistyössä yhteistyötahojen Lapin liiton, kuntien ja operaattoreiden kanssa ja tapauskohtaisesti tilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita ja mahdollisia esimerkkitapauksia. Tilaisuuksien tarkoituksena on lisätä yleistä laajakaista tietoutta ja kannustaa laajakaistan hankkimiseen sekä tiedottaa laajakaista investointien rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti maaseuturahoituksen mahdollisuudesta kyläverkon rahoittamiseen ja yrityskohtaisten ratkaisujen rahoittamiseen. Hankkeessa on tarkoitus kootaan kylät kunnittain yhteen pohtimaan kunnan ja Lapin liiton kanssa kyläverkon rahoitusmahdollisuuksia ja käytännössä sopia kyläverkkohankkeiden kokoamisja hakuprosessista esim. kylien neuvoston tapaamisissa. Utsjoella tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit. Utsjoen hankealueella aktivaattoreita oli kolme kappaletta joista kaksi kaksi toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää Utsjoen hankealueen taloudet ovelta-ovelle. Aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Utsjoen osalta kyselyiden pohjalta noin 20 % liittyjistä olisi ollut kiinnostunut maksamaan liittymiskustannukset joko osamaksulla tai jollakin rahoitusvaihtoehdolla, joita Soneralla valitettavasti ei ollut tarjota ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Utsjoella oli havaittavissa positiivisen kansalaisaktivisimin herääminen hankkeen aktivaattorin työn edetessä. Monessa taloudessa aktivaattorin käynnin yhteydessä asukas soitti naapurilleen, ystävälleen tai jopa ulkopaikkakuntalaiselle lomakiinteistön omistajalle ja kertoi hankkineensa uuden liittymän ja suositteli pyytettömästi tekemään samoin. Kuukauden määräaikaisen työsuhteen kuluessa Utsjoen ovelta ovelle kiertävä aktivaattori kävi 275 eri osoitteessa keskustelemassa kasvotusten asukkaiden kanssa. Utsjoen tilaajamäärä asettui 258 kpl:een, joista valtaosa teki suoraan sopimuksen kiertämisen yhteydessä ja osa erillisen operaattoriin antaman kiinteistökohtaisen tarjouksen pohjalta. Osa tilauksista välitettiin operaattorille aktivaattoreiden toimesta vielä loppukesän ja syksyn kuluessa, vaikka työsuhde hankkeeseen olikin jo päättynyt. Todellisuudessa kaikki varteenotettavat ja potentiaaliset kohteen kunnan alueella oli kuitenkin käyty läpi työsuhteen kuluessa, henkilökohtainen päätöksenteko kuitenkin kestää toisilla kauemmin kuin toisilla. Vähäisenä pettymyksenä voidaan todeta Utsjoen loma- ja vapaa-ajan kiinteistöjen liittymäpenetraatiota, joka jäi ainoastaan noin 7 %:n tasolle. Osasyynä alhaiseen liittymämäärään voidaan todeta puutteellinen / virheellinen osoiterekisteri sekä ulkopaikkakuntalaisten osalta vaikea tavoitettavuus. Hankkeen toimesta ei tehty aktiivista 4

6 kiinteistönomistajiin kohdennettua puhelintiedotustoimintaa, vaan kaikki tiedottaminen toteutettiin kasvotusten. Kuitenkin on todettava, että lähes jokainen ulkopaikkakuntalainen joka liittymän tilasi, kertoi ensimmäisinä argumentteina olleen sen, että nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat pidemmän viipymisen alueella. Yksinkertaistaen tällä tarkoitetaan todellista mahdollisuutta etätöiden tekemiseen parantuneiden tietoliikenneyhteyksien johdosta. Kylätasolla järjestettävien iltojen ja tiedotuskampanjoiden tavoitteena on ollut konkreettisella tasolla edistää huippunopean laajakaistan saamista joka kylään, mihin liittyy laajakaistan tuomien mahdollisuuksien ja lisäarvon esilletuonti ja konkretisointi. Oikean viestin viemisellä on tähdätty siihen, että mahdollisimman moni kiinteistö Utsjoella saadaa mukaan laajakaistan piiriin, jolloin verkon toteuttaja näkisivät panostuksensa runkoverkkoon kannattavaksi jotta laajakaistaratkaisut todellisuudessa toteutuisivat. Utsjoen erinomaiset tulokset ovat yllättäneet kaikki hankkeessa mukana olleet tahot. On hyvin todennäköistä, että tulosten pohjalta koko lapin laajakaistahankkeen toteuminen edistyy myös muiden kuntien alueella, niin hankkeen omalla toimialueella kuin muuallakin Lapissa. Miellyttävää on ollut havaita, että olettamus tulosten vaikutusarvosta on konkretisoitunut operaattorin kannanotoissa. Syksyn kuluessa mm. Lapin liiton Lapin laajakaistaohjausryhmän kokouksissa sekä operaattorin kanssa käydyissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa on tullut selkeästi ilmaistua, että peruslähtökohta tuleville Lapin rakentamistarjousten saamiselle on, että tulevillakin hankealueilla on vastaava paikallinen hanke tukemassa tiedottamista. Merkittävänä syynä hankkeen roolin ja tulosten korostumiseen on operaattorin aiemmat epäonnistumiset vastaavien rakentamishankkeiden osalta eteläisemmässä Suomessa. Operaattorin toimintaan aiheellista varovaisuutta on pohjustanut esimerkiksi Miehikkälän alueen valokuituhanke, missä päästiin ainoastaan 2,74 % penetraatioon Soneran viestinnän mukaan. On täten ymmärrettävää, että operaattorin investoinnit edellä mainitulla asiakasmäärällä on erittäin kivuliaita, joten Laajakaistaa Kyliin hankkeen Utsjoella testatujen prosessien monistaminen muille Lapin hankealueille on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2011 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä yhdeksän laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 198 henkilöä, joista naisia oli 95 henkilöä ja alle 25 vuotiaita osallistujia vain yksi. Eritoten Utsjoella, mutta myös muissa hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 105 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut yhteen maaseutuviraston järjestämään kyläverkkokoulutukseen Helsingissä. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa sekä televisiossa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2011 aikana oli 12 5

7 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Inarilainen, Sompio ja Lapin liiton kyläkirje. Erityistä huomiota koko maan kattaen hanke sai päästyään mukaan YLE TV1:n A-Studion pitkään reportaasiin kylä ilman kännykkää. Reportaasi pureutui Inarin kunnan Lisman kylän tietoliikenneyhteyksien puutteeseen ja samanaikaiseen Utsjoen huippunopean valokuituverkon rakentamishankkeeseen. Reportaasin jälkeen hankkeen projektipäällikkö ja yhdistyksen toiminnanjohtaja kävivät tapaamassa viestintä- ja asuntoministeri Krista Kiurua Helsingissä vieden ajantasaista viestiä tietoliikenneasioiden nykytilasta eritoten Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueelta sekä myös muun Lapin osalta, korostaten maantieteellistä ihmisten tasavertaista kohtelua ja oikeutta toimiviin yhteyksiin. Aivan vuoden loppupuolella avattiin hankkeen omat kotisivut osoitteessa Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan sivujen julkaisun jälkeen vuoden loppuun mennessä sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 141 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 97 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 826 kpl ja keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli 5,86. Yhteensä toimintavuoden 2011 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 719 henkilöä Toimenpiteet, Utsjoen erinomaisten tulosten johdettua siihen, että kaupalliset operaattorit todellisuudessa kiinnostuivat Lapin hankealueiden rakentamisesta ja valokuiturakentaminen käynnistyi isommassa mittakaavassa, myös toimenpiteiden määrä kasvoi. Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2012 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kaksikymmentä neljä (24) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 343 henkilöä, joista naisia oli 181 henkilöä. Alle 25 vuotiaista osallistujia rekisteröitiin 5 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 204 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen maaseuturahaston järjestämään koulutukseen Rovaniemellä ja verkonrakennuksen projektikoulutukseen Oulussa. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2012 aikana oli 32 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koillis-Lappi, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän Extra, Koto-Salla, Pohjolan Sanomat ja Lapin liiton kyläkirje. Lisäksi hanke oli hyvin esillä YLE:n Lapinradion alueuutisissa ja web-uutisoinnissa, YLE TV2 Lapin alueuutisissa sekä Oddasat:ssa, yhteispohjoismaalaisissa saamenkielen TVuutisissa ja web-uutisoinnissa. 6

8 Toimintavuoden 2012 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten vuonna 2011 hyväksi havaittiin. Pohjois-Sallan ja Savukosken hankealueilla aktivaattoreita oli kaksi kappaletta joista toinen toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää molempien hankealueiden taloudet ovelta-ovelle. Edelleen Pohjois-Inarissa Juutuanjoki-Kaamanen-Kaamasmukka väliselle alueella palkattiin vain yksi paikallinen aktivaattori,lähinnä alueen pienuudesta johtuen. Kuten edellisenä vuonna Utsjoella aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä nykyisille ja tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Sallassa 249 taloudessa, Savukoskella 119 taloudessa ja Pohjois-Inarissa 65 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 433 talouteen. Merkittävä toimenpide oli hankkeen alueen ainoa kyläverkkohankkeen saaminen vireille ja hankehakuun. Sodankylän Sattasen kylä innostui jolukuussa 2012 käynnistämään oman hankkeensa, pitkälti johtuen siitä, että kyläläisten joukosta löytyi kaksi nuorta, osaavaa ja innokasta asian eteepäin viejää. Hanke osallistui aktiivisesti neuvontaa ja ja ohjaukseen sekä oikeiden kontaktien välittämiseen kyläverkkoaktiiveiden avuksi. Hankkeen kotisivuilla todettiin vuoden kuluessa merkittävä suosion kasvu, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähkööiseen maailmaan. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2012 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 2020 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1328 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8371 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli kuitenkin laskenut määrään 4,14. Yhteensä toimintavuoden 2012 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3000 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 3719 henkilöä Toimenpiteet Leader-hankkeen aktoivintitoimenpiteiden ja tiedotusosaamisen johdosta hankkeen alueella jatkettiin aktiivista toimintaa myös toimintavouden 2013 kuluessa. Kuitenkin oli selkeästi havaittavissa, että KKTM ry:n Kuitua Tunturiin ja Tervolan kunnan Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeiden toiminnan alkaminen ja valokuituverkkojen rakentumisen leviäminen käytännöllisesti katsoen koko Lapin alueelle, ei Laajakaistaa Kyliin hanke ja sen tekemät 7

9 tiedotustoimen esim. painetun median parissa enää saaneet vastaavaa näkyvyyttä kuin aiemmin. Hankeen pääasialliset toimenpiteet kohdistuivat kalenterivuoden 2013 aikana kahden kunnan alueelle joissa oli yhteensä kolme rakentamisen kohteena olevaa hankealuetta. Hanke järjesti joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kolmetoista (13) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 438 henkilöä, joista naisia oli 195 henkilöä. Alle 25 vuotiaita osallistujia rekisteröitiin 6 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 170 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen valokuitukoulutukseen Oulussa sekä joko jäjestänyt itse tai osallistunut kuuteen aktivaattori- tai kyläverkkokoulutukseen Rovaniemellä ja Sodankylässä. Aikaisempien vuosien tapaan hanke on pyrkinyt tiedottamaan toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2013 aikana oli kuitenkin vain 9 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän verkkolehti. Radio tai TV-näkyvyyttä ei hanke vuoden 2013 kuluessa onnistunut saavuttamaan olleenkaan. Sattasen kyläverkkohankkeen osalta hankkeen toimenpiteinä oli toimia aktiivisena apuna, niin verkon rakentamisen tiedottamisen kuin myös viimeistelevän suunnittelun ja yhteistyötahojen / toimijoiden löytämisen osalta. Toimintavuoden 2013 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten edeltäneinäkin vuosina. Sekä Kemijärven että Pelkosenniemen hankealueille palkattiin määraikaiseen työsuhteeseen pelkällä suoritepalkalla yhteensä kaksi aktivaattoria siten, että toinen otti hoitaakseen Kemijärvi 3 alueen ja toinen hoiti Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Aikasempien vuosien tapaan aktivaattoreiden roolina oli kiertää hankealueiden taloudet ovelta-ovelle, tiedottaen hankkeesta, valokuiteverkon rakentamisesta, mitä uusi verkko merkitsee kuntalaisille jne. Kokemusten perustella kuntalaisten tietämys ja käsitys velokuituverkoista ja niiden mahdollistamista asioita on edelleen erittäin puutteellinen ja osin jopa täysiin virheellinen. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia tehtiin Kemijärvi 3 alueella 313 taloudessa, Kemijärvi 1 alueella 14 taloudessa ja Pelkosenniemi 1 alueella 215 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 542 talouteen. Hankkeen kotisivuilla oli edelleen havaitttavissa kasvua, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähköiseen maailmaan. Osin kävijämäärän kasvu todentaa myös sen, että parantuvat tietoliikenneyhdet kiinnostavat kuntalaisia. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2013 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa 8

10 valokuituasioista yhteensä 2670 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1714 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8918 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti jatkoi vuoden 2013 kuluessa laskevaa trendiää ja päätyin keskiarvoon 3,34 sivua / käynti. Yhteensä toimintavuoden 2013 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3820 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 7539 henkilöä. Kumulatiivinen luku pitää sisällään kaikki laskennalliset yksilöidyt henkilöt joka ovat osallistuneet tiedotustilaisuuksiin, tapaamisiin, käyneet hankkeen kotisivuilla ja osallistuneet ovelta-ovelle aktivointiin eri kuntien alueilla Aikataulu Hankkeen alkuperäinen toteusaikataulu on Lapin laajakaistarakentamisen vaillinaisuuden ja keskeneräisyyden sekä käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa hankkeelle on haettu kahteen kertaan jatkoaikaa, joka tässä vaiheessa on myönnetty maksimissaan asti Resurssit Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari ja hankkeen taloushallinnosta toimistosihteeri Minna Laiti. Päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta vastaa projektipäällikkö Jussi Rantamo Toteutuksen organisaatio Hankkeelle palkattiin operatiivisesta toiminnasta vastaava projektipäällikkö Jussi Rantamo kokopäivätoimiseen määräaikaiseen työsuhteeseen lukien. Utsjoen hankkeen toteutukseen kesälle 2011 hanke rekrytoi yhteistyössä operaattorin kanssa kolme kyläaktivaattoria (Antero Isola, Veikko Porsanger ja Raimo Hekkanen) paikallisiksi yhteyshenkilöiksi vastaamaan kenttätason operatiivisesta tiedonvälityksestä. Yksi näistä aktivaattoreista (Antero Isola) palkattiin lisäksi hankkeelle määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikön alaisuuteen, vastaamaan Utsjoen kunnan alueen kiinteistöjen kiertämisestä ovelta ovelle. Palkkakustannusten optimoimiseksi ja samanaikaisesti riskien minimoimiseksi aktivaattorin palkka ja palkkiomalli toteutettiin 100%:n suoritepalkkana, jonka laskentaperusteet pohjautuivat aktivaattorin todellisiin työsuoritteisiin. Tällä metodilla varmistetaan osaltaa se, ettei lyhytaikaisessakaan työsuhteessa tule tyhjäkäyntiä jota osinkin kiinteä kuukausipalkka voi aiheuttaa. Lisäksi palkkiomalliin rakennettu porrastettu palkkion kohoaminen aktivointitoimenpiteiden lisääntyessä paransi toteutunutta kokonaistulosta. Vuoden 2012 kuluessa hankkeeseen palkattiin uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Pohjois-Salla ja Savukoski hankealueilla toimi ovelta ovelle kiertävänä aktivaattorina Veli Erkki Heikkilä ja Eila Hautaniemi 9

11 avustavissa aktovointitehtävissä pelkästään puehlintavoitettavuudessa. Pohjois- Inarin hanke-alueelle palkattiin vastaavaan ovelta ovelle aktivointitehtävään Inger-Anne Äärelä. Pohjois-Inarissa ei ollut muita aktivaattoreita. Vuoden 2013 kuluessa hankkeeseen palkattiin jälleen uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Kemijärven ja Pelkosenniemen ovelta-ovelle aktivointi saatiin toteutettua aiemman mallin mukaisesti. Aktovointiin palkattiiin Juhana Kelloniemi Kemijärvi 3 alueella ja Jarno Härkönen vastaamaan Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueiden aktovoinnista. Lisäksi vuoden lopulla suoritettiin Annika Kostamon toimesta Pelkosenniemen pohjois-osien kartoitus mahdollisen laajakaistarakentamisen mahsollistamiseksi. Lokakuu 2013 alkaen hankkeen resurssoinnissa tehtiin muutos siten, että projektipäällikkö Rantamon työsuhde muutettiin 70%:ksi, hänen aloitettuaan Sodankylän kunnan 100% omistaman verkkoyhtiön osa-aikaisen toimitusjohtajana. Hankkeen ohjausryhmän muodostaa kahdeksan henkilöä: Hanna-Leena Talvensaari (PLL ry), Anna-Kaisa Teurajärvi (Lapin ELY-keskus), Esko Savukoski (PLL ry hallitus), Timo Väisänen (Pohjois-Lapin kuntayhtymä), Heikki Onnela (Itä-Lapin kuntayhtymä), Jan-Eerik Paadar (kylilen edustaja), Antero Isola (kylien edustaja) ja Ritva Kauhanen (Lapin liitto). Ohjausryhmässä tehtiin myös muutoksia siten, PLL ry:n puheenjohtajavaihdoksen myöstä Esko Savukoski vaihtui Pentti Rytisaloon ja, että Kauhasen varajäseneksi valittiin Lapin liiton laajakaistakoordinaattori Jukka Rinne, kenen jäsenyys ohejausryhmässä kuitnekin päättyi hänen siirryttyään toisen organisaation palvelukseen syksyllä Kustannukset ja rahoitus Hankkeen ostopalvelut ja palkkiot muodostuvat seminaarien järjestelyistä ja asiantuntijoiden käytöstä laajakaista seminaareissa ja kyläverkkohankkeiden tiedonkeruu- ja tiedotustyöstä sekä muista vastaavista kuluista, kyläaktivaatioreiden palkkioista, tiedotusmateriaalin suunnittelusta, kirjanpitopalveluista, atk ja tietoliikennepalveluista, tilintarkastuksesta ja työterveyshuollosta. Matkakulut muodostuvat hankkeen työntekijöiden matka ja majoituskuluista toiminta-alueella ja erillisellä matkamääräyksellä koulutuksiin ja toiminta-alueen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista (esim. neuvotteluihin osallistumisesta), asiantuntijoiden matkoista seminaareihin ja ryhmätapaamisiin sekä ohjausryhmän matka- ja majoituskuluista kokouksiin ja seminaareihin. Matkakuluihin kuuluu myös kyläaktivaatioreiden matkat koulutuksiin, tiedotustilaisuuksiin ja talokohtaisessa tiedotustyössä. Tiedottamisen kulut muodostuvat tiedotusmateriaalin painatuskuluista, lehtiilmoituksista, puhelinkuluista, kopioinnista ja tiedotustilaisuuksien 10

12 järjestelykuluista sekä hankkeen omien kotisivujen käyttö-, ylläpito- ja kehitysmaksuista. Jaettavia kustannuksia yhdistyksen muun toiminnan kanssa ovat hanketyöntekijän (50 %) palkkakulut ja mahdollisesti vuokrakulut. Jakoperusteena käytetään työajanseurantaa. Sähkö ja siivouskulut jaetaan toimistotilan neliöiden mukaisessa suhteessa. Tilitoimiston lasku ositetaan hankkeelle kustannuspaikka -seurannan avulla, samoin postitus- ja kopiointikulut. Hankkeen julkinen rahoitus on 100 %, josta kuntien osuus on 3 % ja EU:n ja Valtion 97 %. Hankkeelle haetaan rahoitusta Lapin Ely-keskuksen maaseuturahastosta. Maksamme ylityö- ja epämukavan työajan korvaukset PTYTES:n mukaisesti. Rahoitussuunnitelma EU ja Valtio (Lapin Ely-keskus) ,50 Alueen kunnat 8.359,50 Yhteensä , Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen ohjaustyhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kerran, ja tuolloin täydentänyt kokoonpanoaan yhdellä henkilöllä,kylien edustaja Antero Isola Utsjoelta. Vuoden 2012 kuluessa ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja vuonna 2013 kaksi kertaa. Vuoden 2013 lopulla Ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin siten, että Jukka Rinteen asiantuntijajäsenyys loppui hänen siirryttyään Lapin liiton laajakaistakoordinaattorin tehtävästä toisen organisaation palvelukseen. Virallisen kokousten lisäksi hankkeen ohjausryhmää on tiedotettu hankkeen etenemisestä puhemitse kulloisenkin tilanteen mukaan. Projektipäällikkö Rantamo on kutsuttu ja osallistunut Lapin liiton Lapin laajakaistahankeen ohajausryhmän kokoukseen asiantuntijajäsenenä, tuoden omaa kentältä hankittua näkemystä ja kokemustaan Lapin ensimmäisenä valokuituhankkeen projektipäällikkönä koko Lapin hankkeen ja muiden seutukuntien kuntien käyttöön Toteutusoletukset ja riskit Hanke ei 100 % hankkeena aiheuta tappioriskiä Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle, pois lukien mahdollisuus rahoitushakemuksista mahdollisesti hylätyistä 11

13 kuluista. Lähtökohtaisesti hankkeella ja yhdistyksellä on kuitenkin erinomaisesti tiedossa mitä hyväksytään ja mitä ei hyväksytä. Kuntien rahoitus katetaan kuntien suostumuksella lisäkiintiösitoumuksen yhteydessä syntyneellä erotuksella (kunnilta pyydetty lisäkuntaraha lisäkiintiöön vähennettynä tarvittava kuntaraha lisäkiintiöön kun lisäkiintiöpäätös oli pienempi kuin mitä anottiin). Uusi hanke aiheuttaa yhdistyksen likviditeetille uuden rasitteen. Tämä voidaan kompensoida rytmittämällä maksatuksia. Yhdistys ei tule hakemaan ennakkoa, koska viimeisen erän suuruus tulee olla 50 %:a kustannuksista. Toteutusoletuksena on ollut, että hankkeen olemassaolo ja maaseuturahaston tukimahdollisuus kyläverkoille aktivoi operaattoreita tekemään tarjouksia, jolloin hankkeen kyläaktivaattoritoiminta käynnistyy. Teliasonera on ilmoittanut että hankkeen tarjoama apu tulee madaltamaan kynnystä tehdä tarjouksia, mutta siellä katsotaan myös se, miten hyvin Utsjoelle saadaan asiakkaita. Hanke tästä syystä aloitti toimintansa Utsjoelta. Ellei Laajakaistaa Kyliin hankkeesta huolimatta tarjouksia Lapin laajakaistarakentamisesta synny, tulee Lapin kuntien, Lapin liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön joka tapauksessa ratkaista se, miten 2015 mennessä Lappiin saadaan laajakaista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa joka tapauksessa sitä että tiedotustyötä tulee tehdä aktiivisesti ja laatia kyläverkkosuunnitelmia. On selvää, että hankkeelle on tilaus joka tapauksessa. Utsjoen aktivoinnin tulokset, jotka näyttävät valtakunnallisestikin mitattuina erinomaista onnistumista aikaansaivat Lapin alueelle merkittävän määrän uusia rakentamistarjouksia 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Lapin liitto, operaattorit ja rakentamisesta vastaavat tahot kuten rakennuttaja, pääurakoisija, koneurakoitsijat ja asennusyritykset sekä kaapeli-, tarvike- ja laitetoimittajat. Lisäksi hankeen yhteistyökumppaneina toimivat toimialueen kunnat, kylät (kylien neuvostot, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset). Yhteistyötahojen roolit voidaan avata seuraavasti: Lapin liitto: osallistuu tiedottamiseen, kyläverkkohankkeiden suunnitteluun, tuo tietoa uusista toimintamalleista ja runkoverkon rakentamisen etenemisestä sekä toteuttaa laajemmat selvitykset Alueen kunnat: osallistuvat kyläverkkohankkeiden hallinnolliseen suunnitteluun (esim. hakija, omistaja, rahoitus) ja tiedottamiseen 12

14 Kuntien kyläneuvostot: kokoavat kylät, muodostavat kunnan kylien yhteisen näkemyksen ja neuvottelevat kuntien kanssa kyläverkkohankkeista yhdessä projektipäällikön kanssa Alueen kyläyhdistykset: osallistuvat kyläkohtaisten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen ja avustavat kyläaktivaatioreiden hankinnassa ja talosta taloon tiedottamisen suunnitteluun Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hankeneuvoja: neuvoo ja avustaa kyläverkkohankkeiden suunnittelussa ja hakemisessa (hanketyöntekijä voi vain tiedottaa) Operaattorit ja muut rakentamiseen osallistuvat tahot: Operaattori kouluttaa osaltaan kyläaktivaattorit sekä vastaa omista toimista tiedottamisessa omalla panoksellaan, vastaa varsinaisesta asiakashankinnasta Rakentamisen operatiivisesta toiminnasta vastaavat tahot vastaavat osaltaan ajantasaisen tiedon välittämisestä hankkeen käyttöön edelleen kuntalaisille välitettäväksi Lapin Ely- keskus: kyläverkkohankkeiden rahoitus ja neuvonta Kuitua Tunturiin ja Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeet yhteistä tiedottamista ja koulutusta yleisissä laajakaista-, valokuitu- ja kyläverkkoasioissa. Yhteisten toimintamallien ja Lapin parhaiden käytäntöjen mallintaminen ja tuotteistaminen, tavoitteena koko alueen tiedotustoimintojen kehittäminen ja parantaminen. Suomen Seutuverkot ry Seutuverkkorakentamisen ja eritoten valtakunnallisen valokuiturakentamisen verkostoitumis -ja edusvalvontafoorumi. Yhdistyksen toimissa ovat mukana useat maakuntaliitot, seutukunnalliset/ alueelliset laajakaistahankkeet, paikalliset osuuskunnat sekä verkkoyhtiöt ja eri alueiden operatiiviset tiedotushankkeet Joulukuussa 2012 hankkeen projektipäällikkö Rantamo valittiin ensimmäisenä Lappilaisena toimijana Suomen Seutuverkot Ry:n hallitukseen kaudelle Joulukuussa 2013 Rantamo valittiin jatkokaudelle (vuodeksi 2014) hallitukseen Hankkeen tulokset ja vaikutukset Toimintavuosi 2011 Hankkeen alueelle on saatu kaksi tarjousta Lapin liiton neljän hankehakukierroksen tuotoksena, toinen Utsjoen kaikille kolmelle hankealueelle ja yksi Sallan kuntaan yhdelle hankealueelle. Utsjoen osalta verkon rakentaminen toteutettiin kesän ja syksyn 2011 aikana.uusi kuituteknologiaan 13

15 pohjautuva runkoverkko saatiin kytketyksi marraskuun alussa ja se otettiin käyttöön marraskuun 22 pv. Ensimmäiset kiinteistöliittymät tilauksen tehneistä 258 kpl:eesta saatiin kytketyksi ja ne otettiin käyttöön joulukuun 14 pv. Vuoden loppuun mennessä kiinteistöliittymistä oli saatu käyttöönotettua vain noin 30 kpl, joten Utsjoen hankeen lopullinen käyttöönotto siirtyy keväälle Utsjoen hankkeen eteneminen on ollut yllättävän hidasta, johtuen pitkälti odottamattomasta moninkertaisesta tilaajamäärästä alustavaan suunnitelmaan ja arvioon verraten. Uuden tekniikan myötä Utsjoen kunta saatiin viimeinkin liitettyä asianmukaisilla, kiinteillä tietoliikenneyhteyksillä valtakunnanverkkoon ja siten maailmalle. Yhteysnopeuksien moninkertaistuttua ja nopean liittymän tarjoaman palvelukokonaisuuden monipuolisuus tarjoaa kuntalaisille paljon uusia virikkeitä, toimintamuotoja ja -mahdollisuuksia. Useat yritytoiminnan parissa toimivat tahot kykenevät uusien yhteyksien myötä paremmin markkinoimaan palveluitaan sähköisin keinoin. Maatalousyrittäjien toiminta tehostuu koska esim. nykyaikaiset maitotilat vaativat kiinteän ja varmatoimisen tietoliikenneyhteyden päivittäiseen toimintaan. Koska yleisesti on tiedossa, että suuri osa päivittäisistä arkisista palveluista on viety verkkoon jo nyt, siirtyi Utsjoki tämän hankkeen myötä nykyaikaa. Uusi verkko tarjoaa nyt syrjäisimpäänkin notkoon Tenojoen rannalle samat palvelut sähköisesti kuin mitä kyläkeskuksessa on saatavissa tai mitä etelän väestökeskittymissä on saatavissa Toimintavuosi 2012 Vuoden 2012 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella alueella, joista vain yksi oli varsinainen hanketuen alainen alue. Tukialueen muodosti Pohjois-Sallan hankealue, jonka lisäksi aktoivointitoimepiteitä ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Inarissa Inarin kylä Kaamanen alueella sekä Savukoskella Kuosku Nousu alueella. Inarin ja Savukosken alueet ovat todellisuudessa kuntien määrittelemiä hankealueita, mutta Sonera rakensi ja mahdollisti ko alueet omakustanteisesti ilman julkista tukea. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 433 taloudessa. Poiketen Utsjoen jopa valtakunnallisesti erittäin korkeaan liittymäpenetraation tuloksen n. 65 %, Itä-Lapin hankealueilla jäätiin kauas vastaavasta. Pohjois-Sallan osalta liittymäpenetraatioksi toteutuin n 45 %, Savukosken avatulla reitillä penetraation laski n 27 % tasolle. Pohjois-Inarissa lopullinen tulos oli jo lähes katastrofaalinen, penetraation jäädessä n 11,5 % tasolle. Liittyminen hankinnan kiinnostukseen vaikuttaa suoraan tosiasia, että alueet rakentanut operaattori oli hinnoitellut vuoden 2012 alueiden liittymähinnat merkittävästi korkeammiksi kuin Utsjoella Liittymän maksettua kotitaloudelle Utsjoella minimissään 1300 maksoi saman liittymä, täysin 14

16 samoin kaupallisin ehdoin Pohjois-Sallassa, Savukoskella sekä Pohjois-Inarissa 1990 Korotetun hinnan lisäksi kiinnostusta vähensi hyvin suurella olettamuksella rakentaneen operaattorin joustamattomuus liittymähinnan maksuehdoissa osamaksu tai rahoitusmalleja ei kyetty tai haluttu tuotteistaa liittymäkaupan edistäjiksi. Aivan kuten Utsjoen verkko myös vuoden 2012 kuluessa rakennetut verkot tulevat vaikuttamaan aluiden kuntalaisten elinolosuhteisiin parantavasti ja mahdollistavat nykyisen ja uuden yritystoiminnan toimintaedellysten kohenmisen Toimintavuosi 2013 Vuoden 2013 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella hanketukialueella; Kemijärvi 1, Kemijärvi 3 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Lisäksi Pelkosenniemen pohjois-osissa suoritettiin hankkeen toimesta ja toimenpiten liittymäkiinnostuksen kartoitus. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 542 taloudessa. Kemijärven ja Pelkosenniemenn hankealueet osoittautuivat tähän astisista kaikkein haastavaimmiksi. Kemijärven molemmilla hankealueilla jäätiin penetraatiossa alle 8 %:n ja Pelkosenniemen rakennetulla alueellakaan ei ylitetty 20% rajaa vaan jäätiin n 17% tasolle. Liittymän maksettua kotitaloudelle vuoden 2011 rakentamisen yhdeydessä 1300 ja edelleen vuonna , maksoi sama liittymä nyt jo Kiinnostusta vähensi edelleen osaltaan operaattorin organisaatiomuutokset ja osaamisvaje, jotka johtivat tarjouksen pyytäneiden liittyjien väärään hinnoitteluun ja siten tarjousten hylkäämiseen. Operaattori ei saanut kaivattua maksuehtojärjestyä hoidettua vielä vuoden 2013 aikanakaan. Kaupallisten laajakaistalain mukaisten rakentamishankkeiden lisäksi hankkeen alueella saatiin opertiivisen rakentamisen alle myös edellisenä vuonna käynnistetty Sodankylän Sattasen kyläverkkohanke. Kyläyhdistyksen käynnistämä hanke siirrettiin eriliselle osuuskunnalle ja liittymäpenetraatio saatiin nousemaan yli 80 %:n. Korkeaan kiinnostukseen vaikuttaa välittömästi näennäisen alhainen n. 700 liittymismaksu, vaikkakin hanke edellytti melkoisen määrän talkootyötä niin suunnittelun kuin rakentamisen osalta. Yleisesti ottaen on ollut havaittavissa niin Laajakaistaa Kyliin hankkeen alueella, kuin muualla Lapissa ja valtakunnallisesti, että viimeinkin kunnat ja eritoten huonoihin mobiiliyhteyksiin kyllästyneet kuntalaiset ovat heränneet vaatimaan parempia, nopeampia ja luottettavampia yhteyksiä itselleen, kyliinsä ja kuntiinsa. Vallitseva tosiasia on, että tulevaisuus edellyttää verkoilta enemmän ja enemmän ja siihen on Laajakaistaa Kyliiin hankekin pyrkinyt kahden ja puolen vuoden määrätietoisella tiedotus- ja aktointityöllä vaikuttamaan sekä 15

17 muuttamaan päättäjien sekä kuntailaisten asenteita oikeaan, kuiteverkkomyönteiseen suuntaan. Hankesuunnitelmaan oli määrällisiksi tavoitteiksi kirjattu 1000 henkilön osallistaminen vaikutuspiiriin. Vuoden 2013 lopussa pelkästään aktivoinnin piirissä on ollut 1250 henkilöä ja kokonaismäärä huomioimatta TV-, radio- tai painetun median vaikutusta tai peittoa on ollut yhteensä 7539 henkilöä.samoin tilaisuuksien lukumäärä ylittää asetetun tavoitteen kahdella ollen vuoden lopussa 46 kpl. Julkaisujen ja esitteiden toteuman oli kolme tavoitteen ollessa vain yksi. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen alueelle tulee turvata joko uusin tarjouksin, kuntien omistaman tai omistamien verkkoyhtiöiden avulla tai yksittäisillä kyläverkkohankkeilla tai näiden toteutusvaihtoehtojen erilaisilla yhdistelmillä kunnolliset ja ennenkaikkea nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet. Hanke ja edes välttävästi kannattavan tilaajamäärän saaminen ei onnistu ilman ovelta ovelle jalkautuvaa tiedottamista ja markkinointia. Ehdoton toimintaedellytys onnistumisessa on hyödyntää paikallisia, oman kunnan ja oman kylän ihmisiä tiedottamisessa. Nämä henkilöt tuntevat kylät, talot ja ihmiset ja vastavuoroisesti oman kylän henkilö tunnetaan ja häneen luotetaan paremmin kuin ulopuolelta palkattuun ja täysin tuntemattomaan henkilöön. Tällöin kommunikointi on sujuvaa ja näinkin haastavassa ja monimutkaisessa asiassa kuin huippunopea laajakaista saavutetaan riittävän luottamuksellinen ja tuloksellinen keskusteluyhteys nopeasti. Hankkeen aktivoinnin yhteydessä kerättyjen tietojen pohjalta kunnat, Lapin liitto, operaattorit ja PLL ry:n hankeneuvoja voivat tarvittaessa työstää toimintarahan kustannuksilla kyläverkkohankkeita niille alueille, joka mahdollisesti jäävät täysin operaattoreiden hanketarjousten/ehdotusten ulkopuolelle tai missä liittymiskustannukset mahdollisten tarjousten mukaan ylittävät kuntalaisten maksuvalmiuden. Ovelta ovelle tiedottamista voi tehdä tarvittaessa myös kyläyhdistykset. Tulevaa rahoituskautta silnmälläpitäen on ehdottoman tärkeää, että hankkeen hallinnoija jatkaa Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueilla laajakaistaan liittyviä toimenpiteitä ja panostaa eritoten mahdollisten kyläverkkohankkeiden käynnistämiseen liittyviin toimenpiteisiin. 6. Allekirjoitukset ja päiväys Sodankylässä / 20 Hanna-Leena Talvensaari PLL ry toiminnanjohtaja Jussi Rantamo Laajakaistaa Kyliin projektipäällikkö 16

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Suomen Seutuverkot Ry. Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja

Suomen Seutuverkot Ry. Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja Suomen Seutuverkot Ry Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja Hallitus 2015 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jarno Laitinen, pj puheenjohtaja@seutuverkot.fi Eija Nuotio, siht ja rahasto eija.nuotio@seutupalvelukeskus.fi

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE

LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE Digitaalisen tiedon määrä tuplaantuu kahden vuoden välein. Tämä lisää tiedonsiirtotarvetta! Tiedonsiirron määrä tuplaantuu joka

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010

Lisätiedot

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy Kuva: Nestor Cables 25.11.2014 Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi Kuva: Nestor Cables Oy SADAN MEGAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Yleishyödyllinen kehittämishanke MAAKUNNAT: LAPPI KAINUU POHJOIS-KARJALA

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Keski-Suomi 3.10.2011

Keski-Suomi 3.10.2011 Keski-Suomi Keski-Suomi, miksi Kuuskaista tarjosi? Samanlainen tilanne kuin Kuusiokunnissa 2000-luvun alussa => 10 vuoden kokemus Suuri kokonaisuus säästää kustannuksia Yhteisrakentaminen Suurempi asiakasmassa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.11.2015. HANKKEEN NIMI: Sisävesien elinvoimaa. 1. HAKIJA: Päijänne-Leader ry (Hallinnoiva Leader-ryhmä)

HANKESUUNNITELMA 2.11.2015. HANKKEEN NIMI: Sisävesien elinvoimaa. 1. HAKIJA: Päijänne-Leader ry (Hallinnoiva Leader-ryhmä) 1 HANKESUUNNITELMA 2.11.2015 HANKKEEN NIMI: Sisävesien elinvoimaa 1. HAKIJA: Päijänne-Leader ry (Hallinnoiva Leader-ryhmä) 2. TIIVISTELMÄ Sisävesien elinvoimaa aktivointihankkeen tarkoituksena on varmistaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana 140 osallistujaa (+ 27% viime vuodesta) 37% (52) Rakennuttajat 21% (29) Toimittajat (aktiivi / passiivikomponentit) 17% (24) Urakoitsijat (suunnittelu / rakentaminen)

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 ETPÄHÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. Yleistä Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ

Lisätiedot

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu.

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu. Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Elinkeinolautakunta Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15 Paikka Karigasniemi, kylätalo Sáivu Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32

Lisätiedot

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen

Lisätiedot

Onnistumisia yhdessä 14.6.2011

Onnistumisia yhdessä 14.6.2011 Onnistumisia yhdessä 14.6.2011 KAISANET - LAAJAKAISTAHANKKEET 2011 LAAJAKAISTA 2015 Hankkeiden toteutus 2011 14.6.2011 KAISANET - LAAJAKAISTAHANKKEET 2011 Kaisanet on jättänyt hanke-ehdotukset kaikkiin

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kun koko kunnan tai maakunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta vastaa OSUUSKUNTA. Kajaani 25.1.2012 Tuija Riukulehto

Kun koko kunnan tai maakunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta vastaa OSUUSKUNTA. Kajaani 25.1.2012 Tuija Riukulehto Kun koko kunnan tai maakunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta vastaa OSUUSKUNTA Kajaani 25.1.2012 Tuija Riukulehto Oma verkkotaustani 1999-2001 Etelä-Pohjanmaan tietoyhteiskunta ohjelman koordinaattori:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot