Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun"

Transkriptio

1 Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa om Kh Kh liite 2

2 ASIA 414/ /2011 Kaavan valmistelija: Tarja Johansson, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti puh. (09) , KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 2 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa Ympa oheismateriaali Kh Liite 2 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Alueen nykytilanne asettaa omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava-aluetta koskevat selvitykset ja lähtötiedot toimivat myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnin pohjana (MRL 9 ). Raportin loppuosassa on linjattu kaavatyön tavoitteita. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Tuula Vuorinen 2 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalampi Taajamanosa/alue: Uutelanlääni Kylät: Siipoinen (440) ja Tuohilampi (447) Kaavan nimi: Otalammen Helminharjun asemakaava Kaavanumero: Ot 18 Asemakaava koskee Helminharjun aluetta Otalammen taajaman pohjoisosassa. Kaava-alue kuuluu osittain Uutelanläänintaajamanosaan. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä Siipoisen kylässä: Ristilä RN:o 5:51, Eerola RN:o 5:50, Korpela RN:o 5:53, Korpelanrinne 5:54, Pajala 5:52, Hattu RN:o 6:28, Mannila RN:o 6:41, Suokulma RN:o 6:40, Haavikko RN:o 6:36, Reunala RN:o 6:34, Leppälampi RN:o 6:49, Purola RN:o 6:11, Kanta RN:o 6:29, Metsäkumpu RN:o 6:26, Kotitila RN:o 6:31, Kulmala RN:o 6:33, Jukola RN:o 6:16, Rajala RN:o 6:39, Koppeli RN:o 6:38, Kalliola RN:o 6:24, Suvirinne RN:o 6:23, Kirsimäki RN:o 6:22 ja Vahtitupa RN:o 15:0. Tuohilammen kylässä asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Riikola RN:o 1:155, Havurinne RN:o 1:127, Honkala RN:o 1:327, Palomaa RN:o 1:154, Onnellisten laakso RN:o 1:321 ja Kotimäki RN:o 1:165. Lisäksi asemakaava koskee Siippoontien maantien aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 93 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman pohjoisosassa. Suunnittelualue on pääosin metsä- ja peltoaluetta, mutta alueen pohjois- ja eteläosissa on myös pientaloasutusta. Alueelta on matkaa Otalammen keskustaan noin 1,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Selintiehen, etelässä osin Siippontiehen ja osin asemakaavan Ot 9 mukaisiin pientalokortteleihin. Idässä suunnittelualue rajautuu Hanko- Hyvinkää-junarataan. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan laatimisen tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle rakennetun ja luonnonympäristön ominaispiirteet huomioonottaen. Tavoitteena on luoda Helminharjuun viihtyisä ja monipuolinen asuinalue, joka liittyy tiiviisti Otalammen muuhun taajamarakenteeseen. Kaavatyön yhteydessä tulee tutkittavaksi myös peruspalveluiden sijoittamismahdollisuudet ja -tarpeet alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Vihdin kunnan kartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 17 4 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

5 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Helminharjun luontoselvitys 2011, Sito Oy Maakaasuputki Mäntsälä - Siuntio, linjauskartat, Otalammen osayleiskaava 0933B. Perusselvitykset ja sen liitteet Pohjatutkimus, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, 2012 Raideliikennetärinäselvitys - Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan uudistaminen radan itäpuolelta, Vihti, Promethor Oy Tie- ja raideliikennemeluselvitys - Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan uudistaminen radan itäpuolelta, Vihti, Promethor Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja kohteet, Vihti-Seura ja Museovirasto, 1982 Vihdin kunnan kehityskuva 2025, Skoy 2004 Vihdin maisemahistoriallinen selvitys, Johanna Forsius-Nummela, Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus ja Vihdin kunta, 2012 Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012 Vihdin kevytliikenne- ja ulkoiluverkoston kehittämissuunnitelma. WSP Group Oy, 2012 Muita kaavatyötä koskevia suunnitelmia ja selvityksiä Ympäristönsuojelumääräykset, kunnanvaltuusto Ohjeellinen palveluverkkosuunnitelma vuosille Vihdin ilmastostrategia, 2010 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Helminharjun asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitelty ympäristölautakunnan kokouksessa ja kaava kuulutettiin samalla vireille. Kuva suunnittelualueeseen kuuluvalta Siippoontieltä. 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on alustavan rajauksen mukaan pintaalaltaan noin 93 hehtaaria sisältäen metsäalueita, peltoa ja niittyä sekä osia Siippoon- ja Selintien tiealueista ja niiden varrella olevasta asutuksesta. Honkalan tilakokonaisuus (entinen Riikola) on peräisin 1920-luvulta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Selintiehen. Idässä suunnittelualue rajautuu Hanko-Hyvinkää -junarataan. Etelässä kaava-alue rajautuu Siippoontiehen. Siippoontien läheisyydessä olevat, asemakaavoitetut asuinpientalokorttelit eivät sisälly kaava-alueeseen. Selintie ja Siippoontie toimivat pääliikenneväylinä suunnittelualueelle Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on pääosin kallioista ja harjuista, enimmäkseen karua kangasmetsäaluetta. Alueen eteläosa on maankäytön vaikutuksen pirstoma. Asutus, tiet, niityt ja peltotilkut antavat alueelle leimansa. Suurin osa Helminharjun alueesta on metsää. Helminharjussa maasto viettää etelään päin. Alueella on paljon tasaisia suoalueita, mutta myös selvästi muuta maastoa jyrkempiä, korkealle kohoavia kallioisia mäkiä. Selintien ja Siippoontien varrella olevaa asutusta lukuunottamatta suurin osa Helminharjun suunnittelualueesta on rakentamatonta. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on eteläosassa pyrokseenigranodioriittia ja pohjoisosassa graniittia (GTK 1995). Maaperältään suunnittelualue on metsäsaraturvetta, saraturvetta, hienoa hiekkaa, lehtomultaa ja soraa. Keväällä 2012 Uudenmaan maanrakennus Oy suoritti Helminharjun alueella pohjatutkimuksia. Kairaustulosten perusteella kaava-alueen rakennettavuusolosuhteet vaihtelevat: osassa suunnittelualuetta rakentamiseen riittävät maanvaraiset perustukset, joissain paikoissa rakennukset on perustettava rinteen suuntaisesti, joissain osissa riittävät ehkä kevyet perustukset ja vaikeimmin rakennettavassa maastossa rakennukset tulisi paaluttaa. Pohjatutkimuksen aikana ei ole tutkittu maaperän routivuutta eikä radonpitoisuutta, mutta alustavan arvion mukaan suunnittelualueen etelä- ja keskiosissa maaperä on pääosin routivaa. Alueen yläosissa hiekkaisimmilla alueilla maaperä voi olla routimatonta. Myös radonin esiintyminen alueella tulee ottaa huomioon alapohjarakenteissa ja rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitukset. Tarkemmat pohjatutkimukset tulee tehdä myöhemmin rakennuspaikkakohtaisesti. Ote maaperäkartasta (GTK 1995). Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 7

8 Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- ja hietarinteet sekä moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia. Suunnittelualue sijoittuu ilmastollisesti suotuisaan Länsi- Uudenmaan keitaaseen. Vihdissä vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Rakentaminen ja korkeampi kasvillisuus vähentävät tulevaisuudessa ainakin osittain nykyisen pelto- ja niittyaukean tuulisuutta. Aurinkoisuuden kannalta suunnittelualue on pääosin suotuisa, sillä maaston topografiset vaihtelut ovat joitain korkeampia kohtia lukuunottamatta pieniä. Suunnittelualue on melko metsäinen. Asutus on keskittynyt kaava-alueen reunoille. Vesistöt ja vesitalous Helminharjun alue kuuluu Siuntionjoen vesistöön. Suunnittelualueen pintavedet laskevat alueen itäpuolella olevaan Tuohilampeen ja siitä ojan kautta edelleen Härkälänjokeen. Suunnittelualueen kaakkoisosa ja Selintien vastainen länsireuna sijaitsevat pohjavesialueella. Uudenmaan maanrakennus Oy:n tekemissä selvityksissä pohjavedenpinnan on arvioitu Helminharjussa olevan matalimmissa osissa hyvin lähellä maanpintaa, muualla noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Opaskarttaan merkitty vaaleansinisellä kaava-alueella olevat pohjavesialueet. Helminharju on pääasiassa metsää ja peltoa. Alueen metsäsaarekkeille tyypilliset puulajit ovat koivu, kuusi ja haapa. Kosteammilla alueilla kasvaa paikoin tiheää lehtipensaikkoa, paikoin niittykasvillisuutta. Maasto näillä matalammilla alueilla on monessa paikoin soista sekä myös tiheäpuustoista ja vaikeakulkuista. Luontoselvitykset Alueen kasvillisuus-, linnusto- ja lepakkoselvitys valmistui kesällä Alueella on kolme luontoarvoiltaan tärkeää paikallista kohdetta: lehtopurolaakso, pieni lampi lähiympäristöineen ja radanvarren liito-orava-alue. Selvityksen mukaan nämä kohteet tulee erityisesti huomioida alueen suunnittelussa. Erityisesti lehtopuron osalta tulee huolehtia, ettei ympärillä tapahtuva maankäyttö muuta vesiolosuhteita siten, että vesimäärät purossa oleellisesti vähenevät tai lisääntyvät. Helminharjun kaava-alueella on joitakin pieniä lampia. 8 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Helminharjun kaava-alue sijoittuu Tuohilammen ja Siipoisen rekisterikylien alueelle. Kaakkoisosa suunnittelualueesta kuuluu Tuohilammen kylään ja luoteisosa Siipoisen kylään. Tuohilammen kylän varhaisin tunnettu asutus sijoittui Tuohilammen rannalla sijaitsevalle matalalle selänteelle, jossa 1500-luvun puolivälissä oli kolme taloa. Taloista yksi autioitui jo 1500-luvun loppupuolella. Tuohilammen rustholli muodostettiin noin vuonna 1630 yhdistämällä molemmat jäljellä olevat talot. Tuohilammen kartanon alaisuuteen kuului 1800-luvulla 5-11 torppaa. Kaava-alueen ulkopuolella olleen Rakuunan tilan mailla on ollut aikoinaan myllypaikka. Tuohilammen kylän vanhimmat pellot sijaitsivat Tuohilammen rannalla ja niityt lahden etelärannalla muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolella. Vanhastaan 1600-luvulla aikalaiset arvioivat kylän pellot keskinkertaisiksi. Ne olivat savisia ja alavia, jonka vuoksi halla oli tuttu vieras. Metsää oli kuitenkin kaikenlaiseen tarpeeseen. Punaisella rajauksella merkitty kaava-alueen luoteisosa kuuluu Siipoisen (Siippoon) kylään ja kaakkoisosa Tuohilammen kylään. Siipoinen taas on nuorehko kylä, joka syntyi isojaon yhteydessä, kun Sukselan kylän liikamaita erotettiin vuonna Tällöin Keurinmaaksi kutsuttuun Sukselan kylän takamaahan muodostettiin kuusi uudistilaa. Tätä ennen alueella oli ollut torppaasutusta ja Sukselan kylän niitty- ja metsämaita. Otalammen kehityksen kannalta merkittävä Hanko-Hyvinkäärata valmistui vuonna 1871 ja rautatieasema Otalammelle avattiin vuonna Rautatiellä oli suuri merkitys alueen maa- ja metsätaloudelle. Otalammen liikenteellisesti keskeisen sijainnin ja aseman läheisyyden vuoksi 1800-luvun lopulta lähtien taajamaan alkoi sijoittua erilaista julkista toimintaa. Alueelle alkoi kehittyä asutuskeskittymä ja myös pienliiketoimintaa. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Siippoontie ja Selintie ovat historiallisia tieyhteyksiä. Kuninkaan kartastossa vuodelta 1783 tielinjaukset ovat lähes nykyisillä paikoillaan. Selintie alkaa valtatie 25:ltä ja toimii pääkokoojaväylänä Helminharjun läheisyydessä. Toinen alueen pääkokoojaväylistä, Siippoontie muuttuu asemakaavoitetulla alueella, Välitien läheisyydessä, Siippoonkujaksi. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Asemakaavoitettu taajama yltää aivan kaava-alueen rajalle. Otalammella on pääasiassa pientaloasutusta. Helminharjun suunnittelualuetta ympäröivä omakotiasutus on rakentunut lukujen välillä. Tärkeimpiä Otalammen taajaman virkistyselementtejä ovat Helminharjun suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat Otalampi ja Tuohilampi. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 9

10 Alueen nykyinen rakennuskanta Helminharjun nykyinen rakennuskanta alkoi rakentua vaiheittain Siippoontien ja Selintien varteen 1920-luvulta alkaen. Rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus on suunnittelualueella Honkalan tilan (entinen Riikola) päärakennus, joka on rakennettu vuonna Alueella on myös useita muita 1920-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Selintiellä sijaitsee vuonna 1965 valmistunut, nykyisin asuinkäytössä oleva Otalammen päiväkodin entinen Siippoon toimipiste. Honkalan RN:o 1:327 (entinen Riikola RN:o 1:55) paikalle on merkitty kartassa vuodelta 1850 kaksi torppaa, Sandbacakan ja Saarenpään torpat, jotka eivät ole säilyneet. Maarekisterin mukaan Riikola erotettiin Tuohilammen maista lohkotilaksi vuonna 1920 poliisikonstaapeli Riikoselle. Vihdin kunta osti Riikolan maat vuonna Lohkomisessa Riikolan vanha talouskeskus rakennuksineen sai nimekseen Honkala. Riikolan vuonna 1927 rakennettu asuinrakennus on hienoa kirvesmiestyötä. Rakennuksen on suunnitellut kunnan silloinen rakennusmestari Juho Aarni ja sen rakensi Kustaa Suomen kirvesmiesporukka. Rakennus on hyvin korkeaharjainen aumakattoinen kookas rakennus, jonka etusivulla on kaksi umpikuistia. Katon lappeella on pihasivun keskellä ikkunallinen korotus. Rakennuksen yläkerta on ollut vuokralaisilla. Siellä on asunut mm. opettaja-kirjailija Onni Halla vuosina Lisäksi Honkalan pihapiirissä on toinen asuinrakennus, ns. vanhusten talo, joka on rakennettu vuonna Talo on hirsirunkoinen, satulakattoinen suorakaiteen mallinen rakennus, jonka pihasivuilla on avokuisti. Ulko-ovi on vinolaudoitettu. Rakennuksessa on asunut vuokralla taiteilijaprofessori Aimo Kanerva vuosina Pihapiirissä on lisäksi talli ja aitta vuodelta 1928 sekä puimala vuodelta 1915, johon lisättiin kuivaamo Honkalan päärakennus. Uudempaa rakennuskantaa Helminharjussa. Suunnittelualueen muut rakennetut kiinteistöt sijaitsevat Selintien ja Siippoontien varrella. Asuinkiinteistöt, joista osa on vapaa-ajanasuintoina, ovat valmistuneet lukujen välissä. Viimeisin rakennus on rakennettu alueelle suunnittelutarveratkaisulla Väestö ja työpaikat Koko Otalammella oli asukkaita yhteensä 834 asukasta. Näistä Helminharjun kaava-alueella asui 22 asukasta. Helminharjussa ei tiettävästi ole työpaikkoja. Palvelut Helminharjun alueella ei ole kaupallisia tai julkisia palveluja. Kouluista lähinnä on 1-9 luokille tarkoitettu Otalammen koulu, jonka oppilaaksiottoalueeseen Helminharju kuuluu. Otalammen koululle on suunnittelualueen eteläosasta matkaa noin 1,5 km. Samassa rakennuksessa toimii myös päiväkoti ja neuvola. Luokille 1-4 tarkoitettu Härkälän koulu on reilun 3 km päässä suunnittelualueelta. Lähin päivittäiskauppa on Härkälässä, noin 5 km päässä suunnittelualueelta. Otalammen koulun läheisyyteen, mt 120 varteen, Torpparintien läheisyyteen, on kaavoitettu päivittäistavarakaupalle tontti. Useimpien palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu 10 kilometrin päähän Vihdin kirkonkylässä ja 15 kilometrin päässä Nummelassa oleviin palveluihin. Vihdin kirkonkylässä on hyvä palvelutarjonta ja Nummelasta löytyvät kaupallisten palveluiden ohella myös mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaa-ajan palvelut. Entinen Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Otalammen koulu. 10 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

11 Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on hyvät lähivirkistysmahdollisuudet. Helminharjun alueella kulkee useita epävirallisia ulkoilupolkuja. Helminharjussa on kolme luontoarvoiltaan tärkeää paikallista kohdetta,: lehtopurolaakso, pieni lampi lähiympäristöineen ja radanvarren liito-orava-alue. Nämä kohteet huomioidaan erityisesti alueen suunnittelussa ja niiden soveltuvuus myös virkistyskäyttöön selvitetään. Lisäksi 1,5 kilometrin päässä sijaitsevan Otalammen rannan lähellä on joitakin ulkoilureittejä. Noin reilut 1,5 kilometriä suunnittelualueesta itään sijaitsevan Tuohilammen ympäri kiertää ulkoilureitti. Suunnittelualueen lounaispuolella on myös Kukkoinharjun metsäalue. Kukkoinharjulla on pururata ja urheilukenttä ja aluetta on tarkoitus kehittää edelleen virkistyskäyttöön. Kuva Siippoontieltä. Liikenneverkko Suunnittelualueelle johtaa suoraan valtatie 25:ltä alueen pääkokoojaväylä Selintie. Sekä Siippoontie että Selintie ovat valtion ylläpitämiä maanteitä. Otalammen keskusta-alueen ja uusien asuinalueiden kevyenliikenteen verkko on melko hyvä. Kaavaalueen läheisyydessä olevat kevyenliikenteen väylät sijaitsevat Otalammenraitilla ja Ratatiellä. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Uudenmaan ELYkeskus ja Vihdin kunta, 2012) on Otalammella ehdotettu mm. uusia kevyenliikenteen väyliä, korotettuja suojateitä, nopeusrajoitusten alentamista ja kevyen liikenteen alikulkua vanhan Porintien (mt 120) ja Katinhännäntien liittymään. Otalammen julkisen liikenteen yhteydet eivät ole kovin kattavat: joukkoliikenteen vuoroja kulkee arkisin päiväsaikaan joitakin kertoja päivässä, viikonloppuisin harvemmin. Osa vuoroista kulkee Otalammen taajaman kautta. Suunnittelualueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Torpparintiellä Otalammen koulukeskuksen lähellä, Kuusitien risteyksessä ja mt 120 (Vanha Porintie) risteyksessä sekä vt 25 (Kehätie) ja Otalammentien varrella. Nummelaan menevien linja-autovuorojen lisäksi Otalammelta pääsee koulupäivisin mm. kerran päivässä Vihdin kirkonkylään ja siitä eteenpäin Karkkilaan. Lisäksi Otalammelta on kunnan järjestämää palveluliikennettä Nummelaan ja Vihdin kirkonkylään. Suunnittelualueelta on matkaa noin 15 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Kuvassa Helminharjun kaava-alueen (Ot 18) lähialueiden kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan toiminta-alueen raja merkitty mustalla viivalla. Maakaasun runkoputki merkitty tummansinisellä ja vesijohtoverkosto vaaleansinisellä viivalla. Katujen ja yleisten alueiden suunnittelun lähtökohtana toimii alueelle laadittava asemakaava. Tekninen huolto Suunnittelualuetta rajaavat asuinalueet on etelässä liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Runkoviemäri ja vesijohto yltävät suunnittelualueen eteläosaan. Suunnittelualue ei kuulu vielä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Helminharjun halki koillis-lounaisssuunnassa kulkee 110 kv:n voimalinja ja luoteis-kaakkoissuunnassa 20 kv:n sähköilmajohto. Soneran puhelinlinja on sijoitettu suunnittelualueesta itäänpäin, Hanko-Hyvinkää-radan toiselle puolelle. Nummelan Aluelämmön kaukolämpöverkko ei ulotu Helminharjun alueelle. Pohjatutkimusten mukaan putki- ja johtolinjat voidaan rakentaa aivan pehmeintä savikkoa lukuun ottamatta joko perusmaan varaan tasauskerroksen tai suodatinkankaan päälle tehdyn murskearinan välityksellä. Hanko-Hyvinkää-junaradan aiheuttama melu ja tärinä otetaan Helminharjun asuinalueen suunnittelussa huomioon. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 11

12 Ympäristöhäiriöt Melu ja tärinä Suunnittelualue rajautuu 1990-luvun lopulla tehdyn tieliikenteen meluselvityksen mukaan Hanko-Hyvinkää -tien melualueen ulkopuolelle sekä silloisessa tilanteessa että vuoden 2020 ennustetilanteessa. Promethor Oy suoritti vuonna 2011 mittauksia 13 eri pisteessä Hanko-Hyvinkää -radan molemmin puolin suunnittelualueen läheisyydessä. Mittauksilla arvioitiin tärinän voimakkuutta rakennusten vaurioitumisriskin sekä tilojen asumisviihtyvyyden suhteen. Korkeimmaksi melutaso nousee aivan junaradan läheisyydessä, mutta sielläkin arvo pysyy välillä db ohjearvon ollessa 55 db. Helminharjun alueella käytettävät melutasojen ohjearvot ovat päivällä 55 db (A) ja yöaikaan 50 db (A), sillä kyseessä on täydennysrakentaminen pääosin jo rakennetulle alueelle. Rautatieliikenne jakaantuu lähes tasaisesti koko vuorokaudelle ja tästä johtuen rautatien yöajan melutaso on likimain yhtä suuri kuin päiväajan. Helminharjun alueella päiväajan keskiäänitaso 55 db (A) ulottuu 50 metrin etäisyydelle junaradasta. Yöajan keskiäänitaso 45 db (A) ulottuu metrin etäisyydelle junaradasta. Asumisviihtyvyyden kannalta rakentamiskelpoiseksi määritellyillä alueilla ei ole tärinästä aiheutuvaa rakenteiden vaurioitumisriskiä. Laskentatulosten perusteella Helminharjun alueella piha-alueet voidaan sijoittaa vapaasti, kun etäisyys junarataan on metriä sijaintipaikasta riippuen. Mikäli piha-alueita sijoitetaan tätä lähemmäs junarataa, tulee piha-alueiden suojaamiseen käyttää rakennusmassoja tai meluesteitä. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi kuitenkin olla mahdollista. Esitetyt suojaetäisyydet on määritetty asuinrakennuksia varten ja liike-, teollisuus- ja toimistorakennuksia on mahdollista sijoittaa melualueella lähemmäs junarataa. Kaavassa melualueet aiotaan kuitenkin osoittaa suoja-alueiksi Maanomistus Pääosa kaava-alueesta on Vihdin kunnan omistuksessa ja noin 30 kiinteistöä on yksityisessä omistuksessa. Alueen kiinteistönomistajien kanssa ei ole vielä tehty kaavoituksen käynnistämissopimuksia, mutta heidän kanssaan tullaan tarpeen mukaan kaavaehdotuksen valmistuttua tekemään maankäyttösopimuksia. Kunnan maanomistus merkitty kartalle vaaleanvihreällä viivarasterilla. 12 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

13 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Uudenmaan maakuntakaavassa Helminharju sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että suunnittelualueen eteläosa sisältyy taajamatoimintojen alueeseen. Kaavaalueen itä- ja kaakkoisosat ovat pohjavesialuetta (pv). Alueen itäosassa kulkee sivu-ja yhdysliikenteen rata. Suunnittelualueen halkaisee koillis-lounaissuunnassa pääsähkölinja (z). Pääosin Helminharju kuuluu maakuntakaavassa valkoiseksi jätettyyn alueeseen, joiden osalta maakuntakaavan selostuksessa todetaan mm. että näillä alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta ja että alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta vuodelta 2006, kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, jossa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Helminharjun alueelle tai sen läheisyyteen ei ole 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkintöjä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on valmistunut ja oli nähtävillä Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään nykyisen taajama-aluemerkinnän laajentamista koilliseen, niin että se kattaisi koko Helminharjun suunnittelualueen. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada joulukuussa Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa Helminharjun alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M), pientalovaltaisia asuinalueita (AP-1 ja AP-2), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), jossa on aiemmin ollut Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Suunnittelualueen halkaisee osayleiskaavassa johto tai linja (Z). Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat Helminharjun asemakaavan laatimista. Helminharjun alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Oikeusvaikutukseton Otalampi - Siippoo osayleiskaava on hyväksytty kunnanhallituksessa , mutta sitä ei ole vahvistettu. Osayleiskaavassa Helminharjusta suurin osa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M-3), Selintien ja Siippoontien varressa oleva asutus erillispientalojen korttelialueiksi (kaavamerkinnät AO-2, AO-5 ja AO-6). Merkinnällä pv-2 osoittaa Helminharjun länsi- ja kaakkoisosassa olevien, vedenhankintaan soveltuvien luokan II pohjavesialueiden rajat. Yleisten rakennusten korttelialueella (Y) on aiemmin toiminut Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Sähkölinja on merkitty osayleiskaavaan merkinnällä Z. Ote koko kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta vuodelta 1986, kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Ote Otalampi - Siippoon oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta 1993, Helminharjun kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 13

14 Osayleiskaavatyön edetessä A-konsulttien laatima Otalampi- Siippoo -osayleiskaava on jaettu kahteen osaan: 0933A Siippoon osayleiskaavaksi (luonnos nähtävillä ympäristölautakunnassa ) ja 0933B Otalammen osayleiskaavaksi, jota ei ole viety vahvistettavaksi. Asemakaavat Otalammella on suunnittelualueen eteläosan läheisyydessä tehty seuraavat asemakaavamuutokset (Ot 5, vahvistettu ) ja (Ot 9, vahvistettu ). Suunnittelualuetta ei ole aiemmin asemakaavoitettu. A-konsulttien havainnekuva Otalampi - Siippoo oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta 1993, Helminharjun kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Helminharjun suunnittelualueen alustava rajaus merkitty vuoden 2005 ortokuvaan punaisella katkoviivalla. Kaava-alueen vieressä värisillisenä Otalammen taajaman nykyiset asemakaavoitetut alueet. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1 : saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Näiden lisäksi kaavatyössä on huomioitu Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2003 ja jotka on päivitetty vuonna 2012 (kv , liite 2). Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 painotetaan nykyisten taajamien kehittämistä. Helminharjun alueelle osoitettava asuinrakentaminen liittyykin luontevasti Otalammen taajamaan. Lisäksi Siippooseen voidaan osoittaa työpaikkarakentamista. Kunnanvaltuusto on merkinnyt tiedoksi päivitetyn palveluverkkosuunnitelman, joka on ollut edellisen suunnitelman päivitystyö. Suunnitelmalla pyritään mm. kartoittamaan nykyinen palveluverkko, selvitetään nykyisten toimipisteiden kulurakenne ja ennakoidaan kuntapalveluiden tarvitsemat investoinnit. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Helminharjun asemakaavan laatiminen on kirjattu kaavoitusohjelmaan 2012 (kunnanvaltuusto ). 14 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Helminharjun kaavatyöllä pyritään lisäämään pientalorakentamisen mahdollisuuksia Otalammen taajamassa. Suunnittelualue sijoittuu Otalammen taajaman pohjoisrajalle ja liittyy siten tiiviisti taajamarakenteeseen. Helminharju on luonnollista taajamarakenteen laajenemissuuntaa joukkoliikenneyhteyksien ja vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyydessä. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö kokonaisuudessaan sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ja kaavatyö kuulutettiin vireille tulleeksi Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 15

16 4.4 OTALAMMEN HELMINHARJUN ASEMAKAAVAN TAVOITTEET MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2012 on painotettu mm. korkealaatuisten ja omaleimaisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittämistä. Vihdin kunnan väestönkasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Helminharjun asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumista. Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla tutkitaan tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden sijoittamiseen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Aluidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. 16 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

17 Suunnittelualue jatkaa Otalammen taajaman kasvua pohjoiseen. Osaltaan alueen rakentuminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä koko Otalammen alueella. Alueen suunnittelussa huomioidaan Hanko-Hyvinkää -radan melu ja -tärinä alueella tehtyjen selvitysten (Promethor Oy, 2011) mukaisesti. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen kulttuurihistorialliset arvot, maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot, mm. pohjaveden suojelu, tulee kaavatyössä huomioida siten, että suunnittelulla edistetään mahdollisuuksien mukaan niiden säilymistä, mm. alueella olevat arvokkaat luontokohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Pientalorakentaminen pyritään suojaamaan melulta eikä rakentamista osoiteta niihin alueen osiin, joissa se ei ole mahdollista. Alueen kehittäminen mahdollistaa Otalammella ekologisesti kestävien liikennemuotojen käyttöedellytysten lisäämisen sekä lisää mahdollisuuksia alueen liikenneturvallisuuden parantamiseen mm. kevyenliikenteen väylien muodossa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä ja yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Suunnittelulla edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä selvittämällä kohteet ja määrittämällä niiden suojelustatukset. Viheralueiden suunnittelussa edistetään ekologisten käytävien säilymistä ja laajemman viherverkoston toimivuutta. Vihdissä Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja Tarja Johansson kaavasuunnittelija Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen tulee tukeutua joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin. Merkittävän rakentamisen tulee sijoittua joukkoliikenteen palvelualueelle. Uusien alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että joukkoliikenteen yhteydet ovat valmiit. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle niin, että kaava-alueen koillisosa on taajamatoimintojen alueen ulkopuolella. 2. vaihemaakuntakaavan esillä olleessa ehdotuksessa on esitetty taajamatoimintojen alueen laajentamista suunnittelualueella koilliseen niin, että taajamatoimintojen alue kattaisi koko Helminharjun kaava-alueen. Voimassaolevan yleiskaavan puuttuessa valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat Helminharjun asemakaavan laatimista. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 17

18 Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan verkkosivuilla Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos Tavoitteet Kate 9.4.2014 Kh 14.4.2014 49 69 Kate om Kh liite 2 Asia 63/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30,

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

N 178 Hakalanrinteen asemakaava

N 178 Hakalanrinteen asemakaava N 178 Hakalanrinteen asemakaava Tavoitteet (Ridalinmetsän kaavan, N 148, tavoitteiden tarkennus) kh 14.3.2016 43 kh liite 6 Kate 2.3.2016 19 Kate om Asia 14/10.02.03/2016 (Aikaisempi käsittely kaavan N

Lisätiedot

Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava ja asemakaavan muutos Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava ja asemakaavan muutos Valmisteluaineiston selostus KaTe 27.3.2013 14 KaTe liite 1 ASIA 414/10.02.03/2011 Kaavan laatija: Tarja Johansson, kaavasuunnittelija

Lisätiedot

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8 N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 29.4.2015 49 kate om Asia 217/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie

Lisätiedot

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteet kh 14.4.2014 70 kh Liite 3 Kate 9.4.2014 51 Kate 12.3.2014 Kate om. xx kate om Asia 285/10.02.03/2013 Kaavan laatija: Matti Hult, kaavasuunnittelija,

Lisätiedot

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Tavoitteet Kh 13.6.2016 106 Kh liite 5 Kate 8.6.2016 47 kate om Asia 350/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA NUMMELA TUOHIVEHMAA ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA KAAVA N:O N 139 Kaavaselostus 20.11.2007 Asia 294/713/2007

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy 107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Nummela, Veikoinkorpi asemakaavamuutos, kaava N 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Nummela, Veikoinkorpi asemakaavamuutos, kaava N 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nummela, Veikoinkorpi asemakaavamuutos, kaava N 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 18.8.2009 ympa liite Asia: /713/2009 Kaavan laatija: Matti Hult, kaavoitusteknikko YKS Asemantie 30, 03100

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asia 563/713/2004 VIHDIN KUNTA Ympa 25.11.2004 Ympa liite 3 Ympa 28.2.2006, kaavaselostuksen liitteenä 1 OTALAMMEN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 1-7, 10, 30, 30, 31 JA 35

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.

Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5. Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8 VIHDIN KUNTA NUMMELA, LANKILANRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS LANKILANRINTEEN TEOLLISUUSALUEELLA KAAVA Nu 133 Osallistumis- ja

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 9.4.2014 50 Asia 44/10.02.03/2014 Kaavan laatijat: Harald Arlander, kaavasuunnittelija M-A Asemantie 30, 03100

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Kuntakehityslautakunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Kuntakehityslautakunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) KARHULANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 222 OSA JA 224 OS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 227 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot