RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto sivut 14 21

Transkriptio

1 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 sivut KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA LÄSNÄOLIJAT (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) klo Revonlahden seurakuntatalo, Niemitie 2, REVONLAHTI puheenjohtaja Mattila Hanna-Leena jäsenet: Havia Risto, Heikkilä Maija-Liisa, Hyväri Maria, Ingerttilä Jukka, Kankaala Matti, Karppinen Aimo, Kippola Päivi, Lehto Tuula, Lepistö Lauri, Merikanto Aino, Nivala Mauri, Paakkonen Yrjö, Pieskä Helena, Pohto Juhani, Saartoala Ritva, Salonsaari Saila, Savela Jani, Talus Helena, Torvinen Tiina, Utunen Lauri sekä varajäsenet Salo Sanna ja Erkki Luttinen. poissaolijat: MUUT LÄSNÄOLIJAT (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS 20 Hänninen Katja, Kankaala Sirkka, Karvonen Tatu, Koski Mervi, Larikka Teija, Laukka Timo, Mustonen Tuula Kaisa, Malkamäki Kari, Niskakangas Olli-Veikko, Nygård Reino, Pyhtilä Juhani ja Telkki Olli-Pekka Matala Tuomo kirkkoneuvoston pj Ilkko Heikki pöytäkirjanpitäjä, talousjohtaja Partanen Toivo kiinteistöpäällikkö Honkakoski Merja toimistosihteeri ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika) PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa: :t Raahen seurakunta Kirkkoherranvirasto Kirkkokatu Raahe Hanna-Leena Mattila Heikki Ilkko puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Aino Merikanto Aika ja paikka Mauri Nivala Kirkkoherranvirasto Virka Kirkkoherra Tuomo Matala Allekirjoitus Nähtävillä olosta ilmoittaminen: Pöytäkirjan nähtävillä olosta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla

2 Nro 1-20 Kokouksen avaus Alkuhartauden jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen. Nro 2-21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. kokoontuu niin usein kuin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tahi kun kirkkohallitus, piispa, tuomiokapituli tai kirkkoneuvosto vaatii, niin myös kun vähintään neljäsosa valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu asialistoineen on toimitettava jäsenille vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta. Kokouksen ajasta ja paikasta sekä siitä, missä kokouksen asialuettelo on nähtävänä, on ennen kokousta ilmoitettava kirkkoherranviraston ilmoitustaululle vähintään viikkoa ennen kokousta pantavalla kuulutuksella (Kirkkovalt. työjärjestys 3 ). KL 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Nro 3-22 Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat: Pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa (Kirkkovalt. työjärjestys 4 ). Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Aino Merikanto ja Mauri Nivala. Nro 4 23 Työjärjestyksen hyväksyminen. Hyväksyttiin lisäyksellä, että kohdassa ilmoitusasiat selvitetään kirkkovaltuustolle Pattijoen kirkon wc:n rakentamisen mahdollisuutta.

3 Nro 5 24 Raahen seurakunnan investointisuunnitelma vuosille Kirkkonsto Raahen seurakunnassa investointisuunnitelma tuleville vuosille on hyvin haastava, koska seurakunnalla on vielä muutamia suuria investointihankkeita toteuttamatta. Seurakunnalla on paljon vanhoja ja arvokkaita kirkkoja, joiden kunnossapito on vaativaa ja pakollista. Seurakunnan taloudellinen tilanne on selvästi kiristynyt, joten olisi hyvin tärkeää, että seuraavina vuosina investointeja tehtäisiin mahdollisimman vähän. Tällöin saataisiin seurakunnan rahavaroja riittämään paremmin. Seurakunnan kiinteistöjen yleinen kunto on silti niin hyvä, ettei niillä ole suurta kiirettä kunnostamiseen. Vuoden 2017 investoinnit ovat kokonaisuudessaan euroa. Tulevina vuosinakin investoinnit on pyrittävä pitämään vuosittain alle euron, jotta saadaan maksetuksi seurakunnan velkoja vähemmäksi. Tärkeimpänä investointina vuodelle 2017 on Kultalan leirikeskuksen kunnallistekniikka ja Ruukin seurakuntatalon vesikatto sekä Raahen seurakuntakodin peruskorjauksen aloittaminen. Lisäksi tulee joka vuodelle erinäisiä pienempiä korjaus- ja kunnostusinvestointeja, joita on mahdoton kovin pitkälle ennakkoon arvioida. Liitteenä nro 2. investointisuunnitelma. Kirkkoneuvosto hyväksyy investointisuunnitelman ja liittää suunnitelman osaksi vuoden 2017 talousarviota ja vuosien toimintasuunnitelmaa sekä esittää sen kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto: Kirkkoneuvosto hyväksyi investointisuunnitelman seuraavilla lisäyksillä vuodelle 2017: - seurakunnan kaikki sankarihautausmaat kunnostetaan - Paavolan hautausmaan sadevesijärjestelmä rakennetaan - Vihannin seurakuntatalon korjaus aloitetaan Liitteenä nro 1. Investointisuunnitelma. Kirkkoneuvoston päätös. hyväksyi seurakunnan investointisuunnitelman vuosille muutoksella, että Revonlahden sankarihautojen kunnostus vähennetään investointisuunnitelmasta, koska ne on jo kunnostettu. Täten ensi vuoden talousarviossa investointien kokonaiskustannus on euroa.

4 Nro 6 25 Veroprosentin määrääminen vuodelle Kirkkonsto Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan Ko. lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Raahen seurakunnan osalta valtion rahoitus on noin euroa. Tämä on suurin piirtein pitkäaikaista keskitasoa, koska yhteisövero on ollut parhaimmillaan yli 1 milj. euroa ja käynyt viime vuosina noin eurossa. Täten verotulojen arviointi muuttuu ja varsinaisten verotulojen vertailu edellisvuosiin vaikeutuu. Se korjaantuu kuitenkin muutamassa vuodessa kun saadaan vertailtavia verotuloja. Lisäksi kirkolliskokous päätti, että valtion rahoituksesta jaetaan vuonna 2016 avustuksia kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Näihin avustuksiin ovat kaikki seurakunnat oikeutettuja. Suomen talous supistui neljänä peräkkäisenä vuonna, vuosina Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 %. Vuosille 2016 ja 2017 ennustetaan noin yhden prosentin kasvua. Ennustetta tukevat vain ohuet tiedot paremmasta talouskasvusta. Inflaatio on kuluvana vuonna noin puoli prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin. Kuluttajahintojen nousu tulee olemaan lähitulevaisuudessa vähäistä. Ansiotaso nousi alkuvuonna 2016 hieman yli prosentin, ja vuonna 2017 sen ei odoteta nousevan. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Seurakuntien jäsenmäärän alentuminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Näin on myös Raahen seurakunnan osalta. Kokonaisjäsenmäärän lisäksi on tärkeää seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Kirkon nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Valtakunnallinen kilpailusopimus tuo seurakunnille sopimuksiin seuraavat muutokset: - työnantajan maksama lomakorvaus työntekijöille vähenee 30 %:a vuosina palkan korotuksia vuodella 2017 ei tule. - työnantajan eläkemaksua alennetaan 0,2 %:a 23,8 %:iin - työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 0,94 %:a 1,18 %:iin - työnantajan työttömyysvakuutusmaksua 0,45 %:a - vuosina ne alenevat lisää. Kirkollisveron määrään vaikuttavat yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Verotusperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä seuraavina vuosina. Maan hallitus on esittänyt verokevennyksiä ansiotulojen verotukseen. Lisäksi palkansaajien työeläkemaksujen nosto ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus vaikuttaa vuosien verotuloihin. Täten kirkollisverotilitykset mahdollisesti alenevat vuodelle 2017 jopa viisi prosenttia.

5 Kirkollisverojen tilityksissä seurakuntiin (v.2015 rahan arvoon muutettuna) saavutettiin vuonna 2009 huippu, josta vuoteen 2015 mennessä on tultu alas noin neljä prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat, että seurakuntien taloudellinen tila parani jonkin verran. Raahen seurakunnalle verotuloja on tullut lokakuun loppuun mennessä euroa (10.tilitystä), mikä on 97,81 % talousarviossa arvioiduista kokovuoden verotuloista. Vuoden 2015 Raahen tilinpäätökseen verrattuna verotulot ovat toteutuneet 91,28 %. Verotulot tulevat vielä tasoittumaan loppuvuonna, kun edellisvuosien oikaisut peritään marraskuun verotuloista. Kirkollisverotilitysten määrän kehitys lokakuun lopussa oli +2,83 % edelliseen vuoteen verrattuna eli euroa. Valtion osuuden osuus verotuloista on 7,6 % ja yhteisöverojen osuus 1,6 %. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan seurakunnan verotulot olivat yhteensä euroa (v , v , v , v ) ja vuoden 2016 talousarvion mukaan euroa, johon voidaan lisätä valtion osuus euroa eli kokonaisuudessaan euroa. Paikallisesti työllisyystilanne on Raahessa hieman parantunut edellisvuoteen nähden. Raahen työttömyysprosentti oli tämän vuoden elokuussa 11,8 % (v ,5 %, v ,9 %, v ,9 %, v ,0 %, v ,2 %, v ,7 %, v ,9 %, v ,9 %). Siikajoella työttömyysprosentti on pysynyt samalla tasolla eli 10,8 % kun se viime vuonna oli 10,7 % (v ,1 %.) Työllisyystilanteen kehityksen arviointi on ensi vuodelle hyvin epävarma ja se riippuu lisäksi Raahen alueella yritysten tilanteesta, joka ei vielä ole näyttänyt paljon paranevan ainakaan pienempien yritysten osalta. Lisäksi seurakunnan jäsenmäärä on ollut tasaisesti laskeva pitemmän aikaa, joten veronmaksajienkin maksamat verotulot vähenevät myös tätä kautta. Paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys arvioitaessa seurakunnan talouden kehitystä. Paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittymistä on pyrittävä seuraamaan mahdollisimman tarkasti. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuodessa.

6 Vuonna 2017 arvioidaan verotuksella jouduttavan kokoamaan noin euroa. Talousarvio on tarkoitus pitää tämän vuoden tasossa. Seurakunnan käyttötalousmenoissa on talousarvion laatimisvaiheessa esitetty talousarvioehdotuksen laativille työmuodolle vaatimus pysyä edellisvuoden tasolla. Käyttötalousmenoissa pyritään saamaan aikaiseksi vähennystä. Tämä toteutuu ainakin osittain lomarahavähennyksissä. Palkkoihin on huomioitu joitakin virkavapauksien aiheuttamia vähennyksiä. Vuoden 2017 talousarvion pohjaksi voitaisiin määrätä 1,9 %:n tuloveroprosentti eli veroprosentti pidetäisiin entisellään. Tällöin verotuloja vuoden 2017 talousarvioon arvioidaan siis kertyvän euroa. Lisäksi seurakunta saa noin euroa valtion osuutta. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle Raahen seurakunnan kirkollisveroprosentiksi vuodelle ,9 %. Kirkkoneuvosto: Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle Raahen seurakunnan kirkollisveroprosentiksi vuodelle ,9 % Kirkkoneuvoston päätös. päätti Raahen seurakunnan kirkollisveroprosentiksi vuodelle ,9 %.

7 Nro 7 26 Määräaikaisen erityisnuorisotyöntekijän viran perustaminen. Kirkkonsto Kirkkoneuvoston perustama Mirja ja Mauno Monton testamenttityöryhmä on kokouksissaan syksyn aikana päättänyt esittää tavoittavan (etsivän) perhe- ja koululaistyö- hankkeen aloittamista entisen Ruukin seurakunnan alueella. Hankkeeseen on tarkoitus hakea ulkopuolista rahoitusta. Tarkempi selvitys hankkeesta liitteenä nro 3. Testamenttityöryhmä esittää vuoden 2017 talousarvioon ehdollisen ja määräaikaisen (3 vuotta) hanketyöntekijän viran perustamista tavoittavaan ja etsivään perhe- ja koululaistyöhön entisen Ruukin seurakunnan alueelle alkaen niin, että omarahoitusosuus tulee MMM-rahaston tuotosta. Työryhmä esittää koulutusvaatimuksiksi vähintään sosionomi yhteisöpedagogin kirkollinen tutkinto. Määräaikaisen viran täyttämisen ehtona esitetään, että todetulle hankkeelle saadaan esim. ESR osarahoitus. Seurakunnan viran perustamisesta päättää kirkkovaltuusto. Kirkkoneuvosto päättää ko. viran perustamisesta. Kirkkoneuvosto: Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että perustetaan määräaikainen nuorisotyöntekijän virka tavoittavaan ja etsivään perhe- ja koululaistyöhön ajalle entisen Ruukin seurakunnan alueelle sillä ehdolla, että tähän saadaan ESR tai vastaava rahoitus (noin 80 %). Hankkeen loppurahoitus otetaan MMM- testamenttirahastosta. Kari Malkamäki poistui kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana Liitteenä nro 2. tarkempi selvitys hankkeesta. Kirkkoneuvoston päätös. hyväksyi kirkkoneuvoston ehdotuksen.

8 Nro 8 28 Ilmoitusasioita. 1) Kiinteistöpäällikkö antoi selvityksen, jossa todettiin, ettei Pattijoen kirkon wc-tiloja voida rakentaa kirkon sisälle eikä kirkkotarhaan, vaan ne rakennetaan lähelle entisten tilojen sijaintia kirkkotarhan ulkopuolelle. 2) n kokous klo Raahen seurakuntakodissa. Nro 9 29 Valitusosoituksen antaminen. Puheenjohtaja antoi KL:n mukaisen valitusosoituksen. Nro Kokouksen päättäminen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo