ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI
|
|
- Susanna Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI
2 ESIPUHE Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoite oli edistää elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä ja hyvinvointia ohjelmassa mukana olleilla alueilla. Tätä työtä tuettiin sekä monialaiseen kehittämistyöhön suunnatuilla avustuksilla että rakentamiseen ja asuinympäristön korjauksiin suunnatuilla investointiavustuksilla. Lisäksi tuettiin aiheeseen liittyvää tutkimusta ja oppimateriaalin tuottamista. ARA vastasi ympäristöministeriön alaisuuteen kuuluvan ohjelman käytännön johtamisesta. Käsillä oleva arviointiraportti tarkastelee ohjelmaa erityisesti hanketyön ja ARAn roolin näkökulmasta. Raportista saadaan hyvää palautetta, miten monen toimijan ja tahon hanke olisi hyvä organisoida. Arviointiraportti antaa varsin myönteisen kuvan ohjelman koetusta tarpeesta, sen tuomasta lisäarvosta ja konkreettisista tuloksista asuinalueiden kehittämisessä. Kiitosta sai myös se, että Asuinalueiden kehittämisohjelma oli luonnollista jatkoa vuosien Lähiöohjelmalle ja kaupunkien muille kehittämistoimille. Nykyisen ohjelmattoman tilan koetaankin jättävän kehittämiseen osin tyhjiön. Ohjelmassa mukana olleet kaupungit näkevät, että ARAn tulisi jatkossakin panostaa ja pitää esillä ohjelmasta tuttuja teemoja kuten lähiökehittäminen, täydennysrakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan korjaustarpeisiin vastaaminen. Yhtenä avauksena ARA onkin käynnistänyt Yhdyskuntien uudistaminen -projektin ( ), joka pureutuu muun muassa edellä mainittuihin teemoihin. Jarmo Lindén johtaja ARA 2
3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 2 Temaattiset havainnot 4 Arvioinnin tavoite ja toteutus 5 Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena 6 Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset 7 Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet 10 Temaattiset havainnot 12 Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen 13 Ohjelmien jatkumon vaikutus 19 Tulosten pysyvyys 20 Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen 22 Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo 27 Johtopäätökset ja suositukset 32 Johtopäätelmät 33 Suositukset 34 Nousseita toiveita ja kehitysesityksiä 35 Kaupunkikohtaiset havainnot 37 Oulu - Tulevaisuuden kaukovainio 38 Joensuu Rantakylä-Utra alueen kehittäminen 39 Vaasa - RISTINUMMI saavutettavuuden tasavertaisuus 40 Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 41 Espoo Espoon keskuksen kehittämisprojekti Visioista tekoihin 42 Lappeenranta - Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot Länsialue omaksi 43 Tampere - Oma Tesoma 44 Kuopio Pihkassa Männistöön 46 Jyväskylä - Hyvinvointia Huhtasuolle 48 Helsinki - Kaupunginosien Helsinki (3-hankkeen kokonaisuus) 50 Vantaa Vantaan kehittämishanke 51 Pori Kaikkien Pori 52 Lahti - Liipolan asuinalueohjelma 53 3
4 TEMAATTISET HAVAINNOT 4
5 Arvioinnin tavoite ja toteutus Käsissä oleva raportti on Asuinalueiden kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportti. Arviointi toteutettiin maalis-elokuussa Arviointiraportin tyyli on esitysaineistonomainen. Asuinalueiden kehittämisohjelman ( ) tavoitteena on ollut edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregatiota. Sen keskiössä on ollut kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa, ja se on ollut kiinteää jatkoa vuosina toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Ohjelman avustusten kokonaisbudjetti on ollut 20 miljoonaa euroa. Ohjelman käytössä on ollut kehittämisavustus (kaupungeille 20 % ja tutkimushankkeille 80 % hyväksytyistä kustannuksista) sekä investointiavustus (20-25 % hyväksytyistä kustannuksista). Investointiavustusta on voitu ohjelmassa myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Kehittämisohjelman arvioinnin arviointikysymykset olivat seuraavat: Onko ohjelmatyö tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten ja minkälaista lisäarvoa ohjelmatyö on tuonut tai vaihtoehtoisesti, miksi ohjelman merkitys on jäänyt vähäiseksi? Millainen vaikutus ohjelmien jatkumolla (esim. Lähiöohjelma ) on ollut kehittämistyöhön? Onko ohjelmatyön seurauksena syntynyt pysyviä käytäntöjä, toimintatapoja, tms. Jos, mitä? Jos ei, miksi ei? Minkälaiset (paikallisen ja valtakunnallisen tason) käytännöt ovat edistäneet tai estäneet hankealueiden kehittämistä ohjelmakauden aikana? Ovatko hankkeessa mukana olleet tutkimushankkeet tuoneet lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten tai miksi eivät? Loppuraportissa on koottu tulokset, jotka perustuvat seuraaviin aineistoihin: Kaupunkien edustajien haastattelut (13/13 kaupunkia, 1-5 henkilöä kustakin kaupungista). Sähköinen kysely niille tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden ohjausryhmien jäsenille, joita ei haastateltu (lähetetty n. 40 henkilölle) Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden (23/24) vetäjien haastattelut Raportissa on vastattu arviointikysymyksiin ja tuotu esiin arvioinnin päähavainnot. Raportin lopussa on arviointiasetelman mukaiset yhteenvedot kaupunkien hankkeista arviointiasetelman näkökulmasta. ARA ja hankkeet ovat tuottaneet runsaasti tietoa käynnissä olleista hankkeista, joten niihin voi tutustua tarkemmin mm. osoitteessa kehittamisohjelma Raportin sivut 5-33 ovat tiivistystä kaikista arvioinnissa toteutetuista haastatteluista. Sivut ovat arvioitsijan esittämät johtopäätökset ja suositukset. Kaupunkikohtaiset osiot ovat arvioijan ymmärrys kaupunkien haastatteluihin ja toimitettuihin dokumentteihin pohjautuen kaupunkikohtaisesta kehityksestä. 5
6 Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuosina ohjelmassa oli 13 kaupunkia, joille myönnettiin ARA-avustusta noin 14,5 miljoonaa. Kaupunkien hankkeita tuettiin tutkimus- ja oppimateriaalihankkeilla, joille myönnetty kehittämisavustus oli noin 5 miljoonaa. Asuinalueita on kehitetty neljään eri teemaan liittyen: asukkaiden osallisuus ja moninaisuus viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen. Arvioinnissa toteutetuissa haastatteluissa on vain hyvin harvoin käsitelty suoranaisesti näitä neljää teemaa. Ne eivät ole siis olleet suoraan kaupunkien kehittämishankkeiden arkityötä ohjaavia. Toisaalta valtaosassa hankkeita kaikki teemat ovat olleet jotenkin mukana asuinalueen kehittämisen tarpeista lähtevässä hankesuunnittelussa sekä hankkeiden valinnassa. Ohjelman koordinaatiosta vastasi ympäristöministeriö, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastasi ohjelma-avustuksesta ja hankeohjauksesta. Ympäristöministeriö vastaa myös lähiökehittämisen yhteistyön koordinoinnista, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja Rakli. Käytännössä arvioinnin haastatteluissa ohjelma on mielletty ensisijaisesti ARAn ohjelmaksi, ja ympäristöministeriön rooli on usein jäänyt kaupunkien edustajille epäselväksi. Asuinalueiden kehittämisohjelma oli jatkoa vuosina toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Jatkumolla on ollut merkitystä, ja sitä käsitellään tarkemmin myöhemmin. Ohjelman kanssa samanaikaisesti toimi vuoden 2014 alusta perustettu ministeri Pia Viitasen lähiöasioiden neuvottelukunta, jonka toimikausi loppui uuden hallituksen nimittämiseen. Asuinalueiden ja lähiökehittämisen avustukset ovat saaneet mandaattinsa hallitusohjelmista. Käytännössä Asuinalueiden kehittämisohjelmassa kohteena olleiden alueiden kehittäminen on huomattavasti yksittäistä hallituskautta pidempi projekti. Tällöin asuinalueiden ja lähiöiden kytkeytyminen kaupungin omaan strategiatyöhön on keskeistä. Asuinalueiden kehittämisohjelmassa pyrittiin määrätietoisesti käyttämään laajempaa asuinalueiden ja asuinalueen käsitettä. Osa haastateltavista huomauttaa, että tämä on ollut osittain keinotekoista, vaikka sillä on pyritty edistämään entistä kokonaisvaltaisempaa ajattelua lähiöistä. Toisaalta ohjelman nimeen ei ole liittynyt varsinaista käsitteellistä pohdintaa lähiön luonteesta muutoin kuin avustuskriteerien osalta. 6
7 Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset Taulukossa 1. on kuvattu Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet sekä niihin myönnetyt ja käytetyt avustukset ja avustusten käyttö elokuuhun 2016 mennessä (maksatusta voi hakea asti). Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Demokratiatilojen kehittäminen, toteuttaminen ja toiminnan tukeminen % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Asuinympäristön laadun parantaminen ja uudet toimintamallit. Investointivustuksella julkisen kaupunkiympäristön parantaminen (esim. leikkipuistot, puistot, aukiot, valaistus), esteettömyyden parantaminen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Asukastilojen kehittäminen % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen % Espoon keskuksen kehittämisprojekti - visioista tekoihin Espoon keskus, Suvela, Kirkkojärvi Täydennys- ja korjausrakentaminen sekä käyttötarkoitusten muutokset, poikkihallinnollinen yhteistyö, nuorten ja monikulttuurisuuden huomiointi kehittämisessä. Investointiavustuksella asukkaiden harrastus-, toiminta- ja kokoontumismahdollisuuksien parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyteen tähtäävät toimenpiteet % Länsimäen kehittämishanke (Vantaa) Länsimäki Vantaalaisen toimintamallin kehittäminen asuinalueiden laaja-alaiseen kehittämiseen. Täydennys- ja perusparantaminen alueella, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten, leikki-, piha- ja harrastealueiden, reittien ja viheralueiden kunnostusta % 7
8 Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu OmaTesoma (Tampere) Tesoma Nuorten yhteiskuntatakuuseen alueellisella mallilla vastaaminen ja tämän palvelumallin pilotointi. Asuntotarjonnan monipuolistaminen. Poikkihallinnollisuus. Investointiavustuksella mm. Tesomajärven virkistysalueen kehittämistä ja vuokratalojen piha-alueiden ja asukastilojen kunnostusta sekä asukkaiden monikäyttötilojen rakentamista % Vetovoimainen Turku - hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet Halinen, Varissuo, Pansio-Perno Asuinalueiden kilpailukyvyn lisääminen ja yhdyskuntarakenteen edeyttäminen asukkaita osallistaen. Toimiva palveluverkko, monimuotoisen täydennysrakentamisen edellytykset ja sosiaalinen eheys. Investointiavustuksella mm. Pansionrannan rantareitti ja Ruissalon reitti, Halistenkosken viheralueen peruskorjausta ja leikkipaikkojen kunnostusta % Kaikkien Pori Pihlava, Impola- Sampola, Pormestarinluoto, Väinölä Yhteensovittavan toiminnallisen konseptin luominen, tilojen uudenlaiset käytöt, nuorten kasvun tukeminen ja osallisuuden lisääminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten parantamista, kevyenliikenteen väyliä, tilojen kehittämistä asukkaiden monitoimikäyttöön, viheralueiden ja leikkipaikkojen parannuksia, ympäristötaidetta % Pihkassa Männistöön (Kuopio) Männistö, Tiihotar, Linnanpelto, Itkonniemi Kehitetään uusi, monitoimijainen, poikkihallinnollinen asuinalueiden kehittämisen malli, joka vakiinnutetaan kaupungin toimintaan. Toimivat kumppanuudet 1. ja 3. sektorin välillä. Investointiavustuksella mm. maisemapeltoja, puistokäytäviä, kevyenliikenteen väyliä ja ulkoväylästöjen kunnostuksia % Ristinummi - saavutettavuuden tasavertaisuus (Vaasa) Ristinummi Täydennyskaavoituksen ja lisärakentamisen avulla lisätään esteettömyyttä ja luodaan tilaratkaisuja, jotka parantavat asukkaiden viihtyisyyttää ja mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen % 8
9 Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Koko Liipola oppimisympäristönä (Lahti) Liipola Osallisuuden vahvistaminen monitoimitalokonseptia kehittämällä, poikkihallinnollinen yhteistyö ja sos. sekoittaminen täydennysrakentamisen kautta. Investointiavutuksella monitoimitalon rakentaminen sekä valaistusten, leikkialueiden ja viheralueiden kunnostamista % Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot (Lappeenranta) Sammonlahden suuralue Asuinviihtyvyyden parantaminen, asukaosallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen vähentäminen uudenlaisin toimintamallein ja hyväksi havaituin käytännöin. V Investointiavustuksella mm. Tervahaudanpuiston kohentaminen, Rantaraitin kehittäminen, leikkipaikkojen ja puistojen kehittäminen, valaistuksen päivittäminen, pyöräilyverkoston edistäminen. V investointiavustuksella Muukontien Kanavasillan kevyenliikenteen väylän korjaus turvalliseksi % Hyvinvointia Huhtasuolle (Jyväskylä) Huhtasuo Uusien mahdollisuuksien ja toimintamallien luominen asukkaiden omatoimiselle hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Sektorien välinen yhteistyö ja kansalaisraati. Investointiavustuksella Huhtasuon senioripuisto ja koirapuisto, ryhmätilojen ja kylätoimiston tilojen kunnostaminen, esteettömyys parannuksia % Tulevaisuuden Kaukovainio (Oulu) Kaukovainio Ympäristön kunnostaminen, moniammatillisen toiminnan vahvistaminen sekä palvelukeskuksen kehittäminen asukkaiden kohtauspaikaksi. Investointiavustuksella mm. Kaukovainion viheralueiden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja Kainuunpuiston esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen sekä Haukkapuiston leikkipuiston kehittäminen % Yhteensä % 9
10 Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet Taulukko 2. Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoimaisuuden lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI) KAKETSU - Kaukovainion Kestävä Tulevaisuus Tampere TTY Oulu Oulun AMK Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulu Oulun yliopisto Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Hyvinvoinnin tekijät-asuinalueen hyvinvoinnin kokemisessa Tampere Tampereen yliopisto Joensuu Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän Hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimus Jyväskylä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuskeskus Asuinalue lapsiperheiden kokemana Lahti Palmenia/HY Oma verkko: Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava malli Oma Paja: Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Tampere Tampereen yliopisto Tampere Tampereen yliopisto Koulu keskellä kortteleita Turku Turun AMK Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eritytymisessä Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen Ostoskeskukset julkisina tiloina ja kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Helsinki, Vantaa, Espoo Helsingin yliopisto Espoo, Vantaa Kuluttajatutkimuslaitos Helsinki Helsingin yliopisto Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Espoo, Turku Aalto yliopisto Välittävät Valittavat Verkostot (VVV) Espoo Laurea AMK
11 Taulukko 2. jatkuu Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Porin lähiöiden kulttuurisuunnittelu Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Kaupunkikumppanuutta! iäkäs asukas, nuoret & paikallinen palvelujärjestys Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä Pori Turun yliopisto/ Porin yksikkö Lahti Lapin yliopisto Kuopio Itä-Suomen yliopisto Helsinki Helsingin yliopisto Turku Turun yliopisto Ristinummi 2.0 Vaasa Åbo Akademi Muutosmallit Kaikki kohdealueet TTY Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto - LähiöOppi Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen -työkalu Oppimateriaalihanke TTY Oppimateriaalihanke Lappeenrannan yliopisto Yhteensä
12 TEMAATTISET HAVAINNOT 12
13 Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen Havaintoja haastatteluista Vipuvaikutus poikkihallinnollisen koordinaation kautta: Pienillä resursseilla on saatu aikaan tuloksia, joita kaupungit itse pitävät hyvinä. Usein yhteistoiminta eri hallinnonaloilla ei vielä realisoidu ilman sellaista koordinoivaa resurssia, jonka ARA-avustus mahdollistaa. Alueiden pitkäkestoinen kehittäminen tuo tulosta: Aina kyse ei ole ARAn ohjelmista vaan kaupunkilähtöisestä asuinalueen kehittämistä. Usein ilman aikaisempaa kehittämistyötä ei asuinalueen kehittämisohjelmasta tehdyillä toimenpiteillä olisi ollut vastaavaa vaikutusta. Tutkimukselle rahoitus on ainutlaatuista: Tutkimushankkeiden näkökulmasta ohjelmatoiminnasta on merkittävä lisäarvo, sillä muita vastaavantyyppiseen tutkimukseen on vain vähän rahoituslähteitä, tai ne eivät ole näin konkreettisia (poikkeuksena ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt). Hankkeiden toimenpiteiden laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: Hankkeissa on saatu keskitetyillä selkeillä toimenpiteillä hyviä konkreettisia tuloksia, mutta niissä hankkeissa, jotka ovat olleet tavoitteiltaan tai sisällöiltään laaja-alaisempia, ovat kehittämisen teemat nousseet kaupungin tasolle ja kaupungin kehittämisen läpäiseväksi teemaksi. (Vrt. frisbeepuisto vs. lähiökehittämisen poikkihallinnollinen malli). Laaja-alainen kehittäminen luo monipuolista vaikuttavuutta. Laajojen tavoitteiden, monipuolisten toimenpiteiden ja asiantuntemuksen sitominen hankkeeseen tukee alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Pistemäisten hankkeiden tulokset eivät olisi välttämättä niin kestäviä. Imagohyöty: ARAn tuoma lisäarvo ja viestinnällinen tuki ovat edesauttaneet useilla alueilla asuinalueiden mielikuvan kohotusta. Verkostojen laajentaminen: Lähes kaikista kaupungeista löytyy kokemuksia siitä, että ohjelmaan osallistuminen on tuonut uusia verkostoja. Verkostoja on syntynyt horisontaalisesti kaupungin sisälle sekä muihin kaupunkeihin ja hankkeisiin. Useat haastateltavista kaipaavat tätä vieläkin enemmän. 13
14 Lisäarvon erilaiset muodot Volyymi- ja laatukontribuutio: Esimerkkejä uudentyyppisistä tilaratkaisuista suunnittelu- ja/tai konseptitasolla: Yhdistetty perheneuvonta, päiväkoti ja nuorisotalo, joissa yhteinen tila kuten jumppasali (Espoo) Monitoimitalo, jossa yhdistyvät koulu, päiväkoti ja kirjasto sekä harrastusmahdollisuudet myös ns. virastoajan ulkopuolella (Lahti) Tai pienempiä: Fribeegolfpuisto, skeittipuisto, parkour-puisto jne. Kehittämiskontribuutio: Niissä hankkeissa, joissa kehittämistoimintaa on tuotu uusille alueille, voidaan havaita paremmin myös kehittämistyön systematisointiin liittyviä vaikutuksia (= poikkihallinnon toimintaa jää elämään osana täydennysrakentamisen ja/tai kaupunkisuunnittelun toimintaa). Prosessikontribuutio: ARA-avustuksilla, ja erityisesti investointiavustuksilla on prosessihyötyä Joillakin alueilla parannustyöt eivät olisi toteutunut ilman investointiavustusta tai olisivat tippuneet poliittisesti investointilistalla ajallisesti kauemmaksi. Rahoituksen koko itsessään on lisännyt painoarvoa ja päättäjien kiinnostusta aiheeseen. Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. 14
15 Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa Ohjelman kautta tuleva rahoitus mahdollistaa koordinoivan resurssin Tehdään sellaista, joita ei muuten tehtäisiin Uusien sisältöjen tekeminen (jota ei muuten olisi tehty) Kehittämisen systematisointi Laajat rakenteet tai toimintamallit Aiempi työ Sama alue Yksittäiset parannukset infrassa Ei suoraa perinnettä Uusi alue Tehdään uusille kohderyhmille Tuodaan jo aiemmin tehtyä uudelle alueelle Yksittäiset asuinaluekohtaiset toimintamallit Hetkelliset interventiot Asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen 2-3 vuodella 15
16 Investointiavustuksen merkitys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa uutena asiana aiempaan asuinalueiden kehittämiseen verrattuna olivat ohjelmasta myönnetyt investointiavustukset. Investointiavustuksia myönnettiin ohjelmassa n. 8,5 miljoonaa euroa, joka oli 58 % ohjelman kokonaisrahoituksesta. Investointiavustukset tulivat ohjelmaan hieman yllättäen ja niiden hakemiseen ja siihen valmistautumiseen oli käytössä suhteellisen lyhyt aika. Investointiavustuksilla on tyypillisesti toteutettu koko asuinalueen kaupunkikohtaisen kehittämiskokonaisuuden kannalta merkittäviä fyysisiä parannuksia. Usein haastatteluissa investointiavustuksen merkitystä ei kuitenkaan eritellä, vaan haastateltavat tarkastelevat koko hankekokonaisuutta. Aiemmin esitetyssä kontribuutioanalyysissä investointiavustusten merkitys on erityisesti suurempien ympäristöön kohdistuvien parannusten nopeuttamisessa. Tämä viittaisi siihen, että vaikka haastateltavat harvoin erikseen nostavat investointiavustusta esiin, on sillä ollut suuri merkitys tulosten konkreettisuuden ja pysyvyyden näkökulmasta. 16
17 Pienempiä oppeja asuinalueiden kehittämisestä Kokemuksia poikkihallinnollisesta asuinalueiden kehittämisestä Kytkös strategiaan avainasemassa: Kytkös strategiaan avainasemassa: Niissä kaupungeissa, joissa asuinalueiden (tai nimenomaisen) kehittäminen on selkeästi strategiatasolla, on kehittäminen ollut huomattavasti helpompaa. Jos lähiö/asuinaluekehittäminen ei ole ollut suoraan kaupunkistrategiassa, on sitä voinut ohjata jokin spesifi visio (esim. lähiökehittämiseen liittyvä visiotyö tmvs.) Poikkihallinnollisuuden kehittäminen keskiössä: Niissäkin hankkeissa, joissa poikkihallinnollisuuden edistäminen ei ole ollut hankkeen ensisijaisena tavoitteena, on työskentely edistänyt poikkihallinnollisuuden tai eri hallintokuntien/toimialojen asuinalueiden kehittämiseksi liittyvän yhteystyön edistämistä. Tässä yhteydessä ohjelmaan liittynyt poikkihallinnollisuuden pyrkimys koetaan hyväksi. Parhaiten poikkihallinnollisuuden arvioidaan kehittyneen sellaisissa kaupungeissa, joissa hankkeen projektipäälliköt ovat olleet suoraan konserniesikunnan tai vastaavan rakenteen alaisuudessa. Vastaavasti poikkihallinnollisuuden nähdään kehittyneen heikoimmin silloin, kun kehittämisen resurssit sijaitsevat jollakin tietyllä toimialalla vaikka poikkeuksiakin on. Poikkihallinnollisuuden lisäksi tarvitaan myös muuta: vaikka poikkihallinnollinen ohjausryhmä on tuonut tärkeää tukea, olisi rinnalle tarvittu tätä kevyempi operatiivinen hankeryhmä. Hankkeen ohjausmalli ei ole aina riittävän ketterästi tukenut hankkeen etenemistä. Laaja-alaista sitoutumista ja työpanosta tarvitaan valmisteluvaiheesta asti: kaupungin eri palvelualueiden osallistuminen jo hankkeen suunnitteluun olisi useassa kohdin tukenut toteutusvaihetta. Rahan suuruus ei aina ratkaise: eri hallinnonalojen yhteistyön käynnistyttyä laajempaa vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi myös pienemmillä, jo olemassa olevilla resursseilla, ja niiden paremmalla koordinaatiolla. Ohjelmien jatkuvuus kokemus ja paikallisen tason yhteistyö edistävät tavoitteiden toteutumista, mutta voidaan nähdä muutaman hankkeen osalta myös kolikon kääntöpuolena: kun mitään erityisesti uutta ei kehitetä, ei myöskään synny uusia avauksia. 17
18 Kokemuksia asuinalueiden kehittämisen lähestymistavoista ja menetelmistä Toimintatavat asiakaslähtöisiksi: Yksi muutamien hankkeiden mainitsema oppi on palvelumuotoilun hyödyntäminen normaalisti tekniseltä näyttäytyvässä asuinalueiden kehittämisessä. Palvelumuotoilun hyvä puoli on se, että se tuo asukasosallistumisen asemasta asukkaat asuinalueen palvelujen ja ratkaisujen kehittäjäksi. Eri toimijoiden osallistaminen: Lähes kaikille kaupungeille yksi keskeinen oppi on ollut kolmannen sektorin yhteistyön merkitys asukkaiden osallistamisen näkökulmasta. Tämä korostuu niillä alueilla, joissa haastatellut toimijat eivät ole olleet aiemmin pidempään tekemisissä erilaisten asuinalueiden kehittämisessä vaikka kaupungissa olisikin ollut perinteitä lähiötyölle. Aiemmin haastavaksi koettujen ryhmien parempi integrointi toimintaan: Kehittämisen kohteena on tunnistettu yhä voimallisempi eri maahanmuuttajaryhmien ja työttömien saaminen mukaan toimintaan. Elinkeinoelämän näkökulma on ollut vähäinen: Yritykset eivät ole olleet juuri osallisina hankkeissa, vaikka tälle olisi ollut luontevia paikkoja. Joissakin hankkeissa tämän näkökulman puuttumista harmiteltiin jälkikäteen ja nähtiin, että yritykset tulee jatkossa ottaa paremmin osaksi lähiökehittämisen agendaa ko. kaupungissa. Tutkimustyö tukena: Niissä kaupungeissa, joissa korkeakouluyhteistyö ei ole ollut systemaattista, ontutkimushankkeiden ohjausryhmätyöskentely tai muu tutkimustoimintaan osallistuminen ylipäätään luonut kiinteämpiä suhteita tutkimuslaitoksiin. Tämä voi edesauttaa yhteyksien säilymistä. ARA edellytti hankkeilta ohjausryhmää, mutta ei varsinaisesti ohjannut sitä, mitä ohjausryhmän tulisi tehdä. Joissakin hankkeissa ohjausryhmätyö on ollut tuloksekasta johtuen projektin omasta aktiivisuudesta ohjausryhmän hyödyntämisessä. Hankkeet ovat oppineet paljon asukkaiden osallistamisesta: Asukkaat osallistuvat mieluiten konkreettiseen tekemiseen. Hankkeessa testattuja asukasraateja ei saatu pyörimään useasta yrityksestä huolimatta. Asukaskulttuuria tulee rakentaa pitkäjänteisesti. Perinteet ovat helpottaneet hankkeiden toteutusta. Osallisuuden vahvistaminen vaatii mittavaa tiedottamista ja uusia kanavia. Tiedottamisen tärkeys uusien asukasryhmien innostamiseksi korostui hankkeessa. Ilman hankerahoitusta tähän ei ole monessakaan kaupungissa mahdollisuutta. Asukkaiden luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa ja systemaattista yhteistyötä. Muutamissa hankkeista nostetaan esiin, että alueen asukkaat olivat aluksi epäluuloisia kehittämisen toimenpiteistä ja tavoitteista. Yhteistyön myötä syntyi luottamus ja mahdollisuus jatkotyölle. Osallistujamäärät ovat kasvaneet, joskin ne ovat vielä melko pieniä. 18
19 Ohjelmien jatkumon vaikutus Lähiöohjelmasta ( ) Asuinalueiden kehittämisohjelmaan siirryttäessä tavoiteltiin suurten kokonaisuuksien huomioimista yksittäisten lähiöiden sijaan. Useissa kaupungeista on ollut hankkeita myös Lähiöohjelmassa, osalla myös edeltäneissä. Suurin osa hyödyntänyt: suuri osa nykyisistä asuinalueiden kehittämisohjelmien hankkeista on hyödyntänyt aiemmissa hankkeissa syntyneitä oppeja. Vaikka jatkumo on koettu merkittävänä lisäarvona, on varsinainen tekeminen ollut muutamassa kaupungissa hankkeiden välisenä aikana katkolla. Osassa hankkeissa aiemmat kehittämistoimenpiteet ovat kohdentuneet eri asuinalueisiin, eikä niitä ole suoraan hyödynnetty (Kuopio, Oulu, Joensuu). Jatkumolla on merkitystä kaupunkien mielestä: yleisesti kaupungit ovat kokeneet, että ohjelmien jatkumolla on ollut merkitystä, ja ne ovat esimerkiksi: Pitäneet lähiö/asuinalueiden kehittämisen agendalla. Luoneet innostusta ja pyrkimystä nähdä asioita uudella tavalla. Edesauttaneet yhteistoimijuuden ja poikkihallinnollisen toiminnan jatkuvuutta ja pysyvyyttä asuinalueiden kehittämisessä. Jatkumon näkökulmasta nousi esimerkiksi seuraavia havaintoja: Turku: Aiempi kehittäminen keskittyi Varissuon alueelle, mutta oli pääasiassa selvitys- ja tutkimuspainotteista. Nyt tehdyssä kehittämistyössä alue saatiin konkreettisempien toimenpiteiden piiriin. Lahti: Edellisessä hankkeessa edistettiin lähiöostareiden uudistumista, minkä lisäksi syntyi lähestymistapa, jota on hyödynnetty myöhemmissä kehittämishankkeissa ja edelleen. Käytännössä täydentämisrakentamisen sijaan kasvatetaan ja täydennetään olemassa olevaa kestävän kehityksen teeman mukaisesti. Jatkumo ja edellisen ja uuden hankkeen opit lisäsivät aktiivisuutta. Siten aktiivinen kaupunki saa houkuteltua rakennusliikkeitä, kiinteistösijoittajia ja omistajia samaan pöytään. Pori: Jatkumolla on varmistettu pitkäjänteinen kehittäminen. Lähiöohjelmassa tehdyillä kaavoitukseen ja toimintoihin liittyvillä uudistuksilla on nähtävissä vaikutusta mm. alueiden mielikuvan muuttumisena (Pormestarinluoto). Lappeenranta: Sammonlahden kaupunginosan viihtyvyyttä on molemmissa hankkeissa parannettu hyvin konkreettisin toimin. Maineeltaan kaupungin heikoin kaupunginosa on noussut pitkäjänteisen kehittämisen myötä yhdeksi vireimmistä asuinalueista ja kehittäminen on saanut kaupungissa runsaasti positiivista huomiota. 19
20 Tulosten pysyvyys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa tehdyillä hankkeilla on syntynyt lukuisia pysyviä tuloksia ja toimintamalleja. Näitä on esitelty kaupunkikohtaisesti erikseen ja näiden esimerkkityyppejä on kuvattu seuraavassa: Konkreettiset fyysisen ympäristön kehitystyöt ja niihin kytkeytyvät palvelut (esim. Oulun Kaukovainion puistot tai liittymät, Turun asuinalueiden liikuntapaikat, Espoon keskuksen kevyen liikenteen ratkaisut sekä liikuntapaikat, Sammonlahden frisbee-rata Lappeenrannassa). Asuinalueiden kehittämiseen erikoistuneet alueelliset (esim. Oulu, Espoo) tai kaupunkitasoiset monialaiset kehitysryhmät (esim. Turku, Jyväskylä, Kuopio). Toimintatapojen ja yhteistoimijuuden edellytysten parantaminen (esim. monitoimitalo Lahti). Asuinalueiden aktivoidut asukas- ja yhdistysryhmät (esim. Lappeenranta) uusien ja toistuvien fyysisen ympäristön kehitystöiden toteuttamiseksi. Osallisuutta ja fyysistä ympäristöä kehittävän työntekijän rekrytointi hankkeen hyvien tulosten perusteella (esim. Lappeenranta). Toimenpide-ehdotusten kauaskatseinen huomioiminen kaupungin kehittämisen ja investointien suunnittelussa. Tulosten pysyvyydelle voidaan haastattelujen perusteella nostaa selkeitä edellytyksiä: Strategisuus: yleinen kaupunkitasoinen orientoituminen ja strategiset tavoitteet asuinalueiden kehittämiselle. Pysyvät toimintamallit ja -rakenteet: asukkaiden osallistamiseen ja tilojen käyttöön liittyen mallien ja ratkaisujen työstäminen alueen yritysten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta kokeiltu toiminta voi jatkua jossain kontekstissa (esim. Hövelin ostoskeskuksen Pop-up -tilan myyminen Turussa). Vähäinenkin taloudellinen tuki: kaupungin valmius tukea edes pienillä summilla luotujen ympäristöä kehittäneiden tuotosten pysyvyyttä (esim. Lappeenrannan Sammonlahden koirapuisto ja rannan siivous). Aktiivisen asukasverkoston ylläpito voi vaatia vain hyvin nimellisiä kustannuksia, esim. maalien hankintaa ja tiedottamisen tukea. 20
21 Strateginen ote lähiö/asuinaluekehittämiseen HANKKEIDEN HAASTATTELUJEN JA TAUSTADOKUMENTTIEN PERUSTEELLA MUODOSTETTU SUHTEELLINEN KÄSITYS Vaasa Espoo Joensuu Lappeenranta Pori Jyväskylä Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki Lahti 21
22 Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen Asuinalueiden kehittämisohjelma on konkreettisen avustuksen lisäksi tukenut hanketoimintaa ja verkottumista mm. järjestämällä yhteisiä seminaareja tiedon vaihtoon, koulutuksia esimerkiksi viestinnän tueksi ja tukemalla hankkeiden alueellista tiedottamista. ARA on tukenut hanketyötä osallistumalla ohjausryhmätoimintaan normaalin hankehallintotuen lisäksi. Keskeistä on ollut poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttaminen tai kehittäminen kokonaisvaltaisen asuinalueiden kehittämisen mahdollistamiseksi. Hankkeiden on tullut jo lähtökohtaisesti hankkeen tavoitteet huomioiden osallistaa mukaan kaikkia niitä toimijoilta, jotka osallistuvat kaupunkitilan tuottamiseen ja käyttöön. Seuraavaksi esitellään edistäviä ja estäviä tekijöitä paikallistasolla, minkä jälkeen kootaan tekijöitä valtakunnallisella tasolla. 22
23 Paikallinen taso edistäviä tekijöitä Viestinnän tuki alueen kehittämisen ja mielikuvan luomiseen: Joissakin hankkeissa on panostettu alueelliseen viestintään erittäin paljon. Osa on tehnyt kiinteää yhteistyötä paikallismedian kanssa, ja osalla myös oma viestintätoimisto on ollut aktiivisesti mukana ja tuonut lisäarvoa alueen viestintään. Hallinnonalojen yhteistyö: Yli puolet kaupungeista nosti edistävänä seikkana sen, että kaupungin hallinnonalat ovat tehneet kiinteästi yhteistyötä, jolloin poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisen sijaan on voitu panostaa voimallisemmin asuinalueiden kehittämiseen. Kehittämistyön jatkumo: Ohjelmien jatkuvuuden myötä syntyneen kokemuksen ja paikallisen yhteistyön nähtiin edistävän toiminnan nopeaa käynnistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Hanketta edeltävä yhteistyö 3. sektorin kanssa: Niissä hankkeissa, joiden alueilla on toiminut erilaiset yhteistyöryhmät, jotka kytkevät alueen keskeiset toimijat (esim. 3 sektorin) mukaan alueiden kehittämiseen, on saatu enemmän aikaan kuin aikaisemmassa kehittämistyössä. Aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista: Myös aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista kyseisillä alueilla on edesauttanut kehittämistyötä (esim. Sammonlahti Lappeenrannassa). Jotkin kehittämiskohteena olleista asuinalueista ovat olleet sosioekonomiselta tilanteeltaan niin haastavia, että osallistuminen on silti jäänyt varsin passiiviseksi (Pansio-Perno Turussa, Tesoma Tampereella). Yksittäiset hankkeet nostivat onnistumiseksi myös sen, että mukana on ollut oikeita ihmisiä; esimeriksi yhdistelmä innostuneista uusista toimijoista ja vanhoista konkareista. Yhteistyö tutkimushankkeiden kanssa nostettiin paikallisesti edistäväksi asiaksi useassa hankkeessa. Lisäksi synergiaetujen löytäminen muiden hankekokokonaisuuksien kanssa tunnistettiin edistäneeksi asiaksi 23
24 Paikallinen taso estäviä tekijöitä 1/2 Suunnitelmallisuuden puute kaupunkien tasolla: Kehittämistä tyypillisesti estävinä tekijöinä mainitaan haastatteluissa puutteellinen lähiö/asuinaluekehittämisstrategia sekä resurssipula. Joissakin kaupungeissa vanhojen asuinalueiden kehittämisen periaatteet ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tai täydennysrakentamisen periaatteet on määritelty hyvin löyhästi, eikä niitä johdeta keskitetysti. Tämä heijastuu myös siinä, että omistajuutta asuinalueiden kehittämiselle on vaikea löytää, vaikka joillakin alueilla kehittämishankkeiden myötä tässä on päästy eteenpäin Asia joka kuuluu kaikille, ei kuulu kenellekään. Tämä heikentää tulosten jalkautumismahdollisuuksia ilman erillistä hanketta. Joissakin tilanteissa projektille ei ole saatu riittävää poliittista tukea, jolloin tulosten levittäminen muualle on ollut vähäisempää. Osassa toimialajohtoisissa hankkeissa poikkihallinnollisuus jää vähäiseksi. Poikkihallinnollisuuden esteenä on osassa ollut myös alkujaan hyvin henkilöityneet toimintatavat, ja vaikka niitä on voitu hankkeen aikana purkaa, yhteistyön jatkuminen on epävarmaa ilman lisäresurssia. Taloushallinnon projektoinnin puutteet: Joidenkin isojen kaupunkien on vaikea organisoida projekteja silloin, kun kyse on olemassa olevan kehittämistyön paketoinnista osaksi ohjelmaa. Erityisen vaikeaa tämä on tilanteessa, jossa kehittämishanketta ei ole taloushallinnon näkökulmasta projektoitu selkeäksi kokonaisuudeksi. Tämä aiheuttaa työlään prosessin kaupungin sisällä hyväksyttävien kustannusten etsintään. Kaupungit suhtautuvat asiaan eri tavalla; osa kokee tämän oppina tulevaa kehittämistä varten, osa puolestaan katsoo, että ARAn hyväksyttävien kustannusten todentamiskäytäntöä tulisi muuttaa (vrt. laskun tulosteet). Perinteiset ajattelutavat: Itse asuinalueiden kehittämisen paikalliset haasteet ovat näkyneet pinttyneinä tapoina ajatella täydennysrakentamista sekä ratkaisuja koskien maankäyttömaksuja, tai vielä perinteisemmin vaikka pysäköintiä. Pysäköinnin osalta perinteinen kysymys on se, tuleeko täydennysrakentamisen yhteydessä suunnitella kaikille uusille asukkaille autopaikkoja, vai voisiko kehittää muita kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Vaikka asiaa yritetään viedä eteenpäin, on uusia konsepteja syntynyt vähän. Hankkeen ohjaus: Vain harvassa hankkeessa hankeohjausryhmä on ollut sellainen, että se on aidosti hallinnut koko hankekokonaisuuden budjettia ja pystynyt aidosti päättämään siitä, miten hankkeen resurssit suunnataan. Tästä seurauksena on eriävät kehittämisintressit hankkeen sisällä. Hankkeen omat budjetointikäytännöt: Hankkeen toimintaa on voinut estää myös se, ettei hankkeen omaan toimintaan ole varattu liikkumavaraa (ns. toimintatonnia ) budjettiiin. 24
25 Paikallinen taso estäviä tekijöitä 2/2 Rahoituksen pienuus joskus vaikeuttaa: Vaikka hankkeissa mukana olleet ovat pitäneet ARAn avustuksen osuutta merkittävänä aiemmin kuvatuilla tavoilla, on ARAn avustusosuus kuitenkin pieni. Pienestä avustusosuudesta seuraa se, että kaupungin poliittisen ja ylimmän virkamiesjohdon tasolla kiinnostus ohjelman ja hankkeiden sisältöön jää vähäiseksi. Mikäli hankekokonaisuus on onnistuttu tekemään riittävän isoksi, kiinnostusta on enemmän. Pieni rahoitusosuus on myös vaikuttanut siihen, ettei varsinaisia uusia avauksia tai kokeilevaa toimintaa ole syntynyt. Rahoitus menee kaupungin yhteiseen kassaan, jolloin eri hallinnonalat eivät ole kiinnostuneita laittamaan omaa rahaa mukaan. Katalyyttirahoitus hajottaa hankkeet: Jotkut hankkeet ovat käyttäneet ARA-rahoitusta katalyyttirahana siihen, että rahoitusta kerätään asuinalueen kehittämiseen muualta. Tämä johtaa jossain määrin hajanaisiin hankekokonaisuuksiin, jossa asuinalueen kehittämisen rahoitus muodostaa sirpalemaisen kokonaisuuden. Suurin riski tässä mallissa liittyy jonkin rahoituksen toteutumattomuuteen ja tästä aiheutuviin kehittämisen suunnitelmien muutoksiin tai etenemisen hidastumiseen. Erityisesti tällaisesta kehittämisperspektiivistä katsoen Asuinalueiden kehittämisohjelma on ollut vain yksi pieni interventio osana laajempaa kehityskaarta. Käytetyt menetelmät: Osallistavat menetelmät eivät aina toimi, esimerkiksi osallistavat pelilliset menetelmät näyttäytyvät paikoin ylitarjontana osallistujille. Salassapitokäytännöt: Estävänä tekijänä mainittiin myös lain edellyttämät salassapitokäytännöt syrjäytymisen ehkäisy teemaan liittyen. Asukastoiminnan byrokraattisuus : Yhdessä hankkeessa nostettiin ensi alkuun estävänä ja yllättävänä tekijänä se, että alueen paikallisyhdistykset olivat poliittisesti sitoutuneita, ja kesti aikansa, ennen kuin opittiin ns. yhdessä tekemistä. Tämän nähtiin heijastavan sitä, miten toimijat olivat aikaisemmissa hankkeissa tottuneet toimimaan kaupungin virkamiesten kanssa. Rekrytointi: Hankkeiden käynnistämisessä on kohdattu ajoittain ongelmia, sillä rekrytointi on voinut viivästyä johtuen kaupunkien yhteistoimintaneuvottelujen aiheuttamista rekrytointikielloista. Negatiivinen julkisuus: Joillakin alueilla (esim. Turussa) on koettu haasteena asuinalueen kehittämisen tulosten tai vaiheiden viestintä positiivisesti. Tällöin aktiivisista yrityksistä huolimatta saatu mediajulkisuus on hyvin kriittistä ja esiin on nostettu aina jokin yksittäinen kielteinen asia. Ilkivalta: Fyysiseen ympäristöön kohdistettujen pienten parannusten (esim. liikuntapaikat jne.) osalta pysyvyyttä haitanneita tekijöitä ovat ylläpitorahoituksen puute ja ilkivalta. Yksi oppi on ollut, että silloin kun nuoret on itse osallistettu suunnitteluun ja toteutukseen, ovat vastaavat rakenteet kestäneet pidempään. 25
26 Valtakunnan taso edistäviä ja estäviä tekijöitä Ylipäätään valtakunnan tason edistäviä ja estäviä tekijöitä esiintyy haastatteluaineistossa suhteellisen vähän. Ohjelmatoiminta, samoin kuin ARAn tarjoama ohjelmien tuki, koetaan tärkeäksi: seminaarit, tapahtumat, viestinnällinen tuki, nopea reagointi pyyntöihin sekä hankehaun ja raportoinnin käytännöt saavat kiitosta. Viestinnällisen tuen merkitys nousi vahvasti esiin myös tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjien taholta. Itse hakuprosessin kankeudesta ja laajoista tavoitteista nousi jokunen kriittinenkin maininta, vaikka se, että hakuprosessissa pystyttiin kytkeytymään laajempiin kokonaisuuksiin, sai enemmän kiitosta. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjät korostivat, että ARAn aktiivista edustus ohjausryhmässä on auttanut toiminnan linjaamisessa. Aikataulu: Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet on usein valmisteltu varsin tiukalla aikataululla ja ilman sitä, että alue olisi ollut jollakin tavalla kehittämisen agendalla kaupungissa, hankkeita tuskin olisi saatu ohjelman valmisteltua. Tällöin kehittämisen kohde valitaan usein olemassa olevasta toimintakokonaisuudesta. Hakuprosessin tiukka aikataulu aiheutti jonkin verran haasteita sopivien kohteiden löytämiselle ja on aiheuttanut viivästyksiä varsinaisen toiminnan käynnistymiselle. Verkostoituminen ja vertaisoppiminen: Lähes poikkeuksetta haastatellut olisivat kaivanneet vielä enemmän tietyn kehittämisteeman ympärillä tapahtuvaa törmäytystä tai saman teeman ympärillä tapahtuvaa systemaattista vertaisoppimista. Tilaisuuksia olisi toivottu myös järjestettävän eri puolille Suomea. Samanaikaisesti kuitenkin tiedostetaan käytössä olevien resurssien rajallisuus esimerkiksi useamman henkilön osallistumiseen tapahtumiin ja seminaareihin tai vertaisoppimismatkoihin. Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden taholta toivottiin myös lisää fasilitointia ja verkottumista kaupunkien kanssa, jolloin ARAn rooli olisi toimia välittävänä välikätenä. Rahoituksen ainutlaatuisuus edistävänä tekijänä: Avustukset ovat useissa hankkeissa kohdistuneet erilaisten koordinaattoriresurssien palkkaamiseen mikä on mahdollistanut poikkihallinnollisen työn kehittämistä. Valtakunnallinen eri hallinnonalojen yhteistyö: Hallinnonalojen yhteistyö nousee esiin sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Vaikka ARAn ja eri ministeriöiden tahtotila näkyy periaatteessa ohjelman verkkosivuilla ja hankekriteereissä, on se käytännön hanketoteutuksessa ollut hyvin vähäistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin harvoin olleet mukana kehittämishankkeissa. Sivistyspalvelut ovat mukana usein vain yksittäisten koulujen kautta, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Käytännön rajanveto erityisesti liikuntapaikkojen osalta on ollut hankalaa käytännön tasolla. Joissakin asioissa puolestaan rajanveto liikenneinfrastruktuurin ja asuinalueen kehittämisen kannalta on ollut ongelmallista. ARAn ja YMn roolien epäselvyys ohjelman toteutuksessa: Muutamat kaupungit pitivät rooleja jossain määrin epäselvinä. Tätä ei kuitenkaan pidetty toimintaa erityisesti haittaavana tekijänä. Taloudellinen tilanne: Ohjelman toteutuksen aikana myös taloudellinen tilanne on vaikuttanut laajemmin kehittämisen kohteena olleiden asuinalueiden kehittämissuunnitelmia karsivasti. Ohjelman investointiavustusten merkitys on ollut tärkeä kohteiden toteutuksen varmistamisessa. 26
27 Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo Ohjelmassa on rahoitettu tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita kaikkiaan 22. Ohjelma on tuottanut näistä hankkeista oman koosteen, joka on ladattavissa ARAn sivuilta ( kehittamisohjelma/tutkitusti_parempi_lahio(37898)). Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden hyödyllisyyttä käsiteltiin yhtäältä kaupunkien haastatteluissa sekä hankkeen tulosten muille hyödyntäjille suunnatussa pienimuotoisessa kyselyssä ja toisaalta hankkeiden tuloksia arvioimalla. Kyselyssä perusnäkemys tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita koskevissa väittämissä on positiivinen (vain 1 kriittinen vastaaja). Esimerkiksi valtaosa kyselyyn vastanneista oli tutustunut tutkimus- ja oppimateriaalihankkeisiin ja kertonut niiden tuloksista muille (kaikki vastaajat samaa tai täysin samaa mieltä). Oppimateriaalihankkeita tuntee vain muutama vastaaja. Haastattelujen perusteella kaupungit ovat kuitenkin ohjelman aikana seuranneet vain niitä tutkimushankkeita, jotka ovat kytkeytyneet kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja niitäkin varsin vaihtelevasti. Tässä menetetään paljon horisontaalista hyödyntämispotentiaalia, jota hankkeilla olisi runsaastikin. Haastattelujen perusteella kaupunkien edustajat kokevat tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet kohtuullisen hyödylliseksi. Joissakin hankkeissa tutkimuslaitoksen ja kaupungin yhteistyö on jäänyt hyvin etäiseksi, eikä hankkeella ole ollut suoraa kytköstä kaupungin asuinalueen kehittämiseen. Tämä korostuu erityisesti tutkimuksellisemmissa hankkeissa. Arvioinnin kyselyssä ja haastatteluissa korostuu myös näkökulma, että hyödyntäjät eivät aina ole ehtineet perehtyä tutkimushankkeiden tuloksiin tai että hyödyntämisen mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta, vaan ne saattavat tulla eteen myöhemmin. Toisaalta arviointihetkellä joidenkin tutkimushankkeiden tulokset olivat vielä valmisteilla. Tutkimushankkeiden osalta koettiin, että vastaavan tyyppisen rakenteellisen yhteistyön edistäminen tutkimuksen ja kaupunkikehityksen välillä olisi jatkossakin tärkeää. Yhteenvetona haastatteluista ja kyselyistä voidaan havaita, että hyvin onnistuneelle tutkimushankkeelle on ollut ominaista se, että tutkimushankkeet ja kaupungin edustajat ovat tavanneet ja suunnitelleet toimenpiteitä yhdessä jo ennen hakuvaiheitta. Näin on tapahtunut ainakin Oulussa ja Turussa, mikä on suunnannut sekä tutkimuksen toteutusta että lisännyt sen hyödynnettävyyttä. Ylipäätään tutkimushankkeiden osalta on vaikea nähdä, että vastaavan tyyppistä työtä toteutettaisiin jotenkin muuten kuin erilaisilla projektirahoituksella. Poikkeus ovat ehkä ammattikorkeakoulun hankkeet, joissa hankkeisiin on kytkeytynyt opinnäytetöiden toteutusta, joita kaupungit voisivat hankkia myös muutoin. Tutkimuksien tulosten arvioinnin perusteella tulosten yleinen hyödynnettävyys asuinalueiden kehittämiselle Suomessa on vahvinta hankkeissa, jotka eivät ole vain tiukasti yhteen paikkaan sidottuja. Kaupungit puolestaan nostavat usein haastatteluissa esiin juuri hyvin paikallisia ja konkreettisia kehittämishankkeita onnistuneina ja heidän työtään helpottaneina hankkeina. 27
28 Laajemman kehittämispotentiaalin realisoituminen edellyttää, että tutkimushankkeiden tuloksiin tutustutaan, ja kaupunkien edustajat pohtivat mitä ne voisivat tai mitä niiden pitäisi tarkoittaa suhteessa heidän kehittämistoimintaansa. Perustyön puitteissa tähän tutustumiseen voi olla vaikea löytää aikaa, ja tämän tyyppistä ilmiökeskeistä yhteistyötä ohjelmassa on tehty suhteellisen vähän. Käytännössä kaupungit ovat asuinalueen kehittämisohjelman aikana seuranneet vain sitä tutkimusta, joka on ollut kytkeytyneenä kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja sitäkin varsin vaihtelevasti. Ohjelman puitteissa on kuitenkin toteutettu paljon tutkimusta, jonka tuloksilla olisi laajempaa hyödyntämispotentiaalia useissa kaupungeissa. Ohjelman tutkimusjulkaisu on jopa poikkeuksellisen hyvä ja kompakti ja sitä on soveltajien puolelta kiitelty. Kysymys on mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin tulosten levittämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi. Tutkija-toteuttaja vuoropuhelu toteutuu vain pääasiassa kuhunkin kaupunkiin kohdistuneessa hankkeessa, kun käytännössä hyötyä voitaisiin saada vielä enemmin irti koko tutkimuskokonaisuudesta. Tämä edellyttäisi vielä aktiivisempaa jalkauttavaa viestintää, jonka koordinointirooli olisi luontevasti itse ohjelmalla. Seuraavassa käsitellään ensin kaupunkien näkökulmasta (haastattelut ja kyselyt yhdistäen) hyödyllisiä ja ei-niin-hyödyllisiä tutkimushankkeita. Sen jälkeen esitetään arvioijan hankkeiden tuloksiin perustuva näkökulma niiden tutkimuksellisuuden ja laajemmasta kehittämispotentiaalista sekä nimetään se hankekohtaisesti. Taulukossa akateemisuus on arvioitu huomioiden kysymyksenasettelujen ja tiedonintressien lähtökohdat, tulosten merkittävyyden peilaus niihin ja hankkeen julkaisutoiminta. Taulukossa kehittämispotentiaali on arvioitu tulosten kiinnostavuutena, sovellettavuutena ja hyödyllisyytenä asuinalueiden kehittämiselle Suomessa. Analyysissä käytetty asteikko on 1=heikko, 3=hyvä, 2=jotain tältä väliltä. Taulukon analyysissä on käytetty lähteinä ohjelman tutkimusjulkaisua ja hankkeiden verkkosivuja. 28
29 Kaupunkien näkökulma KAUPUNKIEN EDUSTAJIEN KOKEMUKSET HYÖDYSTÄ (JA MAHDOLLISESTI PYSYVYYDESTÄ) Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Ristinummi 2.0 Valikoivan muuteriytymiskehityksessä toliikkeen dynamiikka asuinalueiden pääkaupunkiseudulla Hyvinvoinnin tekijät: asuinalueen merkitys hyvinvoinnin kokemisessa Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla LähiöOppi (TTY) Koulu keskellä korttelia (Turku/Turun AMK) Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä (TU) SEULI: Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistuvan aluekehityksen avulla (TTY) Muutosmallit (TTY) Asuinalue lapsiperheiden kokemana (ASLAKO) Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimushanke Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen (LUT) Ostoskeskukset julkisina tiloina kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Kaukovainion kestävä tulevaisuus OmaPaja. Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Eheyttämisen edellytykset Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Lähiön henki: Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke Välittävät valittavat verkostot 29
Katsaus Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeisiin
Lisätiedot: Hanna Dhalmann Projektipäällikkö, FT hanna.dhalmann@ara.fi +358 29 525 0851 Katsaus Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013 2015 hankkeisiin Syyskuu 2014 Asuinalueiden kehittämisohjelman toiminta
LisätiedotIkääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa
Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,
LisätiedotAsuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku
Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet
LisätiedotMediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä
LisätiedotHyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku
Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Turun hankkeessa keskityttiin olemassa olevien ja uusien palveluiden kehittämiseen kohdealueilla, verkostotyöskentelyn ja viestinnän
LisätiedotASUINALUEILLE ELINVOIMAA JA EHEYTTÄ
ASUINALUEILLE ELINVOIMAA JA EHEYTTÄ OHJELMAN ESITTELY Hanketapaaminen 28.5.2013 ARAsta paikalla tänään: Johtaja Kari Salmi Toimialasihteeri Tuula Ritaranta Toimistosihteeri Jaana Heikkinen Projektipäällikkö
LisätiedotTulokset Turun kaupungin näkökulmasta
Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala
LisätiedotLAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS
LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI
LisätiedotAsuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm
Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka
LisätiedotHyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke
Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille 20.12.2017 Hissi-Esteetön Suomi 2017- hanke Toiminnan vakiinnuttaminen hankekauden 2013-2017 jälkeen johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-
LisätiedotTulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion
LisätiedotKaikkien Pori -hanke
Kaikkien Pori -hanke Poikkihallinnollinen yhteistyö ja strateginen suunnittelu lähiökehittämisessä Hanketapaaminen 25.9.2014 Mikko Kyrönviita projektisuunnittelija Porin kaupunkisuunnittelu Hankeorganisaatio
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotLEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka
LisätiedotHyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja
Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotValokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset
LisätiedotKulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa
Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi
LisätiedotPalvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotKokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio
Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio projektipäällikkö Mervi Uusimäki, Oulun kaupunki kaavoitusarkkitehti Antti Määttä, Oulun kaupunki ja yliopettaja Pirjo
LisätiedotMitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola
Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotPihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.
Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotLÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki
LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotKatsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma
Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma Ohjelmapäällikkö, Sari Hosionaho, FT Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 päätösjuhla 24.11.2017, Hilton Strand, Helsinki
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotAsukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula
Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotIkääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina
Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti
LisätiedotMAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa
MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotProjektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.
Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotTAMPERE 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku
TAMPERE 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku 1 MIKÄ KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI (ECOC)? - EU:n komission myöntämä status, joka myönnetään vuosittain kahdelle kaupungille Euroopassa. - Suomalainen kaupunki saa
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotMiten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?
Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotLähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotPippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Pippuri Loppuarviointi 12.12.2018 Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Mitä arvioitiin? Miten Lape hankkeessa toteutettu kehittäminen ilmenee asiakkaiden, ammattilaisten,
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän
LisätiedotMistä innovaatioita rakentamiseen? Kommenttipuheenvuoro Rakennusfoorumi
Mistä innovaatioita rakentamiseen? Kommenttipuheenvuoro Rakennusfoorumi 27.3.2019 Auli Heinävä, asunto- ja kehityspäällikkö Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotElinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa
Osana HYMY-hanketta toteutettiin kesällä 2018 selvitys: Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa Tampereen seudulla ja Porissa Kaisu Sahamies
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Lähiöprojekti
\ Kaupunginhallitukselle Helsingin lähiöprojekti esittää kaupunginhallitukselle kirjeellään lähiöprojektin toiminnan jatkamista 1.1.2016 alkaen 31.12.2019 saakka. Lisäksi lähiöprojekti esittää merkittävän
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotYksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä
Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotLapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen
Lapsiystävällinen kunta 26.2.2018 Sanna Koskinen Esityksen sisältö 1. Lapsiystävällinen kunta -mallin taustat 2. Mallin tavoitteet ja toiminta 3. Mallin vaikutuksia 1. Lapsiystävällinen kunta - mallin
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotVKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö
Helsingin kaupungin aineistopankki /Comma Image Oy VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö Saila Nevanen, 1 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittäminen
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotVALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke
VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotLIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ
LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ 24.1.2019 I) LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN EDISTÄMINEN MADALTAMALLA LIIKUNTAAN OSALLISTUMISEN KYNNYSTÄ JO KEHITETTYJEN TOIMINTATAPOJEN,
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotTeesit vaikuttavuusinvestoimisesta
Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta 1 Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta. 2 Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite. 3 Huolellinen mallinnus
LisätiedotLiikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja
Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta Mitä ja miten? 2 Työn tavoitteet ja odotetut lopputulokset Hankkeen päätavoitteena
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
Lisätiedot