Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Aluepolitiikan pääosasto Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Lokakuu 2002 Centre for Strategy & Evaluation Services

2 Tietoja oppaasta 1. Tämä Opas julkaistaan Euroopan komission Internet-sivuilla. Se tulee olemaan saatavilla 11 Euroopan yhteisön kielellä ennen vuoden 2003 kesää. 2. Oppaan liitteestä G löytyy tapaustutkimuksia, jotka sisältyvät erilliseen englanniksi julkaistuun asiakirjaan samoilla Internet-sivuilla. Kiinnostuneita toimielimiä pyydetään toimittamaan uusia tapaustutkimuksia tai päivittämään jo olemassa olevia tapaustutkimuksia. Sen tekemiseksi pyydämme seuraamaan tapaustutkimusluettelon ensimmäisellä sivulla olevaa mallia ja lähettämään tapaustutkimukset sähköisessä muodossa, alkuperäiskielisinä, osoitteeseen Euroopan yhteisöjen komissio, Aluepolitiikan pääosasto, koordinaatioyksikkö joka vahvistaa pyynnön ja päättää julkaisemisesta. 3. Tähän oppaaseen sisältyvät yhteisötason, kansallisen tason ja alueellisen tason tukeen liittyvät numerotiedot ovat tietoja, jotka olivat käsillä opasta valmistettaessa. Ne saattavat muuttua. Joka tapauksessa ne osoittavat kuinka tärkeää on, että eri virkatasot ovat mukana kussakin riskipääomatoimenpiteessä. Bryssel, 31. lokakuuta 2002 Oppaan valmistelijat Tämä opas on julkaistu Aluepolitiikan pääosaston koordinaatioyksikön aloitteesta, vastaavana henkilönä Eddy Hartog. Projektikoordinaattori : Aurelio Finetti Euroopan komission osastojenvälisen ohjausryhmän jäsenet Aluepolitiikan pääosasto : E. Hartog, A. Finetti, V. Kotsoni, Ph. Owen, E. Carlsson, A. Schrag, J. Gonzalez Alonso, Mateus Tique, J. Fleuret, K. Moussouroulis, A. Rainoldi, J. Gren, R. Ridolfi, F. Rawlinson Sisämarkkinoiden pääosasto : J.M. Arteagoitia Landa Kilpailupääosasto : B. Slocock Yritystoiminnan pääosasto : V. Vanhanen Talouden ja rahoituksen pääosasto : G. Chiarion Casoni Tutkimuspääosasto : Ph. Martin Maatalouden pääosasto : J.M. Courades Kalastuksen pääosasto : M. Bentivegna Seminaari, johon osallistui 70 aluerahoituksessa työskentelevää henkilöä, pidettiin Brysselissä 7. heinäkuuta 2002, jotta saataisiin mielipiteitä tämän oppaan ensimmäisestä luonnoksesta. Toinen luonnos lähetettiin kaikille seminaarin osanottajille lisäkommentteja varten. Julkaistu opas on kolmas luonnos. Oppaan kirjoitti CSES - Centre for Strategy and Evaluation Services, Yhdistynyt kuningaskunta. CSES -työryhmään kuuluivat Michael Gardiner, Mark Whittle ja Jack Malan.

3 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Esipuhe EUROOPAN KOMISSIO ALUEPOLITIIKAN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Uuden Opas riskipääomarahoituksesta aluepolitiikassa -oppaan julkaisu heijastaa komission jatkuvaa sitoumusta parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia lisäämällä erilaisten riskipääomarahoitusvälineiden käyttöä. Komissio on jo pitkään tukenut julkisesti rahoitettujen rahoitustukitoimenpiteiden monipuolistamista. On olemassa useita esimerkkejä aloitteista, jotka tukevat tätä tarkoitusta, kuten Yritystoiminnan pääosaston aloitteet ja äskettäiset Tutkimuspääosaston aloitteet sekä Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) tukemat aloitteet. Nämä eivät ainoastaan sijoita vain omiin riskipääomarahastoihinsa, vaan hallinnoivat myös yhteisön ohjelmien tukemia rahastoja mukaan lukien ETO:n käynnistysrahasto ja pk-yritysten takausjärjestelmä. Tällaisia järjestelmiä voidaan pitää hyvän toimintatavan mukaisina esimerkkeinä rakennerahastojen käytössä ja niitä voidaan käyttää laajemmin tukialueilla. On selvää, että tietyn tyyppistä pk-yrityksille annettua suoraa määrärahatukea voitaisiin käyttää tehokkaammin, jos varat sijoitettaisiin julkisten ja yksityisten sektoreiden yhdessä rahoittamiin riskipääomajärjestelmiin. Riskipääomajärjestelmiin sijoitetuilla julkisilla varoilla on tärkeä merkitys yksityisen sektorin rahoituksen lisäämisessä ja ne myös mahdollistavat yksityisen sektorin taloudellisen asiantuntemuksen ja tietojen hyödyntämisen. Edelleen, kun julkisia varoja kanavoidaan riskipääomatoimenpiteiden tukemiseen, varat voidaan käyttää uudelleen. Komissio on kannustanut jäsenvaltioita monipuolistamaan useita pk-yrityksille tarkoitettuja julkisen rahoituksen välineitä rakennerahastojen ohjelmakehyksen puitteissa. Komissio ehdotti ensimmäisen kerran julkisesti rahoitettujen riskipääomatoimenpiteiden käyttöä vuonna 1987 osana kokeellisia kehitysohjelmia jotka sisältyivät integroituihin Välimeren ohjelmiin (Integrated Mediterranean Programmes, IMP). Rahoitusjärjestelymenetelmien opas (Guide to Financial Engineering Techniques) vuonna 1994 jatkoi tätä suuntausta. Huolimatta siitä tosiseikasta, että kuluvan ohjelmakauden aikana riskipääomarahoitustoimenpiteille varattujen kustannusten määrä on kaksinkertaistunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna, verrattaessa rakennerahastojen kokonaiskustannuksiin määrä on edelleen alhainen. Tämä on erityisen huomiotaherättävää suhteessa jatkuvien suurten määrärahatukien määriin ja riskipääomatoimenpiteiden potentiaaliin korvata suora määrärahatuki, mikä on kannattavampi tapa parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Vuonna 2003, heti kauden väliarvioinnin jälkeen tarjoutuu uusi mahdollisuus lisätä rakennerahastojen riskipääomatoimenpiteisiin liittyvien menojen määrää. Muihin tärkeisiin kehitystoimenpiteisiin vuonna 2003 sisältyvät tulevat ehdokkaina olevien valtioiden ja komission väliset rakennerahastoneuvottelut, jotka astuvat voimaan EU:hun liityttäessä. Toivon, että uudet rakennerahastot antavat täyden huomionsa riskipääomavälineiden käytön hyville ominaisuuksille kannattavana tapana parantaa pkyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Nämä seikat huomioonottaen komissio on valmistanut uuden Opas riskipääomarahoituksesta aluepolitiikassa -oppaan. Toivon, että tämä opas on hyödyllinen väline rakennerahastojen ohjelmia hoitaville viranomaisille, julkisen hallinnon edustajille ja taloudellisille instituutioille, ja että se tulee helpottamaan uusien rakennerahastojen tukemien riskipääomatoimenpiteiden esittelyä ja täytäntöönpanoa, ja jos tarpeellista, jo olemassa olevien toimenpiteiden muuntamista. Voitte luottaa siihen, että aluepolitiikan pääosasto antaa voimakkaan tukensa pääomarahoitusaloitteille. Guy Crauser

4 Sisällysluettelo OSA 1. JOHDANTO Oppaan tarkoitus ja puitteet Oppaan käyttämisohjeita Mitä riskipääomarahoitus tarkoittaa? Riskipääomarahoituksen rooli aluepolitiikassa Riskipääomaan liittyvät yhteisöaloitteet Riskipääomarahoitukseen liittyvät valtiontuen pääsäännöt 2. PK-YRITYSTEN RAHOITUS Pk-yritysten rahoitus Tähän oppaaseen sisältyvät rahoitusvälineet 3. RISKIPÄÄOMA Yhteenveto Miten osakerahastot toimivat käytännössä Osakerahastojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Harkittavia tekijöitä osakerahastoa perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä riskipääomarahastoista 4. YKSITYISET PÄÄOMASIJOITTAJAT Yhteenveto Miten yksityisten pääomasijoittajien verkostot toimivat käytännössä Yksityisten pääomasijoittajien verkostojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä yksityisten pääomasijoittajien verkostojen tukemisessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä yksityisten pääomasijoittajien verkostoista 5. LAINAPÄÄOMA Yhteenveto Miten lainarahastot ja korkotukijärjestelmät toimivat käytännössä Lainajärjestelmien edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä lainajärjestelmiä perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä lainajärjestelmistä 6. MIKROLAINAT Yhteenveto Miten mikrolainat toimivat käytännössä Mikrolainojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä mikrolainajärjestelmiä perustettaessa SIVU

5 Valtiontuen säännöt Esimerkkejä mikrolainajärjestelmistä 7. TAKAUSJÄRJESTELMÄT Yhteenveto Miten takausjärjestelmät toimivat käytännössä Takausjärjestelmien edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä takausjärjestelmiä perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä takausjärjestelmistä 8. JÄRJESTELMIEN PERUSTAMINEN Yleiskatsaus Myötävaikutus alueellisiin kehitystavoitteisiin (vaihe I) Riskipääomarahoitusjärjestelmien toteutettavuus (vaihe II) Täytäntöönpanovaihe (vaihe III) 9. TOIMINNALLINEN HYVÄ TAPA Yleiskatsaus Ammattimainen hallinto Yksityisen sektorin tuen lisääminen Riskipääomarahoituksen yhdistäminen liiketoiminnan tukipalveluihin Suorituksen mittaaminen LIITTEET A. KAAVIOT 46 B. RISKIPÄÄOMAN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RAKENNERAHASTOSÄÄNNÖT (STRUCTURAL FUNDS RULES ON RISK CAPITAL FINANCING) 53 C. DE MINIMIS -TUKI (DE MINIMIS AID) 57 D. SANASTO (GLOSSARY) 59 E. INFOREGIO-HAKUPALVELU (INFOREGIO SEARCH FACILITY) F. LÄHTEET JA YHTEYSHENKILÖT (SOURCES AND CONTACTS) G. TAPAUSTUTKIMUSLUETTELO (CASE STUDY LIST) 65 H OHJELMAKAUDEN JÄRJESTELMÄT ( PROGRAMMING PERIOD SCHEMES) 66 I. BIBLIOGRAFIA (BIBLIOGRAPHY) 73

6 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 Johdanto Tässä osassa annetaan yleiskatsaus oppaan tarkoituksesta ja puitteista sekä tausta -ja yhteystietoja riskipääomarahoituksen aluepolitiikan suhteen, mukaan lukien kilpailupoliittiset seikat. 1.1 Oppaan tarkoitus ja puitteet Tämä opas on suunniteltu avuksi niille, jotka ovat mukana Euroopan yhteisön tukemien rakennerahastojen suunnittelemisessa ja toiminnassa. Niihin saattavat kuulua: Alueelliset viranomaiset; Toiminnassa mukana olevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppaniorganisaatiot; Pk-yritysten tukiorganisaatiot; Pankit ja muut taloudelliset instituutiot. Oppaassa kuvataan riskipääomarahoituksen menettelytapoja, joiden avulla pkyritysten kehittämiseen varattuja varoja voidaan ajoittain käyttää uudelleen mikä potentiaalisesti lisää julkisen tuen merkitystä. Siinä on tietoja mahdollisesti käytettävistä välineistä, siitä miten ne perustetaan ja miten niitä käytetään, ja lähteistä joista saa lisäapua ja -tietoja. Oppaassa viitataan olemassa olevien järjestelmien hyvää toimintatapaa edustaviin tapaustutkimusesimerkkeihin. Liitteenä on kaavioita, joissa on yhteenveto päärahoitusvälineiden tunnusmerkeistä. 1.2 Tämän oppaan käyttäminen Tämän oppaan erilliset osat on tarkoitettu eri käyttäjiä varten. Käyttäjän tulisi käyttää tarpeitaan vastaavia oppaan osia. Osat ovat: Osa 1 Yleiskatsaus riskipääomarahoitukseen ja joihinkin pääsääntöihin kuten kilpailupolitiikkasääntöihin Osa 2 Selvittää pk-rahoituksen ja erityyppisten riskirahoitusten suhteita Osat 3-7 Yhteenveto riskipääomasta, yksityisistä pääomasijoittajista, lainoista, mikrolainoista ja takausjärjestelmistä Osa 8 Ehdotuksia järjestelmän perustamisessa tarvittavista toimenpiteistä Osa 9 Ehdotuksia hyvän toimintatavan mukaisesta järjestelmän hoidosta 1

7 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 Mukana on myös seuraavia aiheita käsitteleviä liitteitä: Liite A Sisältää järjestelmäkaavioita. Näissä kaavioissa on yhteenveto järjestelmien pääpiirteistä. Liitteet B ja C Sisältävät otteita komission säännöistä ja ohjauksesta Liite D Liite E Terminologiasanasto Kuvaa Inforegio -hakupalvelua Liite F Sisältää osoitteita ja yksityiskohtaisia tietoja lisälähteistä ja yhteyshenkilöistä Liite G Sisältää tapaustutkimusluettelon. Yksityiskohtaiset tapaustutkimukset on julkaistu Aluepolitiikan pääosaston Internet-sivuilla Liite H Sisältää luettelon rakennerahastojen ( ) ohjelmissa olevista riskipääomarahoituksen toimenpiteistä Liite I Bibliografia 1.3 Mitä riskipääomarahoitus tarkoittaa? Riskipääomarahoitus 1 on termi, jota tässä oppaassa käytetään kuvaamaan järjestelmiä, joiden avulla pk-yrityksille tarkoitetut yleiset varat ovat käytettävissä uudelleen ja mahdollistavat myös lisärahoituksen saamisen yksityiseltä sektorilta. Näihin järjestelmiin sisältyy lainoja ja pääomasijoitusten ja niiden kaltaisen rahoituksen hankkimista, takuita ja muita välineitä. Muita menettelytapoja voidaan käyttää sekä rahoituksen tarjonnan kannustamiseksi että pk-yritysten sijoitusvalmiuden parantamiseksi. Kaikkien riskipääomarahoitusjärjestelmien tulee noudattaa Euroopan yhteisön valtiontuen vaatimuksia. Yhteenveto niistä löytyy jäljempänä tässä oppaassa. Normaalitapauksissa näissä järjestelmissä on sijoituskriteereitä, joiden mukaan ne voivat sijoittaa ainoastaan sellaisiin hankkeisiin, joissa asiaankuuluvat pk-yritykset eivät ole saaneet tarpeelliseksi kaupallista rahoitusta. 1.4 Riskipääomarahoituksen merkitys aluepolitiikassa On olemassa useita syitä siihen, miksi riskipääomarahoitusta pidetään yhä enenevässä määrin vaihtoehtona määrärahatuelle EU:n aluepolitiikassa. Ensinnäkin, huolimatta siitä, että rakennerahastoista on useiden vuosien ajan annettu massiivisen skaalan määrärahatukea, alueelliset erot eivät ole merkittävästi pienentyneet ja siksi on harkittava muita vaihtoehtoja. Toiseksi, riskipääomarahoituksen menetelmät sopivat paremmin tietotalouden tarpeisiin. Tietotaloutta pidetään tällä hetkellä työpaikkojen 1 Tämä opas kattaa julkisesti tuetun rahoituksen osakepääoman, lainojen, mikrolainojen ja takuiden muodossa. Tämä on laajempi määritelmä kuin komission Riskipääoman toimintasuunnitelmassa käytetty. 2

8 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 ja varallisuuden kehittämisen avaintekijänä. Lopuksi, keski-ja Itä-Euroopan maiden liittyminen lisää EU:n resursseihin kohdistuvia vaatimuksia ja tämän takia on tarpeellista, että käytettävissä olevat rahastot pannaan työskentelemään kovemmin. Näiden ja muiden syiden takia rakennerahaston säännökset painottavat yhä enemmän sellaisten riskipääomarahoitusvälineiden kuten osakerahastoihin pohjautuvan riskipääoman ja innovatiivisten lainajärjestelmien käyttöä, koska ne ovat kannattavampi ja paremmin ylläpidettävissä oleva julkinen poliittinen väline kuin traditionaalinen määrärahoihin perustuva tuki. Säännöt antavat jäsenvaltioille option toimittaa 10 prosentin lisätuen pk-yrityksille niitä rahoitusprojektin osia varten, jotka rahoitetaan muulla tavoin kuin määrärahoilla. Yhdenmukaisesti sen menettelytavan kanssa, jossa kuvataan tarvetta rajoittaa julkisen sektorin puuttumista niihin taloudellisen toiminnan alueisiin joiden markkinoilla on toimintahäiriöitä, komissio on ehdottanut, että alueilla, jotka ovat tukikelpoisia rakennerahaston antamalle tuelle yhteisrahoitettua tukea pk-yritysten rahoitukselle annetaan riskipääomarahastojen ja muiden määrärahojen ulkopuolisten rahoitusmuotojen kautta. Vuosien kausina rakennerahastojen käytössä riskipääomarahoituksessa oli suuria eroja eri EU:n jäsenvaltioiden välillä. Komissiota varten valmistetun arvion mukaan kokonaismenot nousivat 570 miljoonaan. Jäsenvaltioiden välillä oli suuria eroja, ja viisi maata eivät käyttäneet rakennerahaston ohjelmien riskipääomarahoitusvälineitä ollenkaan. Jäljellä olevissa kymmenessä jäsenvaltiossa riskipääomarahoituksen osuus kustannuksista vaihteli 0,5-13,2 prosentin välillä rakennerahaston kokonaiskustannuksista. Arvioidut rakennerahastojen ohjelmien riskipääomarahoituskustannukset ( ) (Miljoonaa EUR) Kokonaissumm MAA EU Kansallinen Yksityinen a Itävalta 0,2 0,2 1,1 1,5 Belgia 35,5 35,7 1,4 72,6 Tanska 0,0 0,0 0,0 0,0 Saksa 54,9 49,8 3,2 107,9 Espanja 230,1 100, ,4 Suomi 5,5 8,4 6,5 20,4 Ranska 94,4 165,8 216,1 476,3 Kreikka 103,5 50,1 39,7 193,3 Irlanti 0,0 0,0 0,0 0,0 Italia 71,3 80,2 146,7 298,2 Luxemburg 0,0 0,0 0,0 0,0 Alankomaat 24,4 38,2 43,1 105,7 Portugali 274,6 92,9 691, ,7 Ruotsi 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhdistynyt 267,2 187,8 168,6 455,0 3

9 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 kuningaskunta Rajatylittävä 2,3 0,8 0,4 3,5 Kokonaissumma 1 163,9 810, , ,1 Prosenttimäärä 35,4 24,6 40,0 100 Lähde: Euroopan komissio. Jäsenvaltioiden ilmoittamat toimenpiteet heinäkuuhun 2002 saakka. Tietokanta SFC : koodit 155,165, 1304 Verrattuna vuosien kauteen, nykyisissä ohjelmissa ovat rakennerahaston riskipääomarahoituksen menot kasvaneet merkittävästi. Alla oleva Aluepolitiikan pääosaston heinäkuuhun 2002 saakka antamiin jäsenvaltioiden tietoihin perustuva analyysi osoittaa, että EAKR:n suunniteltu riskipääomarahoituksen yhteisrahoituksen määrä on kaksinkertaistunut arvioidusta 570 miljoonasta vuosien aikana noin 1200 miljoonaan tämänhetkisen ohjelmakauden aikana. Tähänastiset kokonaiskustannukset ovat noin 3300 miljoonaa, josta 35 % tulee EU - lähteistä, 25 % kansallisista lähteistä ja 40 % yksityisistä lähteistä. Kansalliset, yksityiset ja EU:n kokonaiskustannukset yllä olevassa taulukossa sisältävät eri riskipääomarahoitustyyppien suunnitellut kustannukset rakennerahaston ohjelmissa sekä yleisissä ohjelmissa että maaseutualueita ja erityisiä kohderyhmiä varten suunnitelluissa erityisjärjestelmissä. Monia järjestelmiä on lisäksi rahoitettu kansallisten tai muiden lähteiden avulla. Liite H antaa yksityiskohtaisia tietoja varsinaisista ja suunnitelmissa olevista rakennusrahastojen (EAKR, ESR, EMOTR, KOR) kustannuksista erillisillä alueilla vuosien ohjelmakausien aikana. On olemassa useita muita EU:n riskipääomarahoitukselle antamia tukilähteitä. Näihin kuuluvat rakennerahastojen lisäksi Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR), joiden antama tuki yhdistetään ajoittain rakennerahastojen antaman avun kanssa. Riskipääomarahoituksen EU -tuen lähteitä EIP antaa puiteluottoja paikallisten pankkien ja taloudellisten instituuttien käytettäväksi pienempien sijoitusten rahoittamiseksi. Tätä niin kutsuttua maailmanlaajuisten lainojen rahoitusta käytetään vahvistamaan pitkäaikaisen rahoituksen käytettävyyttä pkyritysasiakkaille. Näiden järjestelmien suurimmat sallitut EIP:n yksittäiset määrärahat ovat yleensä EUR 12,5 miljoonaa (aina 50 %:iin investointikuluista), mutta ovat yleensä paljon pienempiä. Yleistietoja EIP:stä löytyy sen Internet-sivuilta osoitteesta mistä löytyy luettelo EIP:n välittäjistä joille pk-yritykset voivat antaa hakemuksen. EIR:n riskipääomavälineet koostuvat riskipääomarahastoissa olevista osakerahastoinvestoinneista ja yrityshautomoista jotka tukevat pk-yrityksiä, etenkin niitä jotka ovat aloitusvaiheessa ja suuntautuvat teknologiaan. Yleistietoja EIR:stä löytyy sen Internetsivuilta osoitteesta Näiltä Internet-sivuilta löytyy luettelo EIR:n riskipääoman välittäjistä, joihin pk-yritykset voivat ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja tukikelpoisuuskriteereistä ja hakemustoimenpiteistä. EIR:n takausvälineet koostuvat osakesalkkutakuista jotka annetaan laajalle valikoimalle vastapuolia (ts. pankit, leasing-yhtiöt jne.). Nämä vastapuolet puolestaan kattavat pk-yritysten luotot. Yleistietoja EIR:n osakesalkkutakaustoiminnasta löytyy EIR:n Internet-sivuilta osoitteesta Näillä Internet-sivuilla on luettelo kansallisista EIR:n välittäjistä ja EIR:n takauspalveluista. Erityisesti on huomionarvoista, että EIR käyttää Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (EU Multiannual Programme for Enterprises and Entrepreneurship) 4

10 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 (MAP ) 2 -ohjelman rahoitusvälineitä. Näihin rahoitusvälineisiin kuuluvat : - Pk-yritysten takauspalvelu joka takaa (tai takaa yhdessä tai vastatakaa) pankkien pkyritysten lainaosakesalkut; - ETO:n käynnistysrahasto investointeihin riskipääomarahastoissa tai hautomoissa jotka erikoistuvat alkuvaiheen pk-yritysten rahoitukseen; - Siemenvaiheen rahoitustoiminta, joka tukee sijoituspäällikköjen hakemista niitä siemenpääomarahastoja varten joihin EIR sijoittaa. EIR käyttää pankkeja, riskipääomarahastoja ja takausinstituutioita pk-yritysten välittäjinä. Yksityiskohtaisia tietoja löytyy Euroopan yhteisön Internet-sivuilta: (http://europa.eu.int/comm/enterprise/index_en.htm) On olemassa myös useita erityisjärjestelmiä joiden avulla edistetään tiettyjä tarkoituksia kuten tutkimus-ja kehitystoimintaa. Luettelo avoimista ehdotuspyynnöistä on saatavissa nimen "Euroopan yhteisön rahoittama tutkimustoiminta" (European Union funded research) alaisena (Community Research & Development Information Service: CORDISin Internet-sivujen rahoitusinnovaatiot (Financing innovation) -sivuilta löytyy riskipääomaan, pankki- ja lainarahoitukseen, epävirallisiin sijoittajiin, pörssimarkkinoihin jne. liittyviä tietoja kuten myös suuri määrä niihin liittyviä EU:n tukijärjestelmiä ja ehdotuspyyntöjä. 1.5 Riskipääomaan liittyvät yhteisöaloitteet Riskipääomarahoituksen painotus aluepolitiikassa on nähtävä yhteisön riskipääoman tuottamisen laajemmassa yhteydessä. Cardiffin huippukokouksessa kesäkuussa 1998 otettiin käyttöön Riskipääomatoimintasuunnitelma 3 (RCAP) ja sen jälkeen on julkaistu neljä seurantaraporttia 4. RCAP:n vuosikertomukset osoittavat, että riskipääoman määrä EU:ssa on kasvanut nopeasti aina viimeisimmän kertomuksen kattamaan ajanjaksoon saakka (2000). Kertomuksen mukaan: Riskipääomasijoitusten kokonaismäärä Euroopassa, kattaen yhtiön kehityksen siemen-, käynnistys-, laajentamis- ja jälleenhankintavaiheet kasvoi huomattavasti noin 10 miljardista (0,14 % bruttokansantuotteesta) vuonna 1999 yli 19,6 miljardiin (0,23 % bruttokansantuotteesta) vuonna RCAP sisältää toimenpiteitä, jotka on suunniteltu poistamaan riskipääoman hankkimiseen liittyviä esteitä, ja verotukseen liittyviä toimenpiteitä niissä tapauksissa jolloin eri jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. Toimintasuunnitelma hyödyttää kaikenkokoisia yrityksiä, jotka haluavat hankkia pääomaa. Sen painopiste on kuitenkin suurelta osin virallisella sektorilla, missä keskivertokaupat ovat verrattain suuria (keskimäärin 5 miljoonaa). Paikallisella tasolla on tarvetta varmistaa, että /819/EC, OJ L 333, , s Perustuu komission tiedonantoon Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa, SEC(1998) 522, huhtikuu KOM(1999) ja KOM(2000) ja KOM(2001)

11 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 RCAP hyödyttää myöskin pienempiä yrityksiä, jotka eivät välttämättä ole suurten riskipääomarahastojen kohteita. Tämä saattaa olla sopiva rooli rakennerahastoille. 1.6 Valtiontuen sääntöjen noudattaminen Valtiontuen sääntöjen noudattaminen on tarpeen aloitettaessa mitä tahansa riskipääomarahoitusjärjestelmää. EU:n perustamissopimuksen alaisten yhteismarkkinoiden sääntöjen mukaan Mikä tahansa sellainen jäsenvaltion taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ei sovellu yhteismarkkinoille. 5 EU:n perustamissopimus asettaa myös ehdot erivapaudelle niissä tapauksissa joissa valtiontuki sopii yhteen yhteismarkkinoiden kanssa. Erivapaus valtiontuen säännöistä voidaan myöntää monissa olosuhteissa. Tukea voidaan antaa esimerkiksi auttamaan kehityksessä jälkeenjääneitä alueita, so. edistämään taloudellista kehitystä alueilla, joiden elintaso on epätavallisen alhainen tai joilla on vakavaa alityöllisyyttä. Samoin tuki, jolla helpotetaan tiettyjen taloudellisten toimien tai alueiden kehittämistä, silloin kun tämä tuki ei vaikuta heikentävästi kauppaolosuhteisiin siinä määrin, että se on vastoin yhteistä etua on myös yhteensopiva yhteismarkkinoiden kanssa. 6 Komissio on EY:n perustamissopimuksen perusteella velvollinen yhdessä jäsenmaiden kanssa tarkistamaan jatkuvasti kaikkia tukijärjestelmiä ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhteismarkkinoiden progressiivisen kehitys ja toiminta. 7 Jos komissio katsoo, ettei tuki noudata valtiontukea koskevia sääntöjä, se voi tehdä päätöksen, jonka mukaan kyseessä olevan valtion on lakkautettava sellainen tuki tai muutettava sitä. 8 Jos jäsenvaltio ei noudata komission päätöstä, komissio voi antaa asian Euroopan yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jäsenvaltioiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ennen valtiontukea hyödyntävien riskipäämarahoitustoimenpiteiden aloittamista. Ennen kuin komissio voi hyväksyä alueellisen riskipääomarahoitusjärjestelmän, on jäsenvaltioiden esitettävä todisteita markkinoiden toimimattomuudesta. Vuosien mittaan komissio on kehittänyt tarkan politiikan koskien olosuhteita, joissa valtiontuki voidaan sallia soveltamalla soveltamalla EY:n perustamissopimuksen artiklassa 87(3) mainittujja vapautuslausekkeita. Tätä polittiikkaa on selvitetty määräyksissä ja ohjeissa. Niissä eritellään kunkin tukityypin ja kuhunkin tarkoitukseen annettavan tuen mahdolliset edunsaajat ja asetetaan tuelle määrälliset tai prosentuaaliset ylärajat suhteessa ko. kustannuksiin sekä määrätään muut ehdot. Tärkeimmät riskipääomarahoitukseen liittyvät määräykset on esitetty alla. 5 EU:n perustamissopimuksen artikla 87 (1) (entinen artikla 92(1)) 6 EU:n perustamissopimuksen artikla 87 (3) (entinen artikla 92(3)) 7 EU:n perustamissopimuksen artikla 88(1) (entinen artikla 93(1)) 8 EU:n perustamissopimuksen artikla 88(2) (entinen artikla 93(2)). 6

12 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa Riskipääomarahoitukseen käytettävää valtiontukea koskevat tärkeimmät määräykset Viime aikoihin saakka valtiontukea koskevat säännöt eivät ole soveltuneet hyvin tavanomaisiin riskipääomatoimenpiteisiin, varsinkaan riskipääomarahastoihin. Sääntöjen noudattamiseksi valtiontuki jouduttiin liittämään tietyn tyyppiseen varainkäyttöön kuten kiinteään omaisuuteen tehtäviin investointeihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, koulutukseen jne., joista käytetään nimitystä kelppuutettavat kustannukset. Monen riskipääomajärjestelmän kohdalla tätä vaatimusta oli vaikea täyttää. Selventääkseen valtiontukeen ja riskipääomaan liittyvää kantaansa ja auttaakseen kansallisia ja alueellisia viranomaisia, Kilpailun pääosasto antoi elokuussa 2001 valtiontukeen ja riskipääomaan liittyvän tiedonannon (Communication on State Aid and Risk Capital). Siinä selvitetään kriteerit, joiden perusteella se riskipääomamarkkinoiden kasvun edistämiseen tarkoitetut toimenpiteet. 9 Komissio on määrittänyt riskipääomatoimenpiteiden julkiselle rahoitukselle tehtävän, joka rajoittuu markkinoiden todennettaviin toimimattomuuksiin. Nämä suuntaviivat luotiin heijastamaan komission yleistä politiikkaa, joka suosii riskipääoman käytön edistämistä. Asiaa on hahmoteltu v raportissa Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa, ja se on vahvistettu RCAP:ssä. Riskipääomatiedonanto kattaa pääomasijotusrahastot. Se ei kata julkisin varoin tuettua riskipääomaa muista lähteistä saatavien lainojen muodossa. Mutta näissä tapauksissa muut valtiontukea koskevat määräykset, sääntelykehykset tai suuntaviivat saattavat silti olla sovellettavissa. Esimerkiksi ehdoiltaan erittäin edulliset lainajärjestelmät ovat usein pk-yritysten ryhmäpoikkeussääntöjen 10 tai alueellista tukea koskevien suuntaviivojen puitteissa 11. Erityissäännöissä määritetään miten tällaiste pehmeiden lainojen tuen arvo ( suoraa tukea vastaava ) mitataan. 12 Takuiden suhteen komissio julkaisi maaliskuussa 2000 yksityiskohtaiset suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltamisesta takausten muodossa 9 Valtiontuki ja riskipääoma, julkaistu Euroopan komission virallisessa lehdessä C 235, , s Sääntö (EU) nro 70/ tammikuuta 2001 : Euroopan komission virallinen lehti, L 10, , s Kansallisen alueellisen tuen suuntaviivat : Euroopan komission virallinen lehti, C 74, , s. 3, ja Euroopan komission virallinen lehti, C 258, , s Pehmeitä lainoja vastaavan suoran käteistuen laskeminen. 7

13 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 olevaan valtiontukeen. 13 Suuntaviivoissa asetetaan ne ehdot, jotka on täytettävä, jotta takausjärjestelmä ei rikkoisi valtiontuen sääntöjä, ja selvitetään miten tuen arvo ( suoraa tukea vastaava ) on mitattava. Tämän oppaan takauksia käsittelevässä osassa on yhteenveto ehdoista. Pienimääräiselle tuelle on myönnetty erivapaus. De minimis - säännöissä, jotka sisältyvät nyt komission säädökseen (EY) nro 69/ tammikuuta 2001, lausutaan, että komissiolle ei tarvitse ilmoittaa etukäteen yritykselle kolmen vuoden aikana annettavasta julkisesta tuesta, joka on määrältään enintään euroa Komission ilmoitus EU:n perussopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltuvuudesta takuiden muodossa olevaan valtiontukeen, Euroopan komission virallinen lehti, C 71, , s Euroopan komission virallinen lehti, L 10, , s

14 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 Pk-yritysten rahoitus Oppaan tässä osassa on yhteenveto riskipääoman rahoitusvälineiden tehtävästä pkyritysten kehitystä koskevassa laajemmassa asiayhteydessä. 2.1 Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten rahoituslähteet vaihtelevat kehitysvaiheen ja valtion mukaan. Euroopan riskipääomayhdistyksen (European Venture Capital Association) käyttämissä määritelmissä tunnistetaan seuraavat vaiheet yrityksen kehityksessä. Kunkin vaiheen mahdolliset rahoituslähteet näkyvät myös kaaviosta. Nämä määritelmät soveltuvat nopeakasvuisiin yrityksiin muilla yrityksillä saattaa olla vakaampia rahoitusmalleja. Pk-yritysten rahoituslähteet kehitysvaiheen mukaan Siemenvaihe Epävirallinen perustajan ja liikekumppaneiden osakepääoma. Pankkilaina jos saatavilla ja tarpeen Käynnistysvaihe Laajentamisvaihe Jälleenhankintapääoma Epävirallinen perustajan, liikekumppaneiden ja kontaktien oma pääoma. Pankkilaina jos saatavilla. Kaluston liisaus Oma pääoma alkuperäislähteistä sekä kaupalliset investoinnit tai riskipääoma. Pankkilainat. Muut rahoituslähteet mukaan lukien liisaus ja factoringrahoitus Kaupallinen investointi, riskipääoma tai listautumisanti. Vaikkei komissio katsokaan, että markkinoilla on toimimattomuutta pk-yritysten rahoituksen kannalta, on kuitenkin todisteita siitä, että puutteita on joihinkin pkyritysryhmiin nähden, mikä saattaa merkitä sitä, että nämä yritykset eivät pysty hankkimaan asianmukaista rahoitusta. Kaupallinen pankki sattaa olla kykenemätön rahoittamaan elinvoimaista pk-yritystä esimerkiksi koska: Yrityshistoria puuttuu; Vakuustaso on riittämätön; Kynnysraja on rikottu; Luottokelpoisuusluokitus ei ole hyväksyttävällä alueella. Asiaa mutkistaa usein tietojen puuttuminen - silloinkin kun asianmukaiset (julkiset tai yksityiset) järjestelmät ovat olemassa, pk-yritykset eivät ehkä ole tietoisia niistä. Joskus rahoituksen hakemisprosessi voi lisäksi olla niin monimutkainen ja aikaavievä, että silloinkin kun pk-yritykset tietävät järjestelmien olemassaolosta, ne ovat haluttomia hyödyntämään niitä. 2.2 Tämän oppaan kattamat rahoitusvälineet Tämä opas kattaa sellaisten pk-yrityksille tarkoitettujen, muiden kuin suora tuki - tyyppisten rahoitusvälineiden pääelementit, joita rakennerahastot ja muut EU:n 9

15 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 rahoitusvälineet todennäköisesti voivat harkita käyttävänsä. Tietyt rahoitustyypit (liisaus ja factoringrahoitus) eivät ole mukana, koska ne ovat hyvin kehittyneitä kaupallisia lähteitä eikä niiden suhteen siten ole syytä julkiseen interventioon. Myöskään omistajien henkilökohtaisia liikeyritykseensä tekemiä investointeja ei käsitellä tässä oppaassa. Tärkeimmät tähän oppaaseen sisältyvät päärahoitusvälineet ovat siis seuraavat: Väline Virallinen pääoma - riskipääoma Epävirallinen pääoma yksityiset pääomasijoittajat Lainarahoitus Mikrolainat Takaukset Tyypilliset lähteet Riskipääomarahastot, pankit Sijoittajaverkostot ja yksityiset sijoittajat Pankit ja kehitysjärjestöjen vetämät rahastot Erityisrahastot Takausrahastot ja keskinäistakausjärjestöt Pk-yritykset tarvitsevat tietysti erilaisia rahoitusvälineitä, joihin kuuluvat yllä luetellut välineet, sekä muita lähteitä kuten liisaus ja factoringrahoitus, tililuotot jne, joita tässä oppaassa ei käsitellä. Pk-yritysten tarpeiden täyttämiseksi julkisten viranomaisten tukemat rahoituslähteet tarjoavat usein erilaisia rahoitusratkaisuja eivätkä keskity ainoastaan yhteen välineeseen. Samoin rahoitusjärjestöt keskittyvät usein tietyntyyppisten pk-yritysten (kuten eri kehitysvaiheissa olevien yhtiöiden) tukemiseen. Alla oleva taulukko suhteuttaa tässä oppaassa kuvatut rahoitusvälineet pk-yritysten rahoitustarpeeseen niiden kussakin kehitysvaiheessa. Rahoitusvälineiden ja pk-yritysten kehitysvaiheen välinen suhde Riskipääomarahoitus Formal Virallinen equity pääoma Epävirallinen Informal Equity pääoma Loans Lainat Guarantees Takaukset Micro Mikrolainat credits Seed Siemenpääoma capital Käynnistys Start up Expansion Laajennus Replacement Jälleenhankinta Oppaan seuraavissa osissa kuvataan kutakin ylärivillä mainittua pääinstrumenttia - virallista pääomaa (riskipääoma), epävirallista pääomaa (yksityiset pääomasijoittajat), 10

16 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 lainoja, mikrolainoja ja takauksia. Käytännössä pk-yritysten rahoitusjärjestöt käyttävät jotakin näiden menetelmien yhdistelmää. 11

17 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Riskipääoma Yhteenveto Osakepääoma on tärkeä komponentti pk-yritysten rahoituksessa. Osakepääomaa on saatavissa useista eri lähteistä yrittäjältä ja hänen yrityskumppaneiltaan, yksityisiltä pääomasijoittajilta, rahoituslaitoksilta ja muualtakin. Tässä osassa käsitellään riskipääomarahastoja, jotka pääoman ohella usein tarjoavat myös lainoja ja muita rahoitusmuotoja. Keskitymme tässä pääomaperusteisiin riskipääomarahastoihin. Lainoja ja yksityisiä pääomasijoittajia käsitellään myöhemmässä osassa. Osakepääoma on suurin riskielementti pk-yrityksen rahoitusrakenteessa. Riittävä osakepääoman määrä voi parantaa yhtiön luottokelpoisuusluokitusta, mikä antaa sille mahdollisuuden hankkia kaupallisia lainoja ja munlaista rahoitusta. Alueellisen kehityksen näkökulmasta on tarpeen selvittää onko osakepääoman tarjnnassa aukko: puuttuuko se kokonaan tai onko kyseessä liian vähäinen tarjonta pienempien summien kohdalla monet kaupalliset riskipääomarahastot asettavat minimi-investointirajan ja EU:n tukeman väliintulion tehtävänäi on korjata tämä markkinoiden epäkohta. Kaavio, jossa on yhteenveto pääpiirteistä, löytyy liitteestä A 3.1 Miten osakerahastot toimivat käytännössä Kuvio 1 esittää miten osakerahasto toimii käytännössä. Yhteenvetona: Pk-yritys hakee rahoitusta. Pk-yritys on saattanut jo käydä tuloksettomasti läpi kaupalliset rahoituslähteet. Sen rahoitusrakenne vaatii kuitenkin omistajan oman sijoituksen lisäksi myös muuta pääomaa esimerkiksi lainojen muodossa. Rahasto ostaa itselleen yhtiön kantaosakkeita. Tyypillisessä tapauksessa nämä osakkeet ovat uusia osakkeita, jotka yhtiö on laskenut liikkeelle omien rahoitustarpeidensa täyttämiseksi. Joissakin tapauksissa osakeanti tapahtuu ylihintaan. Osakkeisiin voi myös liittyä muuta rahoitusta kuten lainarahoitusta koskeva ehto. Saatetaan myös käyttää sekamuotoisia välineitä kuten vaihtovelkakirjojen muodossa olevia pääomaalainoja. Sijoituskauden aikana rahasto tarkkailee sijoitusta antaen joissakin tapauksissa pk-yritykselle hallinnointia koskevaa neuvontaa. 12

18 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Tietyn ajan kuluttua rahasto pyrkii myymään osuutensa pk-yrityksessä. Menestyksekkäiden yritysten kohdalla sijoituksesta irtautuminen voi tapahtua sijoituksen yksityisellä myynnillä kaupalliselle sijoittajalle, tai listautumisannilla. Tällainen irtautuminen voi tuottaa huomattavaa voittoa, mikä kuvastaa niihin liittyvää suurta riskiä. Vähemmän menestyksekkään pkyrityksen tapauksessa rahaston irtautuminen sijoituksesta saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Merkittävän monessa tapauksessa pk-yritys saattaa huonon tuloksensa seurauksena joutua suorittamaan taloudellisia uudelleenjärjestelyjä, jolloin koko sen osakepääoma menetetään. Kun riskipääomarahaston yhtenä rahoittajana on Euroopan alueellinen kehitysrahasto, EAKR-sijoituksesta on tehtävä tiliä sen ohjelmakauden lopussa jolloin ohjelma, jonka alaisena rahasto on rahoitettu, on saatettava päätökseen. Tällöin pk-yrityksiin sijoitettu pääoma ja pk-yritykselle annetut lainat katsotaan yhteisrahoitukseen kelpuuttaviksi kustannuksiksi. Riskipääomarahastoon myönnetty EAKR-rahoitus, jota ei ole sijoitettu eikä lainattu, peruuntuu. Riskipääomarahasto voi kuitenkin jatkaa toimintaansa eikä sitä täydy heti lopettaa. EAKR-osuuden tuotot voidaan käyttää uudelleen samassa rahastossa tai muussa kyseisen alueen pk-yritysten kehitystoiminnassa. Muut rahoituslähteet EU:n riskipääoman tuki 1 Miten osakerahastot toimivat käytännössä Pk-yritys ei saa perinteistä rahoitusta hyväksyttävin ehdoin 2 3 Pk-yritys myy osakkeet riskipääoma rahastolle PK-YRITYS SME Riskipääomarahaston sijoitus käytetään pkyritysten kehityksen rahoittamiseen Siemen/riskipää- Seed/Venture omarahasto Capital Fund 4 Pk-yrityksen laajennus lisää osakkeiden arvoa Irtautumismekanismi Riskipääoma rahasto myy pk-yritystensä osakkeet Yksityinen myynti kolmann. osap. Osakkeet myyty takaisin pk-yrit. Listautumisanti pörssin kautta (1) Riskipääomarahaston perustamistuki (2) Sijoitus riskipääomarahastoon Kansallinen julkinen tai yksityinen tuki Voitto? 13

19 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Tästä perusmallista löytyy tietenkin muunnoksia: joissakin järjestelmissä on hyvin tiukat ikelpuutuskriteerit ja kohdemarkkinat, kun taas toiset hyväksyvät useimmat pkyritykset. Pääoman tarjontatyypit voivat myös vaihdella, ja tyypilliseen rahoituspakettiin kuuluu lainoja ja mahdollisesti myös muuntyyppistä rahoitusta. 3.2 Pääomarahastojen edut ja haitat Pääomarahastoilla on sekä etunsa että haittansa eri osakkaille. Alla oleva taulukko antaa asiasta yhteenvedon: Edut Pk-yrityksille riskipääomalähde, joka parantaa taserakennetta ja antaa yhtiölle mahdollisuuden hankkia lisärahoitusta lainojen yms. muodossa Sijoitusrahaston tapauksessa riskisijoitus, joka voi antaa korkean tuoton Julkisille viranomaisille riskisijoitus, joka voi antaa hyvää vipuvoimaa muihin pääomalähteisiin pääsemiseksi sekä mahdollisuuden saada voittoa sijoituksesta Haitat Pk-yrityksille liikeyrityksen osan myynti, mikä vähentää omistajan intressi arvoa ja tuo mukaan vähemmistöomistajan, jonka intressit täytyy huomioida Sijoitusrahastolle liikeyrityksen vähemmistöosuus voi osoittautua vaikeaksi myydä, kun rahasto pyrkii irtautumaan sijoituksestaan, ellei yritys ole kasvanut. 3.3 EU:n tämänhetkinen tuki EU:n riskipääomatoimintasuunnitelman mukaisesti on suoritettu useita toimenpiteitä riskipääoman tarjonnan parantamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet joiden tarkoituksena on parantaa säännöstelypuolta asiassa. Euroopan alueellisen kehitysrahaston (EAKR) tukea voidaan lisäksi käyttää riskipääomarahastoihin tehtäviin sijoituksiin. 3.4 Pääomarahastoa perustettaessa huomioonotettavia tekijöitä Riskipääomarahoitustoimien aloittamiseen sovelletaan useita yhteisiä tekijöitä, joita käsitellään tämän oppaan osassa 8. Pääomarahastojen kohdalla julkisten viranomaisten tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavat erityistekijät: Sijoitusohjelma - riskipääomarahastoilla täytyy olla sijoitusohjelma ja niiden täytyy luoda sen hallinnointimekanismi. Jotkut menestyksekkäät rahastot ovat hallinnoineet sijoitusohjelmaansa käyttäen yksityisellä sektorilla toimivia hallinnoijia, joille annetaan vapaus valita sijoituksia ennaltasovittujen kriteerien mukaisesti, mutta 14

20 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 mahdollisuuksien mukaan kaupalliselta pohjalta ilman ulkoisia rajoituksia ja tavalla, joka vastaa julkisen politiikan yleisiä tavoitteita. Irtautumistapa - tarvitaan irtautumismekanismi, so. keinot, joilla investoinnit voidaan purkaa rahaston elinkaaren päättyessä. Irtautumistapa riippuu investoinnin menestyksestä. Menestyvimmät sijoitukset myydään kaupallisesti tai johtavat listautumisantiin. Todennäköisesti rahastoon kuitenkin jää joukko pieniä pk-yritysten pääomaosuuksia, joista ei päästä irtautumaan tällä tavoin. Jotkut rahastot ovat järjestäneet näiden sijoitusten siirtämisen erilliseksi kokonaisuudeksi rahaston elinkaaren lopulla ja sijoitusten hallinnoinnin siten, että ne hyödyttävät kyseessä olevaa aluetta. Takaukset - useissa tapauksissa julkiset viranomaiset antavat takauksen, joka kattaa pääomarahoituksen hankinnan sen sijaan että itse antaisivat rahoituksen. Tällainen takaus antaa julkisille viranomaisille ilmeisestikin runsaasti vipuvoimaa, mutta myös riski on suuri. 3.5 Valtiontukea koskevat säännöt Riskipääomaan käytettävää valtiontukea koskevat säännöt Kuten muidenkin rahoitusvälineiden, joihin sisältyy julkisin varoin rahoitettu komponentti, myös riskipääomarahastojen tulee noudattaa EU:n valtiontuen sääntöjä. Komissio julkaisi lokakuussa 2001 ohjeistuksen Valtiontuki ja riskipääoma 15 (State Aid and Risk Capital) selventääkseen EU:n perustamissopimuksen artiklasta 87(1) löytyvien valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamista riskipääomatoimenpiteiden suhteen. Näissä suuntaviivoissa esitetään uusia kriteereitä riskipääomatoimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteismarkkinoiden kanssa. Arvioidessaan ehdotettujen riskipääomatoimenpiteiden kilpailullisia näkökohtia komissio kiinnittää ensinnäkin huomion siihen, onko ehdotettu toimenpide valtiontuen piirissä. Tämä arviointi tehdään kolmella tasolla, tarkastaen onko toimenpiteessä kyse: Sijoittajille annettavasta tuesta; Tuesta mille tahansa rahastolle tai muulle rahoitusvälineelle, jonka välityksellä toimenpide suoritetaan (rahaston tai rahastojen ollessa kyseessä tukea voidaan antaa useilla tasoilla); 15 Valtiontuki ja riskipääoma on julkaistu Euroopan komission virallisessa lehdessä, C 235, , s. 3, ja katso liite F alla. 15

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/

Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/ Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/215 3.12.215 1 Päähavainnot =lastoista Q3/215 Suomalaisyrityksille uusia omistajia Irtautumismarkkinat ovat vetäneet hyvin tämän vuoden aikana. Pääomasijoittajat ovat tehneet

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto

Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 19.I.2005 C(2005)36 fin Asia: Valtiontuki N:o N 188/2004 Suomi Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto Arvoisa ulkoministeri, 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 01/10/2010 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2010 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 01, 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROA MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ LUVUSTA 01 04 Rahoitustoiminnot

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.5.22 KOM(22) 224 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO L 228/30 FI II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1998, yhteenliittämisestä vapautetuilla telemarkkinoilla 8 päivänä tammikuuta 1998 annetun

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä

Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä 1. Ovatko kalastusalan valtiontukisäännöt muuttuneet kaudella 2014 2020? Tiettyjen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0242 (NLE) 12739/14 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EEE 64 CONSOM 159 MI 608 NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0049 (NLE) 6795/17 UD 55 CORDROGUE 31 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 146 final 2017/0066 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31, joka

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoitus Osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta Finanssivalvonta määrittänyt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 296 final 2015/0132 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi vuonna 2015 suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola OP Kymenlaakso Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola 4.4.2017 OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 170 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä Asiakkaidensa omistama

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot