Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Aluepolitiikan pääosasto Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Lokakuu 2002 Centre for Strategy & Evaluation Services

2 Tietoja oppaasta 1. Tämä Opas julkaistaan Euroopan komission Internet-sivuilla. Se tulee olemaan saatavilla 11 Euroopan yhteisön kielellä ennen vuoden 2003 kesää. 2. Oppaan liitteestä G löytyy tapaustutkimuksia, jotka sisältyvät erilliseen englanniksi julkaistuun asiakirjaan samoilla Internet-sivuilla. Kiinnostuneita toimielimiä pyydetään toimittamaan uusia tapaustutkimuksia tai päivittämään jo olemassa olevia tapaustutkimuksia. Sen tekemiseksi pyydämme seuraamaan tapaustutkimusluettelon ensimmäisellä sivulla olevaa mallia ja lähettämään tapaustutkimukset sähköisessä muodossa, alkuperäiskielisinä, osoitteeseen Euroopan yhteisöjen komissio, Aluepolitiikan pääosasto, koordinaatioyksikkö joka vahvistaa pyynnön ja päättää julkaisemisesta. 3. Tähän oppaaseen sisältyvät yhteisötason, kansallisen tason ja alueellisen tason tukeen liittyvät numerotiedot ovat tietoja, jotka olivat käsillä opasta valmistettaessa. Ne saattavat muuttua. Joka tapauksessa ne osoittavat kuinka tärkeää on, että eri virkatasot ovat mukana kussakin riskipääomatoimenpiteessä. Bryssel, 31. lokakuuta 2002 Oppaan valmistelijat Tämä opas on julkaistu Aluepolitiikan pääosaston koordinaatioyksikön aloitteesta, vastaavana henkilönä Eddy Hartog. Projektikoordinaattori : Aurelio Finetti Euroopan komission osastojenvälisen ohjausryhmän jäsenet Aluepolitiikan pääosasto : E. Hartog, A. Finetti, V. Kotsoni, Ph. Owen, E. Carlsson, A. Schrag, J. Gonzalez Alonso, Mateus Tique, J. Fleuret, K. Moussouroulis, A. Rainoldi, J. Gren, R. Ridolfi, F. Rawlinson Sisämarkkinoiden pääosasto : J.M. Arteagoitia Landa Kilpailupääosasto : B. Slocock Yritystoiminnan pääosasto : V. Vanhanen Talouden ja rahoituksen pääosasto : G. Chiarion Casoni Tutkimuspääosasto : Ph. Martin Maatalouden pääosasto : J.M. Courades Kalastuksen pääosasto : M. Bentivegna Seminaari, johon osallistui 70 aluerahoituksessa työskentelevää henkilöä, pidettiin Brysselissä 7. heinäkuuta 2002, jotta saataisiin mielipiteitä tämän oppaan ensimmäisestä luonnoksesta. Toinen luonnos lähetettiin kaikille seminaarin osanottajille lisäkommentteja varten. Julkaistu opas on kolmas luonnos. Oppaan kirjoitti CSES - Centre for Strategy and Evaluation Services, Yhdistynyt kuningaskunta. CSES -työryhmään kuuluivat Michael Gardiner, Mark Whittle ja Jack Malan.

3 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Esipuhe EUROOPAN KOMISSIO ALUEPOLITIIKAN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Uuden Opas riskipääomarahoituksesta aluepolitiikassa -oppaan julkaisu heijastaa komission jatkuvaa sitoumusta parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia lisäämällä erilaisten riskipääomarahoitusvälineiden käyttöä. Komissio on jo pitkään tukenut julkisesti rahoitettujen rahoitustukitoimenpiteiden monipuolistamista. On olemassa useita esimerkkejä aloitteista, jotka tukevat tätä tarkoitusta, kuten Yritystoiminnan pääosaston aloitteet ja äskettäiset Tutkimuspääosaston aloitteet sekä Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) tukemat aloitteet. Nämä eivät ainoastaan sijoita vain omiin riskipääomarahastoihinsa, vaan hallinnoivat myös yhteisön ohjelmien tukemia rahastoja mukaan lukien ETO:n käynnistysrahasto ja pk-yritysten takausjärjestelmä. Tällaisia järjestelmiä voidaan pitää hyvän toimintatavan mukaisina esimerkkeinä rakennerahastojen käytössä ja niitä voidaan käyttää laajemmin tukialueilla. On selvää, että tietyn tyyppistä pk-yrityksille annettua suoraa määrärahatukea voitaisiin käyttää tehokkaammin, jos varat sijoitettaisiin julkisten ja yksityisten sektoreiden yhdessä rahoittamiin riskipääomajärjestelmiin. Riskipääomajärjestelmiin sijoitetuilla julkisilla varoilla on tärkeä merkitys yksityisen sektorin rahoituksen lisäämisessä ja ne myös mahdollistavat yksityisen sektorin taloudellisen asiantuntemuksen ja tietojen hyödyntämisen. Edelleen, kun julkisia varoja kanavoidaan riskipääomatoimenpiteiden tukemiseen, varat voidaan käyttää uudelleen. Komissio on kannustanut jäsenvaltioita monipuolistamaan useita pk-yrityksille tarkoitettuja julkisen rahoituksen välineitä rakennerahastojen ohjelmakehyksen puitteissa. Komissio ehdotti ensimmäisen kerran julkisesti rahoitettujen riskipääomatoimenpiteiden käyttöä vuonna 1987 osana kokeellisia kehitysohjelmia jotka sisältyivät integroituihin Välimeren ohjelmiin (Integrated Mediterranean Programmes, IMP). Rahoitusjärjestelymenetelmien opas (Guide to Financial Engineering Techniques) vuonna 1994 jatkoi tätä suuntausta. Huolimatta siitä tosiseikasta, että kuluvan ohjelmakauden aikana riskipääomarahoitustoimenpiteille varattujen kustannusten määrä on kaksinkertaistunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna, verrattaessa rakennerahastojen kokonaiskustannuksiin määrä on edelleen alhainen. Tämä on erityisen huomiotaherättävää suhteessa jatkuvien suurten määrärahatukien määriin ja riskipääomatoimenpiteiden potentiaaliin korvata suora määrärahatuki, mikä on kannattavampi tapa parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Vuonna 2003, heti kauden väliarvioinnin jälkeen tarjoutuu uusi mahdollisuus lisätä rakennerahastojen riskipääomatoimenpiteisiin liittyvien menojen määrää. Muihin tärkeisiin kehitystoimenpiteisiin vuonna 2003 sisältyvät tulevat ehdokkaina olevien valtioiden ja komission väliset rakennerahastoneuvottelut, jotka astuvat voimaan EU:hun liityttäessä. Toivon, että uudet rakennerahastot antavat täyden huomionsa riskipääomavälineiden käytön hyville ominaisuuksille kannattavana tapana parantaa pkyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Nämä seikat huomioonottaen komissio on valmistanut uuden Opas riskipääomarahoituksesta aluepolitiikassa -oppaan. Toivon, että tämä opas on hyödyllinen väline rakennerahastojen ohjelmia hoitaville viranomaisille, julkisen hallinnon edustajille ja taloudellisille instituutioille, ja että se tulee helpottamaan uusien rakennerahastojen tukemien riskipääomatoimenpiteiden esittelyä ja täytäntöönpanoa, ja jos tarpeellista, jo olemassa olevien toimenpiteiden muuntamista. Voitte luottaa siihen, että aluepolitiikan pääosasto antaa voimakkaan tukensa pääomarahoitusaloitteille. Guy Crauser

4 Sisällysluettelo OSA 1. JOHDANTO Oppaan tarkoitus ja puitteet Oppaan käyttämisohjeita Mitä riskipääomarahoitus tarkoittaa? Riskipääomarahoituksen rooli aluepolitiikassa Riskipääomaan liittyvät yhteisöaloitteet Riskipääomarahoitukseen liittyvät valtiontuen pääsäännöt 2. PK-YRITYSTEN RAHOITUS Pk-yritysten rahoitus Tähän oppaaseen sisältyvät rahoitusvälineet 3. RISKIPÄÄOMA Yhteenveto Miten osakerahastot toimivat käytännössä Osakerahastojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Harkittavia tekijöitä osakerahastoa perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä riskipääomarahastoista 4. YKSITYISET PÄÄOMASIJOITTAJAT Yhteenveto Miten yksityisten pääomasijoittajien verkostot toimivat käytännössä Yksityisten pääomasijoittajien verkostojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä yksityisten pääomasijoittajien verkostojen tukemisessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä yksityisten pääomasijoittajien verkostoista 5. LAINAPÄÄOMA Yhteenveto Miten lainarahastot ja korkotukijärjestelmät toimivat käytännössä Lainajärjestelmien edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä lainajärjestelmiä perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä lainajärjestelmistä 6. MIKROLAINAT Yhteenveto Miten mikrolainat toimivat käytännössä Mikrolainojen edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä mikrolainajärjestelmiä perustettaessa SIVU

5 Valtiontuen säännöt Esimerkkejä mikrolainajärjestelmistä 7. TAKAUSJÄRJESTELMÄT Yhteenveto Miten takausjärjestelmät toimivat käytännössä Takausjärjestelmien edut ja haitat Tämänhetkinen EU:n antama tuki Huomioonotettavia tekijöitä takausjärjestelmiä perustettaessa Valtiontuen säännöt Esimerkkejä takausjärjestelmistä 8. JÄRJESTELMIEN PERUSTAMINEN Yleiskatsaus Myötävaikutus alueellisiin kehitystavoitteisiin (vaihe I) Riskipääomarahoitusjärjestelmien toteutettavuus (vaihe II) Täytäntöönpanovaihe (vaihe III) 9. TOIMINNALLINEN HYVÄ TAPA Yleiskatsaus Ammattimainen hallinto Yksityisen sektorin tuen lisääminen Riskipääomarahoituksen yhdistäminen liiketoiminnan tukipalveluihin Suorituksen mittaaminen LIITTEET A. KAAVIOT 46 B. RISKIPÄÄOMAN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RAKENNERAHASTOSÄÄNNÖT (STRUCTURAL FUNDS RULES ON RISK CAPITAL FINANCING) 53 C. DE MINIMIS -TUKI (DE MINIMIS AID) 57 D. SANASTO (GLOSSARY) 59 E. INFOREGIO-HAKUPALVELU (INFOREGIO SEARCH FACILITY) F. LÄHTEET JA YHTEYSHENKILÖT (SOURCES AND CONTACTS) G. TAPAUSTUTKIMUSLUETTELO (CASE STUDY LIST) 65 H OHJELMAKAUDEN JÄRJESTELMÄT ( PROGRAMMING PERIOD SCHEMES) 66 I. BIBLIOGRAFIA (BIBLIOGRAPHY) 73

6 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 Johdanto Tässä osassa annetaan yleiskatsaus oppaan tarkoituksesta ja puitteista sekä tausta -ja yhteystietoja riskipääomarahoituksen aluepolitiikan suhteen, mukaan lukien kilpailupoliittiset seikat. 1.1 Oppaan tarkoitus ja puitteet Tämä opas on suunniteltu avuksi niille, jotka ovat mukana Euroopan yhteisön tukemien rakennerahastojen suunnittelemisessa ja toiminnassa. Niihin saattavat kuulua: Alueelliset viranomaiset; Toiminnassa mukana olevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppaniorganisaatiot; Pk-yritysten tukiorganisaatiot; Pankit ja muut taloudelliset instituutiot. Oppaassa kuvataan riskipääomarahoituksen menettelytapoja, joiden avulla pkyritysten kehittämiseen varattuja varoja voidaan ajoittain käyttää uudelleen mikä potentiaalisesti lisää julkisen tuen merkitystä. Siinä on tietoja mahdollisesti käytettävistä välineistä, siitä miten ne perustetaan ja miten niitä käytetään, ja lähteistä joista saa lisäapua ja -tietoja. Oppaassa viitataan olemassa olevien järjestelmien hyvää toimintatapaa edustaviin tapaustutkimusesimerkkeihin. Liitteenä on kaavioita, joissa on yhteenveto päärahoitusvälineiden tunnusmerkeistä. 1.2 Tämän oppaan käyttäminen Tämän oppaan erilliset osat on tarkoitettu eri käyttäjiä varten. Käyttäjän tulisi käyttää tarpeitaan vastaavia oppaan osia. Osat ovat: Osa 1 Yleiskatsaus riskipääomarahoitukseen ja joihinkin pääsääntöihin kuten kilpailupolitiikkasääntöihin Osa 2 Selvittää pk-rahoituksen ja erityyppisten riskirahoitusten suhteita Osat 3-7 Yhteenveto riskipääomasta, yksityisistä pääomasijoittajista, lainoista, mikrolainoista ja takausjärjestelmistä Osa 8 Ehdotuksia järjestelmän perustamisessa tarvittavista toimenpiteistä Osa 9 Ehdotuksia hyvän toimintatavan mukaisesta järjestelmän hoidosta 1

7 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 Mukana on myös seuraavia aiheita käsitteleviä liitteitä: Liite A Sisältää järjestelmäkaavioita. Näissä kaavioissa on yhteenveto järjestelmien pääpiirteistä. Liitteet B ja C Sisältävät otteita komission säännöistä ja ohjauksesta Liite D Liite E Terminologiasanasto Kuvaa Inforegio -hakupalvelua Liite F Sisältää osoitteita ja yksityiskohtaisia tietoja lisälähteistä ja yhteyshenkilöistä Liite G Sisältää tapaustutkimusluettelon. Yksityiskohtaiset tapaustutkimukset on julkaistu Aluepolitiikan pääosaston Internet-sivuilla Liite H Sisältää luettelon rakennerahastojen ( ) ohjelmissa olevista riskipääomarahoituksen toimenpiteistä Liite I Bibliografia 1.3 Mitä riskipääomarahoitus tarkoittaa? Riskipääomarahoitus 1 on termi, jota tässä oppaassa käytetään kuvaamaan järjestelmiä, joiden avulla pk-yrityksille tarkoitetut yleiset varat ovat käytettävissä uudelleen ja mahdollistavat myös lisärahoituksen saamisen yksityiseltä sektorilta. Näihin järjestelmiin sisältyy lainoja ja pääomasijoitusten ja niiden kaltaisen rahoituksen hankkimista, takuita ja muita välineitä. Muita menettelytapoja voidaan käyttää sekä rahoituksen tarjonnan kannustamiseksi että pk-yritysten sijoitusvalmiuden parantamiseksi. Kaikkien riskipääomarahoitusjärjestelmien tulee noudattaa Euroopan yhteisön valtiontuen vaatimuksia. Yhteenveto niistä löytyy jäljempänä tässä oppaassa. Normaalitapauksissa näissä järjestelmissä on sijoituskriteereitä, joiden mukaan ne voivat sijoittaa ainoastaan sellaisiin hankkeisiin, joissa asiaankuuluvat pk-yritykset eivät ole saaneet tarpeelliseksi kaupallista rahoitusta. 1.4 Riskipääomarahoituksen merkitys aluepolitiikassa On olemassa useita syitä siihen, miksi riskipääomarahoitusta pidetään yhä enenevässä määrin vaihtoehtona määrärahatuelle EU:n aluepolitiikassa. Ensinnäkin, huolimatta siitä, että rakennerahastoista on useiden vuosien ajan annettu massiivisen skaalan määrärahatukea, alueelliset erot eivät ole merkittävästi pienentyneet ja siksi on harkittava muita vaihtoehtoja. Toiseksi, riskipääomarahoituksen menetelmät sopivat paremmin tietotalouden tarpeisiin. Tietotaloutta pidetään tällä hetkellä työpaikkojen 1 Tämä opas kattaa julkisesti tuetun rahoituksen osakepääoman, lainojen, mikrolainojen ja takuiden muodossa. Tämä on laajempi määritelmä kuin komission Riskipääoman toimintasuunnitelmassa käytetty. 2

8 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 ja varallisuuden kehittämisen avaintekijänä. Lopuksi, keski-ja Itä-Euroopan maiden liittyminen lisää EU:n resursseihin kohdistuvia vaatimuksia ja tämän takia on tarpeellista, että käytettävissä olevat rahastot pannaan työskentelemään kovemmin. Näiden ja muiden syiden takia rakennerahaston säännökset painottavat yhä enemmän sellaisten riskipääomarahoitusvälineiden kuten osakerahastoihin pohjautuvan riskipääoman ja innovatiivisten lainajärjestelmien käyttöä, koska ne ovat kannattavampi ja paremmin ylläpidettävissä oleva julkinen poliittinen väline kuin traditionaalinen määrärahoihin perustuva tuki. Säännöt antavat jäsenvaltioille option toimittaa 10 prosentin lisätuen pk-yrityksille niitä rahoitusprojektin osia varten, jotka rahoitetaan muulla tavoin kuin määrärahoilla. Yhdenmukaisesti sen menettelytavan kanssa, jossa kuvataan tarvetta rajoittaa julkisen sektorin puuttumista niihin taloudellisen toiminnan alueisiin joiden markkinoilla on toimintahäiriöitä, komissio on ehdottanut, että alueilla, jotka ovat tukikelpoisia rakennerahaston antamalle tuelle yhteisrahoitettua tukea pk-yritysten rahoitukselle annetaan riskipääomarahastojen ja muiden määrärahojen ulkopuolisten rahoitusmuotojen kautta. Vuosien kausina rakennerahastojen käytössä riskipääomarahoituksessa oli suuria eroja eri EU:n jäsenvaltioiden välillä. Komissiota varten valmistetun arvion mukaan kokonaismenot nousivat 570 miljoonaan. Jäsenvaltioiden välillä oli suuria eroja, ja viisi maata eivät käyttäneet rakennerahaston ohjelmien riskipääomarahoitusvälineitä ollenkaan. Jäljellä olevissa kymmenessä jäsenvaltiossa riskipääomarahoituksen osuus kustannuksista vaihteli 0,5-13,2 prosentin välillä rakennerahaston kokonaiskustannuksista. Arvioidut rakennerahastojen ohjelmien riskipääomarahoituskustannukset ( ) (Miljoonaa EUR) Kokonaissumm MAA EU Kansallinen Yksityinen a Itävalta 0,2 0,2 1,1 1,5 Belgia 35,5 35,7 1,4 72,6 Tanska 0,0 0,0 0,0 0,0 Saksa 54,9 49,8 3,2 107,9 Espanja 230,1 100, ,4 Suomi 5,5 8,4 6,5 20,4 Ranska 94,4 165,8 216,1 476,3 Kreikka 103,5 50,1 39,7 193,3 Irlanti 0,0 0,0 0,0 0,0 Italia 71,3 80,2 146,7 298,2 Luxemburg 0,0 0,0 0,0 0,0 Alankomaat 24,4 38,2 43,1 105,7 Portugali 274,6 92,9 691, ,7 Ruotsi 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhdistynyt 267,2 187,8 168,6 455,0 3

9 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 kuningaskunta Rajatylittävä 2,3 0,8 0,4 3,5 Kokonaissumma 1 163,9 810, , ,1 Prosenttimäärä 35,4 24,6 40,0 100 Lähde: Euroopan komissio. Jäsenvaltioiden ilmoittamat toimenpiteet heinäkuuhun 2002 saakka. Tietokanta SFC : koodit 155,165, 1304 Verrattuna vuosien kauteen, nykyisissä ohjelmissa ovat rakennerahaston riskipääomarahoituksen menot kasvaneet merkittävästi. Alla oleva Aluepolitiikan pääosaston heinäkuuhun 2002 saakka antamiin jäsenvaltioiden tietoihin perustuva analyysi osoittaa, että EAKR:n suunniteltu riskipääomarahoituksen yhteisrahoituksen määrä on kaksinkertaistunut arvioidusta 570 miljoonasta vuosien aikana noin 1200 miljoonaan tämänhetkisen ohjelmakauden aikana. Tähänastiset kokonaiskustannukset ovat noin 3300 miljoonaa, josta 35 % tulee EU - lähteistä, 25 % kansallisista lähteistä ja 40 % yksityisistä lähteistä. Kansalliset, yksityiset ja EU:n kokonaiskustannukset yllä olevassa taulukossa sisältävät eri riskipääomarahoitustyyppien suunnitellut kustannukset rakennerahaston ohjelmissa sekä yleisissä ohjelmissa että maaseutualueita ja erityisiä kohderyhmiä varten suunnitelluissa erityisjärjestelmissä. Monia järjestelmiä on lisäksi rahoitettu kansallisten tai muiden lähteiden avulla. Liite H antaa yksityiskohtaisia tietoja varsinaisista ja suunnitelmissa olevista rakennusrahastojen (EAKR, ESR, EMOTR, KOR) kustannuksista erillisillä alueilla vuosien ohjelmakausien aikana. On olemassa useita muita EU:n riskipääomarahoitukselle antamia tukilähteitä. Näihin kuuluvat rakennerahastojen lisäksi Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR), joiden antama tuki yhdistetään ajoittain rakennerahastojen antaman avun kanssa. Riskipääomarahoituksen EU -tuen lähteitä EIP antaa puiteluottoja paikallisten pankkien ja taloudellisten instituuttien käytettäväksi pienempien sijoitusten rahoittamiseksi. Tätä niin kutsuttua maailmanlaajuisten lainojen rahoitusta käytetään vahvistamaan pitkäaikaisen rahoituksen käytettävyyttä pkyritysasiakkaille. Näiden järjestelmien suurimmat sallitut EIP:n yksittäiset määrärahat ovat yleensä EUR 12,5 miljoonaa (aina 50 %:iin investointikuluista), mutta ovat yleensä paljon pienempiä. Yleistietoja EIP:stä löytyy sen Internet-sivuilta osoitteesta mistä löytyy luettelo EIP:n välittäjistä joille pk-yritykset voivat antaa hakemuksen. EIR:n riskipääomavälineet koostuvat riskipääomarahastoissa olevista osakerahastoinvestoinneista ja yrityshautomoista jotka tukevat pk-yrityksiä, etenkin niitä jotka ovat aloitusvaiheessa ja suuntautuvat teknologiaan. Yleistietoja EIR:stä löytyy sen Internetsivuilta osoitteesta Näiltä Internet-sivuilta löytyy luettelo EIR:n riskipääoman välittäjistä, joihin pk-yritykset voivat ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja tukikelpoisuuskriteereistä ja hakemustoimenpiteistä. EIR:n takausvälineet koostuvat osakesalkkutakuista jotka annetaan laajalle valikoimalle vastapuolia (ts. pankit, leasing-yhtiöt jne.). Nämä vastapuolet puolestaan kattavat pk-yritysten luotot. Yleistietoja EIR:n osakesalkkutakaustoiminnasta löytyy EIR:n Internet-sivuilta osoitteesta Näillä Internet-sivuilla on luettelo kansallisista EIR:n välittäjistä ja EIR:n takauspalveluista. Erityisesti on huomionarvoista, että EIR käyttää Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (EU Multiannual Programme for Enterprises and Entrepreneurship) 4

10 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 (MAP ) 2 -ohjelman rahoitusvälineitä. Näihin rahoitusvälineisiin kuuluvat : - Pk-yritysten takauspalvelu joka takaa (tai takaa yhdessä tai vastatakaa) pankkien pkyritysten lainaosakesalkut; - ETO:n käynnistysrahasto investointeihin riskipääomarahastoissa tai hautomoissa jotka erikoistuvat alkuvaiheen pk-yritysten rahoitukseen; - Siemenvaiheen rahoitustoiminta, joka tukee sijoituspäällikköjen hakemista niitä siemenpääomarahastoja varten joihin EIR sijoittaa. EIR käyttää pankkeja, riskipääomarahastoja ja takausinstituutioita pk-yritysten välittäjinä. Yksityiskohtaisia tietoja löytyy Euroopan yhteisön Internet-sivuilta: (http://europa.eu.int/comm/enterprise/index_en.htm) On olemassa myös useita erityisjärjestelmiä joiden avulla edistetään tiettyjä tarkoituksia kuten tutkimus-ja kehitystoimintaa. Luettelo avoimista ehdotuspyynnöistä on saatavissa nimen "Euroopan yhteisön rahoittama tutkimustoiminta" (European Union funded research) alaisena (Community Research & Development Information Service: CORDISin Internet-sivujen rahoitusinnovaatiot (Financing innovation) -sivuilta löytyy riskipääomaan, pankki- ja lainarahoitukseen, epävirallisiin sijoittajiin, pörssimarkkinoihin jne. liittyviä tietoja kuten myös suuri määrä niihin liittyviä EU:n tukijärjestelmiä ja ehdotuspyyntöjä. 1.5 Riskipääomaan liittyvät yhteisöaloitteet Riskipääomarahoituksen painotus aluepolitiikassa on nähtävä yhteisön riskipääoman tuottamisen laajemmassa yhteydessä. Cardiffin huippukokouksessa kesäkuussa 1998 otettiin käyttöön Riskipääomatoimintasuunnitelma 3 (RCAP) ja sen jälkeen on julkaistu neljä seurantaraporttia 4. RCAP:n vuosikertomukset osoittavat, että riskipääoman määrä EU:ssa on kasvanut nopeasti aina viimeisimmän kertomuksen kattamaan ajanjaksoon saakka (2000). Kertomuksen mukaan: Riskipääomasijoitusten kokonaismäärä Euroopassa, kattaen yhtiön kehityksen siemen-, käynnistys-, laajentamis- ja jälleenhankintavaiheet kasvoi huomattavasti noin 10 miljardista (0,14 % bruttokansantuotteesta) vuonna 1999 yli 19,6 miljardiin (0,23 % bruttokansantuotteesta) vuonna RCAP sisältää toimenpiteitä, jotka on suunniteltu poistamaan riskipääoman hankkimiseen liittyviä esteitä, ja verotukseen liittyviä toimenpiteitä niissä tapauksissa jolloin eri jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. Toimintasuunnitelma hyödyttää kaikenkokoisia yrityksiä, jotka haluavat hankkia pääomaa. Sen painopiste on kuitenkin suurelta osin virallisella sektorilla, missä keskivertokaupat ovat verrattain suuria (keskimäärin 5 miljoonaa). Paikallisella tasolla on tarvetta varmistaa, että /819/EC, OJ L 333, , s Perustuu komission tiedonantoon Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa, SEC(1998) 522, huhtikuu KOM(1999) ja KOM(2000) ja KOM(2001)

11 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 RCAP hyödyttää myöskin pienempiä yrityksiä, jotka eivät välttämättä ole suurten riskipääomarahastojen kohteita. Tämä saattaa olla sopiva rooli rakennerahastoille. 1.6 Valtiontuen sääntöjen noudattaminen Valtiontuen sääntöjen noudattaminen on tarpeen aloitettaessa mitä tahansa riskipääomarahoitusjärjestelmää. EU:n perustamissopimuksen alaisten yhteismarkkinoiden sääntöjen mukaan Mikä tahansa sellainen jäsenvaltion taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ei sovellu yhteismarkkinoille. 5 EU:n perustamissopimus asettaa myös ehdot erivapaudelle niissä tapauksissa joissa valtiontuki sopii yhteen yhteismarkkinoiden kanssa. Erivapaus valtiontuen säännöistä voidaan myöntää monissa olosuhteissa. Tukea voidaan antaa esimerkiksi auttamaan kehityksessä jälkeenjääneitä alueita, so. edistämään taloudellista kehitystä alueilla, joiden elintaso on epätavallisen alhainen tai joilla on vakavaa alityöllisyyttä. Samoin tuki, jolla helpotetaan tiettyjen taloudellisten toimien tai alueiden kehittämistä, silloin kun tämä tuki ei vaikuta heikentävästi kauppaolosuhteisiin siinä määrin, että se on vastoin yhteistä etua on myös yhteensopiva yhteismarkkinoiden kanssa. 6 Komissio on EY:n perustamissopimuksen perusteella velvollinen yhdessä jäsenmaiden kanssa tarkistamaan jatkuvasti kaikkia tukijärjestelmiä ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhteismarkkinoiden progressiivisen kehitys ja toiminta. 7 Jos komissio katsoo, ettei tuki noudata valtiontukea koskevia sääntöjä, se voi tehdä päätöksen, jonka mukaan kyseessä olevan valtion on lakkautettava sellainen tuki tai muutettava sitä. 8 Jos jäsenvaltio ei noudata komission päätöstä, komissio voi antaa asian Euroopan yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jäsenvaltioiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ennen valtiontukea hyödyntävien riskipäämarahoitustoimenpiteiden aloittamista. Ennen kuin komissio voi hyväksyä alueellisen riskipääomarahoitusjärjestelmän, on jäsenvaltioiden esitettävä todisteita markkinoiden toimimattomuudesta. Vuosien mittaan komissio on kehittänyt tarkan politiikan koskien olosuhteita, joissa valtiontuki voidaan sallia soveltamalla soveltamalla EY:n perustamissopimuksen artiklassa 87(3) mainittujja vapautuslausekkeita. Tätä polittiikkaa on selvitetty määräyksissä ja ohjeissa. Niissä eritellään kunkin tukityypin ja kuhunkin tarkoitukseen annettavan tuen mahdolliset edunsaajat ja asetetaan tuelle määrälliset tai prosentuaaliset ylärajat suhteessa ko. kustannuksiin sekä määrätään muut ehdot. Tärkeimmät riskipääomarahoitukseen liittyvät määräykset on esitetty alla. 5 EU:n perustamissopimuksen artikla 87 (1) (entinen artikla 92(1)) 6 EU:n perustamissopimuksen artikla 87 (3) (entinen artikla 92(3)) 7 EU:n perustamissopimuksen artikla 88(1) (entinen artikla 93(1)) 8 EU:n perustamissopimuksen artikla 88(2) (entinen artikla 93(2)). 6

12 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa Riskipääomarahoitukseen käytettävää valtiontukea koskevat tärkeimmät määräykset Viime aikoihin saakka valtiontukea koskevat säännöt eivät ole soveltuneet hyvin tavanomaisiin riskipääomatoimenpiteisiin, varsinkaan riskipääomarahastoihin. Sääntöjen noudattamiseksi valtiontuki jouduttiin liittämään tietyn tyyppiseen varainkäyttöön kuten kiinteään omaisuuteen tehtäviin investointeihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, koulutukseen jne., joista käytetään nimitystä kelppuutettavat kustannukset. Monen riskipääomajärjestelmän kohdalla tätä vaatimusta oli vaikea täyttää. Selventääkseen valtiontukeen ja riskipääomaan liittyvää kantaansa ja auttaakseen kansallisia ja alueellisia viranomaisia, Kilpailun pääosasto antoi elokuussa 2001 valtiontukeen ja riskipääomaan liittyvän tiedonannon (Communication on State Aid and Risk Capital). Siinä selvitetään kriteerit, joiden perusteella se riskipääomamarkkinoiden kasvun edistämiseen tarkoitetut toimenpiteet. 9 Komissio on määrittänyt riskipääomatoimenpiteiden julkiselle rahoitukselle tehtävän, joka rajoittuu markkinoiden todennettaviin toimimattomuuksiin. Nämä suuntaviivat luotiin heijastamaan komission yleistä politiikkaa, joka suosii riskipääoman käytön edistämistä. Asiaa on hahmoteltu v raportissa Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa, ja se on vahvistettu RCAP:ssä. Riskipääomatiedonanto kattaa pääomasijotusrahastot. Se ei kata julkisin varoin tuettua riskipääomaa muista lähteistä saatavien lainojen muodossa. Mutta näissä tapauksissa muut valtiontukea koskevat määräykset, sääntelykehykset tai suuntaviivat saattavat silti olla sovellettavissa. Esimerkiksi ehdoiltaan erittäin edulliset lainajärjestelmät ovat usein pk-yritysten ryhmäpoikkeussääntöjen 10 tai alueellista tukea koskevien suuntaviivojen puitteissa 11. Erityissäännöissä määritetään miten tällaiste pehmeiden lainojen tuen arvo ( suoraa tukea vastaava ) mitataan. 12 Takuiden suhteen komissio julkaisi maaliskuussa 2000 yksityiskohtaiset suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltamisesta takausten muodossa 9 Valtiontuki ja riskipääoma, julkaistu Euroopan komission virallisessa lehdessä C 235, , s Sääntö (EU) nro 70/ tammikuuta 2001 : Euroopan komission virallinen lehti, L 10, , s Kansallisen alueellisen tuen suuntaviivat : Euroopan komission virallinen lehti, C 74, , s. 3, ja Euroopan komission virallinen lehti, C 258, , s Pehmeitä lainoja vastaavan suoran käteistuen laskeminen. 7

13 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Johdanto Osa 1 olevaan valtiontukeen. 13 Suuntaviivoissa asetetaan ne ehdot, jotka on täytettävä, jotta takausjärjestelmä ei rikkoisi valtiontuen sääntöjä, ja selvitetään miten tuen arvo ( suoraa tukea vastaava ) on mitattava. Tämän oppaan takauksia käsittelevässä osassa on yhteenveto ehdoista. Pienimääräiselle tuelle on myönnetty erivapaus. De minimis - säännöissä, jotka sisältyvät nyt komission säädökseen (EY) nro 69/ tammikuuta 2001, lausutaan, että komissiolle ei tarvitse ilmoittaa etukäteen yritykselle kolmen vuoden aikana annettavasta julkisesta tuesta, joka on määrältään enintään euroa Komission ilmoitus EU:n perussopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltuvuudesta takuiden muodossa olevaan valtiontukeen, Euroopan komission virallinen lehti, C 71, , s Euroopan komission virallinen lehti, L 10, , s

14 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 Pk-yritysten rahoitus Oppaan tässä osassa on yhteenveto riskipääoman rahoitusvälineiden tehtävästä pkyritysten kehitystä koskevassa laajemmassa asiayhteydessä. 2.1 Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten rahoituslähteet vaihtelevat kehitysvaiheen ja valtion mukaan. Euroopan riskipääomayhdistyksen (European Venture Capital Association) käyttämissä määritelmissä tunnistetaan seuraavat vaiheet yrityksen kehityksessä. Kunkin vaiheen mahdolliset rahoituslähteet näkyvät myös kaaviosta. Nämä määritelmät soveltuvat nopeakasvuisiin yrityksiin muilla yrityksillä saattaa olla vakaampia rahoitusmalleja. Pk-yritysten rahoituslähteet kehitysvaiheen mukaan Siemenvaihe Epävirallinen perustajan ja liikekumppaneiden osakepääoma. Pankkilaina jos saatavilla ja tarpeen Käynnistysvaihe Laajentamisvaihe Jälleenhankintapääoma Epävirallinen perustajan, liikekumppaneiden ja kontaktien oma pääoma. Pankkilaina jos saatavilla. Kaluston liisaus Oma pääoma alkuperäislähteistä sekä kaupalliset investoinnit tai riskipääoma. Pankkilainat. Muut rahoituslähteet mukaan lukien liisaus ja factoringrahoitus Kaupallinen investointi, riskipääoma tai listautumisanti. Vaikkei komissio katsokaan, että markkinoilla on toimimattomuutta pk-yritysten rahoituksen kannalta, on kuitenkin todisteita siitä, että puutteita on joihinkin pkyritysryhmiin nähden, mikä saattaa merkitä sitä, että nämä yritykset eivät pysty hankkimaan asianmukaista rahoitusta. Kaupallinen pankki sattaa olla kykenemätön rahoittamaan elinvoimaista pk-yritystä esimerkiksi koska: Yrityshistoria puuttuu; Vakuustaso on riittämätön; Kynnysraja on rikottu; Luottokelpoisuusluokitus ei ole hyväksyttävällä alueella. Asiaa mutkistaa usein tietojen puuttuminen - silloinkin kun asianmukaiset (julkiset tai yksityiset) järjestelmät ovat olemassa, pk-yritykset eivät ehkä ole tietoisia niistä. Joskus rahoituksen hakemisprosessi voi lisäksi olla niin monimutkainen ja aikaavievä, että silloinkin kun pk-yritykset tietävät järjestelmien olemassaolosta, ne ovat haluttomia hyödyntämään niitä. 2.2 Tämän oppaan kattamat rahoitusvälineet Tämä opas kattaa sellaisten pk-yrityksille tarkoitettujen, muiden kuin suora tuki - tyyppisten rahoitusvälineiden pääelementit, joita rakennerahastot ja muut EU:n 9

15 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 rahoitusvälineet todennäköisesti voivat harkita käyttävänsä. Tietyt rahoitustyypit (liisaus ja factoringrahoitus) eivät ole mukana, koska ne ovat hyvin kehittyneitä kaupallisia lähteitä eikä niiden suhteen siten ole syytä julkiseen interventioon. Myöskään omistajien henkilökohtaisia liikeyritykseensä tekemiä investointeja ei käsitellä tässä oppaassa. Tärkeimmät tähän oppaaseen sisältyvät päärahoitusvälineet ovat siis seuraavat: Väline Virallinen pääoma - riskipääoma Epävirallinen pääoma yksityiset pääomasijoittajat Lainarahoitus Mikrolainat Takaukset Tyypilliset lähteet Riskipääomarahastot, pankit Sijoittajaverkostot ja yksityiset sijoittajat Pankit ja kehitysjärjestöjen vetämät rahastot Erityisrahastot Takausrahastot ja keskinäistakausjärjestöt Pk-yritykset tarvitsevat tietysti erilaisia rahoitusvälineitä, joihin kuuluvat yllä luetellut välineet, sekä muita lähteitä kuten liisaus ja factoringrahoitus, tililuotot jne, joita tässä oppaassa ei käsitellä. Pk-yritysten tarpeiden täyttämiseksi julkisten viranomaisten tukemat rahoituslähteet tarjoavat usein erilaisia rahoitusratkaisuja eivätkä keskity ainoastaan yhteen välineeseen. Samoin rahoitusjärjestöt keskittyvät usein tietyntyyppisten pk-yritysten (kuten eri kehitysvaiheissa olevien yhtiöiden) tukemiseen. Alla oleva taulukko suhteuttaa tässä oppaassa kuvatut rahoitusvälineet pk-yritysten rahoitustarpeeseen niiden kussakin kehitysvaiheessa. Rahoitusvälineiden ja pk-yritysten kehitysvaiheen välinen suhde Riskipääomarahoitus Formal Virallinen equity pääoma Epävirallinen Informal Equity pääoma Loans Lainat Guarantees Takaukset Micro Mikrolainat credits Seed Siemenpääoma capital Käynnistys Start up Expansion Laajennus Replacement Jälleenhankinta Oppaan seuraavissa osissa kuvataan kutakin ylärivillä mainittua pääinstrumenttia - virallista pääomaa (riskipääoma), epävirallista pääomaa (yksityiset pääomasijoittajat), 10

16 Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa Pk-yritysten rahoitus Osa 2 lainoja, mikrolainoja ja takauksia. Käytännössä pk-yritysten rahoitusjärjestöt käyttävät jotakin näiden menetelmien yhdistelmää. 11

17 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Riskipääoma Yhteenveto Osakepääoma on tärkeä komponentti pk-yritysten rahoituksessa. Osakepääomaa on saatavissa useista eri lähteistä yrittäjältä ja hänen yrityskumppaneiltaan, yksityisiltä pääomasijoittajilta, rahoituslaitoksilta ja muualtakin. Tässä osassa käsitellään riskipääomarahastoja, jotka pääoman ohella usein tarjoavat myös lainoja ja muita rahoitusmuotoja. Keskitymme tässä pääomaperusteisiin riskipääomarahastoihin. Lainoja ja yksityisiä pääomasijoittajia käsitellään myöhemmässä osassa. Osakepääoma on suurin riskielementti pk-yrityksen rahoitusrakenteessa. Riittävä osakepääoman määrä voi parantaa yhtiön luottokelpoisuusluokitusta, mikä antaa sille mahdollisuuden hankkia kaupallisia lainoja ja munlaista rahoitusta. Alueellisen kehityksen näkökulmasta on tarpeen selvittää onko osakepääoman tarjnnassa aukko: puuttuuko se kokonaan tai onko kyseessä liian vähäinen tarjonta pienempien summien kohdalla monet kaupalliset riskipääomarahastot asettavat minimi-investointirajan ja EU:n tukeman väliintulion tehtävänäi on korjata tämä markkinoiden epäkohta. Kaavio, jossa on yhteenveto pääpiirteistä, löytyy liitteestä A 3.1 Miten osakerahastot toimivat käytännössä Kuvio 1 esittää miten osakerahasto toimii käytännössä. Yhteenvetona: Pk-yritys hakee rahoitusta. Pk-yritys on saattanut jo käydä tuloksettomasti läpi kaupalliset rahoituslähteet. Sen rahoitusrakenne vaatii kuitenkin omistajan oman sijoituksen lisäksi myös muuta pääomaa esimerkiksi lainojen muodossa. Rahasto ostaa itselleen yhtiön kantaosakkeita. Tyypillisessä tapauksessa nämä osakkeet ovat uusia osakkeita, jotka yhtiö on laskenut liikkeelle omien rahoitustarpeidensa täyttämiseksi. Joissakin tapauksissa osakeanti tapahtuu ylihintaan. Osakkeisiin voi myös liittyä muuta rahoitusta kuten lainarahoitusta koskeva ehto. Saatetaan myös käyttää sekamuotoisia välineitä kuten vaihtovelkakirjojen muodossa olevia pääomaalainoja. Sijoituskauden aikana rahasto tarkkailee sijoitusta antaen joissakin tapauksissa pk-yritykselle hallinnointia koskevaa neuvontaa. 12

18 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Tietyn ajan kuluttua rahasto pyrkii myymään osuutensa pk-yrityksessä. Menestyksekkäiden yritysten kohdalla sijoituksesta irtautuminen voi tapahtua sijoituksen yksityisellä myynnillä kaupalliselle sijoittajalle, tai listautumisannilla. Tällainen irtautuminen voi tuottaa huomattavaa voittoa, mikä kuvastaa niihin liittyvää suurta riskiä. Vähemmän menestyksekkään pkyrityksen tapauksessa rahaston irtautuminen sijoituksesta saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Merkittävän monessa tapauksessa pk-yritys saattaa huonon tuloksensa seurauksena joutua suorittamaan taloudellisia uudelleenjärjestelyjä, jolloin koko sen osakepääoma menetetään. Kun riskipääomarahaston yhtenä rahoittajana on Euroopan alueellinen kehitysrahasto, EAKR-sijoituksesta on tehtävä tiliä sen ohjelmakauden lopussa jolloin ohjelma, jonka alaisena rahasto on rahoitettu, on saatettava päätökseen. Tällöin pk-yrityksiin sijoitettu pääoma ja pk-yritykselle annetut lainat katsotaan yhteisrahoitukseen kelpuuttaviksi kustannuksiksi. Riskipääomarahastoon myönnetty EAKR-rahoitus, jota ei ole sijoitettu eikä lainattu, peruuntuu. Riskipääomarahasto voi kuitenkin jatkaa toimintaansa eikä sitä täydy heti lopettaa. EAKR-osuuden tuotot voidaan käyttää uudelleen samassa rahastossa tai muussa kyseisen alueen pk-yritysten kehitystoiminnassa. Muut rahoituslähteet EU:n riskipääoman tuki 1 Miten osakerahastot toimivat käytännössä Pk-yritys ei saa perinteistä rahoitusta hyväksyttävin ehdoin 2 3 Pk-yritys myy osakkeet riskipääoma rahastolle PK-YRITYS SME Riskipääomarahaston sijoitus käytetään pkyritysten kehityksen rahoittamiseen Siemen/riskipää- Seed/Venture omarahasto Capital Fund 4 Pk-yrityksen laajennus lisää osakkeiden arvoa Irtautumismekanismi Riskipääoma rahasto myy pk-yritystensä osakkeet Yksityinen myynti kolmann. osap. Osakkeet myyty takaisin pk-yrit. Listautumisanti pörssin kautta (1) Riskipääomarahaston perustamistuki (2) Sijoitus riskipääomarahastoon Kansallinen julkinen tai yksityinen tuki Voitto? 13

19 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 Tästä perusmallista löytyy tietenkin muunnoksia: joissakin järjestelmissä on hyvin tiukat ikelpuutuskriteerit ja kohdemarkkinat, kun taas toiset hyväksyvät useimmat pkyritykset. Pääoman tarjontatyypit voivat myös vaihdella, ja tyypilliseen rahoituspakettiin kuuluu lainoja ja mahdollisesti myös muuntyyppistä rahoitusta. 3.2 Pääomarahastojen edut ja haitat Pääomarahastoilla on sekä etunsa että haittansa eri osakkaille. Alla oleva taulukko antaa asiasta yhteenvedon: Edut Pk-yrityksille riskipääomalähde, joka parantaa taserakennetta ja antaa yhtiölle mahdollisuuden hankkia lisärahoitusta lainojen yms. muodossa Sijoitusrahaston tapauksessa riskisijoitus, joka voi antaa korkean tuoton Julkisille viranomaisille riskisijoitus, joka voi antaa hyvää vipuvoimaa muihin pääomalähteisiin pääsemiseksi sekä mahdollisuuden saada voittoa sijoituksesta Haitat Pk-yrityksille liikeyrityksen osan myynti, mikä vähentää omistajan intressi arvoa ja tuo mukaan vähemmistöomistajan, jonka intressit täytyy huomioida Sijoitusrahastolle liikeyrityksen vähemmistöosuus voi osoittautua vaikeaksi myydä, kun rahasto pyrkii irtautumaan sijoituksestaan, ellei yritys ole kasvanut. 3.3 EU:n tämänhetkinen tuki EU:n riskipääomatoimintasuunnitelman mukaisesti on suoritettu useita toimenpiteitä riskipääoman tarjonnan parantamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet joiden tarkoituksena on parantaa säännöstelypuolta asiassa. Euroopan alueellisen kehitysrahaston (EAKR) tukea voidaan lisäksi käyttää riskipääomarahastoihin tehtäviin sijoituksiin. 3.4 Pääomarahastoa perustettaessa huomioonotettavia tekijöitä Riskipääomarahoitustoimien aloittamiseen sovelletaan useita yhteisiä tekijöitä, joita käsitellään tämän oppaan osassa 8. Pääomarahastojen kohdalla julkisten viranomaisten tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavat erityistekijät: Sijoitusohjelma - riskipääomarahastoilla täytyy olla sijoitusohjelma ja niiden täytyy luoda sen hallinnointimekanismi. Jotkut menestyksekkäät rahastot ovat hallinnoineet sijoitusohjelmaansa käyttäen yksityisellä sektorilla toimivia hallinnoijia, joille annetaan vapaus valita sijoituksia ennaltasovittujen kriteerien mukaisesti, mutta 14

20 Opas riskipääoman rahoituksessa aluepolitiikassa Riskipääoma Osa 3 mahdollisuuksien mukaan kaupalliselta pohjalta ilman ulkoisia rajoituksia ja tavalla, joka vastaa julkisen politiikan yleisiä tavoitteita. Irtautumistapa - tarvitaan irtautumismekanismi, so. keinot, joilla investoinnit voidaan purkaa rahaston elinkaaren päättyessä. Irtautumistapa riippuu investoinnin menestyksestä. Menestyvimmät sijoitukset myydään kaupallisesti tai johtavat listautumisantiin. Todennäköisesti rahastoon kuitenkin jää joukko pieniä pk-yritysten pääomaosuuksia, joista ei päästä irtautumaan tällä tavoin. Jotkut rahastot ovat järjestäneet näiden sijoitusten siirtämisen erilliseksi kokonaisuudeksi rahaston elinkaaren lopulla ja sijoitusten hallinnoinnin siten, että ne hyödyttävät kyseessä olevaa aluetta. Takaukset - useissa tapauksissa julkiset viranomaiset antavat takauksen, joka kattaa pääomarahoituksen hankinnan sen sijaan että itse antaisivat rahoituksen. Tällainen takaus antaa julkisille viranomaisille ilmeisestikin runsaasti vipuvoimaa, mutta myös riski on suuri. 3.5 Valtiontukea koskevat säännöt Riskipääomaan käytettävää valtiontukea koskevat säännöt Kuten muidenkin rahoitusvälineiden, joihin sisältyy julkisin varoin rahoitettu komponentti, myös riskipääomarahastojen tulee noudattaa EU:n valtiontuen sääntöjä. Komissio julkaisi lokakuussa 2001 ohjeistuksen Valtiontuki ja riskipääoma 15 (State Aid and Risk Capital) selventääkseen EU:n perustamissopimuksen artiklasta 87(1) löytyvien valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamista riskipääomatoimenpiteiden suhteen. Näissä suuntaviivoissa esitetään uusia kriteereitä riskipääomatoimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteismarkkinoiden kanssa. Arvioidessaan ehdotettujen riskipääomatoimenpiteiden kilpailullisia näkökohtia komissio kiinnittää ensinnäkin huomion siihen, onko ehdotettu toimenpide valtiontuen piirissä. Tämä arviointi tehdään kolmella tasolla, tarkastaen onko toimenpiteessä kyse: Sijoittajille annettavasta tuesta; Tuesta mille tahansa rahastolle tai muulle rahoitusvälineelle, jonka välityksellä toimenpide suoritetaan (rahaston tai rahastojen ollessa kyseessä tukea voidaan antaa useilla tasoilla); 15 Valtiontuki ja riskipääoma on julkaistu Euroopan komission virallisessa lehdessä, C 235, , s. 3, ja katso liite F alla. 15

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto

Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 19.I.2005 C(2005)36 fin Asia: Valtiontuki N:o N 188/2004 Suomi Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto Arvoisa ulkoministeri, 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.5.22 KOM(22) 224 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoitus Osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta Finanssivalvonta määrittänyt

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari 12.3.2014 Aarne Sipilä TUOREITA OTSIKOITA 12.3.2014 FiBAN ry BISNESENKELISIJOITTAMINEN Yksityistä kasvuyrityssijoittamista Bisnesenkelisijoittamisella

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi Aluetukikartta 2014 2020

1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi Aluetukikartta 2014 2020 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot