PÄÄTÖS. DNr:o Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS

Transkriptio

1 Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen DNr:o YM1/5222/2012 ASIA Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston päätös Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavalla osoitetaan Espoon Blominmäen alueelle jätevedenpuhdistamo ja siirtoviemärin ohjeellinen linjaus kohti Suomenojaa. Samalla kumotaan voimassa olevista maakuntakaavoista Suomenojan alueelta yhdyskuntateknisen huollon aluetta tarkoittava kohdemerkintä sekä Eestinkallion, Sammalvuoren ja Mossasvedjebergenin alueilta yhdyskuntateknisen huollon ohjeellista vaihtoehtoista sijaintia tarkoittava kohdemerkintä. Lisäksi kumotaan siirtoviemärin ohjeelliset linjaukset Suomenojalle edellä mainituilta alueilta. Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vaihemaakuntakaavasta lausunnon. Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole ollut huomautettavaa kaavasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö puoltaa vaihemaakuntakaavan vahvistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut asiassa Museovirastoa. Lausunnossa todetaan, että kaavamuutos kohdistuu tässä vaiheessa ainoastaan Blominmäen jätevedenpuhdistamoon. Siirtoviemäri tulee kulkemaan kallioperässä tunnelissa, eikä sillä linjana tule olemaan vaikutuksia kulttuurimaisemaan tai muinaisjäännöksiin. Koska siirtoviemärin huoltopisteillä ja ilma-aukoilla voi olla vaikutusta myös kulttuurimaisemaan ja muinaisjäännöksiin, opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Museovirastoa tulee kuulla siirtoviemärin hankkeistamisvaiheessa. PL 35, VALTIONEUVOSTO

2 Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö eivät antaneet asiasta lausuntoa. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 VALITUKSET Valittajat Valitusten sisältö Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry 2. Valittaja A 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Valittaja vaatii, että ympäristöministeriö jättää maakuntakaavan vahvistamatta. Vaatimuksiaan valittaja perustelee muun muassa seuraavasti: Ekologiset yhteydet, liito-orava ja muut luontoarvot sekä selvitysten riittävyys Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 3 momenttiin, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevaan valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen (4.4.), luonnonsuojelulain 49 :ään ja maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ään ja toteaa, että Blominmäki ei sovellu jätevedenpuhdistamoksi, koska se sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla ekologisella yhteydellä. Suunnittelumääräys ei riitä ekologisen yhteyden turvaamiseen alemmilla kaavatasoilla. Vaihekaavassa olisi pitänyt käyttää ekologisen yhteyden turvaamiseksi myös suojelumääräyksiä, varsinkin kun yleiskaava ja asemakaava ovat jo tekeillä. Ekologisten yhteyksien ongelmallisuus tulee ilmi myös liito-oravan kulkureiteissä. Myöskään Blominmäen osayleiskaavaluonnoksessa ja sen käsittelyssä olevassa ehdotuksessa sekä asemakaavan luonnoksensa ei ole esitetty mitään selkeää ratkaisua liito-oravien kulkuyhteyden turvaamiseen. Tämä ongelma on pelkästään niissä todettu. Siksi liito-oravankin tarvitsemat ekologiset yhteydet olisi pitänyt ratkaista jo 3. vaihekaavassa. Ekologisia yhteyksiä ja liito-oravan kulkureittejä hävittävät ja heikentävät alueella myös Kehä III:n laajentaminen, risteysalueet, suoja-alueet ja meluesteet sekä Lohja-Vihti radan vaatimat maanpäälliset varaukset. Valituksessa viitataan myös aiemmin valittajan ehdotuksesta antamaan lausuntoon koskien alueen luontoarvoja (valituksen liite 2). Sen mukaan jätevedenpuhdistamon rakentamisen vaikutusta Teirinsuo-Vitmossen merkittävään luontoalueeseen ei ole riittävästi selvitetty. Lisäksi viitataan Espoon kaupungin osayleiskaavaa varten teettämään selvitykseen, josta valittajan mukaan tulevat hyvin ilmi hankkeessa vieläkin olevat luontoselvitysten puutteet ja ekologisten yhteyksien turvaamisen ongelmat (valituksen liite 3). Vaihemaakuntakaavan toteuttajan selvittäminen Kaavasta ei valittajan mukaan selviä esimerkiksi mikä taho toteuttaisi vihersillan liito-oravan kulkuyhteyden kohdalla, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

3 3 Vaihemaakuntakaavan suhde Natura 2000 alueeseen Valittajan mukaan siirtoviemärin vuotamisen onnettomuusriskiä Natura-vesistöihin ei ole selvitetty riittävästi, joten vaihemaakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n vastainen. Valittaja viittaa myös siihen, että Natura-arviointia oltiin aloittamassa vasta yleiskaavavaiheessa. Siinä selvityksessä eivät kuitenkaan enää ole muut sijoituspaikkavaihtoehdot auki vaihekaavan tavalla. Siksi esimerkiksi luonnonsuojelulain 66 :n vaihtoehtojen arvioinnille ei ole edellytyksiä, koska asiaa ei käsitelty jo maakuntakaavassa. Valittaja toteaa, että putkien vuoto-onnettomuuksia ei pystytä käytännössä suunnittelumääräyksillä estämään. Kaavan taloudellisuus Valittajan mukaan Blominmäki ei ollut jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mukaan paras vaihtoehto. Blominmäki on mm. kallein sekä rakentamisen että käyttökustannusten osalta. 2. Valittaja A Valittaja vaatii, että ympäristöministeriö kumoaa maakuntavaltuuston päätöksen vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä, jättää kaavan vahvistamatta ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Vaatimuksiaan valittaja perustelee muun muassa seuraavasti: Suomenojan ja Sammalvuoren merkintöjen kumoaminen Valittajan mukaan laki ei pidä maakuntakaavan laatimisen lähtökohtana maakunta-alueen kunnan päätöksiä, niin kuin nyt maakuntakaavavaihekaavassa on otettu Espoon kaupunginvaltuuston päätös jätevesipuhdistamon sijoittamisesta Blominmäkeen. Maakuntakaavaa laadittaessa tämä ei voi olla määräävä tai suunnittelua ohjaava tekijä niin kuin nyt on tapahtunut. Jätevesipuhdistamon sijoittamisessa on vedottu puhdistamon sijoituspaikoista tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin. Sen mukaan puhdistamon sopivia sijoituspaikkoja ovat Suomenoja, Sammalvuori ja Blominmäki. YVAn perusteella ei siis voi poissulkea Suomenojaa ja Sammalvuorta puhdistamon sijoituspaikkoina niin kuin nyt ollaan tekemässä esittämällä niiden poistamista maakuntakaavasta. Kaavan perusteluissa ei ole pystytty osoittamaan mitään lakiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin perustuvia seikkoja tälle menettelylle. Blominmäki sopii huonosti jätevesipuhdistamon sijoituspaikaksi. Se edellyttää huomattavasti pitempien siirtojohtojen rakentamista verrattuna Suomenojan ja Sammalvuoren sijoituspaikkoihin. Blominmäkeen pitää rakentaa 16,6 km pitkä edestakainen jätevesien siirtojohto Suomenojalta Blominmäkeen. Kuitenkin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa on hyödynnettävä mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita. Nyt näin ei ole tapahtumassa, koska Blominmäki sijoittuu epäedullisesti siihen maankäyttöön, jonka synnyttämiä jätevesiä siellä on tarkoitus puhdistaa. Maisemallisten vaikutusten arviointi Blominmäen puhdistamon maanpäälliset rakenteet sijoittuvat korkean tekomäen päälle ja tulevat olemaan näkyvä elementti maisemassa, muun muassa Gumbölen kulttuurihistoriallisessa maisemassa. Puhdistamojen sijoituspaikkojen YVA:ssa ei ole selvitetty ratkaisun maisemallisia vaikutuksia, jotka kuitenkin tulee ottaa huomioon maakuntavaihekaavassa. Tässä suhteessa vaihtoehtoiset Sammalvuoren ja Suomenojan sijoituspaikat ovat huomattavasti ongelmattomampia.

4 4 Liito-orava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, virkistysalueet ja pohjavedet Blominmäen alueelta on löydetty useita liito-oravaesiintymiä ja puhdistamoluola sijoittuisi Vitmossenin alle. Puhdistamon rakentaminen voikin vaarantaa liito-oravan pesimistä alueella ja suuren kallioluolan rakentaminen alentaa pohjaveden pintaa ja kuivattaa suoalueen. Näin ratkaisu ei edistä elollisen luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä, niin kuin valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet edellyttävät. Tässäkin suhteessa Suomenojan ja Sammalvuoren sijoituspaikat ovat ongelmattomampia. Myös virkistysalueiden säilyttämisen kannalta on ainakin Suomenoja sijoituspaikkana selvästi parempi. Uudenmaan liiton vastine ja valittajien vastaselitykset Uudenmaan liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valitusten johdosta. Valittajille on annettu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Uudenmaan liiton vastineen johdosta. Molemmat valittajat ovat antaneet vastaselityksensä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on vastaselityksessään lähinnä tarkentanut kuvaustaan alueen luontoarvoista sekä Natura-arvioinnin tarvetta koskevaa valitusperustetta. Valittaja A:n vastaselityksessä tarkennetaan valituksessa esitettyjä perusteluja. Lisäksi todetaan, että vaihemaakuntakaavaan otettu suunnittelumääräys ympäristölle kielteisten seurausten aiheutumisen ehkäisystä osoittaa puhdistamovaraukseen sisältyvien ympäristönsuojelun kannalta merkittävien riskien olemassaolon. Lopuksi ympäristöministeriön tietoon tuodaan Tampereen yliopistossa tehty tutkimus, jonka pohjalta Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja Fortumin kahden voimalaitoksen yhteiskäyttöä voitaisiin selvittää. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Lausumat valituksista Ympäristöministeriö katsoo, että ministeriöiden lausunnot eivät anna aihetta kannanottoihin. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin valitus Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Ekologiset yhteydet, liito-orava ja muut luontoarvot sekä niihin liittyvien selvitysten riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 28 :n 3 momentin 6 kohdan mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Säännöksen 5 momentin mukaan luonnonarvojen vaaliminen on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevan yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden ja herkkien luonnonalueiden välillä edistetään (4.4). Luonnonsuojelulakia (1096/1996) on maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n mukaan noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain mukaista viranomaispäätöstä tehtäessä. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 1 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaihemaakuntakaavan puhdistamoa tarkoittava kohdemerkintä Yhdyskuntateknisen huollon alue sijaitsee alueella, joka toimii voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuna maakunnallisena ekologisena yhteytenä Espoon keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Kohdemerkinnän sijaintialueella on liito-oravien ruokailu- ja pesäpuita sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kohdemerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Suunnittelulla ei saa heikentää ympäröivän alueen luontoarvoja. Suunnittelulla on turvattava ympäröivän alueen virkistyskäyttö, ekologisen verkoston ja ulkoilureittien jatkuvuus sekä niiden yhteydet myös alueen ulkopuolelle. Puhdistamo tulee suunnitella siten, että syntyy mahdollisimman vähän liikkumista estäviä rakenteita. Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitysten avulla voitava varmistua siitä, että kaavan sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa löytyy sellainen ratkaisu, joka täyttää kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Maakuntakaavan valmistelussa on käytetty osayleiskaavaa varten laadittua selvitystä alueen liito-oravista vuodelta Selvityksen mukaan suunnitellun puhdistamon maanpäällisten rakenteiden tai todennäköisesti aidattavan alueen kohdalla ei ole liito-orava-alueita eikä yksittäisiä ruokailu- tai pesäpuita. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttö mahdollistaa sellaisen toteuttamisratkaisun löytämisen, jolla ei vaikuteta haitallisesti liito-oravan elinoloihin. Hävittämis- ja heikentämiskielto on otettava huomioon myös osayleiskaavaa ja asemakaavaa alueelle hyväksyttäessä sekä rakennuslupaa myönnettäessä. Liito-oraville aiheutuvia vaikutuksia käsitellään myös valituksen liitteenä toimitetussa Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvityksessä Blominmäen osayleiskaavaa varten (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 2/2012). Alueelle sijoittuvien tiedossa olevien muiden suunnitelmien yhteisvaikutuksia on arvioitu edellä mainitussa ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvityksessä. Teirinsuo-Vitmossen on selvityksen mukaan maakunnallisesti arvokas luontokohde. Selvityksen mukaan jätevedenpuhdistamon maanpäälliset osat eivät sijoitu Teirinsuo-Vitmossenin suoalueelle. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksillä turvataan merkittävät ympäristöhäiriöt teknisillä ratkaisuilla ja riittävien suoja-alueiden osoittamisella. 5

6 Erityisesti selvityksen liitteenä oleva kartta-aineisto osoittaa, että jatkosuunnittelussa vaihemaakuntakaavan kohdemerkinnälle on löydettävissä sellainen toteutustapa, että maakunnallisen yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus säilyy ja luonnonarvot on otettu lain edellyttämällä tavalla huomioon. Muiden selvitysten ohella Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu Espoon veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiin, jonka arviointiselostuksesta Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Lausunnon mukaan arviointi on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lainsäädännön mukaisesti ja hankkeen eri vaihtoehtojen todetaan olevan selostuksen mukaisesti ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaava perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja kaavaratkaisu on maakuntakaavan sisältövaatimusten, luonnonsuojelulain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Virkistyskäyttö Valituksessa on viitattu Helsingin seudun erityiskysymyksiä käsittelevään valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Edellä mainittu valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite tarkentaa maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 3 momentin 7 kohdan mukaista maakuntakaavan sisältövaatimusta, jonka mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Osayleiskaavaa varten laaditun ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvityksen mukaan osayleiskaavaratkaisu turvaa alueen maakunnalliset ja paikalliset ulkoilureitit. Vaihekaavaratkaisulle on näin ollen löydettävissä sellainen toteutustapa, joka turvaa maakunnallisen virkistystarpeen, joten kaava on mainittujen säännösten mukainen. Vaihemaakuntakaavan toteuttajan selvittäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Kaavaselostuksen mukaan vaihemaakuntakaavan toteuttamisesta vastaa Espoon kaupunki. Hankesuunnittelusta, laitoksen rakennuttamisesta ja toiminnasta vastaa HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vaihemaakuntakaavassa esitetään ainoastaan yhdyskuntateknisen huollon aluetta koskeva kohdemerkintä ja siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Valituksessa tarkoitettu vihersilta ei ole yleispiirteisessä maakuntakaavassa ratkaistava asia, eikä sen toteuttajatahoa ole ollut tarpeen erikseen vaihemaakuntakaavassa selvittää. Vaihemaakuntakaavan suhde Natura 2000-verkostoon Maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain 10 luvussa on Euroopan yhteisön Natura verkostoa koskevat erityissäädökset. Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää ympäristöministeriön Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn 6

7 alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Natura 2000 alue Espoonlahti Saunalahti (FI ) on kaksiosainen Natura-alue Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Saunalahden pienempi Natura-alue on otettu mukaan uhanalaisen meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikkana. Valituksessa viitataan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ään ja todetaan, että siirtoviemärin vuotamisen onnettomuusriskiä Natura 2000-verkostoon kuuluviin vesistöihin ei ole arvioitu riittävästi. Hankkeen onnettomuusriskit on valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 7 :n mukaan arvioitava ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ( ) onnettomuusriskiksi on tunnistettu Blominmäen puhdistamon ja Suomenojan välisen purkutunnelin tukkeutuminen tunnelin sortuessa. Tukkeutumisesta aiheutuisi varapurkuyhteyden tarve. Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisia hätäylivuotoja koskevan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin ( ) mukaan tunnelin kokonaan tukkivan sortuman todennäköisyydeksi arvioidaan keskimäärin yksi kerta sadassa vuodessa. Varapurkuyhteytenä hankesuunnittelun tässä vaiheessa on suunniteltu Espoonjokea, jolloin ylivuoto päätyisi edellä mainitulle Natura verkostoon kuuluvalle alueelle. Hankkeen edellyttämää ympäristölupahakemusta ei ole vielä saatettu vireille ja varapurkuyhteyden toteutustapa ja mereen laskeva purkupaikka on hankesuunnittelussa vielä lopullisesti ratkaisematta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Tässä maakuntakaavassa osoitetaan jätevedenpuhdistamon sijoituspaikka ja sen suhde ympäröivään alueidenkäyttöön sekä siirtoviemärin ohjeellinen linjaus kohti Suomenojaa. Jätevedenpuhdistamon varsinaisen toiminnan vaikutukset eivät kohdistu Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen. Maakuntakaavalla ei ratkaista mahdollisen onnettomuuden sattuessa tarvittavan varapurkuyhteyden sijoittamista eikä maakuntakaava rajoita varapurkuyhteyden sijoitusvaihtoehtojen valintaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavatasolle kuuluvat asiat tulee yleispiirteisellä tasolla selvittää ja ratkaista maakuntakaavoituksen yhteydessä sen sisällön ja esitystavan puitteissa. Merkinnän tai ratkaisun osalta on kuitenkin voitava varmistua sen toteuttamiskelpoisuudesta. Koska maakuntakaavalla ei ratkaista varapurkuyhteyden sijaintia, eikä siitä ole osoitettu maakuntakaavassa ohjeellista tai yhteystarvemerkintääkään, joka osoittaisi varapurkuyhteyden suuntaa, maakuntakaavan mahdollistama hanke on mahdollista siltä osin toteuttaa erilaisin vaihtoehdoin Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen kohdistuvien vaikutusten kannalta hyväksyttävällä tavalla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää maakuntakaavan lisäksi osayleiskaavaa, asemakaavaa sekä ympäristölupaa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ei ole ollut maakuntakaavaa laadittaessa tarpeen. 7

8 8 Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeen Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, HSY on teettänyt jätevedenpuhdistamon mahdollisista hätäylivuodoista luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin, josta Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa. Arviointi perustuu hankkeen yhden toteuttamisvaihtoehdon teknisiin ratkaisuihin, joita ei ratkaista kaavassa. Arvioinnin kohteena on tietyllä tavalla toteutetun hankkeen onnettomuustilanteen aiheuttama vaikutus. Vaihemaakuntakaava ei rajoita sellaisen toteutustavan löytämistä, jossa varapurkuyhteys ei vaaranna käsillä olevaa Natura-verkostoon kuuluvaa aluetta. Arvioinnin tulokset on otettava huomioon hankkeen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Suunnittelumääräyksillä ohjataan jatkosuunnittelua Natura 2000-verkostoon kuuluvan alueen verkostoon kuulumisen perusteena olevat suojeluarvot huomioon ottavaan ratkaisuun yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaava ei ole luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien vastainen. Kaavan taloudellisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta. Taloudellisuus tarkoittaa kaavoituksen osalta lähinnä suunnittelukokonaisuuteen kuuluvan alueen käytön tarkoituksenmukaista ja järkevää suunnittelua. Ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyjen vaihtoehtojen paremmuudella ei ole maakuntakaavan vahvistamisedellytysten kannalta oikeudellista merkitystä. Ympäristöministeriö katsoo, että alueiden käytön taloudellisuus on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla. 1. Valittaja A:n valitus Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Suomenojan ja Sammalvuoren merkintöjen kumoaminen Maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Puhdistamon sijaintipaikan osoittamiselle on olemassa maakunnallinen tarve. Espoon kaupunki on voinut jäsenkuntana esittää näkemyksensä puhdistamon sijaintipaikasta, mutta maakunnan liitolla on ollut asiassa toimivalta. Maakuntakaavan valmistelun käynnistäminen on ratkaistu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä yhteysviranomainen on todennut arviointiselostukseen antamassaan lausunnossa, että selostus on käsitelty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lainsäädännön vaatimalla tavalla ja että ympäristöllisesti hankkeen vaihtoehdot, myös Blominmäki, ovat selostuksen mukaisesti toteuttamiskelpoisia. Jonkin vaihtoehdon paremmuus ei vaikuta päätöksen laillisuuden arviointiin. Suomenojaa koskevan merkinnän kumoamista vastustetaan valituksessa myös toteamalla, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa on hyödynnettävä mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.2. yleistavoitteita. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ei sovellu käsillä olevaan tilanteeseen, koska kaavaratkaisun lähtökohtana on, ettei Suomenojan jätevedenpuhdistamoa voida ympäristöllisistä syistä enää tulevaisuudessa käyttää.

9 Kun otetaan tämän lisäksi huomioon, että Sammalvuoren merkintä on ollut 1. vaihemaakuntakaavassa vain vaihtoehtoinen sijaintipaikka, merkintöjen kumoaminen on perustunut riittäviin selvityksiin. 9 Maisemallisten vaikutusten arviointi Jätevedenpuhdistamoa koskeva kohdemerkintä ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella tai sen läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamon maisemavaikutukset on selvitetty Blominmäen osalta ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksen mukaan jätevedenpuhdistamon maanpäällisten osien aiheuttamat maisemalliset haitat ovat vähäisiä. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaava perustuu riittäviin maisemallisiin selvityksiin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n edellyttämällä tavalla eikä kaava ole maiseman vaalimista koskevien maakuntakaavan sisältövaatimusten vastainen. Liito-orava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, virkistysalueet ja pohjavedet Liito-oravien, virkistysalueiden ja elollisen luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen osalta ympäristöministeriö viittaa siihen, mitä 1. valituksen perusteluiden osalta on todettu. Pohjavesien osalta Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että Blominmäki ei sijaitse lähellä luokiteltuja pohjavesialueita. Lisäksi kaavaselostuksessa kiinnitetään asiaan huomiota siten, että suunnittelussa on otettava huomioon kallion rikkonaisuus siten, että kalliotunnelit ja luolat rakennettaisiin niin, että haitallista pitkäaikaista pohjaveden alentumista ei esiintyisi. Ympäristöministeriö katsoo, että kaava on myös pohjavesien osalta maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle ei muutoinkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Samalla ympäristöministeriö vahvistaa voimassaolevan vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan Espoon Suomenojalle osoitetun jätevedenpuhdistamon sijaintia osoittavan ETmerkinnän sekä vahvistetun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Espoon Eestinkalliolle, Sammalvuorelle ja Mossasvedjebergenille osoitettuja uuden jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja osoittavien ET-merkintöjen ja merkintöjä koskevien suunnittelumääräysten sekä edellä mainittujen sijaintipaikkojen ja Suomenojan puhdistamon välille sv-merkinnällä osoitettujen siirtoviemärien ohjeellisten linjausten kumoamisen. Maakuntakaavan voimaantulo Jatkotoimenpiteet Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

10 Oikeusvaikutukset Sovelletut oikeusohjeet Muutoksenhaku Uudenmaan liiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Uudenmaan liiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1 momentin mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa maakuntakaavamerkinnät ja määräykset sisältävässä maakuntakaavan osassa mainituilla alueilla. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 3 mom., 9, 17, 24 2 mom., 25, 27, 28, 29, 30 1 mom., 31, 33, mom. ja 201 Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1, 10, 93 ja 95 Kuntalaki (365/1995) 90 ja 92 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 49, 65 ja 66 Ympäristöministeriön asetus ( ) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus ympäristöministeriön maksullisista suoritteista (1142/2009) 3 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. 10 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Ylitarkastaja Merja Tapalinen LIITE Valitusosoitus Oikaisuvaatimusohje

11 11 MAKSU JA JAKELU Päätös, maksutta Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki Päätösjäljennös saantitodistuksella, maksu 200 euroa (laskutetaan erikseen) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Kotkankatu 9, Helsinki Valittaja A Yhteisissä valituksissa päätös on toimitettu valituksessa ilmoitetulle yhdyshenkilölle. Jollei yhdyshenkilöä ole ilmoitettu, päätös on toimitettu valituksen ensimmäiselle allekirjoittajalle tai vastaselityksen ensimmäiselle allekirjoittajalle, mikäli sen allekirjoittaja on muu kuin valituksen ensimmäinen allekirjoittaja. Päätöksen vastaanottajan on hallintolainkäyttölain (586/1996) 55 :n 2 momentin sekä hallintolain (434/2003) 56 :n 2 momentin nojalla ilmoitettava tämän päätöksen tiedoksisaannista valituksen muille allekirjoittajille. Ilmoittamisen laiminlyönnistä tai sen viivästymisestä voi ilmoitusvelvolliselle hallintolain 68 :n 1 momentin nojalla seurata korvausvelvollisuus. Tiedoksi Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto

12 VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Siltä osin, kun ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavan vahvistamatta, muulla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta (maankäyttö- ja rakennuslain momentti). Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 226 euroa (laki 1213/2010). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite: PL 180, Helsinki käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde: telekopio: sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

13 OIKAISUVAATIMUSOHJE Liite Jos maksuvelvollinen katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, hän voi vaatia siihen oikaisua ympäristöministeriöltä. Oikaisuvaatimus on toimitettava ympäristöministeriölle (6) kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - oikaisua vaativan nimi, asuinpaikka ja postiosoite - vaatimus maksun muuttamiseksi - oikaisuvaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimus on oikaisuvaatimuksen tekijän tai oikaisuvaatimuksen muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut oikaisuvaatimuksen, siinä on mainittava myös laatijan nimi, asuinpaikka ja postiosoite. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä maksun määräämisen perusteena oleva asiakirja alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Omalla vastuullaan oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Ympäristöministeriö postiosoite: PL 35, Valtioneuvosto kirjaamon käyntiosoite: Fabianinkatu 6 A, Helsinki puhelinvaihde: telekopio: (09) sähköpostiosoite: kirjaamo.ym@ymparisto.fi