COACHINGIN MERKITYS ORGANISAATION MUUTOKSEN TUKEMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "COACHINGIN MERKITYS ORGANISAATION MUUTOKSEN TUKEMISESSA"

Transkriptio

1 Aalto, AvoinYliopisto TKK, Tuotantotalouden laitos Johtamisen opinnot Muutosjohtamisen seminaari Espoo, 2011 COACHINGIN MERKITYS ORGANISAATION MUUTOKSEN TUKEMISESSA Mari Laukkanen

2 Tiivistelmä - Coachingin merkitys organisaation muutoksen tukemisessa Organisaation muutos vaatii monia toisiinsa kytkeytyviä muutosvaiheita niin yksilöltä, tiimiltä kuin organisaatiolta kokonaisuutenakin. Organisaation muutos koostuukin monien eri yksilöiden muutoskokemuksista ja -ponnisteluista kohti yhteistä muutospäämäärää - ei ole aitoa ja kestävää organisaation muutosta ilman yksilötason muutosta. Ehkä niin moni muutos organisaatioissa epäonnistuu, koska tätä ei ole joko ymmärretty tai löydetty oikeita työkaluja muutoksen tukemiseen myös yksilötasolla. Koska itselläni oli positiivisia kokemuksia ja tuloksia coachingista yksilön muutosprosessin tukemisessa sekä olin alkanut opiskella coachingia, aloinkin pohtia, voisiko coachingista olla myös apua organisaation muutostilanteessa, jotta muutokset onnistuisivat ja muutostavoitteet saavutettaisiin eri tasoilla organisaatiota. Vastatakseni edellä mainittuun kysymykseen olen käynyt työssäni ensin läpi, mitä coachingilla tarkoitetaan, niin käsitteenä, prosessina kuin johtamisen ja kehittämisen menetelmänä. Lisäksi olen tuonut esiin coachingin kannalta merkittävimmät teoriat ja psykologian suunnat, koska ne luovat tärkeän pohjan coachingmenetelmälle ja sen lähestymistavoille ja tekniikoille. Luodakseni kontekstin coachingin merkityksen tarkastelemiselle organisaation muutostilanteessa olen käsitellyt muutosta organisaation, mutta ennen kaikkea organisaation yksilön näkökulmasta, jossa työn pääpaino on. Kuten luvusta kolme käy ilmi, etenee muutos yksilötasolla vaiheittain, joita transteoreettisessa mallissa on tunnistettu kuusi, ja jotka nivoutuvat organisaation muutosprosessiin. Tämä tarjoaakin monia mahdollisuuksia coachingille olla tukena organisaation muutostilanteessa, sillä coaching tarjoaa keinoja jokaiseen näistä vaiheista arvostaen yksilöiden erilaisuutta ja huomioiden, että yksilöt etenevät myös eri tahdissa muutosprosessia. Muutosprosessille on tärkeää antaa riittävästi aikaa, jotta yksilöiden sisäiset esteet saadaan purettua ja he tekevät oivalluksia aidon motivaation luomiseksi ja todellisen muutoksen aikaansaamiseksi. Coaching auttaa yksilöitä löytämään muutoksesta heille positiivisen merkityksen ja kannustaa heitä muutoksen tekemiseen yksilökohtaisten tavoitteiden ja toimintasuunnitelman kautta. Tämä viime kädessä auttaa myös organisaatiota saavuttamaan muutostavoitteensa. Coachingin merkityksen vaikuttavuutta organisaation muutoksessa on pyritty todentamaan ennen kaikkea kvalitatiivisesti, mutta myös kvantitatiivisesti mm. Coaching-ROI:n avulla. Ehkä tunnetuin johtamisen menetelmien vaikuttavuuden arviointiin soveltuvista malleista on kuitenkin Kirkpatrickin malli. Coachingin vaikuttavuuden arviointi vaatii edelleen kehitystyötä, jos coachingin hyödyt halutaan osoittaa vakuuttavammin, mutta silti uskon, että voidaan jo nyt todeta coachingilla olevan positiivinen merkitys organisaation muutoksen tukemisessa. 1

3 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 1. Johdanto Työn tavoite, rajaukset ja rakenne Coaching johtamisen ja kehittämisen menetelmänä 2.1 Coaching käsitteenä Coaching tutkimuskohteena Coachingin teoriapohja Coaching menetelmänä Coaching suhteessa muihin johtamisen ja kehittämisen menetelmiin Muutostilanne organisaatiossa 3.1 Mitä organisaation muutos tarkoittaa? Organisaation muutos yksilönäkökulmasta Coachingin merkitys organisaation muutoksen tukemisessa 4.1 Coaching johtamisen työkaluna organisaation muutostilanteessa Coachingin tuomien hyötyjen arviointi organisaation muutoksessa Johtopäätökset 5.1 Tarkastelu teoreettisen viitekehyksen puitteissa Coachingin tulevaisuus ja jatkotutkimusmahdollisuudet...34 Lähteet Liitteet 1-4 2

4 1. Johdanto 1.1 Työn tavoite, rajaukset ja rakenne Muutoksesta on tullut normi organisaatioille. Tämän päivän organisaatiot elävät dynaamisessa, globaalissa ja epävarmassakin toimintaympäristössä, jossa kilpailu on usein kovaa. Pärjätäkseen tässä volatiilissa ympäristössä, organisaatiot toteuttavat monia muutoksia jatkuvalla tahdilla, koskevatpa muutokset sitten heidän visiotaan, strategiaan, kulttuuriaan, prosessejaan, systeemejään tai organisaatiorakennettaan. Näin ollen voi sanoa, että muutoksenhallinnasta ja siitä, mitä muutoksia ja kuinka onnistuneesti organisaatiot näitä muutoksia vievät läpi, on tullut yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Valitettavaa kuitenkin on, että tutkimusten mukaan jopa yli 70% merkittävistä organisaatioiden muutoksista epäonnistuu joko suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tai jopa kokonaan. Pahimmassa tapauksessa epäonnistuneiden muutosten myötä asiat organisaatioissa menevät jopa huonompaan suuntaan suhteessa lähtötilanteeseen. (Buchanan&Huczynski 2004, 609; Warrick 2009, 14) Edellä mainitut organisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi organisaatioon kuuluvien yksilöiden elämään. Muutos vaatii ihmisiltä huomiota, keskittymistä ja voimavaroja, jolloin muutoksesta voi tulla ihmiselle kipua vastaava tilanne, kuten Jeffrey Schwartz ja David Rock kuvaavat kirjassaan Neuroscience of leadership (Rock ja Donde 2008, 10). Kuten kivunkin hoitamisessa ja oireen aiheuttavan syyn käsittelemisessä, on ihmisellä yleensä hyvä olla tukenaan taho, joka auttaa muutostilanteisiin sopeutumisessa, muutoksiin liittyvien haasteiden ratkaisemisessa sekä muutosten tuomiin kehityskohteisiin vastaamisessa. Työelämän uudessa ilmastossa työntekijät hakevat myös entistä enemmän merkityksellisyyttä työlleen sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä organisaatioiden muutoksissa johtajien ja esimiesten onkin löydettävä työkaluja, joilla auttaa työntekijöitään kokemaan muutoksen merkityksellisyys ja motivoitumaan muutoksesta, mutta huolehdittava myös heidän energiatasapainostaan (Carlsson&Forssel 2008, 13). Onkin vaikeaa kuvitella organisaation onnistuvan kestävästi muutoksen toteuttamisessa, ellei se nimenomaan ota huomioon yksilöitään, jotka organisaation muodostavat, ja jotka vaikuttavat monella tapaa organisaation toimintaan Miten organisaatio voi sitten huomioida ja tukea yksilöitään muutoksessa ja siten edesauttaa muutoksen onnistumista? Koska olen itse saanut omassa henkilökohtaisessa elämässäni tukea muutostilanteeseeni coachingista, olen alkanut miettiä, voisiko coaching olla käytännön työkalu muutosjohtamiseen ja muutosprosessin tukemiseen myös organisaatioille. Opiskeluni Lifecoach- 3

5 tutkinnon parissa ovat vahvistaneet tätä pohdintaa. Näin ollen työni päätavoitteena on selvittää olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimuksen kautta, voiko coaching auttaa organisaatiota onnistumaan paremmin sen muutostilanteessa. Keskityn tarkastelemaan coachingin merkitystä johtamisen ja kehittämisen työkaluna muutoksessa organisaatioiden yksilöiden kautta. Organisaatio edustaa työssäni makrosysteemiä, jossa sen mikrojäsen, yksilö, elää ja toimii. Työni pääkysymys, mikä on coachingin merkitys organisaation muutoksen tukemisessa, jakautuu viiteen alakysymykseen: 1) mitä coaching tarkoittaa ja mihin se pohjautuu?, 2) mitä muutoshanke merkitsee organisaatiolle ja sen yksilöille?, 3) miten coaching voi auttaa organisaation muutostilanteessa?, 4) miten coaching eroaa muista johtamisen ja kehittämisen menetelmistä? ja 5) miten coachingin vaikutusta organisaation muutoksen tukemisessa voidaan arvioida? Coachingista puhuttaessa esiintyy usein rintarinnan neljä erilaista kategoriaa, jotka edustavat myös coachingin eri käytäntöjä. Nämä variantit ovat coaching, executive coaching, business coaching ja lifecoaching. Näiden eri coaching-kategorioiden määritelmät, tarkoitus ja prosessi ovat pohjimmiltaan yhtenevät. (Hamlin, Ellinger and Beattie 2009, 18-19) Yllämainittujen coachingmuotojen kohderyhmä on kuitenkin usein eri. Tässä työssä pääfokus on organisaatioiden yksilöissä, ennen kaikkea ns. suorittavassa tasossa tai keskijohdossa. Näin ollen ylimpään johtoon keskittyvä executive coaching jätetään tarkastelun ulkopuolelle ja toisaalta ulkopuolelle jää myös lifecoaching, koska siinä fokus ei useinkaan ole organisaatiot vaan privaatit ihmiset työelämän ulkopuolella. Coaching ja business coaching -termejä näkee käytettävän rintarinnan, kun puhutaan esimerkiksi organisaation suorituskyvyn parantamisesta, ihmisten työtyytyväisyydestä, kehittämisprojekteista tai muutoksenhallinnasta. Koska termin coaching käyttö on yleisempää ja vähemmän poisrajaava, olen päätynyt käyttämään tätä muotoa työssäni. Kun puhun organisaatioissa hyödynnettävästä coachingista, voi coachina toimia organisaation ulkopuolinen coach tai organisaation sisäinen coach. Usein hyödynnetään molempia. Sisäisenä coachina voi toimia ylin johto, esimies, kollega tai HR:n edustaja. En työssäni tarkastele näiden eri vaihtoehtojen soveltuvuutta tai paremmuutta muutoshankkeiden läpiviemisessä, vaan lähinnä tuon esille yleisimpiä kirjallisuudessa esiintyviä malleja. Coachingia käsitteenä, tutkimuskohteena ja sen teoriapohjaa sekä coaching-prosessia ja lähestymistapoja käsitellään luvussa 2. Lisäksi tässä luvussa käydään läpi coachingia suhteessa muihin johtamisen ja kehittämisen välineisiin. Vaikka työssä tarkastellaan coachingin soveltuvuutta organisaation muutoksen tukemisessa, ei fokus työssä ole organisaation muutostilanteet/-tyypit, -prosessi tai muutosjohtaminen yksityiskohtaisesti. 4

6 En käsittele työssäni muutoshankkeen läpiviemistä, esim. projektinomaisesti. Pääpaino organisaation muutoksen tarkastelussa on, miten muutos vaikuttaa organisaation yksilöihin ja miten yksilöitä voidaan tukea tässä tilanteessa. Muutosta, sen merkitystä organisaatiolle ja sen yksilöille käsitellään yleisellä tasolla luvussa 3 kontekstin luomiseksi coachingin merkityksen tarkastelulle muutostilanteessa, mihin keskitytään luvussa 4. Lopuksi luvussa 5 vedetään havainnot ja johtopäätökset yhteen sekä pohditaan coachingin tulevaisuutta ja jatkotutkimusmahdollisuuksia. 2. Coaching johtamisen ja kehittämisen menetelmänä 2.1 Coaching käsitteenä Ennen kuin tarkastelemme tarkemmin coachingia johtamisen ja kehittämisen työkaluna on syytä käydä läpi, mitä coachingilla oikein tarkoitetaan. Coachingia koskevia määritelmiä löytyy useita kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, mutta jokaisessa yhteistä on ratkaisukeskeisyys, tulosorientoituneisuus ja systemaattisuus toimintatapana, jossa valmentaja soveltaa vakiintuneita ja tunnustettuja teorioita ja tekniikoita tukeakseen yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden tavoitteen saavuttamista, hyvinvointia ja itseohjautuvuutta (Parppei 2008, 6). Yksinkertaistettu määritelmä coachingille voisi löytyä myös seuraavasta metaforasta: jos personal trainer on kehon valmentaja, on coach mielen valmentaja. Ehkä osaltaan yllä olevaan yleispätevän määritelmän puutteeseen, ja siten toimialan laadun varmistamiseen ovat syntyneet coaching-liitot, mm. Kansainvälinen coaching-liitto (ICF) ja Suomen coaching-yhdistys. Alla on heidän määritelmänsä coachingista: Coaching on toimimista kumppanina asiakkaille ajatuksia herättävässä ja luovassa prosessissa, joka inspiroi asiakkaita maksimoimaan henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa. (ICF internet-sivu 2011, epävirallinen käännös) Coaching auttaa asiakasta fokusoimaan ajatteluaan ja toimintaansa, saavuttamaan tavoitteitaan sekä suunnittelemaan toimintastrategioita. Sen avulla saadaan aikaan punnittuja päätöksiä, reflektoivaa oppimista ja syvällistä kehitystä. Coaching antaa välineitä omissa rooleissa kasvamiseen ja intoa tavoitteiden saavuttamiseen. Coaching tähtää valmennettavan yksilön tai organisaation kokonaisvaltaiseen kehitykseen, kasvuun, tasapainoon ja ekologisuuteen parantamalla asiakkaan suorituskykyä ja toimintatapoja. Coach auttaa valmennettavaa ihmisenä ja yksilönä kehittymään ja hyödyntämään koko nykyisen ja käyttämättömän potentiaalinsa. Näin valmennettava saavuttaa ja myös ylittää omat tavoitteensa ja auttaa koko organisaatiotaan menestymään. (Suomen Coaching-yhdistys internet-sivu 2011) 5

7 Whitmoren mukaan coaching on menetelmä henkilön potentiaalin vapauttamiseksi ja siten oman suorituksen maksimoimiseksi; enemmänkin oppimaan auttamista kuin opettamista. Grant taas määrittelee coachingin metodologiana, jolla tuetaan tavoitteen saavuttamista sekä parannetaan suoritusta, hyvinvointia ja itseohjautuvaa oppimista. Starr näkeekin, että yleispätevänä coachingin tavoitteena voidaankin nähdä suorituksen parantaminen ja haluttujen tulosten saavuttaminen. (Parppei 2008, 7) 2.2 Coaching tutkimuskohteena Coachingin juuret ovat yllättävänkin pitkällä sen soveltamien teorioiden kautta, jopa 1930-luvulla, jolloin coaching on mainittu ensimmäisen kerran käyttäytymistieteellisissä julkaisuissa Anthony M. Grantin tutkimusten mukaan. Näitä coachingin taustalla vaikuttavia teoriapohjia käsitellään tarkemmin kappaleessa 2.3. Coaching omana käytäntönä on kuitenkin saanut alkunsa Yhdysvalloista vasta 1980-luvulla konsulttiyritysten kautta. Coaching-kouluja alkoi Yhdysvaltoihin ilmestyä luvulla ja nykyään maailmalta löytyy coachingiin erikoistuvaa opetusta yliopistoistakin, joista ensimmäisenä on perustettu Coaching Psychology Unit Sydneyn Yliopistossa ( Coachingia koskevan tieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden määrä on kasvanut maailmalla merkittävästi vasta 2000-luvun alusta lähtien. Silti organisaatiokontekstissa tehtyjä tutkimuksia on yllättävänkin vähän saatavilla, sillä pääpaino on ollut yksilössä ja hänen henkilökohtaisessa muutosprosessissaan (Grant 2010, 62). On kuitenkin nähtävissä, että tutkimus coachingin vaikuttavuudesta organisaatioiden muutoshankkeiden läpiviemisessä on kasvamassa (Grant 2010, 62). Suomessa coachingin tutkiminen on vähäistä ja uutta - kaksi väitöskirjaa on julkaistu aiheesta tähän mennessä ja muutama coachingia koskeva kaupallinen kirja on ilmestynyt. (Parppei 2008, 2 ja 8) ail.com 2.3 Coachingin teoriapohja Coachingin juuret ovat löydettävissä ennen kaikkea psykologian alueelta, jossa tunnistettuja vaikuttavia teorioita on kymmeniä. Coaching nojaa näistä pääasiassa seitsemään pääteoriasuuntaan, jotka ovat koottu luvun lopussa yhteen taulukossa 1. Voidaan nähdä, että jo 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vaikuttanut William James, Amerikan psykologian pioneeri, on tuonut pohjaa coachingille esittelemällä käsitteen itse, minkä kautta yksilö pyrkii ymmärtämään itseään suhteessa muuhun maailmaan, muihin ihmisiin ja menneisiin kokemuksiinsa. Itsestään tietoinen ihminen kykenee kehittämään itseään, mutta toisaalta yksilöllä on kyky myös huijata itseään ja halu 6

8 nähdä itsensä tietynlaisena, minkä havaitseminen vaatii coachilta tarkkaavaisuutta. Coachienkin hyödyntämillä kyselytekniikoiden avulla voidaan pyrkiä määrittämään ja selvittämään yksilön elämään vaikuttavia piileviäkin totuuksia ja uskomuksia sekä yksilön halua toimia. Jamesin on nähty edustavan funktionaalista psykologiaa, joka oli kiinnostunut mielen anatomiasta ja näki käyttäytymisen saavan alkunsa hermostomme toiminnasta, funktionaalisen käsityksen mukaan erityisesti somaattisen hermostojärjestelmästä. Minulle herääkin kysymys, olisiko coachienkin hyvä tietyssä määrin ymmärtää perusasiat aivojen ja hermoston rakenteesta? (Pervin 2003, , 336) Toisaalla Alfred Adler ( ) ja Sigmund Freud ( ) kehittivät yksilöpsykologiaa, erityisesti psykoanalyyttistä lähestymistapaa. Yksilöt nähtiin elämänsä luojina, johon vaikuttavat alitajunnan prosessit. Heidän myötään on coachingillekin periytynyt seuraavanlaisia tyypillisiä tekniikoita, joissa alitajunnan prosessien on hyvä antaa tulla esille: tavoitteen asetanta, elämän suunnittelu ja tulevaisuuden visiointi. Lisäksi Freudin hyväksi on luettava, että hän otti vakavasti myös ne yksilöiden ajatukset ja tunteet, joita ei välttämättä haluta tunnistaa ja jakaa, sillä ne voivat hävettää ja pelottaa. Näiden tunteiden kohtaaminen voi olla kuitenkin tärkeää eteenpäin pääsemiselle. Psykoanalyyttista teoriaa hyödyntäessään coaching keskittyy huomioimaan, miten yksilön alitajunta ja sisäinen maailma (tiedostamattomat tunteet ja ajatusmallit) vaikuttavat hänen nykyhetkeensä (Abbott&Rosinski 2007, 66; Pervin 2003, 5; Wright 2005, 325). Yhdysvaltalainen Carl Roger ( ) taasen on vaikuttanut coachingiin näkemyksellään, että asiakkaan nähdään haluavan toteuttaa itseään sekä oletetaan omaavan tarvittavat kyvyt ja taidot muuttaakseen elämänsä. Humanistista psykologiaa edustava Rogers näki, että ihmispersoonan ydin on halu toteuttaa omaa potentiaaliaan ja se onnistuu parhaiten ympäristössä, jossa yksilö hyväksytään sellaisenaan, koska tällöin yksilö todennäköisimmin on luottavainen, spontaani, joustava sekä omaa tarkoituksenmukaisen elämän sekä tasapainoisen ja positiivisen itsekuvan. Coachingissa pyritäänkin yhdessä asiakkaan kanssa identifioimaan asiakkaan kapasiteetin sen eri muodoissa ja kannustaa sitten asiakasta luottamaan omaan potentiaaliinsa, jotta tämä saavuttaa haluamansa elämänmuutoksen tai tavoitteen. (Buchanan&Huczynski 2004, ; Pervin 2003, 7-8, ; Wright 2005, 325) Humanistisen psykologian Rogersin kanssa perustanut Abraham Maslow ( ) puolestaan näki ihmisen luonnostaan hyvinvointia etsivänä yksilönä, joka pyrkii uteliaisuuteen ja luovuuteen sekä itsensä vapaaseen ilmaisemiseen ja toteuttamiseen, kunhan henkilökohtaisen kasvun tiellä olevat esteet on poistettu. Maslow kehittikin sisältömotivaatioteorioihin lukeutuvan tarvehierarkkiamallin, joka keskittyy selittämään ihmisen käyttäytymistä yhdeksän sisäisen tarpeen tai motiiviin kautta. 7

9 Maslow näki, että ihmisellä on luontainen halu nousta korkeammalle hierarkiassa (ylinnä itsensä toteuttaminen täyden potentiaalin kehittämiseksi), kunhan alemman tasoon tarpeet (esim. biologiset edellytykset, turvallisuus ja itsetunto) ovat tyydytetty. Maslowin ajattelu on tuonut paljon sisältöä organisaatioiden johtamiskulttuuriin ja johtamisen menetelmiin mm. yksilöiden voimaannuttamiseen ja motivoimiseen liittyen. Maslowin ajattelu tukee esimerkiksi coachia selvittämään yksilön (asiakkaan) motivaatiotason (sisäiset tarpeet) ja siihen vaikuttavat tekijät (mm. mahdolliset esteet), jotta yksilön muutosvalmiutta voidaan tukea (motivoida oikeilla välineillä) ja asiakas onnistuu muutoksessa nousemaan haluamalleen hierarkiatasolle. (Buchanan&Huczynski 2004, ; Spence&Oades 2011, 38; Wright 2005, 325) Tavoiteteoria taas tuo motivaatioteorioihin prosessinäkökulman. Tavoiteteoriaa kutsutaankin prosessiteoriaksi, jonka mukaan työmotivaatioon vaikuttaa tavoitteen vaikeus, tavoitteen yksityiskohtaisuus ja tieto/odotusarvo tuloksista. Tavoiteteoria muodostui 1970-luvulla pitkälti Locken ja Lathamin tutkimusten pohjalta, jotka perustuivat Ryanin aikaisemmin esittämään näkemykseen, että tietoiset tavoitteet vaikuttavat toimintaan tietyssä aikarajassa. Tavoiteteoria näkeekin tietoisten tavoitteiden olevan ensimmäisen tason selittävä tekijä motivaatiolle, ja siten suorempi linkki toimintaan. Varsinkin korkea-arvoisten ja vaativien tavoitteiden nähtiin ohjaavan suuremmalla todennäköisyydellä käyttäytymistä, jolla tavoitteet saavutetaan ja vaikuttavan siten positiivisesti jopa yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Locke ja Latham ovat 2000-luvulle tullessaan huomioineet myös alitajunnan merkityksen motivaatiolle ja toiminnalle, sillä se sisältää paljon tietoa ja arvoja, jotka eivät ikinä tule ihmisen tietoisuuteen. Ihminen voi toimia tavalla, jonka valintaan vaikuttavista tekijöistä tai motivaatiosta hän ei ole siten lainkaan tietoinen. Lisäksi yksilöiden välillä on eroja sen suhteen, mitkä tavoitteet/tavoitekategoriat he näkevät itselleen korkea-arvoisina ja millä strategioilla he tavoitteita pyrkivät saavuttamaan. Huolimatta vähäisestä keskittymisestä alitajunnan vaikutuksiin ja yksilöiden välisiin eroihin on tavoiteteoria silti yksi valideimmista ja käytännöllisimmistä teorioista motivaation ja organisaatiopsykologian saralla. Sen keskeisimmät elementit on koottu kuvaan 1. Coachingissa tavoitteen asettaminen on yksi keskeisimpiä asioita. Jotta tavoite motivoi yksilöä hyvään suoritukseen, on coachin autettava yksilöä kirkastamaan hänelle tärkeä tavoite, jonka hän haluaa ja kykenee saavuttamaan. Yksilön suorituksen suunnan kannalta on tärkeää, että coach matkan varrella arvioi yksilön kanssa hänen suoriutumistaan ja kannustaa häntä eteenpäin. (Buchanan&Huczynski 2004, ; Locke&Latham 2002, ; Pervin 2003, ) Tavoiteteorialla on yhtymäkohtia muihin motivaation prosessiteorioihin, kuten Tolmanin 1930-luvulla luomaan ja Vroomin 1960-luvulla edelleen kehittämään odotusteoriaan, jonka ydinajatus on, että 8

10 ihmisen käyttäytymistä ja päätöksentekoa ohjaavat hänen odotukset toimintansa vaikutuksista toivottujen tulosten saavuttamiseen. Yksilö ei näe vaivaa suorituksensa eteen, jos hän ei odota saavuttavansa sillä tavoiteltuja tuloksia ja tyytyväisyyttä. Coachin kannattaakin ymmärtää yksilölliset odotukset, mitkä niihin vaikuttaa ja miten odotuksia voi tarvittaessa muuttaa (esimerkiksi uskomuksia poistamalla ja itseluottamusta vahvistamalla), jotta yksilö motivoituu haluttuun toimintaan. (Buchanan&Huczynski 2004, 253) Lukuun ottamatta seuraavaksi esiteltävää Self-Determination teoriaa, en käsittele tässä työssä muita motivaatioteoriasuuntia, koska en näe niiden olevan merkittävimpiä coachingin kannalta, tai relevantteja tämän työn rajaukset huomioiden. Välittäjätekijät: sitoutuminen tavoitteeseen tavoitteen tärkeys kykenevyys - tavoitteen asetanta ja saavuttaminen palaute suorituksesta vs. tavoite tehtävän kompleksisuus 4. Halu sitoutua uusiin haasteisiin Tavoitteen ydin: yksityiskohtaisuus vaikeus tyyppi (suoritus-/ oppimistavoite) vs. persoonallisuus Suoritus/Toiminta Tyytyväisyys saavutettuun suoritukseen ja siitä palkitsemiseen = motivaatio-hub Mekanismit: valinta/ohjaavuus vaivannäkö/ponnistus sitkeys strategiat 1. millainen tavoite tuottaa hyvän suorituksen saavuttamisen 2. millä mekanismeilla tavoite tukee suoritusta 3. mitkä tekijät vaikuttavat tavoite-suoritus suhteeseen 4. odotusteorian mukaan: valenssi (odotettavissa oleva tyytyväisyys) x instrumentaalisuus (usko, että suoritus johtaa palkitsemiseen) x odotus (usko, että vaivannäkö johtaa vaadittavaan suoritukseen) Kuva 1: Tavoitteen-asetanta teorian keskeiset elementit (Locke&Latham 2002, 706, 714) Self-Determination / itsemääräämisoikeus -Teoria (SDT) on motivaatiopsykologiaan kuuluva ja humanistisen käyttäytymistieteeseen nojaava uudempi teoreettinen malli, johon coachingin voi nähdä nojaavan. Edward Deci and Richard Ryan kehittivät SDT:n 1980-luvulla. SDT tuo laajan viiden alateoriansa kautta viitekehyksen ihmisen moniulotteisen persoonallisuuden ja motivaation ymmärtämiselle. SDT keskittyy ennen kaikkea sisäisten mikrotason syy-seuraus motivaatiotekijöiden (arvot, unelmat, tunteet jne.) selvittämiseen, ja näkee motivaation itsessään haasteena käyttäytymismuutosten prosessoimiselle. Tällöin on tärkeää, että coach osaa kuunnella hyvin, osoittaa 9

11 empatiaa, tunnistaa vastarintatekijät ja asiakkaan vahvuudet sekä kannustaa asiakasta toimintaan, joka on hänen itsensä määrittämää (self-determined) ja hänen tahtoonsa perustuvaa, jotta aitoa kasvua ja muutosta tapahtuu. Tämä sisäisen ohjautumisen ja integroimisen prosessi voi ottaa ihmisessä aikaa, johon on syytä varautua coaching-prosessissakin. Toisaalta SDT tuo myös ymmärrystä siihen, miten ulkoiset makrotason motivaatiotekijät (mm. kulttuuri, perhe, työ, muut sosiaaliset suhteet) vaikuttavat motivaatioon, itseohjautuvaan käyttäytymiseen sekä yksilön hyvinvointiin ja suoritustasoon. SDT eroaakin muista käyttäytymistieteen teorioista, jotka näkevät motivaation perinteisesti edellytyksenä (ei sisäisenä ongelmana ) muutokselle. (Spence&Oades 2011, 38-46) Edellä mainitut, pitkälti ihmisen käyttäytymistä tutkivat teoriat muodostavat tärkeän pohjan coachingille. Coachingista puhuttaessa ei voi kuitenkaan sivuuttaa ihmisen toiminnan kognitiviista puolta. Koska coachingia koskevassa kirjallisuudessa puhutaan yleensä kognitiiviskäyttäytymistieteellisen teorian soveltamisesta, käsittelen nämä kaksi teoriaa yhdessä. Kognitiivinen puoli keskittyy informaation psykologiseen prosessointiin sisältäen myös muistin, kun taas käyttäytymistieteellinen puoli huomioi ärsyke-reagointi (syy-seuraus) suhteen merkityksen toiminnalle ja oppimisille. Behavioristit näkivät tämän suhteen jopa täysin biokemiallisena ja neurologisena mekanismina, joka vaikuttaa käyttäytymiseen. Behaviorismi oli voimissaan 1900-luvun alkupuoliskolla luvuille saakka, ja sen yksi merkittävistä vaikuttajista oli Ivan Pavlov ehdollistavilla koirakokeillaan. (Abbott&Rosinski 2010, 65; Buchanan&Huczynski 2004, ) Kognitiivisen psykologian vallankumous sen sijaan koettiin 1960 luvulla, jonka jälkeen kognitiivisesta tieteestä on tullut yksi merkittävin psykologian haara. Kognitiiviseen psykologiaan ovat vaikuttaneet erityisesti Walter Mischel ja Albert Bandura. Mischelin teoriasta puhutaan kognitiivissosiaalisena oppimisteoriana, jonka mukaan ihmisen käyttäytyminen nähdään yksilön tilannespesifisten strategioiden tuloksena. Strategiat syntyvät kognitiivisen prosessin tuloksena, minkä myötä yksilö pyrkii itseohjautumaan ja sopeuttamaan toimintansa tilanteen, odotustensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Mischel korosti myös yksilöllistä kognitiivisten ja behaviorististen kompetenssien potentiaalia - tärkeintä on se, mitä yksilö voi tehdä, ei se, mitä yksilö tyypillisesti tekee. Coachit toteuttavat tätä ajatusmallia auttamalla yksilöä löytämään oman potentiaalin ja uskomaan siihen. (Pervin 2003, 70, 78-79) Albert Banduran (1997) ajattelulla on yhtäläisyyksiä Mischelin teoriaan. Bandura näki yksilön toiminnan sisäisten kognitiivisten, emotionaalisten ja biologisten tapahtumien sekä ulkoisen ympäristön keskinäisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Hän näki yksilön pystyvyyden ja kapasiteetin, 10

12 erityisesti itseluottamuksen, tärkeänä muutostavoitteiden saavuttamiselle. Banduran mukaan positiivinen itseluottamus ja omiin kykyihin uskominen ohjaavat tavoitteeseen pääsemisessä ulkoisten palkintojen puuttuessa ja edistävät jopa yksilön terveyttä luvulla kognitiiviskäyttäytymistieteen, mm. Banduran ajatusten, soveltaminen coachingiin kasvoi. Esimerkiksi Grant ja Green (2001) kehittivät House of Change mallin, jonka mukaan muutostavoitteiden määrittäminen ja tavoitteleminen tapahtuu meidän ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen yhteispelinä tilannekonteksti huomioiden. Tässä prosessissa reflektointi nähtiin tärkeänä kehityksen ja oppimisen kannalta. Alla kuvassa 2. on yritetty kuvata näiden tekijöiden riippuvuussuhdetta toisiinsa ottamatta kantaa, ovatko ne psykologisia, biologisia vai molempia. Luodakseen kestävän muutoksen coachien tuleekin kannustaa asiakkaitaan käsitteellistämään asioita (ajatuksia, tunteita ja ympäristöä/tilannetta), kirkastamaan yksilöllisiä tavoitteita, luomaan toimintasuunnitelmia ja lopulta ottamaan itse askeleet kohti muutosta eli toimimaan. Toisaalta coachien tulee ymmärtää yksilön itseluottamuksen merkitys kognitiiviskäyttäytymisen prosessiin. Coachit soveltavatkin kognitiivisbehaviorismin teorioita ja ajattelumalleja varsinkin asiakkaidensa muutoshankkeiden yhteydessä (Abbott&Rosinski 2010, 65&70; Pervin 2003, 90). Ajatus Tilannekonteksti Toiminta Tunne Kuva 2: Kognitiiviskäyttäytymisen kolmio soveltaen Banduran, Grantin ja Greenen ajatuksia. Yllä kuvattujen teorioiden lisäksi on kirjallisuudessa tunnistettu kolme muuta psykologian aluetta, joita on käsitelty coachingia koskevassa tutkimuksessa, erityisesti edellisellä vuosikymmenellä. Nämä teoriat ovat kehityspsykologiaan kuuluva aikuiskehitysteoria, systeemipsykologia sekä uusimpana positiivinen psykologia. Aikuiskehitysteoriaan pohjaten coaching nähdään prosessina, jossa coachin tuki aikuisen (asiakkaan) henkilökohtaiselle kasvulle nähdään tärkeänä, jotta kehitys jatkuu ja muutos (esim. uusi ajattelutapa) on pysyvää. Coachauksessa on tärkeää myös ymmärtää, että kehitys tapahtuu vaiheiden kautta, askel kerrallaan, ja jokaiseen vaiheeseen liittyy tietyt ominaispiirteet. Systeemipsykologia taas on muita psykologian perustieteitä ja systeemiteoriaa soveltava haara, joka näkee ihmisen itsessään (mikro-)systeeminä (esim. mieli, biologinen ruumis) tai osana ryhmän 11

13 (makro-)systeemiä (esim. organisaatio, perhe, yhteiskunta) (Mäkirintala 2008, 50). Systeemiajattelun mukaan systeemi voi olla kompleksi ja sopeutuva. Usein systeemin jäsen on riippuvainen muista jäsenistä ja sosiaalisessa systeemissä varsinkin heidän odotuksistaan, tunteistaan ja teoistaan. Kun coaching soveltaa systeemiteoriaa, coachin tulee ensinnäkin ymmärtää, miten asiakkaan oma sisäinen systeemi toimii, ja toisaalta, minkä systeemin jäsen asiakas on. Asiakkaan ollessa osa systeemiä coachin tulee painottaa, että asiakkaan tulisi saada muutosprosessilleen tukea systeemistään (Barner&Higgins 2005, 152). Coach voi esimerkiksi esittämällä haastavia kysymyksiä auttaa asiakasta ottamaan tarpeen tullen etäisyyttä kompleksiin systeemiinsä, varsinkin jos suhde tähän systeemin ei ole hyvä, rakentava tai motivoiva, eikä tue muutosta. Positiivinen psykologia on uusin psykologian suuntaus, jonka merkittävinä alullepanijoina toimivat Martin Seligman ja Mihaly Csikszentmihalyi 2000-luvun vaihteessa. Positiivinen psykologia keskittyy ongelmien sijaan positiiviin tunnekokemuksiin ja yksilön vahvuuksien tunnistamisen, joiden kautta voidaan saavuttaa jotain suurta ja päästä eräänlaiseen flow-tilaan. Positiivisen psykologian voikin nähdä eräänlaisena Decin ja Ryanin ajatuksia lähellä olevana motivaatioteoriana, jossa tunteet ovat motivaation ydin. Positiivisilla tunteilla on suuri merkitys ihmisen fyysiselle vastustuskyvylle ja hyvinvoinnille, mutta myös henkiselle hyvinvoinnille ja onnellisuudelle, koemme elämämme merkityksellisempänä. Kapasiteettimme ja kykymme tehdä ja muuttaa asioita kasvaa niiden kautta. Coachille on erittäin hyödyllistä ymmärtää näiden syy-seuraussuhteiden merkitys, jotta he voivat auttaa asiakkaitaan selviytymään muutoksesta kohti kestävää menestystä. (Abbott&Rosinski 2010, 68-73; Pervin 2003, 134, 140) Edellä käsitellyt merkittävimmin coachingiin vaikuttavat psykologian teoriasuunnat on koottu liitteeseen 1. Funktionalistinen psykologia on jätetty ulkopuolelle, koska se ei ole vakiintunut viralliseksi koulukunnaksi, ja johtikin myöhemmin behaviorismiin. Sekä psykologian teoriat että coaching-tutkimus ovat vaikuttaneet olennaisesti coachingin kehittymiseen menetelmänä ja mm. Evidence Based / Näyttöönperustuvan Coaching -käytännön muodostumiseen. Seuraavaksi siirrynkin käsittelemään coachingia menetelmänä. 2.4 Coaching menetelmänä Coaching on ihmisen hyvinvointiin tähtäävä johtamisen ja kehittämisen menetelmä, joka nojaa seuraaviin peruspilareihin: valmennettavan suunnitelman kunnioittaminen, usko valmennettavan voimavaroihin, eri elämänalueiden tasapaino, toiminta ja tiedostaminen sekä joustava ote. Peruspilarit ovat läsnä coaching-prosessin eri vaiheissa, joissa hyödynnetään tiettyjä käytännöntason tekniikoita ja lähestymismalleja, jotka kuitenkin usein pohjaavat edellisessä kappaleessa kuvattuihin teorioihin ja niiden ajatuksiin. Varsinkin edellisessä kappaleessa mainitsemani Evidence Based Coaching -käytäntö 12

14 korostaa coaching-prosessin laadun takaamiseksi parhaan ulkoisen tutkimustiedon ja näytön yhdistämistä omaan ammattiosaamiseen ja kokemukseen sekä asiakkaan yksilöllisten preferenssien ja ominaisuuksien ymmärtämistä. Kun coaching-käytäntö ja yksittäisten coachien ammattitaito kehittyvät, voi myös coachingin uskottavuus ja merkitys johtamisen ja kehittämisen interventiona sekä ihmisen hyvinvoinnin lisääjänä kasvaa. (Carlsson&Forssel 2008, 88; Stober, Wildflower, Drake 2006, 1) Coaching-menetelmän voi kuvata prosessina useammalla tavalla, mutta perusvaiheet ovat niissä yleensä samat. Olen valinnut kuvattavaksi seuraavalla sivulla kuvassa 3. esitetyn prosessin, koska se sisältää tärkeän viestin oivaltamisen merkityksestä prosessissa. Kun valmennettava oivaltaa, tapahtuu merkittävä askel kohti muutosta ja tavoiteorientoitunutta itseohjautuvuutta. Uusimpien neuropsykologisten tutkimusten perusteella ihmisen oivaltaessa aivoissa tapahtuu konkreettisia muutoksia, jotka David Rockin mukaan vaikuttavat adrenaliinin eritykseen. Aivotoiminta vilkastuu, uusia hermoratoja syntyy ja hormonaaliset impulssit sysäävät ihmisen liikkeelle. (Carlsson&Forssel 2008, 88) Sisäisten esteiden voittaminen PROSESSI Näkökulman laajentaminen Oivallusvaihe Sisäinen suunnanmuutos ja oivaltaminen Arviointi ja oppiminen Toimintavaihe Tehokkaat tavoitteet Käytäntöön vieminen Kuva 3. Oivalta coaching prosessi (Carlsson&Forssel 2008, 70) 13

15 Toimintavaihe on kuitenkin yhtä tärkeä ylläkuvatussa prosessissa, joka kiteytettynä tähtää ihmisen käyttäytymisen muutokseen tai kehittymiseen. Joka askeleella on oma tärkeä merkityksensä tässä prosessissa, joka alkaa yleensä näkökulman laajentamisesta, kun asiakas tuo mukanaan haasteen, valintatilanteen tai muun asian (jopa hyvällä mallilla olevan), jota hän haluaa käsitellä ja muuttaa ja/tai kehittää. Prosessin eri askeleet etenevät toisiaan seuraten, mutta eivät ehdottomasti arviointia ja oppimista tapahtuu myös prosessin aikana. Välillä voi olla tärkeää palata myös aikaisempaan vaiheeseen tai liikkua jopa eri järjestyksessä, esim. alkaen tavoitteiden asetannasta, jos henkilö on tähän valmis, kuten Graham Alexanderin GROW-mallissa: G=goal/tavoite, R=reality/nykytilanne, O=options/vaihtoehdot, W=wrap-up (will), yhteenveto (&sitoutuminen) (Passmore 2010, 83-86). On hyvä myös tiedostaa, että tavoite voi muuttua matkan varrella, kun oivalluksia tapahtuu tai syntyy uusia tavoitteita, jotka kuitenkin usein liittyvät yhteen päätavoitteiseen. Kirjallisuudessa on todettu, että yksikin päätavoite voi olla coaching-prosessin kannalta riittävä. Usein on suositeltu tämän lisäksi maksimissaan neljän-viiden alatavoitteen asettamista yhdeksän kuukauden periodille, jotta fokus ei häviä ja konkreettisia tuloksia saadaan aikaan. Tehokkuuden kannalta on myös suositeltu, että joka coaching-sessiolle kannattaa ottaa oma tavoite mitä sessiolta haetaan. Itse sessioiden välissä valmennettava usein tekee coachin antamia tehtäviä ja coach on läsnä esim. itse. Toisaalta on hyvä muistaa, että hiljaisilla suvantokausillakin voi olla merkityksensä, kun edistyminen hiljenee hetkeksi voimien keräämiseksi tai uusien oivallusten tuottamiseksi. Edellisellä sivulla kuvatun prosessin eri vaiheissa sekä coachilla että coachattavalla on oma tärkeä roolinsa. Olen kuvannut näitä liitteessä 2. (Carlsson&Forssel 2008, 70-71, 93, 104) Kuten tämän kappalee alussa mainitsin, coachingissa hyödynnetään useampia lähestymistapoja joko erikseen tai rintarinnan. En pyri käymään näitä malleja tässä työssä yksityiskohtaisesti läpi tai tyhjentävästi kaikkia, vaan lähinnä tuomaan esille joitakin kirjallisuudessa mainittuja ja käytännössä sovellettavia malleja. Samoin tuon esille tiettyjä yleisesti coachin hyödyntämiä työkaluja ja tekniikoita, koska ne ovat olennainen osa coaching-menetelmää, samoin kuin coachin mielentila. Keskeisiä coachin käyttämiä tekniikoita coaching-prosessissa ovat herättävien kysymysten esittäminen, ääneen sanominen/reflektointipeilinä toimiminen, keskeyttäminen tilanteessa, joka ei vie eteenpäin, kokonaiskuvan piirtäminen, ajatussolmujen avaaminen, tehokas tehtävänanto ja kannustaminen. Edelliset tekniikat vaativat coachilta oikeaa mielentilaa - läsnäoloa, luottamuksen luomisen taitoa, kuuntelemisen kykyä, tunneälyä ja itsehillintää, mutta toisaalta uteliaisuutta. On sanottu, että coaching-prosessissa valmennettava on äänessä 80-90% ja coach 10-20%. Tämän lisäksi coachin tulee osata tunnistaa se, mitä ei sanota ääneen, jolloin eleiden ja ilmeiden tarkkailu tulee tärkeäksi osaksi kuuntelun taitoa. (Carlsson&Forssel 2008, ) 14

16 Hyödynnettävistä lähestymistavoista puolestaan yksi on kappaleessa 2.3 mainittu kognitiiviskäyttäytymisen kolmio kuuluu kognitiiviskäyttäytymis-coachingiin, missä huomioidaan psykologiset ja pragmaattiset aspektit tavoitteen saavuttamisen prosessissa, missä uskotaan, että ajatuksia (esim. uskomusten) käsittelemällä niitä ja siten myös tunteita ja käyttäytymistä voidaan muuttaa. Myös aikaisemmin tässä kappaleessa esitetty GROW on eräs coaching-toimialaan vakiintuneista behaviorismin malleista, jonka hyödyt ovat sen tehokkuudessa, toiminnallisuudessa ja sopivuudessa organisaatio- ja työympäristöön. Ratkaisukeskeinen malli coachingissa sallii ongelmien käsittelyn, mutta tavoitteena on tehdä niistä ratkaistavia ja coach ohjaa valmennettavaa löytämään oman potentiaalinsa ja oppimalla tulemaan itseohjautuvaksi. NLP (NeuroLinguisticProgramming) coaching keskittyy ihmiseen ajatusten ja käyttäytymisen mallintamiseen saavuttaakseen johdonmukaisesti erinomaista NLP-coachingin hyödyntäminen pohjaa neljälle laajasti omaksutulle periaatteelle coachien joukossa: kyky luoda hyvä ja luottamuksellinen suhde valmennettavan kanssa, tulosorientoituneisuus, terävänäköisyys/hyvä kyky aistia valmennettavaa ja joustavuus käyttäytymisessä. Ylläkuvattujen mallien lisäksi on coaching-toimialalle kehittyneet seuraavat lähestymistavat: transpersoonallinen (huomioi ihmisen ali- ja ylitajunnan sekä henkisyyden merkityksen ihmisen kehityspotentiaalille), arvostava (perustuu arvostavaan kyselymalliin/ai ja positiiviseen psykologiaan, luo positiivisia tunteita keskittymällä vahvuuksiin ja unelmiin sekä elämällä unelmaa nykyhetkessä) ja executive coachingiin soveltuva integroiva (keskittyy coachingsuhteen luomiseen, ylläpitämiseen ja siinä tapahtuvaan yhteistyöhön huomioimalla valmennettavan ajatukset ja alitajunnan vaikutukset coaching-prosessissa). (Passmore 2010, 86-87, 96, , , 157) Coachingissa hyödynnetään paljon kokonaisvaltaista, holistista lähestymistapaa. Yksi tällainen lähestysmismalli on HOPE (Holistically Oriented Top Performance and Wellbeing Enhancement), jonka on luonut Eija Mäkirintala väitöskirjatyössään (Mäkirintala 2008, 63). HOPE on coachinginterventiomalli, joka pohjaa systeemiajatteluun ja soveltaa aiemmin kuvattua ratkaisukeskeistä ajattelua (Solution-Focused Thinking/Approach), NLP:ta sekä aikaisemmin mainittua kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa (Mäkirintala 2008, 63). Mäkirintalan HOPE-malli on kehitetty muusikoiden tarpeisiin, mutta näen, että muokkaamalla sitä voisi hyödyntää myös erilaisissa yksityisen ja julkisen puolen organisaatioissa tai urheiluelämässä, koska se yhdistää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisen. Organisaatioiden käyttöön soveltuva malli on myös suomalaisten Maria Carlssonin ja Christina Forsselin kehittämä Neliapilamalli, joka ryhmittelee erilaiset coaching-tilanteet neljään osaan (tarkoituscoaching, toimintacoaching, tunnetilacoaching ja tasapainocoaching) ja kytkee niihin sopivia työkaluja ja tehtäviä (Carlsson&Forssel 2008, 207). 15

17 Eri lähestymistapojen ja tekniikkojen sekä coaching-prosessin käsittelyn myötä näenkin, että coaching on lopulta johtamisen ja kehittämisen menetelmä, joka vaikuttaa lähestymistavoillaan ja tekniikoillaan viime kädessä ihmisen käyttäytymiseen ja sitä kautta tähtää positiivisten tavoitteiden saavuttamiseen ja hyvinvointiin. Käyttäytyminen taas voi ilmetä asenteena/ajattelumallina tai selkeänä toimintana. Yhdistäen kappaleessa 2.3 esitettyjä keskeisimpiä coachingin teoriataustoja koen coachingin tähtäävän joko positiivisen käyttäytymisen ylläpitoon ja tukemiseen tai käyttäytymisen muuttamiseen positiiviseen suuntaan seuraavan kolmen alueen yhteispelin kautta yksilön kognitiivinen prosessi, yksilön motivaatioprosessi ja yksilön persoonallisuus. Taulukossa 1. olen vetänyt yhteen näkemykseni tässä kappaleessa esitellyistä eri coaching-lähestymistavoista suhteessa niiden teoriataustaan ryhmittäen ne edellä mainittuihin kolmeen pääalueeseen. Coachingin lähestymistapa / malli Sovellettava teoriapohja Käyttäytymiseen vaikuttava yksilöllinen alue Kognitiivisbehavioristinen - kognitiivisbehavioristinen suunta kognitiivinen prosessi lähestymistapa GROW-malli motivaatioteoriat, kehitysteoriat/aikuiskehitys motivaatioprosessi Ratkaisukeskeinen motivaatioteoriat motivaatioprosessi lähestymistapa Transpersoonallinen yksilö- ja humanistinen psykologia, psykoanalyyttinen persoonallisuus lähestymistapa teoria Arvostava lähestymistapa kognitiivisbehavioristinen suunta, positiivinen kognitiivinen prosessi psykologia Integroiva lähestymistapa kognitiivisbehavioristinen suunta, psykoanalyyttinen kaikki* alueet teoria NLP kognitiivisbehavioristinen suunta kognitiivinen prosessi HOPE kognitiivisbehavioristinen suunta, motivaatioteoriat, systeemiajattelu Neliapilamalli kognitiivisbehavioristinen suunta, motivaatioteoriat, yksilö- ja humanistinen psykologia, systeemiajattelu *kognitiivinen prosessi, motivaatioprosessi, persoonallisuus Taulukko 1: Coachingin lähestymistavat ja niiden teoriatausta kaikki* alueet kaikki* alueet 2.5 Coaching suhteessa muihin johtamisen ja kehittämisen menetelmiin Selvitettäessä, mitä coaching oikeastaan tarkoittaa ja mihin sen olemassa olo perustuu, on mielestäni olennaista pyrkiä myös havainnollistamaan, miten se asettuu suhteessa muihin johtamisen ja kehittämisen menetelmiin. Liitteeseen 3 olenkin tiivistänyt coachingin erot ja yhtäläisyydet verrattuna muihin johtamisen ja kehittämisen välineisiin. En ota kantaa menetelmien paremmuudesta, koska jokaisella on oma tarkoituksensa johtamisen ja kehittämisen saralla. Kappaleessa 4.2. pyrin kuitenkin lyhyesti käsittelemään näiden menetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta erityisesti organisaation muutoksen tukemisessa. Terapian olen jättänyt tarkastelun ulkopuolelle, koska näen sen enemmänkin 16

18 hoitomuotona kuin johtamisen tai kehittämisen menetelmänä. Samoin urheilu-/liikuntavalmennuksen tavoiteorientaation olen kokenut muuna kuin organisaatiokontekstiin liittyvänä johtamisen ja kehittämisen menetelmänä. (Parppei 2008, 33) 3. Muutostilanne organisaatiossa 3.1 Mitä organisaation muutos tarkoittaa? Kuten työni alussa mainitsen, muutos on nykyään organisaatioille lähestulkoon pysyvä olotila. Organisaatioiden sanotaan elävän jatkuvassa suojasäässä sen sijaan, että toista muutostilannetta sulatettaisiin vasta, kun edellinen on saatu jäädytettyä. Lisäksi muutoksia voi olla meneillään useita samanaikaisesti organisaatiossa ja eri vaiheissa vaikuttaen toinen toisiinsa, kompleksisessakin muutosten verkostossa. Tarve organisaatioiden muutokseen syntyy jonkun epäjärjestystä luovan, ulkoisen tai sisäisen paineen myötä, minkä seurauksena organisaation vallitsevat systeemit, toimintatavat, organisaatiorakenne, prosessit ja säännöt eivät enää vaikuta tehokkailta. Organisaation ulkopuolisia syitä muutokselle voivat olla uusi teknologinen kehitys, muutokset asiakasvaatimuksissa, lainsäädännön ja politiikan muutokset ja muutokset yhteiskunnan ja kulttuurin arvoissa. Sisäisiä painetekijöitä muutokselle taasen voivat olla organisaation uudet innovaatiot, huono suorituskyky tai taloudellinen tilanne, uusi johtoporras, tietotaidon puute tai huono moraali ja tai muut organisatoriset ongelmat. On kuitenkin syytä todeta, että organisaatioiden muutokset ovat myös pro-aktiivisia perustuen tehtyihin ennusteisiin tulevasta, eivätkä siten aina reaktioita yllämainittuihin tekijöihin. (Buchanan&Huczynski 2004, ; Klarner, Todnem By & Diefenbach 2011, ) Jatkuvassa muutosvauhdissa ja -paineessa organisaatiotason muutoshaasteena on saada suunniteltu muutos ylipäätään toteutettua ja muutoksesta tavoitellut hyödyt kestämään. Usein ongelmana on, että aikaisemman muutoksen tuomat parannukset menetetään, kun uusi muutosaloite laitetaan alulle. Kirjallisuudessa tästä ilmiöstä puhutaan ns. muutosaloiterappeutumisena. Muutoksen myötä saatetaan jopa mennä huonompaan suuntaan, ellei osata arvioida, mikä vallitsevissa olosuhteissa on pysynyt ennallaan, eikä tue muutosaloitetta. Toisena suurena muutoshaasteena organisaation kannalta voidaan nähdä myös muutosväsymys. Kirjallisuudessa käytetään myös termiä muutosaloiteuupumus. Organisaation jäsenet väsyvät, kyllästyvät, ja jopa stressaantuvat ja kyynistyvätkin jatkuvien muutosten alla, jolloin heidän sitoutumistaan uusiin ja uusiin muutoksiin ja niiden toteuttamiseen on vaikea saada saattaen lopulta aiheuttaa koko muutoksen epäonnistumisen. Aabrahamson (2000) väittääkin, että organisaatioiden tulisi lopettaa jatkuvat muutokset, ja sen sijaan 17

19 ajoittaa ja rytmittää muutokset huolella ottaen huomioon, ovatko muutokset luonteeltaan pieniä lisäyksiä/parannuksia aikaisempaan tilaan (esimerkiksi organisaatiorakenteen viilaaminen) vai isompia, syvempiä ja strategisempia transformaatioita (kuten arvojen tai toimintamallin mullistava strateginen muutos). (Buchanan&Huczynski 2004, ) Organisaation muutosta voidaan tarkastella myös prosessuaalisena sekä kontekstista ja poliittisesta toimintaympäristöstä riippuvaisena. Pettigrew (1973, 1985, 1987, 1988) oli ensimmäisiä, jotka varoittivat yksinkertaistamasta muutosta ns. n-askeleen muutoksenhallintaoppaisiin. En keskity myöskään tässä työssä esittelemään askeleita, joilla muutosta hallitaan ja viedään läpi. Pettigrew korosti sen sijaan muutoksen olevan tapahtumien virta moniulotteisessa tilassa ja kompleksi päätöksenteko-cocktail, jossa huomiosta kilpailevat erilaiset näkemykset, jota stimuloi visionäärinen johto ja jota hämmentää erilaiset valtapelit. Dawson (1994, 1996, 2003) kehitti myöhemmin mm. Pettigrewn ajatukset huomioiden organisaatioiden jatkuvan muutoksen olotilaan mallin, jonka mukaan ymmärtääksemme kompleksista ja sotkuistakin muutosprosessia, meidän tulee huomioida 1) muutoksen ajallinen sekä organisaation sisäinen ja ulkoinen konteksti, jossa organisaatio toimii, 2) muutoksen itse sisältö, koko ja organisatorinen viitekehys, 3) muutosprosessin vaiheet, aktiviteetit, ajoitus, järjestys ja päätöksenteko, 4) organisaation sisäiset ja ulkoiset poliittiset toimet, sekä 5) näiden kaikkien tekijöiden väliset interaktiot. Näiden pohjalta olen kuvannut organisaation muutoksen ja sen määrittävät tekijät kuvaan 4. (Buchanan&Huczynski 2004, Klarner, Todnem By & Diefenbach 2011, ) Vaikka Dawson on tunnistanut yksilöiden kokevan organisaation muutoksen eri tavoin, ja että heitä tulee kouluttaa muuttuneisiin toimintatapoihin, on hänen mallinsa rajoitteena, että yksilöt nähdään muutoksen vastaanottajina ja hahmoina, joita organisatoriset ja yhteiskunnalliset voimat kontrolloivat, eikä aktiivisina muutostoimijoina ja vaikuttajina. Organisaation muutos koostuu lopulta monien erilaisten yksilöiden muutosponnisteluista eri aikoina ja eri vaiheissa prosessia kohti yhteistä tavoitetta. (Buchanan&Huczynski 2004, 630; Stober 2008, 75) Seuraavassa kappaleessa tarkastelenkin tarkemmin yksilön muutosprosessia ja mikronäkökulmaa organisaation muutoksessa. 18

20 Ajallinen konteksti menneet, nykyiset ja tulevat tapahtumat ja kokemukset mennyt vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaan Ulkoinen konteksti markkinat (asiakkaat, kilpailijat), lainsäädäntö, taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet luo mahdollisuuksia hyödynnettäväksi ja uhkia torjuttavaksi Sisäinen konteksti henkilöstö, hallintorakenteet, teknologia, prosessit, tuotteet/palvelut, historia ja kulttuuri vaikuttavat käyttäytymiseen ja asenteisiin muutosta kohtaan MUUTOS- PROSESSI MUUTOS 1 vaihe/tapahtuma 1 MUUTOS 2 vaihe/tapahtuma 1 MUUTOS n vaihe/tapahtuma n MUUTOS 1 vaihe/tapahtuma 2 MUUTOS 2 vaihe/tapahtuma 2 MUUTOS n vaihe/tapahtuma n MUUTOS 1 vaihe/tapahtuma 3 MUUTOS 2 vaihe/tapahtuma 3 MUUTOS 1 vaihe/tapahtuma n MUUTOS 2 vaihe/tapahtuma 4 MUUTOS n vaihe/tapahtuma n MUUTOS 2 vaihe/tapahtuma n Muutoksen substanssi koko, laajuus ominaispiirteet organisatorinen ajanjakso havaittu keskittyminen Muutoksen politiikka ulkoiset aktiviteetit eri tasoilla sisäiset aktiviteetit eri organisaation tasoilla esim. konsultointi, neuvottelu, konflikti, vastustus Kuva 4: Organisaation muutos ja sen määrittävät tekijät (Buchanan&Huczynski 2004, ; Klarner, Todnem By & Diefenbach 2011, ) 3.2 Organisaation muutos yksilönäkökulmasta Mikään muutos ei ole täysin objektiivinen tai arvovapaa ja se herättää ristiriitaisiakin tunteita. Kuten Dawsonkin oli tutkimuksessaan huomannut, voidaan muutos organisaation yksilön näkökulmasta kokea monin eri tavoin. Yksilöiden ajatukset, tunteet ja teot voivat olla hyvin erilaisia, kuin mitä makronäkökulmasta katsoen oli alun perin tavoiteltu. Yksilön muutosprosessin jäsentämiseksi ja ymmärtämiseksi ovat Prochaska ja DiClemente (1984) kehittäneet laajasti asiantuntijapiireissä tuetun transteoreettisen muutoksen mallin (TTM), jonka mukaan yksilöt etenevät muutoksessa kuuden vaiheen kautta. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että yksilöt, niin johtaja kuin perushenkilöstön jäsen, etenevät tässä muutosprosessissa omalla tahdillaan ja yksilöllisesti. Olen koonnut nämä vaiheet taulukkoon 2. (Buchanan&Huczynski 2004, 630; Stober 2008, 74). 19

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ICF Finland International Coaching Week 19.-23.5.2014 Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Esityksen sisältö International Coaching week Mitä coaching on? Mitä

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,

Lisätiedot

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa 15.15.-16.15 Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus Osaamisen kehittämisen malli Vantaalla Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje Miniopas Mitä koutsaus on? Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on tehokas työkalu. Se on tulostavoitteista ja konkreettiseen toimintaan tähtäävää.

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Keksikää mahdollisimman monta:

Keksikää mahdollisimman monta: Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka CxO Webinaari 31.3.2017 Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka Mitä tarkoittaa mentoroiva johtaja? Toni Hinkka: Mentorin Käsikirja (201X) Mentorointi on menetelmä,

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Henrietta Aarnikoivu

Henrietta Aarnikoivu Henrietta Aarnikoivu Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Henrietta Aarnikoivu Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Anni Palotie Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-1986-7 ISBN

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5. MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept Lihasmuistista ja muustakin KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus Luottamus/ (Kilpinen, Jääkiekon kansainvälinen huippuseminaari

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää

Lisätiedot

Vaikuttava Erasmus+ ajatuksia vaikuttavuuden mallintamisesta, tukemisesta ja arvioinnista

Vaikuttava Erasmus+ ajatuksia vaikuttavuuden mallintamisesta, tukemisesta ja arvioinnista Vaikuttava Erasmus+ ajatuksia vaikuttavuuden mallintamisesta, tukemisesta ja arvioinnista Julia Jousilahti, vanhempi asiantuntija, @juliajousilahti Lari Hokkanen, konsultti, @larihokkanen Mistä puhumme

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET05 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot