TALVEN KYNNYKSELLÄ. Pyörävanhusten äänenkannattaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVEN KYNNYKSELLÄ. Pyörävanhusten äänenkannattaja"

Transkriptio

1

2 2 TALVEN KYNNYKSELLÄ Pikajalka 1/2001 Pyörävanhusten äänenkannattaja ISSN vuosikerta nro 1 Julkaisija Pyörävanhusten ystävät Vanhat Velot 1. lehden kustantaja Wanhat Arabia-astiat Reijo Lehtonen Pispalan valtatie 2 U, Tampere Puh./fax. (03) Painos 250 kpl Kädessäsi on historiaa, sillä tämä on ensimmäinen numero Vanhojen Velojen julkaisemasta lehdestä. Kerhomme on toiminut kahdeksan vuotta, ja innostus on säilynyt polkupyörien entisöintien ja erilaisten tapahtumien sekä kurssien saatossa. Pyrkimyksenämme on säilyttää ja kunnostaa vanhempia pyöriä niiden alkuperäiskunnossaan ja tuoda tietojamme julki lehden avulla. Jäsenistömme ei ole suuri; toivottavasti kiinnostus lisääntyy julkaisun myötä. Tule rekisteröinti-kokoukseen ja liity jäseneksi. Talven tultua ja mentyä taas polkupyörien pariin! R. K. L. Lehden ensimmäinen numero on postitettu laajalti vanhojen polkupyörien ystäville ja sellaisiksi oletetuille. Jatkossa lehdet sisältynevät Vanhat Velot -yhdistyksen jäsenmaksuun, josta päätetään perustavassa kokouksessa. Jäsenmaksun suuruudesta sekä mahdollisuudesta ostaa tai tilata lehti ilman jäsenyyttä tiedotetaan kokouksen jälkeen yhdistyksen verkkosivuilla. Painopaikka TTKK-paino, Tampere Irtonumero 30 mk / 5 euroa Päätoimittaja Kalevi Lepo Vietäväntie 119, Kangasala Puh. (03) Toimituskunta Mikko Kylliäinen Markku Lahtinen (grafiikka, taitto) Reijo Lehtonen (talous, ilmoitukset) Risto Lehto Lehti ilmestyy seuraavan kerran 1/2002 huhtikuu aineiston jättö /2002 marraskuu aineiston jättö Pikkuilmoitukset maksuttomia Velojen jäsenille, isommissa yhteys Reijo Lehtoseen Lehti ei vastaa yksittäisten kirjoittajien näkemyksistä. Kansi: Yhtiö vm. 1915

3 3 LINJANVETOA Kangasalan Latu ja Kangasalan Tiihalan kylätoimikunta järjestivät kesäkuun alussa 1994 Suomessa ensimmäiset vanhojen polkupyörien kokoontumisajot. Ajoissa mukana ollut helsinkiläinen monitoimimies Matti Välttilä innostui: Tehän olette vanhoja veloja! Hän kehotti organisoitumaan, jatkamaan harrastusta. Näin alkoi verrattain pienen porukan antoisa touhuaminen, puolivallaton hullutus, joka monista toisensuuntaisista ennusmerkeistä huolimatta yhä vielä on hengissä. Rekisteröitymättömänä syksyllä -94 ideoitu yhdistys on osin laajentanutkin toimintaansa, osin syventänyt. Jäsenmäärä on pysynyt pienenä. Nyt edessämme on uusi tilanne. Yhdistys on päättänyt julkaista lehden ja jo pelkästään sen vuoksi nähnyt tärkeäksi virallisesti järjestäytyä. Rekisteröitymisestä ja perustamiskokouksesta on tietoa toisaalla tässä lehdessä. Sinänsä järjestäytyminen ei tuo sen ei tarvitse tuoda oleellista muutosta toimintaan. Rekisteröitymisestä ja lehden nimestäkin päästiin yhteisymmärrykseen (tämän vuoden) syyskokouksessa. * * * Mikä on lehden linja, mikä sen tehtävä? Vuoden -95 syksyllä, velojen miettiessä alkuinnostuksensa krapulassa jatkaako vai ei, ollako vai ei, nuori työtoverini kiinnostui asiasta. Määrätietoisesti hän ideoi kerholle ohjelmaesitteen ja pakotti meidät miettimään toiminta-ajatustamme. Pohdinta vääjäämättä ohjasi toimintaa ajatuksellisesti ensi-innostusta laajemmalle ja pitkäjänteisemmälle uralle. Lehden tehtävänä on tukea ja osaltaan toteuttaa virallisesti vasta nyt perustettavan Vanhat Velot -yhdistyksen toiminta-ajatusta. Jäsenet toimivat; yhdistys linjaa taustalla, mutta vain jäsenistönsä kautta. Lehti herättelee kysymyksiä, tarjoaa tietoa, availee ikkunoita. Se virittelee yhteistyötä ja innostusta lukijoittensa ja toimituskuntansa kirjoitusaktiviteetin ja palautteen varassa. Tämän se luonnollisesti tekee taloudellisten ja henkisten resurssiensa puitteissa. Lehden toivotaan kiinnostavan kautta maan menneen ajan polkupyöriä ja pyöräilyä harrastavia tahoja. Toiminta-ajatus on kirjattuna sääntöluonnoksessa. Säännöt käsitellään ja hyväksytään perustavassa kokouksessa. * * * Nykymuotoinen polkupyörä on noin 100, ketjuton mutta jo poljettava 150, potkien kuljetettava 185 vuotta vanha. Maailmassa on, paitsi huvikseen, myös hyödykseen liikuttu polkupyörällä puolen toistasataa vuotta. Pyöriä maailmassa on miljardi kappaletta. Materiaalia lehdeltä ei puutu. Tältä pohjalta teemaa mitä ilmeisimmin voi venyttää tulevaisuuteenkin. Aineisto ja jutut tarvitsevat kuitenkin toimittajansa: sinut harrastajan, lukijan, mahdollisesti kerhon jäsenen. Toimittakaa juttuja, kirjeitä, aineistoa, kuvia, piirroksia, vinkkejä aiheen tiimoilta. Kirjoita lyhyesti tai kirjoita vaikka pitkästi ennen muuta kuitenkin omana itsenäsi, oman kokemasi ja tutkimasi kautta. Kevyehkön profilointikyselyn perusteella lehden sallitaan ja sen toivotaan olevan avoimen, keskustelevan ja moniarvoisen mutta myös omaleimaisen, jämäkän, maanläheisen. Niin kuin polkupyöräkin (velocipeedi, suom. pikajalka) on. * * * Mieluisa tehtäväni on kiittää ensimmäisen lehtemme aktiivista toimituskuntaa ja varsinkin sen kaikkia kirjoittajia. Erityinen yhteinen kiitoksemme kuuluu Wanhoille Arabia-astioille, jonka tuella ainoastaan yhdistyksemme on tyhjätasku lehden julkaiseminen oli mahdollista. Innolla odotan lukijaksi pääsemistä, innolla ensimmäistä numeroa painosta. Anna palautetta, kirjoita oma juttu! K. Lepo

4 4 Markku Lahtinen Vanhan velon eväät Olen ostanut pyörän, Olympian 1250 Smk:n hinnalla. Aikomuksenani olisi lähteä ajelemaan Savonmaan teille, ensi viikon alusta, Pentti Haanpää kirjoitti päiväkirjaansa 22. toukokuuta 1928, 23-vuotiaana. Pentti ei turhaan kursaillut retkelle lähtöä. Vanhan velon sen sijaan pitää miettiä tyyliin sopivaa retkireittiä ja varustusta. Kuva Jyrki Nisonen Reitin valinta Pitkin kaitaista kangasmaata, molemmin puolin vettä, suikertelee tie. Saattaisihan tähän ihastuakin. Suomen luonto tarjoaa jos jonkinmoista maisemaa matkailijan valittavaksi. Tavanomainen pyöräturisti valitsee kohteensa omien mieltymystensä mukaan, kuka kulttuurin, kuka maisemien, kuka kuntonsa mukaan. Löytyy mäkeä ja tasaista, järveä, korpea ja kylää, on mutkaa ja suoraa, pölyä ja pikeä. Vanhalla pyörällä on sopivinta liikkua vanhoja reittejä perinteisin eväin ja yöpyä perinteisissä paikoissa. Reittiä kannattaa etsiä ensihätään valtakunnallisista pyöräretkireiteistä. Ne löytyvät sekä koko maan kattavasta pyöräreittikartasta että tarkemmista Fillari GT kartoista. Reitit on merkitty maastoon ruskeapohjaisilla kilvillä tai

5 5 tarramerkeillä. Reittiverkosto on tiheä ja paikoin hyvinkin onnistunut. Reitit on linjattu aina kun mahdollista hiljaisille, vanhoille pikkuteille, sorapintaisillekin. Museotiet ja sillat kuuluvat itseoikeutetusti vanhojen velojen reitteihin. Näitä on ympäri Suomea kuutisenkymmentä kappaletta, Hämeessä mm. Teiskon Aunessilta, Hauhon Alvettulan silta, Hattulan Mierolan silta ja Kuru-Ruovesi tie. Vanhan velon reittejä ovat myös historiallisia kulkuyhteyksiä seurailevat Hämeen Härkätie Turusta Hämeenlinnaan ja Kuninkaantien reitti Turusta Uudenmaan halki Viipuriin. Nämä tarjoavat muutaman päivän matkalle paljon hupaisaa nähtävää. Esittelemme reittejä tarkemmin lehden myöhemmissä numeroissa. Juhani Tenhunen on kirjassaan Keskisen Suomen pyöräreitit esitellyt pari vanhalle velolle sopivaa kulttuurireittiä, Ukko-Paavon kierroksen, joka seurailee Paavo Ruotsalaisen jalanjälkiä Pohjois-Savossa ja Taata-Eemelin kierroksen Pirkanmaalla F. E. Sillanpään jäljillä. majataloissa tai pahnoilla, ja käy kahvilla ja lämpimällä ruualla ravintolan puolella. Vanhan velon tyyliin sopivia sivulaukkuja saattaa olla vaikea löytää, mutta ne ovat monin verroin reppua paremmat, paitsi jos repun saa Pentin lailla pysymään telineellä, eikä tarvitse panna sitä selkää hiostamaan. Satularepun tapaisia, tavaratelineen yli heitettäviä nahkaisia laukkuja retkipyöräilijät ovat käyttäneet viime vuosisadan alkupuolelta asti, jolloin pyörämatkailu alkoi yleistyä. Muistetaan toki, että ensimmäiset maailman ympäripyöräilijät tekivät temppunsa jo 1870-luvulla, jolloin ei ollut vielä keksitty edes tavaratelinettä. Tuli aamu ja join kahvit ja maksoin ja huomasin, että ensimmäinen tuhatlappunen oli kulutettu ja toinen aloitettu. Eikä matkaa ollut tehty vielä kolmea viikkoa. Reissut maksavat vaikka ei hurvittelekaan. Matkailun makuun pääsee jo päiväretkilläkin. Useat kunnat ovat laatineet oppaita paikallisista pyöräreiteistään, joiden varsille sattuu monesti Vanhaa veloakin kiinnostavia nähtävyyksiä. Porvoo, Sipoo, Helsinki, Espoo ja tietenkin maan johtava pyöräilykunta Kangasala ovat julkaisseet oppaita. Kangasalla voi tutustua mm. itsenäisyytemme vuosikymmenten rakennuskulttuuriin, perinnemaisemiin tai Vanhojen velojen kokoontumisajoista tuttuun radanvarsireittiin Suinulan ja Ruutanan alueilla. Varusteet Olen kulkenut uuden Olympiani selässä ja sen peräpuolessa telinejousien pihdeissä on kellunut matkareppuni. Ja povitaskussa on rahaa yli kolmen tuhatlappusen. Sopiipa kesän iloja etsiä. Nykyään sanotaan luottokorttipyöräilyksi matkailua, jossa matkatavaroiden määrä on minimoitu ja varojen määrä maksimoitu. Se on oikein nautittava tapa matkata. Pentillä oli yli kahden polkupyörän verran fyrkkaa povessaan. Sillä selviää muutamasta hotelliyöstä, ja kohtuuhintaisia majapaikkoja voi kuluttaa viikko-kaupalla. Mukaan kannattaa ottaa vain se mitä matkalla välttämättä tarvitaan, muu kannattaa jättää kotiin. Matkalla voi kyllä tarpeen vaatiessa tehdä lisähankintoja muutakin kuin evästä. Reppuun mahtuu kohtuullinen vaihtovaatekerta, pari karttaa ja muistikirja. Työkalut tankolaukkuun, muuta ei tarvita, jos yöpyy Sopiiko vanhan velon maksaa ruokansa luottokortilla tai euroilla? Valitettavasti yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että tyylistä ei voi pitää kiinni. Sanomalehden kokoisista seteleistä on luovuttu jo kauan sitten, vaikka niiden käyttö varmaan olisi tyylin kannalta parasta. Velon retkeilyyn kuuluu kiireettömyys. Parissa päivässä ei pääse matkustamisen henkeen, eikä viikossakaan. Jos voi uhrata kuukauden retkeilyyn, poiketa johonkin paikkaan päiväksi tai pariksi, voidaan puhua tyylistä. Kukkaron nyörien hellittäminen joissakin paikoin voi olla paikallaan, vaikka matkanteko muutoin olisikin saidanpuoleista.

6 6 Majapaikat Saavuin rouva Luukkosen matkustajakotiin, josta sain yläkerrasta pienen huoneen kuten koiran kopin ja pyöräni liiteriin. Matkustajakoteja ja retkeilymajoja on vielä Suomi pullollaan. Hostellien löytäminen on helppoa. Kansainvälinen mökki ja kuusi -merkki opastaa perille majapaikkaan. Hostellit sopivat hyvin kaiken ikäisille, niin yksittäisille kuin ryhmillekin. Majoituksen ohella hostellit tarjoavat usein monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja erilaisia ohjelmapalveluja. Kahta samanlaista hostellia on vaikea löytää. Jokainen paikka tarjoaa viihtyisyyden ja edullisuuden lisäksi oman ripauksen persoonallisuutta. Retkeilymajajärjestön jäsenkortti takaa edullisesti lämpimän vuoteen. Aamiainen ja lakanat ovat yleensä lisämaksullisia. Voit toki käyttää myös omia lakanoita ja valmistaa oman aamiaisesi hostellin itsepalvelukeittiössä. Maatilamatkailu on Suomessakin yleistymässä. Yhtenäisen varauspalvelun puuttumisen vuoksi pitkän matkan suunnittelu on vaikeaa, ja useimmiten joutuu etsiskelemään sopivia paikkoja maakuntien matkailuesitteistä tai tienvarsikylteistä. Jokainen paikka on erilainen, palvelu on aina hyvää ja edullista. Keskimäärin 150 mk:lla saa yösijan vuodevaatteineen ja puuroaamiaisen. Monesti voi samaan hintaan vielä lämmittää itselleen rantasaunan. hääparien suosiossa. Saksassa Heuhotel- eli heinähotelliyöpyminen on jo laajalti organisoitua. Viehätyksessä ladon voittaa vain yö paljaan taivaan alla, tähtiä katsellen. Lämpimänä ja kuivana elokuun iltana, kun hyttysiä ei kuulu, voi vilttinsä levittää perinnemaisemaan, kedolle tai katajikkolaitumelle, missä on avara näkyvyys, ja paneutua selälleen silmäilemään tähtiä ja sputnikkeja. Siinä aika kuluu vaikka ei uni kohta silmään tulisikaan. Muisto voi jäädä pysyväksi. Eväät ja muut syötävät Vaeltava ritari on saanut kestää sään tuimuutta tuulien ja raekuuron muodossa. Muuten entistä pyörän polkemista, kylien kaupoista rinkilän ja makkarapötkyn ostoa, kirkonkylän kahviloista kahvia. Sadesäähän matkailija joutuu aina varautumaan. Rankkasadetta on syytä vetäytyä seuraamaan katseella ladon, maitolaiturin tai suuren kuusen katveesta, mutta tihkulla voi ajella kun päällä on öljykangastakki ja sydvesti. Sadeviitta antaa ilman kiertää allaan, mutta siihen tuuli voi tarttua vinhasti. Villainen paita antaa lämmön tuntua märkänäkin, eikä sarkahousuja syyskelillä voita mikään. Minä ajelin yli sillan, näin ladon, hiivin sinne, ja sen lattialla olevilla oljen pehkuilla keturoin viisi tuntia. Vilu ahdisti pahasti, mutta lienee siinä sentään tullut jokusen tuntia unikin. Yksi yö pahnoilla kuuluu jokaisen velon kesäretkeen. Sen voi viettää railakkaan illan jälkeen poliisin sviitissä, mutta ehkä kuitenkin mieluummin ladossa. Ladot alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, ainakin heinät ladossa. Jos kuitenkin löytää heinillä varustetun ladon, kannattaa yöpymistä kokeilla, eihän sitä tiedä vaikka ei olisikaan allerginen. Tuulen suhina, yölintujen laulu, kuun loiste ja kaikki villit tuoksut kilpailevat kyllä vuodevaatteiden ja lämpimän puuron kanssa viehätyksestä. Latoon kannattaa etsiytyä vasta illan hämärtyessä, ettei herätä turhaa huomiota. Joissakin ladoissa on sen verran väljät kulkuaukot, että pyöränkin saa suojaan, mutta kyllä se räystäänkin alla oleskelee. Ns. dinosaurusten munat eivät tyydytä yöpyjän tarpeita, ne ovat hiostavia ja huonosti suojaavia. Mutta perinteinen lato on tulossa majoituskäyttöön. Ainakin Jämingin matkailumaatila tarjoaa latoyöpymistä, joka on varsinkin Suolainen eväs on helteisellä kelillä tärkeää, sillä hiotessa voi menettää suolaa niin paljon, että jalat kramppaavat ja voimat vähenevät. Suolaiset keksit luontuvat välipalaksi siinä kuin makkara ja suolasilakatkin. Paria rinkeliä voi aina pitää taskussa ja pureskella sitä kuin mälliä. Se vie niin nälän kuin janonkin tunteen pitkäksi aikaa. Kahvilla ei ole ravinnon kannalta paljon annettavaa, virkeyttä se lisää ja estää joillakuilla päänsärkyä, mutta kahvitauot ovat tärkeitä. Niiden

7 7 aikana voi antaa jalkojen ja katseen levätä, maisemassa tai seuralaisessa. Ja sitten taas jaksaa polkea. Kinnulan kirkolla ruokalassa söin ensimmäisen ihmismäisen aterian ruokalassa, kalaa, munia, voita, leipää. Retkellä on syötävä paljon ja vahvasti, mutta mieluiten illalla, jolloin voi vetäytyä vatsan viereen maate. Olisi hyvä löytää yösija semmoisesta paikasta, missä voi käydä kunnolla syömässäkin. Lounasaikaan ei pidä ahtaa sisäänsä kovin rasvaista ruokaa, ettei saa ähkyä. Siinä menee helposti pilalle iltapäivän ajelut, kun joutuu ottamaan ruokalevon parhaaseen ajoaikaan. Pitkinä, kuumina kesäpäivinä saattaa pitkä lounas kylläkin olla paikallaan. Syötyäni voimallista, suolaista makkaraa sain ryystää joesta vettä ja siemaisin vielä kaupassa pari pulloa portteria, mutta yhä on halu saada nesteitä ruumiiseen. Kesähelteillä hikoaminen on voimallista. Veden juominen ei aina autakaan nestevajeeseen, vaan tarvitaan suolaisempaa juotavaa. Urheilujuomat eivät ole velolle sopivia, mutta pilsneri tai portteri ovat ravitsevia ja ruokaisia juomia, jotka vievät helteisenkin päivän janon.

8 8 Päivän mittaan saattaa kulua juotavaa useampi litra. Juomaa on hyvä olla käsillä koko ajan. Vanhan mallin mukaisia, ohjaustangon eteen kiinnitettäviä juomapullotelineitä ja korkkikorkillisia juomapulloja tuskin löytyy monen velon tarpeistosta. On tyydyttävä parhaaseen saatavilla olevaan substituuttiin. Edellisessä kappaleessa mainitut juotavat on pakattu niin klassiseen pakettiin, että sellaisen voi panna reppuunsa ja ottaa esiin julkisellakin paikalla, mutta jos joutuu tyytymään muovipulloon, pitää varoa, etteivät muut pääse näkemään vanhan velon sellaista käyttävän. Karttulan kirkonkylän majatalossa kävin syömässä voileipiä ja piimää ja ihailemassa sen naisihmisen pitkälti paljaita, nötreitä jalkoja. Tienvarret ruokaloissa on valinnanvaraa, on mäkkiä, rollssia ja rossoa. Mutta ne eivät veloa viehätä. Jos oven päällä lukee Bar Baari ollaan todennäköisesti lähestymässä kelvollista ruokapaikkaa, josta saa ravitsevia annoksia. Myös muutamat maatilamatkailuyrittäjät tarjoavat ruokaa, muillekin kuin yöpyjille, mutta valitettavan harvat. Sen sijaan joissakin perinnekylissä tai vastaavissa on tarjolla perinneruokaa perinneympäristössä. Tarjoilijan valitsee kukin mieleisekseen. Seura ja muut huvit Joku nainen huhuilee karjaansa järven toisella rannalla. Ja tuskainen kaipaus ja ikävä valtaa rintani, onea turvattomuuden tuntu, joka ei sovi maantien ritarille. Matkaseura on Vanhalle velolle hyväksi. Tasatahtia kulkevassa seurassa matkanteko sujuu toinen toistaan kannustaen. On hyvä jos toisella on työkalut ja toinen osaa niitä käyttää. Joskus voi olla paikallaan poiketa seurantalolla tai lavatansseissa vetreyttämässä reissussa rähjääntyneitä jalkojaan, varsinkin jos haluaa vaihtelua seuraansa tai on peräti yksin liikkeellä. Tutustuminen alkuasukkaisiin on helppoa kun ilmoittaa tulleensa pyörällä pitkän matkan takaa. Mainittakoon, että Kauhajoella järjestetään joka kesä pyöräilijöille omat tanssit, joissa pisimmältä tullut matkaaja palkitaan. Pyörän merkinantotorven olen ostanut ja uudet punasuiset sukat, ryypiskellyt torilla eräät kupit kahvia ja vetäissyt aina uudemman kerran savut Klubi-tupakasta. Tekisipä mieleni sanoa kuten Hööki-vainaja ennen: Perkele tämä on hauskaa! Jos mieliala pääsee laskemaan, kannattaa suoda itselleen jotakin ylimääräistä hyvää, antaa palkankorotus. Uusien vaatteiden ostamisen sijasta voi tyytyä myös pesemään vanhat. Monissa majataloissa on mahdollisuus pestä vaatteensa, jotka ehtivät kuivua yön aikana. Puhdas vaate pitää lämmintä paremmin, ja puhdas paita päällä on helpompi lähestyä alkuasukkaita eri tilanteissa. Erilaisten virvokkeiden nauttiminen on ollut yleistä pyöräilyn alkuaikoina niin kuin nykyäänkin. Tässäkin asiassa täytyy muistaa tyyli. Imukkeen käyttö tupakan kanssa on toivottavaa, ja näkäräisiä varten voi povessa pitää pläkkistä taskumattia. Pyörämatkailija kohtaa pian matkalle lähdettyään autuaallisen vapauden tunteen, jota täytyy aina välillä pysähtyä ihmettelemään. Nautinto on suuri, joskin on makuasia, millä sanoin sen tunteen kukin ilmaisee. Lainaukset: Pentti Haanpää: Muistiinmerkintöjä vuosilta Luettevaa: Raul Hellberg: Pyöräily A.I.Walli: Polkupyöräkäsikirja Juhani Tenhunen: Pyörämatkailijan Keskinen Suomi C.J.Gardberg Kaj Dahl: Kuninkaantie Pyöräreittioppaat ja -kartat: Pyöräilijän tiekartta 1: Fillari GT 1-6 1: Pyöräilijän kuninkaantie Museotiet ja sillat, Tielaitos Kangasalan rakennuskulttuuri 1-6, pyöräilykävely- ja hiihtoreitit

9 9 Ketjupolttaja Palokunnan juhlilla Sotien jälkeen ei paljon juhlilla käyty, ja jos joskus vähän käytiinkin ei paljon rällästetty. En minäkään muista paljon muuta kuin palokunnan juhlat, joita pidettiin Kirkkoharjulla näkötornin juurella. Ei minulla silloin ollut omaa pyörää enkä minä vielä osannut ajaakaan, eikä meillä ollut autoakaan. Sen takia me lähdettiin äidin ja naapurin Sannin kanssa pyörällä, kun isäkin oli töissä niin kuin oli kahtena sunnuntaina kolmesta. Äiti ajoi ja minä istuin peräritsillä. Pyörä oli sininen, siitä minä olen varma, ja ritsin reunat olivat lattaraudasta, joka painoi reisiäni. Pidä jalat levällään, äiti muistutti, ettei mene varpaat pinnan väliin. Minä puristin äidin vyötäröstä kiinni ja levitin jalkojani ja niin me ajettiin koko kaksi kilometriä kirkolle ja jätettiin pyörä koulun pihalle kuusiaidan katveeseen. Harjulle johti koulunpihalta kapea tie, jolta vielä poikettiin ja noustiin jyrkkää polkua mäen päälle. Näkötornin ympärillä oli iso nurmikenttä, josta näkyi kirkonkylään ja Kirkkojärvelle ja Vesijärvelle. Näkötorni oli hieno kivirakennus, ja sen alaosassa oli kahvila, jonka päällä oli terassi. Minua kiinnosti eniten Talikkalan Taitovoimistelijat ja Kokemäen Uuno. Niitä isä oli suositellut. Kyllä minä sentään suostuin odottaessa ottamaan mehua ja munkin. Katselin kun isot pojat ampuivat ilmakolla tauluun viiden metrin päästä, eivätkä silti osuneet aina nappiin. Ei ollut ketään tuttuja. Roikuin äidin helmoissa ja katselin mustapukuisia palomiehiä, joita tuntui olevan kosolti paikalla. Naapurin vintissä oli vanha VPK:n kypärä. Snellin Totti oli ollut ruiskumestari tai muu sellainen. Karin kanssa me aina kokeiltiin kypärää salaa. Ei sitä varmaan olisi muutoin saanutkaan kokeilla. Kokemäen Uuno esiintyi näkötornin terassilla. Se puhui sillä tavalla kummallisesti kuin Hilma ja Akseli radiossa, enkä minä siitä ymmärtänyt paljon mitään, mutta nauroin kyllä innokkaasti mukana. Talikkalan Taitovoimistelijat heittelivät sitten voltteja nurmikentällä ja tekivät ihmispyramideja ja kaikkea hienoa. Ennen vanhaan kaikki oli niin hienoa, kun ei ollut televisiosta nähnyt mitään vastaavaa. Ohjelman jälkeen alkoivat tanssit. Näkötornin vierellä oli tanssilava, jonka seinässä oli iso aukko ja siitä minä näin ensimmäistä kertaa tanssivia ihmisiä. Näky lumosi minut tyystin. Tummapukuiset miehet ja vaaleahameiset naiset kiersivät ympyrää ja pyörivät mennessään vellovassa rytmissä. Kurkin näkyykö tuttuja, isoveljeä, joka aina veti brylcreemiä hiuksiin tansseihin lähtiessään, tai naapurin Airia. Lavalla oli kuitenkin sen verran hämärää, ja hienoissa vaatteissaan kaikki näyttivät yhtä upeilta, etten tunnistanut ketään. Äiti ja Sanni eivät menneet tanssimaan. Piti lähteä kotia päin. Minä halusin vielä jäädä katsomaan tansseja. Sanni lupasi jäädä minun kanssani, pääsisin hänen ritsillään. Äiti menisi edeltä ruokaa laittamaan. Laskeuduimme pian Sannin kanssa käsi kädessä polkua alas koulun pihalle. Pyöriä oli pitkä rivi telineissä kuusiaidan katveessa. Sannin pyörä oli musta, ja siinä oli pyöreäreunainen ritsi. - Varo sitten, ettei jää jalat pinnojen väliin, Sanni muistutti. Ajelimme tienreunaa Esson ohi, Rekiälän mäkeä ylös. Vasemmalla oli valtava omenapuutarha, sitten peltoja. Hevonen oli siellä laitumella. Yhtäkkiä jalkaani nipisti ja minä kiljaisin. Sanni pysähtyi ja hätääntyi. Minä en oikein ymmärtänyt mitä oli tapahtunut, mutta Sanni näki, että jalkani on livahtanut pinnojen väliin. Kengän pohjassa oli pieni halkeama. Minulta pääsi parku, mutten minä oikein kovasti kehdannut parkua Sannin nähden. Katsoimme, että verta ei tule eikä luunpäitä pistä esiin sukasta. - Nyt pitää mennä äkkiä kotiin, Sanni sanoi. Minä nousin takaisin ritsille ja levitin jalkojani koko ajan niin levälleen kuin sain ja purin huulta ja nyyhkytin. Ei ollut pitkä enää, ja minä pääsin omaan sänkyyn ja sain läskisoosia ja perunaa eikä se jalka sitten enää kipeä ollutkaan.

10 10 Amatööri TUNTURIN KUNNOSTAMISEN YRITYS Kesäkuisena päivänä puhelin soi. Nimimerkki Amatööri, vastasin, reippaasti kuin aina. Soittaja oli tuttu urheiluvälinekauppias: Tässä on asiakas, joka kyselee entistäjää vanhalle polkupyörälleen - annanko puhelimen hänelle? Entistäjää! Huh! en osannut varoa. Harrastin kyllä vanhoja pyöriä, mutta en tuona hetkenä ajattelua. Voinhan keskustella. Mutta miten muka minä, joka koskaan en ollut entisöinyt mitään, voisin kunnostaa pyörän? Minua kiinnosti kuitenkin aivan liian paljon nähdä kyseinen pyörä. Hain Tunturin kotiini, ja kätkin sen saman tien pois silmistäni melkein kahdeksi kuukaudeksi. Vasta kun kaikki mahdolliset asialliset ja asiattomat syyt pitkittää homman alkamista oli käytetty, hain pyörän epätoivoisena esiin. Paineet kasvoivat, kunnes Vielä yksi hyvä tekosyy pitkittää alkamista: parin päivän saaristopyöräretki Turkuun. Mutta retkeltä saavuttuani, saatuani tuskin repun selästäni, tartuin hermostuneena asiaan. Tein arviointia pyörälle: niklaukset, maalit ja koristeraidat huonot, osin kehnot. Pedaalit, ohjaustanko ja valolaitteet jossain vaiheessa nuorennettu, joitain varusteita kokonaan puuttui. Mutka rungossa. Tekniikat, vanteet ja kurakaaret yllättävän hyvät. Merkki ja etulokasuojan päällä hyökkäävä hirvi sekä rungon vahvikekoristeet edustavat, jopa kiinnostavat. Aloin lämmetä asiaan. Kokosin tarpeelliseksi kuvittelemaani tavaraa: tarvikkeita ja työkaluja, rättejä, liuottimia, hiontavillaa, maalipurkkeja, pari roska-astiaa autoni peräkärryyn, mistä ne eivät ulko-olosuhteissakaan hukkuisi. Oikeastaan touhu alkoi tuntua kivalta. Lohdutin itseäni, että kun kylliksi venyttää alkamista, ei tule kupeksittua liikaa Tällöin en tiennyt edessä odottavasta. Kunnostin korjaamoa, tein telineen ripustuksille, varasin rasioita ja laatikoita irtoosille. Haeskelin vanhempaa mallia olevia varaosia: käytetyt renkaat (venäläiset!), valolaitteet, kädensijat, satulan, työkalulaukun, pumpun pidikkeineen, ketjunsuojan ja ketjut paikalle. Tosiuurastus alkaa Kaadoin vähän mallasjuomaa koneeseen päästäkseni sopivaan keskittymiskykyyn ja vireeseen. Rasvakoura en ole (muuten työ olisi jo tehty!) mutta en kai ihan saamatonkaan, todistelin itselleni. Ja olinhan toki käynyt joitain pyörävanhusten ystävien kursseja. Niin vihdoin käärin hihat ja ryhdyin purkamaan pyörää. Osoittautui, ettei pyörien pinnoituksia eikä takakappaa tarvinnut purkaa lainkaan, niin hyviä ne olivat. En ollut pahoillani asiasta. Muu kaikki meni osiksi etupyörän laakerointia, etuhaarukkaa ja keskiötä myöten. Kaikki varusteet, ruuvit ja nippelit liuottelin CRC:llä. Ensi kertaa eläessäni purin ja putsasin niin keskiön kuin ohjauslaakerinkin. Kiersin pedaalit auki. Pedaalit irtoavat samaan suuntaan, äkkiä ajatellen mielestäni kuitenkin väärään. Purkamisessa puunuija, piikki ja CRC olivat kova sana, parin lainaksi saamani erikoistyökalun lisäksi. Maalaus kriittinen vaihe Tuonkaltainen, ehkä 40-luvun lopulta oleva pyörä ymmärtääkseni säästetään tai pilataan se väärin tai oikein maalaamalla sekä asiaankuuluvia tai -kuulumattomia varusteita ja osia

11 11 lisäämällä. Oman projektini, 50-vuotislahjaksi tarkoitetun Tunturin, laatuvaatimuksia en kuitenkaan pysähtynyt miettimään. Panin tavoitteekseni, että pyörän pitäisi olla varustelultaan täydellinen, siisti ja makee sekä ehdottomasti ajokuntoinen. Pyörän runko ei suostunut suoristumaan. Korjauspinnasin ja oikaisin vanteet, parhaita pinnauskurssimme oppeja soveltaen. Mikä onni: takarattaan puolelta ei ollut pinnan pinnaa poikki. Raavin hikihatussa ja putsailin nesteillä rungon irto-osia ja suihkuttelin ne sitten ohuin kerroksin, saamani vinkin mukaisesti, kiiltomustiksi ja -valkeiksi spraymaaleilla. Kokeilin erilaisia raidoitustapoja; käsivaraisesti pensselillä osoittautui minun tapauksessani parhaaksi. Punaista ja keltaista ohutta Miranol-raitaa syntyi oman mielikuvitukseni mukaan, huolehtimalla siitä, että maali pensselin kärjessä oli sopivan notkeata. Raidoittamisen tarkkuus suoraan sanoen koetteli kärsivällisyyttä. Niklatut osat, onneksi, olin jo työtä alkaessani päättänyt hoitaa (vain) kunnon putsauksella. Miten joku toinen olisi tehnyt? Asentaminen, koeajo ja kuvaus Työtä vuorotta, melkein yötä päivää. Ei uskoisi, miten runsaasti noinkin yksinkertaisen oloinen kulkuväline voi viedä aikaa. Vihdoin kuitenkin pääsin kasausvaiheeseen, ja sekös olikin ei-rasvakourallekin! mieluisaa hommaa. Painoi vain ajatus, että Tunturia varrottiin jo naapurikylässä eräälle pihalle. Pyörän ajokunnon ainakin piti olla hyvä. Keskiö niin kireälle, ettei varmasti hölsky, sen olin oppinut napakurssilla. Samoin sen, että etusekä takapyörän laakerit ensin kireiksi mutta sitten hölläten kevyesti liukuviksi, ei hölskyviksi. Kaikissa vaiheissa itse ideoimastani asennuspukista ja roikkutelineestä sekä pinnauspukista oli suurta iloa. Ketjua rasvaan mieluummin liian vähän kuin paljon. Ohjaustanko, valolaitteet, kello, merkit, pumppu, kädensijat, ketjunsuoja, satula, työkalulaukku, takaritsi, lukko, kissansilmä, ja pedaalit kunnostettuina kiinni ei kun koeajolle! Pyörä osoittautui miellyttäväksi ajaa, mutta - vaikka ylitinkin kykyni kokonaisuus näytti sentään aika amatöörimäiseltä. Jälkeenpäin katsoen ainoa pyörästä ottamani valokuva näyttää kuitenkin vielä amatöörimäisemmältä. Jalkaa en pyörään asentanut. Valokuvaamiseen käytin kuitenkin vain pari minuuttia, kunnostamiseen normaalipäiviksi laskien 2 viikkoa, kolminkertaisesti ennalta kuvittelemani ajan! Jälkisanat ja pari huutomerkkiä päälle En saanut polkea projektiani asiakkaalle, vaan hän delegaatioineen saapui omakohtaisesti meille. Rouva totesi ensi näkemältä: Kädensijat ja työkalulaukku on vaihdettava! Kalpenin, mutta toisaalta mielistyinkin, sillä olinhan tietoisesti ja kokeillakseni kepillä jäätä sekä kotiin päin vetäen valinnut noihin paikkoihin vähän nuorempia, halpa-arvoisia, tekoaineisia, kirpputorilta löydettyjä osia. Vaihdoin osat parempiin. Sain korvaukseksi varusteluosista restaurantatasoisen hinnan ja työn osalta puolitoistakertaisen varusteluhinnan sen päälle. Lainasin uunimaalia, hopeata, pikkupurkillisen mahdollista fiksaamista vaativia kohtia varten. Ihastelimme yhdessä pyörää. Nuori ystävyytemme ei ole jälkikäteenkään kariutunut. Pelkään kuitenkin puhelinsoittoja. Sen elokuun alun yötäpäiväinen otti tosi koville. Minkäänlaiseen entistämiskilpaan en lähde!

12 12 Jahvetti Vanha pyörä on varma pyörä Mieko rupesin vuntsaamaan tätä polkupyörän kehitystä pikku pojast ast tähä päivää yli 70 vuotta. Meil kylä pojil ol ensimmäiset kulkupelit semmoset noin 2 m pitkät kepit jalkoi välis, ja reisii kohal ol poikittain patukat ohjaustankoina. Sit vaa senku pompoteltii ettee päi, kylhä sekkii jalkamiehen voitti. Sithä se tilanne muuttu huomattavast ko meilkii tul oikee polku pyörä. Miehä oon Kannakse poikii maapallon kolmannelt navalt Kivennavalt. Mei kyläs ol sotilaskomppania polkupyöräkomppania, sieltä isä hommas armeija pyörän. Silhä miekii opettelin ajamaa. Nythä miul on Jakuaari, on monta muutakii merkkii. Vanhoi mut ajokuntosii ovat. Kylhä nykyiset pyörät ovat vaikeita huollettavii ja korjattavii, mie en ainakaa pysty vaihteita korjaamaa en ees taka rengasta pysty paikkaamaa. Niin ko vanhan pyörän pystyy renkaan paikkaamaan vaikka nainenkii ja kettinkii rasvaa, ja taas männöö. Ja onhan se miellyttävää katseltavaakii ko naine aijaa oikeella naise pyöräl mis on verkko suojus ettei mää hameen helmat pinnoi vällii. Mie ostin vaimolle 1932 valmistetun turkulaisen naisten pyörän nimeltä Aino. 70 vuotta vanha mutta ajokunnossa oleva pyörä. - Ei nykyiset pyörät kestä 10 vuotta kauvvempaa. Jos sitäkää.

13 13 Pyöräpajalta Myydään Annan tai myyn pari projektipyörää (m/n) aloittelevalle harrastajalle. K. Lepo. puh./vast. (03) Armeijan polkupyörän ohjaustanko telineellä. Hinta 45mk. Puh Nahkainen kehyslaukku miesten pyörään 60mk. Puh Bakeliittiset ohjaustangon kädensijat heloineen. Hinta 50mk. Puh Beukeot merkkisen apumoottori-polkupyörän runko, ilman moottoria. Hinta 200mk. Puh Ostetaan Ostan vanhoja polkupyöräkuvastoja. Puh Luisevalle 180 cm maalaismiehelle sopiva kirkkohankkina 1950-luvun alkupuolelta. Ostan Ilmarinen-pyöränmerkin. Hyvistä hyvä hinta. K. Lepo. puh./vast. (03) Otetaan hoiviin Laatokan-karjalainen evakkopyörä m.-30. Kunnolla ei väliä, tarinalla on. K. Lepo. puh./vast. (03) Lainataan Laatupyörää (m/n) kokoontumisajoihin tai sop.muk. pitemmällekin reissulle. Oma vaateparsi suotava. K. Lepo. puh./vast. (03) Kysy osia Projekteihisi. Jotain käypää voi löytyä. K. Lepo. puh./vast. (03) Tarjotaan suojaa luvun pyöränraadoille (ei kunnostettavissa). Alkuperä miel. tiedossa. K. Lepo. puh./vast. (03)

14 14 Mikko Kylliäinen KONELIIKE OSKARI TUOMI Suomessa on ollut puolenkymmentä suurta pyörätehdasta, jotka ovat valmistaneet pyöränsä rungosta lähtien. Osalla tehtaista on ollut monta pyörämerkkiä, kuten Tampereella toimineella Kone ja Terä Oy:llä, jonka merkkejä olivat hyvin tunnetun Jaguarin lisäksi Peto ja Tammer. Suurten tehtaiden lisäksi Suomessa on toiminut lukuisia pienempiä pyöränkokoojia, jotka ostivat rungot ja monet muutkin osat valmiina. Jotkut kokoojat ovat tehneet vain muutamia kymmeniä pyöriä, toiset tuhansia. Kaikilla kokoojilla on kuitenkin ollut oma merkkinsä. Ruotsissa pyörämerkkejä on ollut yli 2000; Suomen pyörämerkkien määrästä ei ole arviota. Pikajalassa julkaistaan jatkossa artikkeleita suomalaisten pyöräliikkeiden ja pyörämerkkien historiasta. Suomen polkupyöräteollisuuden keskukseksi tuli 1900-luvun alkuvuosina Turku, jossa toimi kaksi vanhinta runkoja valmistavaa tehdasta: Suomen Polkupyörätehdas ja Konekauppa aloitti runkojen valmistuksen vuonna 1904 ja Rautateollisuusosuuskunta Pyrkijä vuonna Niiden lisäksi ennen maan itsenäistymistä Turussa ja sen ympäristössä toimi lähes kymmenen polkupyöriä mainostavaa liikettä. Yksi niistä oli Koneliike Oskari Tuomi. i Oskari Tuomi oli aloittanut liikemiesuransa 20-vuotiaana eri koneliikkeiden edustajana. Oman liiketoimintansa hän aloitti vuonna 1912 Loimaalla, jonne hän perusti koneliikkeen ja kolmea vuotta myöhemmin konepajan. Turkuun hän siirsi liikkeensä vuonna 1918, mutta jo aikaisemmin Turussa oli toiminut hänen sivuliikkeensä luvulla Oskari Tuomen koneliike sijaitsi Turun keskustassa Yliopistonkadulla. Oskari Tuomi harjoitti pyörien koontia, sillä liike ei koskaan valmistanut pyörien runkoja itse, vaan osti ne turkulaisilta polkupyörätehtailta tai Ruotsista. ii

15 15 Vanhin Oskari Tuomen pyörämerkeistä näyttää olleen Etevä. Vuonna 1925 hän mainosti pyöriään Turun Sanomissa: Etevä Extra polkupyörät ovat varustetut Bates kumeilla, kootut parhailla osilla ja ne myydään 12 kk takuulla. Tuomi näyttää ilmoittaneen ainakin Turun Sanomissa varsin harvoin; vuonna 1925 pyöräilykauden aikana ilmoituksia oli vain yksi. Edellisellä viikolla sitä vastoin Salon maanviljelyskauppa oli ilmoittanut myyvänsä hyviksi tunnettuja Etevä polkupyöriä. Ilmeisesti Tuomi pyrki jo varsin varhaisessa vaiheessa siihen, että hänen pyöriään myisivät jälleenmyyjät. Seuraavana vuonna Oskari Tuomi olikin tekemässä Suomen Polkupyöräkaupppiaiden Yhdistys ry:n perustamiseen johtanutta aloitetta polkupyörien tukkukaupan järjestäytymisestä. iii i Heikki Kuva, Kaksipyöräisten vuosisata. Jyväskylä 1988, s ii Suomen liikemiehiä II. Hämeenlinna 1930, s ; Kuva, s. 65; Turun Sanomat ; Osvald Hermanssonin haastattelu iii Turun Sanomat ; Turun Sanomat ; Kuva, s Oskari Tuomen tunnetuin pyörämerkki oli Etevä. Miksi neljä pyörämerkkiä 1930-luvulla Oskari Tuomen pyörämerkkejä olivat Etevä, Idrott, Aura ja Prins. Käytännössä Etevä ja Idrott olivat merkkiä lukuun ottamatta täysin samanlaisia, samoin vastaavasti Aura ja Prins. Ruotsinkielisiä merkkejä Idrott ja Prins tehtiin siksi, että niitä oli helpompi markkinoida ruotsinkielisiin saaristopitäjiin. iv Vuoden 1935 hinnaston mukaan Etevä ja Idrott on koottu mahdollisimman taatuista osista, vastaten parasta mitä nykyään on saatavissa. Aurasta ja Prinsistä todettiin: halvempi mutta silti taattu laatu. Etevää ja Idrottia erotti siis Auraan ja Prinsiin verrattuna

16 16 osien laatu: Etevässä ja Idrottissa oli Torpedon etu- ja takarummut, Aurassa ja Prinsissä Kometin; Etevä ja Idrott kulkivat Dunlopin renkain, Aurassa ja Prinsissä oli Suomen Kumin renkaat. Osien laatuero näkyi hinnassa siten, että miesten Etevä maksoi 1130 ja Aura 875 markkaa. v Etevää pidettiin Oskari Tuomen huippumerkkinä, ja se lienee edelleen tunnetuin Tuomen pyörämerkeistä. Tuomen myymistä merkeistä se ei ollut kuitenkaan kallein: ruotsalaisesta miesten Drott-pyörästä sai maksaa 1400 markkaa vuonna Turkulaisen Pyrkijän paras malli, Helsingin suurmessuilla samana vuonna laatukilpailun kultamitalin voittanut Pyrkijä Extra maksoi 1300 markkaa. Pyörien hinnat vuonna 1935 olivat tyypillisesti markkaa. vi Etevä sijoittui hinnaltaan keskivaiheille, mutta hintaansa nähden sitä pidettiin laadukkaana ja kestävänä pyöränä. Oskari Tuomi käytti 1930-luvulla pyörissään ruotsalaisia sekä kotimaisia Pyrkijän runkoja; 1930-luvulla Pyrkijä myikin pelkkiä runkoja enemmän kuin valmisti pyöriä omalla merkillään. Muiden suomalaisten pyöräliikkeiden tavoin Tuomi osti etu- ja takarummut ulkomailta, mutta kotimaisiakin osia käytettiin. Tuomen pyörämerkeissä ei kuitenkaan ollut juuri yhteisiä osia, vaan Etevässä oli selvästi kalliimmat osat kuin Aurassa. vii Pyöränosia tukuttain ja vähittäin Oskari Tuomi luovutti perustamansa konepajan vuonna 1921 veljelleen Wilholle luvulta alkaen Wilho Tuomen konepaja toimi Oskari Tuomen omistamassa kiinteistössä Turun Piispankadun ja Tehtaankadun kulmassa. Konepajan tuotteita, kuten lokasuojia, vanteita ja tavaratelineitä, myytiin WTK-merkillä. Wilho Tuomen valmistamia osia luonnollisesti käytettiin hänen veljensä pyörämerkeissä. Myös Tunturipyörän edeltäjä Turun Pyöräkellari, joka oli vuodesta 1933 samassa kiinteistössä vuokralla 800 neliömetrin tiloissa, käytti Wilho Tuomen vanteita ja lokasuojia pyörissään. ix WTK-pyöränosien markkinointi näyttää tapahtuneen Oskari Tuomen kautta; ilmoitusten mukaan WTK-pyöränosat tunnetaan laatuvalmisteina kautta maamme ja ulkomaillakin. Mainoslauseen maininta maineesta ulkomailla saattaa selittyä sillä, että Wilho Tuomi valmisti muun muassa vapaa- ja eturumpujen korjausosia sekä keskiön akseleita. Esimerkiksi Oskari Tuomen vuoden 1937 polkupyöräosahinnastossa on esitelty tarkoin mittapiirroksin 25 polkupyörän keskiön akselia erilaisiin runkoihin, kuten Victoria-, Oiva-, S.O.K.-, Skandia- ja Diamant-runkoihin sekä englantilaisiin kiilakeskiö- ja saksalaisiin kellokeskiörunkoihin. x Oskari Tuomi mainosti lumiketjuja painetulla esitteellä 1930-luvulla. Oskari Tuomi mainosti pyöriään Turun Sanomissa viii Oskari Tuomen pyöränosakauppa ei rajoittunut pelkästään omaan tai Wilho Tuomen tuotantoon. Vuoden 1937 hinnastossa luetellaan myyntiartikkeleita yli 60 otsikon alla. Polkupyörän osista myytiin muiden muassa ketjuja, ohjaintankoja, polkimia, runkoja, rumpuja ja satuloita. Päällysrenkaita hinnastossa oli yhdeksän erilaista ja sisäkumeja seitsemän. Pyörien oheisvarusteista myytiin kelloja, pumppuja, lahkeenpitimiä, laukkuja, lukkoja sekä etulokasuojaan kiinnitettäviä maskotteja. Pyörien korjausta varten hinnastossa oli myös työkaluja. Lumiketjujen myyntiä varten oli painettu erillinen esite, jolla markkinoitiin

17 17 kotimaisia patentoituja Narsku- ja Rouskulumiketjuja. Esitteen mukaan Narsku-ketjut olivat kolmen vuoden käyttökokemusten jälkeen osoittautuneet pahimmillakin iljannekeleillä täysin tarkoitustaan vastaaviksi. Rouskun puolestaan kerrottiin tarttuvan lujimpaankin pakkasjäähän. xi Konepajatyöt aloitetaan, pyöränkoonti loppuu 1930-luvun lopun myynnin perusteella Koneliike Oskari Tuomi oli Suomen 12. suurin pyöräalan tukkukauppias luvulla saavutetut polkupyöräkaupan ennätysvuodet päättyivät talvisotaan. Jatkosodan aikana maaseudulta käytiin kyselemässä polkupyöriä, mutta niitä ei ollut myytäväksi. Sitä vastoin työntekijöiden pyörät saattoivat vaihtua voihin tai läskiin. Sotien jälkeen varsinkin Etevä- ja Idrott-pyörien myynti oli vähäistä, sillä laadukkaita osia oli vaikeaa saada. Oskari Tuomi säilytti kuitenkin asemansa suurimpien tukkukauppiaiden joukossa edelleen. xii iv Osvald Hermanssonin haastattelu v Koneliike Oskari Tuomi, Polkupyörähinnasto n:o 35. Turku vi Koneliike Oskari Tuomi 1935; Osvald Hermanssonin haastattelu ; Ilmo Impivaara, Rautateollisuus Oy Pyrkijä Turku 1956, s. 141; Kuva, s vii Osvald Hermanssonin haastattelu ; Impivaara, s. 140; Koneliike Oskari Tuomi viii ix Suomen liikemiehiä II, s ; Osvald Hermanssonin haastattelu ; Kuva, s x Osvald Hermanssonin haastattelu ; Koneliike Oskari Tuomi, Polkupyöräosahinnasto v Turku xi Koneliike Oskari Tuomi xii Kuva, s. 181; Osvald Hermanssonin haastattelu Oskari Tuomi syntyi maanviljelijäperheeseen Kokemäellä vuonna Hän aloitti liikemiesuransa 20- vuotiaana edustamalla eri koneliikkeitä; vuonna 1912 hän perusti oman koneliikkeen, josta kasvoi yksi maan suurimmista polkupyöräalan tukkuliikkeistä. Oskari Tuomella oli liiketoimintansa ohella monia luottamustoimia turkulaisissa kaupan alan järjestöissä. Valtakunnallisesti hän vaikutti Suomen Polkupyörätukkukauppiaiden yhdistyksessä sen perustamisvuodesta 1926 alkaen yli 20 vuoden ajan. Kuva teoksesta Suomen liikemiehiä II (Hämeenlinna 1930).

18 luvulla pyöriensä rungot Norjasta Øglændiltä. xiv Oskari Tuomi kuoli 1950-luvulla, jolloin hänen yrityksensä jaettiin kahteen osaan: polkupyöräliike ja konepaja erkanivat toisistaan vuonna Polkupyöräliikkeen toiminta hiipui kuten pyöräalan kehitys 1960-luvulla yleensäkin. Vuonna 1966 pyöräliike siirtyi uusille omistajille suvun ulkopuolelle. Oskari Tuomen aloittama konepajatoiminta sitä vastoin jatkuu edelleen: tilauskonepaja Kone-Tuomi Oy työllistää noin 70 henkilöä. Yrityksen johdossa on kolmas polvi Tuomen sukua. xv Koneliike Oskari Tuomi myi viimeiset pyöränsä lähes 40 vuotta sitten. Aikanaan liike oli yksi maan suurimmista pyöräalan tukkukauppiaista, joka myös markkinoi pyöriään valtakunnallisesti: ilmoituksia oli monina vuosina esimerkiksi almanakoissa. Oskari Tuomen kokoamista pyöristä Etevä oli aikanaan yksi tunnetuimmista suomalaisista pyörämerkeistä. Etevä ja Idrott olivat käytännössä täysin samanlaiset pyörät merkkiä lukuun ottamatta. Sodanjälkeisessä Suomessa talous oli säännösteltyä, maata jälleenrakennettiin ja sotakorvauksia maksettiin. Tällöin Oskari Tuomi aloitti puuntyöstökoneiden valmistuksen luvun alussa hänen konepajansa ryhtyi tekemään alihankintatöitä paperi- ja selluteollisuudelle. Myöhemmin yritys luopui puuntyöstökoneiden valmistuksesta ja keskittyi tilauskonepajatöihin. xiii Konepajatöiden lisääntyessä polkupyöriäkin edelleen koottiin, mutta 1950-luvulla Etevämerkkisiä pyöriä ei enää tehty. Pyrkijän runkojen käyttö loppui vuoteen 1949 kestäneen säännöstelyn myötä. Koska runkojen valmistajat eivät enää olleet muutenkaan erityisen halukkaita myymään runkoja koontiliikkeille, Tuomi osti Kirjoituksen lähteinä käytetyt Koneliike Oskari Tuomen kuvastot ja hinnastot sisältyvät Reijo Lehtosen kokoelmiin. Lähteet: xiii Juha Vahe, Turun alueen teknistä historiaa Turku 1997, s ; Jyrki Tuomen haastattelu xiv Osvald Hermanssonin haastattelu ; Jyrki Tuomen haastattelu xv Jyrki Tuomen haastattelu ; Vahe, s Polje polje kyllä ketjua piisaa!!! Pikajalka toivottaa lukijoilleen Antoisaa Joulua ja Touhukasta Uutta Vuotta.

19 19 Satularepusta Tammerkoski-lehti 4/2001 keskittyy pyöräilyyn. Mainioiden juttujen joukossa on useita vanhoja veloja kiinnostavia tarinoita tunnetuista tamperelaisista pyörämiehistä. Juhani Hildén on kirjoittanut mm. kanttori Heikki Kuusniemestä ja kauppias Alfred Frestadiuksesta. Lehteä voi kysellä Tampere-seuran toimistosta Raatihuoneelta. 30mk, lapset 5 mk ja opiskelijat 10 mk. Osoite: Tekniikan museo, Viikintie 1, Helsinki. Nettivinkkinä esitellään tällä kertaa Sivun tarkoitus on rohkaista niitä, jotka haluavat kunnostaa vanhoja kilpapyöriä ja nauttia niistä. Tarkoituksena on helpottaa valmistajien tunnistamista, esitellä vanhoja valokuvia, esitellä merkkejä ja niiden historiaa. Sivuille saa tarjota omaa materiaalia. Sivuja pidetään säännöllisesti yllä. Kuvitus on hyvin korkealaatuista. Katsokaapa vaikka ruotsalaisia Crescentin mainoksia 1970-luvulta! Tekniikan museossa Helsingissä on esillä näyttely Kaksipyöräisten historia Suomessa - polkupyörästä moottoripyörään. Näyttelyssä esitetään polku- ja moottoripyörien historiaa ensimmäisistä ajopeleistä tämän päivän hienouksiin. Näyttely pyrkii pyörien ja valokuvien avulla antamaan monipuolisen kuvan kaksipyöräisten vaiheista Suomessa eri vuosikymmeninä. Näyttelyssä on 35 polkupyörää. Vanhemmasta päästä esillä on draisiini, isopyöräinen ketjuvetoinen naistenpyörä toissa vuosisadalta. Uudempia polkupyöriä esitellään vuosikymmenittäin; on 1930-luvun kulta-ajan pyöriä, luvun suosikkeja ja 1960-luvun Jopo. Esillä on myös moottoripyöriä. Näyttely on avoinna Aukioloajat: ti-su klo ja ke-su klo Pääsymaksut: aikuiset Heikki J. Hellman perusti vuonna 1905 Tampereelle konekaupan, josta on kasvanut nykyinen Helkama-yhtiöt. Juhlavuoden lähestyessä yritys on käynnistänyt historiateoksen kirjoitustyön. Helkaman polkupyörätuotannon vaiheistakin kertovan kirjan on määrä ilmestyä satavuotisjuhlavuonna Museovirasto lähetti vuoden 2000 syksyllä yli 200 yritykselle kyselyn, joka koski yritysten hallussa olevia historiallisesti kiinnostavaa aineistoa sisältäviä kokoelmia. Kyselystä käy ilmi, että Tunturipyörä Oy on lahjoittanut museoaineistonsa Turun maakuntamuseolle. Museo on samassa yhteydessä tallentanut myös muuta yrityksen historiaa.

20 20 Reijo Lehtonen YHTIÖ-POLKUPYÖRÄ Vanteet puuta, miehet rautaa, voisi sanoa tästä v hankitusta polkupyörästä. Pyörä on Turun Kone- ja kalustoliikkeen tuotantoa. Turkulaista pyörätuotantoa esitellään lehdessämme laajemmaltikin. Historiaa Tämän ajopelin historiasta on tallella sentään jotakin mielenkiintoista. Palatkaamme vuoteen 1915 ja Lahden kaupunkiin. Aika oli sen laatuista, että polkupyörä oli erittäin arvokas kapistus. Vasta noin 1920 paikkeilla se alkoi ilmestyä niin sanottuun hirsitalomaisemiin. Lahden kansanopistossa työskenteli puutarhurina tarkka ja tunnollinen herrasmies Uno Heikki Järvinen. Kävellessään asioilla kaupungissa, hän näki eräänä päivänä pyöräliikkeen ikkunassa tämän Yhtiö-merkkisen polkupyörän. Mentyään liikkeeseen sisälle tutustumaan lähemmin kaunottareen hänelle sanottiin, että heillä ei ole kuin tuo mallikappale, muta he laittavat tilaukseen samanlaisen. Tilauksesta oli jo kulunut useita viikkoja, kun herra Järvinen taas meni kysymään pyöräänsä. Myyjä sanoi, ettei se ollut vieläkään tullut, mutta osta tuo joka on ikkunalla. Näin tuli herra Järvisestä tämän Yhtiö-pyörän ensimmäien omistaja. Toinen oli hänen veljenpoikansa ja kolmas jutun kirjoittaja. Nykyisin pyörä on pyörämuseossani hyvässä tallessa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄT. Maanviljelyskauppa OY. Polkupyörät hinnasto 1938 VIIPURI. korkeimmatkin vaatimukset. Sortavala \ Hamina Lahti Lappeenranta Joensuu

POLKUPYÖRÄT. Maanviljelyskauppa OY. Polkupyörät hinnasto 1938 VIIPURI. korkeimmatkin vaatimukset. Sortavala \ Hamina Lahti Lappeenranta Joensuu POLKUPYÖRÄT 1938 Suomen teitä ja olosuhteita varten erikoisesti suunniteltu, täyttäen kukin omassa hintaluokassaan kaikissa suhteissa korkeimmatkin vaatimukset Polkupyörät hinnasto 1938 Maanviljelyskauppa

Lisätiedot

Maantiepyörän Asennusohjeet

Maantiepyörän Asennusohjeet n Asennusohjeet n Asennusohjeet I. Laatikon purkaminen 4 II. Etupyörän valmistelut 4 III. Etupyörän asennus 5 IV. Etupyörän kiinnitys haarukkaan 8 V. Ohjaustangon säätäminen 8 VI. Satulan asennus 9 VII.

Lisätiedot

Maanviljelyskauppa OY.

Maanviljelyskauppa OY. N:o 14 Maanviljelyskauppa OY VIIPURI POLKUPYÖRÄT Suomen teitä ja olosuhteita varten erikoisesti suunniteltu, täyttäen kukin omassa hintaluokassaan kaikissa suhteissa korkeimmatkin vaatimukset Kuva esittää

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HUSQVARNA POLKUPYÖRIÄ

HUSQVARNA POLKUPYÖRIÄ HUSQVARNA POLKUPYÖRIÄ SUOMEN MAANVILJELIJÄIN KAUPPA UV. TAMPERE PERUSTETTU 1897 PUHELIN SARJA 5420 SÄHKOQSOITE SMK l»jesiwmwaill Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy. Sähköos. SMK Tampere Perustettu 1897

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Maastopyörän Asennusohjeet

Maastopyörän Asennusohjeet n Asennusohjeet n asennusohjeet I. Laatikon purkaminen 4 II. Etupyörän valmistelut 4 III. Etupyörän asennus 5 IV. Etupyörän kiinnitys haarukkaan 8 V. Ohjaustangon säätäminen 9 VI. Satulan asennus 9 VII.

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN

Lisätiedot

LUETTELO K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER

LUETTELO K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER LUETTELO WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE 1.-HEIKINK. 98. HELSINKI PUHELIN 68-91. lulkaistessani luettelon Wanderer

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄHINNASTO. RAUTATEOLLISUUS Oy. PYRKIJÄ

POLKUPYÖRÄHINNASTO. RAUTATEOLLISUUS Oy. PYRKIJÄ POLKUPYÖRÄHINNASTO RAUTATEOLLISUUS Oy. PYRKIJÄ Polkupyörää ostaessanne kannattaa kyllä tarkoin harkita mikä merkki on edullisin ostaa. Teille tarjotaan kaikenlaista tavaraa muka ensiluokkaisena, mutia

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Polkupyörähinnasto. Turun kone- ja polkupyöräliike MAARIANKATU 8 TURKU PUHELIN 404

Polkupyörähinnasto. Turun kone- ja polkupyöräliike MAARIANKATU 8 TURKU PUHELIN 404 Polkupyörähinnasto Turun kone- ja polkupyöräliike MAARIANKATU 8 TURKU PUHELIN 404 POLKUPYORAHINNASTO TURUN KONE- JA POLKUPYÖRÄLIIKE MAARIANKATU 8 TURKU PUHELIN 404 V. TAKUUTODISTUS Täten takaamme YHTI

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄ HINNASTON:O 51.

POLKUPYÖRÄ HINNASTON:O 51. POLKUPYÖRÄ HINNASTON:O 51. N:o 51 1938 Suomen Koneliike Oy. HELSINKI Vllhonk. 9, Puh. 31020, 37 370, 39 060 Polkupyörien myyntiehdot: Polkupyörät toimitetaan vapaasti lähtöasemalle tai satamaan. Ostajan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄ HINNASTO. G. A. KARLSSON KONE- JA POLKUPYORÄLIIKE PUHELIN 398 HÄMEENLINNA

POLKUPYÖRÄ HINNASTO. G. A. KARLSSON KONE- JA POLKUPYORÄLIIKE PUHELIN 398 HÄMEENLINNA POLKUPYÖRÄ HINNASTO. G. A. KARLSSON KONE- JA POLKUPYORÄLIIKE HÄMEENLINNA PUHELIN 398 VALITKAA HYVÄ PYÖRÄ niin olette taloudellisesti tehneet hyvän valinnan. \Seuraavilla sivuilla olevat erikoisluettelot

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus.

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus. Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet Kuva: Jari Yli-Hietanen Muutamia pyöräsuunnistuksen erityisjuttuja Polkukuvaus, kertoo polun ajettavuuden Mitä yhtenäisempi viiva sitä nopeampi sitä on ajaa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Taljajousen ostaminen

Taljajousen ostaminen Taljajousen ostaminen SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi Versio 1.0 Ensimmäisen taljajousen ostaminen Onneksi olkoon päätöksestäsi aloittaa uusi, hieno harrastus! Toivomme sinun

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Sohvalle vai lenkille?

Sohvalle vai lenkille? Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4

Lisätiedot

TURUN KONE- JA POLKUPYÖRÄLIIKE TURKU. Maariankatu 8 404. Puhelin. Polkupyörien. nettohinnasto. sitoumuksetta. v. 1935

TURUN KONE- JA POLKUPYÖRÄLIIKE TURKU. Maariankatu 8 404. Puhelin. Polkupyörien. nettohinnasto. sitoumuksetta. v. 1935 Puhelin TURUN KONE- JA POLKUPYÖRÄLIIKE TURKU.. Maariankatu 8 404 Polkupyörien ja osien nettohinnasto sitoumuksetta v. 1935 Maariankatu Puhelin Turun Kone- ja Polkupyöräliike Turku. 8. 4 04 Polkupyörien

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Rihtausohje. J.Puhakka

Rihtausohje. J.Puhakka Rihtausohje Pyörän vanteen pinnoitus (rihtaus) on aikaa vievä toimenpide, joka vaatii kärsivällisyyttä tekijältään. Tässä on ohje, joka toivottavasti helpottaa osaltaan työn onnistumista. J.Puhakka 1 Pinnat

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot