Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen sekä Murakan kyläkaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen sekä Murakan kyläkaava"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA muutos ja osittainen sekä Murakan kyläkaava Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427

2

3 Kaavaselostus, luonnos 1 (50) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Suunnittelualue Kaavoitusmenettelyn vaiheet Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kaavan toteutus Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä sekä topografia Pintavedet Pohjavedet Kasvillisuus Eläimistö Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Maisema-alue ja maisemamaakunta Maisematyyppi Maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Muinaisjäännökset Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Liikenne Virkistysalueet ja reitit Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rantayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus, luonnos 2 (50) Kaavatyölle alussa asetetut tavoitteet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitusmenettelyn vaiheet Viranomaisten tavoitteet Osallisten tavoitteet Rantayleiskaavan valmisteluvaihe Tavoitteiden tarkentuminen Kaavoitusmenettelyn vaiheet Rantayleiskaavan kuvaus Kaavaratkaisu Yleistä Mitoitus Kaavaan tehdyt muutokset Asuminen ja loma-asuminen Matkailu Virkistys ja vesiliikenne Maa- ja metsätalous Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Liikenne Erityisalueet Rantayleiskaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin Rantayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Rantayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Rantayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Rantayleiskaavan vaikutukset Yleistä vaikutusten arvioinnista Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset Rantayleiskaavan toteutus Murakan kyläyleiskaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Kaavaselostus, luonnos 3 (50) Liitteet: muutosalueen luontoselvitys FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Lähteet ja tausta-aineisto: Aarrevaara Eeva, Uronen Carita, Vuorinen Tapani Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Päijät- Hämeen liitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Hämeen ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005. Nina Könönen. Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. (KUKUSE) Liikennevirasto Liikennemääräkartta Liikennevirasto Raskaan liikenteen liikennemääräkartta Liikennevirasto Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt RKY Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. toim. Anna-Riikka Vaden. Päijät-Hämeen liitto A Wager Henrik Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto A FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (44) 1 Tiivistelmä 1.1 Suunnittelualue Rantayleiskaavan muutoksen suunnittelun kohteena on Jääsjärven ranta-alueet. Suunnittelualueella ovat voimassa Jääsjärven rantayleiskaava (1998), Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005). Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen rajaus on osoitettu oheisessa kuvassa. Kaavamuutosalueella on noin 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa. Kuva 1. muutoksen aluerajaus.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (44) Kuva 2. Murakan oikeusvaikutuksettoman kyläyleiskaavan aluerajaus. Rantayleiskaavoituksen rinnalla Jääsjärven eteläosassa sijaitsevalle Murakan kyläalueelle laaditaan oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava. 1.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet muutos on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Yleisötilaisuus Rantayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Rantayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa Rantayleiskaavaluonnos nähtävillä Rantayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Rantayleiskaavaehdotus nähtävillä Rantayleiskaava kunnanhallituksessa Rantayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (44) 1.3 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella oleva vanhin rantayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta. Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat: erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen maanomistajien tasapuolinen kohtelu ranta-alueiden monipuolinen käyttö nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen yleinen virkistys ja suojelu Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa: loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m 2 pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m 2 maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600 m 2 Lisäksi tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen rakennusoikeudet. Rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia. Kyseeseen tulisivat tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja jotka sijoittuvat suotuisasti sekä liikenteellisesti että palveluihin nähden. Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei muuteta. Mitoituksessa mahdollisesti esiintyvät virheet voidaan korjata. Rantayleiskaavan muutoksesta syntyneet kulut voidaan periä maanomistajilta heille koituneen hyödyn suhteessa. Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon, Viaporin ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Ranta-asemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä puolustusvoimien asevarikon edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen toteuttamisen Kanteleenniemessä. Rantayleiskaavan muutoksella kumotaan osa alkuperäisestä Jääsjärven rantayleiskaavasta. Kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen. Alkuperäinen rantayleiskaava on laadittu aiemmin voimassa olleen rakennuslain aikana. muutos laaditaan niin, että se täyttää nykyisin voimassa

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (44) 1.4 Kaavan toteutus olevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä kaavoitusmenettelyn että kaavan sisällön osalta. Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet määritellään toiminnallisten tarpeiden perusteella. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä. Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja rakennuslupien myöntämisessä, mutta koska kyläkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia. Kaavoitusmenettelystä vastaa Hartolan kunta ja kaavan hyväksyy Hartolan kunnanvaltuusto. muutos on laadittu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. muutoksen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 :n perusteella. Kaava on laadittu aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista rantaalueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikat ja rakentamisalueiden aluevaraukset, joille rakennusten tulisi sijoittua, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta (1:10 000) johtuen rakennusten tarkempi sijoittelu määritellään yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyssä. Kaavassa on määritelty periaatteet rakennuspaikkojen koolle ja rakennusten sijoittumiselle. mukaisten rakennuspaikkojen toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (44) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Jääsjärvi sijaitsee keskellä Hartolan kuntaa. Kirkonkylä rajoittuu Jääsjärven länsirannalle. Rantayleiskaavamuutoksen alue käsittää Jääsjärven ranta-alueet Hartolan kunnan alueella. Pohjoisosassa Niemistenkylän rannat kuuluvat Joutsan kuntaan. Suunnittelualueella on 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa. Suunnittelualueella on rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokasta järviluontoa, joka edustaa monipuolisesti suomalaisen rantaluonnon eri tyyppejä. Nämä alueet sijaitsevat Jääsjärven itärannalla sekä saaristoalueella. Kotisalon saaressa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas kivikautinen kalmisto. 2.2 Luonnonympäristö Rantayleiskaavan muutostyötä varten on laadittu luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy), jonka maastotyöt suoritettiin kesällä 2013 ja raportti valmistui helmikuussa Kaavaselostuksen kappale 2.2 perustuu pääasiassa laadittuun luontoselvitykseen, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Luontoselvitykseen kuuluvat liitekartat 2a ja 2b uhanalaisista ja harvinaisista lajeista toimitetaan ainoastaan viranomaiskäyttöön Maa- ja kallioperä sekä topografia Pintavedet Pohjavedet Jääsjärven alueen kallioperä kuuluu osana svekofenniseen pääalueeseen, joka muodostui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Selvitysalueen kallioperä kuuluu Keski- Suomen granitoidikompleksiin, jonka laajuus on noin km². Selvitysalueen maaperä koostuu granodioriitistä, porfyyrisestä kalimaasälvästä, graniitista, kiilleliuskeesta, tonaliitista ja gabrosta. Selvitysalueen maaperä on pääasiassa moreenia, mutta myös hiekkaa, hienoa hietaa, savea, hieman hiesua ja kalliomaa-alueita sekä saraturvealueita löytyy. Maanpinnan muodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja sijoittuu keskimäärin noin metriä merenpinnan yläpuolelle (mmpy). Rannat ovat pääpiirteissään melko loivia. Jyrkemmin maa-alueet rajoittuvat vesialueisiin paikoilla, joilla maaperä on kalliota. Selvitysalue sijoittuu Kymijoen päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Sysmän reitin valuma-alueen Jääsjärven alueen lähialueelle. Jääsjärvi sijoittuu Sysmän reitin yläosiin. Sysmän reitille on ominaista lyhyiden virtavesijaksojen ja vaihtelevan kokoisten järvialtaiden vuorottelu. Suurimpia selkävesiä ovat järven eteläosassa Riihiluodonselkä ja Heposelkä, itäosassa Kanteleenselkä ja pohjoisosissa Nokanselkä. Järven länsiosiin sijoittuvat Kotisalonselkä sekä Lemminginselkä. Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan luokiteltu erinomaiseksi, mutta säännöstelyn vuoksi se on ekologiselta laadultaan vain hyvä. Selvitysalueen läheisyydessä on muutamia pohjavesialueita. Läntisimmiltä osiltaan selvitysalue sijoittuu Töllinmäenharju-Huiskanharjun pohjavesialueelle, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (I-luokka). Selvitysalueen länsireunan tuntumaan sijoittuu Hartolan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue. Alueen

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (44) Kasvillisuus eteläpuolelle jäävät Pohjola-Tainionvirran alueet sekä Sahansuo-Vaimolammen IIluokan pohjavesialueet. Selvitysalue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-suomen alueeseen, missä vallitsevat pääasiassa mustikkatyypin kangasmetsät. Alueen metsät ovat pääosin tehokkaassa metsätalouskäytössä ja ne ovat iältään melko nuoria. Varttuneempaa ja luonnontilaisempaa puustoa esiintyy runsaammin rantojensuojeluohjelman alueella. Järven rannoilla yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore, mustikkatyypin kangas. Kuivahkoa puolukkatyypin kangasta alueella on vähän ja kasvillisuustyyppi keskittyy karujen kallioalueiden läheisyyteen. Yleisin ranta-alueiden suotyyppi ovat suojaisiin lahdenpohjukoihin ja mataliin lahtiin syntynyt rantaluhta. Tyypillisimmin luhdat ovat suhteellisen laajoja järviruoko- ja saraluhtia, jotka alavilla rannoilla vaihettuvat pajuluhdiksi. Laajoja luhtaisia ranta-alueita on mm. Ruskealan ja Vehkalahden sekä Suojoensuun alueilla. Selvitysalueen saaret ovat selvästi rehevämpiä ja niillä esiintyy runsaammin lehtomaista kangasta sekä paikoin myös tuoreita lehtoja ja lehtokorpia. Myös metsäluhdat ovat saarten rannoilla yleisempiä. Vehkasalo Vehkasalon saaressa sijaitsee yhdeksän pienehköä luonnonsuojelualuetta. Saaren itäreuna ja eteläkärki kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Vähä-Vehkasalon alueella on laidunnettua metsälaidunta, jolla on kasvillisuus- (perinnebiotooppi) ja maisemaarvoja. Saarella esiintyvät pääkasvupaikkatyypit ovat tuore mustikkatyypin kangas sekä lehtomainen käenkaali-mustikkatyypin kangas. Saaren luonnonsuojelualueilla esiintyy myös tuoretta lehtoa ja lehtokorpea. Kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita esiintyy vain vähän ja ne keskittyvät Hulkonniemen, Kulonpalon ja Korkeimman alueille. Alueella on metsälain 10 :n mukaisia vähätuottoisia kallioalueita, jotka ovat paikallisen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Rannat ovat pääpiirteissään melko karuja ja paikoin erittäin kivikkoisia. Hirtesalo Hirtesalo sijoittuu Vehkasalon pohjoispuolelle. Saareen sijoittuu kahdeksan yksityistä luonnonsuojelualuetta, joista osa on suojeltu ns. luontotyyppipäätöksellä eli alueilla esiintyy erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä. Hirtesalon rantametsien yleisin kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas ja saari on yleisilmeeltään hyvin rehevä. Lehtipuustoa esiintyy runsaasti ja rantojen valtapuina ovat monin paikoin raudus- ja hieskoivu, harmaaleppä ja tervaleppä. Saaren keskiosat ovat kuusivaltaisempia mustikkatyypin tuoreita kankaita. Vanhoja peltoja on paikoin istutettu koivulle. Luonnonarvoiltaan monimuotoista rantametsää esiintyy rakentamattomilla alueilla saaren koillis- ja erityisesti lounaisosissa. Hirtesalossa on tavattu luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitetun pesäjuuren (Neottia nidus-avis) kasvupaikka. Saaren eteläkärki on monimuotoista ja paikoin lahopuurikasta metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (44) Kotisalo Saaren kaakkoisosaan sijoittuu Kotisalon lehdon Natura-alue, joka on myös suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena. Alue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Kotisalon pohjois- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Kotisalon metsien pääkasvupaikkatyypit ovat tuore ja lehtomainen kangas. Saaren pohjoisosiin on tehty hyvin laajoja avohakkuita. Keskiosissa on varttuvaa, lehtomaista kuusikangasmetsää. Tuoretta lehtoa sekä lehtokorpea esiintyy Kotisalon lehdon luonnonsuojelu- ja Natura-alueella sekä saaren lounaisrantaa reunustavalla, koivu- ja tervaleppävaltaisella metsäalueella. Ohrasaari Ohrasaaressa on kolme yksityistä luontotyyppipäätöksellä suojeltua luonnonsuojelualuetta. Pääkasvupaikkatyyppi on tuore kuusi- ja kuusisekakangas. Luonnonsuojelualueilla esiintyy myös tuoretta lehtoa. Saaren keskiosissa on pieni peltoalue. Saareen johtavan pengertien yhteydessä on ruovikkoluhtaa sekä suojaisia lahdelmia, joissa havaittiin runsaasti luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorentoa. Myös saaren itä- ja etelärannalla on lajille soveltuvaa elinympäristöä. Itärannalla levittäytyy laaja ruovikkoluhta, jonka yllä kierteli ravinnonhaussa useita törmäpääskyjä (VU, vaarantunut). Urrion- ja Lehtisensaaret sekä Lammassalo Urrion- ja lehtisensaaret sekä Lammassalo sijoittuvat hyvin tiiviisti toistensa tuntumaan Vehkasalon ja Kotisalon saarten eteläpuolelle. Saarien välisillä alueilla on avoluhtia sekä suojaisia lahdelmia, jotka sopivat mm. lummelampikorennon (luontodirektiivin liite IV(a)) elinalueiksi vaikka lajia ei kartoituksissa havaittu. Urrionsaaren eteläpuolisko ja Lehtisensaaren itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Urrionsaaren keskiosiin sijoittuu vanha Urrion tila, jonka ympäristössä on säilynyt avoimena entisiä peltoalueita. Muutoin saari on metsäinen. Lehtisensaaren keskiosissa vanhat peltoalueet ovat kasvamassa umpeen. Metsäalueet ovat hyvin reheviä ja kasvupaikkatyyppi vaihtelee mosaiikkimaisesti. Alueella esiintyy lehtomaista kangasmetsää, tuoretta kuusikangasta ja metsäluhtaa. Lammassalo on pääosin harvennettua, tuoretta kuusi- ja mäntykangasta. Nautsalo Nautsalon saaresta suurin osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jonka alueella metsät ovat melko yhtenäisiä ja luonnontilaltaan muuta saarta edustavampia. Suojeluohjelman ulkopuolisella osalla metsiä on käsitelty voimakkaammin ja ne ovat iältään nuorempia. Metsät ovat saaren keskiosissa tuoretta kuusi-sekakangasmetsää. Saaren pohjoisosissa, Martinsaaren eteläpuoleisella lahdelmalla kasvaa kelluslehtistä kasvillisuutta ja lahdelma soveltuu luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorennon elinalueeksi vaikkei lajia kartoituksissa tavattu. Nautsalon eteläkärki sekä lintujenharju ovat hyvin alavaa aluetta. Puusto on nuorta ja lehtipuuvaltaista; harmaa- ja tervaleppää sekä hies- ja rauduskoivua. Saaren eteläkärkeen sijoittuu luotoja, joilla pesii ja ruokailee monipuolisesti eri lintulajeja (mm. kalatiira, kalalokki, laulujoutsen, harmaalokki ja isokoskelo). Lintujensaaren väliin jäävä salmi on lummelampikorennon (luontodir. IV(a)) elinaluetta.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (44) Eläimistö Alueen eläimistöä ja linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin yleisiin havaintoihin. Alueella esiintyvän nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan Päijät-Hämeen alueelle tyypillistä talousmetsien ja rantojen lajistoa. Maastokartoitusten yhteydessä nisäkäshavaintoja tehtiin ainoastaan hirvestä, rusakosta ja oravasta. Lähtötietojen perusteella tavanomaisista riistalajeista alueella esiintyvät myös mm. kettu, metsäjänis metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Hirtesalon alueella on esiintynyt liito-oravaa (VU, luontodirektiivin liite IV(a)). Jääsjärvi on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli FINIBA -alueeksi (Finnish Important Bird Areas), sillä alueella esiintyvä linnusto on hyvin monipuolinen ja runsas. Jääsjärvi tarjoaa runsaasti erityyppisiä pesimäympäristöjä eri lintulajeille. Alueella viihtyvät niin kirkasvetisiä, karuja järviä suosivat lajit kuin rehevien ruovikkorantojenkin lajit. Järven linnustollisesti arvokkain alue on Lemminginselän- Ohrasaaren kivikkoinen ja runsassaarinen alue, jossa pesii lähes kolmannes järven vesi- ja lokkilinnustosta (PHLTY 2014). Saarien ja rantojen metsälintulajisto on melko tavanomaista kuivien, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden pesimälajistoa. Jääsjärven vesialueelta voidaan erottaa useita linnustollisesti arvokkaita alueita, joilla pesii silmälläpidettävää ja uhanalaista lintulajistoa. Laajoilla ruovikkoluhdilla pesii taantuneita sorsalintulajeja. Luhdilla pesivät myös useat Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit. Vesialueelle sijoittuu linnuston kannalta tärkeitä luotoja ja luotoryhmiä, joilla pesivät runsaina esiintyvien kala- ja harmaalokkien ohella mm. selkälokki (VU), naurulokki (NT), pikkulokki (lintudirektiivi liite I) ja kalatiira (lintudirektiivi liite I). Kartoituksissa selvitysalueella tehtiin yli viisikymmentä havaintoa uhanalaiseksi luokitellusta selkälokista. Selkälokin kannalta merkittävin pesimäalue sijoittui kesällä 2013 Vehkasalon luoteisrannalle, Pirtinniemen ja Pääsaarten väliselle alueelle, missä havaittiin 5-10 pesivää selkälokkiparia. Osa Jääsjärvellä pesivistä lintulajeista kuuluu niin sanottuihin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Vastuulajit eivät välttämättä ole uhanalaisia eikä vastuulajeilla ole välttämättä lainsäädännössä määriteltyä asemaa (Ympäristöhallinto 2013). Selvityksessä ei erikseen inventoitu selkärangattomia eläinlajeja eikä alueelta ole lähtötietojen perusteella tiedossa uhanalaisten selkärangattomien havaintoja. Selvitysalueen läheisyydestä (Niemistönselän länsirannoilla) on 2000-luvulta tiedossa silmälläpidettävän (NT) räpyläsarahitukoin esiintymiä. Lajista ei tehty havaintoja maastokäyntien yhteydessä. Hartolan keskustan läheisyydessä, Riihiluodonselän länsirannalla on 2000-luvulla havaittu luontodirektiivin liiteeseen IV(a) kuuluvaa täplälampikorentoa (SYKE 2013). Maastotöiden yhteydessä havaittiin useita lummelampikorennon (luontodirektiivi liite IV(a)) esiintymisalueita. Todettujen elinalueiden lisäksi selvitysalueelle sijoittuu runsaasti muita soveltuvia elinympäristöjä, mistä lajia ei kuitenkaan luontotyyppikartoituksen yhteydessä havaittu.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (44) Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit Selvitysalueella uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintyminen keskittyy Natura-, luonnonsuojelu- sekä rantojensuojeluohjelman alueille sijoittuville metsäalueille sekä muille arvokkaille luontokohteille, jotka on esitetty kohdassa Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kelta-apila Paunikko Selkälokki Punasotka Törmäpääsky Pohjanmasmalo Räpyläsarahitukoi Ketoneilikka Kuhankeittäjä Rantasipi Isokoskelo Tukkakoskelo Metso Sirittäjä Naurulokki Kalasääski Kelta-apila Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lummelampikorento Täplälampikorento Liito-orava Lintudirektiivin liitteen I lajit Metso Kalasääski Palokärki Pyy Kuikka Laulujoutsen Kaulushaikara Ruskosuohaukka Kalatiira Pikkulokki Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelle sijoittuu yksi Natura-alue sekä useita luonnonsuojelualueita. Selvitysalueen keski- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Koko Jääsjärvin on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (FINIBA). Selvitysalueelle sijoittuvien

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (44) Natura 2000-alueet, luonnonsuojelualueet sekä suojeluohjelmien kohteet on esitetty kuvassa Kuva 3. Kuva 3 Selvitysalueelle sijoittuvat Natura-, luonnonsuojelu- ja suojeluohjelmien alueet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kotisalon lehdon Natura 2000-alue o Maankäyttösuositus: SL Kansallisesti arvokkaat kohteet Jääsjärven FINIBA alue o Maankäyttösuositus: - Jääsjärven rantojensuojeluohjelman alue o Maankäyttösuositus: SL Luonnonsuojelualueet o Maankäyttösuositus: SL Luhtarannat, joilla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) korentojen elinalueita o Maankäyttösuositus: luo-2 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Selkälokin pesimäluodot o Maankäyttösuositus: MY/luo-3

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (44) Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut arvokkaat lintujen pesimäluodot o Maankäyttösuositus: MY/luo-3 Jääsjärven luhtarannat o Maankäyttösuositus: MY/luo-1 Hirtessalon koillisrannan metsä o Maankäyttösuositus: luo-1 Hirtessalon etelärannan metsäluhta o Maankäyttösuositus: luo-1 Hirtessalon lounaisranta o Maankäyttösuositus: luo-1 Kinastenojan puronvarsi ja rämeikkö o Maankäyttösuositus: luo-1 Kotisalon rantametsä o Maankäyttösuositus: luo-1 Lehtisensaaren metsät o Maankäyttösuositus: MY/luo-1 Uitonniemen metsäluhta o Maankäyttösuositus: luo-1 Jääsjärven kalliorannat o Maankäyttösuositus: luo-1 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Vähä-Vehkasalon kulttuuri/perinnemaisemat o Maankäyttösuositus: pm Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat o Maankäyttösuositus: km 2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Jääsjärvi on maisemakuvaltaan hyvin monimuotoinen. Aluetta luonnehtii hyvin rikkonainen rantaviiva sekä lukuisat saaret, luodot ja karit. Alueen pohjoisosat ovat maanpinnanmuodoiltaan tasaisempia moreeni- ja hiekkamaita ja eteläosissa maisema on pienipiirteisempää. Rannat ovat pääosin metsäisiä ja maisemakuvaltaan melko sulkeutuneita. Rantametsät ovat lehtipuuvaltaisia ja iältään pääosin nuoria ja tiheitä. Avoimempia ranta-alueita on Yölinnun alueella, jossa avautuu kumpuileva ja kaunis peltomaisema. Pienempiä peltoalueita esiintyy Rautarannansalmen ja Suursyvän- Korpelansalmen rannoilla. ( muutosalueen luontoselvitys. FCG 2014.)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (44) Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueesta. Jääsjärven rantayleiskaava-alueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella ja Murakan kyläyleiskaava-alueen rajaus keltaisella Maisema-alue ja maisemamaakunta Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunta on keskeinen osa Järvi-Suomea. Se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, jonka keskusjärvi on yli 120 kilometrin pituinen Päijänne. Osa Hartolasta kuuluu Päijänteen vuoriseutuun, jossa maisemat ovat jylhiä. Suurin osa Hartolasta kuuluu Puulan mäkiseutuun, jonka luonto on pikkupiirteiseen vaihtelevaa. Seudun huomattavin harjuasutus on Joutsan-Hartolan harjulla. (Aarrevaara et al )

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (44) Maisematyyppi Maisemarakenne Ympäristöministeriön asettaman maisema-aluetyöryhmän laatima maisemamaakuntajako (1993) luokittelee Päijät-Hämeen kuuluvaksi kolmeen maisemamaakuntaan: Eteläiseen rantamaahan, Hämeen viljely- ja järvimaahan ja Itäiseen Järvi-Suomeen. Maisemamaakunnat on jaettu edelleen maisemaseutuihin. Hartola kuuluu Itäiseen Järvi-Suomeen ja Lounais-Savon järviseutuun. Itäinen Järvi- Suomi on järvien, metsien ja haja-asutuksen mosaiikkia. Vesistöt ovat Itäisen Järvi- Suomen suurin rikkaus, alueella on lukuisia sokkeloisia järviä ja vesireittejä. Kallioperä on geologiselta iältään vanha ja kulunut vuoriston tasainen pohja eli peneplaani, jota rikkovat monet pääosin luode-kaakkosuuntaiset ruhjeet. Moreenit, etenkin drumliinikentät peittävät suurelta osin kallioperän. Maaperä on melko karua ja metsät ovat pääosin mustikkatyypin kuusikoita ja puolukkatyypin mäntykankaita. Soita tällä alueella on erittäin vähän. (Aarrevaara et al ) Päijät-Hämeen maisemaselvityksessä on tarkennettu Ympäristöministeriön vuonna 1993 laatimaa valtakunnallista maisemamaakuntajakoa määrittelemällä ja rajaamalla Päijät-Hämeen maakunnalliset maisematyypit. Hartola kuuluu Sysmän-Hartolan viljelyseutuun ja Heinolan järviseutuun. (Aarrevaara et al ) Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu länsiosistaan Sysmän-Hartolan viljelyseutu alueelle. Sysmän Hartolan viljelyseudun maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallioja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat suurelta osin savipohjaisia ja muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselkien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet. Kaksi koillisesta lounaaseen kulkevaa harjujaksoa ovat merkittäviä maankäytön ja maiseman kannalta. Tiestö seurailee viljelymaisemien laitoja, mikä lisää vaikutelmaa avomaisemien osuudesta ja topografian maltillisuudesta. (Aarrevaara et al ) Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu itäosistaan Heinolan järviseutu -alueelle. Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta moreenista. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Jääsjärvi on yksi alueen päävesistöistä. (Aarrevaara et al ) Hartolan maisemarakenne koostuu melko vähistä elementeistä. Sen perustekijöitä ovat Jääsjärvi ja muut vesistöt, kirkonkylän kautta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma, jonka tuntumaan aktiivinen maankäyttö on suurelta osin keskittynyt, sekä harvaanasutut vesistöjen halkomat metsäselänteet. (Aarrevaara et al )

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (44) Kuva 5. Hartolan maisemarakenne (Aarrevaara et al. 2006). Jääsjärven rantayleiskaava sijoittuu kuvan alueille 1, 2 ja 3. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 1: Kunnan halki kulkee melko laajaksi levinnyt harjumuodostuma, jonka liepeet on raivattu avomaisemiksi. Kirkonkylä on syntynyt harjun ja vesistöjen muodostamaan solmukohtaan. Myös päätiestö ja kyläasutus seurailevat harjumuotoa. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 2: Harjun itäosat ovat tasoittuneet ja maasto on soistunutta, harvaanasuttua metsämaata. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 3: Jääsjärvestä etelään levittäytyy metsäisestä moreenimaasta ja vesistöistä koostuva maisematyyppi. Maastomuodot ovat pienimittakaavaisia, yleisilme on melko loivapiirteinen. Hallitsevia ovat metsämaisemat, pieniä peltoalueita on tiestön varressa ja kooltaan pienten kyläalueiden ympärillä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallinen inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY 2009), on valtioneuvoston päätöksellä otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

LOUHIVESI- YÖVESI RANTAYLEISKAAVAN LAAJEN- NUS / Ristiina Toijola) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LOUHIVESI- YÖVESI RANTAYLEISKAAVAN LAAJEN- NUS / Ristiina Toijola) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli puh. 044 794 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi LOUHIVESI- YÖVESI RANTAYLEISKAAVAN LAAJEN- NUS /

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA SYSMÄ RAPALA TILAT KUUSIKKO RN:o 1:233, KOIVIKKO RN:o 1:234 JA HEVOSHIEKKA RN:o 1:235 ISO SÄRKIJÄRVI PÄIJÄNNE HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.9.2014 1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2011

KAAVOITUSKATSAUS 2011 SYSMÄN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2011 Ilolan kartanopuistoa, foto: Suvi Nirkko SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus Kaavoitusviranomainen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI. Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI. Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa 581-893-1-1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.10.2009

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21428 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA RIIHINIEMEN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Hossan rantaosayleiskaavan muutos

Hossan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Leskinen Timo 1 (6) 12.6.2017 SUOMUSSALMEN KUNTA Hossan rantaosayleiskaavan muutos 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Seitap Oy Rovaniemi Jokilammen ranta-asemakaava. ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila

Seitap Oy Rovaniemi Jokilammen ranta-asemakaava. ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila Seitap Oy Rovaniemi 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila 698-401-35-6 SEITAP OY 2011-2016 Seitap Oy Rovaniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 5 3 LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Mäntyharjun kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE Kaavaselostus, luonnos Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

Kirkonkylän asemakaavan laajennus TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

LOPPI, OJAJÄRVI, ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

LOPPI, OJAJÄRVI, ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) LOPPI, OJAJÄRVI, ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA SYSMÄ RAPALA Kuusikko 781-413-1-233 ja Koivikko 781-413-1-234 sekä osa tilasta Hevoshiekka 781-413-1-235 ISO SÄRKIJÄRVI PÄIJÄNNE HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Seivalan ranta-asemakaava

Seivalan ranta-asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ANNIKKI SEIVALA Seivalan ranta-asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621 1 (8) Sisällysluettelo Seivalan ranta-asemakaava... 2 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot