Pirkanmaan kotiseutuoppi. Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan kotiseutuoppi. Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen 5. 8. luokat: luvut 1-2"

Transkriptio

1 Pirkanmaan kotiseutuoppi Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

2 Pirkanmaa-tietoutta lukio- ja perusasteen kotiseutuopetukseen Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2 KP/

3 Sisällysluettelo 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun - Pirkanmaan historia - Historian varhaisvaiheet - Asutuksen alku luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa - Pirkanmaa luvuilla: Talonpoikainen Pirkanmaa Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat 1.2. Teollistumisen vaiheista - Teollistumisen varhaisaiheet - Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin - Ensimmäiset koulut 1800-luvulla - Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä 2. Yleistietoa Pirkanmaasta - Yleistietoa - Pirkanmaan profiili - Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia - Pirkanmaan maakuntatunnukset 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot 3.2. Aluerakenne ja yhteydet 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne 3.4. Koulutus 4. Pirkanmaa Euroopan Unionissa 4.1. Alueiden Eurooppa 4.2. Maakuntahallinto Suomessa 4.3. Euroopan Unionin alueiden komitean toiminta 4.4. Aluepolitiikka ja rakennerahastot PIRKANMAAN VISIO 2025 KP/

4 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaan historia Pirkanmaalla on oma historiansa, vieläpä varsin pitkä, sillä alueella asuttiin jo silloin, kun Helsingin ja Turun seudut olivat syvällä veden alla. Maakunnasta on mm. löydetty maailman vanhimpia eloperäisiä jäänteitä, Aitoniemen hiilipussit. Pirkanmaa on näytellyt maamme historiassa merkittävää osaa. Pirkkalaisten eräretket ulottuivat Lapin rajoille asti. Pirkkalan, Sastamalan ja Kyrön suurpitäjät vaikuttivat laajalti jo luvulta lähtien. Talonpojat nousivat nuijasotana tunnettuun kapinaan kruunua vastaan. Talonpoikainen maakunta ylläpiti myöhemmin ruotulaitosta ja kasvatti elinvoimaansa 1800-luvulla. Talojen nuoremmat pojat siirtyivät torppareiksi, viljelyalueet laajenivat. Osa muutti työn perässä kaupunkiin. Pirkanmaan teollistuminen 1800-luvulla on osa Suomen teollistumisenhistoriaa. Maamme itsenäistyminen kosketti kipeästi maakuntaa, sillä vuoden 1918 päätaistelu käytiin Tampereella. Talvi- ja jatkosodissa maakunta oli sotatarviketeollisuuden keskuksia ja sotien jälkeinen jälleenrakennus elvytti alueen vahvaan kasvuun. Viime vuosikymmenien teollisuuden rakennemuutos on ollut yksi rajuimmista maassamme. Saman aikaisesti on maakuntaan syntynyt maamme toiseksi merkittävin koulutuskeskittymä kahden tiedekorkeakoulun, kolmen ammattikorkeakoulun ja useiden oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten resurssein. Elinkeinoelämä jatkaa muuttuneena, mutta elinvoimaisena. Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuus. KP/

5 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Historian varhaisvaiheet Pirkanmaan kallioperää pidetään Euroopan vanhimpana. Tampereen Aitoniemestä on rantakallioista löydetty ohutkuorisia hiilipusseja, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin eloperäisiin jäänteisiin. Niiden iäksi lasketaan kaksi miljardia vuotta. Viimeinen jääkausi pyyhkäisi pois suurimman osan aikaisemmista irrallisista maalajeista, hioi kallioita ja jätti jälkeensä korkeita soraharjuja. Pirkanmaan suurin harjujono ulottuu Pälkäneen Syrjänharjusta Kangasalan Vehoniemen ja Tampereen Pyynikin kautta Hämeenkyrön Mahnalanharjuun. Toinen suuri harjujono kulkee Ikaalisten Hämeenkankaasta Näsijärven poikki lähelle Vilppulaa. Tammerkosken synty tapahtui noin 6300 vuotta sitten, mutta arviointivaikeuksien vuoksi ajoituksessa saattaa olla jopa satojen vuosien virhe. Kallioperä, jääkauden jäljet ja maan kohoaminen määräävät yhä elämää Pirkanmaalla. Olennaisinta on alueen jakautuminen kolmeen tai neljään maisematyyppiin: viljelysseutuun, järvialueeseen ja ylämaahan. KP/

6 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Asutuksen alku Pirkanmaalta on löydetty yli 200 kivikautista (vv ekr.) asuinpaikkaa. Pirkanmaan väestö saattoi enimmillään olla silloin ehkä parisataa henkeä. Nykyisen Tampereen Takahuhdin alueella on käynyt ihmisiä jo lähes 9000 vuotta sitten. Pitkäaikaisin tunnettu kivikautinen asutus oli Kangasalan Sarsassa, jossa on ilmeisesti asuttu jo noin 8000 vuotta sitten. Suuri muutos tapahtui pronssikauden alussa joskus vuoden 1300 ekr. jälkeen, jolloin siirryttiin pyyntitaloudesta maanviljelystalouteen. Riistanpyyntiä harjoitettiin toki edelleen, mutta vuosisatojen kuluessa sen rinnalle ja vähitellen ohikin nousivat maanviljelys ja karjanhoito. Pirkanmaan harvoista pronssilöydöistä huomattavin on Luopioisten Evinsalosta löydetty tikari, joka lienee koko Suomen vanhin tunnettu pronssiesine. Samalta ajalta on Sarsasta löydetty tekstiilikeramiikkaa, joka osoittaa Sarsan asukkailla olleen edelleen kiinteät yhteydet Venäjän suuntaan. Erämaaseuduilla talot pysyivät aluksi yksinäisinä, mutta rintamailla talot ryhmittyivät kyliksi. Vuoden 1000 vaiheilla kiinteää kyläasutusta oli jo alueella, joka ulottui Kokemäenjoen suusta Vanajan Hämeeseen. Pirkanmaan alueella selkeimmät asutuskeskittymät olivat Kokemäenjoen varressa Sastamalassa eli myöhemmässä Karkussa sekä myöhemmän Nokian tienoilla samoin kuin Pyhäjärven eteläisillä rannoilla Vesilahdessa ja Lempäälässä. Pohjolassa 800-luvulla alkanut viikinkiaika toi levottomuutta. Suomessa syntyi erityinen linnavuorijärjestelmä eli sopivissa paikoissa olevia korkeita mäkiä ja kukkuloita varustettiin puolustus- ja suojapaikoiksi. Koko Suomen mahtavin linnavuorivarustus oli Sääksmäen Rapolan harjulla. Linnavuorien rakentaminen ja varustaminen edellytti pitkälle organisoitua maakunnallista yhteistoimintaa. KP/

7 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa 1200-luvun alkupuolella Suomessa oli kolme maakuntaa: Suomi eli Varsinais-Suomi, Häme ja Karjala. Maakuntien edustajat kokoontuivat tarpeen mukaan maakuntakäräjille, pirkanmaalaiset Hämeen linnaan. Ensimmäiset aluejakoja koskevat asiakirjat ovat luvulta. Suomi liitettiin kiinteästi Ruotsin valtakuntaan ja Suomen itäraja Novgorodia vastaan määriteltiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa vuonna Suomi jaettiin hallinnollisesti ja veronkantoa ajatellen linnalääneihin. Kun hallintotehtävät lisääntyivät, linnaläänit jaettiin edelleen kihlakuntiin. Kokemäenkartanon lääni jaettiin todennäköisesti 1412 kahteen kihlakuntaan, Ala- ja Ylä-Satakuntaan. Myöhempi Pirkanmaa tuli enimmältä osaltaan kuulumaan Ylä-Satakunnan kihlakuntaan ja muu osa Hämeenlinnan läänin Sääksmäen kihlakuntaan. Luonnolliset rajat määräytyivät oman aikansa liikennereittien mukaan, sillä nämä määräsivät asutuksen etenemistä ja eränkäyntiä. Ensinnä asutettiin alavesien varret, mutta eränkäynnin yhteydessä myös ylävesien erämaat. Vesireitit olivat selkeitä kulkuväyliä ja tästä syystä mm. Näsijärvestä tuli maakunnallisen liikenteen keskusväylä eikä suinkaan maakuntaraja. KP/

8 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun 1540 laadittiin Suomen ensimmäinen veroluettelo, maakirja, jossa on mainittu kaikki silloiset talonpojat pitäjittäin ja kylittäin. Maakirja ei anna tietoa henkilöluvusta, sillä verottajaa kiinnosti ainoastaan verotettava maaomaisuus. Vuoden 1566 tietojen mukaan asutus oli edelleen keskittynyt varsin tiiviisti vesistöjen sekä erityisesti Kokemäenjoen ja Pyhäjärven tuntumaan. Näissä keskittymissä olivat myös suurimmat ja vauraimmat kylät: Tyrvään Kalliala, Karkun Karkunkylä ja Sarkola, Pirkkalan Pirkkalankylä, Lempäälän Kuokkala ja Vesilahden Narva. Vesireiteistä hieman sivummalla olivat ikivanhoihin asuinpaikkoihin syntyneet Pälkäneen Laitikkala sekä nykyisin Tampereen alueella sijainneet Messukylä ja Takahuhti. Näsijärven rannat olivat varsin harvaan asuttuja, sillä Näsijärvi oli pohjoiseen johtavaa eränkäyntiväylää ja sellaisena yhteistä aluetta. Samoin Längelmäveden reitti oli yläosaltaan harvaan asuttua. Vuoden 1945 Tampereen alue oli jo 1500-luvulla tiheimmin asuttua luvun puolivälissä Pirkanmaan väkiluvuksi voidaan arvioida henkeä. KP/

9 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaa luvuilla Talonpoikainen Pirkanmaa: Maanjaossa säädetty sarkajako ennätti Pirkanmaan alueelle 1500-luvun alussa. Kasken poltto jatkui kuitenkin vielä pitkään. Riistanpyynti väheni sitä mukaa kuin maanviljelys lisääntyi ja 1700-luvulle tultaessa sitä harjoitettiin laajemmin enää vain pohjoisissa pitäjissä. Isojaon mukaisesti sarkajaon tilalle tuli lohkojako. Isojakoa toteutettiin Pirkanmaalla 1700-luvun loppupuolella ja vielä 1800-luvun alussa. Pirkanmaa kuului maan torpparivaltaisimpiin seutuihin. Pääosa maasta oli talonpoikaisessa omistuksessa ja Pirkanmaalla oli vähän kartanoita. Alueen maineikkain kartano oli Kangasalan Liuksiala, joka tunnetaan entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären olinpaikkana. Liuksiala oli 1600-luvun lopulla Pirkanmaan alueen suurin tila. KP/

10 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun vaarojen, kumpujen, harjujen välitse, louhujen lomitse, oksien alitse, mökistä mökkiin ja kartanoon, lehdosta lettoon ja ojasta allikkoon alaspäin veti kalteva kamara, etelään vietti mahtava graniittikynnös. Polut liittyivät polkuihin, purot yhtyivät puroihin. Eteenpäin, alaspäin! Tiet levenivät, virrat vahvistuivat. Yhä isompia, yhä raskaampia kuormia ne kykenivät kuljettamaan. Yhä enemmän puuta, leipää, perunaa, voita, lihaa, kansaa ja hautakiviä, valtavia lohkareita, vuoria ne uomat nielivät, ja nälkä yltyi vain. Salmesta salmeen, tunnista tuntiin matoivat lotjajonot, päivästä päivään viettivät laajat lautat unetonta kesäänsä Näsijärven pitkällä, sinisellä saralla. Kuusta, mäntyä, koivua, haapaa erilaisina paloina erilaisiin tarkoituksiin. Miten suunnattomasti sitä tavaraa oli ja tarvittiin! Kulkivat kuut ja päivät, kerroksittain vaelsivat pilvien, laivojen, kasvojen hahmot järven uumenissa. Lauri Viita: Moreeni KP/

11 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat: 1430-luvulla Ylä-Satakunnassa syttyi luvatun verorasituksen alentamisen viivästymisen seurauksena ns. Davidin kapina. Toinen varsinainen kapina oli 1590-luvulla nuijasota, joka liittyi samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa esiintyneiden talonpoikaiskapinoiden sarjaan. Suuri Pohjansota eteni 1713 Pirkanmaalle, jossa käytiin taisteluja venäläisiä vastaan mm. Pälkäneen Kostianvirralla ja Tammerkoskella. Miehitysaikaa kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Väliin jäi lyhyt rauhan aika ja 1742 syttyi uusi sota. Suomen sodassa vuonna 1808 sodittiin jälleen venäläisiä vastaan ja taisteluja käytiin Tammerkoskella Hatanpään kartanon alueella ja itse kaupungissa. Suuria katovuosia olivat ns. suuret kuolonvuodet , jolloin Suomen koko väestöstä menehtyi yli neljännes. Pirkanmaalla pahimmin kärsivät Pyhäjärven seudut. Pirkkalassa haudattiin koko väestöstä 49 % ja Längelmäellä jopa 58 %. KP/

12 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Teollistumisen varhaisvaiheet Pirkanmaan vanhinta teollisuutta ovat olleet koskiin rakennetut jauhomyllyt. Toinen varhainen teollisuudenhaara oli sahaus. Laukon, Liuksialan ja Vääksyn kartanoissa oli jo 1600-luvulla vesikäyttöiset sahamyllyt. Sahoja tarvittiin pääasiassa vain kotitarpeen tyydyttämiseen. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä olivat Tampereella toiminut Otavalan kehruukoulu, joka myös myi lankaa sekä Tammerkoskelle 1776 perustettu väkiviinapolttimo. Varsinaista tehdasteollisuutta edustivat 1700-luvulla rauta-ruukit. Tammerkoskeen liittyvä teollisuus perustui vesivoimaan. Tampereesta muodostui tehdaskaupunki ja Pirkanmaan keskus myös, koska se oli vanha markkinapaikka ja sinne oli helppo tulla veneillä. Mies, joka teki Tampereesta varsinaisesti tehdaskaupungin, oli James Finlayson, joka perusti pumpuli- eli puuvillatehtaan. Tehtaalle rakennutettiin ennen näkemättömän suuri kuusikerroksinen tehdasrakennus ja siellä oli vuonna 1845 yli 500 työntekijää. KP/

13 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin Kustaa III:n allekirjoittamalla perustuskirjalla perustettiin kaupunki Tammerkosken virran varrelle Messukylän pitäjään. Kaupungille varattu maa-alue oli runsas 3 km2 ja arvioitiin, että kaupungin väkiluku saattaisi joskus nousta niinkin suureksi kuin 400. Ensimmäiset täsmälliset kuntakohtaiset henkilöluvut ovat vuodelta 1865, jolloin Tampereen kaupungin väkiluku oli Vuosisadan vaihteessa Tampere oli jo lähes Turun ja Viipurin veroinen kaupunki, jonka asukasluku oli yli Rautatieyhteys saatiin Tampereelle 1876, ja sitä jatkettiin välittömästi Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Tampereesta tuli myös rautatiekeskus. Sotien jälkeen 1940-luvulta alkaen kuntien tehtävät lisääntyivät ja kulut kasvoivat. Pieniä kuntia ruvettiin yhdistämään isompiin. Kolmenkymmenen vuoden aikana katosi kartalta miltei kolmannes Pirkanmaan kunnista. Toinen huomattava muutos oli se, että vuosina kauppalat Valkeakoski, Vammala, Mänttä, Ikaalinen, Nokia ja Toijala muutettiin kaupungeiksi. Uusimpia kaupunkeja ovat Parkano ja Virrat vuodelta 1977 ja Orivesi KP/

14 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Koko Pirkanmaan väkiluku kasvoi kaikkiaan 68 % eli enemmän kuin puolitoistakertaiseksi. Pääsuunta oli se, että mitä enemmän kunnan elinkeinoelämä rajoittui maatalouteen, sitä enemmän kunta menetti väkeä teollisuus- ja liikekeskuksiin. Siirtoväen sijoittaminen toi Pirkanmaalle uutta asukasta vuonna Pirkanmaan väestömäärä kehittyi seuraavasti: vuonna 1865, vuonna 1900, vuonna 1950 ja vuonna Tampere kasvoi ja samalla Tampereen ympärille kasvoi erityinen kaupunkiseutu, joka laajeni sitä mukaa kuin liikenneyhteydet paranivat. Vuonna 2000 Tampereen kaupunkiseudun kunnissa asui 66,6 % Pirkanmaan koko väestöstä. Pirkanmaan nimi syntyi, kun Pirkanmaan maakuntaliitto perustettiin Vuonna 1959 perustettiin Tampereen seutukaavaliitto ja 1991 nämä kaksi yhdistettiin Pirkanmaan liitoksi. KP/

15 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Ensimmäiset koulut 1800-luvulla Oppivelvollisuuslaki säädettiin 1921, mutta kansakouluiksi sanottavia kouluja oli yksityisten toimesta perustettu eri puolille maakuntaa jo 1800-luvun puolivälissä. Pirkanmaan vanhimmat kunnalliset kansakoulut aloittivat Urjalassa 1858 ja Akaassa Tampereelle perustettiin 1881 yksityislyseo ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin Tampereella oli jo viisi yliopistoon johtavaa oppikoulua. Tampereen ulkopuolella perustettiin ensimmäiset oppikoulut Ikaalisiin, Tyrväälle ja Toijalaan. Suomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin Kangasalle 1889 ja Suomen ensimmäinen työväenopisto Tampereelle Tampereen teknillinen opisto aloitti 1912 ja Teknillinen korkeakoulu syntyi Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, myöhemmin Tampereen yliopisto, siirtyi Tampereelle ja aloitti toimintansa KP/

16 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen musta laatikko 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 etampere monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus

17 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Yleistietoa Pirkanmaa maamme toiseksi suurimpana maakuntana on nykyaikainen teollisuuden, kaupan, palvelujen ja koulutuksen keskittymä. Se tarjoaa asukkailleen työtä ja hyvinvointia, monipuoliset liikenneyhteydet ja miellyttävän elinympäristön. Maakunta koostuu vuoden 2011 alusta 22 kunnasta sekä kuudesta seutukunnasta. Pinta-ala on km2. Asukkaita on Kuntakartta on seuraavalla sivulla.

18 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kartta

19 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan elinkeinojakauma, työpaikat Työpaikat 2008 Pirkanmaa Koko maa Alkutuotanto 2,6 3,7 Teollisuus 22,8 17,3 Rakentaminen 6,6 6,6 Yksityiset palvelut 36,8 39,6 Julkiset palvelut 30,4 32,0 Muut 0,7 0,8 1 % 3 % 30 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit. Palvelut 37 % Julk. palvelut Muut

20 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan profiili Kuntien lukumäärä Maapinta-ala Asukasluku Alle 15-vuotiaat v. täyttäneet BKT markkinahintaan 2008* Liiketoimipaikat 2009 Korkea-asteen tutk.suor Työttömät milj Alkutuotannon työpaikat Jalostuksen työpaikat Palveluiden työpaikat Ulkomaalaisväestö ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 *) Ennakkotieto Osuus koko maasta % Lähde: Tilastokeskus ja TEM (työttömyystiedot)

21 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaa tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisesta ja tasokkaasta kulttuuritarjonnastaan se ulottuu kirjallisuudesta ja kuvataiteesta näyttämötaiteen kautta lasten tv-viihteeseen ja rock-musiikkiin. Pirkanmaa on erityisesti teatterin maakunta, jonka tapahtumat kruunaa kansainvälinen teatterikesä. Pirkanmaa tarjoaa sekä kasvualustan kulttuurin tekijöille että runsaan kulttuurielämysten tarjottimen. Tunnettuja pirkanmaalaisia A.Gallén-Kallela Ellen Thesleff Kimmo Kaivanto Tarmo Koivisto Frans Emil Sillanpää Väinö Linna Lauri Viita Kalle Päätalo Kaarlo Sarkia Yrjö Jylhä Mauri Kunnas Sinikka Nopola Kirsi Kunnas Kari Aronpuro Juice Leskinen Panu Rajala Juhani Syrjä Matti Joenpolvi Mirkka Rekola Veikko Sinisalo Sylvi Salonen Esko Roine Heikki Silvennoinen Dave Lindholm Martti Syrjä Pauli Hanhiniemi Heikki Salo Simo Frangen

22 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaan kulttuuritarjottimen maistelun voi aloittaa vaikka jostakin seuraavista kohteista: G.A. Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä Vapriikki Sara Hildénin taidemuseo Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuori ja Kari-Paviljonki Akseli Gallén-Kallelan erämaa-ateljee Kalela Finlaysonin alue Tampereen taidemuseo Kesänäyttely Purnu Pispala Tampereen Jugend-rakennukset Vivi Lönnin sekä Raili ja Reima Pietilän rakennukset Musiikkia ja muuta mukavaa: Tampereen teatterit ja ooppera Pispalan sottiisi Tapsan tahdit Sata-Häme soi Sastamala Gregoriana Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma Tampereen kaupunginorkesteri Tampere Film Festival Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät Pentinkulman päivät Tampereen Kukkaisviikot Mäntän kuvataideviikot

23 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Hiihtäen, uiden, voimistellen, tanssien ja painien Pirkanmaalla liikutaan yhdessä ja yksikseen. Pirkan kierros tarjoaa suurtapahtumia kilpailijoille ja kuntoilijoille: Pirkan hiihto, Pirkan pyöräily, Pirkan soutu, Pirkan hölkkä Jäähalli tuli ensimmäisenä Suomessa Tampereelle Sorin sirkus Maakunnan seuroja urheilun huipulta: Tappara, Ilves, FC Haka, Tampere United, Pyrintö Isku Volley, OrPo, VaLepa, Classic Tammer-turnaus kokoaa Iskijät yhteen Tampereen Ratinan Stadionilla kisataan kansainvälisesti Voittajia Pirkanmaalta: Tommi Evilä Hilkka Riihivuori Timo Jutila Raimo Helminen Marko Asell Tero Järvenpää Pirkanmaan Golfkenttiä mm. Lakeside Vammala River Golf Nokia Kauppi Tampere Golf Pirkkala Ikaalisten Golf

24 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Nuorisolle: Tammerfest Kukkaisrock Räikkärock Aitoon kirkastusjuhlat Eppu Normaali Yö Seremonia-mestari Manserock Air Metal Festival Popeda Paleface Negative Uniklubi Sauna Open Air Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Lasten tapahtumia: Pirkanmaan lastenkulttuuriviikot Lasten Pirkkaset Lasten ja nuorten kirjapäivät Sastamalassa Muualla Pirkanmaalla: Herra Hakkaraisen talo Sastamalassa Voipaalan taide- ja lasten kulttuurikeskus Talonpoikaismuseo Yli-Kirra "Koiramäen talo" Punkalaitumella Valkeakosken seikkailupuisto ja lasten liikennepuisto Särkänniemen elämyspuisto on koko maan 2. suosituin matkailukohde. Myös muut Särkänniemen suosikit löytyvät listan kärjestä: Näsinneula Delfinaario Akvaario Muita lasten kohteita Tampereella: Tampereen taidemuseon Muumilaakso Lasten eläintarha Planetaario Sorin sirkus Pikku kakkonen

25 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan vaakuna Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio. Punainen viittaa hämäläisiin, kulta satakuntalaisiin kuntiin ja koro seudun erähistoriaan ja kaupankäyntiin. Suunnittelija Gustaf von Numers.

26 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Tuomi Prunus padus Toutain Aspius aspius Valkohäntäkauris Odocoileus virginianus borealis Västäräkki Motacilla alba Pallokivi eli pallograniitti

27 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan maakuntalaulu

28 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaa-portaalista löydätte tietoa ja kotiseutuoppiaineistoa omasta maakunnastamme. Aineisto on jaoteltu oppiaineittain, jotta oppilas ja opettaja löytävät tiedon etsimästään aihepiiristä helpommin. Portaalissa on runsaasti linkkejä lisätietojen hakemiseksi muilta Internet-sivuilta sekä paljon omassa maakunnassa tuotettua materiaalia. Portaali on suunnattu käytettäväksi maakuntaopetuksen tukena alkaen peruskouluista aina lukioon saakka. Materiaaliin lisätään jatkossa myös oppilaiden koulussa tuottamaa aineistoa. Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaan maakunta-aineistoon!

29 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ja muutos vuoden takaisesta Muutos : Pirkanmaa hlöä, kasvua 0,8 %. Koko maassa kasvua 0,5 %. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 54/MML/10

30 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestön kehitys ja osuus koko maasta %-osuus 9,10 9,00 8,90 8,80 8,70 8,60 8,50 8,40 8,30 8,20 Pirkanmaa %-osuus koko maasta Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2010

31 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Muuttoliike Pirkanmaalle on voimakasta Vetovoimainen ykkönen Suomessa Pirkanmaan nettomuuttovoitto Imagotutkimuksissa Tampere on arvioitu Suomen parhaaksi asuinpaikaksi. Tampereessa arvostetaan erityisesti sijaintia, harrastusmahdollisuuksia ja kunnallisia palveluja Väestö kasvaa nopeasti Toteutunut väkiluku ja ennuste (TaloustutkimusOy: Muuttohalukkuus tutkimus)

32 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ikäryhmittäin 2009 ja Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilastot ja väestöennuste 2009

33 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan tulo- ja lähtömuuton suunnat maakunnittain 2009 Etelä-Pohjanmaa Tulo 869 Lähtö 639 Pohjois-Pohjanmaa Tulo 779 Lähtö 536 Keski-Suomi Tulo 1357 Lähtö 1030 Satakunta Tulo 1221 Lähtö 1027 Pohjois-Savo Tulo 601 Lähtö 375 Päijät-Häme Tulo 592 Lähtö 377 Varsinais-Suomi Tulo 1097 Lähtö 959 Kanta-Häme Tulo 983 Lähtö 957 Uusimaa Tulo 2746 Lähtö 3332 Lähde: Tilastokeskus, Muuttoliike. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupa nro 103/MML/11

34 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Ulkomaalaiset opiskelijat yliopistoissa koko maassa ja Pirkanmaalla Koko maa lkm Koko maa TaY+TTY Ulkomaisista opiskelijoista 14,0 % opiskeli Pirkanmaalla vuonna Pirkanmaa lkm 1000 Pirkanmaalla asui vuoden 2009 lopussa ulkomaan kansalaista (2,2 % väestöstä). Koko maassa ulkomaan kansalaisia asui 2,9 % väestöstä. lkm % 8, Yleisimmin puhutut vieraat kielet maakunnassa 2009: venäjä eesti arabia englanti 928 persia 707 kiina 592 saksa 461 Vieraskielisiä yhteensä henkilöä ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ulkomaalaisten määrä Pirkanmaan %-osuus ulkomaan kansalaisista

35 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan palvelukeskusverkko 2020 Pirkanmaalla on selväpiirteinen aluerakenne. Maakunta koostuu 28 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaan tavoitteellinen palvelukeskusverkko 2020 on määritelty maakuntakaavassa: väestöpohjan etäisyystekijän olevien palvelujen kunnan työpaikkajakauman jalostus- ja palvelutyöpaikkojen sijoittumisen ja keskinäisen suhteen vapaa-ajan asuntojen julkisen liikenteen palvelutason sekä keskusten liikenteellisen sijainnin perusteella Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1.maakuntakaavan kaavaehdotus.html

36 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan asutusrakenne

37 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan aluerakenne Luontosuhteidensa perusteella Pirkanmaalla erottuu kuusi aluetta, joilla on sille alueelle ominaiset erityispiirteet, maisematyypit. Nämä alueet on nimetty maisematyyppinsä mukaan Vuorimaaksi, Kaakkoiseksi järvialueeksi, Keskeiseksi järvialueeksi, Eteläiseksi viljelyseuduksi, Lounaiseksi viljelyseuduksi ja Suomenseläksi.

38 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Liikenneverkosto

39 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Tampereen seudun ja muiden seutukuntien välillä Luoteis- Pirkanmaa 629 Ylä-Pirkanmaa 549 Seutukuntajako Tampereen seutukunnassa: Työvoima yhteensä Työpaikat yhteensä Lounais- Pirkanmaa Tampereen seutukunta Etelä-Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

40 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Pirkanmaan ja lähimaakuntien välillä Pirkanmaalla: Työlliset yhteensä Työpaikat yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

41 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työpaikat ja työttömyysaste Työpaikat Työttömyysaste, % ,0 22,0 20, ,0 16, ,0 12, ,0 8,0 6, ,0 2,0 0 0,0 Työpaikat Lähde: Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyysaste työ- ja elinkeinoministeriön mukaan

42 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan suurimmat työllistäjät 2009 Yritys Henkilöstöä NOKIA OYJ PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA ITELLA OYJ UPM-KYMMENE OYJ NOKIAN RENKAAT OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS OY METSO MINERALS OY SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY 861 RUOKA-SAARIOINEN OY 835 DESTIA OY 710 Kymmenen suurinta yritystä työllisti vuonna 2009 yhteensä noin työntekijää (vajaa seitsemän prosenttia maakunnan työpaikoista) Lähde: Toimiala online, yritysten rakenneindikaattorit

43 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla Pirkanmaa toipui 1990-luvun alun lamasta vahvan teknologiaosaamisen ja perinteisten toimialojen uudistumisen avulla: nyt asiantuntijaja tietoammateissa toimii merkittävä osa maakunnan työvoimasta Alkutuotanto Teollisuus Rakennustoiminta Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntemattomat Lähde: Tilastokeskus

44 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työllisyystilanne joulukuussa 2010 Työttömyysaste (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa 11,9 % 10,9 % 13,5 % Koko maa 10,3 % 9,3 % 11,3 % Työttömyysasteen muutos kuukaudessa Pirkanmaalla + 1,0 % Työttömyysasteen muutos vuodessa Pirkanmaalla 1,6 % Työttömien määrä (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa Koko maa Työttömien määrän muutos kuukaudessa Pirkanmaalla Työttömien määrän muutos vuodessa Pirkanmaalla Korkeimmat työttömyysasteet Tampere ja Urjala 13,9 %, Mänttä-Vilppula 13,1 %, Valkeakoski 13,0 %, Orivesi 12,3 %, Akaa 11,7 %, Kihniö 11,3 %, Nokia 11,0 % Alhaisimmat työttömyysasteet Sastamala ja Vesilahti 7,5 %, Punkalaidun 7,9 %, Pirkkala 8,9 %, Kangasala 9,0 %, Lempäälä 9,1 %, Ruovesi 9,3 %, Ikaalinen ja Ylöjärvi 9,4 %

45 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työttömyysaste keskimäärin (TEM) ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pirkanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittainen tilasto

46 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työikään tuleva ja työmarkkinoilta poistuva väestö Pirkanmaalla Tuleva ikäryhmä vuotiaat, lähtevä ikäryhmä vuotiaat erotus (keskimäärin vuodessa)

47 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat Pirkanmaalla , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 10 % 0 %

48 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikkojen määrän muutos Pirkanmaalla Rahoitus- ym. liike-elämän palv Yhteiskunnalliset palvelut Kauppa ja liikenne Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Prosentuaalisesti työpaikkojen määrä alueella on kasvanut yhteensä 11,5 % vuosina Lähde: Tilastokeskus, StatFin

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Väkiluku 209 552 Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Lempäälä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Työpaikat 1.3.2011 Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 1.3.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. TILASTOJA 2010 Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Väkiluku 211 507 Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. TILASTOJA 2012 Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. FI Väkiluku 215 168 Tampereen kaupunkiseutu 2012 Ylöjärvi Tampere Orivesi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät Tampere Yhteystiedot: Pirkanmaan Yrittäjät puh (03) 251 6500 Bussikuljetukset Linja-autoaseman edestä: klo 18.10-18.30 Nonstoppina, Tokeen Liikenne Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot