Pirkanmaan kotiseutuoppi. Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan kotiseutuoppi. Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen 5. 8. luokat: luvut 1-2"

Transkriptio

1 Pirkanmaan kotiseutuoppi Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

2 Pirkanmaa-tietoutta lukio- ja perusasteen kotiseutuopetukseen Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2 KP/

3 Sisällysluettelo 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun - Pirkanmaan historia - Historian varhaisvaiheet - Asutuksen alku luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa - Pirkanmaa luvuilla: Talonpoikainen Pirkanmaa Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat 1.2. Teollistumisen vaiheista - Teollistumisen varhaisaiheet - Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin - Ensimmäiset koulut 1800-luvulla - Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä 2. Yleistietoa Pirkanmaasta - Yleistietoa - Pirkanmaan profiili - Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia - Pirkanmaan maakuntatunnukset 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot 3.2. Aluerakenne ja yhteydet 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne 3.4. Koulutus 4. Pirkanmaa Euroopan Unionissa 4.1. Alueiden Eurooppa 4.2. Maakuntahallinto Suomessa 4.3. Euroopan Unionin alueiden komitean toiminta 4.4. Aluepolitiikka ja rakennerahastot PIRKANMAAN VISIO 2025 KP/

4 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaan historia Pirkanmaalla on oma historiansa, vieläpä varsin pitkä, sillä alueella asuttiin jo silloin, kun Helsingin ja Turun seudut olivat syvällä veden alla. Maakunnasta on mm. löydetty maailman vanhimpia eloperäisiä jäänteitä, Aitoniemen hiilipussit. Pirkanmaa on näytellyt maamme historiassa merkittävää osaa. Pirkkalaisten eräretket ulottuivat Lapin rajoille asti. Pirkkalan, Sastamalan ja Kyrön suurpitäjät vaikuttivat laajalti jo luvulta lähtien. Talonpojat nousivat nuijasotana tunnettuun kapinaan kruunua vastaan. Talonpoikainen maakunta ylläpiti myöhemmin ruotulaitosta ja kasvatti elinvoimaansa 1800-luvulla. Talojen nuoremmat pojat siirtyivät torppareiksi, viljelyalueet laajenivat. Osa muutti työn perässä kaupunkiin. Pirkanmaan teollistuminen 1800-luvulla on osa Suomen teollistumisenhistoriaa. Maamme itsenäistyminen kosketti kipeästi maakuntaa, sillä vuoden 1918 päätaistelu käytiin Tampereella. Talvi- ja jatkosodissa maakunta oli sotatarviketeollisuuden keskuksia ja sotien jälkeinen jälleenrakennus elvytti alueen vahvaan kasvuun. Viime vuosikymmenien teollisuuden rakennemuutos on ollut yksi rajuimmista maassamme. Saman aikaisesti on maakuntaan syntynyt maamme toiseksi merkittävin koulutuskeskittymä kahden tiedekorkeakoulun, kolmen ammattikorkeakoulun ja useiden oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten resurssein. Elinkeinoelämä jatkaa muuttuneena, mutta elinvoimaisena. Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuus. KP/

5 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Historian varhaisvaiheet Pirkanmaan kallioperää pidetään Euroopan vanhimpana. Tampereen Aitoniemestä on rantakallioista löydetty ohutkuorisia hiilipusseja, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin eloperäisiin jäänteisiin. Niiden iäksi lasketaan kaksi miljardia vuotta. Viimeinen jääkausi pyyhkäisi pois suurimman osan aikaisemmista irrallisista maalajeista, hioi kallioita ja jätti jälkeensä korkeita soraharjuja. Pirkanmaan suurin harjujono ulottuu Pälkäneen Syrjänharjusta Kangasalan Vehoniemen ja Tampereen Pyynikin kautta Hämeenkyrön Mahnalanharjuun. Toinen suuri harjujono kulkee Ikaalisten Hämeenkankaasta Näsijärven poikki lähelle Vilppulaa. Tammerkosken synty tapahtui noin 6300 vuotta sitten, mutta arviointivaikeuksien vuoksi ajoituksessa saattaa olla jopa satojen vuosien virhe. Kallioperä, jääkauden jäljet ja maan kohoaminen määräävät yhä elämää Pirkanmaalla. Olennaisinta on alueen jakautuminen kolmeen tai neljään maisematyyppiin: viljelysseutuun, järvialueeseen ja ylämaahan. KP/

6 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Asutuksen alku Pirkanmaalta on löydetty yli 200 kivikautista (vv ekr.) asuinpaikkaa. Pirkanmaan väestö saattoi enimmillään olla silloin ehkä parisataa henkeä. Nykyisen Tampereen Takahuhdin alueella on käynyt ihmisiä jo lähes 9000 vuotta sitten. Pitkäaikaisin tunnettu kivikautinen asutus oli Kangasalan Sarsassa, jossa on ilmeisesti asuttu jo noin 8000 vuotta sitten. Suuri muutos tapahtui pronssikauden alussa joskus vuoden 1300 ekr. jälkeen, jolloin siirryttiin pyyntitaloudesta maanviljelystalouteen. Riistanpyyntiä harjoitettiin toki edelleen, mutta vuosisatojen kuluessa sen rinnalle ja vähitellen ohikin nousivat maanviljelys ja karjanhoito. Pirkanmaan harvoista pronssilöydöistä huomattavin on Luopioisten Evinsalosta löydetty tikari, joka lienee koko Suomen vanhin tunnettu pronssiesine. Samalta ajalta on Sarsasta löydetty tekstiilikeramiikkaa, joka osoittaa Sarsan asukkailla olleen edelleen kiinteät yhteydet Venäjän suuntaan. Erämaaseuduilla talot pysyivät aluksi yksinäisinä, mutta rintamailla talot ryhmittyivät kyliksi. Vuoden 1000 vaiheilla kiinteää kyläasutusta oli jo alueella, joka ulottui Kokemäenjoen suusta Vanajan Hämeeseen. Pirkanmaan alueella selkeimmät asutuskeskittymät olivat Kokemäenjoen varressa Sastamalassa eli myöhemmässä Karkussa sekä myöhemmän Nokian tienoilla samoin kuin Pyhäjärven eteläisillä rannoilla Vesilahdessa ja Lempäälässä. Pohjolassa 800-luvulla alkanut viikinkiaika toi levottomuutta. Suomessa syntyi erityinen linnavuorijärjestelmä eli sopivissa paikoissa olevia korkeita mäkiä ja kukkuloita varustettiin puolustus- ja suojapaikoiksi. Koko Suomen mahtavin linnavuorivarustus oli Sääksmäen Rapolan harjulla. Linnavuorien rakentaminen ja varustaminen edellytti pitkälle organisoitua maakunnallista yhteistoimintaa. KP/

7 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa 1200-luvun alkupuolella Suomessa oli kolme maakuntaa: Suomi eli Varsinais-Suomi, Häme ja Karjala. Maakuntien edustajat kokoontuivat tarpeen mukaan maakuntakäräjille, pirkanmaalaiset Hämeen linnaan. Ensimmäiset aluejakoja koskevat asiakirjat ovat luvulta. Suomi liitettiin kiinteästi Ruotsin valtakuntaan ja Suomen itäraja Novgorodia vastaan määriteltiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa vuonna Suomi jaettiin hallinnollisesti ja veronkantoa ajatellen linnalääneihin. Kun hallintotehtävät lisääntyivät, linnaläänit jaettiin edelleen kihlakuntiin. Kokemäenkartanon lääni jaettiin todennäköisesti 1412 kahteen kihlakuntaan, Ala- ja Ylä-Satakuntaan. Myöhempi Pirkanmaa tuli enimmältä osaltaan kuulumaan Ylä-Satakunnan kihlakuntaan ja muu osa Hämeenlinnan läänin Sääksmäen kihlakuntaan. Luonnolliset rajat määräytyivät oman aikansa liikennereittien mukaan, sillä nämä määräsivät asutuksen etenemistä ja eränkäyntiä. Ensinnä asutettiin alavesien varret, mutta eränkäynnin yhteydessä myös ylävesien erämaat. Vesireitit olivat selkeitä kulkuväyliä ja tästä syystä mm. Näsijärvestä tuli maakunnallisen liikenteen keskusväylä eikä suinkaan maakuntaraja. KP/

8 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun 1540 laadittiin Suomen ensimmäinen veroluettelo, maakirja, jossa on mainittu kaikki silloiset talonpojat pitäjittäin ja kylittäin. Maakirja ei anna tietoa henkilöluvusta, sillä verottajaa kiinnosti ainoastaan verotettava maaomaisuus. Vuoden 1566 tietojen mukaan asutus oli edelleen keskittynyt varsin tiiviisti vesistöjen sekä erityisesti Kokemäenjoen ja Pyhäjärven tuntumaan. Näissä keskittymissä olivat myös suurimmat ja vauraimmat kylät: Tyrvään Kalliala, Karkun Karkunkylä ja Sarkola, Pirkkalan Pirkkalankylä, Lempäälän Kuokkala ja Vesilahden Narva. Vesireiteistä hieman sivummalla olivat ikivanhoihin asuinpaikkoihin syntyneet Pälkäneen Laitikkala sekä nykyisin Tampereen alueella sijainneet Messukylä ja Takahuhti. Näsijärven rannat olivat varsin harvaan asuttuja, sillä Näsijärvi oli pohjoiseen johtavaa eränkäyntiväylää ja sellaisena yhteistä aluetta. Samoin Längelmäveden reitti oli yläosaltaan harvaan asuttua. Vuoden 1945 Tampereen alue oli jo 1500-luvulla tiheimmin asuttua luvun puolivälissä Pirkanmaan väkiluvuksi voidaan arvioida henkeä. KP/

9 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaa luvuilla Talonpoikainen Pirkanmaa: Maanjaossa säädetty sarkajako ennätti Pirkanmaan alueelle 1500-luvun alussa. Kasken poltto jatkui kuitenkin vielä pitkään. Riistanpyynti väheni sitä mukaa kuin maanviljelys lisääntyi ja 1700-luvulle tultaessa sitä harjoitettiin laajemmin enää vain pohjoisissa pitäjissä. Isojaon mukaisesti sarkajaon tilalle tuli lohkojako. Isojakoa toteutettiin Pirkanmaalla 1700-luvun loppupuolella ja vielä 1800-luvun alussa. Pirkanmaa kuului maan torpparivaltaisimpiin seutuihin. Pääosa maasta oli talonpoikaisessa omistuksessa ja Pirkanmaalla oli vähän kartanoita. Alueen maineikkain kartano oli Kangasalan Liuksiala, joka tunnetaan entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären olinpaikkana. Liuksiala oli 1600-luvun lopulla Pirkanmaan alueen suurin tila. KP/

10 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun vaarojen, kumpujen, harjujen välitse, louhujen lomitse, oksien alitse, mökistä mökkiin ja kartanoon, lehdosta lettoon ja ojasta allikkoon alaspäin veti kalteva kamara, etelään vietti mahtava graniittikynnös. Polut liittyivät polkuihin, purot yhtyivät puroihin. Eteenpäin, alaspäin! Tiet levenivät, virrat vahvistuivat. Yhä isompia, yhä raskaampia kuormia ne kykenivät kuljettamaan. Yhä enemmän puuta, leipää, perunaa, voita, lihaa, kansaa ja hautakiviä, valtavia lohkareita, vuoria ne uomat nielivät, ja nälkä yltyi vain. Salmesta salmeen, tunnista tuntiin matoivat lotjajonot, päivästä päivään viettivät laajat lautat unetonta kesäänsä Näsijärven pitkällä, sinisellä saralla. Kuusta, mäntyä, koivua, haapaa erilaisina paloina erilaisiin tarkoituksiin. Miten suunnattomasti sitä tavaraa oli ja tarvittiin! Kulkivat kuut ja päivät, kerroksittain vaelsivat pilvien, laivojen, kasvojen hahmot järven uumenissa. Lauri Viita: Moreeni KP/

11 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat: 1430-luvulla Ylä-Satakunnassa syttyi luvatun verorasituksen alentamisen viivästymisen seurauksena ns. Davidin kapina. Toinen varsinainen kapina oli 1590-luvulla nuijasota, joka liittyi samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa esiintyneiden talonpoikaiskapinoiden sarjaan. Suuri Pohjansota eteni 1713 Pirkanmaalle, jossa käytiin taisteluja venäläisiä vastaan mm. Pälkäneen Kostianvirralla ja Tammerkoskella. Miehitysaikaa kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Väliin jäi lyhyt rauhan aika ja 1742 syttyi uusi sota. Suomen sodassa vuonna 1808 sodittiin jälleen venäläisiä vastaan ja taisteluja käytiin Tammerkoskella Hatanpään kartanon alueella ja itse kaupungissa. Suuria katovuosia olivat ns. suuret kuolonvuodet , jolloin Suomen koko väestöstä menehtyi yli neljännes. Pirkanmaalla pahimmin kärsivät Pyhäjärven seudut. Pirkkalassa haudattiin koko väestöstä 49 % ja Längelmäellä jopa 58 %. KP/

12 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Teollistumisen varhaisvaiheet Pirkanmaan vanhinta teollisuutta ovat olleet koskiin rakennetut jauhomyllyt. Toinen varhainen teollisuudenhaara oli sahaus. Laukon, Liuksialan ja Vääksyn kartanoissa oli jo 1600-luvulla vesikäyttöiset sahamyllyt. Sahoja tarvittiin pääasiassa vain kotitarpeen tyydyttämiseen. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä olivat Tampereella toiminut Otavalan kehruukoulu, joka myös myi lankaa sekä Tammerkoskelle 1776 perustettu väkiviinapolttimo. Varsinaista tehdasteollisuutta edustivat 1700-luvulla rauta-ruukit. Tammerkoskeen liittyvä teollisuus perustui vesivoimaan. Tampereesta muodostui tehdaskaupunki ja Pirkanmaan keskus myös, koska se oli vanha markkinapaikka ja sinne oli helppo tulla veneillä. Mies, joka teki Tampereesta varsinaisesti tehdaskaupungin, oli James Finlayson, joka perusti pumpuli- eli puuvillatehtaan. Tehtaalle rakennutettiin ennen näkemättömän suuri kuusikerroksinen tehdasrakennus ja siellä oli vuonna 1845 yli 500 työntekijää. KP/

13 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin Kustaa III:n allekirjoittamalla perustuskirjalla perustettiin kaupunki Tammerkosken virran varrelle Messukylän pitäjään. Kaupungille varattu maa-alue oli runsas 3 km2 ja arvioitiin, että kaupungin väkiluku saattaisi joskus nousta niinkin suureksi kuin 400. Ensimmäiset täsmälliset kuntakohtaiset henkilöluvut ovat vuodelta 1865, jolloin Tampereen kaupungin väkiluku oli Vuosisadan vaihteessa Tampere oli jo lähes Turun ja Viipurin veroinen kaupunki, jonka asukasluku oli yli Rautatieyhteys saatiin Tampereelle 1876, ja sitä jatkettiin välittömästi Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Tampereesta tuli myös rautatiekeskus. Sotien jälkeen 1940-luvulta alkaen kuntien tehtävät lisääntyivät ja kulut kasvoivat. Pieniä kuntia ruvettiin yhdistämään isompiin. Kolmenkymmenen vuoden aikana katosi kartalta miltei kolmannes Pirkanmaan kunnista. Toinen huomattava muutos oli se, että vuosina kauppalat Valkeakoski, Vammala, Mänttä, Ikaalinen, Nokia ja Toijala muutettiin kaupungeiksi. Uusimpia kaupunkeja ovat Parkano ja Virrat vuodelta 1977 ja Orivesi KP/

14 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Koko Pirkanmaan väkiluku kasvoi kaikkiaan 68 % eli enemmän kuin puolitoistakertaiseksi. Pääsuunta oli se, että mitä enemmän kunnan elinkeinoelämä rajoittui maatalouteen, sitä enemmän kunta menetti väkeä teollisuus- ja liikekeskuksiin. Siirtoväen sijoittaminen toi Pirkanmaalle uutta asukasta vuonna Pirkanmaan väestömäärä kehittyi seuraavasti: vuonna 1865, vuonna 1900, vuonna 1950 ja vuonna Tampere kasvoi ja samalla Tampereen ympärille kasvoi erityinen kaupunkiseutu, joka laajeni sitä mukaa kuin liikenneyhteydet paranivat. Vuonna 2000 Tampereen kaupunkiseudun kunnissa asui 66,6 % Pirkanmaan koko väestöstä. Pirkanmaan nimi syntyi, kun Pirkanmaan maakuntaliitto perustettiin Vuonna 1959 perustettiin Tampereen seutukaavaliitto ja 1991 nämä kaksi yhdistettiin Pirkanmaan liitoksi. KP/

15 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Ensimmäiset koulut 1800-luvulla Oppivelvollisuuslaki säädettiin 1921, mutta kansakouluiksi sanottavia kouluja oli yksityisten toimesta perustettu eri puolille maakuntaa jo 1800-luvun puolivälissä. Pirkanmaan vanhimmat kunnalliset kansakoulut aloittivat Urjalassa 1858 ja Akaassa Tampereelle perustettiin 1881 yksityislyseo ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin Tampereella oli jo viisi yliopistoon johtavaa oppikoulua. Tampereen ulkopuolella perustettiin ensimmäiset oppikoulut Ikaalisiin, Tyrväälle ja Toijalaan. Suomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin Kangasalle 1889 ja Suomen ensimmäinen työväenopisto Tampereelle Tampereen teknillinen opisto aloitti 1912 ja Teknillinen korkeakoulu syntyi Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, myöhemmin Tampereen yliopisto, siirtyi Tampereelle ja aloitti toimintansa KP/

16 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen musta laatikko 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 etampere monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus

17 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Yleistietoa Pirkanmaa maamme toiseksi suurimpana maakuntana on nykyaikainen teollisuuden, kaupan, palvelujen ja koulutuksen keskittymä. Se tarjoaa asukkailleen työtä ja hyvinvointia, monipuoliset liikenneyhteydet ja miellyttävän elinympäristön. Maakunta koostuu vuoden 2011 alusta 22 kunnasta sekä kuudesta seutukunnasta. Pinta-ala on km2. Asukkaita on Kuntakartta on seuraavalla sivulla.

18 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kartta

19 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan elinkeinojakauma, työpaikat Työpaikat 2008 Pirkanmaa Koko maa Alkutuotanto 2,6 3,7 Teollisuus 22,8 17,3 Rakentaminen 6,6 6,6 Yksityiset palvelut 36,8 39,6 Julkiset palvelut 30,4 32,0 Muut 0,7 0,8 1 % 3 % 30 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit. Palvelut 37 % Julk. palvelut Muut

20 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan profiili Kuntien lukumäärä Maapinta-ala Asukasluku Alle 15-vuotiaat v. täyttäneet BKT markkinahintaan 2008* Liiketoimipaikat 2009 Korkea-asteen tutk.suor Työttömät milj Alkutuotannon työpaikat Jalostuksen työpaikat Palveluiden työpaikat Ulkomaalaisväestö ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 *) Ennakkotieto Osuus koko maasta % Lähde: Tilastokeskus ja TEM (työttömyystiedot)

21 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaa tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisesta ja tasokkaasta kulttuuritarjonnastaan se ulottuu kirjallisuudesta ja kuvataiteesta näyttämötaiteen kautta lasten tv-viihteeseen ja rock-musiikkiin. Pirkanmaa on erityisesti teatterin maakunta, jonka tapahtumat kruunaa kansainvälinen teatterikesä. Pirkanmaa tarjoaa sekä kasvualustan kulttuurin tekijöille että runsaan kulttuurielämysten tarjottimen. Tunnettuja pirkanmaalaisia A.Gallén-Kallela Ellen Thesleff Kimmo Kaivanto Tarmo Koivisto Frans Emil Sillanpää Väinö Linna Lauri Viita Kalle Päätalo Kaarlo Sarkia Yrjö Jylhä Mauri Kunnas Sinikka Nopola Kirsi Kunnas Kari Aronpuro Juice Leskinen Panu Rajala Juhani Syrjä Matti Joenpolvi Mirkka Rekola Veikko Sinisalo Sylvi Salonen Esko Roine Heikki Silvennoinen Dave Lindholm Martti Syrjä Pauli Hanhiniemi Heikki Salo Simo Frangen

22 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaan kulttuuritarjottimen maistelun voi aloittaa vaikka jostakin seuraavista kohteista: G.A. Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä Vapriikki Sara Hildénin taidemuseo Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuori ja Kari-Paviljonki Akseli Gallén-Kallelan erämaa-ateljee Kalela Finlaysonin alue Tampereen taidemuseo Kesänäyttely Purnu Pispala Tampereen Jugend-rakennukset Vivi Lönnin sekä Raili ja Reima Pietilän rakennukset Musiikkia ja muuta mukavaa: Tampereen teatterit ja ooppera Pispalan sottiisi Tapsan tahdit Sata-Häme soi Sastamala Gregoriana Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma Tampereen kaupunginorkesteri Tampere Film Festival Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät Pentinkulman päivät Tampereen Kukkaisviikot Mäntän kuvataideviikot

23 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Hiihtäen, uiden, voimistellen, tanssien ja painien Pirkanmaalla liikutaan yhdessä ja yksikseen. Pirkan kierros tarjoaa suurtapahtumia kilpailijoille ja kuntoilijoille: Pirkan hiihto, Pirkan pyöräily, Pirkan soutu, Pirkan hölkkä Jäähalli tuli ensimmäisenä Suomessa Tampereelle Sorin sirkus Maakunnan seuroja urheilun huipulta: Tappara, Ilves, FC Haka, Tampere United, Pyrintö Isku Volley, OrPo, VaLepa, Classic Tammer-turnaus kokoaa Iskijät yhteen Tampereen Ratinan Stadionilla kisataan kansainvälisesti Voittajia Pirkanmaalta: Tommi Evilä Hilkka Riihivuori Timo Jutila Raimo Helminen Marko Asell Tero Järvenpää Pirkanmaan Golfkenttiä mm. Lakeside Vammala River Golf Nokia Kauppi Tampere Golf Pirkkala Ikaalisten Golf

24 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Nuorisolle: Tammerfest Kukkaisrock Räikkärock Aitoon kirkastusjuhlat Eppu Normaali Yö Seremonia-mestari Manserock Air Metal Festival Popeda Paleface Negative Uniklubi Sauna Open Air Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Lasten tapahtumia: Pirkanmaan lastenkulttuuriviikot Lasten Pirkkaset Lasten ja nuorten kirjapäivät Sastamalassa Muualla Pirkanmaalla: Herra Hakkaraisen talo Sastamalassa Voipaalan taide- ja lasten kulttuurikeskus Talonpoikaismuseo Yli-Kirra "Koiramäen talo" Punkalaitumella Valkeakosken seikkailupuisto ja lasten liikennepuisto Särkänniemen elämyspuisto on koko maan 2. suosituin matkailukohde. Myös muut Särkänniemen suosikit löytyvät listan kärjestä: Näsinneula Delfinaario Akvaario Muita lasten kohteita Tampereella: Tampereen taidemuseon Muumilaakso Lasten eläintarha Planetaario Sorin sirkus Pikku kakkonen

25 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan vaakuna Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio. Punainen viittaa hämäläisiin, kulta satakuntalaisiin kuntiin ja koro seudun erähistoriaan ja kaupankäyntiin. Suunnittelija Gustaf von Numers.

26 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Tuomi Prunus padus Toutain Aspius aspius Valkohäntäkauris Odocoileus virginianus borealis Västäräkki Motacilla alba Pallokivi eli pallograniitti

27 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan maakuntalaulu

28 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaa-portaalista löydätte tietoa ja kotiseutuoppiaineistoa omasta maakunnastamme. Aineisto on jaoteltu oppiaineittain, jotta oppilas ja opettaja löytävät tiedon etsimästään aihepiiristä helpommin. Portaalissa on runsaasti linkkejä lisätietojen hakemiseksi muilta Internet-sivuilta sekä paljon omassa maakunnassa tuotettua materiaalia. Portaali on suunnattu käytettäväksi maakuntaopetuksen tukena alkaen peruskouluista aina lukioon saakka. Materiaaliin lisätään jatkossa myös oppilaiden koulussa tuottamaa aineistoa. Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaan maakunta-aineistoon!

29 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ja muutos vuoden takaisesta Muutos : Pirkanmaa hlöä, kasvua 0,8 %. Koko maassa kasvua 0,5 %. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 54/MML/10

30 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestön kehitys ja osuus koko maasta %-osuus 9,10 9,00 8,90 8,80 8,70 8,60 8,50 8,40 8,30 8,20 Pirkanmaa %-osuus koko maasta Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2010

31 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Muuttoliike Pirkanmaalle on voimakasta Vetovoimainen ykkönen Suomessa Pirkanmaan nettomuuttovoitto Imagotutkimuksissa Tampere on arvioitu Suomen parhaaksi asuinpaikaksi. Tampereessa arvostetaan erityisesti sijaintia, harrastusmahdollisuuksia ja kunnallisia palveluja Väestö kasvaa nopeasti Toteutunut väkiluku ja ennuste (TaloustutkimusOy: Muuttohalukkuus tutkimus)

32 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ikäryhmittäin 2009 ja Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilastot ja väestöennuste 2009

33 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan tulo- ja lähtömuuton suunnat maakunnittain 2009 Etelä-Pohjanmaa Tulo 869 Lähtö 639 Pohjois-Pohjanmaa Tulo 779 Lähtö 536 Keski-Suomi Tulo 1357 Lähtö 1030 Satakunta Tulo 1221 Lähtö 1027 Pohjois-Savo Tulo 601 Lähtö 375 Päijät-Häme Tulo 592 Lähtö 377 Varsinais-Suomi Tulo 1097 Lähtö 959 Kanta-Häme Tulo 983 Lähtö 957 Uusimaa Tulo 2746 Lähtö 3332 Lähde: Tilastokeskus, Muuttoliike. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupa nro 103/MML/11

34 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Ulkomaalaiset opiskelijat yliopistoissa koko maassa ja Pirkanmaalla Koko maa lkm Koko maa TaY+TTY Ulkomaisista opiskelijoista 14,0 % opiskeli Pirkanmaalla vuonna Pirkanmaa lkm 1000 Pirkanmaalla asui vuoden 2009 lopussa ulkomaan kansalaista (2,2 % väestöstä). Koko maassa ulkomaan kansalaisia asui 2,9 % väestöstä. lkm % 8, Yleisimmin puhutut vieraat kielet maakunnassa 2009: venäjä eesti arabia englanti 928 persia 707 kiina 592 saksa 461 Vieraskielisiä yhteensä henkilöä ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ulkomaalaisten määrä Pirkanmaan %-osuus ulkomaan kansalaisista

35 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan palvelukeskusverkko 2020 Pirkanmaalla on selväpiirteinen aluerakenne. Maakunta koostuu 28 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaan tavoitteellinen palvelukeskusverkko 2020 on määritelty maakuntakaavassa: väestöpohjan etäisyystekijän olevien palvelujen kunnan työpaikkajakauman jalostus- ja palvelutyöpaikkojen sijoittumisen ja keskinäisen suhteen vapaa-ajan asuntojen julkisen liikenteen palvelutason sekä keskusten liikenteellisen sijainnin perusteella Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1.maakuntakaavan kaavaehdotus.html

36 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan asutusrakenne

37 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan aluerakenne Luontosuhteidensa perusteella Pirkanmaalla erottuu kuusi aluetta, joilla on sille alueelle ominaiset erityispiirteet, maisematyypit. Nämä alueet on nimetty maisematyyppinsä mukaan Vuorimaaksi, Kaakkoiseksi järvialueeksi, Keskeiseksi järvialueeksi, Eteläiseksi viljelyseuduksi, Lounaiseksi viljelyseuduksi ja Suomenseläksi.

38 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Liikenneverkosto

39 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Tampereen seudun ja muiden seutukuntien välillä Luoteis- Pirkanmaa 629 Ylä-Pirkanmaa 549 Seutukuntajako Tampereen seutukunnassa: Työvoima yhteensä Työpaikat yhteensä Lounais- Pirkanmaa Tampereen seutukunta Etelä-Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

40 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Pirkanmaan ja lähimaakuntien välillä Pirkanmaalla: Työlliset yhteensä Työpaikat yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

41 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työpaikat ja työttömyysaste Työpaikat Työttömyysaste, % ,0 22,0 20, ,0 16, ,0 12, ,0 8,0 6, ,0 2,0 0 0,0 Työpaikat Lähde: Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyysaste työ- ja elinkeinoministeriön mukaan

42 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan suurimmat työllistäjät 2009 Yritys Henkilöstöä NOKIA OYJ PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA ITELLA OYJ UPM-KYMMENE OYJ NOKIAN RENKAAT OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS OY METSO MINERALS OY SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY 861 RUOKA-SAARIOINEN OY 835 DESTIA OY 710 Kymmenen suurinta yritystä työllisti vuonna 2009 yhteensä noin työntekijää (vajaa seitsemän prosenttia maakunnan työpaikoista) Lähde: Toimiala online, yritysten rakenneindikaattorit

43 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla Pirkanmaa toipui 1990-luvun alun lamasta vahvan teknologiaosaamisen ja perinteisten toimialojen uudistumisen avulla: nyt asiantuntijaja tietoammateissa toimii merkittävä osa maakunnan työvoimasta Alkutuotanto Teollisuus Rakennustoiminta Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntemattomat Lähde: Tilastokeskus

44 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työllisyystilanne joulukuussa 2010 Työttömyysaste (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa 11,9 % 10,9 % 13,5 % Koko maa 10,3 % 9,3 % 11,3 % Työttömyysasteen muutos kuukaudessa Pirkanmaalla + 1,0 % Työttömyysasteen muutos vuodessa Pirkanmaalla 1,6 % Työttömien määrä (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa Koko maa Työttömien määrän muutos kuukaudessa Pirkanmaalla Työttömien määrän muutos vuodessa Pirkanmaalla Korkeimmat työttömyysasteet Tampere ja Urjala 13,9 %, Mänttä-Vilppula 13,1 %, Valkeakoski 13,0 %, Orivesi 12,3 %, Akaa 11,7 %, Kihniö 11,3 %, Nokia 11,0 % Alhaisimmat työttömyysasteet Sastamala ja Vesilahti 7,5 %, Punkalaidun 7,9 %, Pirkkala 8,9 %, Kangasala 9,0 %, Lempäälä 9,1 %, Ruovesi 9,3 %, Ikaalinen ja Ylöjärvi 9,4 %

45 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työttömyysaste keskimäärin (TEM) ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pirkanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittainen tilasto

46 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työikään tuleva ja työmarkkinoilta poistuva väestö Pirkanmaalla Tuleva ikäryhmä vuotiaat, lähtevä ikäryhmä vuotiaat erotus (keskimäärin vuodessa)

47 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat Pirkanmaalla , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 10 % 0 %

48 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikkojen määrän muutos Pirkanmaalla Rahoitus- ym. liike-elämän palv Yhteiskunnalliset palvelut Kauppa ja liikenne Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Prosentuaalisesti työpaikkojen määrä alueella on kasvanut yhteensä 11,5 % vuosina Lähde: Tilastokeskus, StatFin

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pirkanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Työpaikat 1.3.2011 Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 1.3.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työttömyystilanne lähes entisellään Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Parkano 12,9 Sastamala 11,8 Kihniö 14,6 Ikaalinen 14,1 Juupajoki Ylöjärvi 12,5 12,6 Hämeenkyrö

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työllisyystilanne ei ole kohentunut Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Parkano 13,4 Sastamala 10,7 Kihniö 13,2 Ikaalinen 13,9 Juupajoki Ylöjärvi 13,8 12,1 Hämeenkyrö

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus

PIRKANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työttömyystilanteen osalta ei suuria muutoksia Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Parkano 13,4 Sastamala 12,6 Kihniö 14,8 Ikaalinen 15,1 Juupajoki Ylöjärvi 12,0 12,8

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot