Pirkanmaan kotiseutuoppi. Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

Transkriptio

1 Pirkanmaan kotiseutuoppi Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2

2 Pirkanmaa-tietoutta lukio- ja perusasteen kotiseutuopetukseen Lukio ja perusasteen 9. luokka Perusasteen luokat: luvut 1-2 KP/

3 Sisällysluettelo 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun - Pirkanmaan historia - Historian varhaisvaiheet - Asutuksen alku luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa - Pirkanmaa luvuilla: Talonpoikainen Pirkanmaa Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat 1.2. Teollistumisen vaiheista - Teollistumisen varhaisaiheet - Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin - Ensimmäiset koulut 1800-luvulla - Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä 2. Yleistietoa Pirkanmaasta - Yleistietoa - Pirkanmaan profiili - Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia - Pirkanmaan maakuntatunnukset 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot 3.2. Aluerakenne ja yhteydet 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne 3.4. Koulutus 4. Pirkanmaa Euroopan Unionissa 4.1. Alueiden Eurooppa 4.2. Maakuntahallinto Suomessa 4.3. Euroopan Unionin alueiden komitean toiminta 4.4. Aluepolitiikka ja rakennerahastot PIRKANMAAN VISIO 2025 KP/

4 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaan historia Pirkanmaalla on oma historiansa, vieläpä varsin pitkä, sillä alueella asuttiin jo silloin, kun Helsingin ja Turun seudut olivat syvällä veden alla. Maakunnasta on mm. löydetty maailman vanhimpia eloperäisiä jäänteitä, Aitoniemen hiilipussit. Pirkanmaa on näytellyt maamme historiassa merkittävää osaa. Pirkkalaisten eräretket ulottuivat Lapin rajoille asti. Pirkkalan, Sastamalan ja Kyrön suurpitäjät vaikuttivat laajalti jo luvulta lähtien. Talonpojat nousivat nuijasotana tunnettuun kapinaan kruunua vastaan. Talonpoikainen maakunta ylläpiti myöhemmin ruotulaitosta ja kasvatti elinvoimaansa 1800-luvulla. Talojen nuoremmat pojat siirtyivät torppareiksi, viljelyalueet laajenivat. Osa muutti työn perässä kaupunkiin. Pirkanmaan teollistuminen 1800-luvulla on osa Suomen teollistumisenhistoriaa. Maamme itsenäistyminen kosketti kipeästi maakuntaa, sillä vuoden 1918 päätaistelu käytiin Tampereella. Talvi- ja jatkosodissa maakunta oli sotatarviketeollisuuden keskuksia ja sotien jälkeinen jälleenrakennus elvytti alueen vahvaan kasvuun. Viime vuosikymmenien teollisuuden rakennemuutos on ollut yksi rajuimmista maassamme. Saman aikaisesti on maakuntaan syntynyt maamme toiseksi merkittävin koulutuskeskittymä kahden tiedekorkeakoulun, kolmen ammattikorkeakoulun ja useiden oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten resurssein. Elinkeinoelämä jatkaa muuttuneena, mutta elinvoimaisena. Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuus. KP/

5 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Historian varhaisvaiheet Pirkanmaan kallioperää pidetään Euroopan vanhimpana. Tampereen Aitoniemestä on rantakallioista löydetty ohutkuorisia hiilipusseja, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin eloperäisiin jäänteisiin. Niiden iäksi lasketaan kaksi miljardia vuotta. Viimeinen jääkausi pyyhkäisi pois suurimman osan aikaisemmista irrallisista maalajeista, hioi kallioita ja jätti jälkeensä korkeita soraharjuja. Pirkanmaan suurin harjujono ulottuu Pälkäneen Syrjänharjusta Kangasalan Vehoniemen ja Tampereen Pyynikin kautta Hämeenkyrön Mahnalanharjuun. Toinen suuri harjujono kulkee Ikaalisten Hämeenkankaasta Näsijärven poikki lähelle Vilppulaa. Tammerkosken synty tapahtui noin 6300 vuotta sitten, mutta arviointivaikeuksien vuoksi ajoituksessa saattaa olla jopa satojen vuosien virhe. Kallioperä, jääkauden jäljet ja maan kohoaminen määräävät yhä elämää Pirkanmaalla. Olennaisinta on alueen jakautuminen kolmeen tai neljään maisematyyppiin: viljelysseutuun, järvialueeseen ja ylämaahan. KP/

6 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Asutuksen alku Pirkanmaalta on löydetty yli 200 kivikautista (vv ekr.) asuinpaikkaa. Pirkanmaan väestö saattoi enimmillään olla silloin ehkä parisataa henkeä. Nykyisen Tampereen Takahuhdin alueella on käynyt ihmisiä jo lähes 9000 vuotta sitten. Pitkäaikaisin tunnettu kivikautinen asutus oli Kangasalan Sarsassa, jossa on ilmeisesti asuttu jo noin 8000 vuotta sitten. Suuri muutos tapahtui pronssikauden alussa joskus vuoden 1300 ekr. jälkeen, jolloin siirryttiin pyyntitaloudesta maanviljelystalouteen. Riistanpyyntiä harjoitettiin toki edelleen, mutta vuosisatojen kuluessa sen rinnalle ja vähitellen ohikin nousivat maanviljelys ja karjanhoito. Pirkanmaan harvoista pronssilöydöistä huomattavin on Luopioisten Evinsalosta löydetty tikari, joka lienee koko Suomen vanhin tunnettu pronssiesine. Samalta ajalta on Sarsasta löydetty tekstiilikeramiikkaa, joka osoittaa Sarsan asukkailla olleen edelleen kiinteät yhteydet Venäjän suuntaan. Erämaaseuduilla talot pysyivät aluksi yksinäisinä, mutta rintamailla talot ryhmittyivät kyliksi. Vuoden 1000 vaiheilla kiinteää kyläasutusta oli jo alueella, joka ulottui Kokemäenjoen suusta Vanajan Hämeeseen. Pirkanmaan alueella selkeimmät asutuskeskittymät olivat Kokemäenjoen varressa Sastamalassa eli myöhemmässä Karkussa sekä myöhemmän Nokian tienoilla samoin kuin Pyhäjärven eteläisillä rannoilla Vesilahdessa ja Lempäälässä. Pohjolassa 800-luvulla alkanut viikinkiaika toi levottomuutta. Suomessa syntyi erityinen linnavuorijärjestelmä eli sopivissa paikoissa olevia korkeita mäkiä ja kukkuloita varustettiin puolustus- ja suojapaikoiksi. Koko Suomen mahtavin linnavuorivarustus oli Sääksmäen Rapolan harjulla. Linnavuorien rakentaminen ja varustaminen edellytti pitkälle organisoitua maakunnallista yhteistoimintaa. KP/

7 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa 1200-luvun alkupuolella Suomessa oli kolme maakuntaa: Suomi eli Varsinais-Suomi, Häme ja Karjala. Maakuntien edustajat kokoontuivat tarpeen mukaan maakuntakäräjille, pirkanmaalaiset Hämeen linnaan. Ensimmäiset aluejakoja koskevat asiakirjat ovat luvulta. Suomi liitettiin kiinteästi Ruotsin valtakuntaan ja Suomen itäraja Novgorodia vastaan määriteltiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa vuonna Suomi jaettiin hallinnollisesti ja veronkantoa ajatellen linnalääneihin. Kun hallintotehtävät lisääntyivät, linnaläänit jaettiin edelleen kihlakuntiin. Kokemäenkartanon lääni jaettiin todennäköisesti 1412 kahteen kihlakuntaan, Ala- ja Ylä-Satakuntaan. Myöhempi Pirkanmaa tuli enimmältä osaltaan kuulumaan Ylä-Satakunnan kihlakuntaan ja muu osa Hämeenlinnan läänin Sääksmäen kihlakuntaan. Luonnolliset rajat määräytyivät oman aikansa liikennereittien mukaan, sillä nämä määräsivät asutuksen etenemistä ja eränkäyntiä. Ensinnä asutettiin alavesien varret, mutta eränkäynnin yhteydessä myös ylävesien erämaat. Vesireitit olivat selkeitä kulkuväyliä ja tästä syystä mm. Näsijärvestä tuli maakunnallisen liikenteen keskusväylä eikä suinkaan maakuntaraja. KP/

8 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun 1540 laadittiin Suomen ensimmäinen veroluettelo, maakirja, jossa on mainittu kaikki silloiset talonpojat pitäjittäin ja kylittäin. Maakirja ei anna tietoa henkilöluvusta, sillä verottajaa kiinnosti ainoastaan verotettava maaomaisuus. Vuoden 1566 tietojen mukaan asutus oli edelleen keskittynyt varsin tiiviisti vesistöjen sekä erityisesti Kokemäenjoen ja Pyhäjärven tuntumaan. Näissä keskittymissä olivat myös suurimmat ja vauraimmat kylät: Tyrvään Kalliala, Karkun Karkunkylä ja Sarkola, Pirkkalan Pirkkalankylä, Lempäälän Kuokkala ja Vesilahden Narva. Vesireiteistä hieman sivummalla olivat ikivanhoihin asuinpaikkoihin syntyneet Pälkäneen Laitikkala sekä nykyisin Tampereen alueella sijainneet Messukylä ja Takahuhti. Näsijärven rannat olivat varsin harvaan asuttuja, sillä Näsijärvi oli pohjoiseen johtavaa eränkäyntiväylää ja sellaisena yhteistä aluetta. Samoin Längelmäveden reitti oli yläosaltaan harvaan asuttua. Vuoden 1945 Tampereen alue oli jo 1500-luvulla tiheimmin asuttua luvun puolivälissä Pirkanmaan väkiluvuksi voidaan arvioida henkeä. KP/

9 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Pirkanmaa luvuilla Talonpoikainen Pirkanmaa: Maanjaossa säädetty sarkajako ennätti Pirkanmaan alueelle 1500-luvun alussa. Kasken poltto jatkui kuitenkin vielä pitkään. Riistanpyynti väheni sitä mukaa kuin maanviljelys lisääntyi ja 1700-luvulle tultaessa sitä harjoitettiin laajemmin enää vain pohjoisissa pitäjissä. Isojaon mukaisesti sarkajaon tilalle tuli lohkojako. Isojakoa toteutettiin Pirkanmaalla 1700-luvun loppupuolella ja vielä 1800-luvun alussa. Pirkanmaa kuului maan torpparivaltaisimpiin seutuihin. Pääosa maasta oli talonpoikaisessa omistuksessa ja Pirkanmaalla oli vähän kartanoita. Alueen maineikkain kartano oli Kangasalan Liuksiala, joka tunnetaan entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären olinpaikkana. Liuksiala oli 1600-luvun lopulla Pirkanmaan alueen suurin tila. KP/

10 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun vaarojen, kumpujen, harjujen välitse, louhujen lomitse, oksien alitse, mökistä mökkiin ja kartanoon, lehdosta lettoon ja ojasta allikkoon alaspäin veti kalteva kamara, etelään vietti mahtava graniittikynnös. Polut liittyivät polkuihin, purot yhtyivät puroihin. Eteenpäin, alaspäin! Tiet levenivät, virrat vahvistuivat. Yhä isompia, yhä raskaampia kuormia ne kykenivät kuljettamaan. Yhä enemmän puuta, leipää, perunaa, voita, lihaa, kansaa ja hautakiviä, valtavia lohkareita, vuoria ne uomat nielivät, ja nälkä yltyi vain. Salmesta salmeen, tunnista tuntiin matoivat lotjajonot, päivästä päivään viettivät laajat lautat unetonta kesäänsä Näsijärven pitkällä, sinisellä saralla. Kuusta, mäntyä, koivua, haapaa erilaisina paloina erilaisiin tarkoituksiin. Miten suunnattomasti sitä tavaraa oli ja tarvittiin! Kulkivat kuut ja päivät, kerroksittain vaelsivat pilvien, laivojen, kasvojen hahmot järven uumenissa. Lauri Viita: Moreeni KP/

11 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.1. Hiilipusseista Ruotsin vallan loppuun Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat: 1430-luvulla Ylä-Satakunnassa syttyi luvatun verorasituksen alentamisen viivästymisen seurauksena ns. Davidin kapina. Toinen varsinainen kapina oli 1590-luvulla nuijasota, joka liittyi samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa esiintyneiden talonpoikaiskapinoiden sarjaan. Suuri Pohjansota eteni 1713 Pirkanmaalle, jossa käytiin taisteluja venäläisiä vastaan mm. Pälkäneen Kostianvirralla ja Tammerkoskella. Miehitysaikaa kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Väliin jäi lyhyt rauhan aika ja 1742 syttyi uusi sota. Suomen sodassa vuonna 1808 sodittiin jälleen venäläisiä vastaan ja taisteluja käytiin Tammerkoskella Hatanpään kartanon alueella ja itse kaupungissa. Suuria katovuosia olivat ns. suuret kuolonvuodet , jolloin Suomen koko väestöstä menehtyi yli neljännes. Pirkanmaalla pahimmin kärsivät Pyhäjärven seudut. Pirkkalassa haudattiin koko väestöstä 49 % ja Längelmäellä jopa 58 %. KP/

12 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Teollistumisen varhaisvaiheet Pirkanmaan vanhinta teollisuutta ovat olleet koskiin rakennetut jauhomyllyt. Toinen varhainen teollisuudenhaara oli sahaus. Laukon, Liuksialan ja Vääksyn kartanoissa oli jo 1600-luvulla vesikäyttöiset sahamyllyt. Sahoja tarvittiin pääasiassa vain kotitarpeen tyydyttämiseen. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä olivat Tampereella toiminut Otavalan kehruukoulu, joka myös myi lankaa sekä Tammerkoskelle 1776 perustettu väkiviinapolttimo. Varsinaista tehdasteollisuutta edustivat 1700-luvulla rauta-ruukit. Tammerkoskeen liittyvä teollisuus perustui vesivoimaan. Tampereesta muodostui tehdaskaupunki ja Pirkanmaan keskus myös, koska se oli vanha markkinapaikka ja sinne oli helppo tulla veneillä. Mies, joka teki Tampereesta varsinaisesti tehdaskaupungin, oli James Finlayson, joka perusti pumpuli- eli puuvillatehtaan. Tehtaalle rakennutettiin ennen näkemättömän suuri kuusikerroksinen tehdasrakennus ja siellä oli vuonna 1845 yli 500 työntekijää. KP/

13 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin Kustaa III:n allekirjoittamalla perustuskirjalla perustettiin kaupunki Tammerkosken virran varrelle Messukylän pitäjään. Kaupungille varattu maa-alue oli runsas 3 km2 ja arvioitiin, että kaupungin väkiluku saattaisi joskus nousta niinkin suureksi kuin 400. Ensimmäiset täsmälliset kuntakohtaiset henkilöluvut ovat vuodelta 1865, jolloin Tampereen kaupungin väkiluku oli Vuosisadan vaihteessa Tampere oli jo lähes Turun ja Viipurin veroinen kaupunki, jonka asukasluku oli yli Rautatieyhteys saatiin Tampereelle 1876, ja sitä jatkettiin välittömästi Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Tampereesta tuli myös rautatiekeskus. Sotien jälkeen 1940-luvulta alkaen kuntien tehtävät lisääntyivät ja kulut kasvoivat. Pieniä kuntia ruvettiin yhdistämään isompiin. Kolmenkymmenen vuoden aikana katosi kartalta miltei kolmannes Pirkanmaan kunnista. Toinen huomattava muutos oli se, että vuosina kauppalat Valkeakoski, Vammala, Mänttä, Ikaalinen, Nokia ja Toijala muutettiin kaupungeiksi. Uusimpia kaupunkeja ovat Parkano ja Virrat vuodelta 1977 ja Orivesi KP/

14 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Koko Pirkanmaan väkiluku kasvoi kaikkiaan 68 % eli enemmän kuin puolitoistakertaiseksi. Pääsuunta oli se, että mitä enemmän kunnan elinkeinoelämä rajoittui maatalouteen, sitä enemmän kunta menetti väkeä teollisuus- ja liikekeskuksiin. Siirtoväen sijoittaminen toi Pirkanmaalle uutta asukasta vuonna Pirkanmaan väestömäärä kehittyi seuraavasti: vuonna 1865, vuonna 1900, vuonna 1950 ja vuonna Tampere kasvoi ja samalla Tampereen ympärille kasvoi erityinen kaupunkiseutu, joka laajeni sitä mukaa kuin liikenneyhteydet paranivat. Vuonna 2000 Tampereen kaupunkiseudun kunnissa asui 66,6 % Pirkanmaan koko väestöstä. Pirkanmaan nimi syntyi, kun Pirkanmaan maakuntaliitto perustettiin Vuonna 1959 perustettiin Tampereen seutukaavaliitto ja 1991 nämä kaksi yhdistettiin Pirkanmaan liitoksi. KP/

15 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Ensimmäiset koulut 1800-luvulla Oppivelvollisuuslaki säädettiin 1921, mutta kansakouluiksi sanottavia kouluja oli yksityisten toimesta perustettu eri puolille maakuntaa jo 1800-luvun puolivälissä. Pirkanmaan vanhimmat kunnalliset kansakoulut aloittivat Urjalassa 1858 ja Akaassa Tampereelle perustettiin 1881 yksityislyseo ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin Tampereella oli jo viisi yliopistoon johtavaa oppikoulua. Tampereen ulkopuolella perustettiin ensimmäiset oppikoulut Ikaalisiin, Tyrväälle ja Toijalaan. Suomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin Kangasalle 1889 ja Suomen ensimmäinen työväenopisto Tampereelle Tampereen teknillinen opisto aloitti 1912 ja Teknillinen korkeakoulu syntyi Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, myöhemmin Tampereen yliopisto, siirtyi Tampereelle ja aloitti toimintansa KP/

16 1. Pirkanmaan historiallinen kehitys 1.2. Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa uudistumiskykyinen edelläkävijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen musta laatikko 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 etampere monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus

17 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Yleistietoa Pirkanmaa maamme toiseksi suurimpana maakuntana on nykyaikainen teollisuuden, kaupan, palvelujen ja koulutuksen keskittymä. Se tarjoaa asukkailleen työtä ja hyvinvointia, monipuoliset liikenneyhteydet ja miellyttävän elinympäristön. Maakunta koostuu vuoden 2011 alusta 22 kunnasta sekä kuudesta seutukunnasta. Pinta-ala on km2. Asukkaita on Kuntakartta on seuraavalla sivulla.

18 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kartta

19 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan elinkeinojakauma, työpaikat Työpaikat 2008 Pirkanmaa Koko maa Alkutuotanto 2,6 3,7 Teollisuus 22,8 17,3 Rakentaminen 6,6 6,6 Yksityiset palvelut 36,8 39,6 Julkiset palvelut 30,4 32,0 Muut 0,7 0,8 1 % 3 % 30 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit. Palvelut 37 % Julk. palvelut Muut

20 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan profiili Kuntien lukumäärä Maapinta-ala Asukasluku Alle 15-vuotiaat v. täyttäneet BKT markkinahintaan 2008* Liiketoimipaikat 2009 Korkea-asteen tutk.suor Työttömät milj Alkutuotannon työpaikat Jalostuksen työpaikat Palveluiden työpaikat Ulkomaalaisväestö ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 *) Ennakkotieto Osuus koko maasta % Lähde: Tilastokeskus ja TEM (työttömyystiedot)

21 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaa tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisesta ja tasokkaasta kulttuuritarjonnastaan se ulottuu kirjallisuudesta ja kuvataiteesta näyttämötaiteen kautta lasten tv-viihteeseen ja rock-musiikkiin. Pirkanmaa on erityisesti teatterin maakunta, jonka tapahtumat kruunaa kansainvälinen teatterikesä. Pirkanmaa tarjoaa sekä kasvualustan kulttuurin tekijöille että runsaan kulttuurielämysten tarjottimen. Tunnettuja pirkanmaalaisia A.Gallén-Kallela Ellen Thesleff Kimmo Kaivanto Tarmo Koivisto Frans Emil Sillanpää Väinö Linna Lauri Viita Kalle Päätalo Kaarlo Sarkia Yrjö Jylhä Mauri Kunnas Sinikka Nopola Kirsi Kunnas Kari Aronpuro Juice Leskinen Panu Rajala Juhani Syrjä Matti Joenpolvi Mirkka Rekola Veikko Sinisalo Sylvi Salonen Esko Roine Heikki Silvennoinen Dave Lindholm Martti Syrjä Pauli Hanhiniemi Heikki Salo Simo Frangen

22 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Pirkanmaan kulttuuritarjottimen maistelun voi aloittaa vaikka jostakin seuraavista kohteista: G.A. Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä Vapriikki Sara Hildénin taidemuseo Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuori ja Kari-Paviljonki Akseli Gallén-Kallelan erämaa-ateljee Kalela Finlaysonin alue Tampereen taidemuseo Kesänäyttely Purnu Pispala Tampereen Jugend-rakennukset Vivi Lönnin sekä Raili ja Reima Pietilän rakennukset Musiikkia ja muuta mukavaa: Tampereen teatterit ja ooppera Pispalan sottiisi Tapsan tahdit Sata-Häme soi Sastamala Gregoriana Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma Tampereen kaupunginorkesteri Tampere Film Festival Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät Pentinkulman päivät Tampereen Kukkaisviikot Mäntän kuvataideviikot

23 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Hiihtäen, uiden, voimistellen, tanssien ja painien Pirkanmaalla liikutaan yhdessä ja yksikseen. Pirkan kierros tarjoaa suurtapahtumia kilpailijoille ja kuntoilijoille: Pirkan hiihto, Pirkan pyöräily, Pirkan soutu, Pirkan hölkkä Jäähalli tuli ensimmäisenä Suomessa Tampereelle Sorin sirkus Maakunnan seuroja urheilun huipulta: Tappara, Ilves, FC Haka, Tampere United, Pyrintö Isku Volley, OrPo, VaLepa, Classic Tammer-turnaus kokoaa Iskijät yhteen Tampereen Ratinan Stadionilla kisataan kansainvälisesti Voittajia Pirkanmaalta: Tommi Evilä Hilkka Riihivuori Timo Jutila Raimo Helminen Marko Asell Tero Järvenpää Pirkanmaan Golfkenttiä mm. Lakeside Vammala River Golf Nokia Kauppi Tampere Golf Pirkkala Ikaalisten Golf

24 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Nuorisolle: Tammerfest Kukkaisrock Räikkärock Aitoon kirkastusjuhlat Eppu Normaali Yö Seremonia-mestari Manserock Air Metal Festival Popeda Paleface Negative Uniklubi Sauna Open Air Kulttuuria, matkailua, urheilua, tapahtumia Lasten tapahtumia: Pirkanmaan lastenkulttuuriviikot Lasten Pirkkaset Lasten ja nuorten kirjapäivät Sastamalassa Muualla Pirkanmaalla: Herra Hakkaraisen talo Sastamalassa Voipaalan taide- ja lasten kulttuurikeskus Talonpoikaismuseo Yli-Kirra "Koiramäen talo" Punkalaitumella Valkeakosken seikkailupuisto ja lasten liikennepuisto Särkänniemen elämyspuisto on koko maan 2. suosituin matkailukohde. Myös muut Särkänniemen suosikit löytyvät listan kärjestä: Näsinneula Delfinaario Akvaario Muita lasten kohteita Tampereella: Tampereen taidemuseon Muumilaakso Lasten eläintarha Planetaario Sorin sirkus Pikku kakkonen

25 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan vaakuna Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio. Punainen viittaa hämäläisiin, kulta satakuntalaisiin kuntiin ja koro seudun erähistoriaan ja kaupankäyntiin. Suunnittelija Gustaf von Numers.

26 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Tuomi Prunus padus Toutain Aspius aspius Valkohäntäkauris Odocoileus virginianus borealis Västäräkki Motacilla alba Pallokivi eli pallograniitti

27 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaan maakuntatunnukset Pirkanmaan maakuntalaulu

28 2. Yleistietoa Pirkanmaasta Pirkanmaa-portaalista löydätte tietoa ja kotiseutuoppiaineistoa omasta maakunnastamme. Aineisto on jaoteltu oppiaineittain, jotta oppilas ja opettaja löytävät tiedon etsimästään aihepiiristä helpommin. Portaalissa on runsaasti linkkejä lisätietojen hakemiseksi muilta Internet-sivuilta sekä paljon omassa maakunnassa tuotettua materiaalia. Portaali on suunnattu käytettäväksi maakuntaopetuksen tukena alkaen peruskouluista aina lukioon saakka. Materiaaliin lisätään jatkossa myös oppilaiden koulussa tuottamaa aineistoa. Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaan maakunta-aineistoon!

29 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ja muutos vuoden takaisesta Muutos : Pirkanmaa hlöä, kasvua 0,8 %. Koko maassa kasvua 0,5 %. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 54/MML/10

30 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestön kehitys ja osuus koko maasta %-osuus 9,10 9,00 8,90 8,80 8,70 8,60 8,50 8,40 8,30 8,20 Pirkanmaa %-osuus koko maasta Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2010

31 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Muuttoliike Pirkanmaalle on voimakasta Vetovoimainen ykkönen Suomessa Pirkanmaan nettomuuttovoitto Imagotutkimuksissa Tampere on arvioitu Suomen parhaaksi asuinpaikaksi. Tampereessa arvostetaan erityisesti sijaintia, harrastusmahdollisuuksia ja kunnallisia palveluja Väestö kasvaa nopeasti Toteutunut väkiluku ja ennuste (TaloustutkimusOy: Muuttohalukkuus tutkimus)

32 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan väestö ikäryhmittäin 2009 ja Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilastot ja väestöennuste 2009

33 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Pirkanmaan tulo- ja lähtömuuton suunnat maakunnittain 2009 Etelä-Pohjanmaa Tulo 869 Lähtö 639 Pohjois-Pohjanmaa Tulo 779 Lähtö 536 Keski-Suomi Tulo 1357 Lähtö 1030 Satakunta Tulo 1221 Lähtö 1027 Pohjois-Savo Tulo 601 Lähtö 375 Päijät-Häme Tulo 592 Lähtö 377 Varsinais-Suomi Tulo 1097 Lähtö 959 Kanta-Häme Tulo 983 Lähtö 957 Uusimaa Tulo 2746 Lähtö 3332 Lähde: Tilastokeskus, Muuttoliike. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupa nro 103/MML/11

34 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.1. Väestötiedot Ulkomaalaiset opiskelijat yliopistoissa koko maassa ja Pirkanmaalla Koko maa lkm Koko maa TaY+TTY Ulkomaisista opiskelijoista 14,0 % opiskeli Pirkanmaalla vuonna Pirkanmaa lkm 1000 Pirkanmaalla asui vuoden 2009 lopussa ulkomaan kansalaista (2,2 % väestöstä). Koko maassa ulkomaan kansalaisia asui 2,9 % väestöstä. lkm % 8, Yleisimmin puhutut vieraat kielet maakunnassa 2009: venäjä eesti arabia englanti 928 persia 707 kiina 592 saksa 461 Vieraskielisiä yhteensä henkilöä ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ulkomaalaisten määrä Pirkanmaan %-osuus ulkomaan kansalaisista

35 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan palvelukeskusverkko 2020 Pirkanmaalla on selväpiirteinen aluerakenne. Maakunta koostuu 28 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaan tavoitteellinen palvelukeskusverkko 2020 on määritelty maakuntakaavassa: väestöpohjan etäisyystekijän olevien palvelujen kunnan työpaikkajakauman jalostus- ja palvelutyöpaikkojen sijoittumisen ja keskinäisen suhteen vapaa-ajan asuntojen julkisen liikenteen palvelutason sekä keskusten liikenteellisen sijainnin perusteella Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1.maakuntakaavan kaavaehdotus.html

36 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan asutusrakenne

37 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Pirkanmaan aluerakenne Luontosuhteidensa perusteella Pirkanmaalla erottuu kuusi aluetta, joilla on sille alueelle ominaiset erityispiirteet, maisematyypit. Nämä alueet on nimetty maisematyyppinsä mukaan Vuorimaaksi, Kaakkoiseksi järvialueeksi, Keskeiseksi järvialueeksi, Eteläiseksi viljelyseuduksi, Lounaiseksi viljelyseuduksi ja Suomenseläksi.

38 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Liikenneverkosto

39 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Tampereen seudun ja muiden seutukuntien välillä Luoteis- Pirkanmaa 629 Ylä-Pirkanmaa 549 Seutukuntajako Tampereen seutukunnassa: Työvoima yhteensä Työpaikat yhteensä Lounais- Pirkanmaa Tampereen seutukunta Etelä-Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

40 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.2. Aluerakenne ja yhteydet Työssäkäyntiliikenne Pirkanmaan ja lähimaakuntien välillä Pirkanmaalla: Työlliset yhteensä Työpaikat yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti

41 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työpaikat ja työttömyysaste Työpaikat Työttömyysaste, % ,0 22,0 20, ,0 16, ,0 12, ,0 8,0 6, ,0 2,0 0 0,0 Työpaikat Lähde: Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyysaste työ- ja elinkeinoministeriön mukaan

42 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan suurimmat työllistäjät 2009 Yritys Henkilöstöä NOKIA OYJ PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA ITELLA OYJ UPM-KYMMENE OYJ NOKIAN RENKAAT OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS OY METSO MINERALS OY SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY 861 RUOKA-SAARIOINEN OY 835 DESTIA OY 710 Kymmenen suurinta yritystä työllisti vuonna 2009 yhteensä noin työntekijää (vajaa seitsemän prosenttia maakunnan työpaikoista) Lähde: Toimiala online, yritysten rakenneindikaattorit

43 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla Pirkanmaa toipui 1990-luvun alun lamasta vahvan teknologiaosaamisen ja perinteisten toimialojen uudistumisen avulla: nyt asiantuntijaja tietoammateissa toimii merkittävä osa maakunnan työvoimasta Alkutuotanto Teollisuus Rakennustoiminta Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntemattomat Lähde: Tilastokeskus

44 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Pirkanmaan työllisyystilanne joulukuussa 2010 Työttömyysaste (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa 11,9 % 10,9 % 13,5 % Koko maa 10,3 % 9,3 % 11,3 % Työttömyysasteen muutos kuukaudessa Pirkanmaalla + 1,0 % Työttömyysasteen muutos vuodessa Pirkanmaalla 1,6 % Työttömien määrä (ml. lomautetut) joulukuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2009 Pirkanmaa Koko maa Työttömien määrän muutos kuukaudessa Pirkanmaalla Työttömien määrän muutos vuodessa Pirkanmaalla Korkeimmat työttömyysasteet Tampere ja Urjala 13,9 %, Mänttä-Vilppula 13,1 %, Valkeakoski 13,0 %, Orivesi 12,3 %, Akaa 11,7 %, Kihniö 11,3 %, Nokia 11,0 % Alhaisimmat työttömyysasteet Sastamala ja Vesilahti 7,5 %, Punkalaidun 7,9 %, Pirkkala 8,9 %, Kangasala 9,0 %, Lempäälä 9,1 %, Ruovesi 9,3 %, Ikaalinen ja Ylöjärvi 9,4 %

45 Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työttömyysaste keskimäärin (TEM) ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pirkanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittainen tilasto

46 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työikään tuleva ja työmarkkinoilta poistuva väestö Pirkanmaalla Tuleva ikäryhmä vuotiaat, lähtevä ikäryhmä vuotiaat erotus (keskimäärin vuodessa)

47 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikat Pirkanmaalla , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 10 % 0 %

48 3. Pirkanmaa maakuntana ja talousalueena 3.3. Elinkeino- ja tuotantorakenne Työpaikkojen määrän muutos Pirkanmaalla Rahoitus- ym. liike-elämän palv Yhteiskunnalliset palvelut Kauppa ja liikenne Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Prosentuaalisesti työpaikkojen määrä alueella on kasvanut yhteensä 11,5 % vuosina Lähde: Tilastokeskus, StatFin