Maatalousympäristön luonnonhoidon mahdollisuudet, perustelut ja onnistuneet esimerkit

Transkriptio

1 Maatalousympäristön luonnonhoidon mahdollisuudet, perustelut ja onnistuneet esimerkit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä TAMMELA

2 Esityksen rakenne Luonnon- ja riistanhoitosäätiö pähkinänkuoressa Pitääkö luontoa hoitaa ja miksi? Ei meidän tilalla ole ku peltoa ja metsää? kuvaesitys mahdollisuuksista Tilojen välinen yhteistyö Mikä motivoi luonnonhoitoon Erityistuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Muutama onnistunut esimerkki luonnonhoidosta

3 Säätiön toiminta-ajatus Luonnonhoitoa ja kestävää käyttöä Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä aktiivinen luonnonhoito talouskäytössä olevilla alueilla täydentää maankäytöltä syrjään laitettuja luonnonsuojelualueita

4 Toiminta ja rahoitus Luonnon- ja riistanhoitosäätiö toimii sillanrakentajana yksityisen ja julkisen sektorin välissä Hankerahoitusta MMM:ltä Hankerahoitusta Sophie von Julinin säätiöltä ja SKR:sta Toimintarahoitusta yksityistahoilta

5 Säätiön kokoonpano hallitus asiamies Sakari Mykrä projektipäällikkö Eija Hagelberg (JÄRKIhanke) Kaisa Tolonen (maatalousympäristö, neuvonta) Kimmo Härjämäki (ympäristötuen kehittäminen, biodiversiteetti & riista) asiantuntijaryhmä

6 Toiminta Säätiö perustettiin 2006 Peltopyyhanke 5/2007 Peltopyykantojen elvyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen Kansallinen peltopyykannan hoito (MMM) Järki-hanke 1/2009 Maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä Riista, monimuotoisuus ja ympäristötuet 2011 Luonnonhoidon mahdollisuudet ja maatalouden ympäristötuen kehittäminen Kansainvälinen peltopyyhanke Life-rahoituksella valmisteilla

7 Pitääkö luontoa hoitaa ja miksi?

8 Metsien maan pellot Suomen maa-alasta 7 % on peltoa Kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia 1/10 osa maa-alasta suojeltua olennaista on miten 9/10 pintaalasta toimitaan! Peltojen osuus maapinta-alasta

9 Huoli maatalousympäristön monimuotoisuuskadosta todellinen Esimerkkinä perinnebiotooppien uhanalaisuus SY8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus

10 Hupeneeko monimuotoisuus ympäristötuista huolimatta? Useissa maissa bd-kysymykset paljon Suomea vahvempana esillä maaseudun kehittämisohjelmissa. Suomessakin asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, HNV-esimerkki: Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.

11 Mitä yksistä perinnebiotoopeista niiden katoaminen on luontaista kehitystä? Kyllä ja ei Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!

12 Monimuotoisuuden ylläpidolla lukuisia, jopa arvaamattomia, hyötyvaikutuksia Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille Kilpailuvaltti ja matkailumagneetti

13 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit

14 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuuspiennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla

15 Monimuotoisuuspientareen edut ravinnevalumat vähenevät byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu suojaa riistalle Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille

16 Pellonkäytön vaihtoehdot 1/2 Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön

17 Pellonkäytön vaihtoehdot 2/2 Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön

18 Luonnonhoitopellot Yksinkertaisempi ja joustavampi kuin erityistuet - toimiva pellolle kohdistuva monimuotoisuustoimenpide Hakeminen kasvulohkolomakkeella mielekästä Monipuolistaa viljelykasvivalikoimaa, tuonut runsaasti monimuotoisuuspinta-alaa Ohjaa riistaeläimiä pois teiden läheisyydestä Epäselvyyttä ehtojen ymmärtämisessä, liian monia vaihtoehtoja? Melko toteutuskelpoinen viljelijälle, agronomisia ongelmia kasvustojen onnistumisessa, siementen saatavuus osin heikko Valvonnassa tulkintaongelmia - monimuotoisuuden kannalta hyvä lohko saattaa tulla hylätyksi valvonnassa

19 Luonnonhoitopeltoja kohdentamalla vaikuttavuutta lisää Kohdentamisen perusteet - Taloudellinen kannattavuus - Harrastukselliset intressit - Vesiensuojeluperusteet - Yhteisön tai yhteiskunnan työntövoima tai kannustus

20 Ei meidän tilalla ole ku peltoa ja metsää vai onko sittenkin? Useilla alueilla kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat apuna ja jos ei ole kartan- ja maisemanlukutaito jokaiselle neuvojalle eduksi!

21 Luonnonhoidon mahdollisuuksia kuvina Pellon ja metsän rajapinnat Saarekkeet ja niemekkeet Vajaatuottoiset pellonlaidat Vanhat laidunmaat Luontaiset kosteikon paikat Kylien yhteiset näkymät ja maisemat

22 Pellon ja metsän rajapinnat

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33 Vajaatuottoiset pellonreunat

34

35

36

37

38

39

40 Peltojen niemekkeet ja saarekkeet

41

42

43

44

45 Luontaisia kosteikon paikkoja

46

47 Entäs täällä?

48 Tilojen välinen yhteistyö Luonnonhoidon onnistumiseksi tilojen välinen yhteistyö tärkeää Pakottaa ei voi, mutta kannustaa kyllä (esimerkkeinä laidunpankki, neuvontahankkeet jne.) Erityisen tärkeää alueilla, jossa laiduneläinten määrä vähentynyt Tulevaisuudessa tukijärjestelmien kautta ohjausta tilojen välisiin yhteishankkeisiin?

49 Tapaus 1. Viljelijänaapurukset Raimo Rinne ja Teuvo Tasamaa

50 Kaik hyvin? Kaunis maalaismaisema ja pellon laidassa suojavyöhyke

51 Kun edes kerran elämässäni pääsisin vihreälle laitumelle ja saisin jotakin muuta ruokaa ku kanttipaaliheinää ja arkista kauraa No voi surku, siin se suojavyöhyke taas vihertää. Mettäkuoppa on jo täynnä heinää ja suojavyöhykesopimus on vieläkin voimassa 4 vuotta

52 Eihän tässä pelkkiä suojavyöhykkeitä suunnitella, olen kuullut joskus myös muista erityistuista Metsäsaareke Reunavyöhyke Hakamaa Suojavyöhyke

53 Erityistuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Ei-niin erityisiä ja ihmeellisiä, etteikö sopivia kohteita lähes joka tilalta löytyisi Byrokratian ja asenteiden vuoksi vajaasti hyödynnettyjä

54 Erityistuet, ympäristötuen vaikuttavimmat toimenpiteet Tutkimukset (MYTVAS, Malmi) osoittaneet suojavyöhykkeet ja perinnebiotoopin hoidon positiivisimmin ympäristöä kohentaneiksi toimenpiteiksi Varsinkin, jos laajennetaan tutkimusnäkökulmaa pelkästä vesiensuojelusta monipuolisiin ympäristöhyötyihin

55 Erityistuet eivät ole rakettitiedettä joten ei myöskään anneta niistä sellaista kuvaa! Toimenpiteinä yksinkertaisia (niitto / laidunnus), mutta byrokratia kohtuutonta oikealla suojavyöhykkeen kustannuslaskelma. Arvokohteilla perusteellinen hoitosuunnittelu tulevaisuudessakin tarpeen Huomio lumokohteiden reunavyöhykkeiden hoitoon ei-metsätaloudellisiin raivauksiin KUSTANNUSARVIO SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISELLE JA HOIDOLLE Alueen koko: 2,79 ha Sopimuksen kesto vuosina 5 vuotta PERUSTAMINEN: yksikkö määrä /á yht / ha/vuosi Perustaminen (suunnittelu, siemenet, perusmuokkaus ja kylvö) ha ,00 TYÖ YHTEENSÄ 0 0,00 VUOSITTAINEN HOITO: yksikkö määrä á yht / ha Niitto ha 2, ,55 45,00 Niittojätteen poiskeruu ha 2, ,42 198,00 Muu vuosittainen työ, mikä? 0 0,00 Hoitopäiväkirja (4-8 h/v) h 6 24,6 147,6 52,90 VUOSITTAISET HEHTAARIKOHTAISET KUSTANNUKSET: 825,57 295,90 SUUNNITTELU 100 7,17 TULONMENETYSLASKELMA 122,00 TUKIEN MENETYSLASKELMA perusympäristötuki kasvinviljelytilalla 93,00 lisätoimenpide: peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 45,00 HYÖTY Ei hyötyä MUUT YHTEENSÄ: 267,17 KOKONAISKUSTANNUKSET /HA 563,07 TRANSAKTIOKUSTANNUS (20%) 112,61 YHTEENSÄ 675,69 KOKONAISKUSTANNUKSET /TUKIALUE/5 VUOTTA 9425,82 (tämä luku tarvitaan hakulomakkeeseen)

56 Ei-tuotannolliset investoinnit Perinnebiotoopeille ja kosteikoille Kannustava tukitaso Kosteikko max /ha Pb max 1179 /ha (alle 3 ha kohteet) Hidas tapa toteuttaa itse toimenpide Tulevalle ohjelmakaudelle suuret odotukset järjestelmän keventämisestä

57 Tilakäynnillä tuntosarvet esiin ja korvat hörölle!

58 Mikä sytyttää kiinnostuksen kipinän luonnonhoitoon? Riistamiehille turnipsia ja monimuotoisuuspientareita, karjatilalle nurmia, maatilamatkailuyrittäjälle luonnonlaitumia Neuvojan rooli byrokratian puskurina ja positiivisen viestin viejänä Verkostojen ja isojen organisaatioiden tietovarantojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tärkeää Organisaatio- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö tärkeää

59 Tapaus 2. Kerkko Kaalipään kotilohkot

60 No voi surku, tuli talvi, tuli halla, ennen kuin kaikki kaalinpäät olivat laarissa. Missä lie liiat typet?

61 Kesäasukas hämmästelee vihreää vettä Oliskohan tässä kohtaa sellainen joku suojakaista sopiva. Naapuri sellaisen kaistan taisi viime vuonna kylvääkin. Eihän tämä ole kalteva rantapelto. Vai lasketaanko toi onneton joenpiennar rannaksi Maatalouden ympäristötukeen on taas laitettu 250 miljoonaa, miksei meidän kaunis kotijokemme sitten kimmellä kirkasvetisenä???

62 EU-neuvoja PIrkko Pykälä tulee huhtikuun puolivälissä tilalle Pirkko päättääkin painella muiden tukilomakkeiden täytön lomassa Kerkon kaalilohkon ympäri Perttu tietää, että kaalimaa vaatii kuivina kausina kovaa sadetusta. Tähänhän kohtaan voisi perustaa kosteikon, josta Kerkkokin saisi kasteluvettä kuivatusvesien kierrätystä parhaimmillaan

63 Maaseudun muut toimijat myös mukaan luonnonhoitoon Kuva

64 Yhdistyksien luvattu maa Potentiaalisia yhdistyksiä erityistukikohteiden hoitajiksi olisi runsaasti Esimerkiksi Varsinais-Suomessa 9692 yhdistystä, jos esimerkiksi 1% olisi sopivia hakemaan erityistukia --> 96 yhdistystä! Kyläyhdistykset Riista-, metsästys-, vesienhoitoyhdistykset Tietyt paikalliset harrasteyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset Jne...

65 Salo, Märynummen kotiniitty Vieraile:

66 Rauma, Muinan kotiseutumuseon niityt

67 Laitila, Kauljärven kosteikko

68 Muuta nurmiasiaa KIITOS! Onko yli 5 v. ikäisellä nurmella riski muuttua pysyväksi nurmeksi ja onko tämä vältettävissä 3 v. viherlannoitusnurmet mahdollisiksi Tuotantonurmien uudet nimikkeet yksinkertaisemmiksi: rehuntuotanto, siementuotanto, erikoisnurmet (energia-, siirto-, yms.) Nurmien jaottelu: nurmipalkokasvit, nurmiheinät, sekakasvustot -> merkitys esim. viherryttämisessä, jos vaatimukseksi tulee tietty määrä eri kasvilajeja Kimmo Härjämäki kimmo@luontojariista.fi