Tampere-talon sanomia

Transkriptio

1 Tampere-talon sanomia Tammerkosken vesi virtaa sähkönä Tampere-taloon Tampere-talon jättämä hiilijalanjälki on tänä vuonna entistä vihreämpi. Seuraavan kahden vuoden ajan talo käyttää sähköenergian lähteenä Tammerkosken vettä, siis paikallisesti Tampereen omasta koskesta saatua vesivoimaa. Tämä on hieno lisä talon pitkäjänteiseen ympäristötyöhön. Suosimme tamperelaista ja pirkanmaalaista lähituotetta ja yhteistyötä myös energiatuotannossa, Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto vahvistaa. Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu saavat yhä suurempaa huomiota myös kongressien ja kokousten pitopaikasta päätettäessä. Tampere-talo on tehnyt pioneerityötä ympäristöasioissa jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ympäristöohjelman päivittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen on nyt erittäin ajankohtaista, kongressipäällikkö Erika Eischer korostaa. Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos perustettiin juuri Tampereelle vuonna Oma vesivoimalaitos valmistui Tammerkoskeen vuonna Tammerkosken vesivoima on erikoistuote, jota on kyselty paljon. Sen tuottama energiamäärä ei kuitenkaan riitä kotitalouksien lämmittämiseen. Myymme yksityisasiakkaille sähköä yli kymmenkertaisesti Tammerkosken tuottaman määrän, kertoo Tampereen Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja Pertti Suuripää. Siirryimme viime vuonna uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön myyntiin. Käytännössä myymme kotitalous- ja pienasiakkaille siis sähköä, joka on tuotettu ympäristövastuullisesti vedellä ja tuulella.

2 Eteenpäin ekopolulla 2 Tampere-talo otti ensiaskeleensa ekopolulla jo toimintansa alkuvuosina ja on siitä lähtien toteuttanut määrätietoisesti ympäristöohjelmaansa. Lajittelusta, kierrätyksestä ja ennen muuta kaikenlaisen jätteen ja turhien hankintojen välttämisestä on tullut meillä jo taitolaji. Kestävä kehitys on voimakas, mutta varsin tervetullut trendi maailmanlaajuisesti. Konferenssien järjestämistä helpotetaan virtuaaliyhteyksin, mutta edelleenkin suuret ja tärkeät päätökset tehdään kasvokkain. Suurtapahtumat jättävät ison hiilijalanjäljen, jos kaikki paperit, salkut, näyttelyrakenteet ja ruuantähteet kipataan takapihalle tai viedään kaatopaikalle. Jossakin päin maailmaa edelleen näin tapahtuu, vaikka olisi uudet uljaat kongressikeskukset, viiden tähden hotellit ja loistokkaat lentokentät. Onneksi ei meillä Pohjolassa. Pohjoismaat ovat kiistatta edelläkävijöitä ympäristöasioissa, myös kongressialalla. Teemme yhteistyötä niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ympäristöarvojen eteenpäin viemiseksi. Tässä lehdessä kerromme uusista ekoteoistamme, pyrkimyksistä pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Talosta viedään minimaalisen vähän tavaraa kaatopaikalle. Kaikki kierrätykseen soveltumaton materiaali poltetaan ja lämpöenergia otetaan talteen. Tampere-talo valaistaan ja koneet toimivat Tammerkosken vesivoimalla. Mielestäni on sympaattista, että myös uuden ajan tuotantolaitos, kukoistava kongressi- ja konserttikeskuksemme saa virtansa samasta luonnon voimanlähteestä kuin kaupunkiin työtä ja hyvinvointia luoneet tehtaat aikoinaan. Askel ekologisempaan suuntaan on myös keittiömme valmistamat lähi- ja luomuruoat sekä itse leivotut leivät ja pullat. Näin hellitään vieraidemme makuhermoja ja tarjotaan paikallisia makuelämyksiä, mutta myös vältetään turhia kuljetuksia, pakkauksia ja lisäaineita. Seuraava harppaus eteenpäin on pohjoismaisen Joutsenmerkin hakeminen kongressikeskuksille. Sitä pääsemme kehittämään ja soveltamaan ensimmäisten joukossa Pohjoismaissa. Valoisaa ja vihreää kevättä! Erika Eischer kongressipäällikkö Tampere-talon sanomia 1/2011 Tampere-talon asiakaslehti, ISSN Päätoimittaja Katja Jokinen. Valokuvat Arto Jalonen, Joonas Loueranta, Janne Viinanen, Tampere-talon ja tapahtumajärjestäjien arkistot. Taitto Jaakko Kahala. painopaikka Tampereen Offsetpalvelu Oy Tampere-talo Osakeyhtiö Yliopistonkatu 55, PL 16, Tampere Puhelinvaihde Faksi Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere-talo.fi

3 Jätteiden tehokas lajittelu on ympäristöteko 3 Tampere-talo ja Encore Ympäristöpalvelu kehittävät yhdessä talon jätehuoltoa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Tavoitteena on, että kaatopaikalle ei loppusijoitukseen enää päätyisi jätteitä lainkaan. Ydinkysymys on, miten hyödyntää energiaksi jätteet, joista on erikseen lajiteltu materiaalina hyödynnettävät jätteet kuten keräys- ja toimistopaperi, pahvi, metalli, keräyslasi ja biojäte, kertoo Encoren tuotepäällikkö Harri Lehtonen. Yksilöidyt rfid-tunnisteella varustetut keräysvälineet identifioidaan käsipäätteellä. Tampere-talon toiminnassa syntyvästä jätteestä kierrätetään materiaalina noin neljännes. Kaikki paperit ja pahvit otetaan talteen ja ohjataan hyötykäyttöön Paperinkeräys Oy:n kautta. Ravintoloissa syntyvä biojäte lajitellaan ja kuljetetaan kompostoitavaksi, toteaa Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto. Kierrätykseen ohjataan myös metallit, lasit, kuormalavat ja kalusteet. Ongelmajätteet toimitetaan asianmukaisesti hävitettäväksi Ekokem Oy:lle. Jätteet energiaksi ja kuljetukset kuriin Maistuva kasvisruoka on oiva vaihtoehto Ympäristöystävällistä ja samalla terveellistä on perusruoka, joka on valmistettu puhtaista, lähellä tuotetuista raaka-aineista. Omasta syömisestä aiheutuvaan ympäristörasitukseen on helppo vaikuttaa vähentämällä lihan ja maitotuotteiden käyttöä sekä suosimalla kasvis-, luomu- ja lähiruokaa. Tampere-talon kokousvieraille on tarjolla myös nämä toiveet täyttävää ruokaa. Tampere-talon kokouspaketeista löytyy kasvisvaihtoehto, joka tarjoaa maukkaan ja terveellisen vaihtoehdon niin aamupalaksi, lounaalle kuin iltapäiväkahvillekin. Kasvisruoka on ollut kokouspaketeissamme vuodesta 2009, vinkkaa Tamperetalon Ravintolat Kanrestan Oy:n keittiöpäällikkö Juhana Paturi. Kasvisruoan lisäksi suosimme muutenkin kausittaisia raaka-aineita sekä luomua ja lähiruokaa. Lounasleivät ja piiraat leivomme itse, luomujauhoista tietenkin. Tutustu kevään kokouspaketteihimme: Jätteen poltto on tehokkain tapa hyödyntää materiaalikierrätykseen soveltumatonta jätettä. Jäljelle jäävästä poltettavasta jätteestä syntyy Riihimäellä lämpöä ja sähköä. Myös ilmastokuormitus pienenee, koska jätettä ei kuljeteta hajoamaan kaatopaikalle vaan tuottamaan energiaa, Harri Lehtonen tarkentaa Kotitaloudesta tutulla roskapussillisella tällaista kuivaa yhdyskuntajätettä voi lämmittää veden seitsemän minuutin suihkua varten tai uunin tunnin ruoanlaittoa varten. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös jätehuoltovälineiden tyhjentämiseen. Keräysvälineet on yksilöity ja varustettu rfid (Radio Frequency Identification) -tunnisteilla. Tunnisteiden avulla pystytään seuraamaan missä, milloin ja mitä jätettä syntyy. Näin tuetaan myös jätteen synnyn ehkäisyä. Kaiken lisäksi tyhjennyskerrat vähenevät, jolloin jätehuollon kuljetuksista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt pienenevät, Harri Lehtonen huomauttaa. Kokouspaketti Kasvismenu Aamu: Kahvia, teetä Ruislesekehrä, aurajuustoa ja keltaista aurinkotomaattia Lounas: Punamangoldisalaattia, retiisiä ja zuccinia Tampere-talon hamppuleipää ja kukkais-yrttituorejuustoa Bataatti-porkkanaleivos Sahramikastiketta Savujuustopolentaa Karamellivanukas Iltapäivä: Kahvia, teetä Solmupulla Environmental Guide for Visitors to Tampere Opaskirjanen tarjoaa vihreitä Tamperevinkkejä ympäristötietoiselle matkailijalle. Myös matkailijat voivat edistää paikallista luonnonsuojelua ja nauttia luonnosta. Tampere tarjoaa lyhyet etäisyydet ja hyvät kävelyreitit, puhdasta juomavettä ja elintarvikkeita, kauniita luonnonpuistoja sekä virkistävät järvet. Painettua englanninkielistä opasta on jaossa ympäristötietokeskus Moreeniassa ja Tampere-talossa. Kevään aikana opas päivitetään ja jatkossa sitä voi selailla esimerkiksi Tampere-talon internetsivuilla vaivattomasti luettavana näköisversiona.

4 Verkon silmässä Kriittisessä tilassa -tapahtuma Tampere-talossa lauantaina Verkosta on muodostumassa toinen luonto, jossa olemme kuin kotonamme. Ajattelemme verkon helpottavan ja nopeuttavan elämäämme, emmekä aina pane merkille sitä, millä kaikilla tavoilla se vaikuttaa arkeemme. Kotisivumme ovatkin julkisivujamme. Kerran verkkoon laitettua ei sieltä hevin pois saa. Kun seikkailemme hakupalvelujen avulla netissä, kuljemmeko omia vai toisten meille valitsemia polkuja? Kuka oikeastaan käyttää ketä? Avaako verkko maailman vai tekeekö se tiedosta pinnallista? Entä millaisia uusia toimijuuden mahdollisuuksia verkko avaa? Voiko sen avulla rakentaa nykyistä demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa? Tästä kaikesta keskustellaan aktiivisesti verkossa, mutta nyt voit tulla puhumaan siitä myös kasvokkain asiantuntijoiden ja muiden verkon käyttäjien kanssa. Pieni sali klo Professori Mikko Lehtonen Tietohallintopäällikkö Heikki Sinervo: Hyötyä, tehoa vai ongelmia? Professori Susanna Paasonen: Nettiporno ja ylettömyyden maisema Rinnakkaisluennot klo Verkon pauloissa Pieni sali Puheenjohtajana Anja Aarnio Frans Mäyrä: Nettipelaamisen verkoissa Reijo Kupiainen: Lapset ja nuoret netissä. Kuluttajia, uhreja, uuden kulttuurin tekijöitä? Minna-Riitta Luukka: Koulu ja vapaa-aika törmäyskurssilla? Verkot veteen Studio Puheenjohtajana Hannu-Matti Järvinen Kai Ekholm: Kuka pelkää e-kirjaa? Samuli Pekkola: Tieto on virtaa Marjut Salokannel: Oikeutta tekijöille Verkkoja kokemassa Rondo Puheenjohtajana Maila-Katriina Tuominen Emilia Palonen: Poliittinen internet, Wikileaksista minäjournalismiin Virve Peteri: Kotini on mediani Tapio Mäkelä: The Yes Men, Haktivismin taide Mikko Lehtonen Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pieni sali klo Irti verkosta loppupaneeli Puheenjohtajana Mikko Lahtinen Tere Vadén: Verkko ja demokratia Aura Kalli: Verkko ja aktivismi Kimmo Jylhämö: Wikileaks ja journalismi paluu totuuteen? Klo 18 Verkostoidutaan! Tampere-talon Rondosalissa Improvisaatioteatteri Snorkkeli sekä keskustelua ja yhdessäoloa Järjestäjät: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampere-talo Osakeyhtiö VAPAA PÄÄSY

5 5 parhaan maan paras kaupunki, mikäs täällä on matkailun parissa työskennellessä, naurahtaa Tampereen seudun tuore matkailujohtaja Pirjo Puukka. Maailman Hän työskentelee Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeassa, joka vastaa alueen matkailuneuvonnasta ja tiedottamisesta sekä matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä. Olen aikoinani opiskellut kieliä Tampereella. Opiskelu kaveri houkutteli hakemaan töihin Tampereen matkailutoimistoon, kun siellä on niin kivaa ja saa puhua kieliäkin. Sillä tiellä ollaan, Pirjo Puukka kertoo. Kokoukset, kulttuuri ja kakarat tuovat matkailijoita Pirkanmaan ja Tampereen matkailu tiivistyy Pirjo Puukan mukaan loistavasti hänen ansioituneen edeltäjänsä, Tredean nykyisen laatujohtaja Kari Saikkosen kolmeen koohon: kokoukset, kulttuuri ja kakarat. Lisäsävyn näihin tuo lisääntynyt ostosmatkailu: löytyy isoa Ideaparkia ja Ikeaa sekä erikoiskohteita kuten Marjamäen Pajutila Kangasalla ja Keltainen talo Pälkäneellä. Kotimaan matkailussa seudun vahvuus on Pirjo Puukan mukaan ilman muuta hyvä imago sekä laaja, ympärivuotinen ja monipuolinen tarjonta. Ulkomaalaisia kiinnostaa Suomen eksotiikka yleensä sekä Tampereella erityisesti kaupungin ja luonnon läheisyys ja ne järvet. Työsarkaa riittää vielä Suomen, puhumattakaan Tampereen kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä. Tampere-talon ja alueen matkailuelinkeinon yhteisenä mahdollisuutena Pirjo Puukka näkee kotimaiset kokoukset ja muut tapahtumat. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Tampere-talo on helmi. Siellä tehtävä tasokas työ nostaa koko kaupungin imagoa. Pirkanmaa on muutenkin hyvä paikka tehdä töitä. Ihmissuhteet perustuvat luottamukselle ja rentoudelle ja kaikessa on mukana tekemisen meininki. Onnistunut tapahtuma syntyy ammattitaidolla tapahtumien yhteydessä tapaa Erilaisten paljon ihmisiä hyvin erilaisilta aloilta, silmälääkäreistä kulttuurintutkijoihin ja kaikkea siltä väliltä. Tämä on työn ehdoton rikkaus, toteaa juuri 20-vuotista taivaltaan juhlineen Tampereen Kokouspalvelun toimitusjohtaja Leena Sulonen. Leena Sulonen tutustui kongressien ja tapahtumien järjestämiseen aikoinaan jo Tampereen kaupungin matkaoppaana toimiessaan. Yrittäjäkurssi antoi lopullisen sysäyksen oman yrityksen perustamiseen. Pidän työn projektiluonteesta, asioilla on alku ja loppu. Vaikka esimerkiksi kansainvälisen kongressin suunnittelu ja toteutus veisi kaksi tai kolmekin vuotta, niin koko ajan mennään eteenpäin. Pysähtyä ei voi. Toisaalta projektiluonteisuus tuo työhön myös haastetta. Käynnissä on yhtä aikaa monta projektia, monessa eri vaiheessa. Kesään kuuluvat kongressit ja mökki Kesä on kiireistä aikaa Kokouspalvelussa. Suurin osa Suomessa järjestettävistä kansainvälisistä kongresseista ajoittuu touko elokuulle, yöttömän yön aikaan. Itselleni työn vastapaino tulee yksinkertaisista asioista: liikunta, hyvä ruoka ja kulttuuri. Kesään kuuluu ehdottomasti mökki. Tampereen Kokouspalvelu on jo yhdeksän vuoden ajan hoitanut myös Tampere Tunnetuksi ry:n tapahtumajärjestelyt. Kukkaisviikot, Valoviikot ja Joulu Tampere -tapahtuma sekä Vuoden tamperelainen -kilpailu työllistävät ympäri vuoden ja tuovat kivaa vaihtelua kokousten ja kongressien sekaan, Leena Sulonen toteaa. Kaikkien kongressien, kokousten ja tapahtumien lisäksi Leena Sulonen on jo useana vuonna opettanut tapahtumajärjestämistä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opetuskieli on jo kolmatta vuotta englanti, joten haasteita riittää tälläkin saralla. Kongressikokemusta yhdessä lähes 50 vuotta: kongressisihteeri Piia Viljanen, toimitusjohtaja Leena Sulonen ja projektipäällikkö Anne Saarinen 20-vuotisjuhlatunnelmissa

6 6 Kansainväliset kongressit vahvistavat yliopiston ja yritysten yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen johtaja, professori Reijo Tuokko teki 13 vuotta töitä teollisuuden parissa, mistä hän siirtyi 1980-luvun puolivälissä yliopistomaailmaan, ja on yhä sillä tiellä. Työskentelin ensin pari vuotta Lappeenrannassa, mutta Tampereen teknillinen yliopisto on ollut työpaikkani vuodesta 1988 lähtien, Reijo Tuokko toteaa. Tampereen teknillinen yliopisto on ollut yksi edelläkävijöistä julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksen kehittäjänä. Yliopisto ei elä kuplassa, vaan sen tulee toimia yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden, kuten kaupungin, muiden oppilaitosten sekä yritysten kanssa, Reijo Tuokko painottaa. Kuuden professorin ja noin 90 työntekijän muodostama tuotantotekniikan laitos on Suomen johtava yliopistotason opetus- ja tutkimuslaitos omalla alallaan. Tehtävämme on tukea valmistavaa teollisuutta kehittämään ja uudistamaan tuotantotoimintaa ja parantamaan sen kilpailukykyä. Tärkeää on huomioida myös kestävä kehitys ja vihreät arvot, Reijo Tuokko tiivistää. Kestävään kehitykseen panostamisen tärkeyttä kuvaa seuraava vertailu: jos kaikkialla olisi samanlainen kulutustahti kuin Yhdysvalloissa, söisi tämä kulutus nykymenolla kuuden maapallon resurssit. Tampere Manufacturing Summit kiinnostaa Yritys- ja yliopistomaailman välisen yhteistyön kehittäminen on tutustuttanut Reijo Tuokon myös kokous- ja kongressimaailmaan. Hän on ollut järjestämässä Tampere-talossakin useita kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja ja kongresseja. Tampere Manufacturing Summit järjestettiin ensimmäisen kerran 2007, jolloin se keräsi yli 200 osallistujaa yli 20 eri maasta. Tämän yhdessä yritysten kanssa järjestettävän seminaarin esikuvana oli lasialan kansainvälinen kongressi, Glass Performance Days. Se on loistava esimerkki teollisen alan kongressista, joka on kehittynyt ja kasvanut laajalti tunnetuksi ja tunnustetuksi globaaliksi ja monialaiseksi tapahtumaksi. Kongressien järjestäminen toteuttaa Tuokon mukaan osaltaan myös yliopistoille annettua tehtävää. Se antaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa, näkyvyyttä tutkimustoiminnalle ja suomalaiselle osaamiselle sekä luo verkottumismahdollisuuksia. Parhaillaan työn alla on Tampere Manufacturing Summit 2011, jonka tavoitteena on rikkoa 300 osallistujan raja. Joka toinen vuosi pidettävän kongressin teemana on tänä vuonna Lean ja kestävä kehitys. Koostamme ohjelman kaikkia, sekä tutkijoita että teollisuuden edustajia, kiinnostavista yleisistä teemoista. On tärkeää saada paikalle oikeat ihmiset ja kiinnostavat puhujat, mikä edellyttää järjestäjiltä hyviä kansainvälisiä verkostoja, kongressin puheenjohtajana toimiva Reijo Tuokko kertoo. Mikä saa monessa mukana olevan professorin innostumaan kokouksista ja kongresseista vuodesta toiseen? Jotain hulluutta se kai on, mutta kyllä tapahtuman onnistuminen on aina yhtä palkitsevaa, Reijo Tuokko naurahtaa. Suuri kiitos kuuluu kaikille, jotka vuodesta toiseen osallistuvat talkoohengessä tapahtumien järjestelyihin. Kansainväliset kongressit Tampere-talossa The Argumenta Evaluation Seminar The Twelfth Scandinavian International Conference on Fluid Power, SICFP Tampere Manufacturing Summit ISAM 2011 International Symposium on Assembly and Manufacturing NSB th Nordic Symposium on Building Physics The 12 th Glass Performance Days Fibermed 2011 International Conference on Fibrous Products in Medical and Health Care Internation Conference on Localization and GNSS The 7 th European Peace Research Association (EuPRA) General Conference The 3 rd Joint Scandinavian Conference in Cardiothoracic Surgery th Congress of the Scandinavian Association of Urology and Urological Nurses The Tampere Club The 12 th ISPCAN European Regional Conference on Child Abuse and Neglect Technology Network Conference International Symposium on System-on-Chip DASIP Conference on Design and Architectures for Signal and Image Processing

7 7 SuPerissa on osaava henkilökunta ja aktiiviset jäsenet edunvalvonta, jäsenistön -Ammatillinen työhön ja koulutukseen liittyvät asiat, sosiaali- ja terveysalan vaikuttaminen ja valmistelu sekä kansainväliset asiat, kuvailee Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin kehittämisyksikön johtaja Arja Niittynen monipuolista työtään. Kesäkuun alussa Arja Niittystä odottavat uudet haasteet, kun hän aloittaa työt SuPerin pääsihteerinä nykyisen pääsihteerin jäädessä eläkkeelle. Meillä on osaava ja innostunut henkilökunta sekä aktiivinen jäsenistö, joten samalla tiellä on hyvä jatkaa. Onnistuneen toiminnan kiitos löytyy joka vuosi tasaisesti kasvavasta jäsenmäärästä. SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. Vuonna 1948 perustetussa liitossa on jäsentä. Liiton jäsenkunta on hyvin laaja-alainen, esimerkiksi lähi- ja perushoitajia, vastaanottoosastoavustajia sekä koulunkäyntiavustajia, Arja Niittynen luettelee. Yhteistyöhön kypärät päässä Tampere-talon ja SuPerin yhteistyö alkoi jo ennen talon valmistumista, yli kaksikymmentä vuotta sitten. Kiersimme kypärät päässä rakenteilla olevassa talossa salien pohjia katselemassa, Arja Niittynen muistelee. Talo on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt kokouspaikaksi, jossa on erittäin ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös Tampereen vahvuus. SuPerin vuosittaiset opintopäivät järjestetään joka toinen vuosi Helsingissä ja joka toinen vuosi Tampereella, Tamperetalossa. Osallistujamäärä vaihtelee reilusta tuhannesta kahteen tuhanteen. Koko toimistomme henkilökunta on aina innoissaan, kun päästään opintopäiville Tampereelle, Arja Niittynen naurahtaa. Tärkeintä on tietysti se, että liiton jäsenet haluavat tulla ja pääsevät kouluttautumaan. Sehän on edellytys koko opintopäivien järjestämiselle. Smartumin sähköinen maksukortti toimii Tampere-talon Lipputoimistossa Tampere-talon Lipputoimisto on ottanut liikunta- ja kulttuuriseteleitä maksuvälineenä vastaan jo useamman vuoden. Meillä maksetaan esimerkiksi Smartumin Liikunta- ja kulttuurisetelillä tuhansien eurojen arvosta kuukaudessa, myyntisihteeri Kati Punta toteaa. Nykyisin Tampere-talon Lipputoimistossa käy maksuvälineenä myös uusi Smartum saldo -maksukortti. Sen taustalla on tili, jolle työnantaja tallentaa liikuntatai kulttuuriedun työntekijän käytettäväksi. Tampereella saldokortti käy maksuvälineenä jo useissa kymmenissä liikunta- ja kulttuuripaikoissa, kertoo Smartumin verkostovastaava Kalle Lehtinen. Smartum on vuonna 1995 perustettu palveluyritys, jonka ensimmäinen tuote oli 1996 markkinoille tuotu Liikuntaseteli. Kulttuuriseteli lanseerattiin vuonna Sen käyttö yleistyi verovapauden myötä vuonna 2009 ja samalla siitä tuli niin sanottu yhdistelmäseteli sekä kulttuuri- että liikuntapalveluiden maksamiseen. Vuoden 2011 alusta Kulttuuriseteli sai uuden nimen, Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteli. Uskomme, että helppokäyttöinen ja vaivaton kortti kasvattaa voimakkaasti suosiotaan lähivuosina, Kalle Lehtinen arvelee.

8 Kulttuuritoimituksen väkeä: Liisa Mayow, Harri Hautala, Matti Kuusela, Markus Määttänen, Matti Posio, Matti Mörttinen sekä Erik Ahonen Kulttuuri on taidetta ja ihmisyyttä mutta myös näkemyksiä ja debattia on läpileikkaus, joka kulkee Kulttuuri läpi lehden ja läpi elämän. Se ei ole vain taidetta, kuten kulttuuri kapea-alaisesti joskus määritellään. Se tarkoittaa jo sananakin sivistystä, elämyksiä ja kaikenlaista viljelyä, toteaa Aamulehden Näkökulmaja Kulttuuri-osastoista vastaava uutispäällikkö Matti Posio. Kulttuuritoimituksen tulee palvella lukijaansa perinteisillä taidejutuilla ja kritiikeillä, mutta myös laajemmin reportaaseina, henkilökuvina ja näkökulmina monissa osissa lehteä. Kulttuurisivu on vain osa Aamulehden kulttuurisisältöä. Aamulehti uudisti sisältöään viime syksynä. Nyt uutisten rinnalla painottuvat hyötyjournalismi ja keskustelu. Kulttuuri on ilman muuta osa yhteiskunnallista keskustelua. Se on parhaimmillaan mielipiteellistä journalismia, jossa kirjoittajapersoonat saavat tilaa, Matti Posio terävöittää. Aamulehdessä on 7 8 vakituisen toimittajan kulttuuri- ja debattitoimitus, joka on sijoitettu keskeiselle paikalle, uutisdeskin läheisyyteen. Olemme siis ihan konkreettisestikin siellä missä tapahtuu. Pirkanmaan kulttuuri monipuolisesti esiin Erik Ahonen määrittelee itsensä kulttuuritoimittajaksi, jonka erikoisalana on kirjallisuus. Tämä onkin helppo uskoa hänen työpöytänsä päällä notkuvista kirjapinoista. Työskentelin aiemmin musiikkitoimittajana. Olin mukana myös Tampere-talon historian ensimmäisessä konsertissa, Juice Leskisen 40-vuotiskonsertissa. Matti Kuusela teki vuoteen 1995 asti töitä urheilutoimittajana. Hän on myös palkittu reportaasien tekijä. Kymmenen vuotta sitten hän siirtyi kulttuuritoimittajaksi. Urheilua seuraan edelleen, mutta rinnalla kulkevat niin kirjat, teatteri kuin musiikkikin. Vein kerran kolme jääkiekkoilijaa teatteriin, suoraan treeneistä. Väliajalla he söivät teatterikahvilan tyhjäksi. Helmikuun puolivälissä toisen kerran ilmestyneen Kulttuurin erikoislehden tehtävä on toimittaja Markus Määttäsen mukaan näyttää, että Pirkanmaa on maailman paras paikka elää. Tampereella ja Pirkanmaalla ei ole mitään hävettävää kulttuurin saralla. Tuomme esiin paikallista kulttuuria: mitä täällä tehdään ja miltä se kuulostaa. Musiikin kuuntelu on kriitikon työ Aamulehden kulttuuritoimituksen säännöllisin linkki Tamperetaloon on musiikkitoimittaja ja kriitikko Harri Hautala. Toimenkuvaani kuuluu kritiikkien ohessa haastatteluiden ja uutisten tekoa. Muita juttuja on itse asiassa varmasti kritiikkejä enemmän. Tampereen yliopiston toimittajaopinnot yhdistettyinä viidentoista vuoden piano-opintoihin antoivat Harri Hautalalle hyvän pohjan juuri musiikkijuttujen tekemiseen. Tampere-talon konserttikritiikkejä Harri Hautala on kirjoittanut koko talon olemassaolon ajan: ensin Kansan Lehden kriitikkona, sitten Aamulehdessä vuodesta Vierailen talossa varmasti ainakin pari kertaa viikossa. Usein käyn myös haastattelemassa talossa vierailevia taiteilijoita ennen konserttia. Vaikka musiikin kuuntelu onkin työ, siihen kyllästyy harvoin. Ja jos talolle lähteminen joskus tuntuukin työläältä, yleensä jokainen konsertti tarjoaa jotakin hienoa, yllättävää tai kaunista. Sellaisiin hetkiin ei väsy koskaan.

9 9 Kari Tapio muistoissamme Henkilökunta harrastaa Näyttämömies posliinikaupassa Tampere-talon näyttämöjärjestäjä Juha- Pekka Tani Tammisen keittiössä asuu noin viisisataa kissaa ja nelisensataa muuta eläintä. Eläimet ovat onneksi posliinia ja istuvat kiltisti hyllyillä omilla paikoillaan, Tani selventää. Eivätkä ne mitä tahansa posliinia olekaan, vaan venäläisen, maailmankuulun Lomonosovin posliinitehtaan tuotantoa. Astiastoistaan tunnettu tehdas aloitti eläinhahmojen valmistuksen Neuvostoliiton aikana 1930-luvulla. Kaikki esineet ovat käsinmaalattuja, kahta samanlaista ei ole. Kissoja Tani on kerännyt kauemmin kuin jaksaa muistaa, muita eläinhahmoja 7 8 vuotta. Eläinten koot vaihtelevat 50-senttisestä jääkarhusta muutaman sentin korkuisiin hiiriin ja oraviin. Tani kiertelee kirpputoreja kainalossaan kansio, jossa on kuvien kera listattuna Lomonosovin ja muutaman pienemmänkin posliinitehtaan tuotanto. Periaatteessa Lomonosovin posliinin tunnistaa leimasta, mutta vanhemmista esineistä se on voinut kulua pois. Toki silmä myös harjaantuu poimimaan jyvät akanoista. Keräilijä etsii ja löytää Uusia hahmoja löytyy myös Huuto.net-verkkosivustolta, huutokaupoista, keräilymessuilta ja antiikkiliikkeistä. Työkaveritkin pitävät silmänsä auki maailmalla kulkiessaan. Tällä hetkellä odotan Helsingistä juuri työkaverin silmiin sattunutta tanskandogia, Tani paljastaa. Venäläistä posliinia on kulkeutunut Suomeen esimerkiksi turistimatkojen tuliaisina. Ja itse asiassa Tampereelta löytyi vielä 1970-luvulla pieni rautakauppa, jossa myytiin Lomonosovin tehtaan tuotteita. Omistaja pyyhkii itse pölyt kokoelmastaan, eikä ole rikkonut ainoatakaan esinettä. Eläimet on vakuutettu, mutta Tani ei ole koskaan laskenut niiden rahallista arvoa. Tämä on harrastus, jossa riittää haastetta yhdelle ihmiselämälle. Taidokkaasti muotoillut eläimet muuttavat ilmettään, kun niitä vähänkin kääntää. Aina löytyy siis uutta ihmeteltävää. Mutta miksi posliinieläimet asuvat keittiössä? Koska olohuone on pyhitetty toiselle keräilykohteelle eli kirjoille, vannoutunut keräilijä naurahtaa. Rakastettu sinivalkoinen ääni, karismaattinen Kari Tapio ( ) ehti esiintyä Tampere-talon estradilla kaikkiaan yhdessätoista solistisessa konsertissa, joissa hänen tulkintansa koskettivat yli kuulijaa. Lisäksi häntä kuultiin ja 2000-luvuilla monessa useamman solistin teema- ja juhlakonsertissa, muun muassa kaikissa neljässä Iskelmägaalassa. Kari Tapion viimeiseksi esiintymiseksi Tampere-talossa jäi vierailu Ilkka Vainion 50-vuotisjuhlakonsertissa Tuhat laulua tähtien takaa lokakuussa 2010.

10 10 Taikahuilun tarina innostaa nuorta laulajaa Taikahuilu-oopperan tarina, nuoren Taminon huikea matka pelastamaan kaunista Paminaa pahan valtakunnasta, on jännittävä kokemus myös Paminan roolissa ensimmäistä kertaa laulavalle sopraano Marjukka Tepposelle. Olen laulanut aiemmin Papagenan roolin sekä muita Taikahuilun rooleja harjoitusmielessä, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa isossa roolissa. Tampere-talo on 26-vuotiaalle sopraanolle uusi tuttavuus esiintymispaikkana. Kävin talossa ensimmäisen kerran Taikahuilun koelauluissa. Iso sali on todella hyvä paikka laulaa. Se on korkea ja laajalle levittyvä sali, jossa musiikki soi kauniisti. Lokakuussa Marjukka Tepponen esittäytyy Tampere-talon konserttiyleisölle toisessa uudessa roolissa, lied-konsertissa yhdessä pianisti Marita Viitasalon kanssa. Esitän konsertissa itselleni uusia kappaleita, mutta myös suosikkejani matkan varrelta. On rikkaus saada esittää musiikkia monipuolisesti. Kilpailuista saa arvokasta kokemusta Marjukka Tepponen on aina tiennyt haluavansa tehdä töitä musiikin parissa, mutta klassinen laulu ei ollut itsestään selvä vaihtoehto. Musiikinopettajan opinnot Jyväskylässä saivat jäädä, kun hän sijoittui toiseksi Kokkolan lied-kilpailun kansallisessa nuorten sarjassa vuonna Olen siitä lähtien panostanut laulamiseen, enkä ole päivääkään katunut. Kilpailut ovat nuorelle laulajalle tärkeitä. Niistä saa rutkasti lisäponnistusta ja itseluottamusta, sekä tietenkin työmahdollisuuksia. Vuonna 2010 Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun voittanut sopraano on tottunut tekemään töitä. Oman paikan löytäminen laulumaailmassa on pitkä tie. Minulla on ollut hyvä opettajat. Ympärillä on paljon ihania, avuliaita ihmisiä, mutta kyky tehdä omia päätöksiä pitää jalat maassa. Ooppera saa luovuuden liikkeelle Oopperassa parasta on ehdottomasti harjoitusvaihe, luovuus ja tekemisen meininki. Saan hurjasti inspiraatiota esimerkiksi ohjaajilta, joilla riittää ideoita vaikka mihin, Marjukka Tepponen kiittelee. Esitysvaiheessa tärkeintä on päästä hyvää fiilikseen ja tarjota yleisölle parastaan. Onnistunut oopperaesitys on Marjukka Tepposen mukaan yhdistelmä laulua ja tarinaa. Se on tarinankerrontaa laulun voimin, pelkkä pukuloisto ei riitä. Nuori laulaja suhtautuu tulevaisuuteen jalat maassa -periaatteella. Kalenteri on täynnä syksyyn asti. Sitten on tarkoitus päästä taas mukaan koelauluihin, toivottavasti myös ulkomaille. Jokaisen oopperalaulajan unelmahan on tietysti päärooli jossain maailman upeista oopperataloista. Marjukka Tepponen pitää sanonnasta ei kaikkea kuitenkaan liikaa. Laulamisesta on myös osattava pitää taukoa. Tässä auttaa loistavasti oma miniperhe, miesystävä ja koira. Jouluaaton Lumiukko tanssii Lontoosta Tampere-taloon Jouluaaton sympaattinen animaatioklassikko Lumiukko ihastuttaa nyt koko perheen tanssiteoksena. Birmingham Repertory Theatren esittämä Lumiukon ja pojan kaunis ystävyystarina sisältää sekä huimia seikkailuja että nostalgista joulutunnelmaa, mikä viehättää niin lapsia kuin aikuisiakin. Lontoossa esitys on kerännyt yleisöä jo 13 vuoden ajan. Howard Blaken säveltämän ja sanoittaman musiikin tunnetuin kappale on elokuvan satumaisen kaunis tunnuslaulu Walking in the Air. To klo Pe klo La klo ja Su klo ja Liput alk. 40 aikuisen mukana 2 lasta alle 13 v. -50% koululaiset ja opiskelijat 32 Silkkaa teatterin taikaa. Näe Lumiukko ja sula. The Times Lipunmyynti on alkanut!

11 BIRDHOUSE FACTORY TIJUANA TAXI & M.A. NUMMINEN THE ORIGINAL ELVIS TRIBUTE 2011 THE UKULELE ORCHESTRA OF GREAT BRITAIN JOHANNA IIVANAINEN IIRO RANTALA Kevään tähtihetkiä Pe 4.3. klo Pieni sali IIRO RANTALA Lost Heroes Liput alk. 29/opisk. 24 Su 6.3. klo Pieni sali JUHA TAPIO JA OTTO KANERVA Tahroja paperilla ja muita suomalaisia sanoituksia Liput alk. 29/opisk. 24 Ti 8.3. klo Pieni sali HÄPLÄNPERÄN VALITTAJAT Tragikoomista naiseuden ylistystä naistenpäivän konsertissa Liput alk. 30, sis. lasin kuohuviiniä ennen konserttia Pe klo Iso sali CHAPLIN: NYKYAIKA Tampere Chamber Johtaa Kimmo Tullila Elokuvaklassikko nostalgiseen tyyliin elävän musiikin säestyksellä Tuotanto Tampere-talo ja Tampereen elokuvajuhlat Liput alk. 34/ opisk., eläkel. ja tyött. 29 Tampereen Ooppera W.A. Mozart: TAIKAHUILU Musiikin johto Markus Lehtinen Ohjaus Tuomas Parkkinen Päärooleissa Gabriel Suovanen, Jaakko Ryhänen, Jorma Hynninen, Marjukka Tepponen, Jussi Myllys/Dan Karlström, Sauli Tiilikainen/Antti Nissilä, Mia Heikkinen, Hanna-Leena Haapamäki Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro La 5.3. klo ensi-ilta Ti 8.3. klo To 10. klo La klo Pe klo Su klo Esityskieli suomi Liput alk , lapset alle 16 v. -50%, opisk , eläkel Ke klo Pieni sali EDU KETTUNEN & PEKKA RUUSKA Intimissimo Liput alk. 29/opisk. 24 Su 3.4. klo Pieni sali JOHANNA IIVANAINEN Liput alk. 29/opisk. 24 Pe 8.4. klo Pieni sali SAMULI PUTRO Liput alk. 29/opisk. 24 La 9.4. klo Iso sali CLUB FOR FIVE & UMO Mononen ja Kärki Erilainen tangokonsertti Liput alk. 34 Su klo Iso sali THE UKULELE ORCHESTRA OF GREAT BRITAIN Viime keväänä valloittanut brittihumoristien ukuleleyhtye Liput alk. 30 Ke klo Iso sali TIJUANA TAXI & M.A. NUMMINEN Vanhoja tijuana-hittejä ja Nummisen klassikkoja Herb Alpertin hengessä Riku Niemen johdolla Liput alk. 30 FILHARMONIKKOJEN VIRTUOOSIT BERLIINISTÄ CLUB FOR FIVE & UMO Ma klo Iso sali ROCK THE BALLET Rasta Thomasin loistava tanssishow on Rock Liput 44/opisk. 38 Ti 3.5. klo Iso sali MAALAISPOIKA 60 v. Mikko Alatalon juhlakonsertti Mukana Paulit Hanhiniemi ja Mustajärvi, Heikit Salo ja Silvennoinen, Laura Voutilainen, Pentti Hietanen, Mariska, Juha Tapio, Jani Wickholm, Anna Hanski, Joel Hallikainen, Jarkko Ahola, Janna Hurmerinta, Hauli Bros, Alatalo Bros ja Pispala All Stars orkesteri Televisioidaan Tuotanto Pispala Sound ja Tampere-talo Liput alk. 32 To 5.5. klo Iso sali THE ORIGINAL ELVIS TRIBUTE 2011 Mukana Elviksen kanssa legendan uran huipulla soittaneet pianisti Bobby Wood, kitaristi Johnny Christopher ja basisti Duke Bardwell Liput alk. 32 Su 8.5. klo Iso sali FILHARMONIKKOJEN VIRTUOOSIT BERLIINISTÄ Berliinin Filharmonikkojen jousiyhtye tangoklassikkojen parissa Liput alk. 34 La klo Iso sali Su klo Iso sali Cirque Mechanics: BIRDHOUSE FACTORY Uuden sirkuksen amerikkalainen huippuryhmä yhdistää akrobatiaa, koneita, teatteria, sirkusta ja tanssia Liput alk. 45/ opisk. ja lapset alle 16 v. 25 ROCK THE BALLET CHAPLIN: NYKYAIKA LIPUNMYYNTI n Tampere-talon lipputoimisto Yksittäisliput puh (1,40 /min.+pvm) lipputoimisto@tampere-talo.fi Ryhmät (väh. 15 hlöä) puh. (03) ryhmamyynti@tampere-talo.fi n Lippupiste Puh (1,97 /min.+pvm) Pääyhteistyökumppanimme Tuotanto Tampere-talo Tapahtumakalenterimme osoitteessa sisältää tiedot myös Tampere Filharmonian konserteista ja muiden tuottajien Tampere-talossa järjestämistä konserteista. Roy Export SAS Modern Times Muutokset mahdollisia

12 Leijonien ja leidien Tampere-talo Tampere-talo kaikkine ihmisineen on minulle hyvin läheinen paikka. Kerronpa moisesta salasuhteestamme tässä hieman tarkemmin. Kun aloitimme syksyllä 1966 Tampereen yliopistossa toimittajan ammatin opiskelun, opettajamme Pentti Salmelin määräsi meidät jo toisena päivänä laatimaan reportaasi Kalevantien toisella puolella sijaitsevasta Tampereen eläintarhasta. Ennen eläintarhaa nykyisen Tampere-talon paikalla oli muuten teurastamo. Kirjoitin jutun kahdesta leijonasta, jotka makailivat leppoisan näköisinä häkissä silloin tällöin kitaansa aukoen. Kun tein Kalervo Kummolasta syksyllä 2005 synttä rijuttua, huomasin toimitusjohtajan huoneessa jotain tuttua. Sitten muistin, että Kalehan istuu täsmälleen samalla paikalla, missä ennen temmelsivät leijonat. Eikä ilmapiiri ole juuri muuttunut. Monet kauhistuivat uutista, miten ihmeessä kaukaloiden rautakansleri Kalervo Kummola voidaan valita Tampere-talon johtoon. Se tapahtui siten, että demari johtaja Pauli Ruoholahti hoksasi, että valitsemalla Kummola Tampere-talon johtoon, demarit pääsevät irti kokoomuksen kovimmasta luusta. Näin myös kävi. Valinnan jälkeen kaupungilla kulki juttua, että Kummola lopettaa Filosofiatapahtuman ja jäädyttää aulat. Kummola ei jäädyttänyt aulaa, mutta lavalla toteutettiin syksyllä 2007 englantilais-venäläisen ryhmän hieno jääbaletti Joutsenlampi. The Imperial Ice Stars -ryhmässä luistelivat jopa olympiavoittajat Aleksei Nemov ja Jevgeni Platov sekä maailmanmestarit Olena Pyatash ja Olga Sharutenko. Nyt jäämme vain odottamaan, koska Kummola järjestää lavalle oopperan Pekka ja Pätkä Saharassa. Kummolassa on annos renessanssiruhtinasta. Oikeastaan on olemassa kaksi Kummolaa: toinen kuuluu jääkiekkoon, toinen kulttuuriin. Kulttuurijohtajana Kummola kuuntelee väkeään ja antaa työrauhan. Hän ymmärtää olla paljon matkoilla. Pyhä Yrjänä Kummola peri avaimet Kaarina Suoniolta. Kun Suonio tuli Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi 1986, kävin päätoimittajan määräyksestä noutamassa Suonion Helsingin rautatieasemalta. Oli 1. kesäkuuta ja hieno sunnuntaiaamu, kun exministeri tuli rautatieasemalle kapsäkkien kanssa. Minä sain kannettavakseni kahvipannun ja kukan. Se oli junamatka, jonka tulen aina muistamaan. Laadin jutun seuraavan päivän Aamulehteen. Tampereen rautatieasemalla Suoniota oli vastassa kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, jolle luovutin Kaarinan ja kukat. Kaarina Suonio kutsuttiin maaherran paikalta Tampere-talon johtoon Carl Öhmanin jälkeen. Hufvudstadsbladet-lehti paljasti, että Öhman ei olekaan oikea tohtori, ja julkisuus oli melkoista sirkusta. Erinomaisesti Tampere-taloa johtaneelle Carl Öhmanille kävi niin kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, joissa hienostonaiset hurmaantuvat valeaatelisiin, jotka elokuvan lopussa paljastuvat kesäylioppilaiksi. Kaarina Suonio ideoi Suuren filosofiatapahtuman. Suonio aavisti, että kansa janoaa tietoa, ajatuksia, väittelyitä niin elämälle vieraaksi koetusta asiasta kuin filosofia. Aamulehden Maila-Katriina Tuominen nimitti Kaarina Suoniota naishahmoiseksi Pyhä Yrjänäksi, joka rohkeni asettua ajatuksen keihäs tanassa ennakkoluuloja vastaan. Onhan Tampere-talossa muitakin tuttujani. Ilman kongressipäällikkö Anja Aarnion älliä ja tarmoa talo olisi ollut paljon tyhjempi. Ja Karita Mattila kiitteli viime syksyn konsertissaan erityisesti edesmennyttä Jarmo Hakkaraista. Markkinointipäällikkö Pirkko-Liisa Ollilan me ns. koskilaiset tunnemme paremminkin Löövin Pikona, joka on säilyttänyt luovuutensa ja ennen muuta räväkkyytensä. Sekä Aarnio että Ollila ovat jo eläkkeellä, kun tämä lehti ilmestyy. Matkalla Kummolan pyhimpään tapasin Heli Meskasen, joka oli työtoverini Tampella-Tamrockissa joskus 70-luvun alussa. Tapaamisemme vuosikymmenien jälkeen oli nostalgiaa ja iloa täynnä. Matti Pitko erikoistoimittaja