Gramexpress. Jonnan kesä. alkaa keikkabussissa. Euroviisujen historia täynnä supertähtiä 20. Ralf Gothóni: Kesäfestivaalit hieno villitys 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gramexpress. Jonnan kesä. alkaa keikkabussissa. Euroviisujen historia täynnä supertähtiä 20. Ralf Gothóni: Kesäfestivaalit hieno villitys 10"

Transkriptio

1 Gramexpress E S I T T Ä V I E N T A I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T T A J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I Euroviisujen historia täynnä supertähtiä 20 Ralf Gothóni: Kesäfestivaalit hieno villitys 10 Jonnan kesä alkaa keikkabussissa Stefan Wallin toivoo jäitä hattuun tekijänoikeusasioissa 16 Anna Eriksson soitetuin kotimainen 9 1

2 KUVA: KIE VON HERTZEN A L K U S O I T T O Jarmo Saari Solu edusti kokeellista suomalaista Tokiossa. Tokiossa ennätyssuuri suomalaistapahtuma Nyt jo perinteeksi muotoutunut suomalaisten vientiponnistus Japaniin järjestettiin Tokiossa toukokuun lopussa. Finland Festiin osallistui 26 suomalaista musiikkiyritystä, joiden joukossa oli levy-yhtiöitä, kustantajia sekä agentteja. Alan japanilaisille ammattilaisille suunnattu tapahtuma sisälsi myös yhdeksän yhtyeen esiintymiset. Tokiossa soittivat metalliyhtyeet Finntroll ja Stratovarius sekä rockyhtyeet The Crash ja Von Hertzen Brothers. Kokeellisempaa musiikkia tarjosivat Memnon, Jarmo Saari Solu, Alamaailman Vasarat ja Teemu Mattsson. Tapahtuman tarkoituksena on vauhdittaa suomalaisen musiikin vientiä Japaniin. Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. Suomalaisbändit USA:ssa, Englannissa ja Espanjassa Suomalaisyhtyeet ovat kevään ja alkukesän mittaan urakoineet Los Angelesissa, Brightonissa ja Barcelonassa. Huhti toukokuun vaihteessa kolme suomalaista yhtyettä esiintyi Los Angelesin Musexpo tapahtumassa, joka on tunnettu linjastaan valita esiintyjät erityisen tarkkaan. Paikalla esittivät parastaan Poko Rekordsin Bitch Alert, Helsinki Music Companyn Deep Insight sekä Fullsteam Recordsin Rubik, joka on kotimaassaan kerännyt runsaasti huomiota keväällä julkaistulla Bad Conscience Patrol -debyyttialbumilla. Rubik oli mukana myös Brightonissa Englannissa järjestetyssä The Great Escape -tapahtumassa, jossa lisäksi soittivat Elements Musicin Magenta Skycode ja Eat This Musicin Eternal Erection. Barcelonan elektroniseen musiikkiin painottuvalla Sonar-festivaalilla soittavat kesäkuussa Hot as HEL -klubilla Nicole Willis & The Soul Investigators, Accu, Tuomas Toivonen sekä The Executives -dj-ryhmä. Deep Insight urakoi Los Angelesissa KUVA: ALEKSI KOSKINEN KUVA: JORI GRÖNROOS KUVA: ALEKSI KOSKINEN Ilmiliekki Quartet. Vas. Antti Lötjönen, Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä ja Olavi Louhivuori. Suomalaisjazz kiertää Yhdysvaltoja Suomalaiset jazzyhtyeet Five Corners Quintet ja Ilmiliekki Quartet lähtevät kesäkuussa Yhdysvaltoihin esiintymään. Tuoreesta otteestaan tunnetut nuorten miesten muodostamat yhtyeet soittavat molemmat Rochesterin kansainvälisillä jazzfestivaaleilla. Ilmiliekki Quartet, jossa soittavat esimerkiksi Verneri Pohjola ja Tuomo Prättälä, esiintyy myös Washington DC:ssä Ruotsin suurlähetystössä, House of Swedenissä. Tuomas Kallion luotsaaman Five Corners Quintetin toinen Amerikan-esiintyminen tapahtuu New Yorkin maineikkaassa Lincoln Centerissä. ja Eternal Erection Brightonissa. 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Hallituksella valinnan paikka Lauri Kaira Suuret mediayhtiöt sekä elinkeinoelämän järjestöt ajavat historiallista hanketta. Ne siirtäisivät tekijänoikeusasiat pois kulttuurista vastaavasta ministeriöstä, teollisuusasioista vastaavaan elinkeinoministeriöön. Hallitusohjelman mukaan asia selvitetään. Kuten kulttuuriministeri Stefan Wallin lehdessämme korostaa, mitään ei ole vielä päätetty. Hallitus ottaa asiaan kantaa vasta selvityksen valmistuttua. Toivottavasti siirtoa ei tule. Se olisi ennenkuulumaton teko. Tekijänoikeuslaki suojaa kulttuurintekijöitä, aivan kuin ympäristölainsäädäntö luontoa. Tekijänoikeusasioita ei voi siirtää pois kulttuurista vastaavasta ministeriöstä, sen enempää kuin ympäristöasioita omastaan. Siirtohanketta vastustavat paitsi taiteilijoiden ja toimittajien myös kulttuurialan yrittäjien järjestöt. Joillekin kulttuuriyrittäjien kanta lienee yllätys. Selitys on kuitenkin yksinkertainen. Heidän yritystoimintaansa on sisältötuotteiden kuten äänilevyjen ja elokuvien valmistaminen. Siirtoa ajavat yhtiöt taas ostavat näitä sisältötuotteita esittääkseen niitä yleisölle. Kun siirron ajajat sanovat, että tekijänoikeuslain pitäisi ottaa elinkeinoelämän intressit paremmin huomioon, he tarkoittavat omia intressejään: ostajan intressejä. Tekijänoikeuslain tehtävä on kaikkialla maail- Turvataanko tekijöiden vai käyttäjien oikeuksia? massa kuitenkin ihan toinen, eli suojata sisältöjen tekijöitä, esittäjiä ja valmistajia. Tilannetta voisi verrata siihen, että sahateollisuus ajaisi metsäasioiden siirtoa pois maa- ja metsätalousministeriöstä, sellaiseen ministeriöön, joka kuuntelisi enemmän puun ostajia kuin metsänomistajia tai -suojelijoita. Siirtoa ajavat yritykset uskovat, että uudessa elinkeinoministeriössä niiden sana painaisi enemmän kuin taiteilijoiden ja pienten kulttuuriyritysten. Ilmeisesti ne uskovat sitä kautta saavansa toisten työn ja yrittämisen tulokset käyttöönsä entistä halvemmalla. Hallitus on merkittävän valinnan edessä: onko tekijänoikeuksien perustehtävänä suojata taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien mahdollisuutta luoda ja esittää uusia teoksia vai palvella vain teoksia hyödyntävien yritysten intressejä? Suojaako tekijänoikeus siis kulttuuria vai jotain ihan muuta? Jokainen ymmärtää, että tällä valinnalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka kansallinen kulttuurimme voi ja kehittyy. Pian saamme tietää, kumpaa mieltä hallitus on. PS. Mobiili-TV:n tekijänoikeuskiistaan näyttäisi syntyvän sopu. Hyvä, että järki voittaa. Koska tekijänoikeuskorvaukset eivät ole iso menoerä perinteisessä tv-toiminnassa, eivät ne todellisuudessa voi olla ongelma myöskään mobiili-tv:lle. Tilitysinfo Vuoden 2007 maksatus Viikolla 39 ( ) Gramex lähettää tilityskirjeen niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 44 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Tilitys sisältää vuoden 2006 esityskorvaukset sekä mahdolliset tilittämättömät vuosien 2004 ja 2005 korvaukset. Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään. Kesäaika Gramexissa Asiakaspalvelumme on avoinna ma pe klo Toimistomme on avoinna kesäaikana ma to klo ja pe klo Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Haluamme parantaa asiakaspalveluamme. Onko sinulla jokin asia, josta haluaisit tietää enemmän, tai haluatko tehdä parannusehdotuksen? Voit lähettää kysymyksesi palvelukortilla tai sähköpostilla Vastaamme kysymyksiisi mahdollisimman pian. Gramexpress sisältö Kansi: Jonna Tervomaa Kuva: Ville Juurikkala 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 05 Tahtipuikko / Hannu Marttila 06 Jonna Tervomaa: Keikkabussi tekee kesän 09 Madonna taas vuoden radiotähti 10 Ralf Gothóni etsii elämyksiä syvyyssuunnasta 14 Välisoitto 15 Soolo / Kauko Röyhkä 16 Stefan Wallin: Jäitä hattuun tekijänoikeusasioissa 19 Pykäläviidakko / Taina Kämäräinen 20 Euroviisujen historia täynnä supertähtiä 21 ESEKin päätöksiä Yksi 800:sta / Les Lumières 24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 KUVA: JUHA REUNANEN A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. Flow-festivaali muuttaa Suvilahteen Helsingissä järjestetään neljättä kertaa Flow-kaupunkifestivaali, joka painottuu urbaaniin musiikkiin. Alun perin VR:n makasiineilla järjestetty ja kansainvälisesti laajasti noteerattu tapahtuma on nyt löytänyt uuden kodin Suvilahden entiseltä voimala-alueelta, Helsingin Sörnäisten kupeesta. Päätapahtumapaikka on voimalan piha-alueella ja iltaklubit järjestetään höyryvoimalan sisällä. Suvilahden voimala valmistui 1909 ja oli käytössä vuoteen Alueelle kaavaillaan Kaapelitehdasta vastaavaa kulttuurikeskusta. Helsingin juhlaviikkojen osana oleva Flow on tullut kansainvälisesti tunnetuksi esimerkiksi tanssittavasta jazzistaan ja välittömästä tunnelmastaan, mutta festivaalin ohjelmisto sisältää myös indierockia, folkia ja elektronista musiikkia. KUVA: SHAWNA ENYART KUVA: PEKKA MUSTONEN Huuliharpputohtori soittimineen. Huuliharpulla tohtoriksi Lienee ollut ensimmäinen kerta maailmassa, ja ainakin Euroopassa, kun akateeminen jatko-opiskelija suorittaa tohtorin tutkinnon huuliharpun soitossa. Jouko Kyhälän taiteellinen tohtorintutkinto valmistui Sibelius-Akatemiassa huhtikuussa. Kyhälän tutkinto muodostui viiden konsertin sarjasta sekä kirjallisesta työstä. Konserttien teemoja olivat trad., vapaa improvisaatio, soolosoitto perinnetyylien pohjalta ja sähköiset äänenkäsittelykeinot. Kirjallisen työnsä diatonisen huuliharpun uusista mahdollisuuksista hän oli laatinut CD-rom-muotoon. Huuliharpisti ja multi-instrumentalisti Jouko Kyhälä vaikuttaa oman Saalas-yhtyeensä lisäksi huuliharppukvartetti Svängissä sekä yhtyeissä Markku Lepistö & co ja Pekka Lehti & Outo voima. Levytyksiä hänelle on kertynyt kymmenkunta. Ganes kertoo ystävyydestä ja onnistumisesta. Suomalaista elokuvaa Cannesissa Viisi suomalaista tuotantoyhtiötä yhdisti voimansa ja järjesti toukokuussa tekeillä olevia elokuvia esittelevän promootioviikonlopun Cannesissa yhdessä Suomen elokuvasäätiön kanssa. Esittelyssä olivat mm. Lordi-elokuva Dark Floors, rockyhtye Hurriganesin tarinan kertova Ganes ja Making Movies, jonka musiikki on Eicca Toppisen ja Hanna Pakarisen. Elokuvien musiikintekijöistä esiintyvät Cannesissa Lordi, Hanna Pakarinen ja Ganes. 4 CocoRosie esiintyy Suvilahden voimalan Flow-festivaalilla. RSO:n muusikoita vaihtoon Radion sinfoniaorkesteri on käynnistänyt muusikkovaihdon neljän muun eurooppalaisen sinfoniaorkesterin kanssa. SymphoNet-orkesteriyhteistyön tarkoitus on kehittää muusikoiden ammattitaitoa ja tarjota uusia näkökulmia. RSO:n kolmas konserttimestari Laura Vikman ja toisen viulun soittaja Maria Puusaari vierailivat Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin riveissä huhti toukokuun vaihteessa Heinz Holligerin ja Yannick Nézet-Séguinin johtamissa konserteissa. Vastaavasti kaksi Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin muusikkoa tulee täydentämään RSO:n soittajistoa kevätkaudella Kiva kokemus, oli mielenkiintoista vertailla orkesterien työtapoja, kertoo Laura Vikman. Kollegat olivat ystävällisiä ja avoimia ja tunnelma rento, kansainvälinen. Sieltä ollaan myös innolla tulossa meille päin. SymphoNet-yhteistyön aloittivat 2004 Birminghamin sinfoniaorkesteri, Lyonin kansallisorkesteri ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri. Marraskuussa 2005 Radion sinfoniaorkesteri Suomesta ja Puolan radion sinfoniaorkesteri Katowicesta liittyivät mukaan. Laura Vikman Maria Puusaari KUVA: SEPPO SARKKINEN /YLE KUVAPALVELU

5 T A H T I P U I K K O KUVA: MARKO LAINE Putrosta Putroon; Mårtensonista Rytiin Hannu Marttila KUVA: KARI HAKLI Pintandwefall voitti Äänen ja Vimman Nykyään alle 25-vuotiaille suunnatun Ääni ja Vimma -bändikilpailun voitto meni neljän nuoren naisen muodostamalle Pintandwefallille. Yhtye perustettiin vasta vuosi sitten, jolloin syntyi myös bändin ensimmäinen kappale, osuvasti nimetty Eka biisi. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen vuosittain järjestämän kisan tuomaristoon kuuluivat Children of Bodom -yhtyeen Alexi Laiho, Suosikin päätoimittaja Katja Ståhl, Nosturin apulaisjohtaja Eeka Mäkynen sekä Suomen musiikki -levy-yhtiön Kari Hynninen. Bändikilpailussa sijoittui toiseksi Haven ja kolmanneksi Voltage. Ooppera avautuu lokakuussa entistä ehompana. Kansallisooppera paransi juoksuaan Talouskriisissä kipuillut Suomen Kansallisooppera teki kevätkaudella lipunmyyntinsä kaikkien aikojen ennätyksen. Esitysten täyttöaste nousi peräti 91,2 prosenttiin. Myös mennyt vuosi 2006 oli huomattavasti edellistä parempi: koko kalenterivuoden 2006 täyttöaste oli 78 prosenttia. Oopperan kevätkausi päättyi murheellisesti henkilökunnan kahden kuukauden lomautukseen. Syyskausi käynnistyy peruskorjatulla päänäyttämöllä oopperan ja baletin avajaisissa 6. lokakuuta. Kädessäni on pöytäkirja Suomen Gramex ry:n perustavasta kokouksesta, joka pidettiin toukokuun 12. päivänä 1967 eli täsmälleen 40 vuotta sitten. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Lasse Mårtenson. Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa syyskuussa valittiin uusi hallitus, ja tällöin puheenjohtajaksi tuli Lars Bruun. Hänet oli valittu hallitukseen tekijänoikeuden asiantuntijana. Lisäksi hallitukseen tuli valituksi kolme esittävien taiteilijoiden edustajaa ja kolme äänitteiden tuottajien edustajaa. Bruuninkin jälkeen puheenjohtaja vaihtui lyhyehkön ajan sisällä muutaman kerran. Julkaisimme alkuvuonna Heimo Hatakan kirjoittaman Gramexin historiikin: Jotta musiikki soi, Gramexin 40 vuotta ja suomalaista musiikkia Mooses Putrosta Samuli Putroon. Tästä mukavalukuisesta kirjasesta on luettavissa, että Gramexin toiminnan alkutahdit olivat sisäisesti hieman epävireiset. Ihan ensimmäisellä kerralla intro ei mennyt purkkiin, mutta toinen otto tuotti tuloksen. Se ei ollut aivan niin tunteikas kuin ensimmäinen yritys, mutta teknisesti se oli varmempi suoritus. Vuonna 1969 vuosikokous oli päättänyt yhdistyksen purkamisesta ja toiminnan järjestelystä uudelleen. Gramexin vuosikokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Risto Ryti. Puheenjohtaja on sääntöjen mukaan ulkopuolinen tekijänoikeuden asiantuntemusta edustava henkilö. Jäseninä on kolme taiteilijoiden ja kolme tuottajien edustajaa. Tältä osin mikään ei ole muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa. Jo vuonna 1980 puheenjohtajaksi tullut Risto Ryti pääsi vielä maistamaan vanhaa hyvää aikaa. Puheenjohtajan osalta jatkuvuutta on siten ollut toisin kuin alkuaikoina tähän päivään saakka. Muutoinkin tuoreimmat vuosikymmenet ovat olleet sisäisesti seesteistä aikaa. Vanhalla hyvällä ajalla tarkoitettiin Gramexin suhteita musiikin käyttäjiin. Kun alkuaika oli sisäistä turbulenssia, sitä on seurannut turbulenssi ulospäin. Musiikin käyttäjiä oli ollut vain yksi, Yleisradio. Nyt käyttäjäkuntana on lähes koko yhteiskunta. Asioiden vaikeusaste on moninkertaistunut. Kuten Ryti historiikissa toteaa: Tämä ei ole ihan samanlaista kuin halkomotin tai auton myyminen. Vaikeus tulee siitä, että vastassa voi olla globaali toimialan kokoinen ostajakartelli, joka on lyönyt lukkoon strategian, mitä kaikkia asioita he vastustavat. Meillä voi näennäisesti olla neuvottelukumppanina yksittäinen toimija, mutta todellisuudessa vastapäätä istuu koko toimiala. Se, millä intensiteetillä megaluokan toimijat tänä päivänä reagoivat musiikin tekijänoikeusasioihin, on hämmentävää. En tiedä, pitäisikö siitä olla jopa imarreltu. Viimeksi vähän aikaa sitten yksi Nokian korkeista johtajista moitti tekijänoikeusjärjestöjä ahneiksi mobiilitelevisiota koskevassa keskustelussa. Jotenkin keskusteluun kaipaisi suhteellisuudentajua. Nokian yhden päivän liikevoitto on Gramexin koko vuoden korvauskertymän suuruinen. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 5

6 6 Keikkailu on minulle luontevin olotila.

7 Jonna viihtyy metsässä ja järven rannalla mutta Keikkabussi tekee kesän Jonna Tervomaan uusi levy puhuttaa musiikkimaailmaa, mutta keikalla vasta uudet kappaleet testataan. Ideaalitilanne artistin kannalta on se, että ihmiset tulisivat katsomaan keikan ja tulisivat vielä toisenkin kerran. TEKSTI: JAANA PIHKALA KUVAT: VILLE JUURIKKALA Kesää on vaikea kuvitella ilman loman kruunaavia festivaalikeikkoja. Jokaisella meistä on niistä omat muistonsa ja mielipiteensä, mutta millaisena kesän ja keikkailun kokevat ne, joille keikkailu on työtä? Laulaja ja lauluntekijä Jonna Tervomaa, joka biografiansa mukaan on istunut busseissa koko ikänsä, on varmasti oikea henkilö vastaamaan aihetta koskeviin kysymyksiin. Onneksi keikkailu ei vie kesälläkään kaikkea aikaa. Keikkakalenterissa on riittävästi välipäiviä tehdä sitä, mitä huvittaa. Silloin Jonna käy jonkin verran toisten keikoilla, mutta useimmiten hän lähtee kaupungista pois maaseudulle. Viihdyn metsässä ja järven rannalla tosi hyvin. Se on oivaa vastapainoa, vaikka kyllä kesäinen kaupunkikin on Suomessa hyvä. Tavoitteenani on mennä katsomaan jotain harrastelijateatteria tai kesäteatteria, nautin sellaisesta tosi paljon mutta en ole käynyt pitkään aikaan, Jonna kertoo ja lisää, että ystävien kanssa tulee kesäisin vietettyä aikaa tietenkin niin paljon kuin mahdollista. Mutta mikä on se juttu, joka tekee kesän Jonna Tervomaalle? Kyllä se on keikkabussi. Olen niin tottunut siihen, että kesällä on koko ajan valoisaa ja saa istua keikkabussissa. Keikkabussissa aika on omaa, voi vain katsoa ikkunasta ja olla omissa oloissaan. Se on mahtavaa! Lopulta, kun pysähdytään, ollaan taas jossain ihmeellisessä paikassa. Kotimaan matkailua parhaimmillaan, kuuluu vastaus leveän hymyn saattelemana. Erilaisia tunnelmia Keikkailusta puhuttaessa ei artisti voi välttyä kamalinta tai mieliinpainuvinta keikkakokemusta koskevilta kysymyksiltä. Ensin mainituista Jonna nostaa esiin ensimmäisen oman Tavastia-keikkansa. Hän oli sairastellut ja huutanut äänensä aiemmilla keikoilla kerta kaikkiaan ihan roalle. Kotikentällä täydelle salille esiintymisen piti olla yksi unelmien täyttymys ja elämän hienoin hetki. Sitten koko keikka menikin pelonsekaisissa tunnelmissa sitä jännittäen, joutuuko lähtemään kesken lavalta. Ei onneksi joutunut, mutta kokemus jäi mieleen Olisi hienoa tehdä visiitti folk-puolelle. hirveänä, ja seuraavana päivänä ei ääntä tullut yhtään. Mieliinpainuvimpia keikkakokemuksia Jonnalla on puolestaan häkellyttävän paljon. Festivaalitelttakeikat ovat hänen lempipaikkojaan ja erityisesti Ilosaaren teltta pari vuotta sitten on jäänyt mieleen: Teltassa oli todella hieno tunnelma, ja lavalla kiersi energia juuri sillä tavalla parhaimmillaan, kuin mitä bändillä voi kiertää, Jonna muistelee. Huvilateltan keikka puolestaan on jäänyt mieleen siksi, että se on niin kaunis paikka, todella kaunista katsoa lavalta. Myös vuosien takainen ensimmäinen keikka Ilmajoen Art Rock Cafessa ansaitsee Jonnalta erityismaininnan hikisestä tunnelmastaan. Oikeassa olotilassa Uusi levy merkitsee lähes poikkeuksetta aina myös keikkakiertuetta. Jonna kiertää bändinsä Jussi Jaakonahon, Juha Kuoppalan, Jonne von Hertzenin ja Juho Viljasen kanssa ahkerasti kesätapahtumissa ja syksymmällä vielä uudestaan klubeilla. Jonnaa kiertueelle lähtö ei haittaa, päinvastoin. Se on minulle se luontevin olotila. Keikkailun lieveilmiöt, kuten matkustaminen, odottaminen ja olosuhteet ylipäätään, rasittavat minua hyvin vähän. Kaikista paras hetki on kuitenkin se, kun yleisö on paikalla, keikka al- kaa, eikä tiedä yhtään, millainen siitä tulee. Se on aina vähän jännittävä hetki, Jonna paljastaa ja täsmentää vielä, että jännittäminen ja pelkääminen ovat ihan eri asioita. Keikkailun Jonna kokee aloittaneensa vasta 1990-luvun lopussa, vaikka hän teki satoja keikkoja lapsitähtenä jo 80-luvulla. Kyllä se oli ihan eri hommaa. Eihän se ollut henkilökohtaista puuhaa, vaan enemmänkin sellaista retkeilyä ja näyttelyesineenä oloa. Pääsin kymmenen vanhana tirkistelemään aikuisten maailmaan, ja siinä oli monta asiaa, jotka ovat jääneet paljon enemmän mieleen kuin ne itse keikat. Ei niitä voi sillä tavalla verrata, Jonna toteaa, vaikka keksiikin yhden yhteisen tekijän: myös silloin bensa-asemat tulivat tutuiksi. 7

8 Sehän tässä on riemastuttavaa, että uutta yleisöä on edelleen tavoittamatta. Jonnan festarikesä 2007 Jonna esiintyy tänä kesänä useilla festareilla. pe Jyväskylä Sataman yö Viime vuonna yli kävijää kerännyt tapahtuma rantautuu satamaan nyt jo 13. kerran ja esiintyjiä on luvassa yli 30. Pieni maa, paljon yleisöä Monivuotisesta keikkailusta huolimatta vielä löytyy paikkoja, joissa ei ole tullut käytyä. Peltoa on kyntämättä varmasti aika paljonkin. Sehän tässä on riemastuttavaa, että vaikka Suomi on pieni maa, uutta yleisöä on tavoittamatta paljon edelleen, ja nimenomaan live-esiintymisten kautta, Jonna toteaa ja jatkaa, että lopullinen kuva musiikista syntyy vasta liveesiintymisen myötä. Ideaalitilannehan artistin kannalta on se, että ihmiset tulisivat katsomaan keikan ja tulisivat vielä toisenkin kerran. Myöskään erikoisemmat esiintymistarjoukset eivät pelota. Olisi hienoa tehdä jossain vaiheessa akustisempi kuvio ja visiitti folk-puolelle. Laittaisin biisit remonttiin ja tekisin niistä sellaisen pelimannihenkisen version, Jonna visioi ja nyökyttelee ilmaan heitetyille Kaustiselle ja Haapavesi Folk Music Festivalille. Jonnan mielestä erikoisprojektit raikastavat, joten ehkä näemme hänet tulevaisuudessa Kaustisella. Se ainakin on selvää, että tälle naiselle mikään ei ole mahdotonta. Uudenlaista levyntekoa Jonna Tervomaan viides pitkäsoitto, Parempi loppu, ilmestyi 2.5. Uusi levy vaati tavallista enemmän kypsyttelyä, ja muutenkin koko levyntekoprosessi poikkesi aiemmista. Jonna ja hänen tuottajakitaristinsa Jussi Jaakonaho eivät olleet mieltäneet itseään aiemmin säveltäjiksi, ja sille tontille hyppääminen kävi Jonnan itsensä mukaan huomaamatta ja vahingossa. Lopputuloksena on 11 laulua sisältävä albumi, joihin Jonna on taas kirjoittanut tekstinsä, mutta kymmenessä niistä kuuluu nyt myös Jonnan oman sävelkynän jälki. Tosin Jonna ei pidä mitenkään merkittävänä sitä, kuinka monta kappaletta hän on itse säveltänyt: Fakta on se, etten olisi ikinä saanut tätä levyä yksin valmiiksi. Musiikin tekeminen on joka tapauksessa usean ihmisen summa ja se, kuka teki mitä, on välillä aika häilyvä raja. Hän ei halua korostaa titteleitä mutta on huomannut, että yleisön silmissä niillä on enemmän merkitystä: On edelleen ihmisiä, jotka olettavat, etten osallistu musiikin tekoon millään tavalla. Itse hän on kuitenkin mieltänyt itsensä lauluntekijäksi jo kauan. Tyylillisesti levy jatkaa Viivalla ja Halo-levyjen näyttämällä suunnalla, vaikka mukaan on tarttunut myös uusia asioita. Jonnalla itsellään oli mielessä varovainen irrottautuminen sellaisesta amerikkalaisesta traditiosta, jossa hän katsoo musiikillisten juurtensa olevan. Suomalaiset juuret alkavat puskea läpi, eikä Jonna koe enää tarvetta varoa sitä. la Jämsä Himos Festival Kaikkien aikojen suurin Himos Festival tykittää kolmella lavalla täyslaidallisen kotimaisia alan tekijöitä. pe 6.7. Oulu Rotuaari Piknik Parasta kesää Rotuaarilla kotimaisten huippuartistien ja bändien voimin. Tapahtuma, jossa ruoasta ja hyvästä seurasta ei ole puutetta. la 7.7. Rovaniemi Simerock Jo vuodesta 2002 pohjoisen ylpeys Simerock on jälleen maailman pohjoisin festivaali, eikä Pohjoinen lopu koskaan. su 8.7. Turku Ruisrock Kauniissa Kansanpuistossa kohtaat taas kovimmat kotimaiset artistit kivenkovien ulkomaisten esiintyjien johdolla. pe Hämeenlinna Wanaja Festival WanajaFestivalia on muokattu palvelemaan entistä paremmin yleisöä. Kahdella lavalla bändejä esiintyy viikonlopun aikana yli 20. la Karkkila Sunset Beach Party Jo 18. kertaa järjestettävää festivaalia juhlitaan jälleen kaksipäiväisenä Karkkilassa, Pyhäjärven uimarannalla. ti Tampere Kukkaisviikot Kukkaisviikoilla Tampereen Keskustori kukkii ja sykkii koko viikon. la 4.8. Vantaa Ankkarock Suomen festarikesä huipentuu jälleen Ankkarockiin! Vantaan Korsossa nähdään liuta huippubändejä maailmalta, ja totta kai mukana menossa myös kovimmat kotimaiset esiintyjät. 8

9 KUVAT: ELVIS PRESLEY/SONY BMG. ROBBIE WILLIAMS/IDOLS. TIKTAK/JERE HIETALA. KARI TAPIO/POLARARTISTIT. MADONNA/NEAL PRESTON. ANNA ERIKSSON/SAKARI MAJANTIE, UNIVERSAL MUSIC. Elvis, Robbie Williams, Kari Tapio, Madonna ja Anna Eriksson löytyvät tilaston kärkikymmeniköstä. Soitetuimmat esittäjät 2006 kaupallisissa radioissa 01. Madonna 02. Robbie Williams 03. Anna Eriksson 04. Bon Jovi 05. Tiktak 06. Shakira 07. Elvis Presley 08. Kari Tapio 09. Bruce Springsteen 10. Neljä Ruusua 11. Mamba 12. Irina 13. Eppu Normaali 14. The Rasmus 15. J. Karjalainen 16. Pink 17. Anastacia 18. Bryan Adams 19. Kelly Clarkson 20. Juanes Anna Eriksson ja Tiktak parhaat kotimaiset Madonna taas vuoden radiotähti Madonna oli viime vuoden soitetuin artisti ja Anna Eriksson soitetuin kotimainen kaupallisissa radioissa. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ Suomalaiset radiokuuntelijat tai ainakaan radioiden musiikkipäälliköt eivät kyllästy Madonnaan. Madonna oli jälleen kerran soitetuin artisti Suomen kaupallisissa radioissa. Toisella sijalla oli Robbie Williams ja kolmantena Anna Eriksson. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa korvaukset oikeille taiteilijoille ja tuottajille. Neljä kotimaista kärkeen Kymmenen kärkeen nousi neljä kotimaista. Se on yksi enemmän kuin edellisvuonna. Kolmantena olleen Anna Erikssonin lisäksi kärjessä olivat Tiktak (5.), Kari Tapio (8.) ja Neljä Ruusua (10.). Lisäksi sijat menivät kotimaisille artisteille ja yhtyeille: Mamba (11.), Irina (12.), Eppu Normaali (13.), The Rasmus (14.) ja J. Karjalainen (15.). Soitetuimpia ulkomaisia olivat Madonnan lisäksi Robbie Williams (2.), Bon Jovi (4.) ja Shakira (6.). Edellisvuonna Madonnan kanssa ykkössijasta kisannut Anastacia ei nyt mahtunut kymmenen kärkeen. Shakiralla vuoden radiohitti Nämä luvat kuvaavat sitä, paljonko eri artistien kaikkia levyjä soitettiin yhteensä. Jos katsotaan yksittäisiä kappaleita eli etsitään vuoden radiohittiä, listan järjestys muuttuu. Kuten viime Gramexpress kertoi, vuoden 2006 radiohitti oli Hips Don t Lie, jonka esittää Shakira yhdessä Wyclef Jeanin kanssa. Toisena oli Madonnan esittämä Sorry ja kolmantena Juanesin esittämä La Camisa Negra. Parhaiten menestynyt kotimainen kappale oli Poets of The Fall in esittämä Carnival of Rust (9.). Se oli myös ainoa kotimainen kappale kymmenen kärjessä. Näin tutkittiin Edellä kerrotut luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2006 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, ns. puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla. 9

10 10 Kesäfestivaalit ovat hieno villitys Suomessa.

11 Miksi taiteen pitäisi muuttua viihteeksi? Ralf Gothóni etsii elämyksiä syvyyssuunnasta Kamarimusiikki voi Suomessa ja maailmalla hyvin, koska se on muusikkojen kieli, ja muusikot haluavat keskustella toinen toistensa kanssa, Ralf Gothóni sanoo. TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: HEIDI UUTELA On kulunut tasan 40 vuotta siitä, kun Ralf Gothóni soitti sensaatiomaisen ensikonserttinsa vuoden debytanttina Jyväskylän kesässä. Siitä en muista juuri mitään, Gothóni tunnustaa. Se oli hyvin vaativa konsertti, sillä edellisenä iltana oli esiintynyt Grigori Sokolov, joka oli juuri voittanut Tšaikovski-kilpailun ja oli minua nuorempi. Sitä paitsi minulla oli erittäin vaikea ohjelma. Gothóni suoriutui haasteellisesta tehtävästään erinomaisesti, mutta suoriutuminen ei riittänyt hänelle. Hänellä oli kahdenkymmenen iässä ulottuvillaan ura maailmaa kiertävänä pianovirtuoosina, pelottomasti pianokirjallisuuden vaikeimpiin teoksiin tarttuvana lavatähtenä, mutta hän ei tyytynyt siihen. Sen sijaan hän alkoi etsiä kaiken tarkoitusta. Pian ensimmäisten suurten menestysten jälkeen koettu kriisi palautti hänet alkulähteille. Saksalainen guru Max Martin Stein opetti hänet löytämään suhteensa ääneen. Sen mukana tulisi ennen pitkää kaikki muu. Tekstin ja musiikin ykseys Ralf Gothónista tuli suomalaisen lied-herätyksen tärkein vaikuttaja. Liediä, runon ja musiikin yhteistaidetta, oli kyllä harjoitettu Suomessa aikaisemminkin, mutta laulukulttuurin laulajakeskeisyys oli hämärtänyt kokonaisuutta. Puhuttiin laulajasta ja säestäjästä, mikä Gothónin mielestä oli väärä lähtökohta. Opiskellessaan 1960-luvulla Saksassa Gothóni tutustui mainioon luonnetenoriin Matti Piipposeen ja aloitti yhteistyön hänen kanssaan. Muusikot harjoittelivat yhdessä suuren määrän lauluja: Schubertia, Wolfia, Britteniä ja Seppo Nummea esimerkiksi. Se oli minulle herätys maailmaan, jossa kohtaavat konkreettinen ja abstraktinen; siis teksti ja musiikki; tietoinen ja tiedostamaton eli juuri se asia joka minulla itselläni oli musikaalisena prosessina tapahtumassa, Gothóni muistelee. Tajusin millä tavalla alitajunta ruokkii tietoisuutta ja tietoisuus kasvaa ottaakseen vastaan alitajunnan haasteita. Liedissä tämä ilmenee vuorovaikutuksena sanallisen tekstin ja musiikin välillä musiikin, jonka ääniä emme voi selittää sanoilla. Gothóni näkee tekstin ja musiikin ykseyden kasvavan synteesiksi, joka on enemmän kuin osiensa summa. Teksti kohottaa musiikin toiselle informaation tasolle, ja musiikki antaa puolestaan alitajuisuutensa kautta konkreettiselle tekstin ymmärrykselle uuden ulottuvuuden. Se on ihan oma maailmansa, ja siksi se on äärimmäisen haastavaa ja inspiroivaa ja ihmiseen vaikuttavaa ja ihmistä kehittävää. Musiikissa alitajunta ruokkii tietoisuutta ja tietoisuus kasvaa ottaakseen vastaan alitajunnan haasteita. Kaikkein läheisin liedsäveltäjä kenties säveltäjä ylimalkaan hänelle on aina ollut Franz Schubert. Schubertin musiikissa pystyy esittäjänä tiedostamaan sen pitkän matkan, mikä meillä on itsemme ja elämän ymmärtämisen parissa. Jokainen säveltäjä antaa erilaisia haasteita, ja Schubertin haaste on syvyyssuuntainen elämysmaailma, matka kollektiiviseen alitajuntaan. Tämä kaikki on tällä hetkellä jokseenkin hukassa, koska meitä ohjataan ulkoiseen menestymiseen maailmassa. Kamarimusiikki, muusikkojen kieli Kamarimusiikki on se musiikin laji, jolle Gothónin sydän sykkii lämpimästi. Pian soivat Suomenkin suvessa jälleen jousikvartetot, pianotriot ja monet muut orkesteria pienemmälle yhtyeelle sävelletyt teokset. Kamarimusiikin asemasta Suomessa ja maailmalla Gothóni ei 11

12 Sukupolvi, joka on nyt koulussa, ei enää löydä tietään konsertteihin. ole erityisen huolestunut. Julkisen tuen niukkuus saattaa olla sille onneksikin. Kamarimusiikki voi hyvin, koska se on muusikkojen kieli, ja muusikot haluavat keskustella toinen toistensa kanssa, hän perustelee. Joka puolella maailmaa on instrumentalistien vetämiä festivaaleja, jotka ovat riippumattomia agenteista ja organisaatioista. Niissä on omat lainalaisuutensa, jotka kamarimusiikki ja sen esittäjät ovat luoneet. Gothóni huomauttaa, että kamarimusiikin parissa toimii suurenmoisia muusikoita, jotka saattavat olla yleisölle tuntemattomia mutta silti näillä festivaaleilla edustavat musiikin ymmärtämisen ja esittämisen huippua. Ajattelen esimerkiksi monia jousikvartetteja ja niiden kakkosviulisteja ja alttoviulisteja. Sieltä joukosta löytyy ilmiömäisiä taiteilijoita, joita yleisö ei tunne nimeltä. Kvartetin nimi tunnetaan, mutta soittajien nimiä ei. Kuuluisuus ei ole siis missään suhteessa siihen, mitä tällaisen ihmisen muusikkous voi olla. 12 Taiteen ymmärrys hupenee Sen sijaan Gothónia huolestuttaa Suomen musiikin tulevaisuus. Musiikkikasvatuksen tähänastiset hyvät tulokset ovat laskusuunnassa, koska opetus kautta kentän on menettämässä otteensa olennaisesta ja taideaineiden opetus peruskoulussa ja lukiossa on lähes tyystin loppunut. Vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä, puhumattakaan tilanteesta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Taidemusiikin yleisön määrä tulee vähenemään lähivuosina, sillä se sukupolvi, joka on nyt koulussa, ei enää löydä tietään konsertteihin. Onneksi ne suomalaiset, jotka ovat vielä perillä taidemusiikista, kiertävät festivaaleja ja haluavat kuulla myös mieliteoksensa aina uudestaan: kamarimusiikkia, orkesterimusiikkia, resitaaleja, mitä tahansa... Kesäfestivaalit ovat edelleen hieno villitys Suomessa, Gothóni iloitsee. Toivon että se jatkuu, ja se saattaakin jatkua, koska festivaalit ovat myös sosiaalisia tapaamispaikkoja. Ja kesä on tunnetusti muutenkin se vuodenaika, jolloin suomalainen elää. Kiina on eri maata Gothóni on harjoittanut käytännön vuoropuhelua musiikissa myös Aasian ja Afrikan kulttuurien kanssa luvun alussa hän oli mukana rakentamassa Kielletyn kaupungin musiikkijuhlia Kiinaan. Valmisteluihin meni viitisen vuotta, ja ensimmäisen kerran juhla järjestettiin vuonna Se onnistui erinomaisesti, Gothóni kertoo, ja toinen juhla järjestettiin heti kahden vuoden kuluttua. Vuonna 2000 piti tehdä vielä yksi juhla, mutta siinä vaiheessa kiinalaiset partnerit olivat saaneet jo niin paljon oppia suurilta länsimaisilta sponsorifirmoilta, että he alkoivat vaatia jumalattomia summia. Se meni rahaleikiksi sen jälkeen. Sattui kuitenkin niin onnellisesti, että paikan päällä oli kypsynyt uusi festivaalijohtaja. Kun me lopetimme, hän aloitti meidän formaatillamme oman juhlansa. Me veimme sinne vain tietotaidon. Olen muutenkin ollut aika paljon mukana tällaisissa asioissa. Huhtikuussa olin järjestämässä ja myös osittain tuottamassa vastaavanlaista juhlaa Kairossa. Teimme siellä suomalais-egyptiläisen musiikkisillan, yhdessä egyptiläisten muusikkojen kanssa. Ja jatkoa seuraa tulevina vuosina. Vaikka kehittyvät maat ovat vähintään yhtä kärkkäitä omaksumaan meiltä meidän virheitämme kuin ansioitamme, Gothónin mukaan voimme aina oppia myös heiltä jotakin. Kiinassa jo kapasiteetti on valtava, ja kiinalainen mielenlaatu on osoittautunut hyvin vastaanottavaiseksi länsimaiselle musiikille. Yksinpä pianonsoiton harjoittajia on Kiinassa tällä hetkellä 50 miljoonaa. Gothóni ihailee myös kiinalaisten syvää oman perinteen kunnioitusta. Vaikka länsimaisen musiikin harrastus kasvaa, maan oma vuosituhantinen perinne elää voimallisesti uuden rinnalla. Kun kiinalainen soittaa 1300-luvun hovimusiikkia, se on siirtynyt mestari kisälli-menetelmällä muuttumattomana vuosisatojen läpi.

13 Muusikon mestaruus on siinä, että hän oppii toistamaan musiikin täsmälleen samanlaisena kuin se on vuosisatojen ajan ollut. Meillähän on länsimaissa ihan päinvastainen ajattelu: se oma persoonallinen pukinsorkka pitää panna joka paikkaan. Tai sitten oma kulttuuri amerikanisoidaan. Euroviisut: musiikki sivuosassa Toukokuussa Gothónin toi Suomeen Sibelius-Akatemian kamarimusiikin professuurin jäähyväiskonsertti. Hän on opettanut periodiluonteisesti akatemialaisille kamarimusiikkia vuodesta 1992, mutta nyt hän jatkaa opetusta ainoastaan Espanjassa, Madridin Instituto de Musica Camera Reina Sofiassa, joka on maailman ensimmäinen pelkästään kamarimusiikkiin keskittynyt korkeakoulu. Sattui hauskasti, että konsertti Sibelius- Akatemiassa pidettiin samana iltana, jona viiden kilometrin päässä esitettiin ilmeisesti kaikkien aikojen suurin eurovisiospektaakkeli: Helsingin ja Yleisradion isännöimät Euroviisut Jos katsoo näitä euroviisuhommia, niin tuntuu hassulta että siitä käytetään sanaa musiikki, koska musiikilla on siinä niin tavattoman vähäinen osuus, Gothóni hymähtää. Lähinnä se on rytmitettyä joukkoaerobiciä, jota ympäröivät hermostuttavat valot, savut ja enimmäkseen mauttomat dekoraatiot, jotka hypnotisoivat ja varastavat ihmisten huomion. Siihen on sitten ympätty jumalaton rytminen meteli, jonka joukossa on hiukan harmoniavaihdoksia ja jonkinlainen melodian tapainen. Ei sitä voi musiikiksi kutsua, on hänen johtopäätöksensä. Samaa mieltä tuntuvat olevan myös monet rytmimusiikin edustajat. Kesällä Suomessa Ralf Gothóni on yli 20-vuotisen Saksan periodin jälkeen asunut viisi vuotta Espanjassa. Hän on tällä hetkellä English Chamber Orchestran pääkapellimestari ja Deutsche Kammerakademien päävierailija ja kiertää niin solistina kuin kapellimestarina eri puolilla maailmaa, mutta kesäisin hän haluaa viettää paljon aikaa Suomessa. Kesä on sitä aikaa, jolloin soitetaan ja kierretään Suomen festivaaleja ja tietenkin vähän muidenkin maiden, Gothóni kuvailee. Kesällä keskustelen myös kalojen kanssa Saimaalla. Ralf Gothónia kuullaan tänä kesänä Joroisten musiikkipäivillä ja sekä Naantalin että Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla; viimemainituissa sekä pianistina että säveltäjänä. Kuhmossa kyseessä on kantaesitys, ja kappaleen hieman hämmentävä nimi on Helmikuun 30. päivä. Se on leikkisä kappale, eräänlainen scherzo jousikvartetille. Siinä on Schubertin kaltaista musiikkia, joka on tietenkin kiellettyä nykyään; eihän sillä tavalla saa säveltää! Toisin sanoen se on samalla tavalla mahdotonta kuin helmikuun 30. päivä. Sitten siinä on kaksi tai oikeastaan kolme trioa: ensin helmikuun 30., sitten helmikuun 29. eli karkauspäivä, jossa tonaliteetti murtuu ja mennään kohti atonaalisuutta, ja kolmas trio, helmikuun 28. päivä, on jo täysin atonaalista jytähömpötystä nykyaikaa toisin sanoen. Sitten soittajat kyllästyvät siihen, tekevät modulaation ja palaavat tonaalisuuden pariin. Ollaan taas 30. päivässä ja Schubertissa. Ihminen ei kaipaa hölynpölyä Gothóni myöntää, että ihmisen korva on luonnostaan suuntautunut tonaalisuuteen, mutta hän painottaa, että tämä ei ole olennaista. Olennaista on, että ihmisen korva, järki ja tunne-elämä suuntautuvat informaatioon. Sen mitä otamme vastaan ulkomaailmasta pitää sisältää informaatiota eikä hölynpölyä. En usko, että olemme saaneet aivot siksi, että rupeaisimme pitämään mielettömyyttä yhtä oikeana kuin mielekkyyttä. Päinvastoin, koko elämämme tähtää siihen, että opimme ymmärtämään, mitä koko maailmankaikkeus ja elämän uskomattomat salaisuudet ja mysteerit ovat ja millä tavalla ne koskettavat meidän ymmärrystämme. Gothónia ovat aina kiinnostaneet musiikin ohella matematiikka, fysiikka ja tähtitiede. Niiden valossa hän on päätynyt näkemään ihmiskunnan kehittyvänä lajina, joka asuttaa yhtä maailmankaikkeuden nuorimmista aurinkokunnista. Meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten korkeaa kehitystä muualla universumissa on siellä saattaa olla planeettoja, joilla kulttuuri on satoja miljoonia vuosia vanhempaa kuin meidän tunnettu 7000-vuotinen taapertelumme pikku pallollamme. Musiikki parhaimmillaan edustaa Gothónin näkemyksen mukaan juuri sen kaltaista informaatiomaailmaa, jossa ihmisen tietoinen Tuntuu hassulta, että euroviisuista käytetään sanaa musiikki, koska musiikilla on siinä niin tavattoman vähäinen osuus. hallinta kohtaa hänen kykyjensä äärirajat: koko sen valtavan kollektiivisen alitajunnan, joka ympäröi kaikkea sitä mitä tunnemme omassa pienessä maailmankuvassamme. Ovi käsittämättömien, laajojen mahdollisuuksien maailmaan odottaa vain avatuksi tulemistaan. Tässä on se suunta, johon minusta kaiken taiteen pitäisi mennä, samalla tavalla kuin tiedekin on menossa. Miksi taiteen pitäisi pinnallistua aina vain viihteellisemmäksi? Miksi tyytyisimme maailmaan, jossa rankan tuotantoyhteiskunnan jäsenellä ei ole vapaalla ollessaan mitään muuta tekemistä kuin kuluttaa aikaansa? Levytyksiä Ralf Gothóni piano: Franz Schubert: Winterreise. Martti Talvela, basso. BIS-CD-253 (1984) Seppo Nummi: Viisi laulusarjaa (Vuoripaimen; Kevätteiltä; Länsilinnan lauluja; Lauluja hyljätyltä seudulta; Syyspäiviä). Margareta Haverinen, sopraano, Matti Juhani Piipponen, tenori, Jorma Hynninen, baritoni. BIS-CD-279 (1985) Musorgski: Näyttelykuvia; Janácek: ˇ Umpeen kasvaneella polulla; Stravinsky: Osia Tulilinnusta. Ondine ODE (1989) Einojuhani Rautavaara: Pianokonsertot nrot 1 ja 2. Leipzigin radion sinfoniaorkesteri, joht. Max Pommer; Baijerin radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste. Ondine ODE (1991) Benjamin Britten: Pianokonsertto op. 13; Soirées musicales op. 9. Helsingborgin sinfoniaorkesteri, joht. Okko Kamu. Ondine ODE (1994) Franz Schubert: Pianosonaatit nro 15 C-duuri, D. 840, ja nro 4 a-molli, D Ondine ODE 7972 (1992) Johannes Brahms: Die schöne Magelone. Jorma Hynninen, baritoni. Ondine ODE 7552 (1991) Heitor Villa-Lobos: Chôros No. 11. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo. Ondine ODE (1998) Aulis Sallinen: Barabbas Dialogues. Kamariyhtye; Kalle Holmberg, kertoja. CPO (2005) johtaja ja pianosolisti: Joseph Haydn: Pianokonsertot D-duuri ja f-molli; konsertto kahdelle viululle ja continuolle. Finlandia Sinfonietta. Ondine ODE 7322 (1991) Alfred Schnittke: Quasi una sonata; Suite in the Old Style; Concerto grosso No. 6. Tapiola Sinfonietta: BIS-CD-1437 (2006) Aulis Sallinen: Introduction and Tango Overture; Chamber Musics III, IV & Virtuosi di Kuhmo. CPO (2007) 13

14 V Ä L I S O I T T O Eric Ericsonin kamarikuoro. Eric Ericsonin kamarikuoro palkittiin Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Tukholmalainen Eric Ericsonin kamarikuoro saa Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2007 musiikkipalkinnon. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Eric Ericsonin kamarikuorosta on tullut upean taiteellisen ilmaisunsa ja taiturillisen tekniikkansa ansiosta keskeinen toimija ja esikuva ruotsalaisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä kuoromaailmassa. Tänä vuonna musiikkipalkinto myönnetään ensimmäistä kertaa kuorolle. Palkintoa tavoitteli kaikkiaan 12 kuoroa kaikista viidestä Pohjoismaasta sekä Färsaarilta ja Grönlannista. Palkinto on suuruudeltaan Tanskan kruunua eli noin euroa, ja se luovutetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Oslossa lokakuun lopussa. KUVA: JAN-OLAV WEDIN Muuvi 2006 voittajat Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajien musiikkivideokilpailu MUUVI järjestettiin jo 15. kerran. Kilpailuun sai osallistua vuonna 2006 valmistuneilla musiikkivideoilla, joilla joko sävellys, esiintyjä tai tuotantoyhtiö oli suomalaista alkuperää. Osanottajia oli peräti 101. Perinteiseen tapaan sai ammattilaistuomariston ohella myös yleisö äänestää oman suosikkinsa. Kultaisen Muuvin sai Magyar Posse videostaan Whirlpool of Terror and Tension (ohjaaja Las Palmas). Hopeinen Muuvi lankesi Montevideon teokselle Come Clean (niin ikään Las Palmas). Poets of the Fall ja sen Stobe Harjun ohjaama video Carnival of Rust sai sekä Pronssisen Muuvin että Yleisö-Muuvin. Tuomariston muodostivat Anssi Autio, Samuli Knuuti, Laura Närhi, Vera Olsson, Pasi Pauni, Johannes Saukko, Mikko Saukkonen ja Tommi Kyyrä. Voittajavideon ohjaajan Las Palmasin taakse kätkeytyvät Lauri Warsta ja Jouni Karttunen. KUVA: JYRKI HÄRKÖNEN KUVA: JENNI KIUKAS Sibeliustalo sai urut Vieno Kekkosesta Director cantus Tasavallan presidentti myönsi joulukuussa 2006 Director cantus -arvonimen viihdetaiteilija Vieno Kekkoselle. Hakemuksen tehneen Solo ry:n puheenjohtaja Ilkka Lipsanen luovutti kunniakirjan Vieno Kekkoselle yhdistyksen kevätkokouksessa. Lahden Sibeliustalon uudet urut vihittiin käyttöön toukokuun alussa. Tyyliltään ranskalais-romanttiset urut on rakentanut ruotsalainen Grönlunds Orgelbyggeri. Ne tulivat maksamaan kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa. Merkittävimmät rahoittajat olivat EU, Suomen Kulttuurirahasto ja Lahden kaupunki, mutta lähes puolet varoista keräsi urkutaiteilija Erkki Krohnin organisoima yhdistys Pro organo pleno. Se sai lahjoituksia sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Uruissa on 52 äänikertaa, mikä tarkoittaa noin pilliä, ja kooltaan tämä muhkea soitin on 10 metriä leveä ja 13 m korkea. Yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa uudet urut soivat ensimmäisen kerran toukokuun 16. päivänä. Sinfonia Lahti solistinaan Jan Lehtola esitti Kalevi Ahon 8. sinfonian eli urkusinfonian. 14

15 S O O L O Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. KUVA: SPINEFORUM Kiitos, YLE Kauko Röyhkä Sinfonia Lahdelle taas tunnustusta Gramophone-musiikkilehti nimesi toukokuun 2007 numerossaan Sinfonia Lahden ja ruotsalaisen klarinetistin Martin Fröstin uuden levyn Päätoimittajan valinnaksi (Editor s Choice). Orkesteria johtaa Osmo Vänskä, ja levy sisältää Carl Nielsenin ja Kalevi Ahon klarinettikonsertot. Lehden kriitikko ylistää Fröstin tulkintaa Nielsenin teoksesta, jota pitää 1900-luvun merkittävimpänä klarinettikonserttona ja jatkaa, että aika näyttää, saako Ahon teknisesti erittäin vaativa konsertto saman aseman 2000-luvulla. Aho on Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjä, mutta klarinettikonserton tilasi häneltä Martin Fröst itse. Fröst tunnetaan ennakkoluulottomana soittimensa keinovarojen tutkijana, ja hänelle ovat uusia teoksia säveltäneet myös Krzysztof Penderecki, Sven-David Sandström ja Anders Hillborg. Professorinimityksiä Sibelius-Akatemiassa Kapellimestari Markus Lehtinen on kutsuttu Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professorin virkaan, filosofian tohtori Vesa Kurkela populaarimusiikin tutkimusprofessorin virkaan ja musiikin tohtori Matti Hyökki kuoronjohdon virkaan. Kaikki virat ovat viisivuotisia. Lehtinen on hoitanut oopperakoulutuksen professorin virkaa vuodesta 2004 lähtien. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus oopperatoiminnasta kotimaassa ja ulkomailla. Kurkela on toiminut vuodesta 2002 populaarimusiikin tutkimusprofessorina Sibelius-Akatemiassa sekä tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa. Häntä pidetään Suomen etevimpänä musiikillisen folklorismin spesialistina. Hyökki on kansainvälisesti arvostettu kuoronjohtaja ja on johtanut muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajia, Akateemista Laulua sekä Sibelius-Akatemian Kamarikuoroa. Hänellä on myös merkittävät pedagogiset ansiot erityisesti kuoronjohdon kouluttajana. Nyt professoriksi nimitetty Matti Hyökki on toiminut vuodesta 1982 lähtien kuoronjohdon lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professorin tulee hoitaa, kehittää ja edistää alansa opetusta koko maassa. KUVA: HEIKKI TUULI Pari kolme vuotta sitten joku nuori toimittaja YLE X:stä tuli haastattelemaan minua juttusarjaan, jonka aiheena olivat parhaat suomalaiset rocksanoittajat. Hän kertoi, että hänelle ylemmältä taholta annettujen ohjeiden mukaan kaikkien haastateltavien tuli olla alle 35-vuotiaita. Valitettavasti Suomesta ei löytynyt tarpeeksi monta laadukasta alle 35-vuotiasta sanoittajaa, niin että sarjan kaikki osat olisi saatu täyteen, ja toimittaja sai pomoltaan erikoisluvan kääntyä minun ja parin muun yli nelikymppisen puoleen. Osittain syynä oli myös se, että muutama arvostettu alle 35-vuotias musiikintekijä oli kehunut meitä. Kyseessä ei tietenkään ole ikärasismi, vaan kanavaprofilointi, jolla YLE X:stä on pyritty tekemään nuorille aikuisille suunnattu radiokanava. Muistan, että siinä vaiheessa kun itse olin alle 35-vuotias, Reino Helismaa, Toivo Kärki ja muut menneiden vuosikymmenten musiikintekijät tuntuivat tosi vanhoilta. Halusin kuulla uusien tekijöiden musaa. Tosin aina silloin tällöin halusin kuulla niitä vanhojakin. Mutta uudet sukupolvet tarvitsevat omat sankarinsa. On ihan tervettä, että YLEn viisaat pomot ja heidän Amerikasta oppinsa saaneet kanavaprofiloijansa pitävät huolta siitä, etteivät vanhat pierut jyllää liikaa heidän nuorille suunnatuilla radioaalloillaan. Nuorille pitää antaa tilaa. Me vanhat, jotka olemme päässeet musiikkiurallamme näin pitkälle, pärjäämme kyllä vähemmälläkin radiosoitolla. Ja koska muutamat meistä vanhoista ovat niin laadukkaita, niin fiksut musiikinkuuntelijat kyllä löytävät meidät radiosoiton vähyydestä huolimatta. Mutta aika usein alle 35-vuotiaatkin ihmiset valittavat sitä, että kaikki radiokanavat soittavat samoja, tylsiä biisejä. Näitä ihmisiä on varmaan niin vähän, etteivät he näy tilastoissa, joten heistä ei tarvitse välittää. Toisaalta YLEn tehtävänä on pitää huolta siitä, että kulttuurin tarjonta säilyy Suomessa monipuolisena ja korkealaatuisena. En tiedä, en osaa sanoa, koska en enää sattuneesta syystä kuuntele radiota, mutta monet ihmiset valittavat minulle että YLEn kanavat soittavat samaa kamaa kuin Kiss FM, Energy ja Nova. Nuo mainituthan ovat kaupallisia radiokanavia, joita marginaalimusiikin ystävät eivät kiinnosta. YLElläkin oli vielä hiljattain marginaalisempi YLE Q, mutta se lopetettiin koska sillä oli vain kymmenisen tuhatta kuuntelijaa (ja se kuuluikin vain Helsingin lähiympäristössä). Varmaankin tämä on ajan henki. YLEn täytyy pärjätä kilpailussa. Onneksi YLE soittaa vielä meidän yli 35-vuotiaidenkin musiikkia, ainakin joskus. Kiitos siitä ja kiitos näistä vuosista, YLE. Kauko Röyhkä on rockmuusikko ja kirjailija. 15

16 16 Selvitys tekijänoikeuden siirrosta tulee tehdä puhtaalta pöydältä.

17 Kulttuuriministeri Stefan Wallin: Jäitä hattuun tekijänoikeusasioissa Uusi kulttuuriministeri Stefan Wallin on ilmeisen pätevä poliitikko. Häneltä ei saa kevyesti provosoimallakaan kantaa tekijänoikeuksien mahdollisesta siirtämisestä omasta ministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. TEKSTI: HEIKKI JOKINEN KUVAT: LEHTIKUVA OY / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Kysymys tekijänoikeuksista on todennäköisesti uuden ministerin useimmin kuulema. Vastaus on yleensä ollut sama: asiaa selvitetään. Kysyn asiaa ministeriltä hieman kärjistäen. Jäävätkö ministeri Stefan Wallin ja Ruotsalainen kansanpuolue historiaan niinä, jotka saivat aikaan sen, että tekijänoikeutta ei enää pidetä kulttuurina, vaan yksinomaan kauppa- ja teollisuusasiana? Jokin lehti kysyi asiaa ennen vaaleja, ja puolueeni on ottanut varauksellisen kannan siirtoon, Rkp:n puheenjohtaja Wallin määrittelee. Lähtisin myös siitä, että hallitusohjelmassa luvattu selvitys siirrosta tulee tehdä ikään kuin puhtaalta pöydältä. Asianomaisten tulisi nyt pitää jäitä hatussa, jotta ei synny sotaa eri hallinnonhaarojen välillä. Tämä selvitys pitää tehdä ennakkoluulottomasti ja kunnolla, jotta johtopäätökset voidaan aikanaan tehdä, Wallin muotoilee. Entä ministerin oma näkemys? Oma kantani selviää varmasti näiden neljän vuoden aikana, Wallin vastaa. Mutta ei siis vielä, yritän kysyä uudemman kerran. Vastauksena on hymy. Tekijänoikeuskeskustelusta yleensä Stefan Wallin muistuttaa hallitusohjelman tavoitteena olevan parantaa tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. Tekijänoikeus vaikuttaa nyt suuren kiinnostuksen kohteelta. On kuitenkin syytä muistaa, että se on ollut 25 viime vuotta jatkuvien muutosten alaisena. Ministeri pitää tekijänoikeuskoulutuksen ja -tiedon lisäämistä hallinnon haasteena. Opetusministeriössä on jo suunnitelmia tältä osin. Kulttuurivienti ja kulttuuriseteli Hallituskauden keskeisiksi asioiksi ministeri poimii aluksi opintotuen. Hallitusohjelma lupaa korottaa opintorahoja kaikilla koulutusasteilla 15 prosenttia. Rahantarve on 79 miljoonaa euroa vuodessa, ja se on tavoitteena saada jo ensi vuoden alusta. Jos näin käy, niin opintotuki olisi parempi kuin koskaan. Kulttuuriviennin edistäminen on myös hallitukselle tärkeä tavoite, Wallin vakuuttaa. Tavoite on, että vuonna 2011 kulttuurivienti olisi kasvanut oleelliseksi osaksi vientiä. Tavoite on kolminkertaistaa kulttuurivientimme. Kulttuuriyrittämisen ja -viennin edistäminen ei ole pois muulta kulttuurilta, en voi hyväksyä tällaisia näkemyksiä, ministeri painottaa. Jos panostetaan myös luovan työn yritystoimintaan ja kulttuurin näkymiseen, niin se on kaikkien etu. Tämä ei ole joko tai-kysymys, jossa satsataan joko peruskulttuuriin tai kulttuurivientiin. Se on sekä että; ne tukevat toisiaan. Hallitusohjelma lupaa kulttuurisetelin. Se on eräs tapa edistää arkikulttuurin käyttöä, ja siitä vallitsee aika laaja yksimielisyys. Seteli olisi saajalle veroton ja työnantajalle vähennyskelpoinen, kulttuuriministeri määrittelee. Se kannustaa ihmisiä käymään konserteissa, näyttelyissä ja museoissa. Selvityksiä on jo kasassa, toivottavasti voitaisiin edetä mahdollisimman ripeästi. Esikuviakin on liikuntaseteli. Myös tekijänoikeustulon tasausmahdollisuus eri vuosille on ministerille hallitusohjelman tärkeitä asioita. Sen tarkoitus on luoda ennustettavuutta taiteilijan arkeen. Opetusministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat asiaa yhdessä. Rahaa rahapeleistä Hallitusohjelman toteuttaminen vaatii rahaa, ja sitä rouhii kulttuurin puolelle kansalaisten pelihalu. Veikkausvoittovaroista rahoitetaan noin puolet valtion taide- ja kulttuurimenoista sekä nuorisotyö ja liikunta lähes kokonaan. On tärkeää, että rahapelien yksinoikeus säilyy. Tästä hallitusohjelma on yksimielinen, ja se on luja kanta, Wallin vakuuttaa. Veikkausvoittovarojen kasvu näyttää jatkuvan, ja 17

18 Kulttuuria ministeriön listalla Opetusministeriössä on vireillä useita kulttuurin alan hankkeita, joista osa on mukana myös hallitusohjelmassa. Ainakin seuraavat asiat ovat lähiaikoina esillä. Luovuusstrategian seuranta Hallitus valmistelee kansallisen innovaatiostrategian, ja opetusministeriö pyrkii saamaan siihen myös viime vuonna valmistuneen luovuusstrategian näkökulman. Taiteilijoiden sosiaaliturva Hallitusohjelma haluaa apurahansaajille vuoden 2009 alusta eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturvan. Myös tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa aiotaan parantaa säädöksiä selkiyttämällä. Ministeri painottaa myös tekijänoikeuskoulutuksen ja tekijänoikeutta koskevan tiedon merkitystä. tämä antaa kulttuuriministerin mukaan pohjan toteuttaa uusia hankkeita. Suurin uhka yhteiseksi hyväksi koituvien rahapelivoittojen päänmenoksi tulee Euroopan Unionista, jolle yritysten vapaus on usein suurin hyve. Pieni mutta sisukas Suomi kamppailee vastaan. Ulkoministeriössä tehdään parhaillaan lausuntoa Ey:n komission lausuntoon urheilun vedonlyönnin rajoituksista, ministeri kertoo. Kulttuuriministeri Wallin vastaa valtioneuvostossa kulttuuri-, tekijänoikeus-, liikunta-, nuoriso-, opintotuki- ja kirkollisasioista. Paketin päälle lisättiin hallitusneuvotteluissa vielä tasa-arvoasiat. Tasa-arvoasiat kuuluvat salkkuuni, ja olen siitä erittäin iloinen ja ylpeä. Huomaan, että minun sukupolveni miehet ovat erittäin tietoisia tasa-arvosta omassa perheessään ja yhteiskunnassa. Minun sukupolveni miehillä on velvollisuus vetää ne rajat, joita isiemme sukupolvi ei vetänyt tai ei edes saanut vetää, vuonna 1967 syntynyt ministeri sanoo. Wallin korostaa, että perheen ja työelämän yhteensovittamisessa yhteiskunnan tehtävä on luoda valinnanvapautta, jotta jokainen mies ja nainen voi itse valita miten haluaa oman elämänsä asiat painottaa. Stefan Wallin Kulttuuri- ja urheiluministeri 39 vuotta, puoliso ja kaksi lasta Syntynyt Vaasassa, kotipaikka Turku Valtiotieteen maisteri Toiminut vuoden 2007 alusta huhtikuulle ympäristöministerinä Kansanedustaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Työskennellyt aiemmin neljän eri alojen ministerin erityisavustajana sekä ympäristöministeriön valtiosihteerinä. Hallitusohjelma on punnittu, eikä mikään lause ole turha. Apurahansaajille sosiaaliturvaa Tuore ministeri viittaa usein linjanvedoissaan hallitusohjelmaan, kuten luonnollista onkin. Onko hänellä jokin omaa sydäntä erityisen lähellä oleva asia, jota hän ennen muita haluaa edistää? Hallitusohjelma on tärkeä. Se on punnittu, eikä mikään lause ole turha, Wallin aloittaa, mutta mainitsee kuitenkin taiteilijoiden sosiaaliturvan. Jos miettii taiteen ja kulttuurin työntekijöiden sosiaaliturvaa, niin se on puuttuva pala kansalaisten tasa-arvon kannalta. Muitakin asioita on, mutta tämän voi nostaa esiin. Se onkin tarkoitus saada kuntoon vuoden 2009 alusta. Hallitusohjelman mukaan apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä. Hankkeessa on mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö; tässä asiassa tarvitaan yhteistyötä yli hallinnon rajojen. On korkea aika, että tämä saadaan kuntoon. Suomen Kansallisooppera Oopperan peruskorjauksen tuomalle vuokran lisäykselle on asetettu budjetissa katto, ja ministeriö etsii ratkaisuja eläkepulmiin sekä tilatarpeen ratkaisuihin. Päänäyttämön tekniikan uusimisen 3,2 miljoonan euron kustannukset kuuluvat Oopperan säätiölle. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Opm:llä on voimassa erillinen taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelma. Erityishuomio on vammaisyhteisöjen kulttuuritoiminnalla, monikulttuurisuudessa, rasismin vastaisessa työssä ja saamelaiskulttuurissa. Alueelliset taidetoimikunnat Ensi vuoden alusta nyt lääninhallituksien alaisuudessa työskentelevät taidetoimikuntien työntekijät siirtyvät taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen. Elokuvan tuki Elokuvan tuki pyritään nostamaan pohjoismaiselle tasolle. Edistetään myös laillisen, tuottajille turvallisen verkkojakelun syntymistä. Suomen elokuva-arkiston tehtäviin lisätään ensi vuoden alusta radio- ja tv-ohjelmien arkistointi. Kulttuurivienti Luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä, sanoo hallitusohjelma. Kulttuuriviennillä on oma kehittämisohjelma vuosille Mukana ovat opm, ulkoministeriö, kauppa -ja teollisuusministeriö, Tekes ja Finnpro. Kulttuuriviennissä työskenteleville on myös oma valmennusohjelma. Tekijänoikeus Parhaillaan kerätään lausuntoja tekijänoikeuslain järjestelmän kehittämisestä. Hallitusohjelman mukaan selvitetään kysymys tekijänoikeusasioiden siirtämisestä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Tekijänoikeuskorvausten verotuskohtelua uudistetaan tulovaihtelujen tasaamiseksi. Opm osallistuu aktiivisesti myös EU-tason keskusteluun. Kulttuuriseteli Luvataan hallitusohjelmassa ottaa käyttöön. 18

19 P Y K Ä L Ä V I I D A K K O Gramexin lakimies Taina Kämäräinen vastaa lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Äänitteet MySpacessa Estääkö Gramexin asiakkuus omien äänitteideni laittamisen omalle MySpace-sivulleni? Ei estä. Gramex ei kerää korvauksia omien äänitteiden käytöstä omilla MySpace-sivuilla tai omilla nettisivuilla. Sinun täytyy hankkia luvat äänitteiden laittamiseen MySpace-sivullesi suoraan muilta muusikoilta, jotka äänitteilläsi esiintyvät, sekä tietenkin levy-yhtiöltä. Teosto-asiat on sitten sovittava erikseen myös. Gramex ei peri korvauksia äänitteistä, jotka ovat bändin, muusikon tai äänitteen tuottajan omilla sivuilla tai MySpace- tai vastaavalla itse ylläpidettävällä markkinointisivulla, eikä näytteistä, jotka liittyvät äänitteiden kauppaan tai jonkin tuotteen mainontaan. Tällöin asiasta sopivat muusikot ja äänitteiden tuottajat itse suoraan. Myöskään ladattavia (on demand download) näytteitä Gramex ei lisensoi. Huomaathan, että toisten äänitteitä ei MySpaceen saa laittaa ilman lupaa. Tilausmusiikki Teen runsaasti tilaustyönä musiikkia mm. mainoksiin ja tv-elokuvien taustamusiikiksi. Paljonko saan Gramex-korvauksia? Et saa yhtään, koska Gramex ei lisensoi tilausmusiikkia eikä myöskään musiikin käyttöä mainoksissa tai tunnarina. Tilausmusiikilla tarkoitetaan tiettyyn tarkoitukseen tilattua musiikkia, jota ei ole julkaistu muussa yhteydessä. Tilausmusiikkia voi siten olla esimerkiksi mainokseen tai tv-elokuvaan säveltäjä-muusikolta tilattu kappale, jota ei ole aiemmin julkaistu. Jos sinulta siis tilataan musiikki esimerkiksi tv-ohjelman tunnusmusiikiksi tai käytettäväksi mainoksissa, sinun tulee sopia korvauksesta suoraan tilaajan kanssa. Vaikka kyseessä ei olisi tilausmusiikki, vaan äänite olisi julkaistu, Gramex ei siinäkään tapauksessa lisensoi äänitteiden käyttöä tunnusmusiikkina eikä mainoksissa. Silloinkin korvauksesta on sovittava suoraan käyttäjän kanssa. Tv-elokuvien taustamusiikkia Gramex lisensoi, jos kyseessä ei ole tilausmusiikki. YouTube YouTubessa näyttää olevan ilman lupaani video, joka on kuvattu keikaltani. Haluaisin videon pois netistä. Mitä voin tehdä? YouTube on Internetissä osoitteessa toimiva palvelu, johon yksityisetkin henkilöt voivat lisätä videoita. Ilman tekijänoikeuksien haltijoiden lupaa tällainen lisääminen ei kuitenkaan ole laillista. Valitettavasti kaikki eivät kunnioita tekijänoikeuksia, ja palvelusta löytyy myös ilman oikeudenhaltijoiden lupaa sinne laitettua materiaalia. YouTubella on velvollisuus kehotuksestasi poistaa laiton materiaali palvelusta. Heidän nettisivuiltaan löytyy kohta Copyright Notices, jota klikkaamalla pääset tutkimaan Copyright Infringement Notification -asiakirjaa. Seuraa asiakirjassa annettuja ohjeita, niin saat materiaalin poistettua. Kahvilassa soitetaan vain radiota Kahvilassamme soitetaan pelkkää radiota. Emme omista cd-soitinta emmekä mitään muutakaan musiikkilaitetta. Pitääkö meidän maksaa tekijänoikeuskorvauksia radion soittamisesta, kun radioja televisioyhtiöt ovat jo maksaneet musiikin käytöstä? Kyllä täytyy. Radio- ja tv-yhtiöt ostavat vain oikeudet käyttää musiikkia radio- tai tv-lähetyksessä; ne eivät maksa korvauksessaan esimerkiksi kahviloissa tapahtuvasta äänitteiden käytöstä. Tekijänoikeuslaissa puhutaan äänitteiden välittömästä ja välillisestä käytöstä. Välitöntä käyttöä on äänitteiden kuuntelu tai soittaminen itse äänitteeltä, välillistä käyttöä taas on äänitteiden käyttö esimerkiksi radion tai television kautta. Tekijänoikeuslain mukaan muusikolle ja äänitteen tuottajalle maksetaan korvaus silloin, kun äänitettä käytetään välittömästi tai välillisesti radio- tai televisiolähetyksessä tai muussa julkisessa esityksessä. Kun kahvila soittaa tiloissaan radiota siten, että musiikki on yleisön kuunneltavissa, tämä on äänitteiden välillistä käyttöä, josta kahvilan kuuluu suorittaa tekijänoikeuskorvaus Gramexille. 19

20 KUVAT: JULIO IGLESIAS/SONY BMG. ABBA/UNIVERSAL MUSIC. OLIVIA NEWTON JOHN/WWW.OLIVIANEWTON-JOHN.COM. Céline Dion, Julio Iglesias, Olivia Newton-John, Nana Mouskouri, Abba, The Shadows Euroviisujen historia täynnä supertähtiä Hekin olivat mukana: ylhäältä vasemmalta Julio Iglesias, Abba-yhtye ja Olivia Newton-John... Vaikka Euroviisuja pidetään päiväperhojen pikku kisana, on sieltä noussut vuosien saatossa supertähtiä ja ikivihreitä. TEKSTI: MINNA AUVINEN TILASTOTIEDOT: JARIPEKKA KOIKKALAINEN Missä kuulit ensimmäisen kerran Céline Dionia tai Abbaa? Todennäköisesti Euroviisuissa, kuten kymmenet miljoonat muutkin. Euroviisujen historiaa tarkastellessaan törmää useampiin tunnettuihin artisteihin ja bändeihin kuin ennalta luulisi. Esimerkiksi vuoden 1970 Espanjan edustajana oli nuori hurmuri Julio Iglesias. Vaikkei hän kilpailua voittanutkaan, hänestä tuli kestotähti. Vuoden 1974 kisat voittanut Abba ei ollut kisojen ainoa tulevaisuuden supernimi. Isoa- Britanniaa edusti tuolloin myös näyttelijänä kunnostautunut Olivia Newton-John. Céline Dionista Alla Pugatšovaan Olivia ei toki ole jäänyt Englannin ainoaksi euroviisukuuluisuudeksi. Sillä on ollut tähtiä edustajanaan kautta aikojen: Cliff Richard, Lulu ja The Shadows. Ja kyllä ne ruotsalaisetkin osaavat: Carola Häggqvist on edustanut kotimaataan jo kolmena vuotena. Sijoitus on aina yltänyt top viiteen ja vuonna 1991 voittoon. Luxemburgia taas ovat edustaneet sellaiset kansainväliset supertähdet kuin Nana Mouskouri ja Baccara. Céline Dion puolestaan kunnostautui Sveitsin lipun alla vuonna 1988 voittaen koko kilpailun. Itäinen naapurimme on tuonut Euroviisuissa esille Alla Pugatšovan sekä kohuyhtye t.a.t.u:n. Tuttuja suomeksi Euroviisujen arvostus kävi Suomessa välillä alamaissa, ja jopa kisojen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu. Silti moni unohtumaton kappale on tullut juuri Euroviisujen kautta tutuksi meille suomalaisille. Käännösiskelmänä muistetaan Volare (3. sija vuonna 1958, esittäjä Domenico Modugno). 50-luvulla se kulki nimellä Taivaan sinessä Olavi Virran esittämänä, ja 70-luvulla sitä diskotanssittiin Markku Aron johdolla. Marion ja Kirka tekivät vuoden 1975 kol- 20

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/6 14.05.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/6 14.05.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) 78 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 4. jako HEL 2013-006400 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainväliseen toimintaan avustuksia seuraavasti:

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

lasten kuhmo O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A!

lasten kuhmo O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A! lasten kuhmo 7 O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A! kuhmo lasten 7 koe Kuhmon hilpeä heinäkuu Kuhmon HILPEÄ HEINÄKUU tarjoaa joka päivä iloa, unelmia, ääniä, hiljaisuutta,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri kevät 2008

Tapahtumakalenteri kevät 2008 2 nseudun musiikkiopisto 3 Tammikuu pe 18.1. 18.00 Vapaasti viululla ja huilulla Sipoo Artborg 35 la 19.1. 12.30 Vapaasti huilulla ja viululla 16.00 Romantiikan iltapäivä Pikkukirkko to 24.1. 18.00 Vihkiäisjuhlat,

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013)

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) kalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) Menneet tapahtumat W.A. Mozart: Requiem pe 1.11.2013 19 la 2.11.2013 15 Loviisan kirkko Anu Komsi, sopraano, Tuija Knihtilä, altto, Jorma Silvasti, tenori, Jyrki Korhonen,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Rakkautta & Anarkiaa festivaalilla, Helsinki, 17. 27.9.2009 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009 April Jazz Espoo 22.4. 26.4. 5 17 0 17 7 000 8 000 21 2 23 6 988 17 000 0 % -53 % Avantin Suvisoitto 22.6. 28.6. 7 12 4 16 3 000 3 600 10 5 15 3 000 4 500 0 % -20 % Baltic Jazz 3.7. 5.7. 3 17 5 22 4 110

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

4.12.2014. Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015. Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu)

4.12.2014. Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015. Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu) 4.12.2014 Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015 Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu) 15.1. Torstai klo 19 Tangon huumaa - Piazzolla Jukka Iisakkila, kapellimestari

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9.

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. 2 0 1 4 Juurensa on hyvä tuntea Historia on kiinnostava itsessään On mielenkiintoista

Lisätiedot