KAINUUN MAAKUNNAN RAHOITUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN MAAKUNNAN RAHOITUS 2013"

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNNAN RAHOITUS

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Valtiovarainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän toteuttamaan kokeilun seurantaa ja valmistelemaan päätöksentekoa kokeilun jälkeisiksi järjestelyiksi Kainuussa. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään ja vertailemaan maakuntahallinnon ja sen toiminnan rahoitusvaihtoehtoja. Seurantaryhmän toimeksiannon mukaan rahoitusjärjestelmää selvittävän alatyöryhmän tavoitteena oli tuottaa seurantaryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoa ja arvioita maakuntahallinnon ja sen toiminnan eri rahoitusvaihtoehdoista. Työn lähtökohdaksi todettiin laaja ja monialainen tehtäväkenttä. Alaryhmälle annettiin tehtäväksi vertailla kuntien palvelujen käyttöön perustuviin maksuihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää, maakuntahallinnon verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää ja nykyisenlaiseen maksuosuuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää, selvittää mahdollisuudet kohdistaa valtionosuuksia nykyistä laajemmin suoraan maakuntahallinnolle ja arvioida nykyisen järjestelmän toimivuutta. Vertailussa oli otettava huomioon ainakin vaikutukset maakunnan toimintaan, kuntiin ja kuntatalouteen sekä kansalaisiin. Myös järjestelmien läpinäkyvyyttä tuli arvioida. Alatyöryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Arto Sulonen valtiovarainministeriöstä ja jäseninä taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen opetusministeriöstä, finanssineuvos Raimo Jämsén sosiaali- ja terveysministeriöstä, kehittämispäällikkö Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä, maakuntavaltuutettu Hannu Juntunen Kainuun maakunnasta, talousjohtaja Asta Tolonen Kainuun maakunnasta, kunnanjohtaja Petri Kauppinen Sotkamon kunnasta ja kunnanjohtaja Arto Laurikainen Paltamon kunnasta. Työryhmän sihteereinä toimivat ylitarkastaja Sanna Lehtonen valtiovarainministeriöstä, talouspäällikkö Pirjo Selesniemi Kainuun maakunnasta ja talousjohtaja Kaarina Heikkinen Kuhmon kaupungista. Alatyöryhmä on saanut asiantuntijanäkemyksiä maakuntaverotuksesta neuvotteleva virkamies Merja Taipalukselta valtiovarainministeriöstä, finanssisihteeri Fransiska Pukanderilta valtiovarainministeriöstä, ylitarkastaja Ilkka Karjalaiselta verohallinnosta ja verotuksen erityisasiantuntija Henrik Rainiolta Suomen Kuntaliitosta sekä kuntalaskutuksesta johtaja Markku Pekuriselta terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Alatyöryhmän toimikausi oli Alatyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Työryhmätyöskentelyyn erinomaisen lähtökohdan loi Kainuun edustajien kokoamaa laaja pohjamateriaali, minkä lisäksi työryhmän jäsenet tuottivat aktiivisesti tekstejä toimikauden aikana valmistelun tueksi. Työryhmän lopputuotos on käsillä oleva raportti otsikolla Kainuun maakunnan rahoitus Tehtävänsä suoritettuaan työryhmä luovuttaa kunnioittavasti muistionsa valtiovarainministeriölle. 2

3 Kainuussa 27. päivänä marraskuuta 2009, Arto Sulonen Matti Väisänen Raimo Jämsén Teemu Eriksson Asta Tolonen Arto Laurikainen Petri Kauppinen Hannu Juntunen Pirjo Selesniemi Kaarina Heikkinen Sanna Lehtonen 3

4 KUVAILULEHTI SUOMEKSI Valtiovarainministeriö, helmikuu 2010 Kainuun maakunnan rahoitus 2013 maakuntahallinto, palvelurakenne, peruspalvelut, rahoitus, kunnallistalous Tiivistelmä: Kainuun maakunnan rahoitus raportti on Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän asettaman Kainuun maakunnan rahoitusjärjestelmää tarkastelevan alatyöryhmän työryhmäraportti. Työn lähtökohtana on laaja ja monialainen tehtäväkenttä. Raportin tarkoituksena on arvioida maakuntahallinnon ja sen toiminnan eri rahoitusvaihtoehtoja. Raportin ensimmäisessä osassa on arvioitu nykyisen vuoteen 2012 voimassa olevan maksuosuuksiin perustuvan Kainuun rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Nykyjärjestelmän arvioinnissa on otettu huomioon rahoitusjärjestelmän vaikutus maakunnan toimintaan, kuntiin ja kuntatalouteen sekä kansalaisiin Kainuun tulevaisuuden haasteiden valossa. Raportin toisessa osassa on vertailtu kuntien palvelujen käyttöön perustuviin maksuihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää, maakuntahallinnon verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää ja nykyisenlaiseen maksuosuuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää pääpainon ollessa jälkimmäisessä. Raportissa on esitetty viisi vaihtoehtoista tapaa maksuosuuteen perustuvaksi rahoitusjärjestelmäksi (mallit A-E), joista työryhmän näkemyksen mukaan mallivaihtoehdot C-E sisältävät parhaiten rahoitusjärjestelmälle asetetut oikeudenmukaisuus- sekä tulopohjan ja palvelutarpeen huomioonottamistavoitteet. 4

5 PÅ SVENSKA Finansministeriet, februari 2010 Finansieringen av landskapet Kajanaland 2013 Rapporten Finansieringen av landskapet Kajanaland 2013 är en arbetsgruppsrapport från en av uppföljningsgruppen för förvaltningsförsöket i Kajanaland den 26 juni 2009 tillsatt underarbetsgrupp som ser över finansieringssystemet för landskapet Kajanaland. Arbetet berör ett omfattande och mångfacetterat uppgiftsfält. Rapporten ska utvärdera olika finansieringsalternativ för landskapsförvaltningen och dess verksamhet. Rapportens första del utvärderar funktionaliteten hos det nuvarande finansieringssystemet för Kajanaland, vilket gäller till Det nuvarande systemet har utvärderats i ljuset av de framtida utmaningarna för Kajanaland så att finansieringssystemets inverkan på landskapets verksamhet, kommunerna och medborgarna tagits i beaktande. I rapportens andra del har man granskat finansieringssystem som baserar sig på avgifter för användning av kommunala tjänster, på landskapsförvaltningens beskattningsrätt samt system som baserar sig på det nuvarande betalningsandelssystemet, med fokus på det sistnämnda. Rapporten lägger fram fem alternativ till finansieringssystem som baserar sig på betalningsandelar (modellerna A-E). Enligt arbetsgruppens uppfattning uppfyller modellerna C-E på bästa sätt de målsättningar för rättvishet samt beaktande av inkomstbasen och servicebehovet som ställts för finansieringssystemet. 5

6 IN ENGLISH Ministry of Finance, February 2010 Financing for the Kainuu Region in 2013 The report on financing for the Kainuu region in 2013 is a paper drawn up by an auxiliary working group examining the financing system of the Kainuu region appointed on 26 June 2009 by the working group for the regional self-government experiment in Kainuu. The work covers a broad and versatile field. The report assesses various financing alternatives applicable in regional administration and its functions. The first part of the report evaluates how well the current financing system in Kainuu, effective until 2012 and based on financial contributions, has been working. The evaluation takes into account the effect of the financing system on operations in the region, on local government and on the finances of local government as well as on the inhabitants of Kainuu in the light of future challenges. The second part of the report examines the financing system as applicable to payments for municipal services, to tax rights in regional administration and to the existing system of financial contributions, the main emphasis being on the latter. The report lists five different ways for a financing system based on financial contributions (models A to E). The working group deems options C to E to the best ones in ensuring the objectives of fairness and income base and service observance requirements demanded of the financing system. 6

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KAINUUN HALLINTOKOKEILUN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN TALOUDEN KEHITYS VUOSINA KUNTIEN ARVIOT NYKYTILANTEESTA ASIAKASTYYTYVÄISYYS TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Väestökehitys Verotulot Valtionosuusuudistus RAHOITUKSEN MUODOSTUMINEN Hallintokokeilulaki ja perussopimus Kunnan maksuosuuden muodostuminen RAHOITUSJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET RAHOITUSJÄRJESTELMÄ VUODESTA 2013 ALKAEN KUNTALASKUTUKSEN ERILAISIA TAPOJA MAAKUNTAVERO NYKYISENKALTAISEEN MAKSUOSUUTEEN PERUSTUVA RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Malli A: Tulojen tasaus -malli Malli B: Laskennallisiin kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä Malli C: Maksuosuus prosenttina verorahoituksesta Malli D: Palvelutuotantoon tarkoitettu valtionosuus maakunnalle ja loppuosa euroina asukasta kohden Malli E: Palvelutuotantoon tarkoitettu valtionosuus maakunnalle ja loppuosa prosenttiosuutena kuntien verorahoituksesta Yhteenveto maksuosuuksiin perustuvista rahoitusmalleista JOHTOPÄÄTÖKSET...46 LIITTEET 7

8 1 JOHDANTO Valtiovarainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän valmistelemaan kokeilun jälkeisiä järjestelyjä Kainuussa. Seurantaryhmän tehtävänä on muun muassa kerätä riittävä aineisto kokeilun vaikutuksista ja etenemisestä kokeilun jatkoa koskevan päätöksenteon pohjaksi sekä vertailla pysyvää järjestelmää varten erilaisia maakuntahallinnon rahoitusvaihtoehtoja, päätöksenteon ja palvelujen järjestämisvaihtoehtoja sekä maakunnan aseman järjestämisvaihtoehtoja alueiden kehittämisessä. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään ja vertailemaan hallintokokeilun rahoitusjärjestelmää. Työryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä ja Kainuun maakunnasta sekä edustajat Sotkamosta, Paltamosta ja Kuhmosta. Rahoitusjärjestelmää selvittävän alatyöryhmän tavoitteena oli tuottaa seurantaryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoa ja arvioita maakuntahallinnon ja sen toiminnan eri rahoitusvaihtoehdoista. Työn lähtökohdaksi todettiin laaja ja monialainen tehtäväkenttä. Alaryhmälle annettu toimeksianto on esitetty laatikossa 1. Laatikko 1. Rahoitusjärjestelmää selvittävän alatyöryhmän tehtävät 1. Vertailla kuntien palvelujen käyttöön perustuviin maksuihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää, maakuntahallinnon verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää ja nykyisenlaiseen maksuosuuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää. Vertailussa on otettava huomioon ainakin vaikutukset maakunnan toimintaan, kuntiin ja kuntatalouteen sekä kansalaisiin. Myös järjestelmien läpinäkyvyyttä tulee arvioida. 2. Selvittää mahdollisuudet kohdistaa valtionosuuksia nykyistä laajemmin suoraan maakuntahallinnolle. 3. Arvioida nykyisen järjestelmän toimivuutta. Alatyöryhmän toimikausi oli , minä aikana alatyöryhmä kokoontui kahdesti Kainuussa ja kahdesti Helsingissä. Työryhmän työtä helpotti Kainuussa jo ennen alatyöryhmän nimeämistä tehty perusteellinen rahoituskysymyksiä koskenut valmistelutyö. Lisäksi työryhmän jäsenet tuottivat aktiivisesti tekstejä toimikauden aikana valmistelun tueksi. Rahoitusta tarkastelevan alatyöryhmän lisäksi Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti samalle toimikaudelle myös alatyöryhmän selvittämään ja vertailemaan maakuntahallinnon tehtäviä sekä ylimmän päätöksenteon järjestämistä ja vaihtoehtoja. Alatyöryhmien raportit luovutetaan Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmälle Rahoitusjärjestelmää selvittävän alatyöryhmän työryhmäraportti etenee seuraavasti. Johdantoa seuraavassa luvussa 2 käsitellään toimeksiannon kohtaa 3 arvioimalla Kainuun maakuntahallinnon rahoitusjärjestelmän toimivuutta nykyisen lainsäädännön voimassaoloajalle vuosina taloudellisten tunnuslukujen, kuntien ja palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi nykytilannetta käsittelevässä luvussa 2 arvioidaan väestökehityksen, vuoden 2010 alusta voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmämuutoksen ja palvelutarpeessa tapahtuvien muutosten kautta maakuntahallinnon kohtaamia tulevaisuuden haasteita. Luku 3 vastaa työryhmän toimeksiannon kohtiin 1 ja 2. Luvussa 3 käsitellään toimeksiannon mukaisesti kolmea vaihtoehtoista mallia maakuntahallinnon rahoitukselle: kuntalaskutukseen, maakuntaverotukseen ja tulojen jakoon perustuvia rahoitusmalleja. Näistä viimeisestä, nykyisenkaltaisesta kunnan maksuosuuteen perustuvasta rahoitusmallista arvioidaan viittä erilaista mallivaihtoehtoa A-E. Luvussa 4 tehdään johtopäätöksiä. 1

9 2 KAINUUN HALLINTOKOKEILUN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Kainuu on yhdeksän kunnan muodostama, noin asukkaan maakunta. Maakunnan väestöltään suurin kunta on noin asukkaan Kajaani ja pienin, noin asukkaan Ristijärvi. Pintaalaltaan Kainuu on laaja, ja asutus on harvaa. Kuntakeskukset sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Maakuntahallintokokeilun piirissä on kahdeksan Kainuun kuntaa siten, että Kainuun läntisin kunta Vaala ei ole mukana hallintokokeilussa. Lakia hallintokokeilusta sovelletaan siis Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella, joiden yhteenlaskettu väestömäärä on noin Laki Kainuun hallintokokeilusta (343/2003) on voimassa saakka. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta (pl. lasten päivähoito) ja toisen asteen koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Maakunnan tehtäviin kuuluu laissa määritellyn ns. Kainuun kehittämisrahan hallinnointi ja jakaminen eri viranomaisten käyttöön. Vuoden 2008 alusta lukien Kainuun maakunta-kuntayhtymän toimintaan liitettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä Kuusamon kaupungin ylläpitämä ammatillinen koulutus (Kuusamon ammatti-instituutti). Lisäksi kunnat ovat erillisellä sopimuksella siirtäneet hallinnon tukipalveluiden (taloushallinto, tietohallinto ja palkanlaskenta) järjestämisvastuun maakunnalle. Hallintokokeilun tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä myös tulevaisuudessa. Kokeilun käynnistyessä vuonna 2005 siirtyi yhdeksän kokeilussa mukana olleen kunnan toiminnasta noin 60 prosenttia maakunnan vastattavaksi. 2.1 Maakunnan talouden kehitys vuosina Koko Kainuun kuntatalouden tilaa tarkasteltaessa on otettava huomioon kuntien ja maakunnan muodostama kokonaisuus. Maakunta ja kunnat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, sillä maakunnan tulot perustuvat kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Hallintokokeilulla on ollut vaikutusta Kainuun kuntien talouteen. Kuten kuviosta 1 nähdään, Kainuun kuntien vuosikatteiden yhteismäärä parantui vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä lähes kolminkertaistui vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 euroa/asukas, kun se vuonna 2007 oli jo 274 euroa/asukas. Jos maakunnalle kertynyttä alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei oteta huomioon, kuntien vuosikatteiden yhteismäärä oli vuonna 2007 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1997 koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli 10 euroa/asukas vuonna 2005, 25 euroa/asukas vuonna 2006 ja 35 euroa/asukas vuonna Vuonna 2008 kuntien vuosikate heikkeni 50 euroa/asukas, mutta samanaikaisesti maakunnan vuosikate nousi 169 euroon asukasta kohden. Näin vuonna 2008 koko Kainuun yhteenlaskettu vuosikate oli ensimmäisen kerran viiteen vuoteen poistoja suurempi. 1 Airaksinen, J., Jäntti, A & Haveri, A. (2005). Siniset ajatukset sanoista tekoihin. Kainuun hallintokokeilun arviointi. Ensimmäinen väliraportti. Helsinki. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriön julkaisuja 37. 2

10 Kuvio 1. Vuosikatteet, poistot ja investoinnit Kainuussa euroa / asukas Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank. menot, /as. Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) vuosi Tästä huolimatta osaksi kuntien erilaisuudesta johtuen erityisesti kumulatiivisesti laskettuina vuosikatteet vaihtelivat kuntien välillä suuresti tarkastelun aikana. Vuosikatteiden parantuminen oli pitkälti hyvän yleisen taloudellisen tilanteen ansiota. Vuosi 2009 on kunnille erityisen vaikea. Vuonna 2009 kaikki Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta tekevät tämän hetkisen arvion mukaan alijäämäisen tilinpäätöksen, ja Kainuun yhteenlasketut alijäämät kasvavat noin 11 miljoonalla eurolla. Kainuun yhteenlaskettu alijäämä on näin n. 500 euroa asukasta kohden. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 42,2 miljoonaa euroa (529 euroa/asukas) ja vuoden 2008 lopussa vastaava summa oli 27,3 miljoonaa euroa (342 euroa/asukas) (kuvio 2). Yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen ja verotulojen kasvun romahtamisen vuoksi Kainuun yhteenlaskettu katettava bruttoalijäämä tulee laskemaan vuonna 2009 jälleen yli 40 miljoonaa euroon. Näin hallintokokeilun aikana tähän mennessä kuntatalouden alijäämiä on pystytty pienentämään ainoastaan vuonna

11 Kuvio 2. Kainuun kuntien alijäämät Kuntien ylijäämät euroa/asukas Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Nettoalijäämät -600 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, jonka mukaan menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2009 noin 32,0 prosenttia (kuvio 3), mikä on keskimäärin 5,7 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina noin 30,2 prosenttia, mikä on keskimäärin 5,4 prosenttia vuosittain. Koska maakunnan rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää. Se oli vuoden 2007 lopussa 17,4 miljoonaa euroa eli 217 euroa asukasta kohden. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin suunnitelmia paremmin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Näin vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 11,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 lopussa maakunnan kumulatiivisen alijäämän arvioidaan olevan 8,3 miljoonaa euroa. 4

12 Kuvio 3. Kainuun menojen ja tulojen kasvuvertailu (kiinteillä hinnoilla) 14,0 12,0 menojen ja tulojen kasvu, prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Toimintamenot Koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon menot Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus 0, (arvio) Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun viitenä ensimmäisenä vuotena on pystytty hillitsemään maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Näin asetettu taloustavoite on saavutettu, vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä vuosina kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Sen sijaan tavoitteeksi asetetussa menojen kasvun puolittamisessa ei onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 77 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää. Maakunta-kuntayhtymän toimintakulujen kasvu oli vuosina yhteensä noin 18,9 prosenttia (kuvio 4), mikä on keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain. Jos arvio kuluvan vuoden 2009 toimintakulujen kasvusta otetaan mukaan tarkasteluun, maakunnan menojen kasvu alustavien tietojen mukaan on ollut vuosina yhteensä noin 25,9 prosenttia, mikä on keskimäärin 4,7 prosenttia vuosittain. Samalla ajanjaksolla vuosina sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen keskimääräinen vuotuinen kasvu on alustavien tietojen mukaan ollut 6,1 prosenttia. Näin maakunnan keskimääräinen vuotuinen toimintamenojen kasvu on ollut noin 23 prosenttia (1,4 prosenttiyksikköä) pienempää kuin koko maan sosiaali- ja terveysmenojen keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. 5

13 Kuvio 4. Menojen kasvuvertailu (kiinteillä hinnoilla) 10,0 9,0 Kainuun kuntien menojen kasvu (asukasmäärillä painotettu) Kainuun maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia 8,0 7,6 menojen kasvu, prosenttia 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 6,4 6,8 6,9 2,2 5,3 4,4 5,8 5,9 4,7 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenojen kasvu koko maassa 1,0 0, ka (arvio) ka. Vertailtaessa Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveysmenoja Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin vuosina , voidaan todeta, että Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli huomattavasti Kainuuta suurempaa. Vuonna 2005 Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat 455 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 noin 569 miljoonaa euroa. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa samaan aikaan, kun Kainuussa keskimääräinen vuotuinen kasvu oli vain noin 4,4 prosenttia. Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset eivät ole kasvaneet tarkasteluajanjaksolla Opiskelijamäärä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2009 keskimäärin 3,4 prosenttia vuosittain. Tästä johtuen kustannukset oppilasta kohden laskettuna ovat kasvaneet eurosta euroon samalla, kun oppilasmäärä on vähentynyt lähes 1900 oppilaasta hieman yli 1600 oppilaaseen (kuvio 5). Kustannusten kasvu oppilasta kohden vuodesta 2005 vuoteen 2009 on ollut yhteensä 16,8 prosenttia, eli keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa. 6

14 Kuvio 5. Lukiokoulutuksen kustannusten ja oppilasmäärän kehitys euroa/oppilas oppilasmäärä Rahoitus ja muut tuotot Toimintakulut ja poistot Opiskelijamäärä TA Lukiokoulutuksen suurin kuluerä on henkilöstökulut, joihin on pystytty vaikuttamaan tehokkaalla opetuksen järjestelmällä. Tehokkuutta on haettu muun muassa luopumalla pienistä ryhmistä ja tarjoamalla opetusta vuorovuosina aineissa, joita opiskelijat valitsevat vähän. Järjestely on kuitenkin turvannut opiskelijoille monipuolisen kurssitarjonnan, jota on lisäksi tuettu myös videoopetuksella. Ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu valtionosuuksien, oppisopimusrahoituksen ja ammatillisen koulutuksen lisärahoituksen lisäksi muista tuotoista, jonka osuus kokonaisrahoituksesta on verrattain suuri. Tarkasteluajanjaksolla vuodesta 2005 vuoteen 2009 ammatillisen koulutuksen kustannukset Kainuussa ovat kasvaneet noin 33 prosenttia samaan aikaan, kun kokonaisrahoitus ammatilliseen koulutukseen on kasvanut noin 35 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen liikevaihto muodostuu pääasiassa koulutuksen järjestämisestä saatavista tuotoista eli valtion rahoituksesta (taulukko 1). Liikevaihdosta suurin osa muodostuu ammatillisen perustutkinnon yksikköhintarahoituksesta, työvoimakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksen rahoitus ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta. Muiden liikevaihtoon kuuluvien tuottojen osuus on alle 10 prosenttia. Liikevaihto on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 39 prosenttia. Suuri kasvu selittyy Kuusamon ammatti-instituutin liittymisellä Kainuun ammattiopistoon vuonna Kuusamon osuus vuoden 2008 liikevaihdosta on 4,8 miljoonaa euroa joten ilman Kuusamoa liikevaihdon kasvu em. ajalta on 20,2 prosenttia. Rahoitusmuodon osuus liikevaihdosta on esitetty taulukossa 1. Liikevaihdon osuus kaikista tuotoista on yli 90 prosenttia. 7

15 Taulukko 1. Ammatillisen koulutuksen liikevaihto rahoitusmuodoittain vuosina Yksikköhintarahoitus Oppisopimuskoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Työvoimakoulutus Muut tulot Yhteensä Muutos edellisvuoteen (%) 3,5 4,3 29,0 Osuus liikevaihdosta (%) Yksikköhintarahoitus 66,1 63,7 61,5 67,6 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus 7,9 7,2 7,7 7,1 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 5,2 6,5 5,9 5,8 Työvoimakoulutus 13,5 15,2 15,3 10,6 Muut tulot 7,3 7,4 9,6 8,9 Koulutuksesta syntyneet kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 33 prosenttia. Kustannusten kasvua tarkasteltaessa on huomioitava Kuusamon ammatti-instituutin liittyminen Kainuun ammattiopistoon. Kuusamon yksikön kaikki kulut vuonna 2008 olivat 4,9 miljoonaa euroa. Jos kustannusten lisääntymistä tarkastellaan em. ajanjaksona ilman Kuusamoa, kasvuprosentti on 16 prosenttia. Henkilöstökulut ovat suurin kuluerä, vaikkakin niiden osuus liikevaihdosta ja kaikista tuotoista on pysynyt kuitenkin varsin vakaana. 2.2 Kuntien arviot nykytilanteesta Kuntien tilannetarkastelu kohdistuu pääosin talouteen ja maakunta-kuntayhtymän rahoitusmalliin. Kainuun rahoitusta selvittävä alatyöryhmä ei pyytänyt kunnilta tilannearviota erikseen tätä työtä varten, vaan työryhmä käytti valmista Kainuun maakunnan kunnilta keräämää materiaalia. Kunnat ovat vastauksissaan kiinnittäneet erityisesti huomiota niiden kykyyn hoitaa perustehtäviä myös tulevaisuudessa ja kunnan kehittämisessä onnistumiseen. Lähtökohtana todetaan, ettei tulevista kunnallisen ja maakunnallisen palvelutuotannon haasteista pystytä selviämään vain menopuolta tarkastelemalla, vaan myös tuloja on saatava maakuntaan lisää. Ikääntyvänä, asukaslukuaan menettävänä ja harvaan asuttuna Hyrynsalmen kunta on palvelujen tuottajana erittäin suurten haasteiden edessä. Taloudellisista resursseista yhä suurempi osa käytetään tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalveluihin. Seitsemän vuoden ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta taittui Hyrynsalmella vuoden 2008 lopulla. Kunnan erityinen ongelma on tuleva, suhteellisen suuri, teollisten työpaikkojen menetys. Tämän kehityksen katkaisemisessa kunta on keskeisimmässä roolissa. Kajaanin kuntatalouden tila heijastuu koko Kainuun alueen kehitysnäkymiin ja tulevaisuuteen. Kajaani tuottaa monia sellaisia palveluja, joita ei ole tarjolla Kainuun muissa kunnissa (mm. 8

16 ammattikorkeakoulu ja teatteri). Kajaanin väestön ikärakenne poikkeaa muusta Kainuusta siten, että nuorten ikäluokkien osuus on suhteellisesti suurempi ja tulee jatkossakin pysymään maakunnan keskimääräistä suurempana. Nykyisenkaltaisessa maakunnan rahoitusmallissa tämä sinänsä myönteinen asia kääntyy Kajaanin osalta taloudelliseksi haasteeksi, koska varhaiskasvatuksen valtionosuus menee kuntayhtymälle. Toimiva rahoitusjärjestelmä on Kajaanin näkemyksen mukaan ehkä kriittisin tekijä hallintokokeilun tulevaisuuden kannalta. Tarkoituksenmukaisella rahoitusjärjestelmällä taataan parhaiten hallintomallin onnistunut jatkuminen. Hallintokokeilun rahoitusjärjestelmää pitäisi kehittää niin, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon maakunnan keskimääräisistä arvoista (ikärakenne, valtionosuudet, palvelutarpeet, kehittämistarpeet) poikkeavien kuntien tarpeet. Kuhmon kaupunki on viime vuosina tervehdyttänyt talouttaan muun muassa luopumalla ns. laiskasta pääomasta eli myynyt niitä kiinteistöjä, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin tai kuntayhtymän palvelutuotannolle. Tärkein keino palvelutuotannon kehittämisessä on työpaikkojen luominen ja niiden säilyttäminen. Kuhmon työttömyysprosentti pysyi nousukaudenkin suurena. Myönteistä on syntyvyyden kääntyminen nousuun parin viime vuoden aikana. Kuhmo on investoinut bioenergiaan ja Woodpolikseen. Woodpoliksen koko Kainuun kattavassa yritysverkostossa on 18 jäsentä. Kuntayhtymän rahoitusmallin tulee olla läpinäkyvä. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvä erityisen harvaan asuttujen kuntien lisävaltionosuus tulee sisällyttää Kainuun maakuntahallinnon rahoituspohjaan. Rahoitusmalli pitää hioa niin, ettei mitään siirtymäsääntöjä tai erikoiskohteluita ole. Kuhmo ei kannata erillistä maakuntaveroa. Oleellista on tuottaa palvelut hyvällä ja kestävällä tavalla, jossa palvelujen saavutettavuus otetaan huomioon. Paltamon kunnan mielestä rahoitusjärjestelmä on perusteiltaan ollut toimiva. Alkukauden siirtymäsäännös ei ole toiminut odotetulla tavalla (vuosittain laskevasti), vaan esimerkiksi Paltamon verorahoituksen taso on pysynyt keskimääräistä pienempänä. Tämä on johtanut krooniseen käyttötalouden alijäämään, vaikka käyttömenojen taso on ollut jatkuvasti pienimpiä Kainuussa. Tähän maakunnan rahoitusjärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan. Paltamossa erityinen uhka kunnan tulevaisuuden kannalta on yritysten ja työpaikkojen vähäisyys. Vuosina on Paltamon teollisista työpaikoista hävinnyt yli 80 prosenttia. Kajaanin seudun työpaikkakehitykseen vaikuttaminen on Paltamon ja alueen kaikkien toimijoiden yhteinen huoli ja tavoite. Tuleva talouskehitys on haastava erityisesti taantuman ja työpaikkojen katoamisen myötä sekä maakunnan sosiaali- ja terveysmenojen voimakkaan kasvupaineen vuoksi. Paltamon työllisyyshankkeen lopulliset vaikutukset talouteen saadaan ulkopuolisen arvioinnin yhteydessä tulevina vuosina. Puolangan kunta on pääosin tyytyväinen nykyiseen rahoitusjärjestelmään, vaikka sekä hallintokokeilulain mahdollistama asukaskohtainen jakoperuste että suoritepohjainen jakoperuste olisivat olleet kunnan arvion mukaan sen talouden kannalta edullisempia. Puolanka oli maan ensimmäisten kriisikuntien luettelossa. Kunnan päättäjien ja henkilöstön vahvalla sitoutumisella ja tiukalla tasapainotusohjelmalla merkittävien valtionosuusmuutosten lisäksi on kunnan talous saatu nostettua heikoimmasta Kainuun vahvimpiin kuuluvaksi. Edellisistä johtuen kunta selviytyy myös vuodesta 2009 verotulojen romahduksesta huolimatta positiiviseen tulokseen. Puolanka saa vuonna 2010 erityisen harvan asutuksen perusteella myönnettävää lisävaltionosuutta. Pääosin nykyisenkaltainen tulorahoitusmalli helpottaa kuntien mahdollisuuksia selvitä nopeista muutoksista verotuloissa ja valtionosuuksissa. Suoriteperusteinen rahoitusmalli romuttaisi hallintokokeilun saavutukset ja johtaisi kuntien kustannusten hallitsemattomaan kasvuun. Ristijärven kunnan asukasluku vähenee vuosittain (vuonna 2008 asukasluku väheni 28 asukasta). Väkiluvun vähenemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea syntyvyyden aleneminen ja vain jossakin määrin muuttotappio. Kunnan palvelurakennetta on sopeutettu erittäin rankasti vuosina Uusiin leikkauksiin ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia. Kunnan talous on vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan tasapainossa. Ristijärven kunta tulee saamaan harvan asutuksen perusteella myönnettävää valtionosuutta vuonna Kainuun maakuntakokeilun perussopimukseen kirjattuna periaatteena on yhteisvastuullisuus pakollisten kunnallisten palvelujen järjestämisestä ja saatavuuden turvaamisesta. Sotkamon kunnan 9

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka LUONNOS vers. 26.5.2011/al KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta-kuntayhtymä (jatkossa Maakunta) toimii Kainuun hallintokokeilulain (343/2003),

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 hallintojohtaja Kalevi Yliniemi KAINUU IVALO 625 km KAINUU OULU 181 km KAJAANI Vaala

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaik ka

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 14.11.2011 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:14

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:14 Julkaisija Kainuun maakunta -kuntyhtymä

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Kainuun maakunnan tehtävien järjestäminen vuoden 2012 jälkeen. Valmistelutyöorganisaatio, tilanne 12.08.2009 / koonnut Esa Toivonen

Kainuun maakunnan tehtävien järjestäminen vuoden 2012 jälkeen. Valmistelutyöorganisaatio, tilanne 12.08.2009 / koonnut Esa Toivonen 1 [8] Kainuun maakunnan tehtävien järjestäminen vuoden 2012 jälkeen Valmistelutyöorganisaatio, tilanne 12.08.2009 / koonnut Esa Toivonen 1. Valtiovarainministeriön asettama seurantaryhmä Liite 2. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustaminen

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustaminen Kunnanhallitus 116 28.05.2012 Kunnanvaltuusto 22 14.06.2012 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustaminen 64/10/101/2012 KH 116 Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p. 044 2885

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LUONNOS 21.10.2009 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C: Julkaisija Kainuun

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos)

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) Kainuun maakunta -kuntayhtymä (mh 20.8.2007) TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan taloudellinen tila 2 1.2. Kainuun kuntien talouden tila 4 1.3. Verorahoituksen kehitys 2004

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

HE 269/2010 vp. Lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan 31 päivänä joulukuuta 2012. voi päättää maakuntajohtajan asemasta nykyistä laajemmin.

HE 269/2010 vp. Lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan 31 päivänä joulukuuta 2012. voi päättää maakuntajohtajan asemasta nykyistä laajemmin. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia. Lakiesityksellä jatkettaisiin

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8. Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.2010 LAKI KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA (343 / 2003) kokeilu on alkanut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA 47/1.112/2014 KHALL 117 Talousjohtaja 18.3.2014 Valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot