HUS:N OMISTAJAOHJAUKSEN, OHJAUSRAKENTEIDEN, RAHOITUKSEN JA LASKUTUSPERIAATTEIDEN SELKIINNYTTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS:N OMISTAJAOHJAUKSEN, OHJAUSRAKENTEIDEN, RAHOITUKSEN JA LASKUTUSPERIAATTEIDEN SELKIINNYTTÄMINEN"

Transkriptio

1 1 HUS:N OMISTAJAOHJAUKSEN, OHJAUSRAKENTEIDEN, RAHOITUKSEN JA LASKUTUSPERIAATTEIDEN SELKIINNYTTÄMINEN Teemu Malmi Ilkka Kauppinen

2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Toimeksianto Työn toteuttaminen TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ, HUS:N PERUSTAMINEN JA HUS NYKYPÄIVÄNÄ HUS:n perustamisesta ja terveydenhuollon lainsäädännöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialue ja HYKSsairaanhoitoalue HUS nykypäivänä OMISTAJAOHJAUS Omistajaohjauksen kohteet Omistajaohjauksen kehittäminen Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma HUS-palvelut, HUS jäsenkunta vuositasolla Palvelusopimusmenettely HUS - jäsenkunta Selvitysmiesten suositus HUS:n luottamushenkilöorganisaatio Valtuusto Yhtymäkokous Hallitus Konsernijaosto Sairaanhoitoalueiden lautakunnat Vähemmistökielinen lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Kunnallisen liikelaitoksen johtokunta Selvitysmiesten suositus Erva-alueen hallintorakenne ja toiminta Selvitysmiesten suositus HUS:N RAHOITUS- JA LASKUTUSPERIAATTEET Yhteenveto nykykäytännön ongelmista Muiden sairaanhoitopiirien käytänteet Vaihtoehtoiset mallit Vaihtoehto 1. Täysimittainen kapitaatioperusteinen laskutus Vaihtoehto 2. Jatketaan HUS:n 2010 tekemän ehdotuksen mukaisesti hieman kapitaatioperusteista laskutusta lisäten Vaihtoehto 3. Kuntakohtainen hinnoittelu Vaihtoehto 4. Yhtenäishinnoittelu Vaihtoehto 5. Liitetään sopimuskäytännöt / järjestämissuunnitelma kiinteämmin laskutukseen Vaihtoehto 6. Lasku koostuu käytön mukaisesta veloituksesta ja ylläpidon / valmiuden / varautumisen kustannuksesta Raportointi ja läpinäkyvyys Selvitysmiesten suositus Liite: Haastatellut henkilöt

3 3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään ehdotuksia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttämiseksi. Ehdotukset perustuvat valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen tehtäväksi antoon, aiheesta aikaisemmin tehtyihin selvityksiin sekä raportin valmistelun aikana tehtyihin HUS:n jäsenkuntien ja HUS:n poliittisten päättäjien, virkamiesjohdon ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Tiivistelmässä on koottuna ehdotetut muutokset, seikkaperäisemmät perustelut löytyvät varsinaisesta dokumentista. Olemme pyrkineet siihen, että ehdotuksemme ovat toteutettavissa pääsääntöisesti HUS:n sisäisin päätöksin ja/tai jäsenkuntien hyväksymää perussopimusta muuttamalla. Käsite omistajaohjaus on kuntayhtymän osalta osin selkiintymätön. Kuntayhtymän jäsenkunnat haluavat vaikuttaa HUS:n palveluihin ja toiminnan rahoitukseen, investointeihin sekä muihin strategisiin asioihin, mukaan lukien keskeiset henkilövalinnat. Kunnat voivat pyrkiä ohjaamaan kuntayhtymän toimintaa kahdella mekanismilla. Toinen on sopimusohjaus ja toinen on osallistuminen kuntayhtymän päätöksentekoon. Ehdotuksemme lähtee siitä ajatuksesta, että omistajaohjausta tehostetaan toisaalta kehittämällä kuntien osallistumista kuntayhtymän päätöksentekoon ja toisaalta kehittämällä kuntien ja HUS:n yhteisiä suunnittelu-, valmistelu- ja koordinointimenettelyjä. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskeiseksi mekanismiksi tulisi nostaa jäsenkuntien ja HUS:n yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. Valtuustokausittain laadittavan järjestämissuunnitelman on tarkoitus sisältää sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehityslinjat HUS-alueella. Siinä määritellään yhtenä osana HUS:n rooli terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Järjestämissuunnitelma luo perustan tarjoaa vuosittaiselle jäsenkuntien ja HUS:n väliselle suunnittelulle ja työnjaolle. Vuosittain käydään kunta- /aluekohtaiset neuvottelut, joissa luodaan palvelusuunnitelma seuraavalle vuodelle. Nämä neuvottelut ovat osa HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ja muodostavat pohjan myös kuntien talousarviota varten. HUS:n toimintaa seurataan vasten tätä suunnitelmaa. Palvelusuunnitelma on jäsenkuntien ja HUS:n yhteinen tavoitteellinen näkemys tulevan vuoden toiminnasta ja maksuista - se ei ole siis kumpaakaan osapuolta juridisesti sitova sopimus. HUS:n luottamushenkilöorganisaatiota ehdotamme muutettavan seuraavasti: Kuntayhtymän valtuuston sijasta HUS:n ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymäkokous. Tämä mahdollistaa kuntien äänen kuulumisen nykyistä selvemmin. HUS:n hallitus on kuntayhtymän keskeisin toimielin, jonka tulevaisuudessakin tulee olla poliittisin perustein valittu. Hallituksen jäsenten lukumäärän vähentämistä tulisi harkita, tämä mahdollistaisi entistä dynaamisemman ja joustavan toiminnan. Samalla se entisestään korostaisi hallituksen jäsenten painoarvoa. Sairaanhoitoalueiden lautakuntien tilalle muodostetaan sairaanhoitoaluekohtaisia omistajayhteistyöfoorumeita/terveydenhuollon neuvottelukuntia. Jäsenkuntien ja HUS:n poliittisesta ja virkamiesjohdosta muodostuvien neuvottelukuntien tarkoituksena olisi kehittää kuntien ja HUS:n välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. HUS:n tasolla asioiden koordinointi suoritettaisiin neuvottelukuntien puheenjohtajiston ja HUS:n hallituksen puheenjohtajiston ja toimitusjohtajan toimesta. Mikäli kuitenkin katsotaan tarkoituksenmukaisesti säilyttää sairaanhoitoalueiden lautakunnat, niin tuskin on perusteltua muodostaa niiden rinnalle uutta terveydenhuollon alueellista toimielintä. Joka tapauksessa tulisi harkita HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnan lakkauttamista tässä raportissa esitettyine perusteluineen.

4 4 Vähemmistökielisen lautakunnan jaostot lakkautetaan. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta lakkautetaan. Nykyään ei ole olemassa perusteita erillisen lautakunnan toiminnalle yhtä lääketieteen erikoisalaa varten. Nykyisen 7 liikelaitoksen johtokunnan tilalle muodostetaan kaksi liikelaitoksen johtokuntaa sairaanhoidolliset ja muut liikelaitokset jaon mukaisesti. Tällä mekanismilla liikelaitosten ohjaus yhdenmukaistuisi. Samalla tulee harkittavaksi konsernijaostosta luopuminen. Helsingin yliopiston edustus ja äänivaltaa tulisi suhteuttaa niin yhtymäkokouksen kuin hallituksenkin osalta. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutosta. Ehdotuksemme keventää HUS:n hallintoa merkittävästi, vahvistaa omistajaohjausta ja hallituksen roolia sekä tosiasiallisesti myös demokraattista päätöksentekoa. Erva-alueen hallintoon ei perusteta erillistä päätöksentekoelintä. Ko. sairaanhoitopiirien välillä tehdään terveydenhuoltolain mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimus ja erilaisia työnjakosopimuksia. Yhteistoimintaa koordinoi HUS:n, Eksoten ja Carean virkamiesjohdosta koottu yhteistyöelin. Tarvittaessa sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajistot pitävät yhteiskokouksia tukemaan ervayhteistyötä. Rahoitus- ja laskutusperiaatteiden osalta pyydettiin erityisesti pohtimaan kapitaatioperusteista laskutusta. Näkemyksemme mukaan täysimääräiseen kapitaatioperusteiseen laskutukseen ei ole mahdollista siirtyä niin kauan kuin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tuotetaan eri toimijoiden toimesta. Suosituksemme on, että laskutusta jatketaan pääosin suoriteperusteisena. Kapitaatioperusteista laskutusta lisätään HUS:n 2010 tekemän ehdotuksen mukaisesti. Samoin sovelletaan kuntakohtaista hinnoittelua niissä erityistapauksissa, joissa kunnan kehittämistoimet aidosti, ja läpinäkyvästi todennettavasti, alentavat HUS:n kokonaisresurssien kulutusta. Erotetaan laskennassa valmiuden kustannukset ja laskutetaan nämä erikseen kapitaatioperusteisella päivystysmaksulla. Ulkokuntapotilaille ja erva-alueen keskitettäville toiminnoille palveluhintoihin lisätään valmiuslisä. Opetus- ja tutkimustoiminnan kustannuksista tehdään arvio määrävälein ja budjetissa ja raportoinnissa eritellään mikä osa näistä saadaan valtiolta tai muista lähteistä ja mikä osa jää kuntien maksettavaksi. Kehitetään raportointia ja laskennan läpinäkyvyyttä mm. laatimalla nykyistä kattavammat selvitykset suunnitellun ja toteutuneiden kustannusten eroista, erittelemällä keskeiset syyt mikäli kustannustasossa on tapahtunut nousua, tuottamalla ennuste kunnan koko vuoden palvelukäytöstä ja menoista alkuun neljännesvuosittain, myöhemmin mahdollisesti kuukausittain, sekä raportoimalla erityisvelvoitteiden kustannusten kehityksestä erikseen.

5 5 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Valtion ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan välillä solmittiin päivätty aiesopimus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Siihen pohjautuen on laadittu päivätty hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma sisältää 5 osahanketta. Osahankkeena 4 on HUS:n omistajaohjaus, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen. Toimeksiannon perustana olevassa hankesuunnitelmassa todetaan, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nykyinen hallintomalli vaatii metropolialueen kuntien näkökulmasta omistajaohjauksen, vastuiden ja työnjaon selkiyttämistä. Toimeksiannon tavoitteiksi asetettiin: 1. Selkiyttää HUS:n rahoitus- ja laskutusperiaatteet. 2. Etsiä mahdollisuuksia keventää HUS:n hallintorakennetta ja lisätä hallintoelimien liiketoimintaosaamista. 3. Selkiyttää poliittisen johdon ja virkamiesjohdon vastuita ja työnjakoa 4. Tehdä näkyväksi Erva-alueen hallintorakenne (HUS, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri). 5. Luoda järjestelmä valtakunnallisten ja Erva-aluetta koskevien velvoitteiden ja kustannusten erottamiseksi metropolialueen Hyks-käytön kustannuksista. Osahankkeen selvitysmiehinä toimivat allekirjoittaneet professori Teemu Malmi Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta ja hallintojohtaja Ilkka Kauppinen HUSista. Tällä osahankkeella ja osahankkeella 5 Uusien rahoitusmallien selvittäminen metropolialueelle on yhteinen tukiryhmä. Tukiryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen (pj), rahoitusjohtaja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, kaupunginjohtaja Torsten Widén, kaupunginjohtaja Petri Härkönen, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, toimitusjohtaja Aki Lindén, dekaani Risto Renkonen ja kaupunginjohtaja Raimo Lahti. Toimeksiannon mukaan työ tulee saada valmiiksi mennessä. 1.2 Työn toteuttaminen Haastattelimme syksyn 2011 aikana lähes 50 HUS:n jäsenkunnissa ja HUS:ssa toimivaa keskeistä vaikuttajaa, liite. Niin ikään tutustuimme useisiin aihepiiristä aiemmin tehtyihin selvityksiin.. Keskustelut käytiin luottamuksellisina 1-3 hengen ryhmissä haastateltavien toivomusten mukaisesti. Kaikilta haastatelluilta kysyttiin samat kysymykset ja lisäksi haastatelluilla oli mahdollisuus esittivät vapaasti näkemyksiään mistä tahansa merkityksellisiksi kokemistaan asioista. Kysymyksillä haluttiin luonnollisesti saada yleiskuva siitä, miten suhtaudutaan eri asiakokonaisuuksien nykytilaan ja edellä mainittuihin tavoitteisiin.

6 6 Tukiryhmä kokoontui työmme aikana neljä kertaa. Helsingin terveysviraston kehittämisjohtaja Riitta Simoilan puheenjohdolla toiminut koordinointiryhmä kokoontui niin ikään neljä kertaa. Aihepiirin tarkastelua ei ole ollut mahdollista eikä ole mielestämme ollut syytäkään tehdä pelkästään metropolialueen kuntien näkökulmasta. HYKS-sairaanhoitoalue ja sitä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävästi koko HUS:n ja sen jäsenkuntien erikoissairaanhoidon ja muunkin terveydenhuollon järjestelyihin. Ensisijaiseksi lähtökohdaksi olemme asettaneet sen, että ehdotuksemme ovat toteutettavissa HUS:n sisäisin ja/tai jäsenkuntien hyväksymää perussopimusta muuttamalla. 2. TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ, HUS:N PERUSTAMINEN JA HUS NYKYPÄIVÄNÄ 2.1 HUS:n perustamisesta ja terveydenhuollon lainsäädännöstä Vaikka edellä mainittu hankesuunnitelma ansiokkaasti kuvaa HUS:a ja sen organisaatiorakenteita, on aluksi syytä palauttaa mieliin lähivuosikymmenten erikoissairaanhoidon järjestelmää ja etenkin HUS:n muodostamista koskevaa lainsäädäntöä sekä kuntien ja silloisten sairaalakuntayhtymien yhteistyötä asioita valmisteltaessa. Vuoden 1991 alusta astui voimaan sairaalahallinnon uudistus. Erikoissairaanhoitolailla supistettiin sairaalakuntainliittojen lukumäärä 99:stä 21:een sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja kahteen erilliseen sairaalakuntayhtymään; keskussairaalat, aluesairaalat ja mielisairaalat yhdistettiin alueellisesti samaan organisaatioon, sairaanhoitopiiriin. Lainsäädännön uudistusta valmisteltiin lähes koko 1980-luku. Valmistelu oli laajaa ja avointa. Maan sairaanhoitopiirijako noudatti pitkälti aikaisempaa keskussairaalapiirijakoa. Poikkeuksena oli entinen Uusimaa, jossa aikaisemman Helsingin yliopistollisen keskussairaalapiirin sijasta aloittivat tuolloin toimintansa Helsingin sairaanhoitopiiri ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä näiden lisäksi itsenäisenä sairaalakuntainliittona jatkoi Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) nimikkolakinsa nojalla sekä Lastenlinnan sairaala vapaehtoisena kuntainliittona. HUS:n perustamisesta säädettiin voimaan tulleella erikoissairaanhoitolain muutoksella ja sen voimaanpanolailla. Lainsäännökset pohjautuvat koko luvun kestäneeseen valmistelutyöhön ja STM:n johdolla toimineen ns. Puertotyöryhmän kannanottoihin. STM:n puheenjohdolla toimineessa työryhmässä olivat vahvasti edustettuina muun muassa pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja HYKS. HUS:n toiminnan käynnistämistä valmisteltiin kuntien, USP:n ja HYKS:n virkamiehistä kootuissa Helsingin ylipormestarin johtaman valmistelutoimikunnan alaisina toimivissa kolmessa työryhmässä: TOKA-työryhmä (toiminta- ja kapasiteettilinjaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä), Mupro-työryhmä (muutosprosessin suunnitteluryhmä) ja OMA-HUS-työryhmä (omaisuusjärjestely- sekä hallinnon ja huollon tukitoimintojen organisointilinjaukset). Jäsenkuntien ja Helsingin yliopiston lausuntokierroksen jälkeen HUS perustettiin ao. kuntien edustajainkokouksessa hyväksymällä uuden kuntayhtymän perussopimus. Erikoissairaanhoitolain kantavana periaatteena oli riittävien ja yhtäläisten erikoissairaanhoidon palvelujen saannin turvaaminen kaikissa osissa maata. Terveydenhuol-

7 lon palvelujen perusvastuuyksikkönä on kunta. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäjänä kunta on yleensä liian pieni yksikkö sekä väestömäärän että muiden voimavarojensa suhteen. Maaliskuun 2005 alusta voimaan tulleet ns. hoitotakuulainsäännökset selkiyttivät ja vahvistivat sairaanhoitopiirin vastuuta erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitopiiri vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Tämä merkitsee, että kaikille sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaille pitää järjestää palvelut samojen periaatteiden mukaan. Sairaanhoitopiiri vastaa siitä, että hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin perustein. Lakiuudistus selkiytti osin myös kunnan ja sairaanhoitopiirin välistä asemaa ja niiden tehtäviä. Kun potilas on lähetetty saamaan erikoissairaanhoitoa, vastuu potilaan hoidosta siirtyy erikoissairaanhoidon kuntayhtymälle. Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle on kuten aiemminkin annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Terveydenhuoltolaki astui voimaan Terveydenhuoltolaki säätää terveydenhuollon toiminnan ja palveluiden sisällöstä. Siinä korostuu perusterveydenhuollon ensisijaisuus sekä terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevä toiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan lainsäädännön antaminen sisältyy pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan. Terveydenhuoltolain lisäksi jäivät voimaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain järjestämisvastuuta ja rakenteita koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin loppuvuoden 2010 ja kevään 2011 kuluessa suoritettu tarkoitusta varten asetetussa työryhmässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta koskevia valmistelutöitä (STM:n raportti 2011:7), joiden tarkoituksena on ollut valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain säätämiseen. Samanaikaisesti on vireillä laaja kuntauudistuksen ja kuntalain valmistelu. Niin ikään valmisteltavana on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä tuskin voidaan antaa ennen kuin kuntauudistuksesta on säädetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS HUS on maamme suurin sairaanhoitopiiri ja toiseksi suurin kunnallinen työnantaja. HUS järjestää erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkuntansa lähes 1,5 miljoonalle asukkaalle ja vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS on myös yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Noin kolmasosa maamme lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opetuksesta annetaan HUS:ssa ja lähes puolet yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta tehdään siellä. Ylintä päätösvaltaa HUS:ssa käyttää jäsenkuntien valitsemien jäsenten muodostama kuntayhtymän valtuusto. Toimintansa järjestämiseksi HUS on jakaantunut viiteen sairaanhoitoalueeseen, joiden toimintaa johtaa kuntayhtymän hallituksen alaisina sairaanhoitoalueiden lautakunnat. Tukitoiminnoista huolehtivat 7 liikelaitosta, tulosalueena toimiva tilahallintokeskus, taseyksikköinä toimivat tietotekniikan keskus ja apuvälinekeskus sekä kaksi osakeyhtiötä.

8 8 Kuntayhtymän toimintakulut ovat noin 1,5 mrd. euroa ja henkilöstömäärä noin henkilöä. HUS:n 21 sairaalassa hoidetaan 0,5 milj. eri potilasta vuodessa. HUS-kuntayhtymän tehtävät määräytyvät erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja HUS:n perussopimuksen mukaan. Erikoissairaanhoitolaissa säädetään sairaanhoitopiirin tehtävistä ja niitä täydennetään jäsenkuntien valtuustojen välisellä HUS:n perussopimuksella. HUS on itsenäinen oikeushenkilö ja kuntayhtymä. Se on nimenomaan perustettu jäsenkuntiensa erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa varten. HUS on myös yliopistollinen sairaanhoitopiiri, joka huolehtii lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta. HUS:n tehtävänä on: - tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja - huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä - terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatiminen - tuottaa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi - tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. Perussopimuksen mukaan HUS:n valtuusto päättää erikoissairaanhoidon palvelujen laskutusperiaatteista ja hallitus sairaalakohtaisista hinnoista. Palvelut on tuotteistettu ja sairaalan omakustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti hinnoiteltu. Terveydenhuoltolain mukaisesti HUS:lle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perusja erikoistumiskoulutuksesta. Terveydenhuoltolaki muutti monelta osin yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja sen rahoittamiseen liittyviä säännöstöjä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialue ja HYKSsairaanhoitoalue Vuonna 2000 voimassa olleen erikoissairaanhoitolain säännösten mukaan sairaanhoitopiiri voi jakaantua sairaanhoitoalueisiin siten kuin sairaanhoitopiirin perussopimuksessa määrätään. Säännös ei sellaisenaan velvoittanut sairaanhoitoalueiden perustamiseen, vaan jätti sairaanhoitopiirin kunnille mahdollisuuden päättää sairaanhoitoalueiden perustamisesta. HUS:n organisaatiouudistusta valmisteltaessa oli esillä monta vaihtoehtoa sairaanhoitopiirin toimialueen jakautumisesta sairaanhoitoalueisiin. Kaikissa vaihtoehdoissa lähtökohtana oli, että ainakin Hyvinkään, Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden asema olisi pitkälti samanlainen kuin nykyisin.

9 9 Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan toimialue Lopputuloksena oli, että HUS:n aloittaessa toimintansa sairaanhoitopiiri jakaantui sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueeseen ja 4 sairaanhoitoalueeseen. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueeseen kuuluivat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, kirkkonummi ja Vantaa. Tämä organisaatioratkaisu oli hyvin lähellä Puerto-työryhmän ehdottamaa pääkaupunkiseudun sairaanhoitoalue-mallia. Hyvinkään, Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden toimialue säilyy ennallaan. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen muodostivat silloinen HYKS ja osa Helsingin kaupungin sairaaloista, jotka yhdessä muodostavat uuden Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS). Lisäksi toimialueeseen kuuluvat Jorvin ja Peijaksen sairaalat. Perusteluina em. ratkaisulle esitettiin seuraavaa: Entisen Uudenmaan läänin alueen erikoissairaanhoidon suurimpina ongelmina on pidetty erikoissairaanhoidon päällekkäisiä toimintoja, ylikapasiteettia ja toiminnan koordinoinnin vaikeuksia. Tältä osin sairaanhoitopiirin jakaminen sairaanhoitoalueisiin ei ole ongelmaton tarkasteltaessa asiaa sairaanhoitopiirin kokonaisuuden tai toisaalta yksittäisen sairaanhoitoalueen kannalta. Alueellisessa päätöksenteossa voi erikoissairaanhoidon palvelujen toteuttamistehtävän ohella korostua esimerkiksi alue- ja työvoimapoliittiset näkökohdat, jotka eivät välttämättä ole sopusoinnussa sairaanhoitopiirin varsinaisten tavoitteiden kanssa. Kysymys sairaanhoitoalueiden itsenäisyydestä tulee käsiteltäväksi sairaanhoitopiirin hallintoa koskevissa perussopimuksen kohdissa määriteltäessä sairaanhoitopiirin hallituksen ja sairaanhoitoalueen lautakunnan välistä suhdetta. Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan toimialue tuotti muita merkittävämmin palveluita kaikille jäsenkunnille. Sen tehtävänä oli myös huolehtia HUS:n erityisvastuualue- ja valtakunnallisista velvoitteista. Niin ikään tämän alueen sairaalat toimivat Helsingin seudun yliopistollisena keskussairaalana, jonka tehtävänä oli huolehtia lääketieteellisestä ja muusta terveydenhuoltoalan opetuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustyöstä. Em. syistä ja kun sen piirissä tehtävillä ratkaisuilla voitiin olettaa usein olevan vaikutuksia muiden sairaanhoitoalueiden kannalta, toimi sairaanhoitopiirin hallitus samalla myös Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen lautakuntana. Siten HYKS-toimialueen päätöksentekoon osallistuvat myös muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat. Helsingin sairaalat, Jorvin ja Peijaksen sairaalat olivat omia tulosalueitaan samaan tapaan kuin sairaanhoitoalueetkin erilaisesta organisointimuodostaan huolimatta. Helsingin sairaaloiden johtajana toimi HUS:n toimitusjohtaja, Jorvilla ja Peijaksella oli omat johtajansa ja esikuntansa. Toimialueen lautakuntana toimivan hallituksen ja alueen kuntien välisinä yhteistoimintaeliminä toimivat Helsingin, Jorvin ja Peijaksen toimikunnat. Toimikuntien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon sujuvasta yhteistyöstä sekä palveluiden saatavuudesta ja tasosta. Niillä ei ollut varsinaista päätösvaltaa, vaan ne toimivat yhteistyöelimenä. Kesäkuun 2004 alusta käynnistyi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin, Pääkaupunkiseudun neu-

10 vottelukunta. Muina toimijoina yhteistyössä olivat mukana myös YTV ja Uudenmaan liitto. Yhdeksi kehittämiskohteeksi neuvottelukunta otti työsuunnitelmaansa pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon yhteistyön toiminnallisen kehittämisen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan linjauksiin perustuen Helsingin kaupunki käynnisti vuoden 2004 lopussa HUS:n perussopimuksen muuttamisen. Perussopimuksen muuttamisen ydinasia oli HYKS-sairaanhoitoalueen muodostaminen, johon kuuluisivat samat kunnat kuin silloisen perussopimuksen määräyksen mukaiseen HYKS-toimialueeseen. Po. alueella olisi oma sairaanhoitolautakuntansa, kuten muillakin sairaanhoitoalueilla. Perussopimusmuutoksen tavoitteena oli omistajaohjauksen voimistaminen sekä kokonaisvaltaisen tarkastelun aikaansaaminen HYKS-sairaanhoitoalueella niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalue nykymuodossaan aloitti toimintansa , jolloin se sai oman lautakuntansa ja sairaanhoitoalueen johtajansa. Perusteellisen valmistelun jälkeen HYKS-alueella siirryttiin sairaalakeskeisestä toiminnan järjestämisestä tulosyksiköittäin ohjattuun toimintaan, ns. divisioonamalliin. Divisioonamalli herätti paljon keskustelua ja vastustusta HYKS-alueellakin, mutta etenkin siinä että se olisi toteutettu koko sairaanhoitopiirissä. HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatavassa luovuttiin ajatuksesta, että sairaaloiden seinät muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä on - mahdollistanut optimaalisten tuotantoyksiköiden rakentamisen ja leikkaustoiminnan tehokkaan järjestämisen; - mahdollistanut paremman laadunhallinnan esimerkiksi komplikaatioiden seurannan osalta; - auttanut kustannustehokkuuden hakemisessa päällekkäisyyksiä poistamalla; sekä - helpottanut hoidon saatavuuden oikeudenmukaista turvaamista. Päivystyspisteiden käyttöä on voitu sovittaa optimaalisesti erityisesti yöaikaisen ja loma-aikaisen päivystystoiminnan osalta. Vaativimmat potilaat, kuten tehohoitoa vaativat potilaat, on mahdollista entistä paremmin ohjata soveltuvaan hoitopaikkaan. Lääkäreiden työnkierron järjestäminen on helpottunut, joka puolestaan varmistaa korkean osaamisen tason ylläpidon. Sairaalalääkäreiden koulutuskierto saadaan kattavammaksi ja koulutettavat saavat kokemusta myös keskussairaalatasoista vaativasta potilashoidosta. Sama pätee muuhunkin henkilöstöön ja samalla ehkäistään epäterve sisäinen kilpailu työvoimalla. 10

11 HUS nykypäivänä Alla oleva kaavio esittää HUS:n ja sen konserni toimintaorganisaatiota vuoden 2010 tilinpäätösluvuilla kuvattuna. HUS:n organisaatio muuttui joiltain osin; 2 liikelaitosta lakkautettiin, toinen yhdistyi muuhunn liikelaitokseen ja toisesta tuli taseyksikkö. Lisäksi toimintansa aloitti 3 pientä muuta tulos-/taseyksikköä. Kokonaisuus on kuitenkin hahmotettavissa oheisesta kaaviosta. POTILAAT Länsi-Uusimaa 46,2 milj. 505 henk. Lohja 63,1 milj. 660 henk. HYKS 1 157,0 milj henk. Hyvinkää 128,0 milj henk. Porvoo 53,6 milj. 542 henk. HUS-Apteekki 109,4 milj. 158 henk. HUS-Desiko 64,0 milj henk. HUS-Logistiikka 127,2 milj. 275 henk. HUSLAB 154,9 milj henk. HUS-Röntgen 82,4 milj. 839 henk. Ravioli 34,8 milj. 392 henk. HUS-Servis 46,3 milj. 859 henk. HUS- Tilakeskus 134,3 milj. 23 henk. HUS- Tietotekniikka 47,6 milj. milj. 188 henk. henk. HUS- Lääkintätekniikka 10,2 milj. 82 henk. Tytäryhteisöt HUS-Kiinteistöt Oy 105 milj. 308 henk. Uudenmaan Sairaalapesula Oy 15 milj., 238 henk. Toimitusjohtaja Konsernihallinto 96 + työterv.huolto 56 henk. Hallitus Valtuusto OMISTAJAKUNNAT Vuonna 2000 HUS:n erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus (euroa/asukas) oli noin 14 % yli muiden sairaanhoitopiirien keskiarvon. Varsinkin vuoden 2002 jälkeen jäsenkuntalaskutuksen nousu per asukas on HUS:ssa ollut selvästi hitaampaa kuin muualla. Vuonna 2007 muiden sairaanhoitopiirien euroa per asukas laskutus ylitti HUS:n vastaavan ja ero on kasvanut siitä lähtien. Kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot ovat HUS-alueella reaalisesti laskeneet vuodesta 2002, kun muissa sairaanhoitopiireissä on tapahtunut selkeä nousu. Vuonna 2010 Valvira asetti HUS:lle 2 milj. euron uhkasakon toimintojen saattamiseksi hoitotakuuaikarajojen puitteisiin. Hoitoon pääsy on parantunut ja vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian yli kuuden kuukauden jonot onkin purettu. Potilastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla; 8,52 (asteikolla 4-10).

12 12 Yo-sairaanhoitopiirien kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannusten muutos v (euroa per asukas, deflatoitu) Helsingin ja Uudenmaan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Varsinais-Suomen shp Manner-Suomi 750 v deflatoituna v Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta on laatinut grafiikan Suomen Kuntaliiton tilastomateriaalin pohjalta. Vuonna 2010 kuntien erikoissairaanhoidon nettomenoissa HUS-alue oli maan kolmanneksi halvin (913 euroa/asukas; maan keskiarvo 978 euroa/asukas). Koko terveydenhuollon kustannuksissa HUS-alue oli halvin (1 474 euroa/asukas; maan keskiarvo euroa/asukas). Huomattakoon, että kustannustasoon vaikuttavat väestön ikä- ja tarvetasoa koskevat eroavaisuudet, joita pelkästään nettomenoihin/asukas perustuvat vertailut eivät kuvaa. Sairaanhoitopiirien ja myös yliopistollisten sairaanhoitopiirien välillä on selkeitä eroja väestön ikä- ja tarvevakioidussa kustannustasossa, vaikka nykyisin THL:n asiaa koskevissa selvityksissä ei asiaa erikoissairaanhoidon osalta erikseen enää analysoidakaan. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 HUS:n reaalinen kustannusnousu on ollut yhteensä 9,1 %, kun se muilla yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä on ollut 21,8-14,7 %. Kyseessä on niin merkittävä ero kustannusnousuissa, että HUSissa on ikä- ja tarvevakioidut tekijätkin huomioon ottaen selvästi tehostanut toimintaansa muita yliopistollisissa sairaanhoitopiirejä paremmin. Edullisesta kustannus- ja tuottavuuskehityksestä huolimatta hoidon laatu ja vaikuttavuus on kyetty säilyttämään hyvällä tasolla. Esimerkkinä laatutasosta potilasvahinkojen määrä on pysynyt asukasmäärään suhteutettuna muun maan keskiarvon alapuolella: HUS 25 korvattua vahinkoa/ asukasta, muut yliopistolliset sairaanhoitopiirit korvattua vahinkoa/ asukasta (Potilasvakuutuskeskus). Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hoidon laatu edellyttää osaavaa henkilöstöä ja toiminnan vaatimia fasiliteetteja. HUS pystyy suurena ja arvostettuna erikoissairaanhoidon toimijana sekä yliopistotasoisen koulutuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen ahjona turvaamaan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuuden paremmin kuin sitä pienemmät organisaatiot. HUS pystyy samalla kehittämään jatkuvasti henkilökuntansa ammatillisia valmiuksia vastaamaan alati muuttuviin vaatimuksiin. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tutkimustoiminta, joka tosiasiassa tapahtuu Meilahden campuksella, luokiteltiin viidennelle sijalle Euroopan yliopistojen tieteelli-

13 sen toiminnan arvioinnissa, joka julkaistiin toukokuussa HUS:n/HYKS:n taakse jäi muun muassa Karolinska sjukhusstitut. Lääkärikoulutus tarvitsee erilaisia potilaita, ei vain erityistason erikoissairaanhoidon potilaita. Sairaalatyön tehokkuuden, työntekijöiden ja sairaanhoidon opetuksen jaksamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hoidettavana on myös ns. perustason erikoissairaanhoidon potilaita. Potilaista noin 7-8 % aiheuttaa hoitokustannuksista 50 % ja 23,8 % potilaista aiheuttaa 80 %:n kustannuksista. HUS:n voidaan arvioida saavuttaneen ja ylittäneenkin ne tavoitteet, jotka sille asetettiin perustamisvaiheessa. Myönteisestä kehityksestään huolimatta HUSia, kuten varmaan monia muitakin kuntayhtymiä, kohtaan ovat kuitenkin säilyneet käsitykset isännättömästä talosta, toiminnan läpinäkymättömyydestä, tehottomuudesta jne. On myös riidatonta, että tuottaessaan terveyshyötyjä sekä hoitaessaan yliopistosairaanhoitopiirille kuuluvat opetus- ja koulutustehtävät ja yliopistotasoisen tutkimustoiminnan, HUS:n toiminnasta aiheutuu kunnille suuri kuluerä. Tästä syystä eräät HUS:n kunnat teettivätkin Helsingin ja HUS:n tilintarkastusyhteisöillä ilmestyneen selvityksen Selvitys HUS:n talouden ohjauksen toimivuudesta. Nyt saamamme toimeksianto on jatkoa em. selvitykselle. Lainsäädännössä ei monestikaan oteta huomioon pääkaupunkiseudun alueen erilaisuutta ja suurta kokoa muuhun maahan nähden. Edellä esitetyn valossa on perusteltua esittää, että HUS kokonaisuutta ei lähdetä pirstomaan lainsäädännöllisin tai muinkaan keinoin. Päinvastoin pitäisi pyrkiä hyödyntämään sen mahdollisuuksia HUS-alueella mahdollisimman laajamittaisesti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja tiettyjen sosiaalipalvelujen yhdyspinnan lisääminen on mahdollista siten, ettei muodostu turhia rajapintaongelmia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Näin onkin tapahtunut muun muassa yöaikaisessa ja viikonloppupäivystyksessä OMISTAJAOHJAUS Omistajaohjauksesta puhutaan nykyään paljon. Käsitteenä omistajaohjaus tuntuu kuitenkin olevan osin selkiintymätön. Hankeraportissa omistajaohjauksella (s.8) tarkoitetaan järjestelmää, jolla metropolialueen kunnat HUS:n omistajina osaltaan ohjaavat ja valvovat HUS:n toimintaa. Ja edelleen.. omistajapolitiikassa on yhtäältä kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista ja yhtäältä konserniohjauksesta, joka perustuu omistukseen liittyvään määräysvaltaan. Tarkoituksenamme on haastattelujen, kirjallisuuden ja kokemuksemme pohjalta pyrkiä konkretiaan. Mitä omistajaohjaus tarkoittaa ja mikä taho sitä käyttää jäsenkunta/jäsenkunnat HUS välisessä suhteessa. Olemme etsineet vastausta seuraaviin kysymyksiin: a. mitä omistajaohjauksella tarkoitetaan ja mitkä ovat ne konkreettiset asiat joihin omistajaohjauksella pitäisi voida vaikuttaa? b. kuka/ketkä omistajaohjausta kunnassa käyttävät HUS:iin nähden? c. miten omistajaohjaus toimii tällä hetkellä? d. mitä vaihtoehtoja on löydettävissä omistajaohjauksen kehittämiseksi? e. mitä omistajaohjaus tarkoittaa pääkaupunkiseudun kuntien osalta ja miten omistajaohjaus toimii 26 kunnan muodossa?

14 Haastattelujen perusteella: - useimmat kuntien edustajat katsoivat, että omistajaohjaus ei toimi; - omistajaohjauksen sisältö on selkiintymätön - kunnissa ei kanneta huolta HUS:n erikoissairaanhoidon toiminnan laadusta. Kysymys on rahasta. HUS:n budjetti ei pidä ja palvelusuunnitelmat ylittyvät. - HUS:n luottamushenkilöiltä puuttuu monesti yhteys omaan kuntaansa; - Kuntapuolella ei ole selvää kenelle tai mille taholle omistajaohjaus kuuluu (poliitikot/virkamiehet/ketkä virkamiehet/hustra); - HUS:n valtuusto pois lukien ei ole olemassa kuntien yhteistä foorumia, jossa omistajaohjausta linjattaisiin. Ensinnäkin on syytä todeta, että HUS on lakisääteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka tehtävistä säädetään lainsäädännöllä. Näitä tehtäviä voidaan täydentää jäsenkuntien perussopimuksella. Tällä seikalla on merkitystä muun muassa siinä, mielessä, että HUS:n jäsenkunnat, sen omistajat, eivät voi täysin vapaasti määrätä HUS:n toimintaan vaikuttavista linjauksista. Esimerkiksi HUS:n strategian ei tarvitse olla omistajastrategioiden kanssa yhteneväinen. HUS:n on täytettävä lakisääteiset velvoitteensa. HUS ei voi esimerkiksi siirtyä kuntakohtaisiin potilasjonoihin, potilaiden hoidossa täytyy noudattaa HUS-alueella yhtenäisiä lääketieteellisiä kriteereitä ja hoitoon otossa STM:n työryhmissä määriteltyjä valtakunnallisia hoitoon oton kriteerejä. Tästä huolimatta HUS:n strategian tulisi luonnollisesti olla jäsenkuntien terveydenhuollon strategioiden ja selvitetyn omistajatahdon seurausta tai vähintäänkin sopusoinnussa niiden kanssa. Jos liiketalouden piiriin käsitteellisesti kuuluvaa omistajaohjausta halutaan kuntayhtymiin soveltaa, edellyttää se sekä itse käsitteen sovellettua määrittelyä että sen toimenpiteiden sovittamista lainsäädäntöön siten, ettei ristiriitatilanteita synny. Kun esimerkiksi Kuntaliiton suositukset omistajaohjauksesta koskevat lähinnä vain kuntien omia tytäryhteisöjä, joissa mukana ei ole muita kunnallisen itsehallinnon toimijoita, ei näitä suosituksia ole sovellettavissa sellaisenaan kuntayhtymiin, joissa omistajaohjauksen intressit saattavat kunkin kunnan näkökulmasta osoittautua ristiriitaisiksi. Mitä ilmeisimmin kuntayhtymien omistajaohjauksessa kyseen tulisi olla lähinnä kuntien ja kuntayhtymien välisen yhteistyön parantamisesta eikä niinkään liiketaloudellisesti määritellyn omistajaohjauskäsitteistön matkimisesta. Lainsäädäntö ei säädä kuntayhtymän jäsenkuntien yhdenvertaisesta kohtelusta. Kuntayhtymä on nimestäänkin päätellen eräs kuntien välinen yhteistyömuoto. Erikoissairaanhoidossa kunnat ovat lain nojalla velvoitettuja olemaan jäsenenä jossakin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja ao. sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaille. Näin ollen jäsenkuntien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ei liene liioiteltu Omistajaohjauksen kohteet Näkemyksemme mukaan omistajaohjaus ei voi koskea HUS:n operatiivista johtamista. Hyvän hallintotavan mukaisesti HUS:n operatiivinen johtaminen tulisi jättää toimitusjohtajalle ja hänen alaisilleen. Käsityksemme mukaan HUS:n jäsenkuntien omistajaohjauksen tulisi kohdistua seuraaviin seikkoihin: A. Perussopimus Kuntalain 78 :ssä säädetään perussopimuksen sisällöstä asioista, joista on nimenomaisesti otettava määräykset perussopimukseen. Perussopimuksen sisältö linjaa kuntayhtymän toiminnan ja rahoituksen.

15 Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntalain 79 :n mukaisesti HUS:n perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Perussopimuksessa on sovittava: 1. tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään; 2. kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista; 3. mahdollisen yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta; 4. siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään; 5. jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; 6. kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta; 7. kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; sekä 8. siitä, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. B. HUS:n palvelut ja rahoitus C. Investoinnit D. Muut strategiset asiat - HUS:n hallituksen valinta - HUS:n toimitusjohtajan valinta - HUS:n vuosittainen budjetin laadinnan linjaus - yli/alijäämän käsittely - HUS:n palvelujen ulkoistaminen laajassa mitassa - yhtiön perustaminen, ym Omistajaohjauksen kehittäminen Kunnat voivat pyrkiä ohjaamaan kuntayhtymän toimintaa kahdella mekanismilla. Toinen on sopimusohjaus/suunnittelujärjestelmä ja toinen on osallistuminen kuntayhtymän päätöksentekoon. Ehdotuksessamme korostamme kuntien roolia kuntayhtymän päätöksenteossa ja suosittelemme, että varsinaiselle sopimusohjaukselle ei tulisi panna paljoa painoa. Sopimusohjauksen sijaan pyrimme hahmottelemaan erilaisia suunnittelun ja yhteistyön muotoja, joilla päätöksentekoa edeltävään asioiden valmisteluun voidaan vaikuttaa. Tässä luvussa esitämme muutoksia sekä siihen, miten asioista keskustellaan ja päätöksiä valmistellaan, samoin kuin siihen, minkälaisia suunnitelmia jäsenkuntien ja HUS:n tulisi yhdessä laatia. Luvussa neljä esitämme muutoksia luottamushenkilöorganisaatioon Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki säätää monista HUSiinkin toimintaan vaikuttavista asioista, kuten esimerkiksi kiireellisen hoidon antamisen ja potilaiden tutkimukseen ja hoitoon pääsemisen vähimmäisajoista, sairaanhoitopiirin potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, potilasturvallisuudesta ja muista laatukysymyksistä. Em. säännökset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa HUS:n strategiaa ja vuosittaista toimintaa.

16 Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiöön tulisi nousta HUS:n jäsenkuntien ja HUS:n yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. Terveydenhuoltolain mukaan: Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Tämä voisi olla alueellisesti tärkein strateginen ohjausväline, jos kunnat ja HUS siihen aidosti sitoutuvat valmistelu vaatii paljon panostusta, mutta samalla saadaan sitoutumista. Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman tulisi olla jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja HUS:n toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen instrumentti HUS:n alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi. HUS on suosittelemassa, että järjestämissuunnitelma tehdään sairaanhoitoaluekohtaisesti ja HUS-tasolla. Järjestämissuunnitelman tarkoituksena on saada aikaan valtuustokauden pituinen jäsenkuntien terveydenhuollon kokonaistarkastelu sekä sen osana HUS:n palvelusuunnitelma ja palvelusopimus suunnitelmakaudelle. Jäsenkuntien ja HUS:n näkemykset kuntien erikoissairaanhoidon käytöstä perustuvat yhteiseen tietopohjaan, jonka muodostavat mm. HUS:n johdon tietojärjestelmästä saatavat seurantatiedot ja sairaanhoitoalueittaiset kuntaprofiilit. Alueellisten kuntaprofiilien valmisteluun tulisi panostaa keskitetysti, nyt ne ovat tekemättä. Keskitetysti tulisi tuottaa kaikkia kuntia koskeva kuntaprofiilitietokanta, joka vakioitaisiin vuosittain ja valtuustokausittain päivitettäviksi osioiksi. Tietopaketin tuottaminen voitaisiin hyvin tilata THL:lta. Lisäksi tarvitaan HUS-alueen erikoissairaanhoidon sisäinen tietopaketti, omista tietojärjestelmistä, omana tuotantona. Ja kolmantena dataosiona sairaanhoitoaluekohtaista dataa kulloinkin ajankohtaisista, erityistarkastelunkohteena olevista aihealueista. Tämä tietotuotanto järjestettäisiin aluekohtaisesti. Alueellinen järjestämissuunnitelma voisi olla keskeinen elementti kuntien kaipaamaa parempaa omistajaohjausta. Tulee sopia yksityiskohtaisesti, mitkä asiat yhteistoimintasopimuksessa kuuluvat HUS:n valtuustossa/yhtymäkokouksessa päätettäviksi ja mitkä kuuluvat alueellisen päätöksenteon piiriin. 16

17 HUS-palvelut, HUS jäsenkunta vuositasolla HUSissa on perinteisesti käyty kunta-/aluekohtaisia neuvotteluja seuraavan vuoden palveluista ja niiden rahoituksesta. HUS vs. kunta- ja erva-alueiden (mitä jäljempänä sanotaan kunnasta soveltuu myös erva-sairaanhoitopiiriin) neuvottelujen tarkoituksena on - käydä HUS:n ja jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirien väliset keskustelut HUS:n järjestämistä palveluista seuraavaa toimintavuotta varten. Tarkoituksena on ensi vaiheessa luoda näkemys toiminnan sisällöstä, ja etenkin edelliseen vuoteen tapahtuvista toiminnallisista muutosblokeista sekä taloudellinen arvio kuntalaskutuksesta sekä erva-alueiden laskutuksesta. - seurata palvelusuunnitelmien/sopimusten toteutumista yhteisen raportointivälineen avulla toimintavuoden aikana. Palvelujen käytön ja laskutuksen kertymien seurannassa noudatetaan palvelusuunnitelmien mukaista suoritteiden ja kustannusten ryhmittelyä. - Käsitellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä asioita ja mahdollisia ongelmakohtia, esim. HUS:n sairaanhoidollisten palvelujen myynti terveyskeskuksille ja työvoimatilanteet. - sopia tarvittaessa toimintavuoden palvelusopimuksiin ja/tai talousarvioon tehtävistä tai tiedossa olleista muutoksista. Palvelusuunnitelmaneuvotteluihin ja talousarviovalmisteluun tulevat muutokset perustuvat järjestämissuunnitelmassa oleviin aihioihin, ovat niiden vuotuista päivittämistä ja toimeenpanoa. Kuntien terveydenhuollon johtajien ja sairaanhoitoalueen johdon säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöelimet valmistelevat sopimusneuvotteluihin otettavia toiminnallisia muutoksia, myös ja erityisesti ne muutokset, joilla muutetaan erikoissairaanhoidon ja kunnan toimintojen työnjakoa. Jäsenkuntien kanssa käytäviin sairaanhoitoalueittaisiin suunnittelukokouksiin osallistuu alueesta riippuen kuntien johtoa, sosiaali- ja terveystoimen johtoa, taloushallinnon johtoa ja HUS:sta kunkin sairaanhoitoalueen johtoa, HYKS:n johtoa ja johtajaylilääkäri sekä tarvittaessa toimitusjohtaja. Sairaanhoitoalueittaiset aloituskokoukset johtaa HUS:n toimitusjohtaja. Kuntaneuvottelut käydään joko alueittain tai kunnittain. Jäsenkunnan näkemys neuvottelujen tärkeydestä ja halukkuus seurata säännöllisesti palvelujen käyttöä ja laskutusta ratkaisevat kokoontumistiheyden. Suunnittelukierroksen aikana voidaan käydä myös jotakin erikoisalaa koskevia erillisiä neuvotteluja. Kuntaneuvottelut on osa HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua, sillä jäsenkuntien palvelutilaukset yhdessä muiden maksajien (mm. muut sairaanhoitopiirit) osuuksien kanssa muodostavat suurimman osan HUS:n tulopohjasta. Kuntien taloudelliset resurssit luovat raamit HUS:n toimintojen kehittämiseen, laajentamiseen tai supistamiseen. Tavoitteiden tultua asetetuiksi sovitaan niiden edellyttämistä muutoksista ja johtamistoimenpiteistä suunnitelmakaudella. Suunnitelma kirjataan palvelusuunnitelmaksi ja sen tiedot muodostavat pohjan sekä HUS:n että kuntien talousarviota varten. Palvelusuunnitelmat sisältävät sairaanhoitoalueittain kunnan HUSpalvelujen euromääräisen korvauksen. Suunnitelmaa seurataan kuntakohtaisesti hinta-/määräeroanalyysin avulla. Sairaanhoitoalueittain kuntakohtaisesti eritellään: - NordDRG-tuotteiden lkm ja yhteenlaskettu euromäärä - avohoitokäyntituotteiden lkm ja yhteenlaskettu euromäärä tuotteistettujen, laskutuksen perusteena käytettävien hoitopäivien lkm ja yhteenlaskettu euromäärä - ostopalvelujen yhteenlaskettu euromäärä

18 18 perinnöllisyyslääketieteeseen ja tartuntalääkkeisiin laskettu euromäärä. Neuvotteluissa saadaan selvä käsitys myös niistä toiminnoista, joista HUS huolehtii palvelusuunnitelmiin sisältymättömänä toimintana. Tuottavuuden kannustamiseksi HUS:ssa noudatetaan sairaanhoitoaluekohtaista kustannusperusteista hinnoittelua. Suunnittelujärjestelmän tulisi sisältää myös useamman vuoden yhteistoimintahankkeet, jotka perustuvat kunnan ja HUS:n strategisiin linjauksiin. HUS:n kuntaneuvottelu ja seuranta perustuu sairaanhoitoaluevetoiseen järjestelmään. Esimerkiksi HYKS Helsinki. Näissä kokouksissa keskitytään palvelusuunnitelman ja sen toteuman läpikäymiseen ja esimerkiksi päätettyjen toiminnallisten muutosten läpivientiin. Peruslähtökohta on, että kunnalla on järjestämisvastuu terveydenhuollon palveluista. HUS on palvelujen tuottaja kuitenkin siten, että sillä on järjestämisvastuu kiireellisen hoidon tapauksissa ja hoitotakuuvelvoitteiden täyttämisessä. Lisäksi HUS:lla on lukuisia valtakunnallisia lakisääteisiä velvoitteita. Järjestämissuunnittelu ja sen tarkoittama erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteensovittaminen, kuntaprofiilit, muutosblokkibudjetointi, palvelusuunnitelmat sekä em. kokonaisuutta koskeva seuranta edellyttävät, että sekä HUS:ssa että kunnissa nykyistä vakavammin suhtauduttaisiin väestö- ja kuntalaisnäkökulmasta palvelujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Tulisi ymmärtää, että jos joku pala liikahtaa perusterveydenhuollossa, siitä seuraa liikahduksia myös erikoissairaanhoidossa ja päinvastoin. Ns. omistajaohjauksen olennaisin tavoite olisikin varmistaa se, että kuntalaisten saama terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus toimisi mahdollisimman kitkattomasti. Tämä ei ole mahdollista, mikäli kuntien perusterveydenhuollon tiedot, suunnitelmat, päätöksenteko ja seuranta toimii kovin eriytettynä vastaavista erikoissairaanhoidon tiedoista, suunnitelmista, päätöksenteosta ja seurannasta. Järjestämis- ja terveyssuunnittelussa tulisi vakavasti paneutua niin kuntien peruspalvelujen kuin myös erikoissairaanhoidon avoimeen yhteensovittamiseen. Tämä edellyttää sitä, että sekä kuntien peruspalvelujen että erikoissairaanhoidon suunnitelmat valmisteltaisiin jollain sellaisella sairaanhoitoalueittaisella yhteistoimintafoorumilla, jolla olisi mahdollisuus vaikuttaa sekä kuntien peruspalvelujen että HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon palveluihin ja näitä koskeviin talousarvioihin. Terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuoltopalvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran valtuustokaudelle Asiakirjassa kuntien perusterveydenhuolto ja osa sosiaalitoimesta sekä alueellinen erikoissairaanhoito suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena väestön terveydenhuoltopalvelujen tuottamisen strategiset linjaukset ja niiden toimeenpano Palvelusopimusmenettely HUS - jäsenkunta Aika ajoin on esitetty, että HUS:n ja jäsenkunnan välillä tulisi laatia sitova palvelusopimus. Sopimus sisältäisi myös sanktiopykälän. Asiaa arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä potilaan oikeuksista johtuvista ja HUS:lle säädetystä erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvelvollisuudesta sekä velvollisuudesta järjestää erityistason palveluja. Niin ikään on otettava huomioon HUS:n perussopimuksen taloutta ja toiminnan rahoitusta koskevat määräykset.

19 19 Lainsäädännössä sen paremmin kuin HUS:n perussopimuksessakaan ei ole säännöksiä tai määräyksiä HUS:n ja jäsenkuntien välisestä palvelusopimuksesta. Kuntayhtymämallissa sopimusmenettely on vieras kuntayhtymän ja jäsenkunnan välillä niissä toiminnoissa, joita varten kuntayhtymä on olemassa lainsäädännöllisesti ja/tai kuntien yhteisellä sopimuksella. Edellä sanotusta huolimatta HUS:n ja jäsenkunnan välillä voidaan tehdä palvelusopimus. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, minkälaisia määräyksiä ja minkälaisin oikeusvaikutuksin tällaisiin sopimuksiin voidaan sisällyttää. Sopimisvapautta rajoittavat kuitenkin kiireellistä sairaanhoitoa ja hoitotakuuta koskevat säännökset. 1 Lisäksi sopimisvapautta rajoittavat HUS:n taloutta ja sen toiminnan rahoittamista koskevat määräykset, jotka sisältyvät kuntayhtymän perussopimuksen III lukuun. 15 Jäsenkunnan palvelumaksu Kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. 18 Tilikauden yli- ja alijäämä käsittely Päättäessään toimenpiteistä ylijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Niin ikään päättäessään toimenpiteistä tilikauden alijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä tai osa siitä katetaan jäsenkunnilta kannettavalla maksulla niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. 1 Muun muassa Terveydenhuoltolain 52 säätää erikoissairaanhoitoon pääsystä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet.

20 20 Erityisiä määräyksiä perussopimukseen on otettu muun muassa erityisestä kalliin hoidon tasausjärjestelmästä (16 ) ja investointien rahoittamisesta (17 ). HUS:n ja jäsenkunnan väliseen palvelusopimukseen ei voida ottaa valtuuston ja hallituksen päätöksistä poikkeavia määräyksiä siitä, miten kunnan asukkaille annetuista palveluista perittävät maksut määräytyvät. Jos tarkoituksena on, että palvelusopimuksen sopinut kunta ei ole velvollinen maksamaan asukkailleen yli sovitun kiintiön annetuista palveluista, tästä on nimenomaisesti sovittava perussopimuksessa. Kuntien yhdenvertainen kohtelu edellyttää lisäksi sitä, että palvelusopimuksista ja siihen sisällytettävistä määräyksistä, on nimenomaiset määräykset HUS:n perussopimuksessa. Yhteenvetona todettakoon, että HUS:n ja sen jäsenkunnan välisessä palvelusopimuksessa tulee ottaa huomioon ne rajoitukset, joita seuraa lainsäädännöstä ja HUS:n perussopimuksesta: - kiireellinen sairaanhoito on aina annettava, - hoitotakuulainsäädäntö velvoittaa arvioimaan hoidon tarve ja antamaan hoitoa laissa säädetyssä ajassa, - palvelusopimuksilla ei voida sopia palvelumaksuista, joista HUS:n perussopimuksen mukaan päättävät kuntayhtymän valtuusto ja hallitus. Perussopimuksen tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen HUS:n ja sen jäsenkunnan välillä. Kuntakohtaisista palvelumaksukiintiöistä sopiminen edellyttää HUS:n perussopimuksen muuttamista. Nykytilanteessa HUS:n jäsenkuntansa kanssa mahdollisesti tehtävä palvelusopimus voisi olla palvelumäärien ja maksujen osalta tavoitteellinen ei sitova. Palvelusopimuksessa voidaan sopia sopimus- ja suunnitteluprosessista Selvitysmiesten suositus Talousarviovuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden ohjauksen keskeisenä välineenä toimii jäsenkuntien ja HUS:n yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. Valtuustokausittain laadittavan järjestämissuunnitelman on tarkoitus sisältää sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehityslinjat HUS-alueella. Siinä määritellään yhtenä osana HUS:n rooli terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Järjestämissuunnitelma luo perustan tarjoaa vuosittaiselle jäsenkuntien ja HUS:n väliselle suunnittelulle ja työnjaolle. Vuosittain käydään kunta-/aluekohtaiset neuvottelut, joissa luodaan palvelusuunnitelma seuraavalle vuodelle. Nämä neuvottelut ovat osa HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ja muodostavat pohjan myös kuntien talousarviota varten. HUS:n toimintaa seurataan vasten tätä suunnitelmaa. Palvelusuunnitelma on jäsenkuntien ja HUS:n yhteinen tavoitteellinen näkemys tulevan vuoden toiminnasta ja maksuista - se ei ole siis palveluiden määrän ja maksuosuuden osalta kumpaakaan osapuolta juridisesti sitova sopimus.

21 21 4. HUS:N LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO HUS:n luottamushenkilöorganisaatio 2012 Valtuusto Hallitus Liiketoimintajaosto Vähemmistökielinen lautakunta Jaostot HYKS, Lohja, L-U, Porvoo Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Liikelaitosten johtokunnat HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Röntgen HUS-Desiko HUS-Logistiikka Ravioli HUS-Servis Valtuusto HUS:n perussopimuksen 8 kuuluu seuraavasti 8 Valtuusto Jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston edustajilla ei ole äänioikeutta valittaessa sairaanhoitopiirin hallitusta eikä :ssä tarkoitettuja toimielimiä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. HUS:ssa valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole siirtänyt kuntayhtymän hallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle.

22 22 Sen lisäksi valtuuston tehtävänä on - hyväksyä kuntayhtymän strategia; - päättää kuntayhtymän toimitusjohtajan viran perustamisesta, virkaan ottamisesta ja irtisanomisesta sekä viran lakkauttamisesta; - päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on yli 1 miljoonaa euroa; - päättää kustannusarvioltaan yli 10 miljoonan hankkeita koskevasta investointiohjelmasta; - päättää HUS:n ja sen konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteista; ja - päättää osakeyhtiön perustamisesta. HUS:n jäsenkuntien valtuustot valitsevat HUS:n valtuuston jäsenet kunnallisvaltuustokaudeksi. Valtuusto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Kunnanvaltuustoihin verrattuna HUS:n valtuuston asema poikkeaa varsin paljon. Yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä (aikaisemmin sairaalakuntainliitoissa) yliopiston edustus ja ääniosuus on ollut kymmeniä vuosia saman suuruinen perustuen nykyisin erikoissairaanhoitolain säännöksiin. Keskussairaalajärjestelmän lainsäädännöllinen kehitys juontuu 1940-luvulle. Valtiolla oli keskeinen rooli keskussairaaloiden rakentamisessa ja sairaansijojen omistamisessa, joiden perusteella osallistuttiin perustamiskustannuksiin ja hoitokustannuksiin. Alkuaan keskussairaalat olivatkin valtion omistuksessa, ja niin muodoin valtiolla oli vahva edustus sairaalan hallinnossa. Pääosin 1957 alusta voimaan tulleella sairaalalailla vastuu sairaalahoidon järjestämisestä siirrettiin kunnille. Lailla muutettiin myös omistussuhteita; keskussairaalat siirrettiin perustettavien kuntainliittojen omistukseen. Tuolloin valtionapu kattoi kuitenkin vielä 2/3 perustamiskustannuksista ja ½ bruttomääräisistä käyttökustannuksista. Samana vuonna tuli voimaan myös laki yliopistollisista keskussairaaloista. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat sekakuntayhtymiä, mikä näkyy muun muassa niiden hallintoelimien kokoonpanoissa. Nykyiset säännökset yliopiston edustajista ja heidän äänivallastaan kyseisessä valtuustossa ja hallituksessa ovat säilyneet muuttumattomina 1970-luvulta. Tuolloin yliopistolla oli vielä omistusosuus yliopistolliseen sairaalaan, valtio osallistui sen pääomamenojen rahoitukseen omistamiensa sairaansijojen määrän suhteessa (HUS:ssa 400/3227) sekä 10 %:n osuudella käyttökustannusluonteisiin menoihin. Erikoissairaanhoitolain säätämisen yhteydessä yliopisto luopui sairaansijaomistuksestaan ja valtion rahoitusosuutta ylimääräisiin yliopistotasoisesta opetus- ja tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin lisättiin 12 %:iin. Vähitellen ns. evokorvaus on pienentynyt ollen esimerkiksi HUS:n osalta vuonna 2010 vain 2 %. 4.2 Yhtymäkokous Haastatteluissa nousi keskeisesti esille yhtymäkokous vaihtoehtona valtuuston sijalle. Omistajaohjauksen kannalta tarkasteltuna yhtymäkokousta pidettiin valtuustoa toimivampana ratkaisuna. Ajattelun taustalla lienee, että yhtymäkokous aktivoi kunnan kiinnostusta kuntayhtymän toimintaan. Kuntalaki säätää yhtymäkokouksesta varsin vähän: - yhtymäkokousedustajan valitsee kunnanhallitus tai jokin muu toimielin; - yhtymäkokousedustajien toimikaudesta, lukumäärästä ja heidän äänivallastaan sovitaan perussopimuksessa; - kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokous ylimpänä päätöksentekoelimenä edellyttää siis HUS:n perussopimuksen muuttamista. Yhtymäkokousmenettelyn tarkoituksena on toimia osakeyhtiön yhtiökokouksen tapaan

23 Hallitus Todettakoon, että kuntalain 81.4 :n mukaisesti kuntayhtymän hallituksen ja sen alaisten toimielinten kokoonpanossa on otettava huomioon poliittiset voimasuhteet jäsenkuntien valtuustoissa. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat liikelaitosten johtokunnat. HUS:n perussopimuksen 9 kuuluu: 9 Hallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta hallitus erityisesti kiinnittää huomiota sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen, b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen, c) toiminnan yhteensovittamiseen; d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen, e) yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sekä f) työnantajatoimintaan ja g) hallinnon ohjaukseen. Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöillä siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sairaanhoitopiirin nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen toimivallasta määrätään johtosäännössä. Haastatteluissa korostettiin hallituksen merkitystä: - hallitus huolehtii asioiden valmistelusta valtuuston/yhtymäkokouksen päätettäväksi; - toimivaltuudet ovat suurelta osin keskittyneet hallitukselle; - hallitus huolehtii toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä mahdollisista toimenpiteistä, joihin seurannan johtopäätökset antavat aihetta; - hallitus päättää keskeisistä HUS:n toimintapolitiikoista ja linjauksista, valitsee keskeiset viranhaltijat jne. Haastatteluissa kannatettiin: a) poliittisin perustein valittua hallitusta b) asiantuntijahallitusta, muita kuin omistajien edustajia c) sekahallitusta; kunnan virkamiehiä ja poliitikkoja. Keskusteluissa nousi esiin myös kriittisiä näkemyksiä yliopiston vahvasta edustuksesta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että HUS:n hallitus on erittäin tärkeä toimielin.

24 24 Vaihtoehdot b-c edellyttävät kuntalain muutosta tai erillislainsäädäntöä Konsernijaosto HUS:n hallituksen alaisena jaostona toimii konsernijaosto (ent. liiketoimintajaosto), josta määrätään hallintosäännön 6a :ssä: Hallituksen alainen konsernijaosto. Hallitus asettaa hallituksen toimikaudeksi hallituksen alaisen konsernijaoston. Jaostossa on kuusi (6) jäsentä ja kuusi (6) henkilökohtaista varajäsentä, joista yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeää Helsingin yliopisto. Jäsenet ja varajäsenet valitaan hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Hallitus nimeää yhden (1) jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Konsernijaoston tehtävänä on 1. tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista; 2. seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta; 3.käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa; ja 4.käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian hallituksen päätettäväksi. Haastatteluissa konsernijaosto ei tullut esille Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HUS:n perussopimuksen 10 kuuluu: 10 Sairaanhoitoalueen lautakunta Hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-15 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan valitaan kaksi (2) jäsentä ja heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista sekä Helsingin yliopiston nimeämänä yksi (1) jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Muiden sairaanhoitoalueiden lautakunnissa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta Helsingin yliopiston HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan nimeämään jäseneen. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että - paikallisella sairaalalla koettiin olevan suuri seudullinen rooli paitsi erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana myös suurena työnantajana ja taloudellisena toimijana. Sairaalan korkeaa toimintaprofiilia pidettiin tärkeänä;

25 - alueellinen vaikuttaminen koetaan tärkeäksi, täyttyy olla jokin päätöksentekoelin/foorumi, jossa voidaan tuoda esille alueen kanta; - sairaanhoitoalueen ja paikallisten kuntien virkamies- ja poliittisen johdon yhteistyö vaihteli sangen suuresti alueittain; - sairaanhoitoalueen lautakuntien ja kuntien virkamies- ja poliittisen johdon kanssakäyminen on vähäistä, lähes olematonta; - lautakunnilla ei koettu olevan toimivaltaa eikä suurempaa merkitystä sairaalan johtamisen kannalta; - etenkin HYKS-alueen lautakunnan tarpeellisuuteen suhtauduttiin kriittisesti; - HYKS-alueen keskushallinto esitettiin yhdistettäväksi HUS:n keskushallintoon - esille nousi muun muassa kysymys; muodostetaanko sairaanhoitoalueista taseyksiköitä / -yksikkö tai liikelaitoksia Vähemmistökielinen lautakunta Erikoissairaanhoitolain 18 :n mukaan erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on lautakunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa piirin kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan jäseniksi on valittava sairaanhoitopiirin vähemmistökielisiä kuntia ja kaksikielisten kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia henkilöitä. Lautakunnan jäseniin ei sovelleta kuntalain 81.4 momentin eikä 82 :n säännöstä. HUS:n perussopimuksen 11 kuuluu: 11 Vähemmistökielinen lautakunta Sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain 18 :ssä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, lautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. HUS:n hallintosäännössä määrätään vähemmistökielisistä jaostoista seuraavasti: 9 Vähemmistökieliset jaostot ja niiden tehtävät HYKS sairaanhoitoalueella ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot. Jaostojen tehtävänä on paikallisesti seurata vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsitellä omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Hallitus valitsee jaostoon kolme (3) - kuusi (6) jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, jotka edustavat vähemmistökielistä väestönosaa. Vähemmistökielistä lautakuntaa haastateltavat eivät pitäneet tarpeellisena. Tosin ruotsinkieliset osoittivat ymmärtämystä lautakuntaa kohtaan.

26 Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta HUS:n perussopimuksen 12 kuuluu: 12 Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakuntaa valittaessa noudatetaan soveltuvin osin 9 :n määräyksiä. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä Kunnallisen liikelaitoksen johtokunta Kuntalaki sisältää säännökset kunnallisista liikelaitoksesta, johtokunnasta ja johtajasta. Kuntalain 87 c : Johtokunta Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston tai yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta; 2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma; 3) valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 4) päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 5) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; ja 6) valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. HUS:ssa toimii tilanteessa 7 liikelaitosta, joilla kullakin on omat johtosääntönsä ja johtokuntansa. HUS:n hallitus valitsee johtokunnat ja toimitusjohtajat. HUS:n liikelaitokset tuottavat palveluja pääasiallisesti HUS:n muille yksiköille ja jäsenkunnille. Haastatteluissa mielipiteet vaihtelivat suuresti liikelaitosten osalta. Esitettiin, että - nykytilanteessa liikelaitosmalli ei ole perusteltu eikä toimiva, - liikelaitosmallilta on pudonnut pohja pois, kun se ei voi toimia markkinoilla

27 - johtokunnat eivät tuo merkittävää lisäarvoa - liikelaitosten johtokuntien poliittista koostumusta ei pidetty tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna. ja toisaalta - liikelaitokset ovat toimineet tehokkaasti - liikelaitosten johtokunnat ovat asiantuntevia ja ovat tuoneet lisäarvoa Selvitysmiesten suositus Yhtymäkokous Näkemyksemme mukaan yhtymäkokous-malli on varteenotettava vaihtoehto nykymuotoiselle valtuustolle, ja olemmekin päätyneet suosittelemaan sen käyttöön ottoa. Tämä ei merkitse millään muodoin HUS:n valtuuston jäsenten toiminnan arviointia. Arvioitaessa kuntayhtymän valtuuston tosiasiallista roolia päätöksenteossa, on otettava huomioon, että HUS:n valtuusto kokoontuu harvoin, sen tehtävät ovat sangen rajatut ja päätöksenteko tapahtuu vuoden mittaan hallituksessa tapahtuneen asioiden valmistelun pohjalta. Kuntayhtymän valtuuston jäsenillä on kokousten välillä sangen vähän kosketusta HUS:n toimintaan, eikä aina oman kuntansakaan toimintaan. Näin ollen on selvää, että valtuuston jäsenet joutuvat suuren urakan eteen saadessaan vajaa viikkoa ennen kokousta paksun asiakirjapinon tutustuttavakseen. Tässä ei ole tarkoitus millään muodoin arvostella valtuuston jäsenten kompetenssia, inhimillisesti ottaen tilanne on kuitenkin erittäin haastava. Mitä aktiivisemmin kunnanhallitus tms. toimielin antaa ohjeistusta yhtymäkokousedustajalle, sitä paremmin voidaan katsoa myös demokratian toimivan. - Kuntayhtymän valtuuston ja yhtymäkokouksen tosiasiallinen valta on sangen vähäinen kuten osakeyhtiön yhtiökokouksenkin. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen voi ohjeistaa niin valtuuston jäsentä kuin yhtymäkokousedustajaakin. Järjestelmän toimivuuden kannalta onkin erityisen tärkeää kunnanhallituksen oma aloitteellisuus ja mielenkiinto kuntayhtymää koskeviin asioihin. Yhtymäkokouksessa riittänee, että kustakin kunnasta on yksi edustaja käyttäen HUS:n voimassa olevassa perussopimuksessa määrättyä äänivaltaa. Mikäli muodostetaan näin koostuva yhtymäkokous, edellyttäisi se mielestämme lainsäädännön muuttamista siten, että Helsingin yliopistolla olisi yhtymäkokouksessa yksi edustaja. Yliopiston äänivallan tulisi olla nykyistä vähäisempi, esimerkiksi puolet nykyisestä äänivallasta. Tämä olisi perusteltua paitsi edellä sanotun perusteella, myös siitä syystä, että yhtymäkokous käsittelee hyvin rajatussa määrin yliopistolliseen opetukseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Hallitus Olemme haastateltavien kanssa samaa mieltä, että HUS:n keskeisin toimielin on sen hallitus. Sen tärkein tehtävä on HUS:n tarkoituksen toteuttaminen eli HUS:n lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja palvelujen tuottaminen mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti. Yhdymme haastateltavien enemmistön näkemykseen myös siitä, että hallituksen tulee olla poliittisesti kokoonpantu. Käsityksemme mukaan kuntayhtymän hallituksen ja lautakuntien kokoonpanon muodostaminen on monimutkainen palapeli, johon vaikuttaa usea eri tekijä. Pystymättä esittämään tähän suoranaista vastausta, HUS:n hallitukseen valittavan henkilön tulee poliittiselta tai muulta painoarvoltaan

28 olla kovaa luokkaa. Hänen tulee nauttia mahdollisimman varauksetonta kotikuntansa ja/tai alueensa luottamusta. Hallituksen jäsenmäärää tulisi uudelleen arvioida. Niin ikään viittaamme edellä Helsingin yliopiston edustuksesta sanottuun. Nykyistä pienempi hallitus lisäisi kunkin yksittäisen hallituksen jäsenen painoarvoa ja voisi osaltaan johtaa siihen, että HUS:n hallituspaikoista muodostuisi vielä enemmän haluttuja myös raskaimman sarjan poliitikoille. Kaikesta huolimatta 17-jäseninenkin hallitus on toimintakykyinen. 28 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan osalta emme esitä muutoksia. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat Saamamme palautteen johdosta sairaanhoitoalueiden lautakuntien lakkauttamista tulee vakavasti harkita. Aina voidaan sanoa, että eihän niiden toiminnasta nyt mitään haittaakaan ole. Niin ikään voidaan luoda uhkakuva, että jos sairaanhoitoalueen lautakunnat lakkautetaan, merkitsee se HUS:n hajoamista. Nykymuotoisesti järjestettynä sairaanhoitoalueiden lautakuntien rooli on vähäinen. Mielestämme ei ole perusteltua pitää yllä mitään näennäisjärjestelmää. Ei voida myöskään väheksyä sitä työtä ja ajankäyttöä, mikä virkakoneistolta kuluu lautakuntien nykyisellä toimenkuvalla asioiden valmisteluun, kokouksiin ja päätösten täytäntöönpanoon. Esitämme, että sairaanhoitoalueiden lautakunnat lakkautetaan. Se edellyttää perussopimuksen muuttamista. Yhteistyö HUS:n, sen sairaanhoitoalueiden ja seudullisen/paikallisen kuntajohdon ja perusterveydenhuollon kanssa on erittäin tärkeää. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispelin sujumiseen, palveluketjujen tai hoitoketjujen toimivuuteen, tietojärjestelmien yhteensopivuuteen yms. toimintaan tarve lisääntyy vääjäämättä. On luotava toimintamalleja, joilla tähän päämäärään voidaan päästä. Ehdotuksemme tältä osin on omistajayhteistyöfoorumien/terveydenhuollon neuvottelukuntien perustaminen. Omistajayhteistyöfoorumit/Terveydenhuollon neuvottelukunnat Työmme aikana on tullut selvästi esille tarve siitä, että olisi löydettävä kuntien ja HUS:n välinen luonteva yhteistyömuoto, jossa voidaan käsitellä koko HUS-aluetta ja HUS:a sekä toisaalta sairaanhoitoaluekohtaisesti HUS:n ja jäsenkuntia koskevia yhteisiä asioita, joita olemme edellä 3.1 kohdassa tuoneet esille. Ei ole ollut tarve niinkään löytää päätöksentekoelimiä kuin sitä, että olisi aito vuorovaikutuskanava, jossa olisi edustettuna sekä kuntien että HUS:n poliittista ja virkamiesjohtoa. Esitämme harkittavaksi, että perustettaisiin sairaanhoitoaluekohtainen omistajayhteistyöfoorumi/terveydenhuollon neuvottelukunta, joka käsittelee em. asioita esimerkiksi neljä kertaa vuodessa. HUS-tasolla ko. asioiden koordinointi suoritettaisiin kaksi kertaa vuodessa. Näihin tilaisuuksiin osallistuisivat em. foorumien puheenjohtajistot sekä HUS:n hallituksen puheenjohtajisto ja toimitusjohtaja.

29 Nämä foorumit/neuvottelukunnat olisivat kuntien ja HUS:n yhteisiä toimielimiä. Korostamme, että näiden yhteistyöfoorumeiden / neuvottelukuntien on tarkoitus korvata sairaanhoitoalueiden lautakunnat. Emme esitä yhdenkään uuden toimielimen perustamista, ellei olemassa olevia rakenteita samalla pureta. 29 Ns. reuna-alueiden sairaanhoitolautakunnat Mikäli kuitenkin katsotaan, että tulevaisuudessakin on tarpeen säilyttää nimenomaan alueellinen päätöksiä tekevä toimielin, sairaanhoitoalueen lautakunta, niin esitämme, että joka tapauksessa luovuttaisiin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnasta. HUS:n toiminnasta ja kustannuksista kohdentuu noin 80 %:a HYKSsairaanhoitoalueeseen. Vaikkakin HUS:n kolmen suurimman jäsenkunnan palvelut ja kustannukset kohdistuvat koko HUS:n käytöstä noin 95 %:sesti HYKSsairaanhoitoalueeseen, ei HYKSiä voi pitää samalla tavalla näiden kuntien sairaaloina kuin muita, lähinnä omaa aluettaan palvelevia HUS:n sairaaloita. Niin ikään HYKS tarjoaa valtakunnallisesti keskitettyjä erityistason palveluja joko ainoana yliopistollisena sairaalana tai yhdessä jonkun toisen yliopistollisen sairaalan kanssa. HYKS on yliopistollinen opetus- ja tutkimussairaala, jossa Helsingin yliopisto ja hoitotyön ammattikorkeakoulut ovat vahvasti esillä. HUS:n hallituksen tulee voida päättää HYKSiä koskevista asioista. Vähemmistökielinen lautakunta Äidinkieltemme, suomen ja ruotsin kielien asema on turvattu perustuslain tasoisin säännöksin. Kuten edellä on todettu erikoissairaanhoitolaissa säädetään vähemmistökielisestä lautakunnasta. Vähemmistökielinen lautakunta jaostoineen on raskas systeemi. Mielestämme jaostoista voidaan luopua. Se edellyttää HUS:n hallintosäännön muuttamista. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Mielestämme ei ole esitettävissä perusteita, miksi jotakin yhtä lääketieteen erikoisalaa varten olisi tarpeen olla oma lautakuntansa. Tällä järjestelmällä on taustansa ajassa, jolloin psykiatrian asema ei ollut turvattu. Tästä syystä erikoissairaanhoitolaissakin sen voimaan tullessa säädettiin psykiatrisesta erikoissairaanhoidon lautakunnasta. Tilanne on kuitenkin muuttunut. HUS:n psykiatriaa on varsinkin viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja se kehittyy edelleenkin osana muuta HUS:n toimintaa. Esitämme psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan lakkauttamista. Se merkitsee perussopimuksen muuttamista. Liikelaitokset Liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden asemaa, organisoimista ja ohjausta on HUSi:sa käsitelty runsaasti viimeisen kahden vuoden aikana, ja ainakin osittain asia on vieläkin vireillä. Emme koe tässä tilanteessa tarkoituksenmukaiseksi lähteä kovin suuressa määrin arvioimaan niitä. Toteamme kuitenkin käsityksenämme, että - Liikelaitosmalli tuo sisäistä yrittäjyyttä ja läpinäkyvyyttä toimintaan ja kustannuksiin, ja sillä on tärkeä henkilöstöä motivoiva vaikutus.

30 - Liikelaitosten johtajille on hyötyä johtokunnista. Johtokuntien kokoonpanon tulisi määräytyä HUS:n hallituksen ja keskushallinnon edustajista sekä ulkopuolisista asiantuntijoista, poliittisuus ei sinänsä ole este. Esitämme harkittavaksi, että nykyisten 7 liikelaitoksen johtokunnan sijasta muodostettaisiin 2 liikelaitoksen johtokuntaa sairaanhoidolliset ja muut liikelaitokset jaon mukaisesti. Kummassakin johtokunnassa olisi 2-3 edustajaa HUS:n hallituksen piiristä, HUS:n virkamiesjohdosta 1-2 edustajaa ja tarpeen mukaan 1-2 ulkopuolista asiantuntijaa. Mikäli ainakin joidenkin johtokunnan jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamiseen, toteutuisi tehtäväksiannossa mainittu toive hallintoelimien liiketoimintaosaamisen lisääntymisestä. Tätä kautta vahvistuisi ja yhdenmukaistuisi liikelaitosten ohjaus. Se vaatii HUS:n sisäisen säännöstön uusimista. Suosituksen mukainen HUS:n luottamushenkilöorganisaatio: 30 5 ERVA-ALUEEN HALLINTORAKENNE JA TOIMINTA Kuten aiemmin on jo todettu HYKS:n erva-alueeseen kuuluvat HUS, Carea (Kymenlaakson shp) ja Eksote (Etelä-Karjalan sos. ja terv.piiri). Erva-alue ei ole oikeushenkilö, vaan se koostuu em. kolmesta kuntayhtymästä. Terveydenhuoltolaissa säädetään erva-alueen yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - hallintopäällikkö Juha Kukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUKSEN TARKOITUS Itä-Lapin kuntayhtymän perussopimuksen tarkoituksena on organisoida hallinnollisesti Itä-Lapin kuntien yhteistyö. Itä-Lapin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014. SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014. SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014 SOTE uudistus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto 13.6.2012 Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 17.4.2012 2 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Valtuuston

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto 13.6.2012 Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 17.4.2012 2 (36) 3 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA?

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? AKAVA SATAKUNNAN FLOORANPÄIVÄN JUHLA 13.5.2014 SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja 13.5.2014 APisto

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot