Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön lähtökohdat

Transkriptio

1 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön lähtökohdat Kolmannen sektorin toiminta vahvistaa paikallisdemokratiaa ja sosiaalista pääomaa Järjestöt ovat demokratian kouluja ja toimiminen järjestöissä vahvistaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kykyä Järjestötoiminta vahvistaa luottamusta, kasvattaa yhteisöllisyyttä ja parantaa taloudellista toimivuutta Kolmas sektori luo hyvinvointia kuntalaisille Järjestöt tuottavat jäsenistölleen sosiaalista tukea, jolla on ongelmia ehkäiseviä, toipumista edistäviä ja palvelutarvetta vähentäviä vaikutuksia. Järjestötoiminnassa syntyvä yhteisöllisyys tuottaa terveyttä ja lisää elinvuosia Järjestöt ovat merkittäviä palvelujen tuottajia Järjestöjen palvelut täydentävät kunnallisia palveluja ja lisäävät palvelutuotannon asiakaslähtöisyyttä

2 Yhteistyön strateginen perusta Yhteistyössä on kyse verkostomaisesta toiminnasta, jota kaupunkistrategiassa korostetaan kaupungin ja toimintaympäristön välisissä suhteissa (verkostoyhteistyön edelläkävijä) Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa turvataan Jyväskylän seudun sosiaalista eheyttä, joka on yksi määritelty tasapainoisen kaupunkikehityksen kulmakiveksi Kaupungin yhdeksi strategiseksi linjaksi on määritelty kuntalaisten hyvinvoinnin perusteista huolehtiminen, jossa kolmannella sektorilla on merkittävä rooli Yhteistyö tukee kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisen kehittämistavoitetta Kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä voidaan luoda uusia ja innovatiivisia palvelutuotannon malleja Kaupungin ja järjestöjen yhteistyö on kaikkia toimialoja koskeva asia

3 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyömuodot Yhteiset organisaatiot Ostopalvelut ja maksusitoumukset Yhteistoimintasopimukset Avustukset Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Järjestötoiminnan itsenäisyyden vaaliminen

4 Yhteissäätiöiden perustamisen tavoitteita Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Kuntien ja järjestöjen yhteistoiminnan edistäminen Järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistäminen Paikallisen ja valtakunnallisen osaamisen hyödyntäminen (uusi paikallinen hallintatapa) Ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon yhdistäminen ja hyödyntäminen Asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen Palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen Uusien rahoituskanavien avaaminen Uudenlaisten kehittämisyhteisöjen synnyttäminen Sosiaalihuollon erityspalvelujen kokoaminen säätiöpohjaista toimintamallia hyödyntämällä sisältyy vuoden 2007 strategisiin tavoitteisiin, hankkeelle haetaan STM:n kehittämisrahaa

5 Jyväskylän seudun Hyvinvointipalveluyhteisöt "KONSERNI" TEKEVÄ PÄIHDESÄÄTIÖ KOSKE VAMPASA GEROCENTER TYÖVALMENNUS- YKSIKÖT HOITO- JA KUNTOUTUS- PALVELUT (Alkoholi ja huumeyksiköt) TOIMINTA-ALUEET (Vanhus-, vammais-, lastensuojelu-, varhaiskasvatus-, päihde-ja koulutusyhteistyö) ASUMISPALVELUYKSIKÖT Äänesseutu Viitasaari TYÖVALMENNUSYKSIKKÖ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- TOIMINTA VALMENNUS- JA PROJEKTIPALVELUT ASIANTUNTIJA- PALVELUT (Koulutus- ja konsultointipalvelut) TUTKIMUS-, TIEDOTUS- JA JULKAISUTYÖ PROJEKTITOIMINTA RAY-projekti TALOUS-, HALLINTO- ja ATK-PALVELUT PROJEKTIT JA KEHITTÄMIS- PALVELUT SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA KIINTEISTÖ-, SIIVOUS- JA KULJETUS- PALVELUT HALLINTO- PALVELUT MARKKINOINTI, TIEDOTUS, MEDIAPALVELUT

6 Hyvinvointiyhteisöjen jäsenkunta 23 kuntaa 2 kuntayhtymää Ylipisto Ammattikorkeakoulu Aikuisopisto 34 paikallista ja valtakunnallista järjestöä Osa toimijoista mukana useammassa yhteisössä

7 PERUSTIETOA TALOUDESTA JA HALLINNOSTA, 2007: yhteisöt itsenäisiä juridisia oikeushenkilöitä, osin samat perustajayhteisöt/jäsenet ja hallinto säätiöiden peruspääomasta Jkl ja mlk:n osuus 50,4 %, muut julkisyhteisöt 30,3 % ja järjestöt 19,3 % säätiöiden valtuuskuntien äänienemmistö järjestöillä (55,2 %) yhteisöjen budjetoitu tuotto v ,1 MEUR n. 200 toimihenkilöä, toimitilaneliöitä 9300 (11 toimipaikkaa) budj. rahoitus 88,9 %:sti julkisin varoin: kunnat/kuntayhtymät 72,4 % muu julkisyhteisöt (STM, Kela, Stakes yms) 4,0 % RAY 4,8 % työvoimahallinto (työll.tuki) 7,7 % yksityissektorin tuotot (alv) yht eur eli 11 % kokonaisrahoituksesta

8 Kaupungin ja järjestöjen suhteet Intressi kaupungilla Ostopalvelut Maksusitoumukset Yhteistoimintasopimukset Avustukset Toimintaedellytysten parantaminen Intressi järjestöllä

9 Kaupungin ja järjestöjen suhteet Ostopalvelut Yhteistoimintasopimukset Kaupunki (tilaaja) Kaupunki (tuottaja, järjestäjä) Kuntalainen Järjestö Kuntalainen Järjestö (asiakas, käyttäjä) (tuottaja) (käyttäjä, osallistuja) (tuottaja, järjestäjä) Avustukset Kaupunki (avustaja) Kuntalainen (osallistuja) Järjestö (järjestäjä)

10 Ostopalvelusopimukset sovelletaan yhteistyöhön, jossa järjestö toimii elinkeinotoimen harjoittajana noudatetaan hankintamenettelyä sopimuksessa määritellään ostettavat tuotteet, hinta, määrä, laatu ostopalvelukorvaus voi olla myös resurssiperusteinen (esim. henkilötyövuodet) sovelletaan myös maksusitoumuskäytäntöihin kukin toimiala tekee sopimukset omalla toimialallaan

11 Yhteistoimintasopimukset sisältää sekä kaupungin, järjestöjen ja muiden osapuolien velvoitteita määritellään, mitä vastiketta kaupunki saa osoittamallaan rahoitusosuudelle määritellään, mikä on kaupungin osuus (raha, työ, tilat, tarvikkeet yms.) hyödynnetään ulkopuolisia rahoituslähteitä (Eu, Ray,Te-keskus, yms) sovelletaan esim. yhteisiin kehittämishankkeisiin ja ei-hankintalain mukaiseen palvelutuotantoon perustuu yhteistyössä tehtyyn valmisteluun ja suunnitelmaan toimiala/toimintayksikkö vastaa sopimuksesta ja rahoituksesta merkittäviin kehittämishankkeisiin voidaan myöntää rahoitusta keskitetyistä kehittämisrahoista yhteistoimintasopimusten laadintaa helpottamaan on laadittu sopimusmalli

12 YHTEISTOIMINTASOPIMUSMALLI /JL Sopijaosapuolet Vastuuhenkilöt molemmilta (eri) osapuolilta Yhteistoiminnan sisällön kuvaus yhteistyön tarkoitus mitä ja kenelle Toiminnan toteutus miten toteutetaan kuka/ ketkä toteuttavat Vastuut mihin osapuolet sitoutuvat; molemmat erikseen Resursointi, kuka rahoittaa palkatut henkilöt tilat, välineet yms. toiminnan rahoitus, avustukset yms.

13 Maksut ja rahaliikenne kokonaisrahoituksesta vastaava taho miten maksupostit kulkevat kuka vastaa ulkoisen rahoituksen saannista kuka hoitaa tilitykset Toiminnan seuranta ja valvonta yhteistyöryhmä; kuinka usein kokoontuu, koostumus dokumentit, toimintasuunnitelmat ja kertomukset, tilinpäätökset rahoittajilla valvontaoikeus (ja velvollisuus) Toiminnan arviointi tilastot, dokumentit, itsearviointi yhteistyöryhmä Kesto sopimuksen voimassaoloaika ja mahdollinen jatkuvuus Sopimuksen purkaminen mahdollisuus purkuun jos sopimusta ei noudateta (puolin ja toisin) mahdollinen irtisanomisaika Muut ehdot esim. ulkopuolista rahoitusta oltava (RAY tms.) Allekirjoitukset molemmat osapuolet (Huom. yhdistyksiltä viralliset nimenkirjoittajat)

14 Avustukset myönnetään anomuksesta avustukset julistetaan haettavaksi ja myöntämisperusteista on hyväksytyt ohjeet avustuksen saajalla tilitysvelvollisuus kulttuuri-, nuoriso- ja kansalaistoiminnan (myös asukasyhdistysten) sekä liikunnan avustukset on keskitetty sivistystoimelle, minkä lisäksi toimialat vastaavat joistain eritysavustuksista toimialat/yksiköt voivat myöntää vähäisiä omaan toimintaan liittyviä tapahtuma- yms. avustuksia hallintokeskus vastaa talousarviossa erikseen merkityistä avustuksista avustetaan pääsääntöisesti järjestöjä, joiden kotipaikka on Jyväkylän kaupunki anomukset järjestöjen valtakunnallisiin suurten tapahtumien tukemisesta ja avustamisesta käsitellään kuten muut suurtapahtuma-avustukset

15 Toimintaedellytysten luonti ja muut yhteistyömuodot kartoitetaan järjestötoimintaan käytettävät tilat asuinaluekohtaisesti (julkiset tilat, järjestöjen ja muiden toimijoiden käytössä olevat) pyritään etsimään ja osoittamaan asuinalueilla asukastoiminnan kokouskäyttöön maksuttomia tiloja (ei koske suuria kokouksia, tapahtumia, maksullisia tilaisuuksia tai sellaisia tiloja, joiden käytöstä on vahvistetut maksuperusteet) asuinalueiden kehittämistyössä lisätään järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä (asuinaluefoorumit) tähdennetään kaupungin edustajien yhteistyövelvoitetta ja osallistumisvelvoitetta järjestöjen tilaisuuksiin järjestöjen asiantuntemusta käytetään hyväksi asioiden valmistelussa kuullaan järjestöjen heidän toimintaansa liittyvissä hankkeissa (ks. viestintäselvitys) viestintäyhteistyötä järjestöjen kanssa lisätään (ks. viestintäselvitys) tuki-ilmoituksia järjestöjulkaisuihin annetaan vain poikkeustapauksissa

16 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön suuntia ja linjauksia (1) Yhteistyön kehittäminen kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa on kaupunkistrategian mukainen tehtävä Yhteisorganisaatiot kaupungin ja järjestöjen kesken Kaupunki on mukana säätiömallin kehittämisessä sosiaalihuollon erityspalvelujen tuotanto- ja toimintamalliksi Kaupunki selvittää, mitä sen hoitamia ylikunnallisia erityspalveluja olisi tarkoituksenmukaista hoitaa yhteissäätiömallilla Ostopalvelusopimukset ja maksusitoumukset Ostopalvelut hankintaan pääsääntäisesti hankintamenettelyjen mukaisesti kilpailuttamisella, mikä on vaihtoehtoisia tuottajia ja toimivat markkinat Mikäli markkinat eivät toimi eikä vaihtoehtoisia tuottajia ole, käytettään suoraa hankintaa tai neuvottelumenettelyä Yhteistoimintasopimukset Ei-markkinaperusteisessa toiminnassa ja useiden toimijoiden yhteishankkeissa tehdään yhteistoimintasopimuksia hyödyntäen tehtyä sopimusmallia,

17 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön suuntia ja linjauksia (2) Avustukset Järjestö- ja kansalaistoiminnan avustukset keskitetään sivistystoimeen Avustukset myönnetään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti Järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen ja kansalaisvaikuttamisen lisääminen Korostetaan yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa asioiden valmistelussa ja suunnittelussa Asuinaluetyössä korostetaan kaupungin ja järjestötoimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisfoorumeita Viestintäyhteistyötä lisätään järjestöjen kanssa Etsitään kokoontumistiloja järjestöjen käyttöön

18 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön suuntia ja linjauksia (3) Järjestö- ja kansalaistoiminnan itsenäisyyden kunnioittaminen Kaupunki tunnustaa järjestöjen itsenäisyyden ja vapaan kansalaistoiminnan riippumattomuuden Kansalaisryhmien vaikuttamistoimintaa pidetään paikallisdemokratiaa vahvistavana toimintana Spontaania kansalais- ja vaikuttamistoiminnalle luodaan mahdollisuuksia sähköisten kanavien ja kuntalaisfoorumien avulla