LAUSUNTO YK:N NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄN KOMITEAN ANTAMISTA LOPPUPÄÄTELMISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO YK:N NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄN KOMITEAN ANTAMISTA LOPPUPÄÄTELMISTÄ"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (8) Dnro 378/D.a.2/2009 Ulkoasianministeriö Oikeudellinen osasto; Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö OIK-40 PL Valtioneuvosto viite: lausuntopyyntönne HEL Määräaikaan myönnetty lisäaikaa asti. LAUSUNTO YK:N NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄN KOMITEAN ANTAMISTA LOPPUPÄÄTELMISTÄ Ulkoasianministeriö pyytää Saamelaiskäräjiä antamaan lausuntonsa YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean Suomea koskevista loppupäätelmistä. Saamelaiskäräjät on tarkastellut asiaa saamelaisen alkuperäiskansan näkökulmasta ja lausuu seuraavaa: 1. Saamelaisnaisten rooli, asema ja tulevaisuuden haasteet Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa. Tälle tasaarvolle on tyypillistä etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys. Selviytymisen edellytyksenä oli että jokainen sukupuolesta riippumatta osallistui välttämättömien tehtävien hoitamiseen ja että työnjako tapahtui käytännön näkökulmasta. Saamelaisiin kohdistuneessa tutkimuksessa on kautta aikojen selvitetty lähinnä miesten ylläpitämää ja tuottamaa perinnettä. Saamelaisnaisten elämästä ja asemasta ei ole tutkimustietoa. Saamelaisnaisilla on kautta aikojen ollut keskeinen rooli saamen kielen ja kulttuuriperinnön elävöittämisessä ja säilyttämisessä, saamelaisnaisten poliittisen osallistumisen ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamisessa sekä perinteisesti naisille kuuluneiden taloudellisten oikeuksien palauttamisessa etenkin perinteisiin elinkeinoihin liittyen. Saamelaisporonhoidossa naiset ovat osallistuneet tasa-arvoisesti paimennustyöhön. Taloasuminen, moottorikelkkojen ja mönkijöiden tulo on vähentänyt naisten osallistumista paimennustyöhön. Usein poronhoitoon osallistuminen on jäänyt poronhoidon vuotuistapahtumiin kuten vasanmerkitykseen ja erotuksiin osallistumiseen. Tulisikin etsiä keinoja jotka mahdollistavat naisten osallistuvan myös paimennustyöhön yhä enemmän. Nykytilanteessa saamelaisnaiset ovat vastakkaisten vaatimusten ristitulessa: toisaalta heiltä odotetaan tai jopa vaaditaan perinteisten kulttuuriarvojen ja käytänteiden vaalimista ja toisaalta heille asetetaan samat odotukset kuin muille nyky-yhteiskunnan naisille. Kolonialistinen ja patriarkaalinen järjestelmä ei ole vaikuttanut negatiivisesti ainoastaan alkuperäiskansojen naisiin vaan koko yhteiskuntaan ilmeten muun muassa psykologisena stressinä, henkisinä ongelmina, identiteettikriiseinä sekä itseen ja muihin kohdistuvana väkivaltana, lisääntyneenä alkoholismina ja muina sosiaalisina ongelmina, joista seurauksena on yhteisöjen ja perheiden hajoaminen, sukupolvien väliset kommunikaatio-ongelmat sekä yhteyden katkeaminen perinteisiin elinkeinoihin ja elinympäristöön. Tällaiset olosuhteet pakottavat monet muuttamaan pois perinteisiltä asuinalueiltaan kaupunkeihin. Angelintie 696 Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (8) Toisaalta tarvitsemme ratkaisuja siihen, miten saamelaiskulttuuri selviää siitä, että saamelaisia muuttaa yhä enenevässä määrin työn perässä perinteisen saamelaisalueen ulkopuolelle. Miten esimerkiksi saamelaisnaisten oikeuksia huomioidaan näiden muutosten keskellä. 2. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen niin valtion-, kunnallis- kuin saamelaishallinnon politiikoissa ja ohjelmissa edellyttää naisten olosuhteiden ja aseman perinpohjaista arviointia. Saamelaisen alkuperäiskansan osalta on välttämätöntä ymmärtää, kuinka kolonialistinen ja patriarkaalinen politiikka ja käytänteet ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat saamelaisten keskuudessa. Huomion kiinnittäminen ainoastaan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon on riittämätöntä, sillä se jättää muut epätasa-arvon muodot tarkastelun ulkopuolelle. Alkuperäiskansojen kysymykset ja ongelmat ovat erottamattomasti kytköksissä kaikkiin tasa-arvon muotoihin, ei ainoastaan sukupuoliseen tasa-arvoon. Saamelaiset tasa-arvokysymykset ovat laajoja ja ne liittyvät myös sukupolvien ja kansojen väliseen tasa-arvoon. Nykyisen saamelaisia koskevan politiikan yksi tärkeimmistä kysymyksistä on naisten perinteisten roolien, oikeuksien ja vastuun elvyttäminen ja palauttaminen. Saamelaisnaisten statuksen vahvistaminen on keskeinen osa saamelaisyhteiskunnan kehittämistä. Saamelaiskäräjät pitää valitettavana, että Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille ei ole ollenkaan mainittu saamelaisten tasa-arvokysymyksiä eikä suunnitelmia tämän tasaarvon toteuttamiseksi. 3. Yhdenvertainen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen toimintaan Saamelaisten vaikuttamismahdollisuudet poliittiseen ja julkiseen toimintaan ovat pienet. Saamelaisten, erityisesti naisten, rooliksi jää usein ainoastaan jo olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintaan osallistuminen ja sulautuminen. Kun valtaväestö ei tiedä juuri mitään saamelaisista, saamelaisia koskevia päätöksiä ja julkista keskustelua saamelaisten oikeuksista on mahdollista manipuloida niin, että saamelaiset nähdään, kuvataan ja ymmärretään valtayhteiskunnan intressien mukaisesti, eikä saamelaisilla itsellään ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Saamelaisten poliittisen osallistumisen standardina tulisi olla tasavertainen yhteistyö ja molemminpuolinen vastuullisuus. Keskeinen lähtökohta saamelaisten omia järjestelmiä (esim. opetus-, sosiaali- ja terveys-, oikeus-, talous- ja hallintojärjestelmiä) kehitettäessä perustana tulisi olla saamelaisten omat käytänteet ja arvojärjestelmät. Naisten määrä Saamelaiskäräjien edustustossa lisääntyi viime vaaleissa. Saamelaiskäräjien jäsenistä on 9 naista eli yli 40 % käräjäedustajista. Saamelaiskäräjien 1 varapuheenjohtaja on nainen. Saamelaisnaisilla on kaksi lautakuntapuheenjohtajuutta ja kolme varapuheenjohtajuutta (yhteensä viidestä lautakunnasta). Saamelaiskäräjillä ollaan laatimassa omaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. 4. Koulutus Saamelaisväestön osalta ei ole saatavilla tietoja toisen asteen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden määristä. Saamelaisväestön koulutukselliset erityistarpeet ja erityispiirteet liittyvät saamen kieleen ja kulttuuriin. Vuonna 2007 saamelaisten kotiseutualueella Enontekiöllä, Inarissa ja Sodankylässä jäi koulutuksen ulkopuolelle vuotiaita nuoria keskimäärin 9,4 %. Utsjoen kunnassa koulutuksen ulkopuolelle

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (8) jäävien osuus oli 19 %. Utsjoen poikkeuksellisen korkea osuus ei kuitenkaan näy korkeina nuorisotyöttömyyslukuina vaan selittyy lähinnä hyvillä työmahdollisuuksilla Perus- ja lukio-opetus Saamen kieli voi nykyisten säännösten mukaan olla perusopetuksen ja lukion opetuskieli, äidinkielen oppiaine ja vieraan kielen oppiaine. Äidinkielen opetukseen liittyy lisäksi suomen kielen opetus, joka tarkoittaa äidinkielen oppituntien jakamista saamen ja suomen kielten kesken. Perusopetuslain 10 velvoittaa saamelaisten kotiseutualueen kunnat antamaan saamen kieltä osaavien oppilaiden opetuksen pääosin saamen kielellä. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettavasta saamen kielen opetuksesta ei ole säännöksiä opetuslaeissa. Opetusta on kuitenkin mahdollista antaa opetusministeriön asetuksen perusteella (A 392/2007). Saamen kielen opetus on ollut vuodesta 1995 lähtien samojen määräysten alainen kuin mm. maahanmuuttajien omien kielten opetus. Lukiossa saamen kielen opiskelua on mahdollista jatkaa äidinkielenä vieraana kielenä. Lukiolainsäädäntö mahdollistaa periaatteessa myös saamenkielisen opetuksen. Käytännössä saamen kieli on kuitenkin lukiossa lähes poikkeuksetta oppiaine, eikä opetuskieli. Noin 94 % kaikesta perusopetuksen ja lukion saamelaisopetuksesta annetaan kotiseutualueella. Sen ulkopuolella ei ole saamenkielistä opetusta lainkaan. Kuluvana lukuvuonna ( ) kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen opetusta annetaan yhteensä 22 perusopetuksen ja seitsemälle lukion oppilaalle. Yhteensä kahdeksan oppilasta on verkko-opetuksen piirissä Suomen saamelaisista jo yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Erittäin huolestuttavaa on, että kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset (alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella) jäävät kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamenkielinen perusopetuksen ja päivähoidon tulisi olla erityiskorvattavaa kunnille myös saamelaisalueen ulkopuolella. Tämä Suomen perustuslain ja Suomen antamien, alkuperäiskansaansa koskevien kansainvälisten sitoumusten vastainen tilanne on johtamassa saamen kieltä puhuvien määrän nopeaan vähenemiseen ja kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielen ja identiteetin vaihtumiseen. Saamelaiskäräjien tekemät esitykset saamelaisopetuksen kokonaisvaltaisesta selvittämisestä, suunnitelmallisesta kehittämisestä ja perustuslaissa turvatun itsehallinnon toteuttamisesta koulutuksen alueella eivät ole edenneet opetusministeriössä Sosiaali- ja terveysalan koulutus Osaavan työvoiman turvaaminen tarkoittaa koulutuksen järjestäjien osallistumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamiseen sekä hyvinvoinnin kehittämisen haasteiden tunnistamista ja niihin vastaamista. Näihin toimintaympäristön haasteisiin tulisi vastata koulutuksessa opetussuunnitelmien sisältöratkaisuilla, teknologiapainotteisella ja verkkotuetulla opetuksella, etäopetuksella, virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamisella ja järjestämällä tarpeen mukaisia erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehityshankkeita. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata vain, jos palvelujärjestelmässä on riittävästi pätevää henkilöstöä. Koulutettujen saamenkielentaitoisten työntekijöiden saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota jo koulutusvaiheessa sisällyttämällä koulutukseen enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Saamelaisista lähtökohdista

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (8) suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi järjestää myös saamelaisten kotiseutualueella 5. Työllisyys Taloudellisesti, poliittisesti ja koulutuksellisesti alkuperäiskansojen naiset usein ovat epätasaarvoisessa asemassa suhteessa yhteisöjensä miehiin. Saamelaisnaisilla on kautta aikojen ollut keskeinen rooli saamelaisessa poronhoitoyhteisössä. Miesten toimintaa korostava Suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista laadittu poronhoitolainsäädäntö ja hallinnolliset säännökset ovat muuttaneet naisten osallistumismahdollisuuksia perinteiseen ja usein perittyyn elinkeinoon. Poronhoito mielletään nykyisin poronhoitoa ohjaavassa lainsäädännössä ja ohjausjärjestelmässä lähes ainoastaan lihantuotantona, jossa naisten panos ja rooli tehdään usein täysin näkymättömäksi. Tämä on marginalisoinut monet saamelaisnaiset poronhoidosta ja johtanut naisten perinteisen porojen omistuksen kaventumiseen. Yhä useampi nainen joutuu jättämään perinteisen elinkeinon ja siirtymään palkkatyöhön. Myös tässä tilanteessa naiset joutuvat tavallisen työ- ja perhe-elämän sovittamisen lisäksi ottamaan huomioon perinteisen elinkeinon vaatimukset. Poronhoidon taloudellinen tilanne on vaikeutunut poronhoitoon kohdistuneiden muutosten myötä. Poronhoitajat joutuvat yhä enenevässä määrin hakemaan lisäansioita poronhoidon ulkopuolelta. Toimeentulovaikeudet sekä jatkuva kamppailu muiden maankäyttömuotojen kanssa aiheuttavat kovaa henkistä painetta. Poronhoidon rakennekehityksen seurauksena poronhoitajan työmäärä kasvaa ja poronhoitajien keski-ikä kohoaa. Tämä taas asettaa kovia fyysisiä vaatimuksia työssä selviytymiselle. Poronhoitajien ansiotason mataluus, poronhoidon heikko oikeusturva sekä tulojen ennustamattomuus aiheuttavat poroelinkeinon loppumista, mistä aiheutuu yksilöille syrjäytymistä omasta kulttuuristaan ja yhteisöstään Tällä on vaikutusta myös koko saamelaiskulttuurin säilymiselle Suomessa ja näihin elinkeinoihin liittyvän perinteisen tiedon säilymiselle ja edelleen välittämiselle nuoremmalle sukupolvelle. Saamelainen poronhoito ja saamelaiskulttuuri tarvitsee säilyäkseen molempia sukupuolia ja kaikkia sukupolvia. Perinteisessä poronhoidossa kaikilla on oma roolinsa ja nyt kun pohja tältä on putoamassa, merkitsee se selvää uhkaa koko saamelaiskultturin säilymiselle. 6. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota ihmisoikeuspoliittista selontekoa koskevassa lausunnossaan selonteossa saamelaisia koskevaan tietoon siitä, että Saamelaisnaiset kohtaavat edelleen moninkertaista syrjintää, ja heillä on mm. vaikeuksia saada asianmukaista terveydenhuoltoa Pohjois-Suomen lääkäripulan vuoksi. Pohjois-Suomen lääkäripula, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteellisuus ja pitkät etäisyydet eivät ole vain saamelaisnaisten ongelma, vaan ongelma koskettaa kaikkia saamelaisia. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikille saamelaisille yhtä puutteellisia, eikä niitä voi pitää erityisesti saamelaisnaisia syrjivänä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ei voida puhua moniperustaisesta syrjinnästä, vaan kyse on rakenteellisesta syrjinnästä, joka koskee kaikkia saamelaisia. Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Talousarvion mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Valtionavustus jaetaan sellaisten

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (8) palvelujen kehittämiseen, joissa toteutetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Valtionavustuksen hallinnoinnista vastaavana valtionapuviranomaisena on toiminut Lapin lääninhallitus. Erillismäärärahan turvin järjestetään saamelaisten kotiseutualueella kolmella eri saamen kielellä varhaiskasvatus- ja vanhustenhuollon palveluja sekä perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluja. Avustus kattaa tällä hetkellä vain osan saamelaiskäräjien esittämistä tarpeista saamenkielisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiksi. Kokonaismäärärahan tarve on 1,6 miljoonaa euroa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitettuun valtionavustukseen ei ole tehty tasokorotusta sen talousarvioon ottamisen jälkeen. Lisäksi rahoituksen määräaikaisuus hankaloittaa palvelujen pitkäjänteistä suunnittelua ja palvelujen kehittämistä. Erillismääräraha on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen. Saamenkielisten sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseksi tulisi nykyinen järjestely turvata lainsäädännöllä. Itsehallinto-oikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse, siitä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. Saamelaisen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ei toteudu kuntaperustaisesti johdettujen palvelujen toteuttamisessa. Ainoastaan saamelaisten omaan käyttöön osoitettu käyttötarkoitussidonnainen erillisrahoitus turvaa saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta siirretään saamelaiskäräjien hoidettavaksi. Tämä vahvistaisi saamelaisten kieleen ja kulttuuriin kuuluvaa itsehallintoa ja edistäisi saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteuttamista sosiaali- ja terveysalalla. Saamelaisten kotiseutualueen kunnille esitetään kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksessa lisärahoitusta saamelaisuuden perusteella. Lisäraha on merkittävä. Laskentaperusteena käytetään saamelaisten määrää, joka perustuu väestörekisterikeskuksen puutteellisiin tietoihin saamelaisten määrästä. Väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa äidinkielekseen saamen, mutta ei etnistä taustaa. Järjestelmään ei voi ilmoittaa eri saamen kieliä. Saamelaisten kotiseutualueen esitetään jaettavaksi noin 3,2 miljoonaa euroa lisärahaa saamelaisuuden perusteella. Saamen kielilain mukaan saamenkieliset palvelut on järjestettävä riippumatta saamelaisten kotiseutualueen kunnan saamelaisten määrästä. Rahoitus ei ole korvamerkittyä eikä sitä velvoiteta käyttämään saamenkielisiin palveluihin. Jotta rahoituksella olisi vaikuttavuutta ja se käytettäisiin saamenkielisiin palveluihin valtionavustus tulee antaa Saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi edelleen kunnille saamenkielisten palvelujen tuottamiseen. Saamelaisten kotiseutualueella vanhuspalveluiden suurena haasteena on palvelujen tuottaminen kotiin, sillä ikäihmiset asuvat pääasiassa hajallaan syrjäkylissä. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa muistisairauksien lisääntyessä. Kotihoidon kapasiteetin lisäämiseen tarvitaan kipeästi lisärahoitusta. Nykyisin resurssein ei pystytä auttamaan eri ikäryhmiä erilaisissa psykososiaalisissa ongelmissa. Saamelaisväestön terveyden edistämiseen ja kuntouttavaan työhön tulisi osoittaa resursseja. Kansaneläkelaitos ei korvaa lasta odottaville äideille ennen synnytystä aiheutuvia asumiskustannuksia. Saamelaisten kotiseutualueella synnytyssairaalaan Rovaniemelle matka kestää mm Utsjoelta tai Kilpisjärveltä 6 tuntia. Ensisynnyttäjien synnytysajankohtaa on vaikea ennakoida

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (8) ja uudelleensynnyttäjillä voi synnytys olla hyvinkin vauhdikas, jolloin olisi tärkeää olla jo synnytyspaikkakunnalla synnytyksen käynnistyessä. Utsjoella vuosina syntyi noin 30 % lapsista muualla kuin synnytyssairaalassa. Asiaa helpottaisi jos oman paikkakunnan äitiysneuvolan terveydenhoitaja/kätilö tai keskussairaalan kätilö voisi kirjoittaa todistuksen milloin synnyttäjän tulisi lähteä synnytyspaikkakunnalle. Ennen laskettua aikaa aiheutuvat asumiskustannukset tulisi saattaa Kelan korvauksen piiriin. 7. Tyttöjen terveys Vähemmistövaltuutetun selvitys saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta saamelaisalueella osoitti, että valtaosa vuotiaista nuorista voi hyvin (N=87). Sama koski vanhempia; lähes kaikki haastatellut olivat tyytyväisiä elämäänsä. Haastateltujen joukossa oli nuoria (9 %), joiden perheessä toinen vanhemmista tai molemmat joivat. Saamelaisten alkoholinkäytöstä on tähän mennessä tehty kaksi opinnäytetyötä (Laakso 2004, Näkkäläjärvi 2006). Laajempaa tutkimusta aiheesta ei ole. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2008 Lapissa 19 % luokan oppilaista ilmoitti olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Saamenkielistä murrosikäisille tytöille suunnattua valistusmateriaalia ei ole saatavissa. Saamelaisten kotiseutualueen kunnista Utsjoella on ollut keskimääräistä enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimissa olevia lapsia (15 %). Vastaava luku on Inarin kunnassa 7 % ja Enontekiöllä 5 %. Utsjoella saamelaisperheiden tukena lastensuojeluongelmien ilmetessä on toiminut erillismäärärahan turvin saamenkielinen perhetyöntekijä vuodesta 2004 lähtien. Perhetyötä on kehitetty saamelaisen sukuyhteisön voimavaroja huomioivaksi ja verkostoituvaksi työskentelyksi. Tämä työskentelymalli on soveltunut erityisen hyvin Utsjoelle, jonka avulla on vältytty laitos- ja sairaalajaksoilta sekä lapsen sijoittamiselta vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Varhaisen puuttumisen turvaamiseksi voimavaroja tulisi kohdentaa saamen kielen ja kulttuurin huomioivien perhepalvelujen kehittämiseen. Tyttöihin kohdistuu valtakulttuurista yhdenmukaistavaa painetta populaarikulttuurin kautta. Saamelaisnuorilla ei ole toimintaa joka tukisi nuorten kasvamista saamelaiseen identiteettiin ja auttaisi vastustamaan populaarikulttuurin yhdenmukaistava painetta. Identiteettiin kasvamista tukemiseen ei ole olemassa nykyisin esimerkiksi tv-ohjelmia jotka olisi suunnattu saamelaisnuorille. Saamelaiskulttuurin roolimallien kuten nuorten muusikkojen näkyvyys myös tv:ssä ja muissa medioissa tukee saamelaisnuorten ja tyttöjen identiteettiä. Nuortenlehdet ovat tytöille erityisen tärkeitä roolimallien ja käyttäytymismallien lähteitä. Saamenkielellä ei ole olemassa nuortenlehtiä eikä nuortenlehdissä käsitellä saamelaiskulttuurin mukaisia asioita. Saamenkielisen nuortenlehden perustaminen olisi tärkeää identiteetin kasvun turvaamiseksi. 8. Naisiin kohdistuva väkivalta Saamelaisnaisiin ja -tyttöihin kohdistuva fyysinen, henkinen ja etenkin seksuaalinen väkivalta ovat saamelaisessa yhteiskunnassa edelleen asioita, joista on vaikea puhua. Saamelaisyhteisössä perheeseen liittyvien väkivaltatapausten raportointi poliisille ja muille viranomaisille ei ole helppoa. Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja eikä asiantuntemusta uhrien auttamiseksi. Saamelaisten kotiseutualueen poliisiviranomaisilta ei voi saada saamenkielistä palvelua kuin tulkin kautta. Alueelta puuttuvat lähes täysin uhria suojelevat ja tukevat omakieliset palvelut. Väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen tulee osoittaa riittävät resurssit sekä kehittää uusia kulttuurisia toimintamalleja. Lisäksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tulisi olla yhtäläiset ja suunnitelmalliset toimintaohjeet väkivallan uhrien auttamiseksi. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät välimatkat ja yhteisöjen pieni koko voivat vaikeuttaa avun hakemista. Kunnat ovat asukasluvultaan

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (8) pieniä ja avun hakemista voi vaikeuttaa leimautumisen vaara erityisesti hakiessa saamenkielisiä palveluita. Turvakoteja tai saamenkielisiä hätäpuhelinpalveluja ei saamelaisyhteisöissä ole. Suomessa ainoa saamenkielinen virka-aikana toteutettu puhelinneuvontapalvelu rikoksen uhreille ja läheisille on SamiSoster ry:n rikosuhripäivystyksen Ylä-Lapin palvelupiste. Vuonna 2007 toimistoon otti yhteyttä 11 asiakasta. Omakielisille tukitoimille olisi tarvetta, mutta resurssien vähyyden vuoksi toimintaa ei ole kyetty kehittämään. Saamelaiskäräjät haluaa erityisesti korostaa viranomaisten ja hoitohenkilökunnan osaamisen ja tietoisuuden lisäämistä maamme ainoan alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Lisäämällä hoitohenkilökunnan tuntemusta saamelaisten sosiaalisista ja kulttuurisista oloista koulutuksen avulla, valmiudet saamelaisten kohtaamiseen paranisivat. Paikallisten arvojen sisällyttäminen palveluihin on monien alkuperäiskansojen näkemyksen mukaan kaikkien paranemisjärjestelmien perusta. Tämä merkitsee totuttujen käytäntöjen ja toimenkuvien uudelleen arvioimista vastaamaan ihmisten todellisia tarpeita. Kulttuurisidonnaiset palvelut huomioivat myös yksilön kulttuurisen ympäristön, joka pohjautuu perheen, ystävien ja suvun muodostamaan perustaan. Jos yksilö tarvitsee apua, koko perustan katsotaan tarvitsevan apua. Viranomaisilla tulisi olla riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Saamelaiskäräjät pyrkii aktiivisesti edistämään saamelaisten oikeuksia päättää heille kohdennetuista palveluista niin, että niissä otettaisiin paremmin huomioon saamelaisten tarpeet sekä näiden tarpeiden kulttuuriset perustat ja niistä juontuvat perusarvot ja näkemykset. 9. Lopuksi Saamen kielilain toteutumisesta vv tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Saamelaisalueen kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. Saamenkielisten palvelujen saaminen vaatii melkein poikkeuksetta erityisjärjestelyjä, palvelu viivästyy tai saamenkielinen ei koe ilmapiirin olevan myönteinen. Kunnissa saamenkieliset palvelut mielletään vieläkin resurssikysymyksenä eikä todellisena osana ihmisoikeuksia. Samoin saamenkieliset palvelut nähdään erityispalveluna eikä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisena. Tulevaisuudessa terveydenhuoltoa saamelaisväestölle järjestettäessä tulee perustavana lähtökohtana olla ILO-169 sopimus ja sen artikla 25. Artiklan 1. ja 2. kohdassa säädetään seuraavaa: 1. Hallitusten tulee huolehtia riittävän terveydenhuollon järjestämisestä näille kansoille tai myönnettävä niille varoja, joiden avulla ne voivat itse kehittää ja tarjota tällaisia palveluita omalla vastuullaan ja omassa hallinnassaan. Tavoitteena on näiden kansojen fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitäminen mahdollisimman hyvänä. 2. Terveydenhuollon tulee mahdollisuuksien mukaan olla yhdyskuntapohjaista. Palvelut 1 Näkkäläjärvi, Klemetti (2007): Saamen kielilain toteutuminen vuosina , kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto, Saamelaiskäräjät.

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (8) on suunniteltava ja hallittava yhteistyössä kysymyksessä olevien kansojen kanssa ottaen huomioon niiden taloudelliset, maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot samoin kuin niiden perinteiset terveydenhuolto-, parannus- ja lääkintämenetelmät. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomauttaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen edellytyksistä koskien terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä. 1 artikla toteaa, että sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät tätä. Sopimuksen 10 artiklan mukaan valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia. Edelleen sopimuksen 29 artikla määrittää, että valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut saamelaisten asuinalueilla järjestetään siten, että näillä alueilla asuville saamelaisille taataan heidän kielelliseen ja kulttuuriseen taustaansa mukautettua apua. Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella ottaa huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Pia Ruotsala Sosiaali- ja terveyssihteeri (Lausunnosta päätti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi) Lisätietoja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta: sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, , , pia.ruotsala@samediggi.fi

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6 kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Lisätiedot

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013 Dnro:560/Da.2/2011 ESITYS Sivu 1/11 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ LAUSUNTO 1 (12) 12.2.2008 Dnro:174/D.a.2/08 Lausunto kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmälle Helsingissä tiistaina12.2.2008 klo 8.30. POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaaliturva

Saamelaisten sosiaaliturva Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

Lisätiedot

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja Utsjoen kunta Esityslista 1/2017 1 Aika klo 12:00 Paikka Sivistystoimisto Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja 3 opetuksen tilanteeseen 2 Nuorgamin kielipesän

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

kouluyhteisössä: avaus

kouluyhteisössä: avaus Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä: avaus Vuoranta 28.8.2007 Leena Nissilä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen asialla www.oph.fi www.edu.fi TAUSTAA: Kouluhyvinvointistrategian

Lisätiedot

Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana:

Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen

Lisätiedot

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169

Lisätiedot

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI LAUSUNTO 1 (5) 16.4.2018 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tyv@eduskunta.fi Dnro:203/D.a.4/2018 Viite: Lausuntopyyntö 5.4.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika.

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2008-367/Pe-2 Antopäivä: 13.12.2010 Enontekiön

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä

Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä 1 Ristenrauna Magga SaKaste-hankkeen päätösseminaari Sosiaalineuvos Inarissa 20.09.2013 Toiminnanjohtaja SámiSoster ry Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä Johdannoksi Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 19.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-11 Barbara Matera (PE554.835v01-00) talousarviosta 2016 neuvotteluvaltuudet

Lisätiedot

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä

Lisätiedot

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE 1 (6) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHE SAAMELAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEU- DEN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA JUVVÁ LEMET, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saamelaiskäräjät 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen

Lisätiedot