«1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa. Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "«1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa. Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA"

Transkriptio

1 «1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Työssä kehitettiin ienkudosta jäljittelevä kudosmalli, joka tuottaa hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen (parodontiitti) keskeistä tulehduksen välittäjäainetta, kun se altistetaan eräälle parodontiittia aiheuttavalle bakteerille. Lisäksi havaittiin, että tuottunut välittäjäaine sitoutuu bakteerin muodostamaan limamaiseen biofilmiyhdyskuntaan. Biofilmin kyky sitoa välittäjäainetta saattaisi alentaa ihmisen puolustusjärjestelmän tehokkuutta tulehduksessa. Tutkimamme bakteeri on yksi tärkeimmistä aggressiivisen parodontiitin aiheuttajista, joka kykenee muodostamaan biofilmin. Biofilmi sekä suojaa bakteereita että auttaa niitä kiinnittymään erilaisiin pintamateriaaleihin. Lisäksi biofilmien tiedetään olevan vastustuskykyisiä isännän immuunivasteelle ja heikentävän merkittävästi antibioottien vaikutusta infektioissa. Kudosmallin avulla voidaan jatkossa tutkia biofilmin kykyä aistia tulehduksen välittäjäaineita.

2 «2» Bakteerin ulkokalvoproteiini HofQ:n DNA:ta sitovan osan rakenteen määritys Mari Jääskeläinen Ohjaajat: FM Heidi Tuominen, Tri Michael Tarry, Tri Martin Högbom ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Luonnollisella transformaatiolla eli kompetenssilla tarkoitetaan solun kykyä ottaa DNA:ta ympäristöstään. Molekyylitasolla bakteerien kompetenssin toimintamekanismi tunnetaan huonosti. DNA:n ajatellaan kuitenkin siirtyvän solukalvon yli solukalvoproteiinien muodostaman kanavan läpi. Työn tarkoituksena oli määrittää tällaisen kanavan yhden osan eli alayksikön, HofQ:n alkuosan kolmiulotteinen rakenne, jotta kompetenssin toiminnasta saataisiin lisätietoa. Alustavien tulostemme perusteella HofQ:n alkuosa kykenee sitomaan DNA:ta, millä saattaa olla tärkeä merkitys kompetenssin mekanismissa. Työssä kloonattiin, tuotettiin ja puhdistettiin HofQ-proteiinin alkuosa. Tämän jälkeen proteiini kiteytettiin ja sen rakenne määritettiin käyttäen apuna röntgensädekristallografisia menetelmiä. Työn tuloksena ratkaistiin HofQ:n alkuosan rakenne, minkä avulla on mahdollista tehdä päätelmiä proteiinin mahdollisesta toimintamekanismista. Osa ratkaistusta HofQ:n rakenteesta muistuttaa aikaisemmin ratkaistuja saman proteiiniperheen jo tunnettuja rakenteita. Osa rakenteesta on samankaltainen erään tunnetun nukleiinihappoa sitovan proteiinilaskoksen kanssa. Täten päättelemmekin, että HofQ saattaa sitoa DNA:ta tämän tunnetun proteiinilaskoksen avulla.

3 «3» Toiminnallisesti poikkeava solukalvon reseptori: EphB6 tyrosiinikinaasireseptori Saara Korpela Ohjaajat: FT Sari Paavilainen, FT Juha-Pekka Himanen BIOKEMIA Tutkittu proteiini, hiiren EphB6, kuuluu Eph -tyrosiinikinaasireseptorien perheeseen. Se on solukalvon läpäisevä reseptoriproteiini, joka reagoi toisten solujen pinnalla olevien reseptorien, efriinien, kanssa. Tämä mahdollistaa tärkeiden viestien kulkeutumisen kahden eri solun välillä. Erilaisia Eph reseptoreita tavataan laajasti eri eläinlajeissa. Hiiren reseptori ei eroa huomattavasti ihmisen vastaavasta reseptorista. Tutkimuksessa käsiteltiin sitoutumisessa tärkeintä efriinejä sitovaa osaa proteiinista. Työssä tuotettiin proteiinia Escherichia Coli bakteerissa sekä Baculovirus infektoiduissa hyönteissoluissa. Proteiinia puhdistettiin kromatografisilla menetelmillä. Työssä ilmeni, että proteiini saostui useissa eri käytetyissä työvaiheissa. Proteiinia ei saatu tuotettua suuria määriä liukoisessa muodossa, joten yritettiin kehittää tutkimusmenetelmä, jossa proteiinia ei tarvita runsaasti, mutta millä kyettäisiin määrittämään miten proteiini sitoutuu efriineihin. Määritysmenetelmän kehittämisessä ongelmaksi muodostui proteiinien ei-tarkoituksenmukainen sitoutuminen muihin käytettyihin materiaaleihin. EphB6 reseptorin rakennetta ei tunneta, mutta alustava rakennemalli kyettiin muodostamaan teoreettisesti vertaamalla proteiinin aminohappojärjestystä jo tunnettuihin proteiinirakenteisiin. Eph reseptorien tehtävänä on osaltaan ohjata esimerkiksi sitä, missä kohdassa verisuoni tai hermosolu kulkee elimistössä. Eph reseptorit vaikuttavat myös muun muassa solujen erikoistumiseen ja toimivat tärkeinä säätelijöinä yksilönkehityksessä. Syöpäsoluissa Eph resptorit saattavat toimia epänormaalisti. Tutkittua EphB6 reseptoria on löydetty pääasiassa kahdesta eri elimestä, aivoista sekä kateenkorvasta, joista jälkimmäisessä se osallistuu osaltaan yhden valkosolujen alatyypin, T imusolujen, erikoistumisprosessiin. Mielenkiintoista on myös, että tutkitusta proteiinista puuttuu myös tyrosiinikinaasireseptoriperheelle tyypillinen ns. kinaasitoiminto, joka on hyvin yleinen viestinvälitysmekanismi soluissa, ja määrittelee kyseisen reseptoriperheen toimintaa. Kinaasitoiminnolla tarkoitetaan sitä, että kinaasina toimiva proteiini liittää kohdeproteiineihinsa fosforyyliryhmiä tiettyihin aminohappoihin, tässä tapauksessa tyrosiineihin. Tämä aikaansaa viestin kulkeutumisen eteenpäin solussa. Kinaasitoiminnon puutteesta huolimatta tutkittu reseptori on aktiivinen, joten se saattaa toimia toisen vastaavan reseptorin avustuksella.

4 «4» VEGFR-3 lupaava kohdemolekyyli syöpälääkkeiden kehitykselle Krista Heinolainen Ohjaajat: LT Tuomas Tammela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo BIOKEMIA VEGFR-3 (verisuonikasvutekijä-reseptori-3) on muita aineita vastaanottava proteiinimolekyyli, joka ilmenee spesifisesti ainoastaan syöpäkasvaimen verisuonten seinämän soluissa eli endoteelisoluissa. VEGFR-3 sekä verisuonten liitosproteiini VE-kadheriini voivat sitoutua itsenäisesti toiseen molekyyliin, ilman verisuonen kasvutekijöitä. Nämä löydökset auttavat ymmärtämään verisuonten uudismuodostuksen eli angiogeneesin mekanismeja. Verisuonten uudismuodostus on välttämätöntä syöpäkasvaimen kehittymiselle, sillä kasvain saa tarvittavat ravinteet verisuonien kautta. Angiogeneesin estäminen onkin keino estää syövän kasvua. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää VEGFR-3:n huonosti tunnettuja signaaleja verisuonissa. Kokeissa käytettiin ihmisen endoteelisoluja, joiden VEGFR-3 signaali oli estetty. Angiogeneesiä tutkittiin myös hiiren verkkokalvossa ja kasvainmallissa. Alustavien tulosten perusteella VEGFR-3 on lupaava kohdemolekyyli angiogeneesiä estävien lääkeaineiden kehitykselle.

5 «5» Uusi tapa tutkia viruksen sitoutumista soluun Johannes Merilahti Ohjaajat: FT Pekka Rappu, FM Johanna Jokinen ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Erikoistyössäni olen kehittänyt uutta tapaa tutkia viruksen sitoutumista soluun. Erityisillä linkkimolekyyleilla pystytään sitomaan solun sisällä olevat virusten sitoutumiseen vaikuttavat proteiinit toisiinsa. Pieniin magneettipartikkeleihin kiinnitettyjen virusten avulla pystytään eristämään toisiinsa sidotut proteiinit magneetilla soluista ja lopuksi tunnistamaan ne massaspektrometrilla. Tällä menetelmällä pystytään tarkasti tunnistamaan virusten soluun sitoutumiseen vaikuttavat proteiinit. Työssäni selvitin, mitkä solun sisällä olevat proteiinit vaikuttavat siihen, kun echovirus 1 sitoutuu α2β1 integriineihin. Alustavista analyysituloksista löydettiin muutamia uusia ehdokkaita vaikuttaviksi proteiineiksi. Integriinit ovat solujen pinnalla olevia proteiineja, jotka välittävät viestejä sisään ja ulos solusta. Integriinien avulla solu myös tarttuu ympäristöönsä. Echovirus 1 aiheuttaa ihmisisssä sairauksia, kuten aivokalvontulehdus, sydäntulehdus, ihottuma sekä lieviä hengitys ja ruuansulatuselimistön sairauksia. Echovirus 1 sitoutuu integriineistä α2β1 integriineihin päästäkseen solun sisälle.

6 «6» Kindliini ja taliini vaikuttavat echovirus 1:den ja α 2 β 1 -integriinin vuorovaikutukseen Pirjo Tissari Ohjaajat: FM Johanna Jokinen, FM Maria Salmela ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Kindliini ja taliini ovat integriinejä aktivoivia proteiineja, jotka tutkimusteni perusteella vähentävät echovirus 1:den tarttumista soluihin. Nämä tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan echovirus 1 tarttuu inaktiiviseen α 2 β 1 - integriiniin. Echovirus 1 tunkeutuu soluun eri tavalla kuin mikään muu virus, joten työn tarkoituksena oli selvittää osallistuvatko kindliini ja taliini echovirus 1:den pääsyyn solun sisään. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä proteiineja, jotka välittävät viestejä soluun ja solusta ulos. Integriinit aktivoituvat kun niiden solunsisäiseen osaan kiinnittyy niitä aktivoivia proteiineja, kuten kindliini ja taliini, jonka jälkeen integriini tarttuu solun ulkopuolisella osallaan kohteisiinsa, joita sanotaan ligandeiksi. α 2 β 1 -integriinin tärkein ligandi on kollageeni, joka sitoutuu integriineihin niiden ollessa aktiivisessa muodossa, mutta echovirus 1 tarttuu α 2 β 1 -integriiniin niiden ollessa taipuneessa eli inaktiivisessa muodossa. Echovirus 1 aiheuttaa aivokalvontulehdusta, sydäntulehdusta, ihottumaa, sekä lieviä hengitys- ja ruuansulatuselimistön sairauksia. Proteiinien vaikutusta tutkittiin hiljentämällä geenien toiminta ihmisen luusyöpä- ja ihosoluissa ja näytteet infektoitiin echovirus 1:dellä. Kindliinin määrää myös lisättiin soluissa ja tutkittiin miten se vaikuttaa viruksen tarttumiseen soluun. Näytteitä tutkittiin pääasiassa konfokaalimikroskopialla, mutta geenien hiljentyminen todettiin myös määrittämällä proteiinien määrät soluissa.

7 «7» Akt kinaasit vaikuttavat integriinien aktiivisuuden säätelyyn Reetta Virtakoivu Ohjaaja: Prof. Johanna Ivaska BIOKEMIA Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Työssä tutkittiin sen leviämiseen vaikuttavia signalointireittejä. Saatujen tulosten mukaan Akt1 ja Akt2 kinaasien toiminnan estäminen eturauhassyöpäsoluissa lisää solun pinnan tarttumisreseptoreiden eli integriinien aktiivisuutta. Akt kinaasit ovat solunselvitymismolekyylejä, jotka estävät ohjelmoitua solukuolemaa ja edistävät solujen kasvua. Integriinit puolestaan kiinnittävät soluja ympäristöönsä ja niiden aktivoituessa solujen liikkuminen lisääntyy. Tämän vuoksi integriinien aktiivisuuden lisääntyminen syöpäsolun pinnalla mahdollisesti edistää syövän leviämistä. Akt1 ja 2 kinaasien aktivaation estyminen voi siis olla yksi syövän leviämistä aiheuttava mekanismi. Työssä suoritettiin myös 3280 molekyylin tehoseulonta, jonka avulla yritettiin löytää uusia potentiaalisia lääkeainemolekyylejä, jotka estäisivät Akt3 kinaasin toimintaa. Akt3 kinaasin kasvaneen aktiivisuuden tiedetään aiheuttavan huonoa selviytymisennustetta useissa syövissä. Tehoseulonnassa löydettiinkin muutama Akt kinaasien toimintaa estävä molekyyli, mutta yksikään niistä ei ollut spesifinen ainoastaan Akt3 isomuodolle. Niiden ja Akt kinaasien tarkempien vuorovaikutusten selvittäminen vaati kuitenkin vielä lisää tutkimista.

8 «8» Proteiinivuorovaikutukset kertovat syövän ja kiveksen yhteisen proteiinin biologisesta toiminnasta Janica Mäkelä Ohjaajat: FM Camilla Nylund ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA CT16 on proteiini, joka kuuluu syöpä/kives-antigeeneihin (CT-antigeenit), ja sen on nimensä mukaisesti havaittu ilmentyvän vain kiveksissä ja tietyissä syövissä. Sen biologista merkitystä ei tunneta, mutta nyt on löydetty joitakin proteiinikandidaatteja, joiden kanssa CT16 saattaa olla vuorovaikutuksessa. Tutkimusten edetessä pidemmälle näiden vuorovaikutuskumppanien perusteella voidaan saada tietoa CT16:n tehtävistä niin kiveksissä kuin syövässäkin. Syöpä/kives-antigeenit ovat mielenkiintoisia kahdestakin syystä. Ensinnäkin niiden ilmentyminen on rajoittunut vain sukusolulinjan soluihin ja syöpään. Tämän perusteella on kehitelty teoria, jonka mukaan CT-antigeenit vaikuttaisivat solujen muuttumiseen pahanlaatuisiksi. CT-antigeenien toiminnan tunteminen saattaa siis auttaa ymmärtämään syövän kehitystä. Tämän lisäksi ne ovat ominaisuuksiltaan potentiaalisia syöpärokotteita, joina niistä joitakin on melko paljon tutkittu. Kaikesta huolimatta niiden biologisesta toiminnasta sekä syövässä että sukusolulinjassa on vielä hyvin vähän tietoa. CT16:n kanssa vuorovaikuttavia proteiineja etsittiin hiivakaksoishybridimenetelmällä ihmisen proteiinien joukosta (ihmisen cdnakirjaston koodaamat proteiinit). Vuorovaikutukset ovat tähän asti siis havaittu vain hiivassa, joten seuraavaksi on tarkoitus varmistaa, tapahtuvatko havaitut vuorovaikutukset myös solun ulkopuolella ja ihmissoluissa.

9 «9» Syanobakteerien mutageneesi kohti tehokasta biovedyn tuottoa Linda Vuorijoki Ohjaaja: FT Patrik R. Jones BIOKEMIA Vetykaasu (H 2 ) on yksi lupaavimmista tulevaisuuden energianmuodoista, jonka etuja ovat päästöttömyys ja periaatteessa rajaton saatavuus vedestä. Syanobakteerien vedyntuotto perustuu auringonvalon muuttamiseen kemialliseksi energiaksi yhteyttämisen (fotosynteesin) valoreaktiossa, jossa vedestä irronneita elektroneja ohjautuu ferredoksiinientsyymin kautta suoraan vetyä tuottavalle hydrogenaasientsyymille. Hydrogenaasien aktiivisessa keskuksessa olevat rautasulfidit ovat kuitenkin hyvin herkkiä fotosynteesin veden hajotuksessa jatkuvasti syntyvälle hapelle, joten syanobakteerien luontainen vedyntuotto jää tavallisesti pieneksi. Biovetytutkimuksen suurin haaste onkin ratkaista vetyä tuottavien entsyymien happiherkkyys. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää rautasulfidien muodostumiseen ja korjaamiseen liittyviä ilmiöitä mutageneesin ja sitä seuraavien entsymaattisten määritysten avulla Synechocystis sp PCC 6803 ja Synechococcus sp PCC syanobakteereissa. Rautasulfidien muodostamisesta vastuussa olevien geenien ilmenemistä negatiivisesti säätelevän sufr-proteiinin geeni saatiin inaktivoitua. Kokeiden suorittaminen tällä mutaatiokannalla on vielä kesken, mutta oletettavasti mutaatio parantaa syanobakteerien kykyä korjata proteiineihin (mm. hydrogenaasiin) kiinnittyneitä rautasulfideja ja siten tehostaa vedyntuottoa. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella on jo nähtävissä mutaation luonnollista kantaa parempi selviytyminen erityisesti voimakkaan valon aiheuttamassa tavallista suuremmassa happialtistuksessa. Maailman energiantarpeen kasvu ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos pakottavat ihmiskunnan siirtymään pikaisesti puhtaampiin energialähteisiin. Auringon energiaa voidaan teoriassa muuttaa vedyksi jopa kymmenen prosentin hyötysuhteella, mutta kuitenkin vähintään 7 %:n tehokkuutta pidetään edellytyksenä biovedyn kaupallistamiseksi. Tällöin vain pari prosenttia maapallon pinta-alasta riittäisi tuottamaan ihmiskunnan tarvitseman energian. Vedyntuotannon kasvattamiseksi vaadittavalle tasolle on luontaisestikin tehokkaita vedyntuottajakantoja ja niiden metaboliaa edelleen muokattava mm. edellä mainituin bioteknologisin keinoin.

10 «10» Uusi yksinkertaisempi määritys hepatiitti B - ja hepatiitti C - virusinfektioiden havaitsemiseksi Liisa Valtonen Ohjaajat: LuK Teppo Salminen, FM Tiina Myyryläinen, prof. Tero Soukka ja prof. Kim Pettersson MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Erikoistyössä kehitettiin immunomääritys, jolla hepatiitti B - (HBV) ja hepatiitti C -virusinfektiot (HCV) voidaan havaita samanaikaisesti yhdestä seeruminäytteestä. Menetelmä perustuu HCV-vasta-aineiden ja hepatiitti B - viruksen pintaproteiinin (HBsAg) havaitsemiseen seeruminäytteestä kahdella eri aallonpituudella fluoresoivalla alkuaineionilla terbiumilla ja europiumilla. Perinteisillä menetelmillä molempien virusinfektioden havaitsemiseksi joudutaan tekemään kaksi erillistä määritystä, mikä on työlästä, kallista ja vaatii enemmän näytemateriaalia kuin yksi määritys. HBV- ja HCV-infektiot ovat maailman laajuinen ongelma, joka aiheuttaa vuosittain lähes miljoonan ihmisen kuoleman. Virukset aiheuttavat maksatulehduksen, joka voi kroonisena johtaa maksakirroosiin ja -syöpään. Koska molemmat virukset tarttuvat veriteitse, on infektioiden havaitseminen tärkeää esimerkiksi luovutettua verta seulottaessa. Tällä hetkellä herkin menetelmä HBV- ja HCV-infektion havaitsemiseksi on nukleiinihappomääritys. Nukleiinihappomäärityksiin verrattuna immunomääritykset ovat kuitenkin edullisempia ja yksinkertaisempia ja siksi parempi vaihtoehto muun muassa kehittyviin maihin, joissa infektioiden esiintyvyys on yleisempää ja hintavien menetelmien käyttö on rajallista.

11 «11» Nopeutta, herkkyyttä ja kustannustehokkuutta potilasläheisiin laboratoriokokeisiin Aarne Lemponen Ohjaaja: FM (Väit.) Lasse Välimaa MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Keskitettyihin laboratoriotutkimuksiin verrattuna potilaan tai näytteenottopaikan läheisyydessä tehtävä vieritestaus on useimmiten halvempaa, helpompaa ja huomattavasti nopeampaa. Vieritestaukseen hyvin soveltuvia kasetti- ja lastu-tyyppisiä testisysteemejä on nykyisin aktiivisessa tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Tällaisilla kaseteilla on usein reaktiossa tarvittavat liuokset ja biokemialliset reaktiiviset aineet valmiiksi varastoituna, jolloin testaustilanteessa tarvitsee vain lisätä näyte (veri, sylki tms.) kasettiin. Työssä hyödynnettiin usean eri biokemiallisen merkkiaineen (analyytin) kanssa toimivaa vieritestaukseen sopivaa määrityskasettia jolla kehitettiin määritys kilpirauhasta stimuloivalle hormonille (tyreotropiini, TSH). Näytteenä toimii pieni määrä verta. TSH-määrityksen optimointi tuotti teknistä perustietoa heterogeenisen immunomäärityksen toimivuudesta kasettiympäristössä, mikä helpottaa muiden samalla periaatteella toimivien määritysten käyttöönottoa. Määritysjärjestelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää kilpirauhasen vajaa -tai liikatoiminnan havaitsemiseksi tai esimerkiksi sydäninfarktin varhaiseen toteamiseen nopeasti ja kustannus-tehokkaasti. Määrityskasetille optimoitiin europium-ioneja sisältäviä 107 ja 92 nm:n polystyreeni-nanopartikkeleita sekä kahta eri vasta-ainetta hyödyntävä immunomääritys. Käytetyt vasta-aineet tunnistavat kilpirauhasta stimuloivan hormonin. Työssä tarkasteltiin immunomäärityksen optimaaliselle toiminnalle olennaisia oloja, kuten lämpötilaa määrityksen eri pisteissä, reaktiotilavuuksia ja aikoja, liuosten koostumuksia ja pitoisuuksia, leima-ainemääriä, säilytysolosuhteita sekä mikrofluidiikan vaikutuksia ja toimintaa tietokoneohjatulla ruiskumekaanisella järjestelmällä. Määrityskasetin reaktioalueen pesutekniikat, pesuaineen vahvuus sekä koostumus olivat myös tarkasteltavina. Nanopartikkelileimat toimivat herkkinä reporttereina sillä altistettaessa partikkelit ultraviolettisäteilylle ne fluoresoivat kirkkaasti. Pienitilavuisilla reaktiokanavilla nesteiden ominaisuuksilla oli suuri vaikutus määrityksen toimivuuteen (nesteliikkeet ja kuplanmuodostus) ja reaktiokammion pesun onnistumiseen. Työssä osoitettiin että 15 minuutin vieritestausmääritys kilpirauhasta stimuloivalle hormonille toimii uudella määritysalustalla teknisesti hyvin ja oikealla tavalla.

12 «12» Eri levypinnoitusmenetelmillä kohti sitovampia määrityksiä Veikko Wahlroos Ohjaajat: FT Leena Kokko, FT Katri Kuningas MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Työssäni keskityttiin diagnostisissa määrityksissä käytetyn kuoppalevyn pinnoittamiseen käyttämällä tunnettuja menetelmiä ja kehittämällä uusi menetelmä. Uudesta menetelmästä seuranneet parantuneet sitomisominaisuudet tuovat uusia mahdollisuuksia määrityksille, jotka vaativat suurta sitomiskapasiteettia ja pientä proteiinin irtoamista. Eri menetelmin pinnoitettuja levyjä vertailtiin sitomiskapasiteetin sekä proteiinin irtoamisen suhteen. Nämä kaksi ominaisuutta olivat parempia levyllä, jossa oli käytetty uutta pinnoitusmenetelmää. Levyjä kokeiltiin myös diagnostisessa määrityksessä, jossa kiinnitettiin huomiota taustasignaaliin ja herkkyyteen. Tässä määrityksessä levyistä saadut tulokset olivat lähes identtiset. Kuoppalevyjen laadulla on suuri merkitys diagnostisissa määrityksissä. Parantamalla kuoppalevyjen sitomisominaisuuksia voidaan diagnostisista määrityksistä saada yhä stabiilimpia, luotettavampia ja toistettavampia.

13 «13» Uusi määritys myrkyllisten sinilevien havaitsemiseksi Nina Elonen Ohjaajat: LuK Henna Hautala, FM Markus Vehniäinen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Myrkyllisten sinilevien eli syanobakteerien havaitsemiseksi kehitettiin uusi määritys. Määrityksen avulla onnistuttiin havaitsemaan maksalle haitallisten myrkkyjen, mikrokystiinien, aktiivinen tuotto. Määritys perustuu mikrokystiinien biosynteesiin osallistuvan geenin lähetti-rna:n havaitsemiseen. Syanobakteerit ovat yleisiä erilaisissa vesistöissä. Osa syanobakteereista tuottaa monenlaisia myrkkyjä, joista maksaa vaurioittavat mikrokystiinit ovat Suomen vesissä yleisimpiä. Kehitetty menetelmä mahdollistaa aktiivisesti mikrokystiinejä tuottavien syanobakteerien havaitsemisen vesinäytteistä. Määrityksen toimivuus testattiin Microcystis aeruginosa -syanobakteerista eristetyllä kokonais-rna:lla. Määrityksellä pitäisi olla mahdollista havaita samanaikaisesti Suomen vesistöissä yleisten Anabaena-, Microcystis- ja Planktothrix-suvun syanobakteerien mikrokystiinien tuotto.

14 «14» Uusi diagnostinen testi adenoviruskantojen erottelemiseksi Maija Karp Ohjaajat: FM Minna Ylihärsilä ja prof. Tero Soukka MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Uudella testillä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa erotella eri adenoviruskannat toisistaan virusten geenien perusteella. Tällä hetkellä testillä pystytään erottelemaan kymmenen adenoviruskannan kaltaiset keinotekoiset geenisekvenssit. Testissä hyödynnetään merkkiaineena sellaisia nanopartikkeleita, jotka tuottavat valoa, kun niihin kohdistetaan laserilla infrapunavaloa. Tuotetun valon voimakkuus pystytään mittaamaan uudella kuvantavalla laitteella. Testi toimii mallina niin sanotusta monianalyyttimäärityksestä, jossa voidaan samalla kertaa yhdestä näytteestä havaita esimerkiksi useampi taudinaiheuttaja. Uusi kuvantava mittalaite soveltuu hyvin tällaisiin määrityksiin ja lisäksi sen etuina ovat nopeus sekä laitteiston yksinkertaisuus. Adenovirukset luokitellaan 52:een eri tyyppiin valkuaisainekuoressa olevien erojen perusteella ja edelleen kuuteen eri lajiin. Ne voivat aiheuttaa infektioita useissa elimissä kuten keuhkoissa, hengitysteissä ja silmissä. Adenovirusinfektioiden esiintyvyys on suurta, mutta adenovirusinfektio on hankala erottaa muiden virusten tai bakteerien aiheuttamista hengitystieinfektioista.

15 «15» Klamydia esiin virtsanäytteistä aiempaa nopeammin ja luotettavammin Antti-Heikki Tapio Ohjaajat: FM Ari Lehmusvuori ja FM Ulla Karhunen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Klamydia on maailman yleisin sukupuolitauti. Taudin aiheuttaja Chlamydia trachomatis -bakteeri tarttuu suojaamattomissa seksikontakteissa. Taudin itämisaika on 1 3 viikkoa ja se on suurimmassa osassa tartuntoja oireeton. Oireettomanakin se voi silti aiheuttaa naisille klamydiatulehduksen ja munatorvien arpeutumisen kautta lapsettomuutta. Miehillä klamydia voi levitä kiveksiin ja aiheuttaa hedelmättömyyttä. Oireettomuutensa takia tauti leviää helposti. Erikoistyössä kehitettiin klamydiavirtsanäytteille yksinkertaisia esikäsittelymenetelmiä, jotta itse määrityksessä käytettävä näytemateriaali saataisiin valmistettua virtsasta nopeasti. Näytemateriaalina käytettiin virtsasta eroteltua kiintoainesta, joka sisältää klamydiasoluja. Aiemmissa menetelmissä näytteiden esikäsittely on usein paljon aikaa vievää ja monivaiheista. Analyysimenetelmä perustui klamydiabakteerin perimäaineksen eli DNA:n monistamiseen. Jos näytteessä oli klamydiaa, sen DNA monistui entsyymireaktiossa ja monistunut DNA voitiin havaita siihen sitoutuvien valoa tuottavien DNA-koetinmolekyylien avulla. Koetinmolekyyleissä käytettävä uusi teknologia mahdollistaa aiempaa herkemmän ja nopeamman määrityksen.

16 «16» Tyrnille ominaisten sokerijohdannaisten vaikutus tyrnimehun makuun Sari Puputti Ohjaajat: FM Oskar Laaksonen, FT Mari Sandell, FT Baoru Yang ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Työssä oli tarkoituksena selvittää, onko kahdella tyrnimarjan sokerijohdannaisella, etyyli-β-d-glukosidilla ja L-kvebrakitolilla, vaikutusta tyrnimehun makuun. Koska etyyli-β-d-glukosidia ei ole kaupallisesti saatavilla, kehitettiin menetelmä yhdisteen eristämiseen tyrnimehusta. Elintarvikekelpoisen etyyli-β-d-glukosidin eristäminen onnistui kromatografisesti, mutta menetelmän hitauden takia työ on kesken ja sokeriyhdisteitä ei ole vielä päästy analysoimaan aistinvaraisesti. Yhdisteistä tutkitaan aistinvaraisesti ainakin niiden makeutta, happamuutta, karvautta ja astringoivuutta. Tyrnimarjojen maku ja kemiallinen koostumus vaihtelee paljon eri alalajien marjojen välillä. Esimerkiksi monet kiinalaiset alalajit tuottavat makeita ja suomalaiset alalajit happamia ja karvaita marjoja. Myös tutkimiemme yhdisteiden määrät poikkeavat toisistaan kiinalaisissa ja suomalaisissa tyrnimarjoissa, joten yhdisteillä voi olla vaikutusta marjojen makuun. Etyyli-β-D-glukosidin ja L-kvebrakitolin aistinvaraisen laadun arvioinnit auttavat ymmärtämään paremmin, mistä tyrnin omaperäinen maku johtuu. Lisäksi jos käy ilmi, että yhdisteillä on vaikutusta tyrnimehun makuun, tietoa voidaan käyttää hyväksi valittaessa marjaa esim. jalostukseen tai elintarvikekäyttöön.

17 «17» Intian karviaismarjassa on monimutkainen fenoliyhdistekoostumus Maaria Kortesniemi Ohjaajat: FM Pengzhan Liu, FT Baoru Yang ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Intian karviaismarja (Phyllanthus emblica L.) sisältää runsaasti erilaisia fenoliyhdisteitä, joilla saattaa olla erityisiä terveysvaikutuksia. Erikoistyössä havaittiin fenoliyhdisteiden olevan pääasiassa galaktaarihapon ja gallushapon johdannaisia, sekä kyseiselle marjalle tyypillisiä yksinkertaisia ellagitanniineja. Fenoliyhdisteet määritettiin nestekromatografia- ja massaspektrometriamenetelmien avulla. Intian karviaismarja on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva marja, jota on hyödynnetty mm. Intiassa ja Kiinassa niin elintarvikkeena kuin luonnonlääkkeenäkin sen terveyttä edistävien ominaisuuksien takia. Erityisesti sen ylipainolle ja tyypin II diabetekselle ominaisiin terveysriskeihin vaikuttavat bioaktiiviset yhdisteet haluttaisiin selvittää tarkemmin. Intian karviaismarjan fenoliyhdisteiden tutkiminen on haastavaa niiden runsaan määrän ja herkän hajoamisen takia. Yhdisteiden tunnistaminen on osittain vielä kesken, joten on mahdollista, että toistaiseksi tuntemattomien yhdisteiden joukosta löydetään jokin uusi mielenkiintoinen rakenne. Lisäksi työtä jatketaan vertailemalla eri kasvupaikoista kerättyjen marjojen fenoliyhdistekoostumuksia.

18 «18» Marjojen syönnin vaikutukset plasman ja virtsan yhdisteisiin sekä veren rasvapitoisuuteen Anni Lindstedt Ohjaajat: FM Riikka Järvinen, FM Henna-Maria Lehtonen, dos. Jari Sinkkonen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Marjojen syönnillä tiedetään olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Ravinnon lyhytaikaiset, eli niin sanotut aterianjälkeiset vaikutukset, vaikuttavat myös pitkällä aikavälillä ihmisen terveyteen. Esimerkiksi veren korkea rasvapitoisuus ja rasvan häiriintynyt poistuminen verestä aterioinnin jälkeen lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tyrnimarjan lisäys rasvaa sisältävään ateriaan saa aikaan veren rasvapitoisuuden maltillisemman nousun, jonka huippu saavutetaan useita tunteja myöhemmin kuin ilman marjaa nautitun aterian jälkeen. Samankaltainen vaikutus on havaittu myös eräiden proteiinien lisäyksellä rasvapitoisen aterian joukkoon. Tyrnimarja aiheuttaa myös muita muutoksia plasman yhdisteisiin. Eräs marjan sisältämä sokeri, etyyli-beta-d-glukoosi, on havaittavissa plasmassa jo puoli tuntia aterian nauttimisen jälkeen. Lisäksi se voidaan löytää virtsasta kolmen tunnin sisällä ruokailusta. Kyseinen sokeri on tyrnimarjalle tyypillinen, mutta muutoin kasvikunnassa harvinainen. Tämän erikoistyön perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, onko kyseisellä sokerilla vaikutuksia yleiseen sokeriaineenvaihduntaan aterian jälkeen. Puolukan nauttiminen rasvaisen aterian yhteydessä näyttää puolestaan nostavan merkittävästi virtsan hippurihappopitoisuutta. Kyseistä happoa syntyy puolukan polyfenolisista yhdisteistä suoliston bakteerien ja maksan toiminnan seurauksena. Kyseisellä hapolla epäillään olevan osuutta puolukan virtsatieinfektiolta suojaavaan vaikutukseen. Yhdisteiden määrittämiseen plasma- ja virtsanäytteistä käytettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan (NMR) perustuvaa mittausmenetelmää. Tällaisia biologisia näytteitä mitattaessa menetelmä ei edellytä näytteen monimutkaista esikäsittelyä, jonka seurauksena mitattavan näytteen sisältämät yhdisteet saattaisivat hajota tai muuten muuttua. Näin on mahdollista saavuttaa mahdollisimman todenmukainen ja kattava kuva näytteen yhdisteistä.

19 «19» Kemiallisen koostumuksen ja rakenteen vaikutus emulsion säilyvyyteen virvoitusjuomassa Mirka Kaariste Ohjaajat: FT Eila Järvenpää 1, FT Pirjo Rantamäki 1, FT Jukka Kronlöf 2 ja prof. Rainer Huopalahti 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2 Oy Hartwall Ab ELINTARVIKEKEMIA Emulsio on kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos, joka saadaan pysymään tasaisena emulgaattorin avulla. Yleisin elintarvike-emulsio on öljy vedessä -emulsio, kuten esimerkiksi maito ja majoneesi. Emulsion pysyvyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten öljyn ja veden määrä sekä emulgaattorin ja homogenoinnin tehokkuus. Tarkastelemalla emulsion rakennetta mikroskoopilla saadaan tietoa emulsion pysyvyydestä. Pienet, tasakokoiset ja tasaisesti vesiympäristöön jakautuneet öljypisarat ennustavat emulsion hyvää säilyvyyttä. Virvoitusjuomissa käytetään emulsioita tuomaan juomaan aromia, väriä ja sameutta. Virvoitusjuomaemulsiot poikkeavat muista elintarvike-emulsioista siinä, että virvoitusjuomaemulsioita ei kuluteta sellaisenaan, vaan satakertaisesti vedellä laimennettuna virvoitusjuomassa. Laimea ympäristö ja virvoitusjuomien pitkä säilyvyysaika tuovat haasteita emulsion säilyvyydelle. Siksi elintarvikkeen valmistajan onkin tärkeää tuntea emulsion koostumuksen ja rakenteen vaikutus emulsion ja samalla koko tuotteen säilyvyyteen. Työ tehdään yhteistyössä Oy Hartwall Ab:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. Työn tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat emulsion pysyvyyteen virvoitusjuomassa. Tavoitteena on löytää teollisuuden käyttöön soveltuvat nopeat menetelmät osoittamaan erilaisten emulsioiden soveltuvuutta virvoitusjuomiin.

20 «20» Luonnonvärien suojaaminen sumutuskuivauksella Ossi Elonen Ohjaajat: FT Eila Järvenpää 1,2, FT Pirjo Rantamäki 2 ja prof. Rainer Huopalahti 1 1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopisto 2 Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, MTT ELINTARVIKEKEMIA Antosyaanit ja betalaiinit ovat luonnon väriaineita: antosyaanit antavat mm. mustikalle ja puolukalle värin, betalaiinit ovat mm. punajuuren värejä. Kumpaakin väriaineryhmää käytetään elintarviketeollisuudessa elintarvikeväreinä, mutta niiden käytön ongelmana on melko huono säilyvyys. Värien säilyvyyttä voidaan parantaa sumutuskuivaamalla ne jonkin kuorimateriaalin kanssa mikrokapseleiksi. Sumutuskuivatut mikrokapselit ovat hyvin hienojakoista jauhetta. Työssä tutkittiin erilaisten yhdisteiden soveltumista mikrokapselien kuorimateriaaleiksi värien säilyvyyden kannalta. Mikrokapselien kuorimateriaaleina käytettiin erilaisia maltodekstriinejä, arabikumia sekä inuliinia, jotka ovat erilaisia hiilihydraattipolymeereja. Mikrokapselien säilyvyyttä tutkittiin kuusi viikkoa kestäneessä säilytyskokeessa, jossa niitä pidettiin erilaisissa olosuhteissa. Alustavasti vaikuttaisi siltä, että arabikumia sisältävät kuorimateriaalit olisivat hieman parempia kuin nykyisin yleisesti käytetyt maltodekstriinit. Tutkimus on tehty yhteistyössä Turun yliopiston ja MTT:n kanssa.

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Teesi, antiteesi, fotosynteesi Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset EU:ssa ei ole yleisesti hyväksyttyä elintarvikepetosten määritelmää. Yleinen ohjeistus löytyy elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 TYÖNTEKIJÄLISTA MAALISKUU LAUANTAI 02.03.2013 3 LK Anne Laine Jenni Sokura Satu Tolonen Anni Rämä Linda Laurikainen Sonja Meuronen

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?

Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Kuva: Erkki Oksanen, Luke Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja? Muutokset marjastusinnostuksessa Osuus suomalaisista,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SAUL SM -rullahiihdot /Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat

SAUL SM -rullahiihdot /Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat SAUL SM -rullahiihdot 11.9.2016/Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat (Kaikissa sarjoissa ensiksi sprinttimatka, sitten pitkä matka ja joukkuekilpailu: Sija Nimi Seura Loppuaika Ero) M30H Miehet 30 vuotta 7.2 km

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteistulokset. Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö KESÄKISAT 2006 HERTTONIEMI PÖYTÄKIRJA. Siirtolapuutarha. Marjaniemi. Tali.

Yhteistulokset. Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö KESÄKISAT 2006 HERTTONIEMI PÖYTÄKIRJA. Siirtolapuutarha. Marjaniemi. Tali. Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö KESÄKISAT PÖYTÄKIRJA Yhteistulokset Lasten viestit Siirtolapuutarha Tulos Kroketti Kuulakikka Mölkky Lentopallo Lausunta Puhe Tikka Petankki Tytöt < v Pojat

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Ahonkylän koulun johtokunta

Ahonkylän koulun johtokunta 1 KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2013-2016 Ahonkylän koulun johtokunta Puheenjohtaja Toni Lahti Lassi-Matti Rauhala Varapuheenjohtaja Anne Mäenpää Johan Mäenpää Jäsen Marjut Lahti Matti Ylisaukko-Oja Jäsen Marja

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen Helsingin yliopisto 27.11.2006 FARMASIAN TIEDEKUNTA FARMASIAN TIEDEKUNNAN tiedekuntaneuvosto Valittavien lukumäärä: 3 (ainakin yhden jäsenen ja varajäsenen tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

Suomen Aikuisurheiluliiton SM-viestit Kangasala Kultamitalijoukkueet:

Suomen Aikuisurheiluliiton SM-viestit Kangasala Kultamitalijoukkueet: Suomen Aikuisurheiluliiton SM-viestit Kangasala 11.6.2016 Kultamitalijoukkueet: M35 4 x 1500 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 18.30,10 Lasse Kero Timo Kero Jukka Savonheimo Juha Kukkamo M40 4

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot