«1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa. Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "«1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa. Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA"

Transkriptio

1 «1» Biofilmi-isäntä -vuorovaikutusta voidaan tutkia kudosmallissa Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Työssä kehitettiin ienkudosta jäljittelevä kudosmalli, joka tuottaa hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen (parodontiitti) keskeistä tulehduksen välittäjäainetta, kun se altistetaan eräälle parodontiittia aiheuttavalle bakteerille. Lisäksi havaittiin, että tuottunut välittäjäaine sitoutuu bakteerin muodostamaan limamaiseen biofilmiyhdyskuntaan. Biofilmin kyky sitoa välittäjäainetta saattaisi alentaa ihmisen puolustusjärjestelmän tehokkuutta tulehduksessa. Tutkimamme bakteeri on yksi tärkeimmistä aggressiivisen parodontiitin aiheuttajista, joka kykenee muodostamaan biofilmin. Biofilmi sekä suojaa bakteereita että auttaa niitä kiinnittymään erilaisiin pintamateriaaleihin. Lisäksi biofilmien tiedetään olevan vastustuskykyisiä isännän immuunivasteelle ja heikentävän merkittävästi antibioottien vaikutusta infektioissa. Kudosmallin avulla voidaan jatkossa tutkia biofilmin kykyä aistia tulehduksen välittäjäaineita.

2 «2» Bakteerin ulkokalvoproteiini HofQ:n DNA:ta sitovan osan rakenteen määritys Mari Jääskeläinen Ohjaajat: FM Heidi Tuominen, Tri Michael Tarry, Tri Martin Högbom ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Luonnollisella transformaatiolla eli kompetenssilla tarkoitetaan solun kykyä ottaa DNA:ta ympäristöstään. Molekyylitasolla bakteerien kompetenssin toimintamekanismi tunnetaan huonosti. DNA:n ajatellaan kuitenkin siirtyvän solukalvon yli solukalvoproteiinien muodostaman kanavan läpi. Työn tarkoituksena oli määrittää tällaisen kanavan yhden osan eli alayksikön, HofQ:n alkuosan kolmiulotteinen rakenne, jotta kompetenssin toiminnasta saataisiin lisätietoa. Alustavien tulostemme perusteella HofQ:n alkuosa kykenee sitomaan DNA:ta, millä saattaa olla tärkeä merkitys kompetenssin mekanismissa. Työssä kloonattiin, tuotettiin ja puhdistettiin HofQ-proteiinin alkuosa. Tämän jälkeen proteiini kiteytettiin ja sen rakenne määritettiin käyttäen apuna röntgensädekristallografisia menetelmiä. Työn tuloksena ratkaistiin HofQ:n alkuosan rakenne, minkä avulla on mahdollista tehdä päätelmiä proteiinin mahdollisesta toimintamekanismista. Osa ratkaistusta HofQ:n rakenteesta muistuttaa aikaisemmin ratkaistuja saman proteiiniperheen jo tunnettuja rakenteita. Osa rakenteesta on samankaltainen erään tunnetun nukleiinihappoa sitovan proteiinilaskoksen kanssa. Täten päättelemmekin, että HofQ saattaa sitoa DNA:ta tämän tunnetun proteiinilaskoksen avulla.

3 «3» Toiminnallisesti poikkeava solukalvon reseptori: EphB6 tyrosiinikinaasireseptori Saara Korpela Ohjaajat: FT Sari Paavilainen, FT Juha-Pekka Himanen BIOKEMIA Tutkittu proteiini, hiiren EphB6, kuuluu Eph -tyrosiinikinaasireseptorien perheeseen. Se on solukalvon läpäisevä reseptoriproteiini, joka reagoi toisten solujen pinnalla olevien reseptorien, efriinien, kanssa. Tämä mahdollistaa tärkeiden viestien kulkeutumisen kahden eri solun välillä. Erilaisia Eph reseptoreita tavataan laajasti eri eläinlajeissa. Hiiren reseptori ei eroa huomattavasti ihmisen vastaavasta reseptorista. Tutkimuksessa käsiteltiin sitoutumisessa tärkeintä efriinejä sitovaa osaa proteiinista. Työssä tuotettiin proteiinia Escherichia Coli bakteerissa sekä Baculovirus infektoiduissa hyönteissoluissa. Proteiinia puhdistettiin kromatografisilla menetelmillä. Työssä ilmeni, että proteiini saostui useissa eri käytetyissä työvaiheissa. Proteiinia ei saatu tuotettua suuria määriä liukoisessa muodossa, joten yritettiin kehittää tutkimusmenetelmä, jossa proteiinia ei tarvita runsaasti, mutta millä kyettäisiin määrittämään miten proteiini sitoutuu efriineihin. Määritysmenetelmän kehittämisessä ongelmaksi muodostui proteiinien ei-tarkoituksenmukainen sitoutuminen muihin käytettyihin materiaaleihin. EphB6 reseptorin rakennetta ei tunneta, mutta alustava rakennemalli kyettiin muodostamaan teoreettisesti vertaamalla proteiinin aminohappojärjestystä jo tunnettuihin proteiinirakenteisiin. Eph reseptorien tehtävänä on osaltaan ohjata esimerkiksi sitä, missä kohdassa verisuoni tai hermosolu kulkee elimistössä. Eph reseptorit vaikuttavat myös muun muassa solujen erikoistumiseen ja toimivat tärkeinä säätelijöinä yksilönkehityksessä. Syöpäsoluissa Eph resptorit saattavat toimia epänormaalisti. Tutkittua EphB6 reseptoria on löydetty pääasiassa kahdesta eri elimestä, aivoista sekä kateenkorvasta, joista jälkimmäisessä se osallistuu osaltaan yhden valkosolujen alatyypin, T imusolujen, erikoistumisprosessiin. Mielenkiintoista on myös, että tutkitusta proteiinista puuttuu myös tyrosiinikinaasireseptoriperheelle tyypillinen ns. kinaasitoiminto, joka on hyvin yleinen viestinvälitysmekanismi soluissa, ja määrittelee kyseisen reseptoriperheen toimintaa. Kinaasitoiminnolla tarkoitetaan sitä, että kinaasina toimiva proteiini liittää kohdeproteiineihinsa fosforyyliryhmiä tiettyihin aminohappoihin, tässä tapauksessa tyrosiineihin. Tämä aikaansaa viestin kulkeutumisen eteenpäin solussa. Kinaasitoiminnon puutteesta huolimatta tutkittu reseptori on aktiivinen, joten se saattaa toimia toisen vastaavan reseptorin avustuksella.

4 «4» VEGFR-3 lupaava kohdemolekyyli syöpälääkkeiden kehitykselle Krista Heinolainen Ohjaajat: LT Tuomas Tammela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo BIOKEMIA VEGFR-3 (verisuonikasvutekijä-reseptori-3) on muita aineita vastaanottava proteiinimolekyyli, joka ilmenee spesifisesti ainoastaan syöpäkasvaimen verisuonten seinämän soluissa eli endoteelisoluissa. VEGFR-3 sekä verisuonten liitosproteiini VE-kadheriini voivat sitoutua itsenäisesti toiseen molekyyliin, ilman verisuonen kasvutekijöitä. Nämä löydökset auttavat ymmärtämään verisuonten uudismuodostuksen eli angiogeneesin mekanismeja. Verisuonten uudismuodostus on välttämätöntä syöpäkasvaimen kehittymiselle, sillä kasvain saa tarvittavat ravinteet verisuonien kautta. Angiogeneesin estäminen onkin keino estää syövän kasvua. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää VEGFR-3:n huonosti tunnettuja signaaleja verisuonissa. Kokeissa käytettiin ihmisen endoteelisoluja, joiden VEGFR-3 signaali oli estetty. Angiogeneesiä tutkittiin myös hiiren verkkokalvossa ja kasvainmallissa. Alustavien tulosten perusteella VEGFR-3 on lupaava kohdemolekyyli angiogeneesiä estävien lääkeaineiden kehitykselle.

5 «5» Uusi tapa tutkia viruksen sitoutumista soluun Johannes Merilahti Ohjaajat: FT Pekka Rappu, FM Johanna Jokinen ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Erikoistyössäni olen kehittänyt uutta tapaa tutkia viruksen sitoutumista soluun. Erityisillä linkkimolekyyleilla pystytään sitomaan solun sisällä olevat virusten sitoutumiseen vaikuttavat proteiinit toisiinsa. Pieniin magneettipartikkeleihin kiinnitettyjen virusten avulla pystytään eristämään toisiinsa sidotut proteiinit magneetilla soluista ja lopuksi tunnistamaan ne massaspektrometrilla. Tällä menetelmällä pystytään tarkasti tunnistamaan virusten soluun sitoutumiseen vaikuttavat proteiinit. Työssäni selvitin, mitkä solun sisällä olevat proteiinit vaikuttavat siihen, kun echovirus 1 sitoutuu α2β1 integriineihin. Alustavista analyysituloksista löydettiin muutamia uusia ehdokkaita vaikuttaviksi proteiineiksi. Integriinit ovat solujen pinnalla olevia proteiineja, jotka välittävät viestejä sisään ja ulos solusta. Integriinien avulla solu myös tarttuu ympäristöönsä. Echovirus 1 aiheuttaa ihmisisssä sairauksia, kuten aivokalvontulehdus, sydäntulehdus, ihottuma sekä lieviä hengitys ja ruuansulatuselimistön sairauksia. Echovirus 1 sitoutuu integriineistä α2β1 integriineihin päästäkseen solun sisälle.

6 «6» Kindliini ja taliini vaikuttavat echovirus 1:den ja α 2 β 1 -integriinin vuorovaikutukseen Pirjo Tissari Ohjaajat: FM Johanna Jokinen, FM Maria Salmela ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Kindliini ja taliini ovat integriinejä aktivoivia proteiineja, jotka tutkimusteni perusteella vähentävät echovirus 1:den tarttumista soluihin. Nämä tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan echovirus 1 tarttuu inaktiiviseen α 2 β 1 - integriiniin. Echovirus 1 tunkeutuu soluun eri tavalla kuin mikään muu virus, joten työn tarkoituksena oli selvittää osallistuvatko kindliini ja taliini echovirus 1:den pääsyyn solun sisään. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä proteiineja, jotka välittävät viestejä soluun ja solusta ulos. Integriinit aktivoituvat kun niiden solunsisäiseen osaan kiinnittyy niitä aktivoivia proteiineja, kuten kindliini ja taliini, jonka jälkeen integriini tarttuu solun ulkopuolisella osallaan kohteisiinsa, joita sanotaan ligandeiksi. α 2 β 1 -integriinin tärkein ligandi on kollageeni, joka sitoutuu integriineihin niiden ollessa aktiivisessa muodossa, mutta echovirus 1 tarttuu α 2 β 1 -integriiniin niiden ollessa taipuneessa eli inaktiivisessa muodossa. Echovirus 1 aiheuttaa aivokalvontulehdusta, sydäntulehdusta, ihottumaa, sekä lieviä hengitys- ja ruuansulatuselimistön sairauksia. Proteiinien vaikutusta tutkittiin hiljentämällä geenien toiminta ihmisen luusyöpä- ja ihosoluissa ja näytteet infektoitiin echovirus 1:dellä. Kindliinin määrää myös lisättiin soluissa ja tutkittiin miten se vaikuttaa viruksen tarttumiseen soluun. Näytteitä tutkittiin pääasiassa konfokaalimikroskopialla, mutta geenien hiljentyminen todettiin myös määrittämällä proteiinien määrät soluissa.

7 «7» Akt kinaasit vaikuttavat integriinien aktiivisuuden säätelyyn Reetta Virtakoivu Ohjaaja: Prof. Johanna Ivaska BIOKEMIA Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Työssä tutkittiin sen leviämiseen vaikuttavia signalointireittejä. Saatujen tulosten mukaan Akt1 ja Akt2 kinaasien toiminnan estäminen eturauhassyöpäsoluissa lisää solun pinnan tarttumisreseptoreiden eli integriinien aktiivisuutta. Akt kinaasit ovat solunselvitymismolekyylejä, jotka estävät ohjelmoitua solukuolemaa ja edistävät solujen kasvua. Integriinit puolestaan kiinnittävät soluja ympäristöönsä ja niiden aktivoituessa solujen liikkuminen lisääntyy. Tämän vuoksi integriinien aktiivisuuden lisääntyminen syöpäsolun pinnalla mahdollisesti edistää syövän leviämistä. Akt1 ja 2 kinaasien aktivaation estyminen voi siis olla yksi syövän leviämistä aiheuttava mekanismi. Työssä suoritettiin myös 3280 molekyylin tehoseulonta, jonka avulla yritettiin löytää uusia potentiaalisia lääkeainemolekyylejä, jotka estäisivät Akt3 kinaasin toimintaa. Akt3 kinaasin kasvaneen aktiivisuuden tiedetään aiheuttavan huonoa selviytymisennustetta useissa syövissä. Tehoseulonnassa löydettiinkin muutama Akt kinaasien toimintaa estävä molekyyli, mutta yksikään niistä ei ollut spesifinen ainoastaan Akt3 isomuodolle. Niiden ja Akt kinaasien tarkempien vuorovaikutusten selvittäminen vaati kuitenkin vielä lisää tutkimista.

8 «8» Proteiinivuorovaikutukset kertovat syövän ja kiveksen yhteisen proteiinin biologisesta toiminnasta Janica Mäkelä Ohjaajat: FM Camilla Nylund ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA CT16 on proteiini, joka kuuluu syöpä/kives-antigeeneihin (CT-antigeenit), ja sen on nimensä mukaisesti havaittu ilmentyvän vain kiveksissä ja tietyissä syövissä. Sen biologista merkitystä ei tunneta, mutta nyt on löydetty joitakin proteiinikandidaatteja, joiden kanssa CT16 saattaa olla vuorovaikutuksessa. Tutkimusten edetessä pidemmälle näiden vuorovaikutuskumppanien perusteella voidaan saada tietoa CT16:n tehtävistä niin kiveksissä kuin syövässäkin. Syöpä/kives-antigeenit ovat mielenkiintoisia kahdestakin syystä. Ensinnäkin niiden ilmentyminen on rajoittunut vain sukusolulinjan soluihin ja syöpään. Tämän perusteella on kehitelty teoria, jonka mukaan CT-antigeenit vaikuttaisivat solujen muuttumiseen pahanlaatuisiksi. CT-antigeenien toiminnan tunteminen saattaa siis auttaa ymmärtämään syövän kehitystä. Tämän lisäksi ne ovat ominaisuuksiltaan potentiaalisia syöpärokotteita, joina niistä joitakin on melko paljon tutkittu. Kaikesta huolimatta niiden biologisesta toiminnasta sekä syövässä että sukusolulinjassa on vielä hyvin vähän tietoa. CT16:n kanssa vuorovaikuttavia proteiineja etsittiin hiivakaksoishybridimenetelmällä ihmisen proteiinien joukosta (ihmisen cdnakirjaston koodaamat proteiinit). Vuorovaikutukset ovat tähän asti siis havaittu vain hiivassa, joten seuraavaksi on tarkoitus varmistaa, tapahtuvatko havaitut vuorovaikutukset myös solun ulkopuolella ja ihmissoluissa.

9 «9» Syanobakteerien mutageneesi kohti tehokasta biovedyn tuottoa Linda Vuorijoki Ohjaaja: FT Patrik R. Jones BIOKEMIA Vetykaasu (H 2 ) on yksi lupaavimmista tulevaisuuden energianmuodoista, jonka etuja ovat päästöttömyys ja periaatteessa rajaton saatavuus vedestä. Syanobakteerien vedyntuotto perustuu auringonvalon muuttamiseen kemialliseksi energiaksi yhteyttämisen (fotosynteesin) valoreaktiossa, jossa vedestä irronneita elektroneja ohjautuu ferredoksiinientsyymin kautta suoraan vetyä tuottavalle hydrogenaasientsyymille. Hydrogenaasien aktiivisessa keskuksessa olevat rautasulfidit ovat kuitenkin hyvin herkkiä fotosynteesin veden hajotuksessa jatkuvasti syntyvälle hapelle, joten syanobakteerien luontainen vedyntuotto jää tavallisesti pieneksi. Biovetytutkimuksen suurin haaste onkin ratkaista vetyä tuottavien entsyymien happiherkkyys. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää rautasulfidien muodostumiseen ja korjaamiseen liittyviä ilmiöitä mutageneesin ja sitä seuraavien entsymaattisten määritysten avulla Synechocystis sp PCC 6803 ja Synechococcus sp PCC syanobakteereissa. Rautasulfidien muodostamisesta vastuussa olevien geenien ilmenemistä negatiivisesti säätelevän sufr-proteiinin geeni saatiin inaktivoitua. Kokeiden suorittaminen tällä mutaatiokannalla on vielä kesken, mutta oletettavasti mutaatio parantaa syanobakteerien kykyä korjata proteiineihin (mm. hydrogenaasiin) kiinnittyneitä rautasulfideja ja siten tehostaa vedyntuottoa. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella on jo nähtävissä mutaation luonnollista kantaa parempi selviytyminen erityisesti voimakkaan valon aiheuttamassa tavallista suuremmassa happialtistuksessa. Maailman energiantarpeen kasvu ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos pakottavat ihmiskunnan siirtymään pikaisesti puhtaampiin energialähteisiin. Auringon energiaa voidaan teoriassa muuttaa vedyksi jopa kymmenen prosentin hyötysuhteella, mutta kuitenkin vähintään 7 %:n tehokkuutta pidetään edellytyksenä biovedyn kaupallistamiseksi. Tällöin vain pari prosenttia maapallon pinta-alasta riittäisi tuottamaan ihmiskunnan tarvitseman energian. Vedyntuotannon kasvattamiseksi vaadittavalle tasolle on luontaisestikin tehokkaita vedyntuottajakantoja ja niiden metaboliaa edelleen muokattava mm. edellä mainituin bioteknologisin keinoin.

10 «10» Uusi yksinkertaisempi määritys hepatiitti B - ja hepatiitti C - virusinfektioiden havaitsemiseksi Liisa Valtonen Ohjaajat: LuK Teppo Salminen, FM Tiina Myyryläinen, prof. Tero Soukka ja prof. Kim Pettersson MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Erikoistyössä kehitettiin immunomääritys, jolla hepatiitti B - (HBV) ja hepatiitti C -virusinfektiot (HCV) voidaan havaita samanaikaisesti yhdestä seeruminäytteestä. Menetelmä perustuu HCV-vasta-aineiden ja hepatiitti B - viruksen pintaproteiinin (HBsAg) havaitsemiseen seeruminäytteestä kahdella eri aallonpituudella fluoresoivalla alkuaineionilla terbiumilla ja europiumilla. Perinteisillä menetelmillä molempien virusinfektioden havaitsemiseksi joudutaan tekemään kaksi erillistä määritystä, mikä on työlästä, kallista ja vaatii enemmän näytemateriaalia kuin yksi määritys. HBV- ja HCV-infektiot ovat maailman laajuinen ongelma, joka aiheuttaa vuosittain lähes miljoonan ihmisen kuoleman. Virukset aiheuttavat maksatulehduksen, joka voi kroonisena johtaa maksakirroosiin ja -syöpään. Koska molemmat virukset tarttuvat veriteitse, on infektioiden havaitseminen tärkeää esimerkiksi luovutettua verta seulottaessa. Tällä hetkellä herkin menetelmä HBV- ja HCV-infektion havaitsemiseksi on nukleiinihappomääritys. Nukleiinihappomäärityksiin verrattuna immunomääritykset ovat kuitenkin edullisempia ja yksinkertaisempia ja siksi parempi vaihtoehto muun muassa kehittyviin maihin, joissa infektioiden esiintyvyys on yleisempää ja hintavien menetelmien käyttö on rajallista.

11 «11» Nopeutta, herkkyyttä ja kustannustehokkuutta potilasläheisiin laboratoriokokeisiin Aarne Lemponen Ohjaaja: FM (Väit.) Lasse Välimaa MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Keskitettyihin laboratoriotutkimuksiin verrattuna potilaan tai näytteenottopaikan läheisyydessä tehtävä vieritestaus on useimmiten halvempaa, helpompaa ja huomattavasti nopeampaa. Vieritestaukseen hyvin soveltuvia kasetti- ja lastu-tyyppisiä testisysteemejä on nykyisin aktiivisessa tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Tällaisilla kaseteilla on usein reaktiossa tarvittavat liuokset ja biokemialliset reaktiiviset aineet valmiiksi varastoituna, jolloin testaustilanteessa tarvitsee vain lisätä näyte (veri, sylki tms.) kasettiin. Työssä hyödynnettiin usean eri biokemiallisen merkkiaineen (analyytin) kanssa toimivaa vieritestaukseen sopivaa määrityskasettia jolla kehitettiin määritys kilpirauhasta stimuloivalle hormonille (tyreotropiini, TSH). Näytteenä toimii pieni määrä verta. TSH-määrityksen optimointi tuotti teknistä perustietoa heterogeenisen immunomäärityksen toimivuudesta kasettiympäristössä, mikä helpottaa muiden samalla periaatteella toimivien määritysten käyttöönottoa. Määritysjärjestelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää kilpirauhasen vajaa -tai liikatoiminnan havaitsemiseksi tai esimerkiksi sydäninfarktin varhaiseen toteamiseen nopeasti ja kustannus-tehokkaasti. Määrityskasetille optimoitiin europium-ioneja sisältäviä 107 ja 92 nm:n polystyreeni-nanopartikkeleita sekä kahta eri vasta-ainetta hyödyntävä immunomääritys. Käytetyt vasta-aineet tunnistavat kilpirauhasta stimuloivan hormonin. Työssä tarkasteltiin immunomäärityksen optimaaliselle toiminnalle olennaisia oloja, kuten lämpötilaa määrityksen eri pisteissä, reaktiotilavuuksia ja aikoja, liuosten koostumuksia ja pitoisuuksia, leima-ainemääriä, säilytysolosuhteita sekä mikrofluidiikan vaikutuksia ja toimintaa tietokoneohjatulla ruiskumekaanisella järjestelmällä. Määrityskasetin reaktioalueen pesutekniikat, pesuaineen vahvuus sekä koostumus olivat myös tarkasteltavina. Nanopartikkelileimat toimivat herkkinä reporttereina sillä altistettaessa partikkelit ultraviolettisäteilylle ne fluoresoivat kirkkaasti. Pienitilavuisilla reaktiokanavilla nesteiden ominaisuuksilla oli suuri vaikutus määrityksen toimivuuteen (nesteliikkeet ja kuplanmuodostus) ja reaktiokammion pesun onnistumiseen. Työssä osoitettiin että 15 minuutin vieritestausmääritys kilpirauhasta stimuloivalle hormonille toimii uudella määritysalustalla teknisesti hyvin ja oikealla tavalla.

12 «12» Eri levypinnoitusmenetelmillä kohti sitovampia määrityksiä Veikko Wahlroos Ohjaajat: FT Leena Kokko, FT Katri Kuningas MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Työssäni keskityttiin diagnostisissa määrityksissä käytetyn kuoppalevyn pinnoittamiseen käyttämällä tunnettuja menetelmiä ja kehittämällä uusi menetelmä. Uudesta menetelmästä seuranneet parantuneet sitomisominaisuudet tuovat uusia mahdollisuuksia määrityksille, jotka vaativat suurta sitomiskapasiteettia ja pientä proteiinin irtoamista. Eri menetelmin pinnoitettuja levyjä vertailtiin sitomiskapasiteetin sekä proteiinin irtoamisen suhteen. Nämä kaksi ominaisuutta olivat parempia levyllä, jossa oli käytetty uutta pinnoitusmenetelmää. Levyjä kokeiltiin myös diagnostisessa määrityksessä, jossa kiinnitettiin huomiota taustasignaaliin ja herkkyyteen. Tässä määrityksessä levyistä saadut tulokset olivat lähes identtiset. Kuoppalevyjen laadulla on suuri merkitys diagnostisissa määrityksissä. Parantamalla kuoppalevyjen sitomisominaisuuksia voidaan diagnostisista määrityksistä saada yhä stabiilimpia, luotettavampia ja toistettavampia.

13 «13» Uusi määritys myrkyllisten sinilevien havaitsemiseksi Nina Elonen Ohjaajat: LuK Henna Hautala, FM Markus Vehniäinen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Myrkyllisten sinilevien eli syanobakteerien havaitsemiseksi kehitettiin uusi määritys. Määrityksen avulla onnistuttiin havaitsemaan maksalle haitallisten myrkkyjen, mikrokystiinien, aktiivinen tuotto. Määritys perustuu mikrokystiinien biosynteesiin osallistuvan geenin lähetti-rna:n havaitsemiseen. Syanobakteerit ovat yleisiä erilaisissa vesistöissä. Osa syanobakteereista tuottaa monenlaisia myrkkyjä, joista maksaa vaurioittavat mikrokystiinit ovat Suomen vesissä yleisimpiä. Kehitetty menetelmä mahdollistaa aktiivisesti mikrokystiinejä tuottavien syanobakteerien havaitsemisen vesinäytteistä. Määrityksen toimivuus testattiin Microcystis aeruginosa -syanobakteerista eristetyllä kokonais-rna:lla. Määrityksellä pitäisi olla mahdollista havaita samanaikaisesti Suomen vesistöissä yleisten Anabaena-, Microcystis- ja Planktothrix-suvun syanobakteerien mikrokystiinien tuotto.

14 «14» Uusi diagnostinen testi adenoviruskantojen erottelemiseksi Maija Karp Ohjaajat: FM Minna Ylihärsilä ja prof. Tero Soukka MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Uudella testillä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa erotella eri adenoviruskannat toisistaan virusten geenien perusteella. Tällä hetkellä testillä pystytään erottelemaan kymmenen adenoviruskannan kaltaiset keinotekoiset geenisekvenssit. Testissä hyödynnetään merkkiaineena sellaisia nanopartikkeleita, jotka tuottavat valoa, kun niihin kohdistetaan laserilla infrapunavaloa. Tuotetun valon voimakkuus pystytään mittaamaan uudella kuvantavalla laitteella. Testi toimii mallina niin sanotusta monianalyyttimäärityksestä, jossa voidaan samalla kertaa yhdestä näytteestä havaita esimerkiksi useampi taudinaiheuttaja. Uusi kuvantava mittalaite soveltuu hyvin tällaisiin määrityksiin ja lisäksi sen etuina ovat nopeus sekä laitteiston yksinkertaisuus. Adenovirukset luokitellaan 52:een eri tyyppiin valkuaisainekuoressa olevien erojen perusteella ja edelleen kuuteen eri lajiin. Ne voivat aiheuttaa infektioita useissa elimissä kuten keuhkoissa, hengitysteissä ja silmissä. Adenovirusinfektioiden esiintyvyys on suurta, mutta adenovirusinfektio on hankala erottaa muiden virusten tai bakteerien aiheuttamista hengitystieinfektioista.

15 «15» Klamydia esiin virtsanäytteistä aiempaa nopeammin ja luotettavammin Antti-Heikki Tapio Ohjaajat: FM Ari Lehmusvuori ja FM Ulla Karhunen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Klamydia on maailman yleisin sukupuolitauti. Taudin aiheuttaja Chlamydia trachomatis -bakteeri tarttuu suojaamattomissa seksikontakteissa. Taudin itämisaika on 1 3 viikkoa ja se on suurimmassa osassa tartuntoja oireeton. Oireettomanakin se voi silti aiheuttaa naisille klamydiatulehduksen ja munatorvien arpeutumisen kautta lapsettomuutta. Miehillä klamydia voi levitä kiveksiin ja aiheuttaa hedelmättömyyttä. Oireettomuutensa takia tauti leviää helposti. Erikoistyössä kehitettiin klamydiavirtsanäytteille yksinkertaisia esikäsittelymenetelmiä, jotta itse määrityksessä käytettävä näytemateriaali saataisiin valmistettua virtsasta nopeasti. Näytemateriaalina käytettiin virtsasta eroteltua kiintoainesta, joka sisältää klamydiasoluja. Aiemmissa menetelmissä näytteiden esikäsittely on usein paljon aikaa vievää ja monivaiheista. Analyysimenetelmä perustui klamydiabakteerin perimäaineksen eli DNA:n monistamiseen. Jos näytteessä oli klamydiaa, sen DNA monistui entsyymireaktiossa ja monistunut DNA voitiin havaita siihen sitoutuvien valoa tuottavien DNA-koetinmolekyylien avulla. Koetinmolekyyleissä käytettävä uusi teknologia mahdollistaa aiempaa herkemmän ja nopeamman määrityksen.

16 «16» Tyrnille ominaisten sokerijohdannaisten vaikutus tyrnimehun makuun Sari Puputti Ohjaajat: FM Oskar Laaksonen, FT Mari Sandell, FT Baoru Yang ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Työssä oli tarkoituksena selvittää, onko kahdella tyrnimarjan sokerijohdannaisella, etyyli-β-d-glukosidilla ja L-kvebrakitolilla, vaikutusta tyrnimehun makuun. Koska etyyli-β-d-glukosidia ei ole kaupallisesti saatavilla, kehitettiin menetelmä yhdisteen eristämiseen tyrnimehusta. Elintarvikekelpoisen etyyli-β-d-glukosidin eristäminen onnistui kromatografisesti, mutta menetelmän hitauden takia työ on kesken ja sokeriyhdisteitä ei ole vielä päästy analysoimaan aistinvaraisesti. Yhdisteistä tutkitaan aistinvaraisesti ainakin niiden makeutta, happamuutta, karvautta ja astringoivuutta. Tyrnimarjojen maku ja kemiallinen koostumus vaihtelee paljon eri alalajien marjojen välillä. Esimerkiksi monet kiinalaiset alalajit tuottavat makeita ja suomalaiset alalajit happamia ja karvaita marjoja. Myös tutkimiemme yhdisteiden määrät poikkeavat toisistaan kiinalaisissa ja suomalaisissa tyrnimarjoissa, joten yhdisteillä voi olla vaikutusta marjojen makuun. Etyyli-β-D-glukosidin ja L-kvebrakitolin aistinvaraisen laadun arvioinnit auttavat ymmärtämään paremmin, mistä tyrnin omaperäinen maku johtuu. Lisäksi jos käy ilmi, että yhdisteillä on vaikutusta tyrnimehun makuun, tietoa voidaan käyttää hyväksi valittaessa marjaa esim. jalostukseen tai elintarvikekäyttöön.

17 «17» Intian karviaismarjassa on monimutkainen fenoliyhdistekoostumus Maaria Kortesniemi Ohjaajat: FM Pengzhan Liu, FT Baoru Yang ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Intian karviaismarja (Phyllanthus emblica L.) sisältää runsaasti erilaisia fenoliyhdisteitä, joilla saattaa olla erityisiä terveysvaikutuksia. Erikoistyössä havaittiin fenoliyhdisteiden olevan pääasiassa galaktaarihapon ja gallushapon johdannaisia, sekä kyseiselle marjalle tyypillisiä yksinkertaisia ellagitanniineja. Fenoliyhdisteet määritettiin nestekromatografia- ja massaspektrometriamenetelmien avulla. Intian karviaismarja on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva marja, jota on hyödynnetty mm. Intiassa ja Kiinassa niin elintarvikkeena kuin luonnonlääkkeenäkin sen terveyttä edistävien ominaisuuksien takia. Erityisesti sen ylipainolle ja tyypin II diabetekselle ominaisiin terveysriskeihin vaikuttavat bioaktiiviset yhdisteet haluttaisiin selvittää tarkemmin. Intian karviaismarjan fenoliyhdisteiden tutkiminen on haastavaa niiden runsaan määrän ja herkän hajoamisen takia. Yhdisteiden tunnistaminen on osittain vielä kesken, joten on mahdollista, että toistaiseksi tuntemattomien yhdisteiden joukosta löydetään jokin uusi mielenkiintoinen rakenne. Lisäksi työtä jatketaan vertailemalla eri kasvupaikoista kerättyjen marjojen fenoliyhdistekoostumuksia.

18 «18» Marjojen syönnin vaikutukset plasman ja virtsan yhdisteisiin sekä veren rasvapitoisuuteen Anni Lindstedt Ohjaajat: FM Riikka Järvinen, FM Henna-Maria Lehtonen, dos. Jari Sinkkonen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Marjojen syönnillä tiedetään olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Ravinnon lyhytaikaiset, eli niin sanotut aterianjälkeiset vaikutukset, vaikuttavat myös pitkällä aikavälillä ihmisen terveyteen. Esimerkiksi veren korkea rasvapitoisuus ja rasvan häiriintynyt poistuminen verestä aterioinnin jälkeen lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tyrnimarjan lisäys rasvaa sisältävään ateriaan saa aikaan veren rasvapitoisuuden maltillisemman nousun, jonka huippu saavutetaan useita tunteja myöhemmin kuin ilman marjaa nautitun aterian jälkeen. Samankaltainen vaikutus on havaittu myös eräiden proteiinien lisäyksellä rasvapitoisen aterian joukkoon. Tyrnimarja aiheuttaa myös muita muutoksia plasman yhdisteisiin. Eräs marjan sisältämä sokeri, etyyli-beta-d-glukoosi, on havaittavissa plasmassa jo puoli tuntia aterian nauttimisen jälkeen. Lisäksi se voidaan löytää virtsasta kolmen tunnin sisällä ruokailusta. Kyseinen sokeri on tyrnimarjalle tyypillinen, mutta muutoin kasvikunnassa harvinainen. Tämän erikoistyön perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, onko kyseisellä sokerilla vaikutuksia yleiseen sokeriaineenvaihduntaan aterian jälkeen. Puolukan nauttiminen rasvaisen aterian yhteydessä näyttää puolestaan nostavan merkittävästi virtsan hippurihappopitoisuutta. Kyseistä happoa syntyy puolukan polyfenolisista yhdisteistä suoliston bakteerien ja maksan toiminnan seurauksena. Kyseisellä hapolla epäillään olevan osuutta puolukan virtsatieinfektiolta suojaavaan vaikutukseen. Yhdisteiden määrittämiseen plasma- ja virtsanäytteistä käytettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan (NMR) perustuvaa mittausmenetelmää. Tällaisia biologisia näytteitä mitattaessa menetelmä ei edellytä näytteen monimutkaista esikäsittelyä, jonka seurauksena mitattavan näytteen sisältämät yhdisteet saattaisivat hajota tai muuten muuttua. Näin on mahdollista saavuttaa mahdollisimman todenmukainen ja kattava kuva näytteen yhdisteistä.

19 «19» Kemiallisen koostumuksen ja rakenteen vaikutus emulsion säilyvyyteen virvoitusjuomassa Mirka Kaariste Ohjaajat: FT Eila Järvenpää 1, FT Pirjo Rantamäki 1, FT Jukka Kronlöf 2 ja prof. Rainer Huopalahti 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2 Oy Hartwall Ab ELINTARVIKEKEMIA Emulsio on kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos, joka saadaan pysymään tasaisena emulgaattorin avulla. Yleisin elintarvike-emulsio on öljy vedessä -emulsio, kuten esimerkiksi maito ja majoneesi. Emulsion pysyvyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten öljyn ja veden määrä sekä emulgaattorin ja homogenoinnin tehokkuus. Tarkastelemalla emulsion rakennetta mikroskoopilla saadaan tietoa emulsion pysyvyydestä. Pienet, tasakokoiset ja tasaisesti vesiympäristöön jakautuneet öljypisarat ennustavat emulsion hyvää säilyvyyttä. Virvoitusjuomissa käytetään emulsioita tuomaan juomaan aromia, väriä ja sameutta. Virvoitusjuomaemulsiot poikkeavat muista elintarvike-emulsioista siinä, että virvoitusjuomaemulsioita ei kuluteta sellaisenaan, vaan satakertaisesti vedellä laimennettuna virvoitusjuomassa. Laimea ympäristö ja virvoitusjuomien pitkä säilyvyysaika tuovat haasteita emulsion säilyvyydelle. Siksi elintarvikkeen valmistajan onkin tärkeää tuntea emulsion koostumuksen ja rakenteen vaikutus emulsion ja samalla koko tuotteen säilyvyyteen. Työ tehdään yhteistyössä Oy Hartwall Ab:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. Työn tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat emulsion pysyvyyteen virvoitusjuomassa. Tavoitteena on löytää teollisuuden käyttöön soveltuvat nopeat menetelmät osoittamaan erilaisten emulsioiden soveltuvuutta virvoitusjuomiin.

20 «20» Luonnonvärien suojaaminen sumutuskuivauksella Ossi Elonen Ohjaajat: FT Eila Järvenpää 1,2, FT Pirjo Rantamäki 2 ja prof. Rainer Huopalahti 1 1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopisto 2 Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, MTT ELINTARVIKEKEMIA Antosyaanit ja betalaiinit ovat luonnon väriaineita: antosyaanit antavat mm. mustikalle ja puolukalle värin, betalaiinit ovat mm. punajuuren värejä. Kumpaakin väriaineryhmää käytetään elintarviketeollisuudessa elintarvikeväreinä, mutta niiden käytön ongelmana on melko huono säilyvyys. Värien säilyvyyttä voidaan parantaa sumutuskuivaamalla ne jonkin kuorimateriaalin kanssa mikrokapseleiksi. Sumutuskuivatut mikrokapselit ovat hyvin hienojakoista jauhetta. Työssä tutkittiin erilaisten yhdisteiden soveltumista mikrokapselien kuorimateriaaleiksi värien säilyvyyden kannalta. Mikrokapselien kuorimateriaaleina käytettiin erilaisia maltodekstriinejä, arabikumia sekä inuliinia, jotka ovat erilaisia hiilihydraattipolymeereja. Mikrokapselien säilyvyyttä tutkittiin kuusi viikkoa kestäneessä säilytyskokeessa, jossa niitä pidettiin erilaisissa olosuhteissa. Alustavasti vaikuttaisi siltä, että arabikumia sisältävät kuorimateriaalit olisivat hieman parempia kuin nykyisin yleisesti käytetyt maltodekstriinit. Tutkimus on tehty yhteistyössä Turun yliopiston ja MTT:n kanssa.

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Kudosmalli biofilmi-isäntä vuorovaikutuksen tutkimiseen. Laura Ahervo. Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA

Kudosmalli biofilmi-isäntä vuorovaikutuksen tutkimiseen. Laura Ahervo. Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Kudosmalli biofilmi-isäntä vuorovaikutuksen tutkimiseen Laura Ahervo Ohjaajat: FM Annamari Paino ja FT Riikka Ihalin BIOKEMIA Yksi tärkeimmistä aggressiivisen parodontiitin (hampaan kiinnityskudosten tulehdus)

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Teesi, antiteesi, fotosynteesi Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

1. Erään solukalvon valkuaisaineen toiminnassa tapahtuneiden muutosten selvittäminen

1. Erään solukalvon valkuaisaineen toiminnassa tapahtuneiden muutosten selvittäminen 1. Erään solukalvon valkuaisaineen toiminnassa tapahtuneiden muutosten selvittäminen Heidi Luoto Ohjaajat: FM Anssi Malinen ja prof. Reijo Lahti Tutkimuksessa oli tarkoituksena tutkia yhden solukalvon

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Eturauhassyövän kuvantaminen lääkekehityksessä

Eturauhassyövän kuvantaminen lääkekehityksessä Eturauhassyövän kuvantaminen lääkekehityksessä Helena Ahtinen Ohjaajat: FT Saija Savolainen, prof. Anne Roivainen BIOKEMIA Lääkeaineen kudoshakuisuus on keskeisessä osassa uusia lääkeaineita kehiteltäessä.

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riitta Törrönen Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Riisin ja lihan laatu 2011

Riisin ja lihan laatu 2011 Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Vasta-ainemääritys Johdanto Vasta-ainemääritys (engl. immunoassay) perustuu spesifisen vasta-aineen (engl. antibody) sitoutumiseen mitattavaan antigeeniin (engl. antigen). Menetelmän etuja ovat suuri herkkyys

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

1. Immunomääritys vapaalle PAPP-A -proteiinille. 2. Troponiiniautovasta-aineiden karakterisointi ja niistä riippumattoman immunomäärityksen kehitys

1. Immunomääritys vapaalle PAPP-A -proteiinille. 2. Troponiiniautovasta-aineiden karakterisointi ja niistä riippumattoman immunomäärityksen kehitys 1. Immunomääritys vapaalle PAPP-A -proteiinille Isto Leinonen Ohjaajat: FM Saara Wittfooth ja FT Kim Pettersson MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

Alanne Mervi 9000 Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän tulehdusreaktion genetiikka Helsinki

Alanne Mervi 9000 Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän tulehdusreaktion genetiikka Helsinki Vuoden 2007 apurahat Maud Kuistilan Muistosäätiö on jakanut vuoden 2007 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 44 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 317 500 euroa. Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa

Lisätiedot