SUKUPUOLITAUDIT SEKSUAALIKASVATUSTA PERUSKOULUN KAHDEKSASLUOKKALAISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUKUPUOLITAUDIT SEKSUAALIKASVATUSTA PERUSKOULUN KAHDEKSASLUOKKALAISILLE"

Transkriptio

1 SUKUPUOLITAUDIT SEKSUAALIKASVATUSTA PERUSKOULUN KAHDEKSASLUOKKALAISILLE Emilia Hovilehto Terhi Hämäläinen Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusyksikkö Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hovilehto Emilia, Hämäläinen Terhi: Sukupuolitaudit seksuaalikasvatusta peruskoulun kahdeksasluokkalaisille, Helsinki, syksy 2004, 81s. 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitotyö, terveydenhoitaja 160 ov (AMK). Opinnäytetyö oli kouluterveydenhuollon hanke, jonka tarkoituksena oli pitää seksuaalikasvatustunteja sukupuolitaudeista yhden peruskoulun kahdeksasluokkalaisille. Oppituntien tavoitteena oli, että oppilaat saavat tietoa sukupuolitaudeista ja oppivat niistä uutta, oppilaat ymmärtävät riskikäyttäytymisen vaarat ja tietävät, miten välttyvät saamasta sukupuolitaudin. Koko opinnäytetyöprosessin ajan tehtiin yhteistyötä koulun tyttöjen liikunnanopettajan, kotitaloudenopettajan ja terveydenhoitajan kanssa. Pohja aineistona työssä käytettiin aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja muuta peruskirjallisuutta. Näiden pohjalta suunniteltiin oppitunnit. Apuna käytettiin myös terveys- ja seksuaalikasvatukseen liittyvää opetusmateriaalia. Teoriaosuuden valmistuttua tehtiin tuntisuunnitelma, jonka pohjalta pidettiin oppitunnit. Oppitunnit koostuivat teoriaosuudesta ja ryhmätyöstä. Oppilaat ja tuntien arvioitsijat antoivat palautetta palautekyselylomakkeella pidetyistä oppitunneista. Saadun palautteen ja oman arvioinnin pohjalta arvioitiin tuntien onnistuneisuutta. Kokonaisuudessaan oppitunnit onnistuivat hyvin. Oppilaat kuuntelivat tarkkaavaisesti teoriaosuutta ja aktivoituivat keskustelemaan ryhmätehtävässä. Oppitunneille asetetut tavoitteet saavutettiin. Oppilailta ja arvioitsijoilta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja monipuolista, mutta myös kritiikkiä oli annettu. Opinnäytetyötä tehdessä varmistuimme seksuaalikasvatuksen tärkeydestä. Peruskouluissa ei ole riittävästi panostettu terveys- ja seksuaalikasvatukseen. Toivomme, että tulevaisuudessa tähän osa-alueeseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota, sillä seksuaaliterveydellä on suuri merkitys koko ihmisen hyvinvointiin. Asiasanat: kouluterveydenhuolto; seksuaalikasvatus; sukupuolitaudit; tuntisuunnitelma; hanke

3 ABSTRACT Hovilehto, Emilia and Hämäläinen, Terhi: Sexually Transmitted Diseases: Sexual Education to Eight Graders, Helsinki, Fall 2004, Language: Finnish, 81 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Public Health Care. The aim of our project was to keep sexual education lessons about sexually transmitted diseases to year-old eight graders in an elementary school. The goal of the lessons was to provide students information on STD. We wanted to make the students aware of the risks involved in sexually transmitted diseases, so that they would know how to avoid contracting them. During the whole project we collaborated with a physical education teacher, a home economics teacher and a school nurse. The thesis was based on previous studies on STD and other basic literature on our topic. In the thesis we also used educational materials on health- and sexual education. When the theory part was completed we set up a lesson plan. The lesson included some theory and a group assignment. Students, the physical education teacher, the home economics teacher and the school nurse gave us feedback on the lessons we taught. We evaluated the lessons according to the feedback we received and by our own account. The lessons went well. The students seemed to listen intensively to the theory and worked actively during the group work. We felt that we achieved the goals that we set for the lessons. The feedback was generally positive but also some criticism was given. During the project we came to realise that sexual education is very important. Not enough emphasis seems to be devoted to health- and sexual education in elementary schools. We hope that more attention will be paid to this area in the future, because sexual education is an important part of a person s whole well-being. Keywords: sexual education; sexually transmitted diseases; lesson plan; project

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen toimijat, yhteistyöryhmät ja hyödynsaajat Hankkeenaikainen yhteistyö 10 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Yhteisökuvaus Alppiharjusta Kuvaus Aleksis Kiven peruskoulusta Oma kuvauksemme Aleksis Kiven peruskoulusta 13 HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 14 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon historia Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoitteet 15 5 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyskasvatus Terveyskasvatus yläasteella ja Aleksis Kiven peruskoulun kahdeksasluokkalaisilla Terveydenhoitaja terveyskasvattajana Seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet Seksuaaliterveyden edistäminen Seksuaalikasvatus Seksuaalikasvatuksen historiaa Seksuaalikasvatus yläasteella ja Aleksis Kiven peruskoulun kahdeksasluokkalaisilla Terveydenhoitaja seksuaalikasvattajana 29

5 6 MURROSIKÄ Nuoruusiän fyysinen kehitys Nuoren psyykkinen kehitys Nuoren sosiaalinen kehitys 36 7 SUKUPUOLITAUDIT Klamydia Herpes Kondylooma 41 HANKKEEN TOTEUTUS 42 8 TUNTISUUNNITELMA Asiakasanalyysi Tavoitteet Toteutussuunnitelma Alkuvalmistelut Tuntisuunnitelman runko Tunnin aloitus Teoriaosuus Oppilaiden havahduttaminen Ryhmätyö Tunnin lopetus Varasuunnitelma Viikkosuunnitelma Arviointisuunnitelma 48 9 ARVIOINTI Oma arviointi oppitunneista Oppilaiden arvio oppitunneista Mitä pidit oppitunnista? Mikä oli parasta oppitunnissa? Oliko oppitunnissa jotain huonoa? 55

6 9.2.4 Saitko uutta tietoa sukupuolitaudeista? Koitko oppitunnin hyödylliseksi? Arvioitsijoiden arvio oppitunneista ja kehittämisehdotukset Yhteenveto oppituntien onnistumisesta POHDINTA AMMATILLINEN KASVUMME 69 LÄHTEET 71 LIITTEET Liite 1. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 75 Liite 2. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 76 Liite 3. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 77 Liite 4. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 78 Liite 5. Ongelmanratkaisua ryhmässä 79 Liite 6. Palautekysely 80

7 1 JOHDANTO Opiskeluiden alusta lähtien olemme olleet kiinnostuneita kouluterveydenhuollosta. Kun opinnäytetyön tekeminen tuli ajankohtaiseksi, mietimme, mikä olisi mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. Tuolloin saimme lukea lehdistä sukupuolitautien yleistymisestä nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, että sukupuolitaudit eivät ole enää ainoastaan marginaaliryhmien ongelma, vaan ne ovat yleistyneet kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Sukupuolitaudeilla on kauaskantoisia seuraamuksia, jotka voivat aiheuttaa erilaisia sairauksia ja lapsettomuutta. Nämä voivat tulla esille vasta vuosien kuluttua tartunnan saamisesta ja ne voivat olla koko loppuiän vaiva. Terveyskasvatusta ja siihen kuuluvaa seksuaalikasvatusta opetetaan peruskouluissa, erityisesti yläasteella. Tämän lisäksi nuoret saavat tietoa seksuaalisuudesta esimerkiksi kavereilta, tiedotusvälineistä, mainonnasta, elokuvista ja aikuisilta. Nuorten saama tieto ei aina kuitenkaan ole oikeaa, vaan se voi olla vääristynyttä. Tämän vuoksi meille heräsi ajatus, että haluaisimme käydä kertomassa nuorille sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä. Opinnäytetyömme muodoksi valitsimme hankkeen. Osasyynä tähän oli se, että ammattikorkeakouluopiskelun aikana meille on painotettu työelämälähtöisyyttä. Yhteistyökumppaniksi valitsimme Aleksis Kiven peruskoulun, koska olimme kuulleet, että kyseinen koulu voisi olla kiinnostunut yhteistyöstä ja Emilia Hovilehto oli aloittamassa kouluterveydenhuollon harjoittelun samaisessa koulussa opinnäytetyön käynnistämisen aikoihin. Hankkeen toteutimme pitämällä oppitunteja nuorten keskuudessa yleisimmistä sukupuolitaudeista eli klamydiasta, kondyloomasta ja sukupuoliherpeksestä peruskoulun kahdeksasluokkalaisille. Kohderyhmäksi valitsimme kahdeksasluokkalaiset, sillä oppitunnit sukupuolitaudeista sopivat kyseisen koulun kahdeksasluokkalaisten terveyskasvatussuunnitelmaan. Vaikka kahdeksasluokkalaiset ovat hyvin eri vaiheessa murrosiän kehityksessään, niin silti esimerkiksi Korteniemi-Poikela ja Cacciatore (1999) ovat Seksuaalisuuden portaissa suositelleet sukupuolitautien opetusta juuri kahdeksasluokkalaisille. Oppituntiemme myötä toivomme, että oppilailla olisi jo perustietoa sukupuolitaudeista ja niiden vaikutuksista, kun intiimi seksuaalinen kanssakäyminen tulee ajankohtaiseksi. Pitämällä oppitunteja myös omat ammatilliset valmiutemme

8 8 seksuaalikasvattajina kasvavat. Koska seksuaalikasvatus kuuluu olennaisena osana terveydenhoitajan työhön, on aiheesta hyvä osata keskustella luontevasti. Nurmenkin (2000b, ) mukaan monet terveydenhoitajat kokevat itsensä epävarmoiksi ja heidän on vaikea puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tämän vuoksi koemme, että opinnäytetyöstä on myös meille suuresti hyötyä. Opinnäytetyömme on jaettu hankkeen teoreettiseen osaan ja hankkeen toteutukseen. Aluksi käsittelemme hankkeen tavoitteita, yhteistyötä ja kuvaamme toimintaympäristöä, sillä terveydenhoitajan kuuluu tuntea alue, jolla hän työskentelee, ja koska alueella on vaikutusta myös oppilaisiin. Teoriaosuudessa käymme läpi kouluterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä, sillä kohderyhmänämme ovat nuoret koululaiset ja hankkeemme pohjautuu terveyden edistämiseen ja sitä kautta seksuaalikasvatukseen. Ihanamäki (2001, 13) toteaa tutkielmassaan, että yläasteikäisen nuoren kohtaaminen ja tukeminen edellyttävät kouluterveydenhoitajilta murrosiän monimutkaisen kasvu- ja kehitysprosessin tuntemista. Koska pidimme oppitunnit kahdeksasluokkalaisille, koemme tärkeäksi käsitellä opinnäytetyössämme myös murrosikää. Seksuaalikasvatuksemme kohdistui nimenomaan sukupuolitauteihin, ja tämän vuoksi katsomme tärkeäksi käsitellä sukupuolitauteja omassa pääluvussaan. Toteutusosassa kuvaamme tuntisuunnitelman ja arvioinnin. Lopuksi pohdimme koko opinnäytetyö-prosessia ja kuvaamme ammatillista kasvuamme.

9 9 2 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Lyhyen aikavälin tavoitteena oli, että oppilaat saavat tietoa klamydiasta, kondyloomasta ja sukupuoliherpeksestä ja oppivat niistä jotain uutta. Oppilaat tietävät, miten välttyvät saamasta sukupuolitaudin ja ymmärtävät riskikäyttäytymisen vaarat. Toivoimme, että luokkien hallinta onnistuu, oppitunnit ovat oppilaiden mielestä mielenkiintoisia ja oppilailla olisi rohkeutta keskustella aiheesta tunnilla. 2. Pitemmän aikavälin tavoitteena toivomme oppilaiden muistavan tärkeimpiä asioita tunnista ja ymmärtävän riskikäyttäytymisen vaarat ja seuraukset. 3. Tavoitteenamme oli tehdä yhteistyötä Aleksis Kiven Peruskoulun tyttöjen liikunnanopettajan, kotitaloudenopettajan, kouluterveydenhoitajan sekä koulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. 4. Tavoitteenamme oli, että kehittyisimme seksuaalikasvattajina. 2.1 Hankkeen toimijat, yhteistyöryhmät ja hyödynsaajat Päätoimijoina hankkeessa olimme me terveydenhoitajaopiskelijat Emilia Hovilehto ja Terhi Hämäläinen Diakonia-ammattikorkeakoulusta Helsingin yksiköstä. Teimme yhteistyötä Aleksis kiven peruskoulun terveydenhoitajan, tyttöjen liikunnanopettajan, kotitaloudenopettajan sekä koulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. Ohjaavina opettajina työssämme toimivat Raili Suojoki ja Marja Lindholm. Opinnäytetyöstämme hyötyivät meidän lisäksemme koulun kahdeksasluokkalaiset sekä seksuaalikasvatusta opettavat opettajat ja terveydenhoitaja. Koulun opettajat ja terveydenhoitaja näkivät erilaisen lähestymistavan seksuaalikasvatuksen opetukseen ja saivat mahdollisesti uusia ideoita omaan opetukseensa.

10 Hankkeenaikainen yhteistyö Tammikuussa 2004 Terhi Hämäläinen otti yhteyttä Aleksis Kiven peruskoulun rehtoriin kysyäkseen lupaa oppituntien pitämiseen. Rehtori myönsi luvan ja ehdotti, että ottaisimme yhteyttä esimerkiksi tyttöjen liikunnanopettajaan. Kevättalvella 2004 Emilia Hovilehto aloitti harjoittelun Aleksis Kiven peruskoulun kouluterveydenhuollossa. Tuona aikana hän keskusteli aiheesta koulun terveydenhoitajan kanssa ja sopi tapaamisen tyttöjen liikunnanopettajan kanssa. Hovilehto tapasi liikunnanopettajan ja keskusteli aiheesta. Liikunnanopettaja piti suunnitelmasta ja ehdotti kohderyhmäksi kahdeksasluokkalaisia, sillä sukupuolitautien opetus sopi juuri kahdeksasluokkalaisten terveyskasvatussuunnitelmaan. Sovimme, että pidämme oppitunnit viikolla 19 toukokuussa Huhtikuussa 2004 tapasimme vielä erikseen sekä koulun terveydenhoitajan että liikunnanopettajan ja näytimme heille alustavaa tuntisuunnitelmaa sekä allekirjoitimme sopimukset opinnäytetyöyhteistyöstä (Liite 1-4. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä). Suunnitelman mukaan viikolla 19 pidimme viisi oppituntia. Seuraavalla viikolla liikunnanopettaja jakoi oppilaille palautekyselylomakkeet ja lähetti täytetyt lomakkeet Emilia Hovilehdolle. Syksyllä 2004 yhteistyö jatkui Terhi Hämäläisen aloittaessa harjoittelun Aleksis Kiven peruskoulun kouluterveydenhuollossa. Harjoittelun aikana Hämäläinen piti yhteyttä liikunnanopettajaan ja selvitti puuttuvia tietoja opinnäytetyötämme varten.

11 11 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1Yhteisökuvaus Alppiharjusta Alppiharju sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa ja on jaettu Alppilan ja Harjun alueeseen. Aleksis Kiven peruskoulu sijaitsee Harjun alueella. Harjun Kalliosta erottaa Helsinginkatu. Harju oli alun perin tiiviisti rakennettu työväen asuinalue, joka on pääosin rakennettu 1920 ja -30 luvuilla. Nykyään se on Kallion tapaan keskiluokkaistumassa. Harjun alueella on runsaasti pikkukauppoja ja ravintoloita. Siellä myös sijaitsee Kallion urheilupuisto eli Brahen kenttä, joka on koko kantakaupungin tärkeä liikuntapaikka tekojäänsä vuoksi. Alppilan puoli on vihreämpää aluetta kuin Harju, sillä lähes puolet sen pinta-alasta on puistoa. Alppila eroaa Harjusta myös siinä, että siellä on vielä jäljellä alkuperäisiä puutaloja. Alppilassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä turistikohde, Linnanmäen huvipuisto. Alppiharjun alueella asuu runsaasti nuoria aikuisia ja vanhuksia, mutta lasten osuus on vähäinen, sillä asunnot ovat kooltaan pieniä. (Tietokeskus 2003.) Jalkauduimme Harjun alueelle, jossa Aleksis Kiven peruskoulu sijaitsee, ja havainnoimme koulun lähiympäristöä. Rakennukset ovat suuria kivisiä kerrostaloja eikä viheralueita juurikaan ole. Brahen kenttä, joka sijaitsee aivan koulun vieressä, tarjoaa oppilaille hyvät liikuntamahdollisuudet. Alueella, erityisesti Helsinginkadun lähettyvillä, liikkui paljon laitapuolenkulkijoita eivätkä huumeidenkäyttäjätkään olleet alueella vieras näky. Harjun monista baareista saa halpaa olutta, mikä varmasti osaltaan houkuttelee alueelle syrjäytyneitä ihmisiä. Kiinnitimme myös huomiota alueen moniin seksiliikkeisiin. Nämä negatiiviset asiat eivät voi olla vaikuttamatta jollakin tavalla koulun oppilaisiin. Oppilaat voivat koulumatkalla kohdata juopuneita, ja erityisesti ala-asteikäisiä nämä saattavat pelottaa. Yläasteikäiset eivät varmasti voi olla huomaamatta seksikauppoja, joiden anti voi vääristää mielikuvia seksistä ja seksuaalisuudesta. Juopuneita, olutbaareja, narkomaaneja ja seksikauppoja on joka puolella Helsinkiä, mutta tällä alueella niitä on erityisen paljon. Nämä seikat vähentävät alueen ja koulun viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

12 Kuvaus Aleksis Kiven peruskoulusta Aleksis Kiven peruskoulu, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Taucher, valmistui Sanomalehtien mukaan rakennus oli tuolloin Suomen komein koulurakennus luvulle saakka koulu oli koko pohjoismaiden suurin kooltaan ja oppilasmäärältään. Enimmillään oppilasmäärä oli tuolloin 2500 ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Aluksi koulusta käytettiin nimeä Kallion Uusi Kansakoulu. Koska koulu aloitti toimintansa Aleksis Kiven 100-vuotisjuhlan aikoihin, kaupunginvaltuusto muutti nimen Aleksis Kiven kansakouluksi. Koulu vihittiin uudelleen maaliskuun 23. päivänä vuonna Suurpommitus teki koululle pahaa jälkeä kevättalvella Silloin särkyi muun muassa 150 ikkunaa. Vuosikymmenten aikana koulua on peruskorjattu ja saneerattu moneen otteeseen luvulla valmistui rakennukseen lisäsiipi ja 1993 Mäkelän koulu yhdistyi Aleksis Kiven peruskoulun kanssa ja siirtyi sen tiloihin. (Aleksis Kiven peruskoulun internetsivut 2004.) Nykyään Aleksis Kiven peruskoulun toiminta-ajatuksena on: Aleksis Kiven peruskoulu on ala- ja yläasteen käsittävä yhtenäinen koulukokonaisuus, jonka tavoitteena on auttaa oppilasta rakentamaan hyvä perusta omalle elämälleen yhteistyössä kodin kanssa. Aleksis Kiven koulussa toimii luokat 1-9, sekä starttiluokka eli aloitusluokka oppilaille, jotka eivät ole vielä koulukypsiä. Koulussa on kymppiluokka, jolla on mahdollisuus parantaa peruskoulun päästötodistuksen numeroita. Yksi koulun kymppiluokista tekee yhteistyötä Kauneudenhoito-oppilaitoksen kanssa. Yhteistyö on yksi syy, miksi nuoret hakeutuvat juuri Aleksis Kiven peruskoulun kymppiluokalle. Oppilaita on koulussa 499. Koulussa on EMU- ja ESY-erityisluokkia. EMU-luokalla toteutetaan mukautettua opetussuunnitelmaa. Oppilaat ovat luokalla lievästi vammaisia tai kehityksestä jälkeen jääneitä. Yhdellä EMU-luokalla oppilaita on 10. ESY-luokka on sopeutumattomille oppilaille. Oppilasmäärä luokalla on kuusi. Ala-asteella on kolme EMU-luokkaa ja yksi ESY-luokka. Yläasteella on taas kaksi EMU-luokkaa ja yksi ESY-luokka. Yläasteella on kuvataidepainotteinen luokka, jolle haetaan soveltuvuuskokeen perusteella yläasteelle siirryttäessä. Koulu on Helsingin kaupunginteatterin kummikoulu ja koulussa painottuu ilmaisu- ja teatterikasvatus. Kahdeksasluokkalaiset valmistavat joka vuosi teatteri-

13 13 esityksen yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterin kanssa.(aleksis Kiven peruskoulun internetsivut 2004.) Aleksis Kiven peruskoulun ala-asteelle oppilaat tulevat lähinnä koulun lähiympäristöstä. Lähialueiden monet lapset siirtyvät ala-asteelta saman koulun yläasteelle. Aleksis Kiven yläasteelle nuoria hakeutuu myös kuvataidepainotteisen luokan ja kahdeksannella luokalla järjestettävän teatteriesityksen vuoksi. Yläasteella lähialueiden nuorten lisäksi oppilaat ovat kotoisin ympäri Helsinkiä. 3.3 Oma kuvauksemme Aleksis Kiven peruskoulusta Koulurakennus on iso viisikerroksinen valkoinen kivitalo, joka sijaitsee korkealla kalliolla. Piha-alue on täysin asfaltoitu. Etupihalla on koripallokenttä ja katos, jonka alla sijaitsee pingispöytä. Takapiha on enimmäkseen ala-asteen oppilaille suunnattu ja siellä on kiipeilytelineitä sekä katos. Yläasteen oppilaat oleskelevat välitunnilla katoksen alla, koulun seinän vierustalla olevilla penkeillä, koulun ulkorappusilla tai muun muassa Porvoonkadun, Fleminginkadun ja Kaarlenkujan varrella. Tupakoivat oppilaat kokoontuvat välituntisin koulualueen ulkopuolelle. Koulurakennus on sisältäpäin perinteisen vanhan koulun näköinen ja oloinen. Opettajainhuone ja ruokala sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Terveydenhoitajan huone on kolmannessa ja kuraattorin huone neljännessä kerroksessa. Toinen kerros on kokonaan ala-asteen ja starttiluokan käytössä. Koulun käytävät ovat leveitä ja luokkahuoneet myös korkeita. Käytävillä sijaitsee lasivitriineitä, joissa on esillä oppilaiden töitä ja seinillä on piirustuksia.

14 14 HANKKEEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO 4.1 Kouluterveydenhuollon historiaa Koululaisten terveydenhoito askarrutti jo 1700-luvulla keskieurooppalaisia. Käsitys kouluterveydenhoidon tarpeesta vakiintui 1800-luvun lopulla Ranskassa. Kuitenkin varsinainen kouluterveydenhuolto alkoi Belgiassa. Ensimmäinen koululääkärin virka perustettiin Brysselissä. Lääkärin toimenkuvaan kuului koulutilojen tarkastus, tarttuvien tautien ehkäisy ja yleinen hygienia. Kouluterveydenhuolto kehittyi tämän mallin mukaisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomalainen kouluterveydenhuolto kehittyi vuonna 1896 luodun Wiesbadenin koululääkärijärjestelmän pohjalta. Suomessa havaittiin tarvetta kouluterveydenhuollolle, sillä kaikilla oppilailla ei ollut suotuisia olosuhteita kasvun ja kehityksen turvaamiselle. Ongelmat pahenivat koulussa entisestään. (Simoila 1994, 31-32; Terho, Ala-Laurila, Laakso, Krogius & Pietikäinen 2000, 16-21; Varjoranta & Pietilä 1999, ) Ensimmäiset kouluhoitajattaret palkattiin Suomessa lääkäreiden avuksi 1920-luvun alussa Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Samfundet Folkhälsanin toimesta. Kouluhoitajattarien työnkuvaan kuului terveystarkastusten tekeminen, kotikäynnit, kulkutautien ehkäisy ja lääkärin avustaminen. Lääkäreiden tekemät yksilölliset terveystarkastukset alkoivat 1930-luvulla luvulla koululaisten terveystarkastukset olivat puutteellisia sodan vuoksi. Tällöin aloitettiin calmette- ja kurkkumätärokotukset. Vuonna 1944 tuli voimaan laki kunnallisista terveyssisarista, jotka hoitivat myös kansakoulujen lapsia. Kouluterveydenhuolto siirtyi koululautakunnan alaisuudesta terveydenhoitolautakunnan alaisuuteen 1950-luvulla tuli voimaan kansanterveyslaki, jolloin kouluterveydenhuolto tuli osaksi kunnan kansanterveystyötä ja terveyskeskustoimintaa. Laki yhdenmukaisti ja systematisoi kouluterveydenhuollon maassamme. Kouluterveydenhuoltoa toteutettiin kaikkien kuntien peruskouluissa, lukioissa ja yleisissä ammattikouluissa. Kouluterveydenhuolto sisälsi koulun terveydellisten olojen valvontaa, oppilaskohtaista terveydenhuoltoa ja terveyskasvatusta. Tällöin painopiste siirtyi sairauksien

15 15 diagnostiikasta terveydenhuollon suuntaan. Näihin aikoihin kouluterveydenhuollon sisältöön alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota luvulla työ vakiintui ja laajeni. Entistä enemmän kiinnitettiin huomiota kokonaisvaltaiseen oppilaasta huolehtimiseen. (Simoila 1994, 31; Terho ym. 2000, 17-21; Varjoranta & Pietilä 1999, ) 1990-luvulla kouluterveydenhuolto muuttui entistä kokonaisvaltaisemmaksi työksi. Terveydellä ei siis enää ymmärretty vain sairauksien puuttumista, vaan terveyttä tarkasteltiin ihmisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja älyllisen kehityksen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Lapsuus- ja nuoruusiän keskeinen merkitys tiedostettiin. Valistuksen rinnalle tuli elämänhallintaopetus. Ymmärrettiin, että kouluterveydenhuolto ei yksin pysty edistämään oppilaiden terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Tueksi tarvitaan yhteisiä suunnitelmia koulun, sosiaalitoimen, perheen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Nykyisin tiedostetaan nuorison monenlaiset ongelmat ja kouluterveydenhuollon mahdollisuudet koko ikäluokkia käsittämänä kokonaisvaltaisena lasten ja nuorten terveydenhuoltona. Sitä kehitetään jatkuvasti lasten ja nuorten muuttuviin tarpeisiin. (Terho ym. 2000, 20-21; Varjoranta & Pietilä 1999, 15.) 4.2 Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoitteet Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan seurantaa. Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on taata riittävät palvelut kaikille koululaisille. Tavoitteena on edistää koululaisten mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille sekä opettaa koululaisille terveyttä edistävät elämäntavat. Tavoitteena on myös edistää koko kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta. (Terho ym. 2000, 32-34; Terho & Vakkilainen 1993, 1-3; Varjomaa & Pietilä 1999, ) Kouluterveydenhuollon voimana on, että se tavoittaa kaikki peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset. Näin vähennetään mahdollisia eri väestöryhmien terveydellistä eriarvoisuutta. Koska terveydenhuoltopalvelut ovat olleet käytettävissä jo vuosikymmeniä ja käyttöaste on korkea, ei käynti terveydenhoitajalla ole leimaavaa. Kouluterveyspalveluilla on merkitystä myös kansanterveyden kohottajina, sillä se saavuttaa koko ikäluokan. Koska kouluterveydenhuolto tavoittaa kaikki koululaiset, väliinputoajia on

16 16 harvoin. Kouluterveydenhuollossa korostuu erilaisten sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, ja hoito tulee yhteiskunnalle halvemmaksi luvulla kouluterveydenhuoltoon kohdistuneet säästöt aiheuttavat tulevaisuudessa suuria menoeriä, ja niillä on kauaskantoisia seurauksia lasten ja nuorten terveyteen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Tämän päivän kehittämisen painopistealueena kouluterveydenhuollossa on lasten ja nuorten terveydenhuollon ja mielenterveystyön kehittäminen. (Terho ym. 2000, 32-34; Terho & Vakkilainen 1993, 1-3; Varjomaa & Pietilä 1999, )

17 17 5 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämiseen vaikuttavat yhteiskunnissa tapahtuvat kansalliset ja kansainväliset muutokset sekä kehityssuunnat, jotka muuttavat toiminnan sisältöä ja tavoitteita. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, 35.) Terhon ym. (2000, 398) mukaan terveyttä ja hyvinvointia voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Sitä voidaan arvioida muun muassa subjektiivisten ja objektiivisten kokemusten kautta. Väestön hyvinvointiin vaikuttavat elinolosuhteet, kuten asuminen, työ, toimeentulo, perheolot ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvointiin vaikuttavat myös elämäntavat, sairaudet, mielihyvän kokemukset ja koulutus. Edellä mainittuja asioita parantamalla edistetään väestön terveyttä. Terho ym. (2000, 398) kirjoittavat, että lasten ja nuorten terveys on perusta kansanterveydelle. Tämän vuoksi heidän terveytensä edistäminen on erityisen tärkeää kansanterveystyötä ja se on myös kouluterveydenhuollon päätavoite. Koulussa terveyden edistämisen tulisi olla tavoitteellista, suunniteltua ja tietoon perustuvaa. Sen tulee olla jatkuvaa ja kohentaa oppilaiden elämänhallinnan ja jokapäiväisessä elämässä selviämisen taitoja. Terveyden edistämisen periaatteet ja toiminta-ajatus voidaan liittää osaksi koulun yhteisiä kasvatustavoitteita. Niitä voidaan opettaa monista teoreettisista lähtökohdista käsin. Näitä ovat kapeasta viitekehyksestä toteutettavat perinteiset ja modernit kasvatusmallit, laajasta viitekehyksestä etenevät suunnittelijat ja empowerment-mallit. Tänä päivänä korostetaan voimavaralähtöisiä eli empowerment-malleja. Nämä mallit ovat osallistujalähtöisiä. Malleissa kouluympäristö ja sosiaaliset olot ovat tärkeitä terveyskasvatuksen kannalta. (Varjoranta & Pietilä 1999, 7-8.) Terveyden edistämisen tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen lisäämällä yhteisöjen osallistumista päätöksentekoon ja tukemalla yhteisön ja sen jäsenien valmiuksia oman terveytensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Terveyden edistämisessä korostuu toiminnallisuus ja osallistuminen sekä moniammatillinen ja yhteistoiminnallinen toiminta. (Tossavainen, Tupala, Turunen & Larjomaa 2002, 13.) Tossavaisen ym. (2002, 14-15) mukaan yksilökeskeisen terveyden edistämisen tueksi on tullut yhteisöllinen terveyden edistäminen. Siinä huomioidaan yksilön lisäksi ympä-

18 18 ristön ja koko yhteisön terveyden tukeminen, mutta myös terveyspalvelujen kehittäminen ja yhteiskuntapoliittinen osallistuminen. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on dynaamista toimintaa, joka kouluterveydenhuollossa sisältää yhteisön omista lähtökohdista nousevien terveydellisten tarpeiden arvioinnin, suunnittelun, tavoitteiden asettamisen, menetelmien valinnan ja tulosten arvioinnin. Kouluterveydenhuollossa yhteisöllisyys näkyy erityisesti yrityksenä lisätä kodin ja koulun välistä yhteistyötä, mutta myös koulun sisällä oppilaiden, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön välillä. Pyrkimyksenä on myös lisätä eri yhteistyötahojen, kuten sosiaali- ja koulutoimen sekä terveydenhuollon joustavaa yhteistyötä. Koulun ja kouluterveydenhuollon yhteisenä tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Oppilaskohtaisessa terveyden edistämisessä terveydenhoitajan tehtävänä on oppilaan kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, johon liittyy myös nuoren elinympäristön hyvinvoinnin huomioon ottaminen. Yhteisötasolla kouluterveydenhoitajan tehtävänä on muun muassa toimia yhteisöllisenä vaikuttajana osallistumalla kokouksiin, opetussuunnitelmatyöskentelyyn, ympäristön terveydenhoitoon ja koulun tapahtumiin. Osallistumalla edellä mainittuihin toimintoihin terveydenhoitajalla on mahdollisuus olla asiantuntijana oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Terveyden asiantuntijuuden avulla, terveydenhoitaja voi vaikuttaa niin kouluyhteisön kuin kunnan tasolla tehtävään päätöksentekoon. Terveyden edistämiseen kuuluu kouluterveydenhuollon kehittäminen, jossa kouluterveydenhoitajan rooli on toimia tutkijana, mikä tarkoittaa tutkivan ja reflektiivisen työotteen omaksumista. (Tossavainen ym. 2002, ) 5.1 Terveyskasvatus Terho ym. (2000, ) kirjoittavat, että terveyskasvatus on keskeinen osa lasten ja nuorten terveyden edistämistä. Se on ehkäisevän toiminnan perusta ja tärkeä osa kouluterveydenhuollon toimintaa, jonka vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Koska nuorten tavat ja tottumukset eivät ole vielä vakiintuneita ja heidän odotettavissa oleva elinikänsä on pitkä, on erityisen tärkeää kohdentaa ehkäisevä toiminta heihin. Myös Antikaisen (1993, 2) mukaan nuoret ovat erityisryhmä terveyskasvatuksen opetuksessa, sillä heidän tottumuksensa ja tapansa eivät ole vielä vakiintuneet. Kouluterveydenhuol-

19 19 lon tehtävänä on yrittää kasvattaa koululaiset siten, että he osaisivat välttää tiedossa olevat terveydelliset karikot (Terho ym. 2000, 399). Terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkia toimintoja, joilla pyritään parantamaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia yksilön omaan ja ympäristön terveyteen Lisäksi terveyskasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään sairauksia sekä tätä kautta edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Terveyskasvatuksen perimmäisenä tarkoituksena on taata nuorille mahdollisimman terve ja riskitön kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. (Storvik-Sydänmaa 2002, ) Terhon ym. (2000, 401) mukaan terveyskasvatuksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan koululaisten tietoihin, asenteisiin, uskomuksiin, mielikuviin ja käyttäytymiseen terveyttä edistävällä tavalla. Ellei tietoa ole, nuoret voivat perustaa käsityksensä puutteellisiin mielikuviin. Tarkoituksena on, että nuoret ymmärtävät terveyden merkityksen ja sisäistäisivät terveyttä edistävät elämäntavat. Tarkoituksena on myös, että he tietäisivät oman vastuunsa sekä itsensä että ympäristönsä terveydestä ja hyvinvoinnista. Nuorten motivaatiota ja myönteisiä asenteita terveellisiä elämäntapoja kohtaan sekä tietoja ja taitoja niiden toteuttamiseen pyritään kehittämään neuvonnalla. Koululaisille on tarkoituksena opettaa syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä, jotta he oppisivat elämäntapojensa terveysvaikutukset sekä voisivat tehdä päämäärätietoisia ratkaisuja ja valintoja. Terveyskasvatuksessa on tärkeää, että käsiteltävät kokonaisuudet liittyvät oppilaiden omaan kokemusmaailmaan ja heille ajankohtaisiin ja merkityksellisiin asioihin (Terho ym. 2000, 26). Aihepiirien tulee olla sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa ja joista löytyy tietoa. Terveyskasvatuksen tulee olla koulussa suunnitelmallista ja tavoitteellista. Lasten ja nuorten terveyskasvatuksessa on tunnettava tekijät, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa sekä tiedettävä, mihin voidaan vaikuttaa ja miten. Koululaisten terveyteen vaikuttavat muun muassa perhe, nuoruusiän kehitys, elämäntavat, kuten ravitsemus liikunta-, virkistymis- ja lepotuokiot. Nuoruudessa ratkaistaan suhtautuminen myös tupakointiin, päihteisiin ja seksuaalisuuteen. (Terho ym. 2000, ) Terveyskasvatuksen tulisi olla tietoon perustuvaa, pitkäjännitteistä, jatkuvaa ja päämäärähakuista työtä. Koululta ja kouluterveydenhuollolta tämä edellyttää jatkuvaa panostamista ammattiosaamiseen. Terveyskasvatusta kouluterveydenhuollossa ei voida eristää

20 20 muusta koulun toiminnasta. Kaikista kunnista tulisi löytyä koulujen terveyskasvatuksen runkosuunnitelma, joka pitää sisällään eri luokka-asteilla kaikille oppilaille opetettavat keskeiset asiat. Joka syksy koulun ja kouluterveydenhuollon tulisi yhdessä tehdä koulukohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmasta tulisi selvitä, kuka asiat opettaa ja millä tavoin tuloksia seurataan. Kouluterveydenhoitajan ja opettajan yhteistyö koetaan tärkeäksi. Heidän välisen vuorovaikutuksen onnistumista pidetään yhteistyön sujumisen kannalta olennaisena. Kouluterveydenhuollon on varmistuttava siitä, että terveyskasvatussuunnitelmat ovat vuosittain mukana koulun opetussuunnitelmassa ja käsittävät eri ikäryhmille tärkeät sisältöalueet. Terveyskasvatuksessa on huomioitava koululaisen ikä, kehitystaso sekä ajattelun ja käsittelykyvyn taso. Koulun terveyskasvatuksella on kolme laajaa tehtävää: sivistävä, virittävä ja mielenterveyttä tukeva tehtävä. (Antikainen 1993, 21; Nikkari 2000, 2, Terho ym. 2000, 26, ) Terveyskasvatuksen tulee olla iloista ja mukavaa. Perinteisessä opetuksessa on välitetty oppilaille tietoa ja oletettu, että nuoret muuttavat käyttäytymistään tämän kautta. Nykyisin korostetaan yksilön omaa osallistumista vaihtoehtoisten arvojen selvittelyyn. Tiedon jakamisesta on siirrytty vuorovaikutukselliseen suuntaan. Terveyskasvatuksella pyritään parantamaan nuoren päätöksentekoa ja minä kehitystä, vahvistamaan itsetuntoa, surun ja kilpailun sietokykyä, opettamaan ihmissuhdetaitoja, tilanteiden hallintaa ja sosiaalisten paineiden käsittelyä. Nuorten terveyskasvatus ei saa olla moralisoivaa eikä liioiteltua. Terveysneuvonnan tulee olla neuvottelevaa vuorovaikutusta kasvattajan ja kasvatettavien välillä, ei autoritääristä opetusta, jota nuori vastustaa. (Antikainen 1993, 15; Terho ym. 2000, 403.) Terveyskasvatus yläasteella ja Aleksis Kiven peruskoulun kahdeksasluokkalaisilla Terveyskasvatuksen sisältöalueet luokilla ovat seuraavat: ihmisen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys, elämäntavat, elämänhallinta, ihmissuhde- ja seksuaalikasvatus, sairauksien ehkäisy, ensiapu, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, ihminen, ympäristö ja terveys sekä väkivalta ja sen ehkäisy. (Terho ym. 200, ) Kahdeksannella luokalla järjestetään Tapa- ja terveyskasvatus -kurssi. Kurssilla käydään läpi hyviä tapoja, alkoholin käyttöä ja juomakulttuuria, mielenterveyteen liittyviä

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Viidennen luokan Askelma

Viidennen luokan Askelma Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS)

Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS) Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS) Luennon aiheita Seksuaaliterveys, seksi, seksuaalisuus Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot