Fortum Tutor -ohjelman arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fortum Tutor -ohjelman arviointi"

Transkriptio

1

2 Fortum Tutor -ohjelman arviointi Maarit Nieminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Kannen kuvat: Tomi Parkkonen Copyright 2011 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2011

3 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTOROINTI Tutoroinnin käsitteestä Fortum Tutor -ohjelma Tutorin toiminta Fortum Tutor -ohjelmassa ARVIOINNIN TIEDONKERUU JA ANALYSOINTI Tiedonkeruu Valmentajien haastattelu Tutorkysely Kysely seuratoimijoille FORTUM TUTOR -OHJELMAN ARVIOINNIN TULOKSET Tutorien kokemuksia ja näkemyksiä Fortum Tutor -ohjelmasta Tutoreiden taustatiedot Tutorointi Miksi tutoriksi? Tutorointi käytännössä Tutortoiminnan onnistuminen Fortum Tutor -ohjelman tulevaisuus Valmentajien kokemuksia ja näkemyksiä Fortum Tutor -ohjelmasta Valmentajien taustatiedot ja tutoroinnin lähtötilanne Kokemukset tutoroinnista Tutoroinnin vaikutukset Seurojen näkemyksiä Fortum Tutor -ohjelmasta Vastaajien ja seurojen taustatietoja Seuran toiminta Fortum Tutor -ohjelmassa Fortum Tutor -ohjelman tulevaisuus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE A. VALMENTAJIEN HAASTATTELULOMAKE LIITE B. TUTOREIDEN KYSELYLOMAKE LIITE C. SEURAKYSELYLOMAKE LIITE D. FORTUM TUTORIT... 58

4 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 3 TIIVISTELMÄ Tutorilla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka auttaa oppijaa hankkimaan itsenäisessä opiskelussa tarvittavia taitoja ja strategioita. Organisoidussa koulutuksessa tutorointi on asiantuntijoiden suunnitelmallista, määrätietoista ja joustavaa toimintaa, jolla tavoitellaan ohjattavien oppijoiden saavuttavan oppimistavoitteensa entistä itsenäisemmin työskennellen. Fortum Tutor - ohjelmassa tutoroinnilla tarkoitetaan valmentajien innostamista, kouluttamista sekä henkilökohtaista tukea valmentamisessa. Tutoria voidaan pitää valmentajan henkilökohtaisena sparraajana, lempeänä peräänkatsojana. Suomen Palloliitto ja Fortum käynnistivät keväällä 2009 Fortum Tutor -ohjelman. Ohjelman tarkoituksena on auttaa ja tukea alle 12-vuotiaiden jalkapalloilijoiden aloittelevia valmentajia. Fortum Tutor -ohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla on valmentajan ja tutorin välinen, yleensä harjoituksissa tapahtuva, kanssakäyminen. Tutor vierailee joukkueen harjoituksissa ja antaa valmentajalle kehitys- ja parannusehdotuksia, jotta valmentajien taidot paranisivat ja sitä kautta lapsille saataisiin laadukkaampia harjoituksia. Tässä arvioinnissa selvitettiin valmentajien, tutoreiden ja seuratoimijoiden kokemuksia ohjelmasta sekä kuvattiin ohjelman toimintaa ja tarkasteltiin sen tavoitteiden toteutumista. Arviointia varten haastateltiin kymmenen valmentajaa kuudesta seurasta sekä toteutettiin ohjelmassa mukana oleville tutoreille ja seurojen yhteyshenkilöille kysely. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina lomakehaastatteluina ja ne kestivät minuuttia. Yhtä lukuun ottamatta haastattelut toteutettiin puhelimitse. Haastateltaviksi valittiin sekä miehiä että naisia, ohjelmassa toista vuotta mukana olevia ja valmennustaustaltaan hieman erilaisia valmentajia. Haastattelut litteroitiin ja vastaukset teemoiteltiin analysointia varten. Tutoreiden kysely toteutettiin strukturoituna lomakekyselynä, johon vastasi 77 % ohjelmaan osallistuvista tutoreista. Myös kysely seuratoimijoille toteutettiin strukturoituna kyselynä ja siihen vastasi 67 % ohjelmaan osallistuvien seurojen yhteyshenkilöistä. Raportin perusteella sekä valmentajien, tutoreiden että seuratoimijoiden suhtautuminen Fortum Tutor -ohjelman toimintaan oli pääosin positiivinen. Valmentajat kokivat saaneensa hyötyjä niin harjoitustapahtuman kehittämiseen kuin itseluottamusta omaan toimintaan valmentajana. Tärkeimpänä asiana valmentajat pitivät tutoreilta saatua henkistä tukea. Tutoreiden näkemysten mukaan ohjelma toimii jo tällaisenaan hyvin, eikä vaadi suuria muutoksia tulevaisuudessa. Seuratoimijoiden mielestä tutorointia tulisi tulevaisuudessakin suunnata mahdollisimman laajalle valmentajajoukolle. Arvioinnin pohjalta Fortum Tutor -ohjelman kehittämisessä tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa ohjelman tavoitteet tulevaisuudessa, tutorointiin osallistuvien valmentajien ja seurojen sitouttaminen toimintaan sekä tutoroinnin kohdistaminen sitä tarvitseviin ja haluaviin valmenta-

5 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 4 jiin. Yksittäisen valmentajan kannalta tutorointia pitäisi vielä enemmän pystyä räätälöimään valmentajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Avainsanat: tutorointi, valmentajat

6 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 5 1 JOHDANTO Valmentajien osaamisen kehittämiseen on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty suomalaisessa liikuntakulttuurissa runsaasti huomiota. Keskiössä on ollut Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (VOK-hanke). Muitakin toimenpiteitä valmentajien osaamisen kehittämiseksi on tehty. Suomen Palloliitto ja Fortum aloittivat keväällä 2009 valmentajien tukemisen erityisen Fortum Tutor -ohjelman avulla. Ohjelman ideana on tarjota lasten valmentajille henkilökohtainen sparraaja, tutor, jonka avulla valmentaja kehittää omia taitojaan ja saa uusia välineitä valmennustyöhön. Tutorin tehtävänä on nimenomaan olla valmentajien valmentaja. Tutoroinnin käsite on Suomessa esiintynyt useimmiten koulumaailmaan liittyvissä opettaja- ja ohjaajasuhteissa, jolloin tutoroinnilla tarkoitetaan yleensä opiskelijan ohjausta, tukemista ja opastamista. Tutorointi korostaa erityisesti opiskelijan oman aktiivisuuden ja panostuksen merkitystä osana ohjausta. Tutor on yleiskäsite henkilöstä, joka auttaa oppijaa hankkimaan niitä tietoja ja taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Tässä arvioinnissa keskitytään tutoroinnin kohteena olevien valmentajien kokemuksiin tutoroinnista. Tavoitteena on saada selville, millaisia vaikutuksia tutoroinnilla on ollut valmentajien kehittymiseen. Arvioinnissa tarkastellaan tutoroinnin vaikutuksia erityisesti valmentajan näkökulmasta, minkä lisäksi on selvitetty tutoreiden ja seuratoimijoiden näkemyksiä Fortum Tutor - ohjelman toiminnan onnistumisesta. Arvioinnissa keskitytään tutortoiminnan vaikutusten arviointiin, minkä lisäksi arvioidaan tutoroinnin prosesseja. Prosessien arvioinnilla saadaan selville, miten tutortoimintaa toteutetaan ja toimiiko se suunnitellulla tavalla Arviointi perustuu tutoroitavien valmentajien haastatteluihin sekä ohjelmassa mukana olleille tutoreille ja seuroille tehtyyn lomakekyselyyn. Arvioinnin aineistoista saatuja tuloksia analysoidaan seuratoiminnan tutormallin viitekehyksen ja mentorointitutkimuksen sekä Fortum Tutor - hankkeen tavoitteiden kautta. Arviointi on toteutettu elo-huhtikuussa Tämän arvioinnin lisäksi on Palloliiton toimesta toteutettu valmentajien palautekysely syksyllä Arviointiraportin rakenne muodostuu seuraavasti. Luvussa yksi avataan tutoroinnin käsitettä ja perehdytään tarkemmin Fortum Tutor -ohjelman toimintaan. Luvussa kaksi keskitytään arvioinnin etenemiseen ja tiedonkeruumenetelmiin. Kolmannessa luvussa käsitellään tarkasti arvioinnin tuloksia ja luvussa neljä tiivistetään tulokset sekä esitetään johtopäätökset ja kehitysehdotukset.

7 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 6 2 TUTOROINTI 2.1 Tutoroinnin käsitteestä Suomessa tutortoiminnan käsite esiintyy useimmiten koulumaailmaan liittyvissä opettaja- ja ohjaajasuhteissa. Esimerkiksi korkeakouluissa tutortoiminnalla tarkoitetaan yleensä opiskelijan ohjausta, tukemista ja opastamista. Fortum Tutor -ohjelman toiminnan kannalta on tärkeää määritellä mitä käsitteillä tutorointi ja tutor tarkoitetaan. Lisäksi epäselvyyksien välttämiseksi määritellään mitä tarkoitetaan mentor-käsitteellä. Mentorin ja tutorin roolien erot pääpiirteittäin on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mentoroinnin ja tutoroinnin roolierot (Clutterbuck 1998, 12, Leskelän 2005, 28 mukaan). Tiedonsiirron luonne Oppimisen suunta Mentori Viisautta, pääosin implisiittistä (epäsuoraa) Kaksisuuntaisesti Valta-aseman luonne Melko korkea Matala Palautteen luonne Tutori Ymmärrystä, pääosin eksplisiittistä (tarkkarajaista) Pääosin tutorilta oppijalle, mutta joskus jonkin verran kaksisuuntaisesti Vuorovaikutussuhteen voimakkuus Henkilökohtaista (kasvokkain), prosesseja koskevaa, pääosin tutorin antamaa Matala tai melko matala Henkilökohtaista (kasvokkain), oppijan tuottamaa Melko matalasta korkeaan Sana tutor juontuu latinan kielestä ja sitä käytetään sellaisenaan kaikkialla, erityisesti koulumaailmassa. Tutor tarkoittaa sananmukaisesti lempeää peräänkatsojaa. Tutor on yleiskäsite henkilöstä, joka auttaa oppijaa hankkimaan niitä taitoja ja strategioita, joita itsenäisessä opiskelussa tarvitaan. Kun on kyse organisoidusta koulutuksesta, tutorointi on asiantuntijoiden suunnitelmallista, määrätietoista ja joustavaa toimintaa, jolla tavoitellaan ohjattavien oppijoi-

8 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 7 den oppimistavoitteiden saavuttamista entistä itsenäisemmin työskennellen. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Tutoriaalisessa järjestelmässä oppija työskentelee itsenäisesti erilaisen materiaalin avulla ja tekee oppimistehtäviä, joihin tutor antaa palautetta. Tutorin tehtävänä on tukea, neuvoa, ohjata ja seurata edistymistä. Tutorin on osattava olla objektiivinen, kehittävä, kannustava, kriittinen ja dialoginen. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Tähän mennessä Fortum Tutor - ohjelmassa ei ole ollut käytössä valmentajille suunnattuja oppimistehtäviä, mutta niiden käyttämistä on tutoreiden taholta esitetty. Käsitteenä tutorointi korostaa opiskelijan oman aktiivisuuden ja panostuksen merkitystä osana ohjausta. Keskeistä tutoroinnissa on ajatus tukea opiskelijaa oman toimintansa ohjaamisessa, ei ohjata opiskelijan puolesta. Tutorointi tarkoittaa tarkasti määriteltynä ohjausta, joka edistää tutoroitavan oppimista ja oppimisprosessin itsenäistä hallintaa sekä auttaa saavuttamaan tavoitteita ja integroitumaan esimerkiksi opiskeluyhteisöön (Jokinen, 2001; Tenhula & Pudas 1994, 30). Tutorointi voidaan myös kuvata sen tavoitteen, toteuttajan tai kohteen avulla, esimerkkeinä opettajatutorointi, ainetutorointi tai vertaistutorointi. Tutoroinnin yläkäsitteenä on ohjaus. Ohjaukseen kuuluu eri osa-alueita, kuten oppimisen ja opiskelun ohjaus, koulutuksellisen ja ammatillisen suuntautumisen ohjaus sekä psykososiaalinen tuki. Opiskelijan kannalta merkittävin ero tutoroinnin ja ohjauksen välillä on tutorointi käsitteen opiskelijan omaa aktiivisuutta korostava merkitys. (Haapaniemi ym. 2004, 13.) Missä tahansa ympäristössä tutorointi tapahtuukin, tutoroinnin ydintehtävä on oppimisen avustaminen. Yleisemmin tutorointi tarkoittaa ohjaajan yksilölle tai oppijaryhmälle antamaa tukea ja neuvontaa. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Fortum Tutor -ohjelman suunnitteluvaiheessa tahtotilana oli löytää hyvä nimike verraten aloittelevan valmentajan kokeneemmalle opastajalle. Tutorointi haluttiin erottaa riittävästi mentoroinnista, jossa yleensä mennään paljon syvällisempään kahdenkeskiseen ohjaukseen ja tavoitteena on tukea yksilön ammatillista kehittymistä. Palloliitto hyödynsi määrittelyssä lähinnä wikipediaa, jossa Tutori (lat. tutor) tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa nuorempia opiskelijoita. Kouluissa tutori toimii ohjaajana ja tietopankkina varsinkin uusille opiskelijoille tai oppilaille. Useissa kouluissa tutoritoimintaa on kehitetty hyvin pitkälle, ja heidät koulutetaan tehtävään huolellisesti. (Wikipedia 2010.) Mentorointi on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle. Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mestari, mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista mutta kokemattomempaa henkilöä työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktorin, ohjattavan) amma-

9 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 8 tilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentoroitava on kuin kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja tai ystävä.(wikipedia 2010a.) 2.2 Fortum Tutor -ohjelma Suomen Palloliiton nuorisotoiminnassa on painopisteenä alle 12-vuotiaiden lasten toiminnan laadun kehittäminen. Alle 12-vuotiaat jalkapalloilua harrastavat lapset, yhteensä lisenssipelaajaa, on valittu kohderyhmäksi siksi, että he ovat taitojen oppimisen kannalta herkimmässä iässä. (Palloliitto 2010.) Kehittääkseen junioritoimintansa laatua Suomen Palloliitto käynnisti yhteistyössä Fortumin kanssa Fortum Tutor -ohjelman vuoden 2009 alussa ja sen toinen vaihe käynnistyi keväällä Ohjelman tavoitteena on kehittää juniorijalkapalloilun parissa toimivien valmentajien taitoja ja sitä kautta juniorijalkapalloilijoiden (tässä tapauksessa alle 12-vuotiaiden lasten) valmennusta. (Fortum Tutor 2010.) Junioritoiminnan laatu pyritään Fortum Tutor -ohjelman ja muiden toimenpiteiden avulla pitämään sellaisena, että jokaiselle lapselle pystyttäisiin takaamaan innostava harrastus ja osaava valmentaja. (Palloliitto 2010.) Fortum Tutor -ohjelma keskittyy alle 12-vuotiaiden lasten valmentajiin, koska tässä ikäryhmässä valmentajana toimii usein jonkun pelaajan isä tai äiti, jolla ei ole välttämättä halua tai mahdollisuutta osallistua valmentajakoulutukseen. Alle 12-vuotiaat ovat kuitenkin taitojen oppimisen kannalta parhaassa iässä, joten he tarvitsisivat myös osaavaa valmennusta (Palloliitto 2010.) Ohjelman avulla lasten valmentaja saa henkilökohtaisen sparraajan, tutorin, joka auttaa harjoitusten aikana valmentajaa kehittämään omia taitojaan ja antaa hänelle välineitä valmennustyöhön. Tutor myös organisoi pienimuotoisia koulutuksia seuran kaikille valmentajille. Tutor toimii valmentajien valmentajana. (Fortum Tutor 2010.) Ohjelman tavoitteet: - taata jokaiselle lapselle innostava harrastus ja osaava valmentaja - kehittää 5-11-vuotiaiden lasten harjoitusten laatua ja monipuolisuutta - kehittää juniorijalkapalloilun parissa toimivien valmentajien taitoja kehittää juniorijalkapalloilijoiden taitoja - tukea lasten vanhempia ja isovanhempia lapsen harrastuksen tukijoina - tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä myös harrastustoiminnassa Fortum Tutor -ohjelmaan voivat hakea vuosittain mukaan sekä tutoria haluavat seurat että tutoriksi haluavat henkilöt. Seurat voivat hakea tutoria myös yhdessä. Tutorin tärkeimpänä vaatimuksena on vahva jalkapallotausta, jonka lisäksi on toivottavaa, että henkilö on suorittanut

10 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 9 Palloliiton nuorten valmennuksen koulutusosioita tai hänellä on liikunta- tai kasvatusalan koulutus. (Palloliitto 2010.) Vuonna 2009 ohjelmaan haki yli 100 seuraa ja 109 tutoria. Tutoreiksi valittiin yhteensä 41 henkilöä (Liite C). Vuonna 2010 ohjelmaan haki yli 150 seuraa ja tutoreiksi valittiin 62 henkilöä (Liite D). Osa tutoreista oli samoja kuin vuonna Käytännössä tutorin toimenkuvaan kuuluvat tehtävät voidaan jakaa neljälle osa-alueelle: 1. Uusien ja kokemattomien 5-8- ja 9-11-vuotiaiden lasten valmentajien tukeminen, harjoitusten seuraaminen ja palautteen antaminen (60 % ajasta) 2. Valmentajapalaverit ja ohjaajakoulutus (15 % ajasta) 3. Vanhempien vartti jokaiselle joukkueelle ja ohjelman esittely sekä pääviestit vanhemmille (5 % ajasta) 4. Muu seurakehitystyö, valmentajien virkistystoiminta, tutorohjelman kehittäminen (20 % ajasta) (Viitanen 2009) Tutorin tärkeimpänä tehtävänä on valmentajien tukeminen. Tutor käy seuraamassa harjoitustilanteita, arvioi sekä valmentajan että joukkueen taitoja ja antaa valmentajalle neuvoja toimintansa parantamiseen. Tavoitteena on, että tutor tapaa kunkin joukkueen valmentajat 3-4 kertaa kauden aikana. (Palloliitto 2010; Fortum Tutor 2010a.) Tutoroinnin tavoitteena on luoda valmentajille tarvittavat työvälineet ja taidot, jotta he jaksaisivat jatkaa valmentamista pitkäjänteisesti. (Fortum Tutor 2010 & Viitanen 2009.) Tutoreiden koulutuksessa otetaan huomioon käytännön harjoitteiden opettamisen lisäksi lasten oppiminen, vuorovaikutustaidot ja valmennussuhde. Koulutuksissa tärkeänä teemana on myös tutoreiden välisten kokemusten jakaminen. (Palloliitto 2010a.) Fortum Tutor -ohjelma on jatkunut toisena toimintavuonna edellisvuoden kaltaisena, pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Tutoroitavien joukkueiden määrä pudotettiin ns. täysipäiväisillä tutoreilla 15 joukkueesta 12 joukkueeseen. Toinen selkeä muutos on ollut tutoroinnin vieminen yhä enemmän myös pelitilanteisiin, mihin liittyy myös pelioppaan luominen. Kolmantena muutoksena on tutorointi isoissa turnauksissa Tutorin toiminta Fortum Tutor -ohjelmassa Tutorin toimenkuvan selventämiseksi haastateltiin yksi tutor. Tutorin osalta toiminta alkoi huhtikuussa 2009 Eerikkilän Urheiluopistolla järjestetyllä koulutuksella. Tutoreille järjestetyt koulutukset koostuivat asiantuntijaosuuksista sekä tutoreiden kokemusten läpikäynnistä, ohjelman kehittämisestä, ryhmätöistä ja yhdessäolosta. Koulutuksissa tutoreille jaettiin tehtävän hoidossa tarvittavaa aineistoa, joka sisälsi koulutusmateriaaleja, valmentajille jaettavaa materiaalia ja seurantalomakkeita. Lisäksi tutorit saivat erilaisia vaatevarusteita. Tutoreiden kautta valmentajille

11 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 10 jaettava materiaali muodostui muun muassa pienpelivihkosesta ja pelioppaasta. Tutorin mielestä koulutukset olivat laadukkaita ja muiden tutoreiden tapaamisen kannalta tärkeitä. Tutorin varsinainen toiminta käynnistyi yhteydenotolla seuraan. Myös Palloliitto on yhteydessä tutoriin ja seuraan. Periaatteessa seurat saavat itse päättää, mitkä joukkueet ovat mukana tutoroinnissa. Palloliiton toimesta toimintaa on kuitenkin pyritty kohdentamaan pieniin lapsiin. Seura tiedottaa valmentajia jonkun verran, mutta tutor on itse yhteydessä valmentajiin ja järjestää aloitustapaamisen, jossa joukkueiden edustajia on paikalla. Joukkueiden maksimimäärä yhtä tutoria kohden oli ensimmäisellä toimintakaudella 15, mutta toiselle kaudelle määrä pudotettiin 12:een, jotta tutorin ajankäyttö helpottuisi. Keskimäärin tapaamisia oli 3-4 kertaa yhtä joukkuetta kohden ympäri vuoden. Yksi tutortoiminnan osa-alueista on muu seurakehitystyö. Se tarkoittaa esimerkiksi, että autetaan seuraa käynnistämään jo olemassa olevia Palloliiton toimintamuotoja kuten kyky- ja taitokouluja, korttelijalkapalloa tms. Seuroissa kaivataan tutorin mielestä apua erityisesti arkirutiineista poikkeaviin asioihin ja uusien toimintojen käynnistämiseen. Seurakehitystyön osuus tutorin toiminnassa riippuu varmasti usein siitä, millainen rooli tutorilla on niissä seuroissa, joissa toimii tutorina. Jos tutor on seurassa esimerkiksi nuorisovastaavana, seurakehitystyötä tulee todennäköisesti tehtyä melko paljon. Suurimpana haasteena haastatellulle tutorille oli ollut ensimmäisen kauden suuri joukkuemäärä ja tapaamisten aikatauluttaminen. Huomionarvoista on se, onko tutor ns. täysipäiväinen vai onko hänellä esim. omaa valmennettavaa joukkuetta ja osallistuuko hän lisäksi oman seuran toimintaan muuten aktiivisesti. Joukkuemääränä joukkuetta toimii varmasti hyvin sellaisella tutorilla, jolla ei ole muita velvollisuuksia. Toinen haaste on ollut se, että osa valmentajista on toivonut tutoria ja ottaa tutorin mielellään harjoituksiin, mutta käytännön harjoitustilanteessa yhteistyö valmentajan ja tutorin välillä ei kuitenkaan toimi. Yleisemmin tämä ilmenee siten, ettei tutorin käynti harjoituksissa annetusta palautteesta huolimatta näy toiminnan muuttumisena. Mielikuva tutoroinnin sujumisesta on positiivinen. Tutoroinnille on selkeästi ollut tarvetta ja pieniäkin asioita eteenpäin viemällä, voidaan valmennuksen laadun odottaa paranevan. Useissa joukkueissa valmentajana toimii jonkun lapsen isä/äiti, jolla ei ole juurikaan lajitaustaa tai ainakaan valmentajataustaa. He kuitenkin ymmärtävät liikunnan tärkeyden ja ovat innostuneita toiminnasta. Onnistuneilla koulutuksilla ja tutoroinnilla voidaan hyödyttää isoa harrastajamäärää. Tutorin mielestä ohjelman taustat, varusteet, materiaalit ja koulutukset ovat olleet laadukkaita. Fortumin osallistuminen on myös innostanut ja antanut uskoa ohjelmaan.

12 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 11 3 ARVIOINNIN TIEDONKERUU JA ANALYSOINTI 3.1 Tiedonkeruu Arvioinnin tehtävänä on hyödyn tai arvon määrittäminen, ja sillä pyritään nimenomaan käytännön hyötyihin (Laukkanen 2004, 69). Vaikuttavuusarvioinnilla pyritään tulosten ja vaikutusten selvittämiseen, jolloin myös ristiriidat ja ongelmat tulevat esiin (Kauppi 2004, 82). Arvioinnin hyötyä tai arvoa on vaikea määritellä, mikäli ei ole määritelty niitä kriteerejä, joilla toiminnan arvo määritellään. Arvioinnin tehtävänä on tuoda esiin eri näkökulmia, mutta sen ei pitäisi jäädä vain tasolle toisaalta ja toisaalta. Hyvä arviointi ottaa rohkeasti kantaa, ja tuo esiin, mikä toiminnassa on ollut onnistunutta ja mikä kenties turhaa. Arvottamisen mahdollistamiseksi tulee arvioijalla olla käsitys kriteereistä, joilla arvokas työ, onnistunut hanke tai tehokas toiminta määritellään. (Kivijärvi 2009, ) Arviointi toteutetaan laadullisin tutkimusmenetelmin. Laadullisessa tutkimuksessa lähtökohta on todellisen elämän kuvaamisessa, jolloin asioilla on lukuisia eri merkityksiä niiden kokijasta riippuen. Valmentajien henkilökohtaiset kokemukset tutoroinnista ja sen vaikutuksista ovat tästä syystä arvioinnissa keskeisellä sijalla. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää myös ymmärtää tutkimuskohdetta, tässä tapauksessa Fortum Tutor -ohjelman vaikutuksia, kokonaisvaltaisesti. Yleisesti voidaan todeta, että laadullisessa tutkimuksessa on tavoitteena löytää ennemmin tosiasioita kuin todentaa olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi ym. 2005, 152.) Arvioinnissa hyödynnetään KIHUn ja Nuoren Suomen yhdessä luomaa tutortoimintamallia (Haarma & Lahti 2010) sekä KIHUssa tehtyä valmentajien mentorointi -projektin vaikutusten arviointia (Aarresola 2008). Tutorin rooli Fortum Tutor -ohjelmassa on laaja. Tärkeimpänä tehtävänä on toimia valmentajan sparraajana. Tämän lisäksi tutor järjestää valmentajille koulutusta sekä tekee yleistä seurakehitystyötä. Tehtäväjako vastaa melko hyvin edellä mainittua tutortoimintamallia. Arviointia varten 1) kerättiin kirjallista materiaalia Fortum Tutor -ohjelman toiminnasta, 2) haastateltiin yksi tutor ja kymmenen valmentajaa, 3) toteutettiin lomakekysely kaikille ohjelmassa vuonna 2010 mukana oleville tutoreille sekä 4) tehtiin internetissä webropol-kysely kaikille vuonna 2010 ohjelmaan valituille seuroille. Valmentajien haastattelut toteutettiin puhelimitse teemahaastattelun ja strukturoidun haastattelun välimuotona. Osa kysymyksistä oli siis hieman tarkempia ja osassa haastateltava sai varsin vapaasti kertoa omia kokemuksiaan. Haastattelurunkoa ei noudatettu orjallisesti, mutta kaikki teemat pyrittiin käymään haastateltavan kanssa lävitse. Tutoreiden kyselyt toteutettiin kahden eri koulutustilaisuuden yhteydessä ja vastaukset syötettiin webropol-ohjelmaan, jonka avulla analyysi suoritettiin.

13 Fortum Tutor -ohjelman arviointi Valmentajien haastattelu Arviointiin valittiin aluksi kymmenen valmentajaa viidestä eri seurasta, joista kustakin mukana oli kaksi valmentajaa. Ohjelmaan osallistuvia valmentajia oli vuonna 2009 noin 1500 ja vuonna 2010 noin 2000, jolloin kymmenen valmentajan haastatteleminen on melko pieni otos eikä aineisto pääse kyllääntymään. Tärkeää on siis huomata, että tässä arvioinnissa kerrotaan yksittäisten valmentajien kokemuksista. Tarkempi arviointi ja yleistävien havaintojen esittäminen vaatisi suurempaa aineistoa ja mahdollisesti haastattelusta poikkeavia tutkimusmetodeja. Haastateltavien valinta eteni niin, että Palloliitolta kysyttiin ehdotuksia arviointiin osallistuvista seuroista, jotka olisivat olleet ohjelmassa mukana jo kaksi vuotta. Ehdotuksen perusteella valittiin maantieteellisesti mahdollisimman kattava otos. Tämän jälkeen otettiin yhteyttä valittujen seurojen tutoriin, jolta pyydettiin ohjelmassa toista vuotta mukana olevien valmentajien yhteystietoja. Valmentajien määrää rajattiin vielä niin, että yhdestä joukkueesta pyydettiin vain yhden valmentajan yhteystiedot. Tutoreilta pyydettiin valmentajista nimen ja yhteystietojen lisäksi myös ikä, valmentajakokemus vuosina sekä tutorointikertojen määrä, jotka vaikuttivat lopulliseen haastateltavien valintaan. Tutoreiden toimittamissa tiedoissa ei ollut yhtään naisvalmentajaa, minkä vuoksi päädyttiin vielä etsimään haastateltaviksi myös kaksi naisvalmentajaa. Kahdesta epäonnistuneesta haastattelusta johtuen tehtiin yksi täydentävä haastattelu. Näin lopullisessa analysoitavassa aineistossa oli haastateltavia valmentajia kaikkiaan kymmenen, yhdeksän miestä ja yksi nainen. Valmentajat olivat kuudesta seurasta. Haastatteluista yhdeksän toteutettiin puhelimitse ja yksi kasvotusten. Haastatteluja varten valmentajat saivat haastattelukysymykset ennen haastattelua sähköpostitse. Suurin osa valmentajista oli tutustunut haastattelukysymyksiin ainakin pintapuolisesti ennen haastattelua. Osa haastateltavista kertoi tutortoiminnasta melko laajasti ja avoimesti, osalle taas haastattelija joutui esittämään enemmän täydentäviä kysymyksiä. Täydentävien kysymysten esittämisessä on omat haasteensa, mistä johtuen kaikki valmentajat eivät lopulta vastanneet täysin samoihin kysymyksiin. Haastattelut etenivät sujuvasti ja olivat kestoltaan 20 ja 40 minuutin välillä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sen jälkeen tekstiksi. Haastateltavat saivat litteroidun tekstin hyväksyttäväksi. Haastateltaville kerrottiin, että haastattelut ovat luottamuksellisia ja arviointiraportin tuloksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan. Haastattelut analysoitiin tiivistämällä vastaukset yhdeksi raportiksi haastattelurungon mukaisesti. Valmentajien vastaukset listattiin aina kunkin kysymyksen perään. Tämä helpotti kokonaiskuvan muodostamista yksittäisen kysymyksen vastauksista. Tulosraporttia teemoiteltiin vielä, jotta saatiin mielenkiinnon kohteena olleet asiat esiin.

14 Fortum Tutor -ohjelman arviointi Tutorkysely Tutoreille suunnattu kysely toteutettiin kahdessa osassa tutoreille järjestettyjen koulutusten yhteydessä. Kaikkien tutoreiden piti osallistua jompaankumpaan koulutukseen ja ne muutamat, jotka eivät päässeet kumpaankaan, saivat kyselyn täytettäväksi sähköpostin välityksellä. Kyselyssä tutoreilta selvitettiin näkemyksiä Fortum Tutor -ohjelman sujumisesta ja tulevaisuuden haasteista sekä mahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin tutorointiprosessiin liittyviä käytännön seikkoja. Tutoreille tehdyn lomakekyselyn vastaukset syötettiin webropol-järjestelmään, josta tulostettujen raporttien avulla aineiston analysointi oli varsin sujuvaa. Tutoreiden kyselystä pyrittiin keräämään valmentajien haastattelujen tueksi hieman numeerista tietoa. Muutamat avoimet kysymykset analysoitiin ryhmittelemällä vastaukset kunkin kysymyksen perään ja poimimalla esiin nousevia teemoja Kysely seuratoimijoille Seuratoimijakysely lähetettiin webropol-järjestelmän kautta vuonna 2010 Fortum Tutor - ohjelmassa mukana olleiden seurojen yhteyshenkilöille. Yhteystiedot saatiin Palloliitosta. Kyselyn avulla selvitettiin seurojen näkemyksiä ohjelman sujumisesta sekä vaikutuksesta seuran valmennustoimintaan. Kysely lähetettiin helmikuussa 2011 alun perin 97 vastaanottajalle, joista kuudelle viesti ei mennyt perille. Kuutta epäonnistunutta lähetystä ei uusittu enää kyselyn toisella kierroksella. Kahden seuran vastaaja ilmoitti, ettei ohjelma ole käynnistynyt seurassa lainkaan. Näin todellinen vastaajamäärä kyselyssä oli 91 vastaajaa. Ensimmäisellä kierroksella vastauksia kyselyyn saatiin ainoastaan 26 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 29 %. Kyselyn toisella kierroksella vastauksia saatiin lisää 21kappaletta ja kolmannella kierroksella 14 kappaletta, jolloin kokonaisvastaajamäärä nousi 61 vastaajaan. Koko kyselyn vastausprosentiksi tuli näin ollen 67 %. Seurakyselyn tuottama aineisto käytiin läpi kysymys kysymykseltä, avoimet kysymykset käsiteltiin omina ryhminään ja numeerista tietoa antaneet kysymykset omana ryhmänään.

15 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 14 4 FORTUM TUTOR -OHJELMAN ARVIOINNIN TULOKSET 4.1Tutorien kokemuksia ja näkemyksiä Fortum Tutor -ohjelmasta Tutoreiden taustatiedot Tutoreille suoritettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 tutoria 57:stä, jolloin vastausprosentiksi tuli 77 %. Vastaajista 42 oli miehiä ja vain kaksi naisia. Tutoreina toimii ainoastaan kaksi naista, joten naisten osalta vastausprosentti on 100. Iältään tutorit olivat vuotiaita ja keski-ikä oli 43 vuotta (kuvio 1). Kuvio 1. Tutoreiden ikäjakauma (n=44). Tutoreiden valinnassa otettiin huomioon muun muassa koulutus, josta tarkasteltiin erityisesti opetus- tai liikunta-alan koulutusta, pelaajakokemusta ja valmentajakoulutuksen tasoa. Tutoreista 21 % oli suorittanut joko ammattikorkeakoulututkinnon tai lukion oppimäärän / ylioppilastutkinnon. Muun korkeakoulututkinnon oli suorittanut lähes 40 % tutoreista (kuvio 2). Vastaajista 59 % oli suorittanut opetus tai liikunta-alan koulutuksen (kuvio 3). Kuvio 2. Tutoreiden korkein koulutustaso (n=44).

16 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 15 Kuvio 3. Opetus- tai liikunta-alan koulutus (n=44). Opetus- tai liikunta-alan koulutuksen saaneet jakautuivat liikuntatieteen maistereihin, liikunnanohjaajiin sekä kasvatustieteiden maistereihin. Kasvatustieteiden maistereissa oli luokanopettajien lisäksi muutama erityisluokanopettaja. Lisäksi opetus- tai liikunta-alan koulutuksen saaneiden joukosta oli valmentajan ammattitutkinnon suorittanut ja urheilupsykologian maisteriopintoja suorittava henkilö. Kaikilla tutoreiksi valituilla henkilöillä oli pelaajakokemusta jalkapalloilijana. Lähes puolet tutoreista oli pelannut II-divisioonassa tai alemmalla tasolla. Vajaa kolmannes oli pelannut liigassa tai ulkomailla (kuvio 4). Kuvio 4. Tutoreiden pelaajataso, (n=44). Tutoreista hieman yli 40 % oli suorittanut vähintään B-tason valmentajakoulutuksen ja hieman yli 20 % A-tason valmentajakoulutuksen (kuvio 5). Yksi tutoreista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 5. Tutoreiden valmentajakoulutustaso, (n=43).

17 Fortum Tutor -ohjelman arviointi Tutorointi Tutoreista hieman yli puolet (52 %) oli toiminut tutorina vuoden ja hieman alle puolet (48 %) kaksi vuotta. Tutoroitavien joukkueiden määrä vaihteli yhden vuoden aikana neljästä kuuteentoista. Alle 10 joukkuetta oli tutoroitavana 16 tutorilla, joukkuetta 15 tutorilla ja yli 13 joukkuetta 13 tutorilla. Kysymyksen tarkastelua hankaloitti, että kysymyksessä ei ollut määritelty, onko kyse viimeisen vuoden aikana vai koko tutorointiuran (max. 2 vuotta) tutoroiduista joukkueista. Ensimmäiselle toimintavuodelle ohjelmassa oli tavoitteena, että jokaisella tutorilla olisi tutoroitavana 15 joukkuetta. Tämä todettiin kuitenkin hieman liian suureksi määräksi, ja toiselle vuodelle määrää pudotettiin 12:een. Saadun palautteen perusteella 12 joukkueen tutorointi on yleisesti ottaen onnistunut paremmin, mutta osa tutoreista oli sitä mieltä, että määrän pudottamista vielä muutamalla kannattaisi harkita. Tutoroitujen joukkueiden määrän lisäksi tutoreilta kysyttiin myös tutorointikertojen määrää per joukkue. Valmentajien haastatteluissa oli tullut esiin, että tutorointia oli tapahtunut hyvin vaihtelevassa määrin ja haluttiin saada selville tutoreiden näkemys asiasta sekä selvittää mahdollisia syitä tutorointikertojen vaihtelevaan määrään. Vähimmillään yksittäinen tutor oli tutoroinut kutakin joukkuetta 0-4 kertaa, keskiarvo ollessa 2 tutorointikertaa / joukkue. Enimmillään tutorointikertoja oli 2-15 kertaa, keskiarvon ollessa 5,6 tutorointikertaa / joukkue. Kuviossa 6 esitetään kunkin tutorin tutorointikerrat. Sininen palkki kuvaa joukkuetta, jota tutor on tutoroinut eniten ja punainen palkki joukkuetta, jota tutor on tutoroinut vähiten. Esimerkiksi tutor numero yksi on tutoroinut jotakin joukkuetta vain kaksi kertaa ja jotain toista joukkuetta yhdeksän kertaa. (Kuvio 6.) Kuvio 6. Tutorointikertojen määrä per joukkue.

18 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 17 Tutoreita pyydettiin arvioimaan syitä tutorointikertojen vaihtelevaan lukumäärään, mikäli eroa eniten ja vähiten tutoroitujen joukkueiden välillä oli yli kaksi kertaa. Syitä tutorointikertojen erilaiseen määrään oli useita, eniten vaikuttivat valmentajan vastaanottavaisuus ja aikatauluongelmat. Erään tutorin vastaus tiivistää syyt hyvin. Harjoitusajat eivät ole sopineet, on niin hyvää toimintaa, ettei ole tarvinnut mennä. Tyttöjen harjoitukset eivät ole pyörineet vuoden ympäri. Ikäluokan valmentaja ei ole saanut sopimaan aikaa. Sellaisia on tutoroitu enemmän, kun on ollut tarvetta. Fortum Tutor -ohjelman aikana on ilmennyt joitakin ongelmia tutorin roolin sovittamisessa yhteen seuratoimijan roolin kanssa. Tutoreista hieman yli neljä viidesosaa (82 %) toimi seurassaan tutorin roolin lisäksi jossain muussa roolissa (Kuvio 7). Tutoreista 23 (64 %)valitsi vastaukseksi vaihtoehdon jokin muu. Valtaosa (10) näistä tutoreista toimi seurassaan tutorin roolin lisäksi valmentajan roolissa. Muut tämän vaihtoehdon valinneet toimivat esim. useammassa roolissa, joukkueenjohtajana, kaupunginosajoukkueen ohjausryhmässä tai taitotorin pitäjänä. Kuvio 7. Tutorin rooli seurassa (n=36). Ennakkoasetelmista poiketen, tutoreiden vastausten perusteella tutorin ja seuratoimijan roolin yhdistäminen on onnistunut pääasiassa hyvin. Noin kolmannes vastaajista mainitsi kuitenkin ongelmia ilmenneen. Eniten ongelmia aiheuttivat aikataululliset seikat. Lisäksi roolien sekoittuminen ja seuran ymmärtämättömyys tutorin roolista olivat tuottaneet hankaluuksia Miksi tutoriksi? Noin puolet kyselyyn vastanneista tutoreista lähti mukaan ohjelmaan seuran pyynnöstä. Osalle ohjelma ei ollut lainkaan tuttu ennen seuran yhteydenottoa, osa taas oli itse kuullut ohjelmasta ja innosti seuran osallistumaan. Loput tutoreista keksivät lähteä mukaan ohjelmaan esimerkiksi lehti-ilmoituksen perusteella.

19 Fortum Tutor -ohjelman arviointi 18 Pyydettiin mukaan ja ohjelma vastasi omia halujani toimia jalkapallon parissa. Tukee hyvin muuta työtäni seurassa. Ensipotku tuli Palloliitosta tyttöseminaarissa, jossa ohjelmaa esiteltiin. Sen jälkeen vein asiaa esille seurassa. Tutoreiden ohjelmaan lähtemiseen vaikuttavat syyt voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1) halu auttaa, 2) halu jakaa tietoa, 3) halu toimia jalkapallon parissa ja 4) halu nostaa valmentajien tasoa ja kehittää juniorivalmennusta. Merkittävimpänä syynä esiin nousi valmentajien tason nostaminen ja sitä kautta yleisesti juniorivalmennuksen kehittäminen. Monessa vastauksessa tuli pääasiallisen motiivin lisäksi esiin rakkaus jalkapalloa kohtaan. Halusin olla mukana vaikuttamassa paikkakuntani futiksen tasoon ja sen kehittämiseen sekä halusin tarjota lapsille samoja tunteita ja elämyksiä kuin olen itse jalkapallosta ja muustakin urheilusta saanut. Tutoreilta kysyttiin, miten rahallisen korvauksen saaminen vaikutti tutoriksi ryhtymiseen. Vastaukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Ensimmäiselle ryhmälle rahallisella korvauksella oli suuri merkitys. Toiselle ryhmälle rahallisella korvauksella oli merkitystä, mutta se ei kuitenkaan ollut toimintaan mukaan lähtemiselle välttämätöntä. Kolmas vastaajaryhmä taas ei nähnyt taloudellisella tuella suurempaa merkitystä. Positiivisesti. Mielestäni tehdystä työstä/kulutetusta ajasta tulee saada palkkio. Jonkun verran, mutta jalkapallo on sydämen asia. Ei millään tavalla, olisin lähtenyt ilmaiseksi. Vastaajat jakautuivat ryhmien välille melko tasaisesti, eniten (n. 40 %) oli niitä vastaajia, joille rahallisella korvauksella oli paljon merkitystä. Noin 30 %:lle tutoreista rahallisella tuella ei ollut merkitystä Tutorointi käytännössä Tutoreilta kysyttiin tärkeysjärjestyksessä kolmea tärkeintä tehtävää, joita he olivat tutorina hoitaneet. Kysymyksen analysoinnissa nousi esiin ongelma, kun ilmeni, että osa vastaajista oli vastannut saavuttamiaan tavoitteita, ei niinkään tekemiään tehtäviä. Tavoite-vastaukset on merkitty taulukossa osa-alueeksi tyhjä. Analysoitaessa tutoreiden vastauksia, käytettiin apuna tutorien tehtäväkuvausta, jossa tutorin tehtävät on määritelty seuraavasti. 1. Uusien ja kokemattomien 5-8 ja 9-11-vuotiaiden lasten valmentajien tukeminen, harjoitusten seuraaminen ja palautteen antaminen (60 % ajasta)

20 Fortum Tutor -ohjelman arviointi Valmentajapalaverit ja ohjaajakoulutus (15 % ajasta) 3. Vanhempien vartti jokaiselle joukkueelle ja ohjelman esittely sekä pääviestit vanhemmille (5 % ajasta) 4. Muu seurakehitystyö, valmentajien virkistystoiminta, tutorohjelman kehittäminen (20 % ajasta) (Viitanen 2009.) Taulukko 2. Suositus tutorin työtehtävistä (n=44). Tehtäväkuvaus Uusien ja kokemattomien 5-8 ja 9-11-vuotiaiden lasten valmentajien tukeminen, harjoitusten seuraaminen ja palautteen antaminen (60 % ajasta) Tärkein 86 % Valmentajapalaverit ja ohjaajakoulutus (15 % ajasta) 7 % Vanhempien vartti jokaiselle joukkueelle ja ohjelman esittely sekä pääviestit vanhemmille (5 % ajasta) Muu seurakehitystyö, valmentajien virkistystoiminta, tutorohjelman kehittäminen (20 % ajasta) 0 % 5 % Tyhjiä 2 % Vastaukset noudattelevat tutoreiden tehtäväkuvausta ja eri osa-alueille määriteltyjä ajankäyttösuosituksia. Ylivoimaisesti tärkeimpänä työtehtävänään tutorit pitivät varsinaista tutorointia eli uusien ja kokemattomien 5 8- ja 9 11-vuotiaiden lasten valmentajien tukemista, harjoitusten seuraamista ja palautteen antamista. Keskenään suurin piirtein yhtä moni tutor piti tärkeimpänä tehtävänään muuta seurakehitystyötä ja valmentajakoulutusta. Varsinaista vanhempien varttia yksikään tutoreista ei maininnut kolmen tärkeimmän työtehtävän joukossa, mutta muutama tutoreista piti toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä tehtävänään keskusteluja ja yhteistyötä vanhempien kanssa. (Taulukko 2.) Tutoreilta kysyttiin myös, mille osa-alueille he olivat mielestään antaneet eniten neuvoja. Neuvojen antamista arvioitiin viisiportaisella asteikolla (1= en ole antanut lainkaan neuvoja ja 5= olen antanut erittäin paljon neuvoja). Arvioitavina osa-alueina oli nappulaharjoituksen teemalistassa esitetyt alueet (Liite D.) Annetut neuvot jakautuivat melko tasaisesti kaikille arvioitaville osa-alueille (Kuvio 8).

FortumTutor -ohjelma Petri Kurki, Fortum tutor, FC Reipas

FortumTutor -ohjelma Petri Kurki, Fortum tutor, FC Reipas FortumTutor -ohjelma Petri Kurki, Fortum tutor, FC Reipas 7.3.2015 Lahti FortumTutor -ohjelma Junioritoiminnan tulee olla laadultaan sellaista, että lapsilla roihuaa pelaamisen kipinä - Fortum Tutor -ohjelman

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Heinolan Kiekko Ry. Strategia 2012-2015

Heinolan Kiekko Ry. Strategia 2012-2015 Heinolan Kiekko Ry Strategia 2012-2015 Heinolan Kiekko Ry - Visio HYVÄ IHMINEN! Heinolan Kiekko Ry - Missio KASVATTAA HYVIÄ IHMISIÄ KAUKALOON JA SEN ULKOPUOLELLE! Heinolan Kiekko Ry Arvot AVOIMUUS REILU

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013 5.9.2013 Tuija Nikkanen Pelaajakysely yhteenveto kevät 2013 Seurakysely pelaajille ikäluokat B-00 Vastaajia 42 pelaajaa Vastaaja määrät: Pelaajakysely yhteenveto kevät

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Opiskelijatutoreiden välitapaaminen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Tiistaina 11.9.2012 Ylioppilastalo Ilokivi

Opiskelijatutoreiden välitapaaminen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Tiistaina 11.9.2012 Ylioppilastalo Ilokivi Opiskelijatutoreiden välitapaaminen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Tiistaina 11.9.2012 Ylioppilastalo Ilokivi Välitapaamisen tavoitteet Vertaistuen tarjoaminen tutoreiden kesken Kokemusten

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot