KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA"

Transkriptio

1 KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusohjelma Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Syksy 2002 Saku Ovaskainen

2 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan koulutusohjelma OVASKAINEN, SAKU: Korjaamisen ekotehokkuuden tarkastelu MIPS-indikaattorilla Ympäristötekniikan opinnäytetyö, 107 sivua, 6 liitesivua Syksy 2002 Työn ohjaajat: Michael Lettenmeier, SLL; Pekka Ilvonen, LAMK. TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö käsittelee ekotehokkuutta, MIPS-indikaattoria ja sen pohjalta luodun menetelmän soveltamista korjaamisen ekotehokkuuden tutkimiseen sekä kultasepänalan, kodinkonekorjauksen ja suutarin tarjoamien korjauspalvelujen ekotehokkuutta. Teoreettisen tarkastelun avulla selvitetään ekotehokkuuden perusteita ja MIPSindikaattorin tarkoitusta ja kuvaavuutta. Ekotehokkuus on työssä asetettu ympäristönsuojelullisesti tarkkaan viitekehykseen. MIPS on aksiomaattisesti hyvin perusteltu kestävän kehityksen indikaattori. Tuotekohtaisessa tarkastelussa se on voimakkaasti yleistävän luonteensa johdosta jossain määrin epätarkka mittari. On myös tulkinnanvaraista, onko se yksin täysin riittävä kuvaamaan ekotehokkuutta. Tästä huolimatta se on muiden ominaisuuksiensa perusteella erinomainen kestävän kehityksen työväline. MIPS-indikaattoria käyttäen on tässä työssä luotu ekotehokkuuden tarkastelumenetelmä, jonka tarkoituksena on toimia joustavana työvälineenä korjaustoiminnan tutkimiseen eri tasoilla. Menetelmä on luotu yhteistyössä Sofia Tervolan kanssa (Laurea AMK,) jonka opinnäytetyön on tarkoitus muodostaa taloudellisena tarkasteluna yhtenäinen kokonaisuus tämän työn kanssa. Menetelmää on testattu ja kehitetty kolmen tapaustutkimuksen avulla, joiden tiedonkeruu tehtiin yhteistyönä. Tapaustutkimusten tekninen tarkastelu ja päätelmät on käsitelty tässä työssä. Testauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että laadittu menetelmä on hyvä ja joustava ja sen tulokset kuvaavat hyvin kestävän kehityksen tavoitteita. Menetelmän käytännön osuutta saatiin myös kehitettyä hyvälle tasolle. Sitä voidaan käyttää korjaamisen kuvaamiseen yhden palvelun, yrityksen, toimialan tai liikealan tasolla. Eri käyttökohteita sille ovat ympäristökasvatuksen, ympäristömarkkinoinnin, ekotehokkuuden parantamisen sekä päätöksenteon tukeminen. Tutkituista palveluista saatiin hyviä, informatiivisia tuloksia yksittäisen palvelun tai toimialan tasolla. Avainsanat: MIPS, ekotehokkuus, korjaaminen, korjausala

3 Lahti Polytechnic Faculty of Technology OVASKAINEN, SAKU: Determining the eco-efficiency of repair service using MIPS-indicator Bachelor s study, environmental engineering, 107 pages, 6 appendices Autumn 2002 Instructors: Michael Lettenmeier, SLL; Pekka Ilvonen, LAMK. ABSTRACT The study focused on eco-efficiency, MIPS-indicator and methodology built around MIPS-concept. Methodology for determining the eco-efficiency of repair service was developed, studied against scientific theory, and tested in praxis in order to clarify the background and applications of eco-efficiency and tools used. Three repair services were studied in practice during testing phase. MIPS is an indicator of sustainable development well argued by the fundamentals of natural sciences and the essentials of ecological sustainability. It is more a tool for dematerialization and structural change than a measure of all ecological impacts of a product, for which it is found to be slightly inexact. Thus, it is to be understood mainly as an indicator of sustainable development. The methodology was developed as teamwork together with Miss Sofia Tervola (Laurea polytechnic.) Miss Tervola focuses on economic assessment within the methodology, and her work together with this study forms an integrated entirety. The method was tested with three case -studies of which the data collection was also carried through as teamwork. Technical analysis and the conclusions of case studies were part of this study. The method was found efficient and flexible, suitable for eco-efficiency analysis. Eco-efficiency was explored thoroughly in this study to give it a solid framework within environmental sciences and protection. The testing phase of the method also showed good results both for development and produced some informative results on eco-efficiency of services studied. The method is applicable for determining the eco-efficiency of repair service at different levels; service, enterprise, line of business and business sector levels. It can be used in environmental education, marketing, development and policy-making. Key words: MIPS, eco-efficiency, repair, services

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YMPÄRISTÖONGELMIEN PERUSTEITA 3 3 YMPÄRISTÖNSUOJELU Kestävä kehitys Ympäristönsuojelu käytännössä: tekniikka ja politiikka Termodynamiikka Ekologia Ihmisen elinehdot 14 4 EKOTEHOKKUUS Ekotehokkuus ja ympäristöpolitiikka Ekotehokkuuden taustaksi esitettyjä perusteita Materiaalivirrat Factor 4 ja factor Rakennemuutos ja dematerialisaatio Perusteluita, joilla ympäristövaikutuksia on johdettu materiaalivirroista Ekotehokkuuden tutkiminen ja nykyiset ympäristövaikutusten arviointimenetelmät Ekotehokkuus, kestävä kehitys ja etiikka 24 5 MIPS Ekologinen selkäreppu MIPS:n edut ja puutteet 28

5 6 MIPS-INDIKAATTORIN TARKASTELU Yleistä indikaattoreista MIPS indikaattorina, TMR MIPS työkaluna MIPS ja ympäristöongelmat Energiankäytön kuvaaminen MIPS:llä Maankäyttö Yhteenveto 44 7 TUTKIMUSMETODI 50 8 KORJAUSALAN TUTKIMINEN KOKONAISUUTENA Määrittelyvaihe Kokonaistarkastelu Tiedonkeruu- ja laskentavaihe 54 9 KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TUTKIMINEN YKSITTÄISTAPAUKSISSA Periaatteet Käytäntö Laskentatekniset huomautukset TAPAUSTUTKIMUKSET Roostime Oy Sormuksen koon muutos Tulokset Uusiosormus Vertailupalvelun tulokset Tulosten tarkastelu 76

6 10.2 Kodinkonehuoltoalan yritys Pesukoneen korjaus Tulokset Uusi pesukone Vertailupalvelun tulokset Tulosten tarkastelu Tmi Haraldin kenkä Kenkien korjaus Tulokset Uudet kengät Tulosten tarkastelu Laskennassa käytetyt yleisestä MI-listasta poikkeavat ja sovelletut MI-arvot TESTAAMISEN TULOKSET PÄÄTÄNTÄ 101 LÄHTEET 105 LIITTEET 108

7 1 JOHDANTO Ympäristönsuojelusta ja luonnonsuojelusta keskustellessani olen usein pannut merkille, kuinka paljon ihmisten tapa lähestyä aihetta vaihtelee. Nämä kaksi käsitettä usein myös mielletään samaksi, yhdeksi käsitteeksi. Lähestymistapoja on niin monia, että usein keskustelijoilla on pitkään jopa vaikeuksia päästä samaan aihepiiriin, vaikka puhuttaisiin samasta asiasta. Tilanne esiintyy usein riippumatta siitä, ovatko keskusteluosapuolet alan ammattilaisia vai eivät. Syykin on selvä; ympäristöä koskevat huolenaiheet ovat yhtä moninaiset, kuin ympäristötieteet ovat nykyisin. Joku kokee ongelmaksi lajien häviämisen, toinen huolestuu roskaantumisesta ja jäteongelmasta ja yhden mieltä painavat lastemme terveyttä vaarantavat ympäristömyrkyt. Vain yksi yhteinen tekijä löytyy: Jokainen tarkastelee ihmisen aikaansaamia muutoksia ympäristössä. Kesän tulon aikaansaamaa muutosta luonnossa ei nähdä ympäristöongelmana, onhan se luonnolliseksi koettu tila. Samaan aiheeseen päästessä usein mielipiteet ovat samanlaiset, eli on olemassa jokin yhteinen, ainakin meidän kulttuurillemme ominainen käsitys hyvästä ja huonosta ympäristövaikutuksesta. Olen pyrkinyt tässä työssäni istuttamaan tutkimani ympäristönsuojelun työkalun, MIPS-indikaattorin, selkeään viitekehykseen ja näin osoittamaan johdonmukaisesti sen lähestymistavan ja osuuden ympäristönsuojelussa. Joitakin ympäristötieteiden perustietoja on esitetty lyhyesti samassa yhteydessä. Näin pystyn tarkastelemaan paitsi MIPS-indikaattorin osuutta ja sijaintia ympäristötieteissä, myös sen toimivuutta. Eräänä ajavana voimana on ollut oma havahtumiseni ekotehokkuuden merkitykseen ja toisaalta tarve selvittää MIPS:iin liittyvän teoriapohjan luonnontieteellistä pohjaa ja teoreettista pitävyyttä. Löydös on melko yksinkertainen; mm. varovaisuusperiaatteen mukaisesti ekotehokkuusajattelu ja MIPS-konsepti sen edustajana ovat hyvin perustellut, ja näin ollen niiden tieteelliseksi perustaksi hyvin riittävät yksinkertaiset aksioomat. Yritys luonnontieteellisen perustan löytämiselle ei ole kuitenkaan hedelmätön. Se tukee työssä esitetyn metodologian arviointia ja samalla osoittaa kehitystarpeita. Eräs syy on ollut myös se, että MIPS ekotehokkuuden edustajana törmää helposti arvosteluun, sillä sen ajatusmalli

8 2 triviaalisti selitettynä aiheuttaa vastustusreaktion monissa tieteen ja tekniikan alan toimijoissa. Keväällä 2002 Helsingin kaapelitehtaalla järjestettiin ekotehokkuusmessut. Järjestäjinä olivat Koulutuskeskus Dipoli (TKK,) Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Riihimäen messut. Hanketta varten saatiin tukea Euroopan Sosiaalirahastolta ja ympäristöministeriöltä. Suomen Luonnonsuojeluliitto tarjosi pienille korjaus- ja vuokrausalan yrityksille mahdollisuuden osallistua messuille tarkoitukseen varatulla alalla, joka jaettiin ilmoittautuneiden kesken. Hinta oli alhainen normaalin messuosaston vuokraamiseen verrattuna ja näin messuille saatiin mukaan myös tämän alan edustusta. Samalla tarjoutui tilaisuus tutkia korjaamisen ekotehokkuutta konkreettisesti. Tässä yhteydessä Suomen Luonnonsuojeluliitto tarjosi opinnäytetyön aihetta ja työn ohjaajaksi suostui Michael Lettenmeier. Ilmoittautuneita pyydettiin osallistumaan tutkimukseen ja mukaan saatiin kolme yritystä. Messuja järjestettäessä syntyi ajatus kahden opinnäytetyön yhdistämisestä yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyökumppani on Sofia Tervola (Laurea AMK.) Tarkoituksena on yhdistää ekotehokkuuden tutkiminen taloudellisen tehokkuuden analyysiin, jolloin saadaan tutkittua korjaamisen ekotehokkuuspotentiaalia myös esimerkiksi yhteiskunnan kannalta sekä saadaan konkreettista tietoa myös niistä taustatekijöistä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat ekotehokkuuden toteutumiseen. Työtä on tarkoitus jatkaa jossain muodossa opinnäytetöiden valmistuttua. Teorian tarkastelun lisäksi on kehitetty MIPS-indikaattoriin pohjautuva menetelmä, jolla korjaamisen ekotehokkuutta voidaan tarkastella eri tasoilla; yhden palvelun, yrityksen, toimialan tai koko liikealan tasolla. Liikealalla tässä käsitetään korjaustoimintaa harjoittavia yrityksiä yleensä. Menetelmää on testattu tapaustutkimusten avulla, jotka muodostavat oman kokonaisuutensa. Tapaustutkimuksista on saatu muutamia mielenkiintoisia tuloksia. Tapaustutkimusten tiedonhankinta ja menetelmän suunnitteluvaihe on tehty yhteistyössä Tervolan kanssa. Menetelmän varsinaisen ekotehokkuustarkastelun (MIPS-laskennan,) tapaustutkimusten tarkastelun ja menetelmän testauksen näiltä osin olen tehnyt työn toisessa osassa. Tämän työn perimmäisenä tarkoituksena on perehtyä menetelmän teknisen osan kuvaavuuteen ja käyttökelpoisuuteen, sekä tehdä pieni katsaus sen mahdollisuuksiin. MIPS:n käytännön toteutusta ja sovelluksia korjaamisen ekotehokkuuden

9 3 tutkimisessa on pyritty syventämään ja testaamaan. Menetelmää voidaan käyttää tiedonkeruuseen ympäristökasvatusta, korjaustoiminnan ympäristömarkkinointia, yrityksen tai toimialan ympäristökehitystä varten tai jopa poliittisen päätöksenteon tueksi. Menetelmässä käytetty työkalu, MIPS-indikaattori, on saksalaisen Wuppertal-instituutin kehittämä. Wuppertal-instituutti on kehittänyt jo yli vuosikymmenen ajan ekotehokkuuteen liittyviä työkaluja ja yhteiskunnallista tutkimusta. Instituutin aihealueita ovat ekotehokkuus, maailmantalouden ekologinen rakennemuutos eli dematerialisaatio, materiaalivirta-analyysit ja ekotehokkuuden mittarit. 2 YMPÄRISTÖONGELMIEN PERUSTEITA Ympäristöongelmaksi kutsutaan haitalliseksi koettua ympäristömuutosta, joka yleensä on ihmisen toiminnan aiheuttama. Ongelmia on niin suuri kirjo, että niitä ei kannata käydä järjestelmällisesti läpi, vaan on esitettävä jonkinlainen tyypittely. Ongelmana on löytää riittävän laaja esitystapa, johon pystyy peilaamaan muita käsiteltäviä aiheita. On siis syytä tutustua ympäristöongelmien ja ympäristönsuojelun historiaan. Ympäristöongelmien luonne on muuttunut voimakkaasti läpi historian paikallisesta globaaliin. Asumisyhteisöt ovat aina kokeneet paikallisia ympäristöongelmia, vähintään jäteongelmana. Vanhoissa suomalaisissa kylissäkin olisi jätehuoltoyritykselle ollut töitä; mätänevien jätösten haju kujilla oli melkoinen. Vaeltavat metsästyskulttuurit taas ovat kyenneet hävittämään mm. suurikokoisia nisäkäslajeja sukupuuttoon. Nykyisten kaltaisia alueellisia asutettujen seutujen ympäristöongelmia on esiintynyt aina maatalouskulttuurien synnystä lähtien, jolloin ihminen on ensimmäistä kertaa aiheuttanut kokonaisten ekosysteemien luhistumisen niin, että ihmiskunnan yksittäisiä kulttuureja on tuhoutunut. Euroopan laaja asuttaminen on 1000-luvulta lähtien hävittänyt metsiä laaja-alaisesti. Euroopan kaupankäynnin kehittyessä maailmanlaajuiseksi kolonisaatio yhdenmukaisti maapallon alueellisia ekohistorioita Euroopan mallia vastaaviksi luvun alussa tapahtui sarja koko talouden ja yhteiskunnan kattaneita muutoksia, joista alkoi voimakas teollistuminen. Teollistuminen toi mukanaan markkinaviljelyn, raaka-aineiden ja ravinnon kaupan

10 4 maailmanlaajuisen laajenemisen, tehtaiden vaikutukset ja teollisen energiatalouden syntymisen, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet globaalien ympäristöongelmien syntymisen. (Tallskog 1997.) Ympäristötieteiden historiallinen näkemys ympäristöongelmista siis vierittää suurimman syyn insinöörin niskoille. Insinöörin suunnittelemia ovat kaikki massatuotannon työkalut: tehtaat, infrastruktuuri jne. Teknisten tieteiden aihepiireistä löytyykin monia vastauksia ympäristöongelmien syitä etsittäessä, mutta taustalta löytyy muutakin. Talouskasvun aikaansaama elintason kasvu ei merkitse pelkästään yhä useamman ihmisen perustarpeiden tyydyttämistä vaan vaikuttaa siltä, että yksittäisen ihmisen talouden koheneminen merkitsee kulutuksen lisääntymistä samassa suhteessa. Ihminen lajina on lisääntynyt valtaviin mittoihin ja kasvu jatkuu nopeutuvalla vauhdilla. Väestönkasvua ja kulutuksen kasvua sääntelevät tällä hetkellä enemmänkin luonnonlait kuin ihmiskunta itse. Väestönkasvu yhdessä lisääntyneen kulutuksen kanssa ovat tehneet ihmisestä geokemiallisen tekijän, jonka aiheuttamat muutokset luonnon monissa prosesseissa ovat nopeudeltaan moninkertaiset luonnon omiin prosesseihin verrattuna. Yksittäisinä suhteellisen haitattomaksikin nähdyt prosessit muuttuvat ympäristön kannalta ongelmallisiksi, kun niiden määrät ovat valtavia. Ihmisen fossiilisten polttoaineiden käytön nopeus on noin kertaa suurempi kuin niiden luonnollinen syntymisnopeus, ihmisen toiminnasta aiheutuva lajien tuhoutuminen on kertainen lajien luontaiseen tuhoutumisnopeuteen verrattuna, ihmisen aiheuttama maaperän eroosio on kuusinkertainen luonnolliseen eroosionopeuteen verrattuna, maamassojen siirtyminen on 2-3- kertainen luontaiseen mannerten massojen kasvunopeuteen nähden, ihmisen toiminnan takia biosfäärin luontaisen fotosynteesin määrä on vähentynyt kymmeniä prosentteja jne. (Wahlström, Reinikainen & Hallanaro 1994, ) Tällä tavoin on tultu tilanteeseen, jossa ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia, globaaleja. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan yleisesti globaaleiksi mainittuja ongelmia, kuten kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä, joka on hyvä esimerkki, vaan kaikkia yleisiä ainevirtoja ja prosesseja, jotka vaikuttavat koko maapallon ekosysteemin kantokykyä ylläpitäviin tekijöihin. Näitä kaikkia virtoja ja prosesseja emme edes tunne. (Schmidt-Bleek 2000, )

11 5 Perusongelma onkin siis se, että nykyisen kehityksen mukainen luonnonvarojen käyttöönotto ja muuttaminen teknosfäärissä eri muotoon aiheuttaa ympäristössämme niin suuria ja nopeita fysikaalisia, kemiallisia ja ekologisia muutoksia, että maapallon ekosysteemi ja sen mukana ihminen eivät välttämättä pysty niihin sopeutumaan. On tapahtumassa muutoksia, jotka ovat ihmisenkin kannalta haitallisia. Eräs jo käynnissä olevista muutoksista on lajisuhteiden muuttuminen. Ongelmien syiden ymmärrys täydellisesti vaikuttaisi siis vaativan mm. sosiologian, kulttuuriantropologian, historian, kansainvälisen politiikan, kansantaloustieteen sekä luonnontieteiden syvällistä ymmärrystä. Onneksemme muutamien perusasioiden tunteminen riittää kuvaamaan tilannetta riittävän hyvin, jotta perusongelmat voidaan ymmärtää. Niitä voidaan myös jossain määrin mitata, kuvata ja ratkoa luonnontieteiden keinoin. Ongelmien varsinainen ratkaiseminen taas vaatii laajaa poikkitieteellistä yhteistyötä ja joukon muita toimenpiteitä. Ihmiskunnan muut ongelmat, köyhyys ja sodat, poliittinen epäyhtenäisyys ja kulttuurierot vaikeuttavat globaalien ratkaisujen löytymistä edelleen. 3 YMPÄRISTÖNSUOJELU Länsimaisen kulttuurin ympäristösuhde löytyy helposti yhteiskuntiemme moraalikäsityksen perustasta, Raamatusta. Perusajatus on, että ihminen hallitsee ja käyttää luontoa. Näin ihminen on erotettu muusta luonnosta. Ympäristönsuojeluun onkin herätty verrattain myöhään. Ensimmäisten varsinaisten ympäristönsuojelun asiaa ajavien yhteiskunnallisten toimien ja liikkeiden taustat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: luonnon ja lajien puolesta toimivat, ihmisten terveyden puolesta toimivat ja luonnonvarojen riittävyyden puolesta toimivat. Verrattain aikaisin, jo 1800-luvulla on Suomessakin esiintynyt sivistyneitä, luontoharrastusta edistäviä organisaatioita, jotka ovat nähneet luonnon itseisarvona. Luonnonsuojeluorganisaatiot ovat säilyttäneet asemansa kansalaisliikkeinä näihin päiviin, tosin nykyään luonnonsuojelu kuuluu jo valtiomme lainsäädäntöönkin. Laajemmin yhteiskunnalliseen toimintaan asti yltäviä liikehdintöjä on Suomessa esiintynyt vasta myöhään 1900-luvulla, huomattavasti aiemmin mm. Englannissa. Teollistumisen ja tiheän asutuksen seurauksena ihmisten terveyteen suoranaisesti vaikuttavat haitat on otettu yhteiskunnallisen sääntelyn piiriin aina, kun tilanne on

12 6 ollut pakottava luvulla koetun öljykriisin aikoihin puhuttiin paljon luonnonvarojen riittävyydestä; pelättiin tärkeiden raaka-ainevarastojen ehtymisen pysäyttävän teollistumisen aikaansaaman kovin lupaavan talouskasvun luvulla teollisuuden päästöjä jo vähennettiin runsaasti ja lapsille opetettiin, ettei roskia saa jättää luontoon. Jäteongelmaan oli herätty; uusi keksintö, muovi, ei maatunut luonnossa. Muuta, pienimuotoisempaa ympäristöajattelua on esiintynyt yhteiskunnan eri kerroksissa myöskin enenevissä määrin. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että useille ihmisille ympäristönsuojelu on sama kuin luonnonsuojelu. Monet vieläkin ovat huolissaan öljyvarantojen riittävyydestä ja jäteongelman suurimpana ongelmana nähdään muovi. Nämä eri tavat ymmärtää ympäristönsuojelua ja sen tavoitteita eivät suinkaan ole vääriä. Ongelmat ovat todellisia ja huolestuttavia, mutta ympäristöongelmien kehitystä vasten harva vieläkään ymmärtää syvällisesti perusongelmaa. Kaupankäynnin globalisoituminen, ihmiskunnan kasvu, kulutus ja teknillinen kehitys yhdessä aiheuttavat yhä uusien tuotteiden ja aineiden tulemisen markkinoille ja yhä uusien luonnonvarojen ottamisen ihmisen käyttöön, teknosfääriin. Maailmantalous toimii omilla, maailmanlaajuisilla säännöillään, jotka eivät kaikki ole kaupan toimijoiden, ihmisten luomia. Politiikka taas toimii enimmäkseen valtiollisella tasolla. Ihmiset omistavat elämänsä tuotteiden hankkimiseen tyydyttääkseen perustarpeensa, säästääkseen aikaa, päästäkseen liikkumaan nopeasti paikasta toiseen, nauttiakseen niiden tuottamista palveluista. Tätä kautta maailmantalous antaa valtavia resurssimääriä käyttöön tuotekehitykselle, kemian alalle, markkinoinnille ja ylipäänsä kaikille prosesseille, jotka muuttavat luonnonvaroja palveluiksi. Ympäristönsuojelusta moni ei halua tai voi vielä maksaa, sehän ei tuota mitään välitöntä palvelua kuluttajalle. Esimerkiksi köyhän väestönosan kaikki resurssit menevät vielä perustarpeiden tyydyttämiseen. Tämän takia ympäristönsuojelun resurssit kasvavat ainoastaan valtionpolitiikan ja valistuneiden markkinoiden määräämällä tahdilla. Mikäli kansainvälinen politiikka ja tekniikka yhdessä eivät saa aikaan ratkaisua, luonnonlait ohjaavat ihmiskunnan väistämättömästi tilanteeseen, jota emme osaa ennustaa.

13 7 En ole sisällyttänyt tähän työhön eettistä ulottuvuutta, koska tarkastelu on luonteeltaan luonnontieteellinen. Ympäristönsuojelu on kuitenkin myös eettinen ilmiö. Luonnonsuojelun syiksi on mainittu muun muassa elämän kunnioittamisen periaate, esteettiset arvot ja virkistyskäyttö, luonnon tarjoamat ekologiset palvelut, joita ilman ihmiskunta ei tulisi toimeen sekä luonnonvarojen suojelu, tutkimus ja opetus (Vuorisalo 1998). Ympäristönsuojelu siis nykyisellään myöntää luonnonympäristölle itseisarvon, ja sen päätehtävänä voidaan pitää ratkaisun löytymistä perusongelmaan, jotta oireet saataisiin kuriin. Ekosfäärin säilyminen ihmisen ja nykyisen luonnonympäristön kannalta elinkelpoisena voidaan nähdä ympäristönsuojelun ensisijaisena tavoitteena. Perusongelma onkin ollut tiedeyhteisön puheenaiheena ja tutkimuskohteena jo pitkään, erityisesti 1990-luvulta lähtien. Kansainvälinen politiikka on puheen tasolla seurannut tiedeyhteisöä nopeasti, sillä ongelma ja sen nykyiset oireet on tiedostettu laajasti. Laaja yleisö ei ole vielä aivan ehtinyt mukaan, mutta monet valistuneet ihmiset tuntevat jo aiheen jollain tasolla. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen sisältyy myös samanaikaisesti kehittyneen poliittisen käsitteen, kestävän kehityksen, tavoitteisiin, ja sen nykyinen määritelmä myös myöntää luonnonympäristölle itseisarvon. 3.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on määritelty useaan otteeseen eri tavoin. Tyypillistä kestävän kehityksen ajatukselle on, että asioita tarkastellaan ilman ajallista rajaa. Periaatteena on kysymys nykyisen toiminnan tarkastelusta ja kehittämisestä niin, ettei heikennetä tulevien sukupolvien edellytyksiä tyydyttää omat tarpeensa. Kestävyyden kolmeksi ulottuvuudeksi yleensä esitetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Tavoitteina ovat jatkuva taloudellinen kasvu tai vakaa talous, ekologisten edellytysten säilyminen ja parantaminen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin, mm. tasa-arvoisuuden lisääminen (Muukkonen 1990, 12). Tämän mukaisesti toiminnan edellytykset tulisi tuntea niin hyvin, ettei rajallisen ekosfäärin muodostamia rajoja ylitetä ja edellytyksiä heikennetä. Kestävälle kehitykselle ominaista on myös jatkuva parantaminen. Sen määritelmät ja tavoitteet jaetaan heikon kestävyyden ja vahvan kestävyyden luokkiin (Pearcy ym. 1990, Rennings ym. 1995,

14 8 Norrthon 1996, Peuran 1998, 33 mukaan). Heikko kestävyys on ihmiskeskeinen lähestymistapa, jolle on ominaista mm. näkemys, että luonnonpääoma ja tuotantopääoma ovat toisiaan korvaavia asioita eli ympäristötuhot voidaan perustella riittävillä taloudellisilla hyödyillä. Toisaalta riittävän korkeilla hinnoilla voidaan estää ympäristöongelmat. Vahvan kestävyyden lähestymistapa on luontokeskeinen, eli ajatuksena on säilyttää ekosysteemien hyvinvointi ja nähdä taloudellinen toiminta osana ekosfääriä, jolloin sen tulisi kehittyä ekosfäärin ehdoilla. Keskeinen ajatustapa on kaiken luonnon hyvinvoinnin säilyttäminen tuotannosta huolimatta, eli uusiutuvia panoksia voidaan käyttää ekosfäärin tuotantokyvyn mukaan. Kestävän kehityksen sisäinen ristiriita on joissakin tulkinnoissa esitetty talouskasvun edellyttäminen. Eräs tavoitteen heikkouksista on se, että taloudellinen suunnittelu ja päätöksenteko ovat perinteisesti keskittyneet lyhyen ja keskipitkän aikavälin kehitykseen (Muukkonen 1990, 101). 3.2 Ympäristönsuojelu käytännössä: tekniikka ja politiikka Varsinaisen ympäristöteknologian kehitys alkoi länsimaissa melko nopeasti teollistumisen haittojen konkretisoiduttua korkeiden savupiippujen ja jätevesien laimentamisen muodossa. Edelleen 1970-luvulla alettiin voimakkaasti kehittää piipunpääteknologiaa, jonka tarkoituksena on ollut haitallisten aineiden pääsyn estäminen luontoon ja erityisesti ihmisen toiminnoille tärkeisiin ympäristöihin. Piipunpääteknologiaksi luetut tekniikat ovat tyypillisesti energia- tai materiaaliintensiivisiä, eivätkä ne paranna tuotannon luonnonvaratuottavuutta vaan päinvastoin heikentävät sitä. Saastelähteissä käytetyt ratkaisut ovat edesauttaneet huomattavasti joidenkin ympäristöhaittojen vähentämistä kehittyneissä valtioissa ja ovat sinällään edelleenkin tarpeellisia luvulla alkoi aineiden suljetun kierron edistäminen. Kierrätyksen perusajatuksena on jätteiden määrän ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen. Kierrätyskin vaatii usein suuria energia- ja materiaalipanoksia, eikä se kaikkien materiaalien suhteen joko onnistu tai ole taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä vain noin 1 % kaikista teknosfäärin läpi virtaavista materiaalimassoista kierrätetään.

15 luvulla YK:n Pariisin-toimisto on maailmanlaajuisesti edistänyt puhdasta tuotantoa (Cleaner Production, CP,) jolla käsitetään ennaltaehkäisevän ympäristöstrategian jatkuvaa soveltamista tuotannossa tehokkuuden parantamiseksi sekä ympäristöön kohdistuvien riskien pienentämiseksi luvulla tekniikan täytyy muuttua ekologisesti tehokkaammaksi. Tuotteet ja palvelut tuotetaan pienemmällä luonnonvarapanoksella, mutta niiltä odotetaan mahdollisimman korkealaatuista ja kestävää palvelua. Tätä kutsutaan ekotehokkuudeksi. (Manstein 2000, 3-4.) Kun esimerkiksi jäteongelmaan aikanaan havahduttiin, eräänä puheenaiheena oli muovi, joka ei maadu. Tosiasiallisesti muovi kyllä hajoaa aikanaan, kyse on vain ihmisen kannalta erittäin pitkästä aikaperspektiivistä. On totta, että useat muovit ovat hyvin pysyviä, mutta kaatopaikan penkan olosuhteissa miltei kaikki jäte säilyy hyvin muuttumattomana huomattavan pitkiä aikoja. Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset eivät niinkään aiheudu niiden pysyvyydestä vaan niistä ympäristöön leviävistä haitta-aineista ja kaatopaikkojen maankäytöstä. Haitta-aineita syntyy vähiten jätteestä, joka ei muutu luonnossa ja josta ei liukene ympäristöön mitään tai liukenee mahdollisimman vähän. Tällaista jätettä ovat esimerkiksi lasi ja muovi. Muovin ongelma muuhun jätteeseen verrattuna onkin lähinnä roskaantumishaitta, jos sitä levitellään luontoon. Nykytietämyksen valossa ongelmana on myös se, että muovia on hankala kierrättää; sen laatu heikkenee kierrätysprosesseissa, jotka lisäksi saattavat vaatia huomattavia materiaali- ja energiapanoksia. Toisin sanoen jäte, joka ei maadu koskaan ja josta ei liukene ympäristöön mitään, kelpaa maanrakennusaineeksi. Kaatopaikan penkan rakentaminenhan on juuri sitä: maanrakennusta. Tällainen jäte vastaa siis laadultaan kaivosjätettä. Mikäli lajittelu- ja kierrätysprosessit saadaan toimimaan niin hyvin, ettei kaatopaikoille kerry enää myrkyllistä tai orgaanisesti hajoavaa jätettä lainkaan (mikä on utopia), ongelman pitäisi siis olla hoidettu ja kaatopaikkajätettä voitaisiin käyttää rakennuskohteissa esimerkiksi meluvallin rakentamiseen kiviaineksen sijaan. Näin onkin piipunpää- ja kierrätysteknologian silmin katsottuna, mutta tosiasiallisesti kaatopaikkojen maankäyttö, jätteiden käsittelyn materiaali- ja energiapanokset, jätteeksi päätyvän aineksen materiaali- ja energiasisältö ja rakennetun maan ekologinen yksipuolisuus ovat edelleen oikeastaan vain indikaattori niistä tosiasiallisista ongelmista, joita kulutus aiheuttaa jossain muualla tuotteiden koko elinkaaren aika-

16 10 na. Varsinaisten perusongelmien ratkaisu edellyttää kulutuksen vähentymistä, joka itsessään ratkoisi myös jätehuollon muodostamia ongelmia tehokkaammin, kuin mitä lajittelu ja kierrätys koskaan. Ongelmiin on vain harvoin osattu vastata ajoissa ja asianmukaisesti. Varovaisuusperiaatteen mukaan ratkaisumallien kehittymisen tulisi seurata ongelmien kehittymistä ennakoivasti. Piipunpääteknologia ja kierrätyksen nykytila ovat omiaan kuvaamaan jälkihoidon tehottomuutta ja kykenemättömyyttä ratkaisemaan syntyneitä ongelmia. Piipunpäätekniikka on kyennyt ratkaisemaan joitakin yksittäisiä ongelmia, mutta jos ympäristön tilaa tarkastellaan kokonaisuutena, on selvästi nähtävissä tarve ratkaista muitakin kuin akuutteja, lähinnä ihmiseen kohdistuvia haittoja. Suljettu materiaalikiertokaan ei ole materiaalitehokkuudella mitattuna aina edes ekologisesti tehokasta luvulla alkanut yritysten ympäristöjärjestelmien kehitys on myönteinen kehityskulku, mutta sen käytännön mahdollisuudet ovat rajalliset menetelmistä riippumattomista syistä. Lisäksi yleisesti voidaan todeta, että kaksi organisaatiota, jotka toimivat samoin menetelmin samalla alalla, voivat täyttää standardien vaatimukset, vaikka ympäristönsuojelun taso on erilainen. Suurimmat odotukset voidaankin asettaa ekotehokkuuden tutkimukselle. Ekotehokkuus tutkimusaiheena perustuu mm. sosiologian, taloustieteen ja luonnontieteiden yhteisnäkemykseen ongelmien syistä ja tulevaisuudenkuvasta. On helppo nähdä yhteys ongelmien ja niiden ratkaisujen välillä, mikäli ratkaisuja etsitään samoilla välineillä, joilla ongelmia voidaan kuvata. Ongelmien monimuotoisuus, arvotuskysymykset ja tiedon puute asettavat kuitenkin huomattavia vaatimuksia tutkimukselle, ratkaisumalleille ja koko ympäristökeskustelulle yleensä. Luonnontieteistä löytyy muutamia tieteenaloja, joiden on yleisesti huomattu kuvaavan ympäristön suhdetta ihmisen toimintaan objektiivisesti. Näitä on syytä tarkastella, jotta ekotehokkuusajattelun, sen tutkimusmenetelmien ja työkalujen luonnontieteellistä taustaa voidaan arvioida ympäristöongelmien suhteen. 3.3 Termodynamiikka Termodynamiikan pääsääntöjen mukaisesti suljettu systeemi voi vaihtaa energiaa muttei ainetta (Kivinen & Mäkitie 1993). Maapallon osalta aineen määrä on käytännössä vakio ja energian lähde on aurinko. Järjestynyt systeemi pyrkii kohti ta-

17 11 sapainoa, mikä tarkoittaa aineiden sekoittumista loppujen lopuksi hyödyttömäksi massaksi. Näin tapahtuu spontaaneissa kemiallisissa ja fysikaalisissa prosesseissa. Teknosfäärin kautta kulkevan abioottisen aineen läpikäymä prosessi muistuttaa tällaista prosessia; maapallolla abioottisen aineen järjestyksen luonnollinen määrä on sellainen, että mm. useat metallit ovat teknisesti hyödynnettävissä. Tämä järjestyksen määrä on syntynyt geokemiallisissa prosesseissa. Teknosfäärin läpi kulkiessaan materiaalit sekoitetaan keskenään useamman aineen kanssa samaan paikkaan ja yhdisteisiin kuin luonnossa. Lopulta materiaalit päätyvät jätteeksi tai sirontana luontoon. Sironnut aines on käytännössä teknisesti mahdotonta hyödyntää. Useimmiten kyse on aineista, jotka muuttavat ekosysteemin aineenvaihduntaa tavalla tai toisella ja horjuttavat sen tasapainoa, eli saasteista. Jätekasaan päätynyt aines luonnollisesti aiheuttaa paikallisia ja alueellisia muutoksia ekosysteemissä ja on myöskin huomattavasti vaikeammin hyödynnettävissä kuin luonnonmineraalit. Täten materiaalivirran tuloksena on lisääntynyt materiaalien epäjärjestys. Järjestyksen palauttaminen vaatii valtavan määrän energiaa. Tuloksena on joko huonommin järjestynyt aines tai jalostuneempi aines, joka on muutoin hyödyntämättömissä. Käyttökelpoiset abioottiset luonnonvarat siis nykyisellä teknosfäärin toimintamallilla vähenevät koko ajan. Energian suhteen maapallo voidaan nähdä avoimena systeeminä. Aurinko on ihmisen aikajänteellä ehtymätön luonnonvara. Auringosta saapuvasta säteilyenergiasta vain murto-osa varastoidaan maapallolla; kasvit varastoivat fotosynteesin avulla ilmakehästä hiiltä ja auringon valosta energiaa. Evoluution kautta syntynyt aineiden kiertokulku kuluttajien ja hajottajien kautta takaisin kasveille, tuottajille, aiheuttaa mm. energian tietyntasoisen järjestymisen systeemin eri tasoille. Varsinkin toisen tason kuluttajien, petojen, massan tuottamiseen on tarvittu suuri järjestyneen energian ja aineen määrä, josta suurin osa on kulunut organismin elintoimintojen ylläpitämiseen. Lajisuhteiden muuttuessa ekosysteemi järjestyy evoluution kautta yhä uudelleen monimuotoiseksi järjestelmäksi, joka sisältää korkean järjestymistason organismeja. Tämän prosessin perusteella maapallon biosfääriä voidaan hyvällä syyllä kutsua itseorganisoivaksi systeemiksi. Ihmisen toiminta purkaa tätä syntyvää järjestystä sekä energian että aineen suhteen. Ihmisen toiminnan kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa asemaa näyttelee pohjimmiltaan varastoituvan ja läpivirtaavan energian määrä aikayksikössä. Jos biosfäärin kautta

18 12 kulkevan energiavirran tase on positiivinen, energia tällöin käytännössä varastoituu orgaanisina yhdisteinä maannokseen. Vuotuisen varastoituneen hiilen määrä luonnontilaisessa biosfäärissä kuvaa hiilidioksidin luonnollista poistumanopeutta ilmakehästä. Kaikki muu biosfäärin läpi virtaava energia voidaan nähdä uusiutuvana energiana. Uusiutuvaa energiaa on myös maapallon fysikaalisissa ja kemiallisissa virtausprosesseissa virtaava energiamäärä. 3.4 Ekologia Ekologian avulla voidaan tarkastella mekanismeja, jotka voivat horjuttaa ekosysteemien toimintakykyä. Ekosfäärin kantokyky määrittelee ihmisen talouskasvun rajat. Kantokyvyn määrittely edellyttää ekosfäärin prosessien ymmärrystä. Ekosfääri ekosysteeminä koostuu maapallon eliöyhteisöistä ja globaalista elottomasta ympäristöstä. Ekologia ei aseta eri systeemejä tai ympäristöjä arvojärjestykseen, joten sen tuottama tieto soveltuu hyvin pohjatiedoksi myös eri arvoperusteisille ympäristövaikutusten arviointimenetelmille. Erityyppisten ympäristövaikutusten arviointi edellyttää ekologian perusteiden ymmärrystä. Globaalien ympäristövaikutusten arviointi edellyttää edelleen globaalien fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden muutosten tulkintaa. Ekologia tutkii eliöiden määriä, alueellista jakautumista sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöekologia tutkii ihmistoiminnan vaikutusta eliöiden määriin ja alueelliseen jakautumiseen. Ekosysteemi koostuu tietyn alueen eliöyhteisöstä ja sen elottomasta ympäristöstä. Ekosfäärillä tarkoitetaan maapallon kaikkia ekosysteemejä yhdessä. (Vuorisalo 1998, 7-11.) Eliöyhteisön tasapainosta puhuttaessa on yleisesti käytetty kolmea eri käsittelytapaa. Ensinnäkin sillä voidaan tarkoittaa yhteisön muutoksenvastustuskykyä, tai kykyä estää muutoksen tapahtuminen. Toiseksi sillä voidaan tarkoittaa yhteisön kykyä säilyttää populaatioiden kokosuhteet. Kolmanneksi tasapainoisuudella voidaan tarkoittaa palautuvuutta eli häiriönsietokykyä. Vuorisalon mukaan tasapainoisuudesta käytävässä keskustelussa olisi hedelmällisintä keskittyä palautuvuuden käsitteeseen ja palautumisen reunaehtojen tutkimiseen. (Vuorisalo 1998, )

19 13 Eliöyhteisö koostuu eri lajeista, jotka ryhmitellään aineen ja energianhankinnan mukaan omavaraisiin eli tuottajiin sekä toisenvaraisiin eli kuluttajiin ja hajottajiin. Tuottajat perustavat kasvunsa elottoman ympäristön varaan. Perustuotanto eli primaarituotanto koostuu tuottajien yhteyttämisessä sitomasta energiamäärästä ja ilmoitetaan yleensä kasvien tuottamana energiamääränä tai kuivabiomassana pinta-alayksikköä kohti tietyssä ajassa. Sekundaarituotanto muodostuu toisenvaraisten lajien biomassan kasvusta. Olipa tarkastelun mittakaava mikä tahansa, ekosysteemiekologian kannalta keskeinen tutkimuskohde on aineiden kierto ja energian virtaaminen ekosysteemissä. Ravintoketjussa trofiatasolta toiselle siirryttäessä suuri osa energiasta käytetään elintoimintojen ylläpitämiseen. Ekologinen tehokkuus ilmoittaa, kuinka suuri osa käytetystä ravinnosta muuttuu eläinkudokseksi. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että tasolta toiselle siirryttäessä jäljelle jää 10 % energiasta (Vuorisalo 1998, 50). Charles J. Krebs on luokitellut tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tietyn lajin levinneisyyteen ja runsauteen tarkasteltavalla alueella: lajin leviämiskyky (fyysisen elinympäristön rajoitukset) lajin käyttäytyminen (ympäristövaatimusten muutokset) elolliset ympäristötekijät (eliöyhteisö) elottomat ympäristötekijät, joita ovat fysikaaliset ja kemialliset tekijät. (Vuorisalo 1998, ) Elollisista ympäristötekijöistä tärkein on ihminen, joka voi suoranaisesti suosia tai vainota lajia tai muuttaa lajin elotonta tai muuta elollista ympäristöä. Eloton ympäristö on jaettu fysikaalisiin ja kemiallisiin tekijöihin. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. auringonvalo, lämpötila, painovoima, paine, maaperän rakenne, tuli ja ilman ja veden virtaukset. Kemiallisiin tekijöihin on puolestaan luettu mm. kosteus, ilmakehän kaasut, suolapitoisuus, ravinteet ja happamuus. Ympäristötekijät ovat yleensä yhteisvaikutteisia, joten ympäristömuutosten seurauksia tutkittaessa on otettava huomioon synergismi. Yhteisvaikutteisia tekijöitä ovat esimerkiksi valo, lämpötila ja kosteus, jotka määräävät maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Lajien menestymistä tutkittaessa on hyödyllistä selvittää kokeellisesti sietoalue. Sietoalueella tarkoitetaan tietyn ympäristötekijän vaihteluväliä, jolla kyseinen laji selviy-

20 14 tyy. Ympäristötekijöitä, jotka heikentävät yksilön tai populaation menestymistä alueella kutsutaan rajoittaviksi. (Vuorisalo 1998, ) Elinympäristöissä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joihin eliöt joutuvat sopeutumaan. Jos muutokset ovat voimakkaasti epäedullisia, on eliöllä kaksi vaihtoehtoa, siirtyminen muualle tai mukautuminen uudenlaiseen ympäristöön. Sopeutuminen toteutuu kahdella tavalla: periytyvät sopeutumat eli adaptaatiot perustuvat geeniperimän ominaisuuksiin, jolloin kyse on evoluutiosta, ja fenotyyppiset sopeutumat eli akklimaatiot perustuvat yksilön ilmiasun muutoksiin. Fenotyyppisen muutoksen mahdollisuus ja sen rajat riippuvat perintötekijöistä. (Vuorisalo 1998, ) Ominaisuuksia, joiden perusteella laji on erityisessä vaarassa kuolla sukupuuttoon, ovat mm. suuri koko, hidas lisääntyminen, erikoistunut ruokavalio, sijoittuminen korkealle trofiatasolle, tarkat elinympäristövaatimukset tai suppea levinneisyysalue, kiinteät muuttoreitit, elinkierron, rakenteen tai käyttäytymisen erikoispiirteet tai se, että laji on ihmisen kannalta vahingollinen. (Vuorisalo 1998, ) Pitkillä aikaväleillä minkä tahansa lajin voidaan odottaa katoavan maapallolta luvulta lähtien nisäkäs- ja lintulajien sukupuutot ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Nykyisin lajien säilymistä uhkaa eniten elinympäristöjen epäedullinen muuttuminen ja pirstoutuminen mm. metsätalouden toiminnan johdosta. Suomen lajiston suurimmat uhkat ovat metsätalous ja kulttuuriympäristöjen muutokset. Maailmanlaajuisesti joidenkin lajien säilymistä uhkaa tällä hetkellä myös kaupallinen metsästys, harvinaisten lajien keräily, koristekasvikauppa sekä eläinten vahingollisuus ihmisen toiminnoille. Myös tulokaslajit ovat aiheuttaneet uhanalaisuutta. Yhä tärkeämpänä tekijänä pidetään ympäristön pilaantumista. (Vuorisalo 1998, ) 3.5 Ihmisen elinehdot Ihminen käyttää hyvinvoinnin luomiseksi energiaa ja aineita eri lähteistä. Omien elintoimintojensa ylläpitämiseen ihminen tarvitsisi oikeastaan ainoastaan biosfäärin läpi virtaavia tukiaineita ja sen kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunutta energiaa, toisin sanoen elintarvikkeita sekä vettä ja happea. Ympäristölle asetettavat muut

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö Tutkimuspäivät, Jyväskylä 18.11.2008 Luonnonsuojelusta maailmanlaajuiseen ekosysteemipalveluiden turvaamiseen

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys PIMA-hankkeissa Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus Kunnostuksen tavoitteiden asettaminen Kunnostukset alkavat 1990 -luku nykyhetki Mitä kestävä kehitys on? Käytäntö: jopa 57 erilaista

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

3Eksponentiaalinen malli

3Eksponentiaalinen malli 3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kulttuuri ja kestävä kehitys

Kulttuuri ja kestävä kehitys Kulttuuri ja kestävä kehitys Scanning for the Future 5. 6. June 2003 Turku School of Economics and Business Administration Finland Futures Research Centre Presentation in Workshop V: Scanning for Culture

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Miksi jätteiden synnyn ehkäisy ohittaa kierrätyksen?

Miksi jätteiden synnyn ehkäisy ohittaa kierrätyksen? Ilmansuojelu-lehti Jätteen synnyn ehkäisy, hyödyntäminen ja ilmastopolitiikka Jätteiden synnyn ehkäisy Jätehierarkia Niin EU:n jätepolitiikkaan kuin Suomen jätelakiin on kirjattu tavoitteiden hierarkia,

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot