KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA"

Transkriptio

1 KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TARKASTELU MIPS-INDIKAATTORILLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusohjelma Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Syksy 2002 Saku Ovaskainen

2 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan koulutusohjelma OVASKAINEN, SAKU: Korjaamisen ekotehokkuuden tarkastelu MIPS-indikaattorilla Ympäristötekniikan opinnäytetyö, 107 sivua, 6 liitesivua Syksy 2002 Työn ohjaajat: Michael Lettenmeier, SLL; Pekka Ilvonen, LAMK. TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö käsittelee ekotehokkuutta, MIPS-indikaattoria ja sen pohjalta luodun menetelmän soveltamista korjaamisen ekotehokkuuden tutkimiseen sekä kultasepänalan, kodinkonekorjauksen ja suutarin tarjoamien korjauspalvelujen ekotehokkuutta. Teoreettisen tarkastelun avulla selvitetään ekotehokkuuden perusteita ja MIPSindikaattorin tarkoitusta ja kuvaavuutta. Ekotehokkuus on työssä asetettu ympäristönsuojelullisesti tarkkaan viitekehykseen. MIPS on aksiomaattisesti hyvin perusteltu kestävän kehityksen indikaattori. Tuotekohtaisessa tarkastelussa se on voimakkaasti yleistävän luonteensa johdosta jossain määrin epätarkka mittari. On myös tulkinnanvaraista, onko se yksin täysin riittävä kuvaamaan ekotehokkuutta. Tästä huolimatta se on muiden ominaisuuksiensa perusteella erinomainen kestävän kehityksen työväline. MIPS-indikaattoria käyttäen on tässä työssä luotu ekotehokkuuden tarkastelumenetelmä, jonka tarkoituksena on toimia joustavana työvälineenä korjaustoiminnan tutkimiseen eri tasoilla. Menetelmä on luotu yhteistyössä Sofia Tervolan kanssa (Laurea AMK,) jonka opinnäytetyön on tarkoitus muodostaa taloudellisena tarkasteluna yhtenäinen kokonaisuus tämän työn kanssa. Menetelmää on testattu ja kehitetty kolmen tapaustutkimuksen avulla, joiden tiedonkeruu tehtiin yhteistyönä. Tapaustutkimusten tekninen tarkastelu ja päätelmät on käsitelty tässä työssä. Testauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että laadittu menetelmä on hyvä ja joustava ja sen tulokset kuvaavat hyvin kestävän kehityksen tavoitteita. Menetelmän käytännön osuutta saatiin myös kehitettyä hyvälle tasolle. Sitä voidaan käyttää korjaamisen kuvaamiseen yhden palvelun, yrityksen, toimialan tai liikealan tasolla. Eri käyttökohteita sille ovat ympäristökasvatuksen, ympäristömarkkinoinnin, ekotehokkuuden parantamisen sekä päätöksenteon tukeminen. Tutkituista palveluista saatiin hyviä, informatiivisia tuloksia yksittäisen palvelun tai toimialan tasolla. Avainsanat: MIPS, ekotehokkuus, korjaaminen, korjausala

3 Lahti Polytechnic Faculty of Technology OVASKAINEN, SAKU: Determining the eco-efficiency of repair service using MIPS-indicator Bachelor s study, environmental engineering, 107 pages, 6 appendices Autumn 2002 Instructors: Michael Lettenmeier, SLL; Pekka Ilvonen, LAMK. ABSTRACT The study focused on eco-efficiency, MIPS-indicator and methodology built around MIPS-concept. Methodology for determining the eco-efficiency of repair service was developed, studied against scientific theory, and tested in praxis in order to clarify the background and applications of eco-efficiency and tools used. Three repair services were studied in practice during testing phase. MIPS is an indicator of sustainable development well argued by the fundamentals of natural sciences and the essentials of ecological sustainability. It is more a tool for dematerialization and structural change than a measure of all ecological impacts of a product, for which it is found to be slightly inexact. Thus, it is to be understood mainly as an indicator of sustainable development. The methodology was developed as teamwork together with Miss Sofia Tervola (Laurea polytechnic.) Miss Tervola focuses on economic assessment within the methodology, and her work together with this study forms an integrated entirety. The method was tested with three case -studies of which the data collection was also carried through as teamwork. Technical analysis and the conclusions of case studies were part of this study. The method was found efficient and flexible, suitable for eco-efficiency analysis. Eco-efficiency was explored thoroughly in this study to give it a solid framework within environmental sciences and protection. The testing phase of the method also showed good results both for development and produced some informative results on eco-efficiency of services studied. The method is applicable for determining the eco-efficiency of repair service at different levels; service, enterprise, line of business and business sector levels. It can be used in environmental education, marketing, development and policy-making. Key words: MIPS, eco-efficiency, repair, services

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YMPÄRISTÖONGELMIEN PERUSTEITA 3 3 YMPÄRISTÖNSUOJELU Kestävä kehitys Ympäristönsuojelu käytännössä: tekniikka ja politiikka Termodynamiikka Ekologia Ihmisen elinehdot 14 4 EKOTEHOKKUUS Ekotehokkuus ja ympäristöpolitiikka Ekotehokkuuden taustaksi esitettyjä perusteita Materiaalivirrat Factor 4 ja factor Rakennemuutos ja dematerialisaatio Perusteluita, joilla ympäristövaikutuksia on johdettu materiaalivirroista Ekotehokkuuden tutkiminen ja nykyiset ympäristövaikutusten arviointimenetelmät Ekotehokkuus, kestävä kehitys ja etiikka 24 5 MIPS Ekologinen selkäreppu MIPS:n edut ja puutteet 28

5 6 MIPS-INDIKAATTORIN TARKASTELU Yleistä indikaattoreista MIPS indikaattorina, TMR MIPS työkaluna MIPS ja ympäristöongelmat Energiankäytön kuvaaminen MIPS:llä Maankäyttö Yhteenveto 44 7 TUTKIMUSMETODI 50 8 KORJAUSALAN TUTKIMINEN KOKONAISUUTENA Määrittelyvaihe Kokonaistarkastelu Tiedonkeruu- ja laskentavaihe 54 9 KORJAAMISEN EKOTEHOKKUUDEN TUTKIMINEN YKSITTÄISTAPAUKSISSA Periaatteet Käytäntö Laskentatekniset huomautukset TAPAUSTUTKIMUKSET Roostime Oy Sormuksen koon muutos Tulokset Uusiosormus Vertailupalvelun tulokset Tulosten tarkastelu 76

6 10.2 Kodinkonehuoltoalan yritys Pesukoneen korjaus Tulokset Uusi pesukone Vertailupalvelun tulokset Tulosten tarkastelu Tmi Haraldin kenkä Kenkien korjaus Tulokset Uudet kengät Tulosten tarkastelu Laskennassa käytetyt yleisestä MI-listasta poikkeavat ja sovelletut MI-arvot TESTAAMISEN TULOKSET PÄÄTÄNTÄ 101 LÄHTEET 105 LIITTEET 108

7 1 JOHDANTO Ympäristönsuojelusta ja luonnonsuojelusta keskustellessani olen usein pannut merkille, kuinka paljon ihmisten tapa lähestyä aihetta vaihtelee. Nämä kaksi käsitettä usein myös mielletään samaksi, yhdeksi käsitteeksi. Lähestymistapoja on niin monia, että usein keskustelijoilla on pitkään jopa vaikeuksia päästä samaan aihepiiriin, vaikka puhuttaisiin samasta asiasta. Tilanne esiintyy usein riippumatta siitä, ovatko keskusteluosapuolet alan ammattilaisia vai eivät. Syykin on selvä; ympäristöä koskevat huolenaiheet ovat yhtä moninaiset, kuin ympäristötieteet ovat nykyisin. Joku kokee ongelmaksi lajien häviämisen, toinen huolestuu roskaantumisesta ja jäteongelmasta ja yhden mieltä painavat lastemme terveyttä vaarantavat ympäristömyrkyt. Vain yksi yhteinen tekijä löytyy: Jokainen tarkastelee ihmisen aikaansaamia muutoksia ympäristössä. Kesän tulon aikaansaamaa muutosta luonnossa ei nähdä ympäristöongelmana, onhan se luonnolliseksi koettu tila. Samaan aiheeseen päästessä usein mielipiteet ovat samanlaiset, eli on olemassa jokin yhteinen, ainakin meidän kulttuurillemme ominainen käsitys hyvästä ja huonosta ympäristövaikutuksesta. Olen pyrkinyt tässä työssäni istuttamaan tutkimani ympäristönsuojelun työkalun, MIPS-indikaattorin, selkeään viitekehykseen ja näin osoittamaan johdonmukaisesti sen lähestymistavan ja osuuden ympäristönsuojelussa. Joitakin ympäristötieteiden perustietoja on esitetty lyhyesti samassa yhteydessä. Näin pystyn tarkastelemaan paitsi MIPS-indikaattorin osuutta ja sijaintia ympäristötieteissä, myös sen toimivuutta. Eräänä ajavana voimana on ollut oma havahtumiseni ekotehokkuuden merkitykseen ja toisaalta tarve selvittää MIPS:iin liittyvän teoriapohjan luonnontieteellistä pohjaa ja teoreettista pitävyyttä. Löydös on melko yksinkertainen; mm. varovaisuusperiaatteen mukaisesti ekotehokkuusajattelu ja MIPS-konsepti sen edustajana ovat hyvin perustellut, ja näin ollen niiden tieteelliseksi perustaksi hyvin riittävät yksinkertaiset aksioomat. Yritys luonnontieteellisen perustan löytämiselle ei ole kuitenkaan hedelmätön. Se tukee työssä esitetyn metodologian arviointia ja samalla osoittaa kehitystarpeita. Eräs syy on ollut myös se, että MIPS ekotehokkuuden edustajana törmää helposti arvosteluun, sillä sen ajatusmalli

8 2 triviaalisti selitettynä aiheuttaa vastustusreaktion monissa tieteen ja tekniikan alan toimijoissa. Keväällä 2002 Helsingin kaapelitehtaalla järjestettiin ekotehokkuusmessut. Järjestäjinä olivat Koulutuskeskus Dipoli (TKK,) Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Riihimäen messut. Hanketta varten saatiin tukea Euroopan Sosiaalirahastolta ja ympäristöministeriöltä. Suomen Luonnonsuojeluliitto tarjosi pienille korjaus- ja vuokrausalan yrityksille mahdollisuuden osallistua messuille tarkoitukseen varatulla alalla, joka jaettiin ilmoittautuneiden kesken. Hinta oli alhainen normaalin messuosaston vuokraamiseen verrattuna ja näin messuille saatiin mukaan myös tämän alan edustusta. Samalla tarjoutui tilaisuus tutkia korjaamisen ekotehokkuutta konkreettisesti. Tässä yhteydessä Suomen Luonnonsuojeluliitto tarjosi opinnäytetyön aihetta ja työn ohjaajaksi suostui Michael Lettenmeier. Ilmoittautuneita pyydettiin osallistumaan tutkimukseen ja mukaan saatiin kolme yritystä. Messuja järjestettäessä syntyi ajatus kahden opinnäytetyön yhdistämisestä yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyökumppani on Sofia Tervola (Laurea AMK.) Tarkoituksena on yhdistää ekotehokkuuden tutkiminen taloudellisen tehokkuuden analyysiin, jolloin saadaan tutkittua korjaamisen ekotehokkuuspotentiaalia myös esimerkiksi yhteiskunnan kannalta sekä saadaan konkreettista tietoa myös niistä taustatekijöistä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat ekotehokkuuden toteutumiseen. Työtä on tarkoitus jatkaa jossain muodossa opinnäytetöiden valmistuttua. Teorian tarkastelun lisäksi on kehitetty MIPS-indikaattoriin pohjautuva menetelmä, jolla korjaamisen ekotehokkuutta voidaan tarkastella eri tasoilla; yhden palvelun, yrityksen, toimialan tai koko liikealan tasolla. Liikealalla tässä käsitetään korjaustoimintaa harjoittavia yrityksiä yleensä. Menetelmää on testattu tapaustutkimusten avulla, jotka muodostavat oman kokonaisuutensa. Tapaustutkimuksista on saatu muutamia mielenkiintoisia tuloksia. Tapaustutkimusten tiedonhankinta ja menetelmän suunnitteluvaihe on tehty yhteistyössä Tervolan kanssa. Menetelmän varsinaisen ekotehokkuustarkastelun (MIPS-laskennan,) tapaustutkimusten tarkastelun ja menetelmän testauksen näiltä osin olen tehnyt työn toisessa osassa. Tämän työn perimmäisenä tarkoituksena on perehtyä menetelmän teknisen osan kuvaavuuteen ja käyttökelpoisuuteen, sekä tehdä pieni katsaus sen mahdollisuuksiin. MIPS:n käytännön toteutusta ja sovelluksia korjaamisen ekotehokkuuden

9 3 tutkimisessa on pyritty syventämään ja testaamaan. Menetelmää voidaan käyttää tiedonkeruuseen ympäristökasvatusta, korjaustoiminnan ympäristömarkkinointia, yrityksen tai toimialan ympäristökehitystä varten tai jopa poliittisen päätöksenteon tueksi. Menetelmässä käytetty työkalu, MIPS-indikaattori, on saksalaisen Wuppertal-instituutin kehittämä. Wuppertal-instituutti on kehittänyt jo yli vuosikymmenen ajan ekotehokkuuteen liittyviä työkaluja ja yhteiskunnallista tutkimusta. Instituutin aihealueita ovat ekotehokkuus, maailmantalouden ekologinen rakennemuutos eli dematerialisaatio, materiaalivirta-analyysit ja ekotehokkuuden mittarit. 2 YMPÄRISTÖONGELMIEN PERUSTEITA Ympäristöongelmaksi kutsutaan haitalliseksi koettua ympäristömuutosta, joka yleensä on ihmisen toiminnan aiheuttama. Ongelmia on niin suuri kirjo, että niitä ei kannata käydä järjestelmällisesti läpi, vaan on esitettävä jonkinlainen tyypittely. Ongelmana on löytää riittävän laaja esitystapa, johon pystyy peilaamaan muita käsiteltäviä aiheita. On siis syytä tutustua ympäristöongelmien ja ympäristönsuojelun historiaan. Ympäristöongelmien luonne on muuttunut voimakkaasti läpi historian paikallisesta globaaliin. Asumisyhteisöt ovat aina kokeneet paikallisia ympäristöongelmia, vähintään jäteongelmana. Vanhoissa suomalaisissa kylissäkin olisi jätehuoltoyritykselle ollut töitä; mätänevien jätösten haju kujilla oli melkoinen. Vaeltavat metsästyskulttuurit taas ovat kyenneet hävittämään mm. suurikokoisia nisäkäslajeja sukupuuttoon. Nykyisten kaltaisia alueellisia asutettujen seutujen ympäristöongelmia on esiintynyt aina maatalouskulttuurien synnystä lähtien, jolloin ihminen on ensimmäistä kertaa aiheuttanut kokonaisten ekosysteemien luhistumisen niin, että ihmiskunnan yksittäisiä kulttuureja on tuhoutunut. Euroopan laaja asuttaminen on 1000-luvulta lähtien hävittänyt metsiä laaja-alaisesti. Euroopan kaupankäynnin kehittyessä maailmanlaajuiseksi kolonisaatio yhdenmukaisti maapallon alueellisia ekohistorioita Euroopan mallia vastaaviksi luvun alussa tapahtui sarja koko talouden ja yhteiskunnan kattaneita muutoksia, joista alkoi voimakas teollistuminen. Teollistuminen toi mukanaan markkinaviljelyn, raaka-aineiden ja ravinnon kaupan

10 4 maailmanlaajuisen laajenemisen, tehtaiden vaikutukset ja teollisen energiatalouden syntymisen, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet globaalien ympäristöongelmien syntymisen. (Tallskog 1997.) Ympäristötieteiden historiallinen näkemys ympäristöongelmista siis vierittää suurimman syyn insinöörin niskoille. Insinöörin suunnittelemia ovat kaikki massatuotannon työkalut: tehtaat, infrastruktuuri jne. Teknisten tieteiden aihepiireistä löytyykin monia vastauksia ympäristöongelmien syitä etsittäessä, mutta taustalta löytyy muutakin. Talouskasvun aikaansaama elintason kasvu ei merkitse pelkästään yhä useamman ihmisen perustarpeiden tyydyttämistä vaan vaikuttaa siltä, että yksittäisen ihmisen talouden koheneminen merkitsee kulutuksen lisääntymistä samassa suhteessa. Ihminen lajina on lisääntynyt valtaviin mittoihin ja kasvu jatkuu nopeutuvalla vauhdilla. Väestönkasvua ja kulutuksen kasvua sääntelevät tällä hetkellä enemmänkin luonnonlait kuin ihmiskunta itse. Väestönkasvu yhdessä lisääntyneen kulutuksen kanssa ovat tehneet ihmisestä geokemiallisen tekijän, jonka aiheuttamat muutokset luonnon monissa prosesseissa ovat nopeudeltaan moninkertaiset luonnon omiin prosesseihin verrattuna. Yksittäisinä suhteellisen haitattomaksikin nähdyt prosessit muuttuvat ympäristön kannalta ongelmallisiksi, kun niiden määrät ovat valtavia. Ihmisen fossiilisten polttoaineiden käytön nopeus on noin kertaa suurempi kuin niiden luonnollinen syntymisnopeus, ihmisen toiminnasta aiheutuva lajien tuhoutuminen on kertainen lajien luontaiseen tuhoutumisnopeuteen verrattuna, ihmisen aiheuttama maaperän eroosio on kuusinkertainen luonnolliseen eroosionopeuteen verrattuna, maamassojen siirtyminen on 2-3- kertainen luontaiseen mannerten massojen kasvunopeuteen nähden, ihmisen toiminnan takia biosfäärin luontaisen fotosynteesin määrä on vähentynyt kymmeniä prosentteja jne. (Wahlström, Reinikainen & Hallanaro 1994, ) Tällä tavoin on tultu tilanteeseen, jossa ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia, globaaleja. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan yleisesti globaaleiksi mainittuja ongelmia, kuten kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä, joka on hyvä esimerkki, vaan kaikkia yleisiä ainevirtoja ja prosesseja, jotka vaikuttavat koko maapallon ekosysteemin kantokykyä ylläpitäviin tekijöihin. Näitä kaikkia virtoja ja prosesseja emme edes tunne. (Schmidt-Bleek 2000, )

11 5 Perusongelma onkin siis se, että nykyisen kehityksen mukainen luonnonvarojen käyttöönotto ja muuttaminen teknosfäärissä eri muotoon aiheuttaa ympäristössämme niin suuria ja nopeita fysikaalisia, kemiallisia ja ekologisia muutoksia, että maapallon ekosysteemi ja sen mukana ihminen eivät välttämättä pysty niihin sopeutumaan. On tapahtumassa muutoksia, jotka ovat ihmisenkin kannalta haitallisia. Eräs jo käynnissä olevista muutoksista on lajisuhteiden muuttuminen. Ongelmien syiden ymmärrys täydellisesti vaikuttaisi siis vaativan mm. sosiologian, kulttuuriantropologian, historian, kansainvälisen politiikan, kansantaloustieteen sekä luonnontieteiden syvällistä ymmärrystä. Onneksemme muutamien perusasioiden tunteminen riittää kuvaamaan tilannetta riittävän hyvin, jotta perusongelmat voidaan ymmärtää. Niitä voidaan myös jossain määrin mitata, kuvata ja ratkoa luonnontieteiden keinoin. Ongelmien varsinainen ratkaiseminen taas vaatii laajaa poikkitieteellistä yhteistyötä ja joukon muita toimenpiteitä. Ihmiskunnan muut ongelmat, köyhyys ja sodat, poliittinen epäyhtenäisyys ja kulttuurierot vaikeuttavat globaalien ratkaisujen löytymistä edelleen. 3 YMPÄRISTÖNSUOJELU Länsimaisen kulttuurin ympäristösuhde löytyy helposti yhteiskuntiemme moraalikäsityksen perustasta, Raamatusta. Perusajatus on, että ihminen hallitsee ja käyttää luontoa. Näin ihminen on erotettu muusta luonnosta. Ympäristönsuojeluun onkin herätty verrattain myöhään. Ensimmäisten varsinaisten ympäristönsuojelun asiaa ajavien yhteiskunnallisten toimien ja liikkeiden taustat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: luonnon ja lajien puolesta toimivat, ihmisten terveyden puolesta toimivat ja luonnonvarojen riittävyyden puolesta toimivat. Verrattain aikaisin, jo 1800-luvulla on Suomessakin esiintynyt sivistyneitä, luontoharrastusta edistäviä organisaatioita, jotka ovat nähneet luonnon itseisarvona. Luonnonsuojeluorganisaatiot ovat säilyttäneet asemansa kansalaisliikkeinä näihin päiviin, tosin nykyään luonnonsuojelu kuuluu jo valtiomme lainsäädäntöönkin. Laajemmin yhteiskunnalliseen toimintaan asti yltäviä liikehdintöjä on Suomessa esiintynyt vasta myöhään 1900-luvulla, huomattavasti aiemmin mm. Englannissa. Teollistumisen ja tiheän asutuksen seurauksena ihmisten terveyteen suoranaisesti vaikuttavat haitat on otettu yhteiskunnallisen sääntelyn piiriin aina, kun tilanne on

12 6 ollut pakottava luvulla koetun öljykriisin aikoihin puhuttiin paljon luonnonvarojen riittävyydestä; pelättiin tärkeiden raaka-ainevarastojen ehtymisen pysäyttävän teollistumisen aikaansaaman kovin lupaavan talouskasvun luvulla teollisuuden päästöjä jo vähennettiin runsaasti ja lapsille opetettiin, ettei roskia saa jättää luontoon. Jäteongelmaan oli herätty; uusi keksintö, muovi, ei maatunut luonnossa. Muuta, pienimuotoisempaa ympäristöajattelua on esiintynyt yhteiskunnan eri kerroksissa myöskin enenevissä määrin. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että useille ihmisille ympäristönsuojelu on sama kuin luonnonsuojelu. Monet vieläkin ovat huolissaan öljyvarantojen riittävyydestä ja jäteongelman suurimpana ongelmana nähdään muovi. Nämä eri tavat ymmärtää ympäristönsuojelua ja sen tavoitteita eivät suinkaan ole vääriä. Ongelmat ovat todellisia ja huolestuttavia, mutta ympäristöongelmien kehitystä vasten harva vieläkään ymmärtää syvällisesti perusongelmaa. Kaupankäynnin globalisoituminen, ihmiskunnan kasvu, kulutus ja teknillinen kehitys yhdessä aiheuttavat yhä uusien tuotteiden ja aineiden tulemisen markkinoille ja yhä uusien luonnonvarojen ottamisen ihmisen käyttöön, teknosfääriin. Maailmantalous toimii omilla, maailmanlaajuisilla säännöillään, jotka eivät kaikki ole kaupan toimijoiden, ihmisten luomia. Politiikka taas toimii enimmäkseen valtiollisella tasolla. Ihmiset omistavat elämänsä tuotteiden hankkimiseen tyydyttääkseen perustarpeensa, säästääkseen aikaa, päästäkseen liikkumaan nopeasti paikasta toiseen, nauttiakseen niiden tuottamista palveluista. Tätä kautta maailmantalous antaa valtavia resurssimääriä käyttöön tuotekehitykselle, kemian alalle, markkinoinnille ja ylipäänsä kaikille prosesseille, jotka muuttavat luonnonvaroja palveluiksi. Ympäristönsuojelusta moni ei halua tai voi vielä maksaa, sehän ei tuota mitään välitöntä palvelua kuluttajalle. Esimerkiksi köyhän väestönosan kaikki resurssit menevät vielä perustarpeiden tyydyttämiseen. Tämän takia ympäristönsuojelun resurssit kasvavat ainoastaan valtionpolitiikan ja valistuneiden markkinoiden määräämällä tahdilla. Mikäli kansainvälinen politiikka ja tekniikka yhdessä eivät saa aikaan ratkaisua, luonnonlait ohjaavat ihmiskunnan väistämättömästi tilanteeseen, jota emme osaa ennustaa.

13 7 En ole sisällyttänyt tähän työhön eettistä ulottuvuutta, koska tarkastelu on luonteeltaan luonnontieteellinen. Ympäristönsuojelu on kuitenkin myös eettinen ilmiö. Luonnonsuojelun syiksi on mainittu muun muassa elämän kunnioittamisen periaate, esteettiset arvot ja virkistyskäyttö, luonnon tarjoamat ekologiset palvelut, joita ilman ihmiskunta ei tulisi toimeen sekä luonnonvarojen suojelu, tutkimus ja opetus (Vuorisalo 1998). Ympäristönsuojelu siis nykyisellään myöntää luonnonympäristölle itseisarvon, ja sen päätehtävänä voidaan pitää ratkaisun löytymistä perusongelmaan, jotta oireet saataisiin kuriin. Ekosfäärin säilyminen ihmisen ja nykyisen luonnonympäristön kannalta elinkelpoisena voidaan nähdä ympäristönsuojelun ensisijaisena tavoitteena. Perusongelma onkin ollut tiedeyhteisön puheenaiheena ja tutkimuskohteena jo pitkään, erityisesti 1990-luvulta lähtien. Kansainvälinen politiikka on puheen tasolla seurannut tiedeyhteisöä nopeasti, sillä ongelma ja sen nykyiset oireet on tiedostettu laajasti. Laaja yleisö ei ole vielä aivan ehtinyt mukaan, mutta monet valistuneet ihmiset tuntevat jo aiheen jollain tasolla. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen sisältyy myös samanaikaisesti kehittyneen poliittisen käsitteen, kestävän kehityksen, tavoitteisiin, ja sen nykyinen määritelmä myös myöntää luonnonympäristölle itseisarvon. 3.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on määritelty useaan otteeseen eri tavoin. Tyypillistä kestävän kehityksen ajatukselle on, että asioita tarkastellaan ilman ajallista rajaa. Periaatteena on kysymys nykyisen toiminnan tarkastelusta ja kehittämisestä niin, ettei heikennetä tulevien sukupolvien edellytyksiä tyydyttää omat tarpeensa. Kestävyyden kolmeksi ulottuvuudeksi yleensä esitetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Tavoitteina ovat jatkuva taloudellinen kasvu tai vakaa talous, ekologisten edellytysten säilyminen ja parantaminen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin, mm. tasa-arvoisuuden lisääminen (Muukkonen 1990, 12). Tämän mukaisesti toiminnan edellytykset tulisi tuntea niin hyvin, ettei rajallisen ekosfäärin muodostamia rajoja ylitetä ja edellytyksiä heikennetä. Kestävälle kehitykselle ominaista on myös jatkuva parantaminen. Sen määritelmät ja tavoitteet jaetaan heikon kestävyyden ja vahvan kestävyyden luokkiin (Pearcy ym. 1990, Rennings ym. 1995,

14 8 Norrthon 1996, Peuran 1998, 33 mukaan). Heikko kestävyys on ihmiskeskeinen lähestymistapa, jolle on ominaista mm. näkemys, että luonnonpääoma ja tuotantopääoma ovat toisiaan korvaavia asioita eli ympäristötuhot voidaan perustella riittävillä taloudellisilla hyödyillä. Toisaalta riittävän korkeilla hinnoilla voidaan estää ympäristöongelmat. Vahvan kestävyyden lähestymistapa on luontokeskeinen, eli ajatuksena on säilyttää ekosysteemien hyvinvointi ja nähdä taloudellinen toiminta osana ekosfääriä, jolloin sen tulisi kehittyä ekosfäärin ehdoilla. Keskeinen ajatustapa on kaiken luonnon hyvinvoinnin säilyttäminen tuotannosta huolimatta, eli uusiutuvia panoksia voidaan käyttää ekosfäärin tuotantokyvyn mukaan. Kestävän kehityksen sisäinen ristiriita on joissakin tulkinnoissa esitetty talouskasvun edellyttäminen. Eräs tavoitteen heikkouksista on se, että taloudellinen suunnittelu ja päätöksenteko ovat perinteisesti keskittyneet lyhyen ja keskipitkän aikavälin kehitykseen (Muukkonen 1990, 101). 3.2 Ympäristönsuojelu käytännössä: tekniikka ja politiikka Varsinaisen ympäristöteknologian kehitys alkoi länsimaissa melko nopeasti teollistumisen haittojen konkretisoiduttua korkeiden savupiippujen ja jätevesien laimentamisen muodossa. Edelleen 1970-luvulla alettiin voimakkaasti kehittää piipunpääteknologiaa, jonka tarkoituksena on ollut haitallisten aineiden pääsyn estäminen luontoon ja erityisesti ihmisen toiminnoille tärkeisiin ympäristöihin. Piipunpääteknologiaksi luetut tekniikat ovat tyypillisesti energia- tai materiaaliintensiivisiä, eivätkä ne paranna tuotannon luonnonvaratuottavuutta vaan päinvastoin heikentävät sitä. Saastelähteissä käytetyt ratkaisut ovat edesauttaneet huomattavasti joidenkin ympäristöhaittojen vähentämistä kehittyneissä valtioissa ja ovat sinällään edelleenkin tarpeellisia luvulla alkoi aineiden suljetun kierron edistäminen. Kierrätyksen perusajatuksena on jätteiden määrän ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen. Kierrätyskin vaatii usein suuria energia- ja materiaalipanoksia, eikä se kaikkien materiaalien suhteen joko onnistu tai ole taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä vain noin 1 % kaikista teknosfäärin läpi virtaavista materiaalimassoista kierrätetään.

15 luvulla YK:n Pariisin-toimisto on maailmanlaajuisesti edistänyt puhdasta tuotantoa (Cleaner Production, CP,) jolla käsitetään ennaltaehkäisevän ympäristöstrategian jatkuvaa soveltamista tuotannossa tehokkuuden parantamiseksi sekä ympäristöön kohdistuvien riskien pienentämiseksi luvulla tekniikan täytyy muuttua ekologisesti tehokkaammaksi. Tuotteet ja palvelut tuotetaan pienemmällä luonnonvarapanoksella, mutta niiltä odotetaan mahdollisimman korkealaatuista ja kestävää palvelua. Tätä kutsutaan ekotehokkuudeksi. (Manstein 2000, 3-4.) Kun esimerkiksi jäteongelmaan aikanaan havahduttiin, eräänä puheenaiheena oli muovi, joka ei maadu. Tosiasiallisesti muovi kyllä hajoaa aikanaan, kyse on vain ihmisen kannalta erittäin pitkästä aikaperspektiivistä. On totta, että useat muovit ovat hyvin pysyviä, mutta kaatopaikan penkan olosuhteissa miltei kaikki jäte säilyy hyvin muuttumattomana huomattavan pitkiä aikoja. Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset eivät niinkään aiheudu niiden pysyvyydestä vaan niistä ympäristöön leviävistä haitta-aineista ja kaatopaikkojen maankäytöstä. Haitta-aineita syntyy vähiten jätteestä, joka ei muutu luonnossa ja josta ei liukene ympäristöön mitään tai liukenee mahdollisimman vähän. Tällaista jätettä ovat esimerkiksi lasi ja muovi. Muovin ongelma muuhun jätteeseen verrattuna onkin lähinnä roskaantumishaitta, jos sitä levitellään luontoon. Nykytietämyksen valossa ongelmana on myös se, että muovia on hankala kierrättää; sen laatu heikkenee kierrätysprosesseissa, jotka lisäksi saattavat vaatia huomattavia materiaali- ja energiapanoksia. Toisin sanoen jäte, joka ei maadu koskaan ja josta ei liukene ympäristöön mitään, kelpaa maanrakennusaineeksi. Kaatopaikan penkan rakentaminenhan on juuri sitä: maanrakennusta. Tällainen jäte vastaa siis laadultaan kaivosjätettä. Mikäli lajittelu- ja kierrätysprosessit saadaan toimimaan niin hyvin, ettei kaatopaikoille kerry enää myrkyllistä tai orgaanisesti hajoavaa jätettä lainkaan (mikä on utopia), ongelman pitäisi siis olla hoidettu ja kaatopaikkajätettä voitaisiin käyttää rakennuskohteissa esimerkiksi meluvallin rakentamiseen kiviaineksen sijaan. Näin onkin piipunpää- ja kierrätysteknologian silmin katsottuna, mutta tosiasiallisesti kaatopaikkojen maankäyttö, jätteiden käsittelyn materiaali- ja energiapanokset, jätteeksi päätyvän aineksen materiaali- ja energiasisältö ja rakennetun maan ekologinen yksipuolisuus ovat edelleen oikeastaan vain indikaattori niistä tosiasiallisista ongelmista, joita kulutus aiheuttaa jossain muualla tuotteiden koko elinkaaren aika-

16 10 na. Varsinaisten perusongelmien ratkaisu edellyttää kulutuksen vähentymistä, joka itsessään ratkoisi myös jätehuollon muodostamia ongelmia tehokkaammin, kuin mitä lajittelu ja kierrätys koskaan. Ongelmiin on vain harvoin osattu vastata ajoissa ja asianmukaisesti. Varovaisuusperiaatteen mukaan ratkaisumallien kehittymisen tulisi seurata ongelmien kehittymistä ennakoivasti. Piipunpääteknologia ja kierrätyksen nykytila ovat omiaan kuvaamaan jälkihoidon tehottomuutta ja kykenemättömyyttä ratkaisemaan syntyneitä ongelmia. Piipunpäätekniikka on kyennyt ratkaisemaan joitakin yksittäisiä ongelmia, mutta jos ympäristön tilaa tarkastellaan kokonaisuutena, on selvästi nähtävissä tarve ratkaista muitakin kuin akuutteja, lähinnä ihmiseen kohdistuvia haittoja. Suljettu materiaalikiertokaan ei ole materiaalitehokkuudella mitattuna aina edes ekologisesti tehokasta luvulla alkanut yritysten ympäristöjärjestelmien kehitys on myönteinen kehityskulku, mutta sen käytännön mahdollisuudet ovat rajalliset menetelmistä riippumattomista syistä. Lisäksi yleisesti voidaan todeta, että kaksi organisaatiota, jotka toimivat samoin menetelmin samalla alalla, voivat täyttää standardien vaatimukset, vaikka ympäristönsuojelun taso on erilainen. Suurimmat odotukset voidaankin asettaa ekotehokkuuden tutkimukselle. Ekotehokkuus tutkimusaiheena perustuu mm. sosiologian, taloustieteen ja luonnontieteiden yhteisnäkemykseen ongelmien syistä ja tulevaisuudenkuvasta. On helppo nähdä yhteys ongelmien ja niiden ratkaisujen välillä, mikäli ratkaisuja etsitään samoilla välineillä, joilla ongelmia voidaan kuvata. Ongelmien monimuotoisuus, arvotuskysymykset ja tiedon puute asettavat kuitenkin huomattavia vaatimuksia tutkimukselle, ratkaisumalleille ja koko ympäristökeskustelulle yleensä. Luonnontieteistä löytyy muutamia tieteenaloja, joiden on yleisesti huomattu kuvaavan ympäristön suhdetta ihmisen toimintaan objektiivisesti. Näitä on syytä tarkastella, jotta ekotehokkuusajattelun, sen tutkimusmenetelmien ja työkalujen luonnontieteellistä taustaa voidaan arvioida ympäristöongelmien suhteen. 3.3 Termodynamiikka Termodynamiikan pääsääntöjen mukaisesti suljettu systeemi voi vaihtaa energiaa muttei ainetta (Kivinen & Mäkitie 1993). Maapallon osalta aineen määrä on käytännössä vakio ja energian lähde on aurinko. Järjestynyt systeemi pyrkii kohti ta-

17 11 sapainoa, mikä tarkoittaa aineiden sekoittumista loppujen lopuksi hyödyttömäksi massaksi. Näin tapahtuu spontaaneissa kemiallisissa ja fysikaalisissa prosesseissa. Teknosfäärin kautta kulkevan abioottisen aineen läpikäymä prosessi muistuttaa tällaista prosessia; maapallolla abioottisen aineen järjestyksen luonnollinen määrä on sellainen, että mm. useat metallit ovat teknisesti hyödynnettävissä. Tämä järjestyksen määrä on syntynyt geokemiallisissa prosesseissa. Teknosfäärin läpi kulkiessaan materiaalit sekoitetaan keskenään useamman aineen kanssa samaan paikkaan ja yhdisteisiin kuin luonnossa. Lopulta materiaalit päätyvät jätteeksi tai sirontana luontoon. Sironnut aines on käytännössä teknisesti mahdotonta hyödyntää. Useimmiten kyse on aineista, jotka muuttavat ekosysteemin aineenvaihduntaa tavalla tai toisella ja horjuttavat sen tasapainoa, eli saasteista. Jätekasaan päätynyt aines luonnollisesti aiheuttaa paikallisia ja alueellisia muutoksia ekosysteemissä ja on myöskin huomattavasti vaikeammin hyödynnettävissä kuin luonnonmineraalit. Täten materiaalivirran tuloksena on lisääntynyt materiaalien epäjärjestys. Järjestyksen palauttaminen vaatii valtavan määrän energiaa. Tuloksena on joko huonommin järjestynyt aines tai jalostuneempi aines, joka on muutoin hyödyntämättömissä. Käyttökelpoiset abioottiset luonnonvarat siis nykyisellä teknosfäärin toimintamallilla vähenevät koko ajan. Energian suhteen maapallo voidaan nähdä avoimena systeeminä. Aurinko on ihmisen aikajänteellä ehtymätön luonnonvara. Auringosta saapuvasta säteilyenergiasta vain murto-osa varastoidaan maapallolla; kasvit varastoivat fotosynteesin avulla ilmakehästä hiiltä ja auringon valosta energiaa. Evoluution kautta syntynyt aineiden kiertokulku kuluttajien ja hajottajien kautta takaisin kasveille, tuottajille, aiheuttaa mm. energian tietyntasoisen järjestymisen systeemin eri tasoille. Varsinkin toisen tason kuluttajien, petojen, massan tuottamiseen on tarvittu suuri järjestyneen energian ja aineen määrä, josta suurin osa on kulunut organismin elintoimintojen ylläpitämiseen. Lajisuhteiden muuttuessa ekosysteemi järjestyy evoluution kautta yhä uudelleen monimuotoiseksi järjestelmäksi, joka sisältää korkean järjestymistason organismeja. Tämän prosessin perusteella maapallon biosfääriä voidaan hyvällä syyllä kutsua itseorganisoivaksi systeemiksi. Ihmisen toiminta purkaa tätä syntyvää järjestystä sekä energian että aineen suhteen. Ihmisen toiminnan kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa asemaa näyttelee pohjimmiltaan varastoituvan ja läpivirtaavan energian määrä aikayksikössä. Jos biosfäärin kautta

18 12 kulkevan energiavirran tase on positiivinen, energia tällöin käytännössä varastoituu orgaanisina yhdisteinä maannokseen. Vuotuisen varastoituneen hiilen määrä luonnontilaisessa biosfäärissä kuvaa hiilidioksidin luonnollista poistumanopeutta ilmakehästä. Kaikki muu biosfäärin läpi virtaava energia voidaan nähdä uusiutuvana energiana. Uusiutuvaa energiaa on myös maapallon fysikaalisissa ja kemiallisissa virtausprosesseissa virtaava energiamäärä. 3.4 Ekologia Ekologian avulla voidaan tarkastella mekanismeja, jotka voivat horjuttaa ekosysteemien toimintakykyä. Ekosfäärin kantokyky määrittelee ihmisen talouskasvun rajat. Kantokyvyn määrittely edellyttää ekosfäärin prosessien ymmärrystä. Ekosfääri ekosysteeminä koostuu maapallon eliöyhteisöistä ja globaalista elottomasta ympäristöstä. Ekologia ei aseta eri systeemejä tai ympäristöjä arvojärjestykseen, joten sen tuottama tieto soveltuu hyvin pohjatiedoksi myös eri arvoperusteisille ympäristövaikutusten arviointimenetelmille. Erityyppisten ympäristövaikutusten arviointi edellyttää ekologian perusteiden ymmärrystä. Globaalien ympäristövaikutusten arviointi edellyttää edelleen globaalien fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden muutosten tulkintaa. Ekologia tutkii eliöiden määriä, alueellista jakautumista sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöekologia tutkii ihmistoiminnan vaikutusta eliöiden määriin ja alueelliseen jakautumiseen. Ekosysteemi koostuu tietyn alueen eliöyhteisöstä ja sen elottomasta ympäristöstä. Ekosfäärillä tarkoitetaan maapallon kaikkia ekosysteemejä yhdessä. (Vuorisalo 1998, 7-11.) Eliöyhteisön tasapainosta puhuttaessa on yleisesti käytetty kolmea eri käsittelytapaa. Ensinnäkin sillä voidaan tarkoittaa yhteisön muutoksenvastustuskykyä, tai kykyä estää muutoksen tapahtuminen. Toiseksi sillä voidaan tarkoittaa yhteisön kykyä säilyttää populaatioiden kokosuhteet. Kolmanneksi tasapainoisuudella voidaan tarkoittaa palautuvuutta eli häiriönsietokykyä. Vuorisalon mukaan tasapainoisuudesta käytävässä keskustelussa olisi hedelmällisintä keskittyä palautuvuuden käsitteeseen ja palautumisen reunaehtojen tutkimiseen. (Vuorisalo 1998, )

19 13 Eliöyhteisö koostuu eri lajeista, jotka ryhmitellään aineen ja energianhankinnan mukaan omavaraisiin eli tuottajiin sekä toisenvaraisiin eli kuluttajiin ja hajottajiin. Tuottajat perustavat kasvunsa elottoman ympäristön varaan. Perustuotanto eli primaarituotanto koostuu tuottajien yhteyttämisessä sitomasta energiamäärästä ja ilmoitetaan yleensä kasvien tuottamana energiamääränä tai kuivabiomassana pinta-alayksikköä kohti tietyssä ajassa. Sekundaarituotanto muodostuu toisenvaraisten lajien biomassan kasvusta. Olipa tarkastelun mittakaava mikä tahansa, ekosysteemiekologian kannalta keskeinen tutkimuskohde on aineiden kierto ja energian virtaaminen ekosysteemissä. Ravintoketjussa trofiatasolta toiselle siirryttäessä suuri osa energiasta käytetään elintoimintojen ylläpitämiseen. Ekologinen tehokkuus ilmoittaa, kuinka suuri osa käytetystä ravinnosta muuttuu eläinkudokseksi. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että tasolta toiselle siirryttäessä jäljelle jää 10 % energiasta (Vuorisalo 1998, 50). Charles J. Krebs on luokitellut tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tietyn lajin levinneisyyteen ja runsauteen tarkasteltavalla alueella: lajin leviämiskyky (fyysisen elinympäristön rajoitukset) lajin käyttäytyminen (ympäristövaatimusten muutokset) elolliset ympäristötekijät (eliöyhteisö) elottomat ympäristötekijät, joita ovat fysikaaliset ja kemialliset tekijät. (Vuorisalo 1998, ) Elollisista ympäristötekijöistä tärkein on ihminen, joka voi suoranaisesti suosia tai vainota lajia tai muuttaa lajin elotonta tai muuta elollista ympäristöä. Eloton ympäristö on jaettu fysikaalisiin ja kemiallisiin tekijöihin. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. auringonvalo, lämpötila, painovoima, paine, maaperän rakenne, tuli ja ilman ja veden virtaukset. Kemiallisiin tekijöihin on puolestaan luettu mm. kosteus, ilmakehän kaasut, suolapitoisuus, ravinteet ja happamuus. Ympäristötekijät ovat yleensä yhteisvaikutteisia, joten ympäristömuutosten seurauksia tutkittaessa on otettava huomioon synergismi. Yhteisvaikutteisia tekijöitä ovat esimerkiksi valo, lämpötila ja kosteus, jotka määräävät maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Lajien menestymistä tutkittaessa on hyödyllistä selvittää kokeellisesti sietoalue. Sietoalueella tarkoitetaan tietyn ympäristötekijän vaihteluväliä, jolla kyseinen laji selviy-

20 14 tyy. Ympäristötekijöitä, jotka heikentävät yksilön tai populaation menestymistä alueella kutsutaan rajoittaviksi. (Vuorisalo 1998, ) Elinympäristöissä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joihin eliöt joutuvat sopeutumaan. Jos muutokset ovat voimakkaasti epäedullisia, on eliöllä kaksi vaihtoehtoa, siirtyminen muualle tai mukautuminen uudenlaiseen ympäristöön. Sopeutuminen toteutuu kahdella tavalla: periytyvät sopeutumat eli adaptaatiot perustuvat geeniperimän ominaisuuksiin, jolloin kyse on evoluutiosta, ja fenotyyppiset sopeutumat eli akklimaatiot perustuvat yksilön ilmiasun muutoksiin. Fenotyyppisen muutoksen mahdollisuus ja sen rajat riippuvat perintötekijöistä. (Vuorisalo 1998, ) Ominaisuuksia, joiden perusteella laji on erityisessä vaarassa kuolla sukupuuttoon, ovat mm. suuri koko, hidas lisääntyminen, erikoistunut ruokavalio, sijoittuminen korkealle trofiatasolle, tarkat elinympäristövaatimukset tai suppea levinneisyysalue, kiinteät muuttoreitit, elinkierron, rakenteen tai käyttäytymisen erikoispiirteet tai se, että laji on ihmisen kannalta vahingollinen. (Vuorisalo 1998, ) Pitkillä aikaväleillä minkä tahansa lajin voidaan odottaa katoavan maapallolta luvulta lähtien nisäkäs- ja lintulajien sukupuutot ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Nykyisin lajien säilymistä uhkaa eniten elinympäristöjen epäedullinen muuttuminen ja pirstoutuminen mm. metsätalouden toiminnan johdosta. Suomen lajiston suurimmat uhkat ovat metsätalous ja kulttuuriympäristöjen muutokset. Maailmanlaajuisesti joidenkin lajien säilymistä uhkaa tällä hetkellä myös kaupallinen metsästys, harvinaisten lajien keräily, koristekasvikauppa sekä eläinten vahingollisuus ihmisen toiminnoille. Myös tulokaslajit ovat aiheuttaneet uhanalaisuutta. Yhä tärkeämpänä tekijänä pidetään ympäristön pilaantumista. (Vuorisalo 1998, ) 3.5 Ihmisen elinehdot Ihminen käyttää hyvinvoinnin luomiseksi energiaa ja aineita eri lähteistä. Omien elintoimintojensa ylläpitämiseen ihminen tarvitsisi oikeastaan ainoastaan biosfäärin läpi virtaavia tukiaineita ja sen kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunutta energiaa, toisin sanoen elintarvikkeita sekä vettä ja happea. Ympäristölle asetettavat muut

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Ekotehokkuuden käsitteen vahvuuksista ja heikkouksista. Erikoistutkija Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuuden käsitteen vahvuuksista ja heikkouksista. Erikoistutkija Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuuden käsitteen vahvuuksista ja heikkouksista Erikoistutkija Jukka Hoffrén Tilastokeskus 24.11.2004 Ekotehokkuuden käsitteen tausta Materiaalivirtatilinpidot 1970 - Kestävä kehitys 1987: tyydyttää

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot