EPER PÄÄSTÖREKISTERIN VAIKUTUKSET ENERGIA-ALALLA Johanna Kara

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EPER PÄÄSTÖREKISTERIN VAIKUTUKSET ENERGIA-ALALLA. 16.2.2001 Johanna Kara"

Transkriptio

1 EPER PÄÄSTÖREKISTERIN VAIKUTUKSET ENERGIA-ALALLA Johanna Kara

2 2 TIIVISTELMÄ Komission päätöksen 2000/479/EY mukaan luodaan Euroopan laajuinen epäpuhtauspäästörekisteri EPER (European Pollutant Emission Register), jota ylläpitää komissio Euroopan Ympäristökeskuksen avustuksella. Päätös tuli voimaan ja se velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan tiedot teollisuuden yhdennettyä päästöjenhallintaa koskevan direktiivin (IPPC) laitosluettelon mukaisten yritysten päästöistä komissiolle. Ilmoituksessa on esitettävä kaikkien niiden päätöksen piiriin kuuluvien epäpuhtauksien päästöt ilmaan ja veteen, joiden osalta kynnysarvot ylittyvät. Energia-alalta päätöksen piiriin kuuluvat yli 50 MW:n polttolaitokset ja laitoskokonaisuudet. Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa EPER päätöksen vaikutuksia energia-alalla. EPER päätös sisältää sellaisia aineita tai aineryhmiä, mitä tähän mennessä ei ole tarvinnut ympäristöviranomaisille ilmoittaa. Tässä työssä on pyritty löytämään perusteet tiettyjen aineiden päästökertoimille päästöjen arviointiin sekä kartoittaa minkä kokoisilla laitoksilla, millä polttoaineilla ja millä käyttötuntimäärällä EPER päästöjen kynnysarvot ylittyvät. Tämän selvityksen perusteella EPER päästörekisteri lisää laitosten raportointivelvollisuutta ympäristöviranomaisille. Nykyisten CO 2 -, NO x -, SO 2 - ja hiukkaspäästöjen lisäksi raportoitavaksi ilmapäästöistä voivat tulla metaanipäästöt suurilta kivihiililaitoksilta, ilokaasupäästöt kaikilta laitoksilta sekä HCl- ja HF- päästöt kivihiili-, puu- ja turvelaitoksilta. Raskasmetallipäästöistä, joista nykyään raportoidaan jo osa, tulevat raportoinnin piiriin As ja Ni kivihiili-, puu- ja turvelaitoksilta, Cr, Hg ja Zn kivihiililaitoksilta. Lyijyn kynnysarvo saattaa ylittyä suurilla kivihiililaitoksilla. Hg:n ja Zn:n osalta turpeen ja puun poltossa tarvitaan lisäselvityksiä. Raskasmetallien arvioihin liittyy kuitenkin epävarmuutta lähtötietojen eroavaisuuksista johtuen. Vesipäästöistä COD/3-arvon sekä Cl-päästön raportointi voi tulla kyseeseen vain erittäin korkean jätevesi- ja meriveden kierrätysvirtaaman omaavissa rikinpoistolaitoksissa. Öljy- ja maakaasulaitoksilla uudeksi raportoitavaksi voivat tulla N 2 O-päästöt. Uudet raportoitavat tullaan raportoimaan samoin kuin aiemminkin paikallisille viranomaisille. Koko maan päästöt kootaan yhteen ja viranomaiset raportoivat ne edelleen komissiolle.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO EPER PÄÄSTÖREKISTERIPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ TYÖN TAVOITE AINEKOHTAINEN TARKASTELU PÄÄSTÖT ILMAAN Merkittävimmät aineet Metallit ja yhdisteet Klooratut orgaaniset yhdisteet Muut orgaaniset yhdisteet Muut yhdisteet PÄÄSTÖT VETEEN Merkittävimmät aineet Metallit ja yhdisteet Muut orgaaniset yhdisteet Muut yhdisteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...21 LIITTEET VIITTEET...24

4 4 1. JOHDANTO 1.1 EPER päästörekisteripäätöksen sisältö Komission päätöksen 2000/479/EY mukaan luodaan Euroopan laajuinen epäpuhtauspäästörekisteri EPER (European Pollutant Emission Register), jota ylläpitää komissio Euroopan Ympäristökeskuksen avustuksella. Päätös tuli voimaan ja se velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan tiedot teollisuuden yhdennettyä päästöjenhallintaa koskevan direktiivin (IPPC) laitosluettelon mukaisten yritysten päästöistä komissiolle. Ilmoitus on tehtävä joka kolmas vuosi ja rekisterin piiriin kuuluu ilmapäästöistä 37 ainetta tai aineryhmää sekä vesipäästöistä 26 ainetta tai aineryhmää. Jäsenmaat raportoivat vuoden 2001 tiedot vuonna 2003 ja vuodesta 2008 siirrytään vuosittaiseen raportointiin. Energia-alalta päätöksen piiriin kuuluvat yli 50 MW:n polttolaitokset ja laitoskokonaisuudet. Laitoskokonaisuudeksi katsotaan kompleksi, jossa samalla paikalla on yksi tai useampia laitoksia, joissa yksi toiminnanharjoittaja harjoittaa yhtä tai useampaa IPPC-direktiivin mukaista toimintaa. Polttolaitoksilla tämä tarkoittaa sitä, että jos esim. laitoskokonaisuuteen kuuluu kaksi kattilaa teholtaan 40 MW ja 25 MW, lasketaan nämä yhteen, jolloin laitoskokonaisuus kuuluu EPER päästörekisterin piiriin. Myös kattilakohtaiset päästöt lasketaan yhteen ja ilmoitetaan laitoskokonaisuuden päästöinä. Ilmoituksessa on esitettävä kaikkien niiden epäpuhtauksien päästöt ilmaan ja veteen, joiden osalta kynnysarvot ylittyvät. Päästötiedot ilmoitetaan komission päätöksen mukaisessa muodossa ja ilmoituksessa on mainittava kaikki epäpuhtauksia tuottavat toiminnot sekä lähdeluokat ja NOSE-Pkoodit IPPC-direktiivin mukaisesti. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle yhteenvetoilmoituksen, jossa esitetään kaikkien ilmoitettujen päästöjen kansalliset kokonaismäärät sähköistä tiedonsiirtoa käyttäen ja komissio asettaa tiedot yleisesti saataville internetin kautta. 1.2 Työn tavoite Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa EPER päätöksen vaikutuksia energia-alalla. EPER päätös sisältää sellaisia aineita tai aineryhmiä, mitä tähän mennessä ei ole tarvinnut ympäristöviranomaisille ilmoittaa. Tässä työssä on pyritty löytämään perusteet tiettyjen aineiden päästökertoimille päästöjen arviointiin sekä kartoittaa minkä kokoisilla laitoksilla, millä polttoaineilla ja millä käyttötuntimäärällä EPER päästöjen kynnysarvot ylittyvät. Päästörekisteri ei sulje pois nykyisiä raportointivelvoitteita ympäristöviranomaisille vaan tavoitteena on selvittää, mitä uusia raportointivelvoitteita laitoksille päästörekisterin nojalla tulee. 2. AINEKOHTAINEN TARKASTELU Tässä ainekohtaisessa tarkastelussa noudatetaan EPER päästörekisteripäätöksen järjestystä. Päästöt on jaettu ilma- ja vesipäästöihin ja eri aineista on käsitelty ne, jotka mahdollisesti tulevat kyseeseen energiantuotannon osalta. Aineet on jaoteltu merkittävimpiin aineisiin, metalleihin ja yhdisteisiin, kloorattuihin orgaanisiin yhdisteisiin, muihin orgaanisiin yhdisteisiin sekä muihin yhdisteisiin. Päästökertoimien avulla pyritään vertailemaan EPER:n kynnysarvoja eri polttoaineiden päästöihin ja luomaan käsitys siitä, mitkä aineet suomalaisilla polttolaitoksilla päästöjen kynnysarvot ylittävät.

5 5 2.1 Päästöt ilmaan EPER:n raportointiohjeen mukaan päätöksen mukaisista 37 ilmapäästöstä polttolaitosten todennäköisiä ilmapäästöjä on yhteensä 16 ainetta tai aineryhmää. Seuraavassa ainekohtaisessa tarkastelussa on käytetty nykyisin yleisesti käytössä olevia päästökertoimia eri aineille. Merkittävimmille aineille, raskasmetalleille sekä hiukkaspäästöille on tutkimusaineistoa olemassa. Muille aineille on käytetty eri lähdetietoja sekä laskelmia varsinaisten päästökertoimien puuttuessa Merkittävimmät aineet Metaani CH 4 Metaanipäästöjä on arvioitu Greenhouse Gas Inventory Finland kokoelman (Boström, 1994) päästökertoimilla. Polttoainekohtaiset laskelmat on esitetty liitteessä 1. Taulukkoon 1 on koottu kertoimet eri polttoaineille sekä polttoainetehon minimiarvo = minimiteho, jolla päästön EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla. Laskelmissa on otettu huomioon Suomen kattilakanta ja kattilakoot. Liitteen 1 laskuritaulukoilla voidaan laskea päästömäärät eri tehoilla sekä eri käyttötunneilla. Taulukko 1. Metaanin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). CH 4 EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg/mj Polttotapa Kivihiili 4 kaikki 800 Turve 2 poltin Ei ylity 15 Kupliva leijupeti Kiertoleijupeti Ei ylity Maakaasu 3 kaikki 1100 Puu 30 kaikki 110 Öljy 5 kaikki Ei ylity Mustalipeä 1 kaikki Ei ylity Sekapoltto > 50 % puu 20 arina 160 Sekapoltto > 50 % puu 4 muut Ei ylity Sekapoltto > 50 % turve 9 Yhdistetyt tekniikat Ei ylity 15 Muut MW Ei ylity 2 > 150 MW Ei ylity Sekapoltto > 50 % hiili 4 kaikki 800 Sekapoltto muut 6 Poltin MW Ei ylity 15 Leijupeti MW Ei ylity 10 Yhd MW Ei ylity 7 > 150 MW 460 Minimiteho MW Sekapolton osalta päästökertoimet eivät eroa puhtaan polttoaineen kertoimista olennaisesti, jolloin metaanipäästöjen arvioinnissa voidaan käyttää pääasiallisen polttoaineen kerrointa.

6 6 Metaanipäästöjä ei tällä hetkellä tarvitse raportoida ympäristöviranomaisille. Joidenkin laitosten ja laitoskokonaisuuksien osalta metaanipäästöt ylittävät EPER kynnysarvon taulukon 1 kertoimilla ja voivat näin ollen tulla raportoitavaksi. Kyseeseen tulevat suuret kivihiili ja maakaasulaitokset silloin kun käyttötuntimäärä on korkea. Esimerkiksi Meri-Porin kivihiililaitoksella (1300 MW) EPER:n kynnysarvo ylittyy 5300 käyttötunnin kohdalla, jos päästökertoimena käytetään 4 mg/mj. Puuta ja turvetta polttavilla leijukerroskattiloilla kyseeseen tulevat jo pienemmätkin laitokset, turpeen osalta vain kupliva leijupetipoltto. Rauhalahden turvelaitos (295 MW) saa käydä 6300 h/a, jotta päästön kynnysarvo ylittyisi, jos lasketaan päästökertoimella 15 mg/mj. Turpeen pölypoltossa kynnysarvo ei ylity. Todellinen metaanipäästö saattaa kuitenkin olla alhaisempi kuin mitä päästökerroin osoittaa. Ympäristötutkimuspoolin non-co 2 kasvihuonekaasupäästöjen mittausprojektista saadaan tarkempi tieto eri laitostyyppien metaanipäästöistä. Hiilimonoksidi CO Häkäkertoimina on käytetty Boströmin/Hupan päästökertoimia. Polttoainekohtaiset laskelmat on esitetty liitteessä 1 ja yhteenveto kertoimista ja minimitehoista, joilla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla taulukossa 2. Taulukko 2. Hiilimonoksidin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). CO EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg/mj Polttotapa Kivihiili 30/5 Arina/leijupeti Ei ylity 10/5 Poltin/yhdistetty Ei ylity Turve 10 kaikki Ei ylity Maakaasu 20 kaikki 800 Puu 200 kaikki 80 Öljy 20 kaikki Ei ylity Mustalipeä MW > 150 MW 160 Sekapoltto > 50 % puu 75 arina muut 230 Sekapoltto > 50 % turve 40 Arina/leiju MW Ei ylity 70 Yhdistetyt MW Ei ylity 10 > 150 MW Ei ylity Sekapoltto > 50 % hiili MW Ei ylity 10 > 100 MW Ei ylity Sekapoltto muut 15 Poltin MW Ei ylity 45 Leijupeti MW Ei ylity 50 Yhd MW Ei ylity 25 > 150 MW Ei ylity Minimiteho MW Häkäpäästöjen kynnysarvo ylittyy vain puuta polttavilla laitoksilla sekä suurilla maakaasulaitoksilla. Suuretkaan leijukerroskattilat eivät ylitä EPER kynnysarvoa, jos poltto on hallinnassa. Todellinen CO päästö saattaa olla suurempi tai pienempi kuin mitä päästökerroin osoittaa.

7 7 Hiilidioksidi CO 2 Hiilidioksidipäästöille on olemassa yleisesti käytössä olevat kertoimet. Tilastokeskus käyttää hapettumiskertoimella korjattua päästökerrointa, jolloin ominaispäästö on hieman pienempi kuin alkuperäinen kerroin. Näissä laskelmissa on käytetty alkuperäisiä kertoimia. Laskelmat löytyvät liitteestä 1 ja yhteenveto päästökertoimista ja minimitehoista taulukosta 3. Taulukko 3. Hiilimonoksidin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). CO 2 EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin g/mj Polttotapa Kivihiili 94,6 kaikki 50 Turve 106 kaikki 50 Maakaasu 56,1 kaikki 60 Puu 109,6 kaikki 50 Öljy POR 77,4 kaikki 50 Öljy POK 74,1 kaikki 50 Mustalipeä 110 kaikki 50 Minimiteho MW Hiilidioksidipäästöt ylittävät kynnysarvon täysillä käyttötunneilla kaikilla laitoksilla. Vain maakaasulaitoksilla jäädään hieman kynnysarvon alle pienemmillä laitoksilla. Hiilidioksidipäästöjen raportoiminen kuuluu ilmoitusvelvollisille joka tapauksessa. (IPPC:n korjatussa suosituksessa biomassan/puun polton CO 2 päästöjä ei tarvitse ilmoittaa, Guidance document for EPER implementation, 2000).

8 8 Typpioksiduuli N 2 O Ilokaasun kertoimina on käytetty Greenhouse Gas Inventory Finland kokoelman (Boström, 1994) päästökertoimia. Polttoainekohtaiset laskelmat on esitetty liitteessä 1 ja yhteenveto kertoimista ja minimitehoista taulukossa 4. Taulukko 4. Hiilimonoksidin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). N 2 O EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg/mj Polttotapa Kivihiili 2 Poltin/arina Kupliva/kiertoleiju 50 Turve 2 Poltin/arina Kupliva/kiertoleiju 50 Maakaasu 1 Kattila/ktb 320 Puu 2 Poltin/arina Kupliva/kiertoleiju 50 Öljy 2 Kattila/ktb 160 Mustalipeä Sekapoltto > 50 % puu Sekapoltto > 50 % turve 30 Leijupeti 50 2 Muut 160 Sekapoltto > 50 % hiili 4 Arina Leijupeti 50 2 Muut 160 Sekapoltto muut 50 Leijupeti 50 2 Muut 160 Sekapolton kertoimina voidaan käyttää puhtaan polttoaineen kertoimia. Minimiteho MW Leijupetikattilat kaikilla polttoaineilla ylittävät kynnysarvon. Myös osa muista hiili-, turve- ja puukattiloista maakaasulaitoksista suurimmat. Öljykattiloiden osalta käyttötunnit ovat niin vähäiset, ettei kynnysarvo ylity. Käynnissä olevan tutkimuksen mukaan lähes kaikilla polttotavoilla ilokaasupäästöt ovat alempia kuin nykyisin käytössä olevat päästökertoimet. Kuitenkin taulukon 4 mukaan EPER kynnysarvo ylittyy jo melko pienillä laitoksilla. Tästä voidaan päätellä, että typpioksiduulipäästöt tulevat melkoisella varmuudella raportoitaviksi suurimmalta osalta laitoksia. Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan, jotta joitakin laitoksia voidaan jättää raportoinnin ulkopuolelle. Ympäristötutkimuspoolin non-co 2 kasvihuonekaasupäästöjen mittausprojektista saadaan tarkempi tieto eri laitostyyppien typpioksiduulipäästöistä.

9 9 Typen oksidit NO x Typen oksidit ilmoitetaan EPER-päätöksen mukaan typpidioksidin päästöinä. LCP (Large Combustion Plants) direktiivistä löytyvät päästöjen raja-arvot uusille laitoksille, jotka ovat kiinteitä ja nestemäisiä polttoaineita polttaville laitoksille: 400 mg/m 3 n MW laitoksille 300 mg/m 3 n MW laitoksille 200 mg/m 3 n > 300 MW laitoksille Kaasumaisille polttoaineille: 150 mg/m 3 n MW laitoksille 100 mg/m 3 n > 300 MW laitoksille Sekä kaasuturbiineille: 50 mg/m 3 n > 50 MW laitoksille Päästön raja-arvosta lasketaan ominaispäästö kaavan (1) mukaan (SFS standardi 5624): q e = c * n * k * Q s (1) Missä q e = ominaispäästö (mg/mj) c = pitoisuus (mg/m3 n) n = ilmakerroin = 1,40 k = polttoaineen kosteudesta johtuva kerroin Q s = kuivan polttoaineen palamisesta syntyvä savukaasumäärä = 0,25 (m 3 n/mj) Laskelmat on esitetty liitteessä 1 ja yhteenveto taulukossa 5. Taulukko 5. Typpidioksidin päästökertoimet eri polttoaineille uusille laitoksille LCP direktiivin mukaan sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). NO x EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg NO 2 /MJ Teho Kivihiili MW MW >300 MW 300 Turve MW MW >300 MW 300 Maakaasu MW >300 MW kaasuturbiini 180 Puu MW MW >300 MW 300 Öljy MW MW >300 MW 300 Minimiteho MW

10 10 Suomessa on yleisesti käytetty päästökertoimia, joissa laitokset on jaettu uusiin ja vanhoihin laitoksiin. Uusien osalta päästökertoimet seuraavat LCP-direktiivin arvoja lukuunottamatta kaasuturbiinia, mille LCP-direktiivissä on selvästi pienempi päästökerroin. Vanhojen laitosten osalta päästökertoimet ovat korkeampia. Taulukkoon 6 on koottu vanhojen laitosten päästökertoimet. Taulukko 6. Typpidioksidin päästökertoimet eri polttoaineille vanhoille laitoksille Suomessa käytettyjen kertoimien mukaan sekä minimiteho, jolla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a). NO x EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg NO 2 /MJ Teho/polttotekniikka Minimiteho MW Kivihiili 420 Seinäpoltin MW 230 Seinäpoltin 100 >100 MW 250 Nurkkapoltin MW 180 Nurkkapoltin 100 >100 MW 150 Muu > 50 MW 50 Turve 300 Poltin 50 MW Poltin >50 MW Muu >50 MW 50 Maakaasu 150 Kattila MW Kattila >100 MW Kaasuturbiini MW 100 Kaasuturbiini 100 >100 MW Puu MW > 100 MW 100 Öljy 150 POR kattila MW 120 POR kattila >100 MW POK kaasuturbiini MW 150 POK kaasuturbiini >100 MW 100 Koska direktiivin mukaisilla kertoimilla EPER kynnysarvo ylittyy melkein kaikilla laitoksilla, tulevat NO x päästöt kuitenkin raportoitaviksi. Vain pienemmillä maakaasulaitoksilla jäädään kynnysarvon alle. Kaikki vanhat laitokset ylittävät EPER:n rajan. NO x päästöt kuuluvat joka tapauksessa ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

11 11 Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidin raja-arvot uusille laitoksille löytyvät myös LCP-direktiivistä ja päästökertoimet lasketaan ominaispäästökaavan (1) mukaan. Päästöjen raja-arvot ovat kiinteille polttoaineille: 850 mg/m 3 n MW laitoksille mg/m 3 n MW laitoksille (lineaarinen vähennys) 200 mg/m 3 n > 300 MW laitoksille Biomassalle: 200 mg/m 3 n > 50 MW laitoksille Kaasumaisille polttoaineille: 35 mg/m 3 n > 50 MW laitoksille Laskelmat on esitetty liitteessä 1 ja yhteenveto taulukossa 7. Taulukko 7. Rikkidioksidin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a) uusille laitoksille LCP-direktiivin mukaan. SO 2 EPER päästöraja kg/a Polttoaine Päästökerroin mg/mj Teho Kivihiili MW MW >300 MW 300 Turve MW MW >300 MW 300 Maakaasu 12 Ei ylity Puu 5 Ei ylity Öljy MW MW >300 MW 300 Minimiteho MW Puun poltossa Suomessa on käytetty taulukon 6 kerrointa (5 mg/mj), jolloin päästön kynnysarvo ei ylity. Jos käytetään LCP-direktiivin arvoja kiinteälle polttoaineelle tai biomassalle niin kynnysarvo ylittyy. Vanhoille laitoksille käytetyt kertoimet ja minimitehot löytyvät taulukosta 8.

12 12 Taulukko 8. Rikkidioksidin päästökertoimet eri polttoaineille sekä minimiteho täysillä käyttötunneilla (= 8760 h/a) vanhoille laitoksille Suomessa käytettyjen kertoimien mukaan. SO 2 EPER kynnysarvo kg/a Polttoaine Päästökerroin mg/mj Teho Kivihiili 230 Uusi MW Uusi 1 >150 MW Vanha MW Vanha > 200 MW 200 Turve 140 Uusi Vanha 50 Puu 5 Ei ylity Öljy 500 POR POK jälkeen jälkeen Minimiteho MW LCP-direktiivin arvot vanhoille laitoksille ovat korkeammat kuin Suomessa käytetyt kertoimet. Päästön kynnysarvot ylittyvät kaikilla muilla, paitsi puuta polttavilla laitoksilla. Rikkidioksidipäästöt raportoidaan joka tapauksessa ympäristöviranomaisille. Muut aineet Ammoniakki NH 3 Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämässä VAHTI tietokannasta löytyi yksi ilmoitus ammoniakkipäästöstä voimalaitoksilta, joka oli 87 kg/a. Fortumin Meri-Porin laitoksella (1300 MW kivihiililaitos) ammoniakkipäästön raja on 5 mg/m 3 n ja kaavalla (1) laskemalla saadaan ominaispäästöksi 1,77 mg/mj. Tällä ominaispäästöllä EPER kynnysarvo kg/a vuodessa ylittyy jo 1250 käyttötunnin kohdalla. Käyttöaika Meri-Porin laitoksella vuonna 1998 oli 3113 h. Laitoksella on jatkuvatoiminen NH 3 mittaus, jolloin raportointi ei muodostu ongelmaksi. Todellinen NH 3 päästö on yleensä reilusti alle 5 mg/ m 3 n. Muilla laitoksilla ammoniakkipäästöt eivät ole ongelma. Laskelma on esitetty liitteessä 6. NMVOC Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (pois lukien metaani) päästöt energiantuotannosta Suomessa ovat VTT:n selvityksen (Arnold et al, 1998) mukaan 2000 t/a. VOC-päästöistä metaanin osuus on kuitenkin suuri, jolloin NMVOC-päästö on huomattavasti pienempi kuin metaanin. Todennäköisyys sille, että EPER-päästöraja kg/a ylittyisi yksittäisellä laitoksella tai laitoskokonaisuudella on erittäin pieni. NMVOC päästöjen mittauksia on tehty suurilla polttolaitoksilla hyvin vähän.

13 Metallit ja yhdisteet Raskasmetallien päästöt riippuvat monista tekijöistä: polttoaineesta, polttotekniikasta ja erotinlaitteistosta. Kivihiilen raskasmetallipitoisuus riippuu tuontimaasta, Suomeen tuotavasta hiilestä suurin osa tulee Puolasta ja Venäjältä. Venäläinen hiili sisältää enemmän kromia (Cr) ja elohopeaa (Hg) kun taas puolalaisessa hiilessä on enemmän lyijyä (Pb) ja sinkkiä (Zn). Turpeen raskasmetallipitoisuudet vaihtelevat jonkin verran alueellisesti. Energiaturpeen arseeni - (As) ja sinkki (Zn) pitoisuudet ovat Pohjois- Suomessa jonkin verran alhaisemmat kuin Länsi- ja Itä- Suomessa. Turpeen poltossa raskasmetallien ominaispäästöön vaikuttavat ratkaisevasti käyttöolosuhteet ja erityisesti käyttötilan kosteus. Maakaasun poltosta ei käytännössä tule raskasmetallipäästöjä. Öljyn polton merkittävimmät raskasmetallipäästöt ovat vanadiini (V) ja nikkeli (Ni). Sekapolttokattiloissa VTT:n tutkimusten mukaan esim. puun poltto turpeen seassa ei muuta merkittävästi raskasmetallien kokonaispitoisuuksia savukaasuissa, joten ko. tapauksissa voidaan käyttää pääasiallisen polttoaineen päästökerrointa. Yksittäisten raskasmetallien päästöt vaihtelevat, vaikka laitoksilla olisi sama polttotekniikka. Päästöön vaikuttaa pääasiassa erotinlaitteiston tehokkuus. Koska ainoastaan helposti höyrystyvä elohopea on suurimmaksi osaksi kaasufaasissa, on oleellista hiukkasten kokonaispäästö. Raskasmetallipäästöjen kertoimien arviointiin on käytetty VTT:n 1990 luvulla tekemiä mittaustuloksia (Liite 2) sekä SYKE:n VAHTI tietokannasta laskettuja keskimääräisiä päästökertoimia (Liite 2). Lähteenä on käytetty SYKE:n julkaisua Raskasmetallien päästöt ilmaan Suomessa 1990 luvulla (Melanen et al, 1999). Lisäksi on kerätty laitosten ilmoittamia raskasmetallipäästöjä ilmaan ympäristöviranomaisille tehdyistä ilmoituksista, yritysten ympäristöraporteista sekä SYKE:n VAHTI-tietokannan aineistosta vuodelta 1999 (Liite 3). Myös eri yritysten teettämiä mittausraportteja on käytetty hyödyksi (Liite 4). Suurin osa suomalaisista laitoksista ilmoittaa myös vanadiinipäästöt viranomaisille, mutta koska vanadiini ei kuulu EPERpäätöksen listaan, ei sitä seuraavassa käsittelyssä oteta huomioon. Tässä raportissa ei käsitellä myöskään kierrätyspolttoaineen polton raskasmetallipäästöjä. Koska yllä mainituissa lähteissä päästökertoimet vaihtelevat hyvinkin paljon, on seuraavassa ainekohtaisessa tarkastelussa pyritty lähdetietojen perusteella saamaan jonkinlainen yksinkertaistettu arvio ns. todennäköinen enimmäiskeskiarvo raskasmetallien päästökertoimista. Laitokset on yksinkertaistamisen vuoksi jaettu hiililaitoksiin, joissa on rikinpoisto ja sähkösuodin, hiililaitoksiin, joissa on sähkösuodin sekä turpeen leijupolttolaitoksiin. Puun päästökertoimet mahtuvat turpeen päästökertoimien vaihteluväliin, jolloin turve/puulaitokset voidaan käsitellä yhdessä. Myös turpeen pölypoltto voidaan liittää samaan tarkasteluun. Taulukkoon 9 on koottu EPER:n päätökseen kuuluvien raskasmetallien todennäköiset päästökertoimet, lähtötietojen vaihteluväli sekä minimiteho eri polttoaineille.

14 14 Taulukko 9. Raskasmetallien todennäköiset päästökertoimet, kertoimien vaihteluvälit sekä minimiteho täysillä käyttötunneilla (8760 h). Polttoaine Päästökerroin Vaihteluväli µg/mj µg/mj Arseeni Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 2 1 0,46-2, As Kivihiili Sähkösuodin 8,2 2 0,03-0,33 80 Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin ,15-14,6 65 Minimiteho MW EPER 20 kg/a Kadmium Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 0,3 2 0,030-0, Cd Kivihiili Sähkösuodin 0,3 2 0,16-0,31 Ei ylity Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin 0,6 3 0,03-0,93 Ei ylity EPER 10 kg/a Kromi Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 6,4 4 0,05-12,3 500 Cr Kivihiili Sähkösuodin 20 12, Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin 3 3 0,34-5,79 Ei ylity EPER 100 kg/a Kupari Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 1,8 5 1,8-4,8 Ei ylity Cu Kivihiili Sähkösuodin 5 - Ei ylity Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin 1,3 3 Ei mitt. Ei ylity EPER 100 kg/a Elohopea Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 1,5 6 0,031-1, Hg Kivihiili Sähkösuodin 2 0,5-160 Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin 1 3 0,12-3, EPER 10 kg/a Nikkeli Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 6,5 0,007-12,2 250 Ni Kivihiili Sähkösuodin Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin ,44-16,4 160 EPER 50 kg/a Lyijy Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin 10 0,013-19,6 640 Pb Kivihiili Sähkösuodin Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin 8 3 0,45-10,5 Ei ylity EPER 200 kg/a Sinkki Kivihiili Rikinpoisto+sähkösuodin Zn Kivihiili Sähkösuodin Turve/puu Leijupoltto+sähkösuodin ,7-11,1 Ei ylity EPER 200 kg/a 1 Meri-Porin ja Tahkoluodon mittauksista 2 VTT:n mittauksista 3 Valittu käytössä olevan mittausaineiston pohjalta 4 Tahkoluodon mittausten keskiarvo 5 Corinairin oletuskerroin 6 VAHTI-tietokannasta Kivihiili+rikinpoisto+sähkösuodin laitoksilla kynnysarvot ylittyvät järjestyksessä elohopea, nikkeli, arseeni, sinkki, kromi ja lyijy. Kuparin kynnysarvo ei ylity ja kadmiumin ylittyy vain suurilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla, joten on epätodennäköistä, että näiden aineiden kynnysarvo ylittyisi. Esim. Meri-Porin laitos (1300 MW) saa käydä 4200 h/a, jotta lyijyn kynnysarvo ylittyisi elohopean, nikkelin, arseenin, sinkin ja kromin rajat ylittyvät jo aikaisemmin.

15 15 Kristiinan laitoksella (605 MW) lyijyn ja kromin kynnysarvo ei ylity, mutta sinkin kohdalla se ylittyy 4500 tunnin kohdalla ja muiden (Hg, Ni ja As) sitä ennen. Kivihiili+sähkösuodin laitoksilla järjestys on nikkeli, sinkki, arseeni, elohopea, kromi ja lyijy. Kuparin ja kadmiumin kynnysarvot eivät ylity. Esim. 300 MW:n laitoksella lyijyn kynnysarvo ei ylity, elohopean ja kromin rajat ylittyvät 4600 h:n kohdalla. Nikkelin, sinkin ja arseenin kynnysarvot ylittyvät jo pienilläkin laitoksilla, 100 MW:n laitos saa käydä 3400 h/a, jotta nikkelipäästön kynnysarvo ylittyisi. Turpeen leijukerrospoltossa kadmiumin, kromin ja lyijyn raja-arvot eivät ylity. Sinkin osalta mittauksia on tehty hyvin vähän, mutta käytettävissä olevien mittausten perusteella lasketulla päästökertoimella kynnysarvo ei ylity. Kuparin osalta mittauksia ei ole tehty, mutta SYKE:n arvion mukaisella päästökertoimella laskettuna kynnysarvo ei ylity. Elohopean kynnysarvo ylittyy vain suurilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla. Todennäköisimmin turvelaitoksille tulee raportoitavaksi nikkelin ja arseenin päästöt. Ilmoitetuista turvelaitosten raskasmetallipäästöistä arseenin kynnysarvo ylittyi 1999 kahdella laitoksella, kadmiumin yhdellä, elohopean neljällä ja nikkelin viidellä laitoksella. Öljykattiloiden käyntiajat ovat niin alhaiset, etteivät päästöjen kynnysarvot ylity. Useat laitokset ilmoittavat osan raskasmetallipäästöistä jo nyt. Kuparin ja sinkin osalta ilmoituksia ja mittaustuloksia on hyvin vähän Klooratut orgaaniset yhdisteet PCDD ja PCDF (dioksiinit ja furaanit) Jätteenpolttodirektiivissä on raja-arvo Teq - painotetulle dioksiini- ja furaanipäästölle. Raja-arvo on 0,1 ng/m 3 n ja ominaispäästökaavaa (1) käyttäen saadaan ominaispäästöksi 0,035 ng/mj. Tämän perusteella EPER kynnysarvo 0,001 kg/a ei ylity millään laitoksilla. VTT on suorittanut dioksiinija furaanimittauksia muutamilla laitoksilla raskasmetallimittausten yhteydessä. Kivihiilellä ja jäteöljyllä sekä turpeella poltettaessa päästöt olivat pieniä ja jäävät reilusti kynnysarvon alle. Laskelmat on esitetty liitteessä 6.

16 Muut orgaaniset yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH yhdisteet) PAH yhdisteiden muodostuminen on vähäistä, jos polttoaineen ja ilman sekoittuminen on tehokasta, polton ilmaylimäärä on riittävän suuri, palamislämpötila on riittävän korkea ja palamiskaasuilla on riittävän pitkä viipymisaika kattilassa. PAH-päästöt ovat yleensä pieniä suurissa polttolaitoksissa polttoaineesta riippumatta (Energia ja Ympäristö, 1996). Jätteenpolttodirektiivissä raja-arvoa ei ole määritelty. Euroopan ympäristökeskuksen kokoamassa ohjeistossa ilmapäästöille (Emission Inventory Guidebook, 1999) on koottu joitain päästökertoimia PAH-yhdisteille. Mittaustietoa eri maista on hyvin vähän. Kirjassa on koottu painokertoimet eri yhdisteille käyttäen referenssinä bentsoapyreeniä. Näitä painokertoimia käyttämällä saadaan PAHyhdisteiden yhteenlasketuksi päästökertoimeksi kivihiilelle 0,26 mg/t polttoainetta ja puulle 5,4 mg/t polttoainetta hyvällä puhdistustekniikalla. Näillä arvoilla laskettaessa esim. Meri-Porin (hiili) ja Kauttuan (puu) laitosten polttoaineen kulutuksista laskettuna PAH-yhdisteiden EPER kynnysarvo ei ylity. Mittaustulosten vähäisyydestä johtuen näihin arvioihin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Laskelmat on esitetty liitteessä Muut yhdisteet Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet (HCl) Kloorille varsinaisia päästökertoimia ei ole olemassa. Seuraavissa laskelmissa on käytetty polttoaineiden klooripitoisuuksia päästömäärien selvittämiseen. Polttoaineiden ominaisuuksista laskettaessa kivihiilelle 0,2 p-%:n pitoisuudella (Alakangas, 2000) oletuksella, että kaikki kloori menee savukaasuihin, saadaan päästökerroin 106 mg/mj, jolla laskettuna EPER kynnysarvo ylittyy kaikilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla. Olettaen, että rikinpoisto poistaa 90 % kloorista, kivihiilen Cl-pitoisuuden ollessa 0,1 p-%, saadaan päästökerroin 5,3 mg/mj, jolloin kynnysarvo ylittyy 60 MW:n kohdalla täysillä käyttötunneilla. Meri-Porin mittauksissa Cl-päästö oli 9100 g/h, mistä saadaan vuoden 1998 käyttötuntimäärällä 3110 h/a kg/a, mikä ylittää EPER kynnysarvon kg/a. Turpeen klooripitoisuus vaihtelee tyypillisesti 0,02 0,06 p-%:n välillä (VAPO), maksimi Clpitoisuus, joka turpeesta on mitattu on 0,1 p-% kuiva-aineesta. Fortumin Hämeenlinnan laitoksen turpeesta mitatut Cl-pitoisuudet olivat 0,036 p-%, 0,038 p-% ja 0,039 p-% kuiva-aineesta. Keskimääräisellä arvolla 0,03 p-% kuiva-aineesta saadaan päästökertoimeksi 46 mg/mj olettaen, että kaikki kloori menee savukaasuihin. Näin laskettuna EPER kynnysarvo ylittyy kaikilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla. Meri-Porin mittausraportin perusteella kloori erottuu sähkösuodattimella erittäin heikosti, jolloin laskelmissa oletetaan, että kaikki Cl menee savukaasuihin. Esim. Joensuun laitos (197 MW) saa käydä vain 500 h/a ja kynnysarvo on jo ylittynyt. Puun kuoren Cl-pitoisuus vaihtelee yleisesti 0,01-0,03 p-%:n välillä (Alakangas, 2000) kuusen kuoren Cl-pitoisuus on hieman korkeampi kuin männyn kuoren. Laskettuna keskimääräisellä arvolla 0,02 p-% Cl kuiva-aineesta, saadaan päästökertoimeksi 32 mg/mj ja kynnysarvo ylittyy kaikilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla.

17 17 Jätteenpolttodirektiivissä lasketulla raja-arvolla 10 mg HCl/m3 n saadaan päästökerroin 3,5 mg/mj ja EPER kynnysarvo ylittyy 90 MW:n polttoaineteholla täysillä käyttötunneilla. Jätteenpolton kynnysarvo kloorille on kuitenkin niin tiukka, ettei sitä polttolaitoksilla yllä olevien laskelmien perusteella voida käyttää. Cl-pitoisuudet näyttävät tulevan raportoitaviksi jo pieniltäkin hiili-, turve ja puulaitoksilta. Klooripäästöjä ei ole ilmoitettu viranomaisille aikaisemmin ja mittauksia on tehty hyvin vähän. Todellisten päästömäärien selvittämiseen tarvitaan lisätutkimuksia. Laskelmat esitetty liitteessä 6 Fluori ja epäorgaaniset yhdisteet (HF) Fluorille ei ole myöskään olemassa päästökertoimia. Näissä laskelmissa käytetään polttoaineiden fluoripitoisuuksia. Kivihiilen fluoripitoisuus on keskimäärin 0,008 p-% (Alakangas, 2000). Päästökertoimeksi saadaan 12 mg/mj ja olettaen, että kaikki fluori menee savukaasuihin, ylittyy raja-arvo kaikilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla. 50 %:n erotusasteella polttoainetehon minimiteho on 75 MW täysillä käyttötunneilla. Meri-Porin mittausten perusteella pelkän sähkösuodattimen erotustehokkuus fluorille on 88%. Tällä laskettuna saadaan päästökerroin 0,53 mg/mj ja tällöin kynnysarvo ylittyy vasta 300 MW:n kohdalla täysillä käyttötunneilla. Sähkösuodatin+rikinpoisto yhdistelmällä erotustehokkuus on n. 50 %. Meri-Porin mittaustuloksesta 6000 g F/h saadaan 1998 käyttötunneilla (=3110 h/a) fluoripäästöksi kg/a, mikä ylittää EPER-raja-arvon kg/a. Jätteenpolttodirektiivistä saadulla päästöraja-arvolla 1 mg HF/m3 n laskettuna saadaan päästökertoimeksi 0,4 mg/mj, jolloin EPER-raja-arvo ylittyy 450 MW:n kohdalla täysillä käyttötunneilla. Jätteenpolton päästöraja-arvo on kuitenkin melko tiukka ja on oletettavaa, että ainakaan kivihiililaitoksilla niin alhaiseen päästötasoon ei päästä. Turpeen ja puun fluoripitoisuuksista ei ole saatu tietoja ja mittauksia fluoripäästöistä ilmaan on tehty hyvin vähän. Turpeen F-pitoisuus on oletettavasti huomattavasti pienempi kuin kloorin (VAPO), mutta tarkkaa tietoa ei ole saatavissa. Kivihiilen osalta näiden laskelmien perusteella fluoripäästöt tulevat ilmoitettaviksi jo pieniltäkin laitoksilta. Todellisten päästömäärien selvittämiseen tarvitaan lisätutkimuksia. Laskelmat esitetty liitteessä 6. Kloorin ja fluorin päästökertoimet ja minimitehot, joilla EPER kynnysarvo ylittyy on koottu taulukkoon 10.

18 18 Taulukko 10. Kloorin ja fluorin polttoaineesta lasketut päästökertoimet ja minimitehot, joilla EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla (8760 h/a). Polttoaine Päästökerroin mg/mj Minimiteho MW Cl Kivihiili 0,2 p-% Kaikki savukaasuihin % erotus rikinpoistossa 5,3 60 Turve 0,03 p-% Kaikki savukaasuihin Puu 0,02 -% Kaikki savukaasuihin F Kivihiili 0,008 p-% Kaikki savukaasuihin % erotus rikinpoistossa 2, % erotus sähkösuodattimella 0, PM 10 hiukkaset Hyvin toimivan ja nykyisillä mitoitusperiaatteilla mitoitetun sähkösuodattimen tai kuitusuodattimen läpäisevät hiukkaset ovat melkein yksinomaan PM10-hiukkasia. Suurempien kuin 10 µm hiukkasten osuus hiukkaspäästöstä on hyvin pieni. Erotustehokkuus voi vaihdella käytetyn polttoaineen mukaan ja myös käyttöolosuhteet ja huoltotoimenpiteet vaikuttavat suodattimen toimintaan. LCP-direktiivin päästöraja-arvot kiinteille ja nestemäisille polttoaineille uusille laitoksille ovat 50 mg/m3 n MW:n laitoksille ja 30 mg/m3 n yli 100 MW:n laitoksille. Laskemalla ominaispäästökaavalla (1) saadaan kivihiilelle päästökertoimet 17,7 mg/mj ( MW) ja 10,6 mg/mj (>100 MW). Näillä laskemalla polttoainetehon minimitehoilla 90 MW ja 150 MW EPER kynnysarvo ylittyy täysillä käyttötunneilla. Vanhoille laitoksille MW:n laitoksille päästökerroin on 35,3 mg/mj ja EPER kynnysarvo ylittyy kaikilla laitoksilla täysillä käyttötunneilla. Yli 500 MW:n laitoksille päästökerroin on sama kuin uusille laitoksille. Esim. Meri-Porin laitoksella (1300 MW) kynnysarvo ylittyy jo 1000 tunnin kohdalla. Turpeelle vastaavat arvot ovat uusille laitoksille 19,2 mg/mj ja 80 MW, 11,6 mg/mj ja 140 MW. Vanhoille laitoksille 38,5 mg/mj ja 50 MW. Öljykattiloiden ja maakaasun hiukkaspäästöt ovat hyvin pieniä. Hiukkasten kokonaispäästöt raportoidaan ympäristöviranomaisille joka tapauksessa. PM10 hiukkasia ei varsinaisesti mitata missään, mutta jos erotinlaitteisto on kunnossa, on hiukkasten kokonaispäästö hyvin lähellä PM10 hiukkaspitoisuutta. Laskelmat sekä VAHTI-tietokannasta kerättyjä päästökeroimia on esitetty liitteessä 6 ja laitosten ilmoittamat hiukkaspäästöt on kerätty raskasmetallien kanssa yhteen liitteeseen 3.

19 Päästöt veteen Voimalaitosten vesistövaikutukset liittyvät pääasiassa lauhdeveteen, mikä ei sisällä haitallisia aineita. Varsinaisia päästöjä veteen tulee rikinpoistolaitoksilta, pesujen yhteydessä sekä saniteettivesistä. Vedet johdetaan joko viivästysaltaaseen ja sieltä vesistöön, voimalaitoksen omalle puhdistamolle, läheisen teollisuuslaitoksen puhdistamolle tai kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Viranomaisille ilmoitettavien päästöjen lukumäärä vaihtelee laitoksittain suuresti. Useilta laitoksilta ilmoitetaan kuitenkin ravinne- sekä ainakin osa raskasmetallipitoisuuksista. Muita aineita ei ole juurikaan mitattu. EPER:n raportointiohjeen mukaan 26:sta vesipäästöstä voimalaitosten mahdollisia päästöjä on 15 ainetta tai aineryhmää Merkittävimmät aineet Kokonaistyppi (tot N) ja kokonaisfosfori (tot P) Viivästysaltaasta lähtevässä vedessä arvioidaan olevan 1 mg/dm 3 typpeä sekä 0,1 mg/dm 3 fosforia (Energiatalous ja ympäristönsuojelu, 1994). Jäteveden puhdistamolta lähtevässä vedessä ravinnepitoisuudet ovat vielä huomattavasti alemmat. Yllä olevilla pitoisuuksilla laskettuna virtaama saisi olla 50 milj. m 3 /a, jotta päästöraja ylittyisi. Voimalaitosten normaalivirtaamilla jäädään reilusti EPER kynnysarvon alle. Laskelmat ja laitosten virtaama- ja päästötietoja liitteessä Metallit ja yhdisteet Jätteenpolttodirektiivin raja-arvot raskasmetalleille ovat melko korkeita, koska EPER kynnysarvot ylittyvät jo pienillä virtaamilla. Rikinpoistolaitosten jätevedet sisältävät kuitenkin huomattavasti vähemmän raskasmetalleja kuin mitä jätteen poltossa syntyy. Eri EU-mailla ja muutamilla muilla Euroopan mailla on olemassa joitain kynnysarvoja raskasmetalleille rikinpoistolaitoksilta lähtevälle jätevedelle (suurten polttolaitosten BAT-referenssiasiakirjan liite/ehdotus). Laskennassa on käytetty soveltuvin osin Itävallan, Saksan, Tanskan, Italian, Hollannin ja Iso-Britannian päästöjen kynnysarvoja. Liitteen 4 laskelmien mukaan päästöjen kynnysarvot ovat jonkin verran alempia kuin jätteenpolttodirektiivissä. Näissä arvoissa vaihteluvälit ovat kuitenkin suuria. Suomalaisten laitosten ilmoittamat raskasmetallipitoisuudet jäävät EPER kynnysarvojen alle. Päästötiedot on koottu liitteeseen Muut orgaaniset yhdisteet Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH yhdisteet) Näitä yhdisteitä voi esiintyä jätevesissä, jos polttoprosessi ei mene loppuun saakka. Koska jätevedet suurimmaksi osaksi ovat savukaasujen pesuvesiä, todennäköisyys sille, että EPER kynnysarvot 200 kg/a bentseenille ym. ja 5 kg/a PAH-yhdisteille on häviävän pieni.

20 20 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC tai COD/3) TOC-mittaus on rinnakkaismittaus kemialliselle hapenkulutukselle COD:lle. Muutamat laitokset ilmoittavat COD arvon ja vaihteluvälit ovat melko suuria. Näytteitä on otettu ja analysoitu vain muutama, näissä kertaluonteiset heilahtelut vaikuttavat vuosikeskiarvoon huomattavasti. Pääsääntöisesti COD/3 arvot eivät ylitä EPER kynnysarvoa kg/a. Yksittäisten näytteiden vaikutus koko tulokseen on kuitenkin suuri. Eurooppalaiset päästöraja-arvot (suurten polttolaitosten BAT-referenssiasiakirjan liite/ehdotus) vaihtelevat välillä mg/l rikinpoistolaitokselta lähtevälle jätevedelle. Esim. Saksan arvolla 50 mg/l, jonka suurin osa suomalaisista laitoksista alittaa, ei EPER kynnysarvo ylity. Ilmoitetuista COD arvoista EPER kynnysarvo ylittyy yhdellä laitoksella (Naantali). Laskelmat on esitetty liitteessä Muut yhdisteet Kloridit ja Fluoridit Klorideja on mitattu muutamien laitosten osalta ja kynnysarvo ei ylity. Eurooppalaiset kynnysarvot (suurten polttolaitosten BAT-referenssiasiakirjan liite/ehdotus) vaihtelevat suuresti, välillä mg/l. Vain ylimmällä päästökertoimella laskettuna raja-arvo kg/a ylittyy suurella virtaamalla. Meri-Porin mittauksessa Cl-virtaama rikinpoistolaitokselta lähtevässä jätevedessä oli 325,2 kg/h käyttötunneilla (=3110 h/a) saadaan Cl-päästöksi kg/a, joka alittaa EPER kynnysarvon. Naantalin laitoksen käyttötunneilla (= 7047 h/a, NA2-kattila) EPER kynnysarvo kuitenkin ylittyy. Meriveden kierrätys lisää kloridipitoisuutta ja kierrätysveden määrää on vaikea arvioida. Joillain laitoksilla Cl-päästö voi tulla raportoitavaksi. Fluorideja on mitattu kahdella laitoksella ja kynnysarvo ei ylity. Fluorideille eurooppalaiset kertoimet liikkuvat välillä 2 30 mg/l. Näillä kertoimilla laskettuna EPER-raja-arvo kg/a ylittyy jo hieman pienemmällä virtaamalla. Kertoimien määritysperusteista ei kuitenkaan ole tietoa, ja koska vaihteluvälit ovat niin suuret, ei näiden avulla pystytä päättelemään todennäköisiä Cl ja F pitoisuuksia jätevedessä. Meri-Porin mittauksessa F-päästö veteen oli 0,048 kg/h, josta saadaan 1998 käyttötunneilla (=3110 h/a) 149 kg/a, mikä alittaa EPER kynnysarvon. Laskelmat on esitetty liitteessä 7.

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 29.5.2019 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 Kuva: Paavo Terva 1 Yleistä Tässä raportissa käsitellään Hovinsaaren voimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista

Lisätiedot

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2013

Ilmapäästöt toimialoittain 2013 Ympäristö ja luonnonvarat 25 Ilmapäästöt toimialoittain 23 Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat energiahuollossa ja kuljetuksessa vuonna 23 Suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2013 COM(2013) 919 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2009 ASIA Selvitys Tornion voimalaitokselta pääsevän savukaasun todellisista massapitoisuuksista, Tornio HAKIJA Tornion Voima Oy

Lisätiedot

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017 1 (7) Miikka Saarinen 23.03.2018 UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017 UPM Specialty Papers Oy Puh. 0204 16 111 Kotipaikka Helsinki Tervasaari Faksi 0204 16 2369 Y-tunnus

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, L 52/12 Euroopan unionin virallinen lehti 24.2.2012 PÄÄTÖKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 10.11.2005 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POLTTOAINETEHOLTAAN VÄ- HINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDI- OKSIDI-,

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 09.08.2007 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUOSTON ASETUKSEKSI VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDIOKSIDI-, TYPENOKSIDI-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. VERTAILUMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18170/13 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: ENV 1236 ENER 601 IND 389 TRANS 694 ENT 357 SAN 557 PARLNAT

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Lannanpolttolainsäädäntö muuttui Mitä se tarkoittaa?

Lannanpolttolainsäädäntö muuttui Mitä se tarkoittaa? Huom: Esityksen pitämisen jälkeen on 13.12.2018 korjattu esityksessä ja lannan polttoa koskevassa ohjeessa ollut virhe typen oksidien päästörajaarvossa. Oikea typen oksidien päästöraja-arvo on 300 mg/m

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia. Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus

Lisätiedot

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen

Lisätiedot

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh.

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh. Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 16.11.2007 PIR 2006 Y 4 111 Puh. 020 490 104 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

N:o 362 1809. Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

N:o 362 1809. Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet N:o 362 1809 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Liite I Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien (toksisuusekvivalentin) määrittämiseksi seuraavien dibentso-p-dioksiinien

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta 11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 23. -24.8.2016 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Ajankohtaista päästösääntelyssä suuret ja pienet

Lisätiedot

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi,

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi, Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle kuuluu? Heidi Lettojärvi, Sisältö Missä vaiheessa ollaan? Kokemuksia ja kommentteja prosessista Mitä tulossa? Mitä vaikutuksia? Seuraavaksi 2 2011 Sevilla-prosessi

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018

HÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018 HÄMEENKYRÖN VOIMA OY Raportti 2018 23.3.2018 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 3 4 Polttoaineiden laadun ja määrän tarkkailu... 4 5 Polton tarkkailu... 4 6 Savukaasujen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 229 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 229 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 6/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 229 Annettu julkipanon jälkeen 18.1.2008 ASIA Rauman Voima Oy:n Rauman voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen HAKIJA Rauman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7) Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan

Lisätiedot

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden

Lisätiedot

Form 0 att ea79657.xls; 1/67

Form 0 att ea79657.xls; 1/67 Form 0 att04062410534118469ea79657.xls; 1/67 Lomake. ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry LCP BREF:N KUSTANNUSVAIKUTUKSET BIOMASSAA JA TURVETTA KÄYTTÄVILLE POLTTOLAITOKSILLE SISÄLTÖ Johdanto 3 Tarkastelun lähtökohdat / päästökomponentit 4 Tarkasteltavat

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvoston päätös Valtioneuvoston päätös olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2005

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot