Alueellinen Psykoosiprosessi

Transkriptio

1 Etelä-SavonSairaanhoitopiiriMAMK AlueellinenPsykoosiprosessi Psykoosinvarhainentunnistaminenja Ensipsykoosipotilaanhoito

2 2 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tekijä: HarriLaamanenMikkelinammattikorkeakoulu Projektityöryhmä: TuulaRomoEsshp/psykoosipoliklinikka JaanaMatilainenMikkelinkaupunki/mielenterveyskuntoutus RiittaLeminenMikkelinkaupunki/mielenterveysvastaanotto AnitaHirvonenMikkelinkaupunki/Ristiinanmielenterveysvastaanotto SeijaRouhiainenVirikery LeilaSeleniusMikkelinkaupunki/Mielenmaja PekkaNyrhinenKotiluotainoy PäiviTuokkoPertunmaa/mielenterveysvastaaotto UllaNissinenKangasniemi/mielenterveystoimisto SariannePasonenMäntyharjumielenterveystoimisto MerviTaivalanttiJuvamielenterveystoimisto SiniHintikainenEsshp/psykiatrianpoliklinikka PasiJuutiEsshp/psykiatrianpoliklinikka,akuuttityöryhmä HennaHeikkinenEsshppsykogeriatrianpoliklinikka AuliTiimonenEsshp/vuodeosastot KaijaSmolanderA-Klinikka SusannaLeppänenEsperiOyAstuvanHelmi JukkaSaikkonenEsperiOyValkama TarjaMultanenEsperiOy PäiviVesanenArjenMieli-hanke AnriMihailovMikkelinkaupunki

3 3 Sisällys JOHDANTO... PSYKOOSI STRESSIHAAVOITTUVUUSALTTIUSMALLI PSYKOOSIRISKI... PSYKOOSINVARHAISOIREET PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMENETELMÄT PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMERKITYS...11 ENSIPSYKOOSIPOTILAANHOITO HOIDONALUEELLISETTAVOITTEETJAPERIAATTEET HOIDONALOITTAMINEN TUTKIMUKSET HOITOMENETELMÄT...15 YHTEENVETOJAALUEELLINENTYÖNKEHITTÄMINEN...17 Lähteet:...19 Liitteet: Stressi-haavoittuvuusmallihoitavahenkilö Stressi-haavoittuvuusmallipotilas Ayl.EevaPitkänenPsykoosintunnistaminen Ensivaiheenennakko-oireet Myöhäisvaiheenennakko-oireet PRODmielenterveyskysely Checking-listaperhetapaamiseen

4 4 JOHDANTO Psykoosinennaltaehkäisyynjaensipsykoosintehokkaaseenhoitoonkeskittyminenon alueellaerityisenmerkityksellistä.pitkäaikaisiapsykoosisairauksiaetenkin skitsofreniaaesiintyyalueellaväestötasollapohjois-suomenohellaeniten(9,13,14, 20,27). Psykoosiaedeltävänvarhaisvaiheenoireilunontodettuennustavanparhaiten skitsofreenisten psykoosienpuhkeamista(5).tyypillisesti skitsofreenisilla psykooseilla onhuonompitoipumisennustejapidempiaikaisetvaikutukset. Psykoosialttiudestakertovatmyösreaktiivisemmatpsykoositjoissavarhaisvaiheen merkitovatolleetlyhytaikaisiatainiitäeioleollut.jokatapauksessapsykoottisesti oirehtivathenkilöthyötyvättehokkaastajanopeastahoidosta.heidän tulevaisuuteensavoidaanvaikuttaaratkaisevastikeskittymällähoidossayleisesti hyviksitodettuihinperiaatteisiin. Psykoosinvarhaiseentunnistamisentehostaminenontärkeäpainopistelähestyttäessä ennaltaehkäisevänmielenterveystyöntavoitteita Pitkäaikaisistaei-elimellisistäpsykoosisairauksistaskitsofreniaontärkeinjahaastavin sairausjonkavuoksiteoriatietoaonpaljontarkasteltukyseisenhäiriönpohjalta. Psykoosionjokatapauksessakriittinentilajokavaatiitehokkaanhoidonjatkossa asetettavastadiagnoosistariippumatta.tämänvuoksitiedonalkuperäeipoissuljesen soveltamistayleisestipsykoosisairauksiin.tämäninformaatiolehtiseneioletarkoitus markkinoidatoimintatapojataiantaatietoaainoinaoikeinavaihtoehtoina.tämän oppaantietoonkoottuuseistalähteistäjaantaalukijalleyleisestihyväksytynselkeän kuvanpsykoottisenhäiriönsynnystäjaalkuvaiheenhoidosta.oppaantarkoituksena onsaadaajattelunaihetta,tuodauusianäkökulmiajakuvatatulevaisuuden mahdollisuuksiapsykoosienhoitotyössä.työssäkuvaillaanpsykoosin varhaistunnistamistajaensipsykoosinhoitoakootenteoriatiedonpohjaltayleisesti hyväksyttyjälinjauksia.työnontarkoitusantaakuvausmyösalueellisestatoiminnasta Etelä-Savonyhteistoiminta-alueellalähinnäensipsykoosinhoidossa.Tähänoppaaseen kerättytietoantaamyössuuntaviivojatulevaisuudenpsykoosihoidonalueelliselle kehittämiselle. PsykoosiprosessityöryhmänvalmistelemapsykoosiprosessikuvausHyvisInternet sivustollaantaayhteistyökumppaneilletoimintaohjeitamitentoimiajoshuoli mahdollisestipsykoottisestioireilevastahenkilöstäherää.prosessikuvausantaatietoa myöshoidonsisältöönliittyvissäasioissa. Tämäopasontietopainotteinenjatarkoitettuniinammattihenkilöille,kuin sairastuneenverkostollejotkaovatetulinjassakohtaamassamahdollisesti suurentuneessapsykoosiriskissäoleviataijopsykoottisestioireileviahenkilöitä.opas toimiimyösyhteisenähyvänhoidon laatukäsikirjana alueenpsykoosipotilaita hoitavilletahoille,sisältäenesimerkiksihoidontavoitteet,periaatteetjaalueen yhteneväisethoitolinjaukset.

5 5 1 PSYKOOSI Psykoosissahenkilönkykyarvioidatodellisuuttahäiriintyyvakavasti.Psykooseille tyypillisiäoireitaovataistitoimintojenjaajatustoimintojenvääristyminen,joiden myötähenkilökokeeaistiharhojajaharhaluuloja.psykoottisellahenkilölläilmenee ulkoisentodellisuudenkarkeaaväärintulkintaajahänenkäyttäytymisessäänon hajanaisuudenvuoksiuseinkummalliseksitulkittavia,huomiotaherättäviäpiirteitä. Psykoottisenhenkilönkykyhuolehtiaitsestäonselkeästialentunutjahänon ulkopuolisenavuntarpeessa. (9,13,14,20,27.) Suppeimmillaanpsykoottisiksioireiksitulkitaanharhaluulotjaaistiharhat,näiden yhteydessäetenkinjosvoinninmuutoksetliittyvätpidempikestoiseenpsykoottiseen häiriöönhenkilöllävoiilmetämuitakinoireita(14). Lyhyetkuvauksetmahdollisistatyypillisistäoireista. Positiivisetoireet Harhaluulotjolloinajatteluaohjaavatepärealistisetuskomukset.Henkilöpitää itsepintaisestikiinniajatuksistaanvaikkanevoidaanosoittaavirheellisiksi. Tyypillisimpiäharhaluulojaovatvainoharhatjolloinihminenkokeeolevansauhattuna taimuutenhaitallisentoiminnankohteena.vainoharhainenhenkilötekee ympäristöstäänmonestihavaintojajotkaliittääkokemaansauhkaanesimerkiksi valvontakameroillaseuraaminentaitelevisio-ohjelmassakuulemansaasiatliittyvät hänenseuraamiseen.harhaluulotvoivatkohdistuamyösesimerkiksiomiintaimuiden kykyihinjolloinhenkilösaattaakokeavoivansavaikuttaaihmisiinerilaisinkeinoin. Henkilöllävoiollamyöskehontuntemuksiin/toimintaanliittyviäharhaluuloja.(5,9.) Aistiharhatjoitavoiollakaikkienaistienalueilla.Tyypillisimminesiintyy kuuloharhoja.henkilövoikuullaesimerkiksipuhettajotamuuteivätkuule.puheessa voiilmetäitseensäkohdistuviakommentteja,nevoivatkäskeätekemäänjotaintai äänetvoivatkeskustellakeskenään.mahdollisestihenkilökuuleeepämääräistä supattelua,kuiskauksia,meteliätaiesimerkiksilastenitkua.sävyltäänääniharhatovat useinpelottavia,ahdistaviataiaggressiivisia,muttamahdollisestimyösmiellyttäviä. (5,9.)Ääniharhojenlisäksihajutaimakuaistivoivattuottaaoutojaaistikokemuksia esimerkiksihenkilökokeehaisevansapahalletairuokamaistuuoudolta.tuntoaistin alueellakokemuksetvoivatollaesimerkiksipistelyätaipainontunnettajollehenkilö voiantaaoutojaselityksiä.(5,14.)näköharhatovatharvinaisempiajaviittaavat monestineurologiseenhäiriööntaipäihdedeliriumiin(5). Hajanaisuusvoiilmetäsekähenkilönpuheessa,ettähänenkäytöksessään. Puhejaajatteluvoiollaepäloogista,vaikeastiseurattavaa,yksityiskohtiintakertuvaa, vilkastataihidastunutta.ilmeneerönsyilyä,seikkaperäisyyttä, punainenlanka katoaataihenkilönonjopavaikeamuodostaajärkeviälauseita.

6 Hajanaisestikäyttäytyvähenkilösaattaatehdäasioitajotkaaiheuttavat kanssaihmisissähämmennystä.hänvoiesimerkiksipukeutuakummallisesti,puhuatai nauraaitsekseentaiollaestoton,kiihtynytjapelokkaanaaggressiivinenkin,järjestellä asuntoaanholtittomastitaiollatäysintekemätön/puhumaton.(14.) Negatiivisetoireet: Tunne-elämässätapahtuvatmuutoksetovattavallisiaetenkinskitsofreniassa. Henkilöllävoiollavaikeuksiailmaistatunteitaan.Joskusmyöskykykokeatunteitavoi ollaalentunut.tällöinpuhutaantunteidenlatistumisesta.etenkinvoimakkaasti positiivisiaoireitakokevatpotilaatsaattavatkokeaahdistuneisuutta,pelkoa, neuvottomuutta,hämmennystäjaristiriitaajollointunteidenilmaiseminenvoiolla epäsopivaa.(14.) Psykoottisellahenkilöllävoisairausprosessinerivaiheissaesiintyämyösmasennusta jokavoiliittyäesimerkiksileimautumiseenjasentuottamaanhäpeään,toimintakyvyn laskunjaeristäytymisenaiheuttamaansosiaaliseensyrjäytymiseentainormaalin kehityksenviivästymiseen putoamiseennormaaleistakuvioista.(5,14.) Psykoottinenhäiriöaiheuttaamonestitoimintakyvynlaskuauseallaelämäneriosaalueellajonkaseurauksenahenkilönpsyykkinenselviytymiskykyhaurastuusekä toimintamahdollisuudetheikkenevät.toimintakyvynaleneminenilmenee ihmissuhteistavetäytymisenätaimuinaongelminaihmissuhteissa,kouluja työmenestyksenlaskunajajopahenkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisen muidenperustarpeidenlaiminlyömisenä.(19,20.) Kognitiivisetvaikeudet: Tyypillisiäovatmuistin,keskittymisen,tarkkaavaisuudenjatoiminnanohjauksen häiriintyminen. Kognitiivisetoireet tulevatesiinesimerkiksiuudenoppimisen, tiedonvastaanottamisenjakäsittelynsekäpäätöksenteonvaikeutumisena. Kognitiivistenvaikeuksienvuoksiesimerkiksikykyopiskellaonalentunut.(5,14.) Ontärkeääymmärtää,ettäpsykoottisellehenkilöllehänenkuvaamansakokemukset, esimerkiksiaistiharhatovattodellisiakokemuksia.uskomattomaltakuulostavat kertomuksetvoivathyvinkinollapsykoottisistaoireistakärsivällehenkilölleparas vastausjatapaselittääsemitäitselletapahtuu.(8.) 6

7 7 1.1 STRESSI HAAVOITTUVUUS / ALTTIUSMALLI Psykoosionhyvinmoniulotteinenilmiöjotatäytyytarkastellauseastaeri näkökulmasta (5, 8, 14, 22).Aikaisemmistajokobiologisistataipsykososiaalisista selitysmalleistaonsiirryttynäitämolempialähestymistapojayhdistäviinnäkökulmiin (5, 7, 12, 14, 24)Stressihaavoittuvuusmalliedustaayhdistäväänäkökulmaa.Mallion yleisestihyväksyttyselitysmalliksipsykoottisiinhäiriöihin(6,7,24). Stressihaavoittuvuusalttiusmallinmukaan: - Kaikillaihmisilläonterveyttäylläpitäviäjasuojaaviatekijöitäesimerkiksi,hyvät sosiaalisetsuhteet,terveellisetelämäntavat,kannustavajaitsetuntoatukeva ympäristö,hyvätongelmanratkaisutaidotym. - Kaikillaonlisäksisisäisiäjaulkoisiastressitekijöitäjotkaaiheuttavatpaineita kutenitsenäistyminen,opiskelu,työelämä,varusmiespalvelus,päihteidenkäyttö, jännittyneetihmissuhteet,lähiomaisenkuolemaym. - Joillakinhenkilöilläonterveyttäuhkaavapsykoosillealtistavageneettinen alttius, haavoittuvuus.lisäksi/taimahdollisiaympäristötekijöitä,kuten raskaudenjasynnytyksenaikaisetkomplikaatiot,traumatjamuutsomaattiset tekijät. - Stressitekijöidenylittäessäpsykoosialttiinhenkilönsietokyvynsekäsuojaavat tekijäthänreagoi, suojautuu,kehittämälläpsykoottisenhäiriön. (4, 5, 7, 13, 14, 19, 20, 21, 24, 27.) Stressihaavoittuvuusmalliontoimivatyövälineannettaessatietoasairaudestasekä sairastuneelle,ettähänenperheenjäsenilleen.senavullapsykoosi-ilmiön ymmärtäminenjakäsitteleminentuleehelpommaksi.stressi-haavoittuvuusmallin läpikäyminenohjaaautomaattisestikeskusteluntärkeidenasioidenkutensuojaavien tekijöidenjastressitekijöidenäärelle.(4.) Liitteenä Havainnekuvatjoitavoihyödyntääpotilastyössä.

8 8 1.2 PSYKOOSIRISKI Psykoosinvarhainentunnistaminenontavoitteellistatoimintaa,jollapyritään seulomaanjatunnistamaansuurenpsykoosiriskinpotilaat(7).tämäntoiminnan avullapyritääntehostamaanvarhaisenpuuttumisenmahdollisuuttajasenajoittumista oikeaankohtaan. Viimevuosinauseattutkimuksetovatkeskittyneetpsykoosiriskintunnistamiseen. Näidenperusteellapsykoosiriskiävoidaankohtalaisenhyvinarvioidajoennen varsinaisenpsykoosinpuhkeamista(1,6,19,20).psykoosinvarhaisentunnistamisen keinojenohellaonpyrittymyöskehittämäänriskipotilaidenauttamiseen tarpeenmukaisiahoito-malleja(10). Psykoosiriskiämahdollisestisuurentaviatekijöitä: Sukurasitus:Ensimmäisenasteensukulaisellatodettupsykoottinenhäiriöriski lieveneementäessäsukupolvissataaksepäin(13,14,19,20,24). Raskaudenjavarhaiskehityksenaikaisettekijät:Raskaudenaikaisetvirusinfektiot, äidinaliravitsemus,stressitaimasennus,synnytyskomplikaatiotmm.hapenpuute. Epäsuotuisatelinolosuhteet.Varhaislapsuudenkeskushermostoinfektiotjavammat. (13, 14, 19, 20, 24.) Kognitiivinentoimintakyky:Viivästynytiänmukainenkehitys.Heikko suoriutuminenälykkyyttävaativissatehtävissäalhainenälykkyysosamäärä. Ongelmatjotkailmenevätsosiaalisessatoimintakyvyssäjaorganisoimiskyvyissä.(13, 20.) Persoonallisuus:Käytöshäiriöt,eristäytyneisyys(20),taipumusmaagiseenajatteluun (25). Kannabis:Kannabiksenaiheuttamapsykoosiontutkimustenmukaanyleisin päihdepsykoosi.tutkimuksissaontodettumyöskannabiksenaiheuttamanpsykoosin olevanuseastiyhteydessäpitkäkestoiseenpsykoosisairauteen.(7,13,14,24.) Kannabiksenkäyttäjätmyössairastuvatnuoremmallaiällä(3). Suurentuneessariskissäolevat: Edellämainituttekijäteivätyksistäännostariskiäjuurikaan,jotenniidenperusteella eipsykoosiinsairastumistavoidaluotettavastiennustaa.riskitekijöidenesiintyminen päällekkäinkuitenkinantaamonestivahvojaviitteitäpsykoosiriskinsuurentumisesta. (7,13,19,25.) Luotettavampaankäsitykseenmahdollisestapsykoosiriskistäonpyritty

9 9 pääsemäänkartoittamallajoalkanutsekamuotoinenoireilujayhdistämäänse olemassaoleviinriskitekijöihin(21). Henkilöonsuuressariskissäsairastuapsykoosiinjahänenpsyykkisenvoinnin seurantaanjatarkempiintutkimuksiintulisikiinnittääerityistähuomiota mikäli: - Henkilölläilmenee vaimentuneitapsykoosioireita esimerkiksi,outoja ajatuksiajauskomuksia,outojapiirteitäkäyttäytymisessä,aistihavainto vääristymiä,vaikutuselämyksiä,pelkojataiepäluuloisuutta.oireetovat normaalistapoikkeavia,niitäesiintyyuseinjavähintäänviikonajan. - Henkilölläonpsykoottisiaoireitajoidenkestoonhetkellinenjaniitäilmenee maksimissaanviikonajan.käytännössäesimerkiksiääniharhankuuleminentai vainoharhainenajatusjohonliittyyrealiteetinhetkellinenpettäminen. - Henkilöllätodetaanolevansukurasitus/alttiuspsykoottiseenhäiriöön (ensimmäisenasteensukulaisellasairastettupsykoositaihenkilöllätodettu skitsotyyppinenpersoonallisuus)yhdistettynätoimintakyvynäkilliseentai merkittäväänalentumiseen. (21, 24, 25.) 2 PSYKOOSIN VARHAISOIREET Ennenvarsinaistapsykoosiahenkilölläonvoinutollaennakko-oireita prodromaalioireita jovuosia5,7,19,20,21,24). Etenkinskitsofreniaanliittyy useinpitkäänkestänytennakko-oireidenvärittämäkehitys(20,24).alussailmenevät oireet/muutoksetovatyleisiäoireitamonissamielenterveyshäiriöissäja elämäntilanteissajavaihtelevatyksilökohtaisesti(19). Psykoosivoialkaamyöslyhyelläaikavälilläilmenevilläoireillaesimerkiksi huumausaineidenkäytöntaivoimakkaanjärkyttävänkokemuksenlaukaisemana. Kerransairastettupsykoosionmerkkipsykoosialttiudesta(19)jonkajälkeen herkkyyspsykoosinuusiutumiseenonkorkeampi(7,13. 27). Ennakoivaoirekehitysvoidaanjakaakahteenosaan;ensivaiheeseen,jokavoi kestoltaansekäoirekuvaltaanvaihdellayksilöittäinpaljonkin,sekä myöhäisvaiheeseen,jolloinoireetviittaavatjovälittömäänpsykoosiriskiin(7,20). Ensivaiheelletyypillisiäoireita: Mielialanlasku,aloitekyvyttömyys,sosiaalinenvetäytyminen,ärtyneisyys, ahdistuneisuus.näidenlisäksimyöspsykoottisellehäiriölletyypillisiäoireitakuten erilaisiaajatushäiriöitä,aistiherkkyyttäjahavaintovääristymiävoiilmetä

10 10 lievämuotoisenajaohimenevänä.lievätpsykoottisetoireetaiheuttavathenkilölle tunnettasiitä,ettäkaikkieiolekunnossajahänvieläitsekinkyseenalaistaaoireiden, esimerkiksiääniharhojen,todenperäisyyttä.(1,12,19,21,24,25.) Myöhäisvaiheelletyypillisiäoireita: Oireitaesiintyykutenensivaiheessa,muttavaikeampiasteisena(12).Psykoosin kaltaisetoireetkutenepäluuloisuus,hajanaisuus,havaintovääristymätjaaistiharhat vahvistuvatjahenkilönrealiteettitajuhämärtyy(1,12,19,21,24,25).käytöksessä ilmenevätmuutoksetaiheuttavatenenevissämäärinhuoltakanssaihmisissä. Liitteenä: Listatensivaiheenjamyöhäisvaiheenennakko-oireista. 2.1 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MENETELMÄT Psykoosinvarhaistenoireidentunnistamistaonpyrittyhelpottamaankehittämällä matalankynnyksenpalveluita,helppokäyttöisiäseulontamenetelmiäkuten arviointilomakkeita(7,20).tällähetkelläonjokäytettävissäarviointimenetelmiä, joillapsykoosiriskipystytääntunnistamaansuhteellisenluotettavasti(6,20). Esimerkkimittarista: AmerikassakehitettymenetelmäSIPS(haastattelulomake)/SOPS(arviointiasteikko), onluotuerityisestipsykoosiriskitapaustenarviointiin.kysymyksetovatriskiryhmille sopivia.yleisiinmittareihinverrattunasetunnistaa/mittaariskitapauksiinliittyviä merkkejäherkemmin.mittarintavoitteenaonsulkeapoispsykoosiriski,tunnistaa mahdollinenprodromaalisyndroomajaarvioidaoireidenvaikeusaste.(6,15,20.) Haastatteluunsisältyyviisipositiivisen,kuusinegatiivisen,neljädisorganisaation (hajanaisuuden)janeljäyleisenoirekategorianosiota.havainnotpisteytetäänja arvioidaantaulukonavulla(15). MittarinkäyttöönjärjestetäänkoulutustajaseonkäytössäesimerkiksiPirkanmaan (28)jaKeski-Suomensairaanhoitopiireissä(12)sekämonissatutkimuksissa(6,20). Esimerkkipalveluista: Jorvinsairaalassatoteutettiinvuosina JERI-projekti(JorviEarlyPsychosis RecognitionandIntervention).Projektinmyötäkoottiinviisihenkinentyöryhmäjoka toimierikoissairaanhoidonjaperusterveydenhuollonvälimaastossa.työryhmän tarkoituksenaoliluodatarkoituksenmukaisia,nopeastireagoiviajajoustavia toimintatapojanuortenauttamiseksi.toimintatapoinaoliesimerkiksityöskentely arkiympäristössä,tiedottaminentoiminnastaesimerkiksikouluilla,helpposaatavuus sekänopeastijärjestettävätperhe-javerkostotapaamisetjoissahyödynnettiin toimintakykyäjavointiakohentaviatyötapoja.(11.)

11 11 PROD5Mielenterveyskysely(PRODseula) Psykoosiriskinjatarkemmantutkimuksentarpeenarvioimiseksikäytetäänyleisesti, SuomessakehitettyäPRODmielenterveyskyselyä(Heinimaa2003). Seulanselkeäetuonsenhelppojanopeakäyttöesimerkiksipäivystävän sairaanhoitajanvastaanotolla.mittarikoostuutoimintakykyäjapsyykkisiäoireita kartoittavistakysymyksistä.(20.) Liitteenä: PROD5mielenterveyskysely Ayl.EevaPitkänen:Psykoosintunnistaminen 2.2 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MERKITYS Psykoosinvarhaisentunnistamisentoteuduttuaparemmintoteutuumyös mahdollisuusaloittaahoidollisetinterventiotaiemmin.varhainaloitetunhoidonedut verratenmyöhemminalkaneeseenovathyvintuloksekkaita. Mahdollisimmanvarhainaloitetunhoidonavulla: - Mahdollisestiennaltaehkäistäänpsykoosisairaudenkehittyminen(1,20) - Nopeutetaanoireistatoipumistajaparannetaanennustetta(6,7,12, 14, 19, 20) - Vähennetäänpsykoottistenoireidenpotilaallejahänenläheisilleenaiheuttamaa kärsimystä(6,7,14,19,20) - Pystytäänvarmemminhoitamaantilanneavohoidonkeinoinjavältytään vastentahtoiseltahoidolta(6,7,14) - Pystytäänsäilyttämäänjaelvyttämäänpotilaanyhteydetnormaalinelämän rakenteisiinparemmin(6,7,20) - Pystytäänpitämäänsosiaalinentukiverkostoparemminjavarmemminmukana potilaanelämässä(6,7,20) - Vähennetäänriskejäsaada liitännäisongelmia kutenpäihteidenkäyttö, itsetuhoisuus,työttömyys,syrjäytyminen(7,19) - Vähennetäänpsykoosinsekäyksilölle,ettäyhteiskunnalleaiheuttamia kustannuksia(6,7,14,19,20)

12 12 3 ENSIPSYKOOSIPOTILAAN HOITO Ensipsykoosillatarkoitetaantilannettajossahenkilölläonensimmäistäkertaaoireita joidenmukaanhänenvoidaantulkitaolevanpsykoottinen. Ontodettu,ettähoitamattomanpsykoottisuudenpitkittyminenonyhteydessä huonompaanhoitomyöntyvyyteen(7). Ensimmäisenpsykoosijaksonaikanapotilaatovatuseinvastaanottavaisempia hoitotoimenpiteillekuinpsykoosinuusiutuessa(7). Ensimmäisensairastetunpsykoosinjälkeenuudelleensairastumisenriskionpitkän aikaavieläsuuri.vastanoinviidenvuodenjälkeenpsykoosinuusiutumisenriski laskeehuomattavasti.(7,8,18,27.) Edellämainittujenseikkojenvuoksiensimmäisenpsykoosinhoidonmahdollisimman varhainenaloittaminenontärkeää.hoitoonpääsynonoltavasujuvaajatoimia matalallakynnyksellä.ensipsykoosipotilasonjärkeväähoitaamahdollisimman tehokkaasti/monipuolisestijaturvatenhoidonjatkuvuusriittävänpitkäaikaisesti. Tehokkaaksiosoitettuunhoitoonkuuluukeskeisenäosanalääkehoitojokayhdistetään psykososiaalisiinhoitomuotoihin(13,19,24). 3.1 HOIDON ALUEELLISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisettavoitteet: - Vähentäähenkilönpsykoosioireidenalkamisenjahoidonaloittamisenvälistä viivettä - Vähentääoireidenkestoajaennaltaehkäistäpsykoosinuusiutuminen - Estäätoimintakyvynlaskua,sosiaalisiahaittojajaehkäistäsyrjäytymistä - Pitääyllämahdollisuuksianormaalinkehityksenjatkumiselle Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisetperiaatteet: - Potilaskohdataankunnioittavasti,häntäkuunnellaanjahänenosallistumista hoitoontuetaan(22,24). - Hoitoonpääsytehdäänmahdollisimmanhelpoksijanopeaksi.Psykiatrinen hoitotahoottaavastuunpotilaanhoidonsuunnittelusta(7,22).

13 13 - Jokainentahonoudattaakannattelevaahoito-otettapotilaanhoitovastuun siirtyessähoitopaikkojenvälillä(7,22). - Konsultaatioapujatoimintaohjeetovatkäytettävissäjahelpostisaatavilla tahoille(perusterveydenhuolloneritoimijat,sosiaalitoimi,nuorisotyö, päihdehoito)jotkakohtaavatriskiryhmäänkuuluviajamahdollisestiensikertaa psykoottisestioireileviahenkilöitä.heidänmukanaoloahoidossatuetaan.(7, 22.) - Ensipsykoosipyritäänensisijaisestihoitamaanavohoidonkeinointarjoamalla yksilökäynnitkriisityönluonteisestitiiviistijahoitamallaoireenmukaisesti(7, 24). - Potilaanperhehuomioidaan,heidänosallistumistaanhoitoonsuositaanja pidetääntärkeänä.myöspotilaanmuuttärkeänäpitämäthenkilötjaverkostot pyritäänottamaanmukaanhoitoon.(7,22,24.) - Hoidossasuositaanmonipuolisiapsykososiaalisiahoitomuotoja(7,24). - Potilaantilanteenvaatiessasairaalahoitoapyritäänsetoteuttamaanpotilaan kanssayhteistyössä.sairaalassapyritäänjärjestämäänmahdollisimman optimaalinenympäristöjahoitokokonaisuuspsykoosistatoipumisen nopeuttamiseksijahelpottamiseksi.(7,24.) - Lääkehoidonsuunnittelussajatoteutuksessanoudatetaanviimeisimpiä suosituksia(7). 3.2 HOIDON ALOITTAMINEN Ensipsykoosiasairastavanensikontaktihoitoontoteutuuuseinmuuallakuin psykiatrisessapalvelujärjestelmässä.huolenaihenouseejokohenkilölläitsellään,tai vieläuseamminjollakinlähipiirinjäsenellä.henkilövoihakeutuaitsenäisestitai sosiaalisenverkostontuellamihintahansaterveydenhuollonyksikköön. Terveysasemienpäivystäväthoitajattaimuutpäivystäväthoitotyöntekijät (ensihoitajat,kouluterveydenhuolto,a-klinikanpäivystävähoitaja,kriisityöntekijät, nuorisotyö)ovatetulinjassakohtaamassaensipsykoosistakärsiviähenkilöitä. Välittömässäpsykoosivaarassaolevanhenkilönhoidontarveonainakiireellinen. Psykoottisenhenkilönavuntarpeentunnistamisenjälkeenhoitoohjautuu poikkeuksettajamahdollisimmanpienelläviiveellämielenterveyspalveluihin. Alueellisestiyhteneväistäovatperusterveydenhuollonyhteydessävirka-aikaan toimivatmielenterveysvastaanotot/yksikötjoiltasaakonsultaatioapuatarvittaessa

14 14 nopeasti.hoidonohjautuessamielenterveysyksikköön,uudenasiakkaantiedot käsitelläänjahänellevarataanaikamahdollisimmanpianjokosairaanhoitajalle, terveyskeskuslääkärilletaimolemmille.jatkossahoitototeutuutarpeenmukaisesti keskinäistäsuunnitelmaanoudattaentaiohjautuuerikoissairaanhoidonpalveluihin. Välitönhoidontarve: Hätätilanteessajossapsykoottinenhenkilöonkykenemätönhuolehtimaanitsestään lähipiirintuestajasuunnitellustaavohoidontuestahuolimatta,onvaarallinenitselle taimuilletaihänensairautensahoitamattajättäminenarvionmukaanaiheuttaa hänellemerkittäväähaittaa,voidaanhänet,hänenomastatahdostariippumatta toimittaahoitoon. Kyseisessätilanteessa,hälytetäänapuunviranomaisetnro.112. AluettapalvelevaanMikkelinkeskussairaalanyhteispäivystykseenhakeutuvat käytännössäkaikkivirka-ajanulkopuolellapsykiatristakinapuatarvitsevathenkilöt sekävirka-aikanakiireellistähoitotarvitsevat.yhteispäivystyksenyhteydessätoimiva akuuttipsykiatrinentyöryhmäarvioijasuunnitteleemahdollisenensipsykoosipotilaan hoidon.virka-ajanulkopuolellapsykiatrinenpäivystävähoitajaonkäytettävissäklo21 saakkamoisionsairaalanosasto1:ltä. Mahdollisuuttahoitaatilanneavohoidonkeinoinpidetäänylläkaikissaedellä mainituissatilanteissa. 3.3 TUTKIMUKSET Ensipsykoosipotilaantutkimuksetmääräytyvätyksilöllistentarpeidenmukaan.Eroja tutkimuskäytännöissäonmyösyksikkökohtaisestisekäperusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidonvälillä. Hoidonkannaltaontärkeääalkuvaiheessatodetaonkokysepositiivisesta psykoottisestaoireilusta,maniasta,masennuksesta,päihteidenkäytöstä,negatiivisesta oireilustavaionkosilleelimellistäperustetta,kts.liitepsykoosintunnistaminen. Alueellisiayhteneväisiäkäytäntöjä: - Kattavatiedonkeruutilanteestasekähenkilöltäitseltään,ettämahdollisesti perheeltä o Apunakäytetäänmm.oiremittareita - Lääkärintutkimushaastattelu

15 15 - Somaattisentilankartoittaminenlääkärinarvionmukaan:laboratoriokokeet (huumeseula),kuvantaminen,eeg,ekg Edellämainittujenlisäksiyksikkökohtaisiatutkimuksia: - Sosiaalinenkartoitus(sosiaalityöntekijä) - Toimintakyvynarviointi(toimintaterapeutti) - Psykologintutkimukset(Psykologi) 3.4 HOITOMENETELMÄT Ensimmäistäpsykoosiasairastavanhenkilönkohdallahoitoonresurssoimallaon mahdollisuusvaikuttaahoidononnistumiseenjahenkilönkuntoutumiseen tulevaisuudessamerkittävästi. Tämänvuoksiensipsykoosinvarhaisvaihepyritäänhoitamaanmahdollisimman nopeastijatehokkaasti.hoidossapyritäänkäytettävissäolevienresurssienjakeinojen puitteissatarjoamaankattavahoitokokonaisuusjokaontarpeenmukainen sairausprosessinerivaiheissaalunkriisihoidostaainakuntoutumisentukemiseen. Kutentutkimuskäytäntöjenosalta,myöshoitokäytännöissäontoimipistekohtaisia eroavaisuuksia. Toimipisteissäyhteisiäkäytäntöjäovat: Yksilötapaamisethoitosuhdetyöskentely - Alkuvaiheessariittäväntiheä,supportiivinenkeskusteluhoito. - Pyritäänluomaantoimiva,luottamuksellinenhoitosuhdejokajatkuuriittävän pitkään. - Hoitosuhdetyöskentelyssähyödynnetäänkognitiivisiatekniikoitasovellettavin osin(hankkeenkoulutukset). - Lääkehoitoonmotivoiminenjasenseuraaminen - Psykoedukaatio Liitteenästressihaavoittuvuus-mallinhavainnekuvatjoitavoihyödyntää psykoedukaatiossa. Lääkäritapaamiset

16 16 - Voinninarviointi - Diagnostiikka - Hoito/kuntoutussuunnitelmat,yhdessähoitoryhmänjatarvittavanverkoston kanssa - Lääkehoidonaloittaminen,arviointijaseuranta - Psykoedukaatio Perhetyö - Suositaanperheenottamistamukaanhoitoonmahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. - Potilaalleehdotetaanperhetapaamistajatarvittaessamotivoidaansiihen. - Perhetyöskentelyssähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus) - Potilaanlapsethuomioidaanjaheidäntarpeistaanhuolehditaan(lastensuojelu) Liitteenäperhetyötähelpottava muistilista,jokasoveltuuhyvinmyös verkostotapaamisiin. Verkostotyö - Lähetteentaitiedonsaapuessaensipsykoosipotilaasta,vastaanottavahoitaja ottaaselväämahdollisuuksistajatarpeestatavatalähettäväätahoaesimerkiksi kouluterveydenhuoltotaisairaalaosastoyhdessäpotilaankanssahoidon jatkuvuudenjasuunnittelunturvaamiseksi. - Verkostoyhteistyötäluodaantarpeenmukaisestipotilaanhoidonja kuntoutumisenkannaltamerkittäviintahoihinkokohoitoprosessinajan. - Yhteistyötäpyritäänylläpitämäänyhteistenverkostotapaamistenmuodossa. - Hoitavahenkilöonaktiivinenverkostoyhteistyönylläpitäjäjaon mahdollisuuksienmukaanpotilaanmukanaverkostontapaamisissa - Verkostotyössähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus). Kuntoutuspalvelut - Yksilöllistentarpeidenjaalueellistenmahdollisuuksienmukaanontarjolla eriasteistakuntouttavaahoitoaesimerkiksitoiminnallistakuntoutusta, asumiskuntoutusta,kuntouttavaatyötoimintaajatuettuaopiskelua. Erikoissairaanhoidonalaisuudessatoimivillapsykoosipoliklinikalla,sairaalaosastoilla jaakuuttipsykiatrisellatyöryhmälläonkäytettävissäänmoniammatillinentyöryhmä. Ensipsykoosipotilaanhoidossakäytettävissäolevaamoniammatillistaasiantuntijuutta hyödynnetäänaina.

17 17 Erikoissairaanhoidonpsykoosipoliklinikkaonpsykoosinhoidonkannalta mahdollisimmantarpeenmukaiseksiräätälöityyksikkö.yksiköntoimintatapoja edellistenlisäksiovat: - Tarpeenmukainenhoitoryhmätyöskentelyerityistyöntekijät - Kotikäynnitarjenhallinnantukeminen - Ryhmätoimintaesimerkiksipsykoedukaatioryhmä 4 YHTEENVETO JA ALUEELLINEN TYÖN KEHITTÄMINEN Kansallisessamielenterveysjapäihdesuunnitelmassa(2009)painotetaanongelmien varhaisentunnistamisenvahvistamistajokaonyksisuurimmistatavoitteista valtakunnallisissamielenterveyshäiriöidenhoitoakehittävissähankkeissa. Psykoosinvarhainentunnistaminen Varhainoireilevientairiskipotilaidentunnistaminenonkäytännöllisestikatsoen perusterveydenhuollontehtävä.varhainoireilevienriskipotilaidenlöytäminenja tunnistaminenonnykyisellealueellisellepalvelujärjestelmällehaastejavaatii toimenpiteitätyönkehittämiseksi. Hankkeenpuitteissatoteutettiinkyselyjossakerättiintoimipisteittäin kehittämisideoita. Psykoosiprosessityöryhmänesillenostamatkehittämisalueetpsykoosinvarhaisen tunnistamisentehostamiseksi Yhteydenpito - Konsultaatiokäytännöt,sujuvatyhteydetjayhteistyö Tiedonlisääminen - Kohdennetutkoulutukset,sisäinentiedonjakaminen Menetelmienkäyttöönotto - Riskiseulanvalinta,siihenkouluttaminenjasenlaajempikäyttäminen HankkeentoimeksiantonaopinnäytetyöjaAyl.EevaPitkäsen:psykoosin tunnistaminen,jotkatukevatpsykoosinvarhaistatunnistamistaeri organisaatiotasoilla. Ensipsykoosinhoito Alueelliseenpsykoosiprosessinkuvauksentavoitteenaonyhtenäistääjakehittää hoitokäytäntöjäpsykoosisairaidenhoidossa,vahvistaaasiakkaanasemaa,lisätä

18 18 henkilökunnanosaamistajatehostaaongelmienennaltaehkäisemistäelivarhaista puuttumista. Todettakoon,ettähankkeentuotoksetpyrkivätansiokkaastivastaamaannäihin tavoitteisiin. Työryhmänkokoonpanoolialuesektoritasollalaajajasepalvelihyvinpsykiatrian sisällätoimivienyksiköidenlinjauksiamietittäessä,muttasen moniammatillinen jäsenyysjäiharmittavanheikoksiyrityksistähuolimatta.käytännössätarvitseepaljon erilaistatiedottamistajamarkkinointia,ettätoteutetuttyöttulevatkäytännössä hyödyllisiksi. Hankkeenpuitteissajärjestetytkoulutustilaisuudet(3)ovatolleeterityisesti psykoosinhoitoonkäytännössäsovellettaviajaedustaneettyöotteitajoiden hyödyntäminenonpsykoottistenhäiriöidenalkuvaiheenhoidossatutkimusten mukaanpositiivisia. Hankkeenmyötätuotettukaikkiensaatavillaolevapsykoosipotilaanprosessikuvaus sekäopinnäytetyöpsykoosinvarhaisestatunnistamisestajaensipsykoosinhoidosta antavathyvänmahdollisuudenjapohjanalueellisentyönkehittämisellejatkossa. Jatkokehittämisalueita: - Perusterveydenhuollonpsykiatristenvalmiuksienlisääminen o Kouluttaminen o Konsultaatiokäytännöt o Työryhmienvahvistaminenliikkuvatyö - Työryhmienkehittäminen o Työnmuodot o Koulutus o Resurssienjako - Pitkäaikaisestipsykoottisestisairaidenpalveluidenkartoittaminen - Verkostotyöntoteuttamisenmenetelmät

19 19 Lähteet: 1. Alakare,Veijola2002.Psykoosienvarhainentoteaminenjahoito.WWWdokumenttihttp:// Päivitetty2002.Luettu Arjenmielihanke2011.WWW-sivut ,luettu Bersani,Orlandi,Kotzalidis,Pancheri2002.Cannabisandschizophrenia:impacton onset,course,psychopatologyandoutcomes.www-dokumentti. 3/2002.Luettu Bruijn2006.Käytännönpsykoedukaatiotapsykoosipotilaanperheelle.Suomen lääkärilehti41/2006vsk Cullberg2005.Psykoositkokoavanäkökulma.Vantaa:DarkOy. 6. French,Morrison2008.Psykoosinvarhaisoireettunnistaminenjakognitiivinen psykoterapia.helsinki:duodecim. 7. Gleeson,Mcgorry2005.Varhaisenpsykoosinpsykoterapeuttinenhoito.Helsinki: Edita. 8. Haarakangas,Seikkula1999.Psykoosiuuteenhoitokäytäntöön.Tampere: Tammer-painooy. 9. Huttunen2011.Tietoapotilaalle:psykoosi.WWW-artikkeli. Luettu Kampman2001.Skitsofreniandiagnoosijavarhaistunnistaminen.Suomen lääkärilehti12/2001vsk51.s Karjalainen,Itkonen,Edlund,Granö,Anto,Roine2009.Nuorilleajoissaapua mielenterveysongelmiin.www-artikkeli ja-lehti/10_2009/asiantuntija-artikkeli/nuorille_ajoissa_apua_mielenterv/. Päivitetty10/2009.Luettu

20 12. Katajamäki,Vanhala,Anttonen2009.Psykoosinjaskitsofreniantunnistaminenja hoitokeski-suomessa.pdf-dokumentti. Luettu Lönnqvist2004.Psykoosejavoidaanehkäistä.WWW-artikkeli Lönnqvist,Henrikson,Marttunen2011.Psykiatria.Keuruu:Duodecim. 15. Miller,McGlashan,Rosen,Cadenhead,Ventura,McFarlene,Perkins,Pearlson, Hoffman,Woods2001.ProdromalAssessmentWiththeStructuredInterviewfor ProdromalSyndromesandtheScaleofProdromalSymptoms:PredictiveValidity, InterraterReliability,andTrainingtoReliability.PDF-dokumentti. Päivitetty2003.Luettu Moilanen2013.Psykoosinarviointi.WWW-dokumentti Moring,Martins,Partanen,Bergman,Nordling,Nevalainen2011.Kansallinen mielenterveys-japäihdesuunnitelma Toimeenpanostakäytäntöön2010.THLraportti6/2011http:// Robinson,Woerner,Alvir,jne.1999.PredictorsofRelapseFollowingResponse FromFirstEpisodeofSchizophreniaorSchizoaffectiveDisorder.WWWdokumenttihttp://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid= Päivitetty3/1999.Luettu Salokangas,Heinimaa,Suomela2002.Psykoosialttiudenarvioinninopas.Helsinki: KustannusOyDuodecim. 20. Salokangas,Heinimaa,Svirskis,Huttunen,Laine,Korkeila,Ilonen,Ristkari, Vaskelainen,Rekola,Heinisuo,Heikkilä,Syvälahti,Hirvonen,Parkkola,Hietala, Klosterkötter,Ruhrmann,Reventlow,Linszen,Dingemans,BirchwoodjaPatterson 2007.Psykoosillealtispotilas.Sosiaalijaterveysturvantutkimuksia91.WWWdokumentti. a91_netti.pdf?openelementpäivitetty2007.luettu