Alueellinen Psykoosiprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen Psykoosiprosessi"

Transkriptio

1 Etelä-SavonSairaanhoitopiiriMAMK AlueellinenPsykoosiprosessi Psykoosinvarhainentunnistaminenja Ensipsykoosipotilaanhoito

2 2 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tekijä: HarriLaamanenMikkelinammattikorkeakoulu Projektityöryhmä: TuulaRomoEsshp/psykoosipoliklinikka JaanaMatilainenMikkelinkaupunki/mielenterveyskuntoutus RiittaLeminenMikkelinkaupunki/mielenterveysvastaanotto AnitaHirvonenMikkelinkaupunki/Ristiinanmielenterveysvastaanotto SeijaRouhiainenVirikery LeilaSeleniusMikkelinkaupunki/Mielenmaja PekkaNyrhinenKotiluotainoy PäiviTuokkoPertunmaa/mielenterveysvastaaotto UllaNissinenKangasniemi/mielenterveystoimisto SariannePasonenMäntyharjumielenterveystoimisto MerviTaivalanttiJuvamielenterveystoimisto SiniHintikainenEsshp/psykiatrianpoliklinikka PasiJuutiEsshp/psykiatrianpoliklinikka,akuuttityöryhmä HennaHeikkinenEsshppsykogeriatrianpoliklinikka AuliTiimonenEsshp/vuodeosastot KaijaSmolanderA-Klinikka SusannaLeppänenEsperiOyAstuvanHelmi JukkaSaikkonenEsperiOyValkama TarjaMultanenEsperiOy PäiviVesanenArjenMieli-hanke AnriMihailovMikkelinkaupunki

3 3 Sisällys JOHDANTO... PSYKOOSI STRESSIHAAVOITTUVUUSALTTIUSMALLI PSYKOOSIRISKI... PSYKOOSINVARHAISOIREET PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMENETELMÄT PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMERKITYS...11 ENSIPSYKOOSIPOTILAANHOITO HOIDONALUEELLISETTAVOITTEETJAPERIAATTEET HOIDONALOITTAMINEN TUTKIMUKSET HOITOMENETELMÄT...15 YHTEENVETOJAALUEELLINENTYÖNKEHITTÄMINEN...17 Lähteet:...19 Liitteet: Stressi-haavoittuvuusmallihoitavahenkilö Stressi-haavoittuvuusmallipotilas Ayl.EevaPitkänenPsykoosintunnistaminen Ensivaiheenennakko-oireet Myöhäisvaiheenennakko-oireet PRODmielenterveyskysely Checking-listaperhetapaamiseen

4 4 JOHDANTO Psykoosinennaltaehkäisyynjaensipsykoosintehokkaaseenhoitoonkeskittyminenon alueellaerityisenmerkityksellistä.pitkäaikaisiapsykoosisairauksiaetenkin skitsofreniaaesiintyyalueellaväestötasollapohjois-suomenohellaeniten(9,13,14, 20,27). Psykoosiaedeltävänvarhaisvaiheenoireilunontodettuennustavanparhaiten skitsofreenisten psykoosienpuhkeamista(5).tyypillisesti skitsofreenisilla psykooseilla onhuonompitoipumisennustejapidempiaikaisetvaikutukset. Psykoosialttiudestakertovatmyösreaktiivisemmatpsykoositjoissavarhaisvaiheen merkitovatolleetlyhytaikaisiatainiitäeioleollut.jokatapauksessapsykoottisesti oirehtivathenkilöthyötyvättehokkaastajanopeastahoidosta.heidän tulevaisuuteensavoidaanvaikuttaaratkaisevastikeskittymällähoidossayleisesti hyviksitodettuihinperiaatteisiin. Psykoosinvarhaiseentunnistamisentehostaminenontärkeäpainopistelähestyttäessä ennaltaehkäisevänmielenterveystyöntavoitteita Pitkäaikaisistaei-elimellisistäpsykoosisairauksistaskitsofreniaontärkeinjahaastavin sairausjonkavuoksiteoriatietoaonpaljontarkasteltukyseisenhäiriönpohjalta. Psykoosionjokatapauksessakriittinentilajokavaatiitehokkaanhoidonjatkossa asetettavastadiagnoosistariippumatta.tämänvuoksitiedonalkuperäeipoissuljesen soveltamistayleisestipsykoosisairauksiin.tämäninformaatiolehtiseneioletarkoitus markkinoidatoimintatapojataiantaatietoaainoinaoikeinavaihtoehtoina.tämän oppaantietoonkoottuuseistalähteistäjaantaalukijalleyleisestihyväksytynselkeän kuvanpsykoottisenhäiriönsynnystäjaalkuvaiheenhoidosta.oppaantarkoituksena onsaadaajattelunaihetta,tuodauusianäkökulmiajakuvatatulevaisuuden mahdollisuuksiapsykoosienhoitotyössä.työssäkuvaillaanpsykoosin varhaistunnistamistajaensipsykoosinhoitoakootenteoriatiedonpohjaltayleisesti hyväksyttyjälinjauksia.työnontarkoitusantaakuvausmyösalueellisestatoiminnasta Etelä-Savonyhteistoiminta-alueellalähinnäensipsykoosinhoidossa.Tähänoppaaseen kerättytietoantaamyössuuntaviivojatulevaisuudenpsykoosihoidonalueelliselle kehittämiselle. PsykoosiprosessityöryhmänvalmistelemapsykoosiprosessikuvausHyvisInternet sivustollaantaayhteistyökumppaneilletoimintaohjeitamitentoimiajoshuoli mahdollisestipsykoottisestioireilevastahenkilöstäherää.prosessikuvausantaatietoa myöshoidonsisältöönliittyvissäasioissa. Tämäopasontietopainotteinenjatarkoitettuniinammattihenkilöille,kuin sairastuneenverkostollejotkaovatetulinjassakohtaamassamahdollisesti suurentuneessapsykoosiriskissäoleviataijopsykoottisestioireileviahenkilöitä.opas toimiimyösyhteisenähyvänhoidon laatukäsikirjana alueenpsykoosipotilaita hoitavilletahoille,sisältäenesimerkiksihoidontavoitteet,periaatteetjaalueen yhteneväisethoitolinjaukset.

5 5 1 PSYKOOSI Psykoosissahenkilönkykyarvioidatodellisuuttahäiriintyyvakavasti.Psykooseille tyypillisiäoireitaovataistitoimintojenjaajatustoimintojenvääristyminen,joiden myötähenkilökokeeaistiharhojajaharhaluuloja.psykoottisellahenkilölläilmenee ulkoisentodellisuudenkarkeaaväärintulkintaajahänenkäyttäytymisessäänon hajanaisuudenvuoksiuseinkummalliseksitulkittavia,huomiotaherättäviäpiirteitä. Psykoottisenhenkilönkykyhuolehtiaitsestäonselkeästialentunutjahänon ulkopuolisenavuntarpeessa. (9,13,14,20,27.) Suppeimmillaanpsykoottisiksioireiksitulkitaanharhaluulotjaaistiharhat,näiden yhteydessäetenkinjosvoinninmuutoksetliittyvätpidempikestoiseenpsykoottiseen häiriöönhenkilöllävoiilmetämuitakinoireita(14). Lyhyetkuvauksetmahdollisistatyypillisistäoireista. Positiivisetoireet Harhaluulotjolloinajatteluaohjaavatepärealistisetuskomukset.Henkilöpitää itsepintaisestikiinniajatuksistaanvaikkanevoidaanosoittaavirheellisiksi. Tyypillisimpiäharhaluulojaovatvainoharhatjolloinihminenkokeeolevansauhattuna taimuutenhaitallisentoiminnankohteena.vainoharhainenhenkilötekee ympäristöstäänmonestihavaintojajotkaliittääkokemaansauhkaanesimerkiksi valvontakameroillaseuraaminentaitelevisio-ohjelmassakuulemansaasiatliittyvät hänenseuraamiseen.harhaluulotvoivatkohdistuamyösesimerkiksiomiintaimuiden kykyihinjolloinhenkilösaattaakokeavoivansavaikuttaaihmisiinerilaisinkeinoin. Henkilöllävoiollamyöskehontuntemuksiin/toimintaanliittyviäharhaluuloja.(5,9.) Aistiharhatjoitavoiollakaikkienaistienalueilla.Tyypillisimminesiintyy kuuloharhoja.henkilövoikuullaesimerkiksipuhettajotamuuteivätkuule.puheessa voiilmetäitseensäkohdistuviakommentteja,nevoivatkäskeätekemäänjotaintai äänetvoivatkeskustellakeskenään.mahdollisestihenkilökuuleeepämääräistä supattelua,kuiskauksia,meteliätaiesimerkiksilastenitkua.sävyltäänääniharhatovat useinpelottavia,ahdistaviataiaggressiivisia,muttamahdollisestimyösmiellyttäviä. (5,9.)Ääniharhojenlisäksihajutaimakuaistivoivattuottaaoutojaaistikokemuksia esimerkiksihenkilökokeehaisevansapahalletairuokamaistuuoudolta.tuntoaistin alueellakokemuksetvoivatollaesimerkiksipistelyätaipainontunnettajollehenkilö voiantaaoutojaselityksiä.(5,14.)näköharhatovatharvinaisempiajaviittaavat monestineurologiseenhäiriööntaipäihdedeliriumiin(5). Hajanaisuusvoiilmetäsekähenkilönpuheessa,ettähänenkäytöksessään. Puhejaajatteluvoiollaepäloogista,vaikeastiseurattavaa,yksityiskohtiintakertuvaa, vilkastataihidastunutta.ilmeneerönsyilyä,seikkaperäisyyttä, punainenlanka katoaataihenkilönonjopavaikeamuodostaajärkeviälauseita.

6 Hajanaisestikäyttäytyvähenkilösaattaatehdäasioitajotkaaiheuttavat kanssaihmisissähämmennystä.hänvoiesimerkiksipukeutuakummallisesti,puhuatai nauraaitsekseentaiollaestoton,kiihtynytjapelokkaanaaggressiivinenkin,järjestellä asuntoaanholtittomastitaiollatäysintekemätön/puhumaton.(14.) Negatiivisetoireet: Tunne-elämässätapahtuvatmuutoksetovattavallisiaetenkinskitsofreniassa. Henkilöllävoiollavaikeuksiailmaistatunteitaan.Joskusmyöskykykokeatunteitavoi ollaalentunut.tällöinpuhutaantunteidenlatistumisesta.etenkinvoimakkaasti positiivisiaoireitakokevatpotilaatsaattavatkokeaahdistuneisuutta,pelkoa, neuvottomuutta,hämmennystäjaristiriitaajollointunteidenilmaiseminenvoiolla epäsopivaa.(14.) Psykoottisellahenkilöllävoisairausprosessinerivaiheissaesiintyämyösmasennusta jokavoiliittyäesimerkiksileimautumiseenjasentuottamaanhäpeään,toimintakyvyn laskunjaeristäytymisenaiheuttamaansosiaaliseensyrjäytymiseentainormaalin kehityksenviivästymiseen putoamiseennormaaleistakuvioista.(5,14.) Psykoottinenhäiriöaiheuttaamonestitoimintakyvynlaskuauseallaelämäneriosaalueellajonkaseurauksenahenkilönpsyykkinenselviytymiskykyhaurastuusekä toimintamahdollisuudetheikkenevät.toimintakyvynaleneminenilmenee ihmissuhteistavetäytymisenätaimuinaongelminaihmissuhteissa,kouluja työmenestyksenlaskunajajopahenkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisen muidenperustarpeidenlaiminlyömisenä.(19,20.) Kognitiivisetvaikeudet: Tyypillisiäovatmuistin,keskittymisen,tarkkaavaisuudenjatoiminnanohjauksen häiriintyminen. Kognitiivisetoireet tulevatesiinesimerkiksiuudenoppimisen, tiedonvastaanottamisenjakäsittelynsekäpäätöksenteonvaikeutumisena. Kognitiivistenvaikeuksienvuoksiesimerkiksikykyopiskellaonalentunut.(5,14.) Ontärkeääymmärtää,ettäpsykoottisellehenkilöllehänenkuvaamansakokemukset, esimerkiksiaistiharhatovattodellisiakokemuksia.uskomattomaltakuulostavat kertomuksetvoivathyvinkinollapsykoottisistaoireistakärsivällehenkilölleparas vastausjatapaselittääsemitäitselletapahtuu.(8.) 6

7 7 1.1 STRESSI HAAVOITTUVUUS / ALTTIUSMALLI Psykoosionhyvinmoniulotteinenilmiöjotatäytyytarkastellauseastaeri näkökulmasta (5, 8, 14, 22).Aikaisemmistajokobiologisistataipsykososiaalisista selitysmalleistaonsiirryttynäitämolempialähestymistapojayhdistäviinnäkökulmiin (5, 7, 12, 14, 24)Stressihaavoittuvuusmalliedustaayhdistäväänäkökulmaa.Mallion yleisestihyväksyttyselitysmalliksipsykoottisiinhäiriöihin(6,7,24). Stressihaavoittuvuusalttiusmallinmukaan: - Kaikillaihmisilläonterveyttäylläpitäviäjasuojaaviatekijöitäesimerkiksi,hyvät sosiaalisetsuhteet,terveellisetelämäntavat,kannustavajaitsetuntoatukeva ympäristö,hyvätongelmanratkaisutaidotym. - Kaikillaonlisäksisisäisiäjaulkoisiastressitekijöitäjotkaaiheuttavatpaineita kutenitsenäistyminen,opiskelu,työelämä,varusmiespalvelus,päihteidenkäyttö, jännittyneetihmissuhteet,lähiomaisenkuolemaym. - Joillakinhenkilöilläonterveyttäuhkaavapsykoosillealtistavageneettinen alttius, haavoittuvuus.lisäksi/taimahdollisiaympäristötekijöitä,kuten raskaudenjasynnytyksenaikaisetkomplikaatiot,traumatjamuutsomaattiset tekijät. - Stressitekijöidenylittäessäpsykoosialttiinhenkilönsietokyvynsekäsuojaavat tekijäthänreagoi, suojautuu,kehittämälläpsykoottisenhäiriön. (4, 5, 7, 13, 14, 19, 20, 21, 24, 27.) Stressihaavoittuvuusmalliontoimivatyövälineannettaessatietoasairaudestasekä sairastuneelle,ettähänenperheenjäsenilleen.senavullapsykoosi-ilmiön ymmärtäminenjakäsitteleminentuleehelpommaksi.stressi-haavoittuvuusmallin läpikäyminenohjaaautomaattisestikeskusteluntärkeidenasioidenkutensuojaavien tekijöidenjastressitekijöidenäärelle.(4.) Liitteenä Havainnekuvatjoitavoihyödyntääpotilastyössä.

8 8 1.2 PSYKOOSIRISKI Psykoosinvarhainentunnistaminenontavoitteellistatoimintaa,jollapyritään seulomaanjatunnistamaansuurenpsykoosiriskinpotilaat(7).tämäntoiminnan avullapyritääntehostamaanvarhaisenpuuttumisenmahdollisuuttajasenajoittumista oikeaankohtaan. Viimevuosinauseattutkimuksetovatkeskittyneetpsykoosiriskintunnistamiseen. Näidenperusteellapsykoosiriskiävoidaankohtalaisenhyvinarvioidajoennen varsinaisenpsykoosinpuhkeamista(1,6,19,20).psykoosinvarhaisentunnistamisen keinojenohellaonpyrittymyöskehittämäänriskipotilaidenauttamiseen tarpeenmukaisiahoito-malleja(10). Psykoosiriskiämahdollisestisuurentaviatekijöitä: Sukurasitus:Ensimmäisenasteensukulaisellatodettupsykoottinenhäiriöriski lieveneementäessäsukupolvissataaksepäin(13,14,19,20,24). Raskaudenjavarhaiskehityksenaikaisettekijät:Raskaudenaikaisetvirusinfektiot, äidinaliravitsemus,stressitaimasennus,synnytyskomplikaatiotmm.hapenpuute. Epäsuotuisatelinolosuhteet.Varhaislapsuudenkeskushermostoinfektiotjavammat. (13, 14, 19, 20, 24.) Kognitiivinentoimintakyky:Viivästynytiänmukainenkehitys.Heikko suoriutuminenälykkyyttävaativissatehtävissäalhainenälykkyysosamäärä. Ongelmatjotkailmenevätsosiaalisessatoimintakyvyssäjaorganisoimiskyvyissä.(13, 20.) Persoonallisuus:Käytöshäiriöt,eristäytyneisyys(20),taipumusmaagiseenajatteluun (25). Kannabis:Kannabiksenaiheuttamapsykoosiontutkimustenmukaanyleisin päihdepsykoosi.tutkimuksissaontodettumyöskannabiksenaiheuttamanpsykoosin olevanuseastiyhteydessäpitkäkestoiseenpsykoosisairauteen.(7,13,14,24.) Kannabiksenkäyttäjätmyössairastuvatnuoremmallaiällä(3). Suurentuneessariskissäolevat: Edellämainituttekijäteivätyksistäännostariskiäjuurikaan,jotenniidenperusteella eipsykoosiinsairastumistavoidaluotettavastiennustaa.riskitekijöidenesiintyminen päällekkäinkuitenkinantaamonestivahvojaviitteitäpsykoosiriskinsuurentumisesta. (7,13,19,25.) Luotettavampaankäsitykseenmahdollisestapsykoosiriskistäonpyritty

9 9 pääsemäänkartoittamallajoalkanutsekamuotoinenoireilujayhdistämäänse olemassaoleviinriskitekijöihin(21). Henkilöonsuuressariskissäsairastuapsykoosiinjahänenpsyykkisenvoinnin seurantaanjatarkempiintutkimuksiintulisikiinnittääerityistähuomiota mikäli: - Henkilölläilmenee vaimentuneitapsykoosioireita esimerkiksi,outoja ajatuksiajauskomuksia,outojapiirteitäkäyttäytymisessä,aistihavainto vääristymiä,vaikutuselämyksiä,pelkojataiepäluuloisuutta.oireetovat normaalistapoikkeavia,niitäesiintyyuseinjavähintäänviikonajan. - Henkilölläonpsykoottisiaoireitajoidenkestoonhetkellinenjaniitäilmenee maksimissaanviikonajan.käytännössäesimerkiksiääniharhankuuleminentai vainoharhainenajatusjohonliittyyrealiteetinhetkellinenpettäminen. - Henkilöllätodetaanolevansukurasitus/alttiuspsykoottiseenhäiriöön (ensimmäisenasteensukulaisellasairastettupsykoositaihenkilöllätodettu skitsotyyppinenpersoonallisuus)yhdistettynätoimintakyvynäkilliseentai merkittäväänalentumiseen. (21, 24, 25.) 2 PSYKOOSIN VARHAISOIREET Ennenvarsinaistapsykoosiahenkilölläonvoinutollaennakko-oireita prodromaalioireita jovuosia5,7,19,20,21,24). Etenkinskitsofreniaanliittyy useinpitkäänkestänytennakko-oireidenvärittämäkehitys(20,24).alussailmenevät oireet/muutoksetovatyleisiäoireitamonissamielenterveyshäiriöissäja elämäntilanteissajavaihtelevatyksilökohtaisesti(19). Psykoosivoialkaamyöslyhyelläaikavälilläilmenevilläoireillaesimerkiksi huumausaineidenkäytöntaivoimakkaanjärkyttävänkokemuksenlaukaisemana. Kerransairastettupsykoosionmerkkipsykoosialttiudesta(19)jonkajälkeen herkkyyspsykoosinuusiutumiseenonkorkeampi(7,13. 27). Ennakoivaoirekehitysvoidaanjakaakahteenosaan;ensivaiheeseen,jokavoi kestoltaansekäoirekuvaltaanvaihdellayksilöittäinpaljonkin,sekä myöhäisvaiheeseen,jolloinoireetviittaavatjovälittömäänpsykoosiriskiin(7,20). Ensivaiheelletyypillisiäoireita: Mielialanlasku,aloitekyvyttömyys,sosiaalinenvetäytyminen,ärtyneisyys, ahdistuneisuus.näidenlisäksimyöspsykoottisellehäiriölletyypillisiäoireitakuten erilaisiaajatushäiriöitä,aistiherkkyyttäjahavaintovääristymiävoiilmetä

10 10 lievämuotoisenajaohimenevänä.lievätpsykoottisetoireetaiheuttavathenkilölle tunnettasiitä,ettäkaikkieiolekunnossajahänvieläitsekinkyseenalaistaaoireiden, esimerkiksiääniharhojen,todenperäisyyttä.(1,12,19,21,24,25.) Myöhäisvaiheelletyypillisiäoireita: Oireitaesiintyykutenensivaiheessa,muttavaikeampiasteisena(12).Psykoosin kaltaisetoireetkutenepäluuloisuus,hajanaisuus,havaintovääristymätjaaistiharhat vahvistuvatjahenkilönrealiteettitajuhämärtyy(1,12,19,21,24,25).käytöksessä ilmenevätmuutoksetaiheuttavatenenevissämäärinhuoltakanssaihmisissä. Liitteenä: Listatensivaiheenjamyöhäisvaiheenennakko-oireista. 2.1 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MENETELMÄT Psykoosinvarhaistenoireidentunnistamistaonpyrittyhelpottamaankehittämällä matalankynnyksenpalveluita,helppokäyttöisiäseulontamenetelmiäkuten arviointilomakkeita(7,20).tällähetkelläonjokäytettävissäarviointimenetelmiä, joillapsykoosiriskipystytääntunnistamaansuhteellisenluotettavasti(6,20). Esimerkkimittarista: AmerikassakehitettymenetelmäSIPS(haastattelulomake)/SOPS(arviointiasteikko), onluotuerityisestipsykoosiriskitapaustenarviointiin.kysymyksetovatriskiryhmille sopivia.yleisiinmittareihinverrattunasetunnistaa/mittaariskitapauksiinliittyviä merkkejäherkemmin.mittarintavoitteenaonsulkeapoispsykoosiriski,tunnistaa mahdollinenprodromaalisyndroomajaarvioidaoireidenvaikeusaste.(6,15,20.) Haastatteluunsisältyyviisipositiivisen,kuusinegatiivisen,neljädisorganisaation (hajanaisuuden)janeljäyleisenoirekategorianosiota.havainnotpisteytetäänja arvioidaantaulukonavulla(15). MittarinkäyttöönjärjestetäänkoulutustajaseonkäytössäesimerkiksiPirkanmaan (28)jaKeski-Suomensairaanhoitopiireissä(12)sekämonissatutkimuksissa(6,20). Esimerkkipalveluista: Jorvinsairaalassatoteutettiinvuosina JERI-projekti(JorviEarlyPsychosis RecognitionandIntervention).Projektinmyötäkoottiinviisihenkinentyöryhmäjoka toimierikoissairaanhoidonjaperusterveydenhuollonvälimaastossa.työryhmän tarkoituksenaoliluodatarkoituksenmukaisia,nopeastireagoiviajajoustavia toimintatapojanuortenauttamiseksi.toimintatapoinaoliesimerkiksityöskentely arkiympäristössä,tiedottaminentoiminnastaesimerkiksikouluilla,helpposaatavuus sekänopeastijärjestettävätperhe-javerkostotapaamisetjoissahyödynnettiin toimintakykyäjavointiakohentaviatyötapoja.(11.)

11 11 PROD5Mielenterveyskysely(PRODseula) Psykoosiriskinjatarkemmantutkimuksentarpeenarvioimiseksikäytetäänyleisesti, SuomessakehitettyäPRODmielenterveyskyselyä(Heinimaa2003). Seulanselkeäetuonsenhelppojanopeakäyttöesimerkiksipäivystävän sairaanhoitajanvastaanotolla.mittarikoostuutoimintakykyäjapsyykkisiäoireita kartoittavistakysymyksistä.(20.) Liitteenä: PROD5mielenterveyskysely Ayl.EevaPitkänen:Psykoosintunnistaminen 2.2 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MERKITYS Psykoosinvarhaisentunnistamisentoteuduttuaparemmintoteutuumyös mahdollisuusaloittaahoidollisetinterventiotaiemmin.varhainaloitetunhoidonedut verratenmyöhemminalkaneeseenovathyvintuloksekkaita. Mahdollisimmanvarhainaloitetunhoidonavulla: - Mahdollisestiennaltaehkäistäänpsykoosisairaudenkehittyminen(1,20) - Nopeutetaanoireistatoipumistajaparannetaanennustetta(6,7,12, 14, 19, 20) - Vähennetäänpsykoottistenoireidenpotilaallejahänenläheisilleenaiheuttamaa kärsimystä(6,7,14,19,20) - Pystytäänvarmemminhoitamaantilanneavohoidonkeinoinjavältytään vastentahtoiseltahoidolta(6,7,14) - Pystytäänsäilyttämäänjaelvyttämäänpotilaanyhteydetnormaalinelämän rakenteisiinparemmin(6,7,20) - Pystytäänpitämäänsosiaalinentukiverkostoparemminjavarmemminmukana potilaanelämässä(6,7,20) - Vähennetäänriskejäsaada liitännäisongelmia kutenpäihteidenkäyttö, itsetuhoisuus,työttömyys,syrjäytyminen(7,19) - Vähennetäänpsykoosinsekäyksilölle,ettäyhteiskunnalleaiheuttamia kustannuksia(6,7,14,19,20)

12 12 3 ENSIPSYKOOSIPOTILAAN HOITO Ensipsykoosillatarkoitetaantilannettajossahenkilölläonensimmäistäkertaaoireita joidenmukaanhänenvoidaantulkitaolevanpsykoottinen. Ontodettu,ettähoitamattomanpsykoottisuudenpitkittyminenonyhteydessä huonompaanhoitomyöntyvyyteen(7). Ensimmäisenpsykoosijaksonaikanapotilaatovatuseinvastaanottavaisempia hoitotoimenpiteillekuinpsykoosinuusiutuessa(7). Ensimmäisensairastetunpsykoosinjälkeenuudelleensairastumisenriskionpitkän aikaavieläsuuri.vastanoinviidenvuodenjälkeenpsykoosinuusiutumisenriski laskeehuomattavasti.(7,8,18,27.) Edellämainittujenseikkojenvuoksiensimmäisenpsykoosinhoidonmahdollisimman varhainenaloittaminenontärkeää.hoitoonpääsynonoltavasujuvaajatoimia matalallakynnyksellä.ensipsykoosipotilasonjärkeväähoitaamahdollisimman tehokkaasti/monipuolisestijaturvatenhoidonjatkuvuusriittävänpitkäaikaisesti. Tehokkaaksiosoitettuunhoitoonkuuluukeskeisenäosanalääkehoitojokayhdistetään psykososiaalisiinhoitomuotoihin(13,19,24). 3.1 HOIDON ALUEELLISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisettavoitteet: - Vähentäähenkilönpsykoosioireidenalkamisenjahoidonaloittamisenvälistä viivettä - Vähentääoireidenkestoajaennaltaehkäistäpsykoosinuusiutuminen - Estäätoimintakyvynlaskua,sosiaalisiahaittojajaehkäistäsyrjäytymistä - Pitääyllämahdollisuuksianormaalinkehityksenjatkumiselle Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisetperiaatteet: - Potilaskohdataankunnioittavasti,häntäkuunnellaanjahänenosallistumista hoitoontuetaan(22,24). - Hoitoonpääsytehdäänmahdollisimmanhelpoksijanopeaksi.Psykiatrinen hoitotahoottaavastuunpotilaanhoidonsuunnittelusta(7,22).

13 13 - Jokainentahonoudattaakannattelevaahoito-otettapotilaanhoitovastuun siirtyessähoitopaikkojenvälillä(7,22). - Konsultaatioapujatoimintaohjeetovatkäytettävissäjahelpostisaatavilla tahoille(perusterveydenhuolloneritoimijat,sosiaalitoimi,nuorisotyö, päihdehoito)jotkakohtaavatriskiryhmäänkuuluviajamahdollisestiensikertaa psykoottisestioireileviahenkilöitä.heidänmukanaoloahoidossatuetaan.(7, 22.) - Ensipsykoosipyritäänensisijaisestihoitamaanavohoidonkeinointarjoamalla yksilökäynnitkriisityönluonteisestitiiviistijahoitamallaoireenmukaisesti(7, 24). - Potilaanperhehuomioidaan,heidänosallistumistaanhoitoonsuositaanja pidetääntärkeänä.myöspotilaanmuuttärkeänäpitämäthenkilötjaverkostot pyritäänottamaanmukaanhoitoon.(7,22,24.) - Hoidossasuositaanmonipuolisiapsykososiaalisiahoitomuotoja(7,24). - Potilaantilanteenvaatiessasairaalahoitoapyritäänsetoteuttamaanpotilaan kanssayhteistyössä.sairaalassapyritäänjärjestämäänmahdollisimman optimaalinenympäristöjahoitokokonaisuuspsykoosistatoipumisen nopeuttamiseksijahelpottamiseksi.(7,24.) - Lääkehoidonsuunnittelussajatoteutuksessanoudatetaanviimeisimpiä suosituksia(7). 3.2 HOIDON ALOITTAMINEN Ensipsykoosiasairastavanensikontaktihoitoontoteutuuuseinmuuallakuin psykiatrisessapalvelujärjestelmässä.huolenaihenouseejokohenkilölläitsellään,tai vieläuseamminjollakinlähipiirinjäsenellä.henkilövoihakeutuaitsenäisestitai sosiaalisenverkostontuellamihintahansaterveydenhuollonyksikköön. Terveysasemienpäivystäväthoitajattaimuutpäivystäväthoitotyöntekijät (ensihoitajat,kouluterveydenhuolto,a-klinikanpäivystävähoitaja,kriisityöntekijät, nuorisotyö)ovatetulinjassakohtaamassaensipsykoosistakärsiviähenkilöitä. Välittömässäpsykoosivaarassaolevanhenkilönhoidontarveonainakiireellinen. Psykoottisenhenkilönavuntarpeentunnistamisenjälkeenhoitoohjautuu poikkeuksettajamahdollisimmanpienelläviiveellämielenterveyspalveluihin. Alueellisestiyhteneväistäovatperusterveydenhuollonyhteydessävirka-aikaan toimivatmielenterveysvastaanotot/yksikötjoiltasaakonsultaatioapuatarvittaessa

14 14 nopeasti.hoidonohjautuessamielenterveysyksikköön,uudenasiakkaantiedot käsitelläänjahänellevarataanaikamahdollisimmanpianjokosairaanhoitajalle, terveyskeskuslääkärilletaimolemmille.jatkossahoitototeutuutarpeenmukaisesti keskinäistäsuunnitelmaanoudattaentaiohjautuuerikoissairaanhoidonpalveluihin. Välitönhoidontarve: Hätätilanteessajossapsykoottinenhenkilöonkykenemätönhuolehtimaanitsestään lähipiirintuestajasuunnitellustaavohoidontuestahuolimatta,onvaarallinenitselle taimuilletaihänensairautensahoitamattajättäminenarvionmukaanaiheuttaa hänellemerkittäväähaittaa,voidaanhänet,hänenomastatahdostariippumatta toimittaahoitoon. Kyseisessätilanteessa,hälytetäänapuunviranomaisetnro.112. AluettapalvelevaanMikkelinkeskussairaalanyhteispäivystykseenhakeutuvat käytännössäkaikkivirka-ajanulkopuolellapsykiatristakinapuatarvitsevathenkilöt sekävirka-aikanakiireellistähoitotarvitsevat.yhteispäivystyksenyhteydessätoimiva akuuttipsykiatrinentyöryhmäarvioijasuunnitteleemahdollisenensipsykoosipotilaan hoidon.virka-ajanulkopuolellapsykiatrinenpäivystävähoitajaonkäytettävissäklo21 saakkamoisionsairaalanosasto1:ltä. Mahdollisuuttahoitaatilanneavohoidonkeinoinpidetäänylläkaikissaedellä mainituissatilanteissa. 3.3 TUTKIMUKSET Ensipsykoosipotilaantutkimuksetmääräytyvätyksilöllistentarpeidenmukaan.Eroja tutkimuskäytännöissäonmyösyksikkökohtaisestisekäperusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidonvälillä. Hoidonkannaltaontärkeääalkuvaiheessatodetaonkokysepositiivisesta psykoottisestaoireilusta,maniasta,masennuksesta,päihteidenkäytöstä,negatiivisesta oireilustavaionkosilleelimellistäperustetta,kts.liitepsykoosintunnistaminen. Alueellisiayhteneväisiäkäytäntöjä: - Kattavatiedonkeruutilanteestasekähenkilöltäitseltään,ettämahdollisesti perheeltä o Apunakäytetäänmm.oiremittareita - Lääkärintutkimushaastattelu

15 15 - Somaattisentilankartoittaminenlääkärinarvionmukaan:laboratoriokokeet (huumeseula),kuvantaminen,eeg,ekg Edellämainittujenlisäksiyksikkökohtaisiatutkimuksia: - Sosiaalinenkartoitus(sosiaalityöntekijä) - Toimintakyvynarviointi(toimintaterapeutti) - Psykologintutkimukset(Psykologi) 3.4 HOITOMENETELMÄT Ensimmäistäpsykoosiasairastavanhenkilönkohdallahoitoonresurssoimallaon mahdollisuusvaikuttaahoidononnistumiseenjahenkilönkuntoutumiseen tulevaisuudessamerkittävästi. Tämänvuoksiensipsykoosinvarhaisvaihepyritäänhoitamaanmahdollisimman nopeastijatehokkaasti.hoidossapyritäänkäytettävissäolevienresurssienjakeinojen puitteissatarjoamaankattavahoitokokonaisuusjokaontarpeenmukainen sairausprosessinerivaiheissaalunkriisihoidostaainakuntoutumisentukemiseen. Kutentutkimuskäytäntöjenosalta,myöshoitokäytännöissäontoimipistekohtaisia eroavaisuuksia. Toimipisteissäyhteisiäkäytäntöjäovat: Yksilötapaamisethoitosuhdetyöskentely - Alkuvaiheessariittäväntiheä,supportiivinenkeskusteluhoito. - Pyritäänluomaantoimiva,luottamuksellinenhoitosuhdejokajatkuuriittävän pitkään. - Hoitosuhdetyöskentelyssähyödynnetäänkognitiivisiatekniikoitasovellettavin osin(hankkeenkoulutukset). - Lääkehoitoonmotivoiminenjasenseuraaminen - Psykoedukaatio Liitteenästressihaavoittuvuus-mallinhavainnekuvatjoitavoihyödyntää psykoedukaatiossa. Lääkäritapaamiset

16 16 - Voinninarviointi - Diagnostiikka - Hoito/kuntoutussuunnitelmat,yhdessähoitoryhmänjatarvittavanverkoston kanssa - Lääkehoidonaloittaminen,arviointijaseuranta - Psykoedukaatio Perhetyö - Suositaanperheenottamistamukaanhoitoonmahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. - Potilaalleehdotetaanperhetapaamistajatarvittaessamotivoidaansiihen. - Perhetyöskentelyssähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus) - Potilaanlapsethuomioidaanjaheidäntarpeistaanhuolehditaan(lastensuojelu) Liitteenäperhetyötähelpottava muistilista,jokasoveltuuhyvinmyös verkostotapaamisiin. Verkostotyö - Lähetteentaitiedonsaapuessaensipsykoosipotilaasta,vastaanottavahoitaja ottaaselväämahdollisuuksistajatarpeestatavatalähettäväätahoaesimerkiksi kouluterveydenhuoltotaisairaalaosastoyhdessäpotilaankanssahoidon jatkuvuudenjasuunnittelunturvaamiseksi. - Verkostoyhteistyötäluodaantarpeenmukaisestipotilaanhoidonja kuntoutumisenkannaltamerkittäviintahoihinkokohoitoprosessinajan. - Yhteistyötäpyritäänylläpitämäänyhteistenverkostotapaamistenmuodossa. - Hoitavahenkilöonaktiivinenverkostoyhteistyönylläpitäjäjaon mahdollisuuksienmukaanpotilaanmukanaverkostontapaamisissa - Verkostotyössähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus). Kuntoutuspalvelut - Yksilöllistentarpeidenjaalueellistenmahdollisuuksienmukaanontarjolla eriasteistakuntouttavaahoitoaesimerkiksitoiminnallistakuntoutusta, asumiskuntoutusta,kuntouttavaatyötoimintaajatuettuaopiskelua. Erikoissairaanhoidonalaisuudessatoimivillapsykoosipoliklinikalla,sairaalaosastoilla jaakuuttipsykiatrisellatyöryhmälläonkäytettävissäänmoniammatillinentyöryhmä. Ensipsykoosipotilaanhoidossakäytettävissäolevaamoniammatillistaasiantuntijuutta hyödynnetäänaina.

17 17 Erikoissairaanhoidonpsykoosipoliklinikkaonpsykoosinhoidonkannalta mahdollisimmantarpeenmukaiseksiräätälöityyksikkö.yksiköntoimintatapoja edellistenlisäksiovat: - Tarpeenmukainenhoitoryhmätyöskentelyerityistyöntekijät - Kotikäynnitarjenhallinnantukeminen - Ryhmätoimintaesimerkiksipsykoedukaatioryhmä 4 YHTEENVETO JA ALUEELLINEN TYÖN KEHITTÄMINEN Kansallisessamielenterveysjapäihdesuunnitelmassa(2009)painotetaanongelmien varhaisentunnistamisenvahvistamistajokaonyksisuurimmistatavoitteista valtakunnallisissamielenterveyshäiriöidenhoitoakehittävissähankkeissa. Psykoosinvarhainentunnistaminen Varhainoireilevientairiskipotilaidentunnistaminenonkäytännöllisestikatsoen perusterveydenhuollontehtävä.varhainoireilevienriskipotilaidenlöytäminenja tunnistaminenonnykyisellealueellisellepalvelujärjestelmällehaastejavaatii toimenpiteitätyönkehittämiseksi. Hankkeenpuitteissatoteutettiinkyselyjossakerättiintoimipisteittäin kehittämisideoita. Psykoosiprosessityöryhmänesillenostamatkehittämisalueetpsykoosinvarhaisen tunnistamisentehostamiseksi Yhteydenpito - Konsultaatiokäytännöt,sujuvatyhteydetjayhteistyö Tiedonlisääminen - Kohdennetutkoulutukset,sisäinentiedonjakaminen Menetelmienkäyttöönotto - Riskiseulanvalinta,siihenkouluttaminenjasenlaajempikäyttäminen HankkeentoimeksiantonaopinnäytetyöjaAyl.EevaPitkäsen:psykoosin tunnistaminen,jotkatukevatpsykoosinvarhaistatunnistamistaeri organisaatiotasoilla. Ensipsykoosinhoito Alueelliseenpsykoosiprosessinkuvauksentavoitteenaonyhtenäistääjakehittää hoitokäytäntöjäpsykoosisairaidenhoidossa,vahvistaaasiakkaanasemaa,lisätä

18 18 henkilökunnanosaamistajatehostaaongelmienennaltaehkäisemistäelivarhaista puuttumista. Todettakoon,ettähankkeentuotoksetpyrkivätansiokkaastivastaamaannäihin tavoitteisiin. Työryhmänkokoonpanoolialuesektoritasollalaajajasepalvelihyvinpsykiatrian sisällätoimivienyksiköidenlinjauksiamietittäessä,muttasen moniammatillinen jäsenyysjäiharmittavanheikoksiyrityksistähuolimatta.käytännössätarvitseepaljon erilaistatiedottamistajamarkkinointia,ettätoteutetuttyöttulevatkäytännössä hyödyllisiksi. Hankkeenpuitteissajärjestetytkoulutustilaisuudet(3)ovatolleeterityisesti psykoosinhoitoonkäytännössäsovellettaviajaedustaneettyöotteitajoiden hyödyntäminenonpsykoottistenhäiriöidenalkuvaiheenhoidossatutkimusten mukaanpositiivisia. Hankkeenmyötätuotettukaikkiensaatavillaolevapsykoosipotilaanprosessikuvaus sekäopinnäytetyöpsykoosinvarhaisestatunnistamisestajaensipsykoosinhoidosta antavathyvänmahdollisuudenjapohjanalueellisentyönkehittämisellejatkossa. Jatkokehittämisalueita: - Perusterveydenhuollonpsykiatristenvalmiuksienlisääminen o Kouluttaminen o Konsultaatiokäytännöt o Työryhmienvahvistaminenliikkuvatyö - Työryhmienkehittäminen o Työnmuodot o Koulutus o Resurssienjako - Pitkäaikaisestipsykoottisestisairaidenpalveluidenkartoittaminen - Verkostotyöntoteuttamisenmenetelmät

19 19 Lähteet: 1. Alakare,Veijola2002.Psykoosienvarhainentoteaminenjahoito.WWWdokumenttihttp://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn= Päivitetty2002.Luettu Arjenmielihanke2011.WWW-sivut.http://www.arjenmieli.fi/esshpPäivitetty ,luettu Bersani,Orlandi,Kotzalidis,Pancheri2002.Cannabisandschizophrenia:impacton onset,course,psychopatologyandoutcomes.www-dokumentti. 3/2002.Luettu Bruijn2006.Käytännönpsykoedukaatiotapsykoosipotilaanperheelle.Suomen lääkärilehti41/2006vsk Cullberg2005.Psykoositkokoavanäkökulma.Vantaa:DarkOy. 6. French,Morrison2008.Psykoosinvarhaisoireettunnistaminenjakognitiivinen psykoterapia.helsinki:duodecim. 7. Gleeson,Mcgorry2005.Varhaisenpsykoosinpsykoterapeuttinenhoito.Helsinki: Edita. 8. Haarakangas,Seikkula1999.Psykoosiuuteenhoitokäytäntöön.Tampere: Tammer-painooy. 9. Huttunen2011.Tietoapotilaalle:psykoosi.WWW-artikkeli. Luettu Kampman2001.Skitsofreniandiagnoosijavarhaistunnistaminen.Suomen lääkärilehti12/2001vsk51.s Karjalainen,Itkonen,Edlund,Granö,Anto,Roine2009.Nuorilleajoissaapua mielenterveysongelmiin.www-artikkeli ja-lehti/10_2009/asiantuntija-artikkeli/nuorille_ajoissa_apua_mielenterv/. Päivitetty10/2009.Luettu

20 12. Katajamäki,Vanhala,Anttonen2009.Psykoosinjaskitsofreniantunnistaminenja hoitokeski-suomessa.pdf-dokumentti. Luettu Lönnqvist2004.Psykoosejavoidaanehkäistä.WWW-artikkeli Lönnqvist,Henrikson,Marttunen2011.Psykiatria.Keuruu:Duodecim. 15. Miller,McGlashan,Rosen,Cadenhead,Ventura,McFarlene,Perkins,Pearlson, Hoffman,Woods2001.ProdromalAssessmentWiththeStructuredInterviewfor ProdromalSyndromesandtheScaleofProdromalSymptoms:PredictiveValidity, InterraterReliability,andTrainingtoReliability.PDF-dokumentti. Päivitetty2003.Luettu Moilanen2013.Psykoosinarviointi.WWW-dokumentti Moring,Martins,Partanen,Bergman,Nordling,Nevalainen2011.Kansallinen mielenterveys-japäihdesuunnitelma Toimeenpanostakäytäntöön2010.THLraportti6/2011http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/d5f4cb21-cc d7Päivitetty6/2011.Luettu Robinson,Woerner,Alvir,jne.1999.PredictorsofRelapseFollowingResponse FromFirstEpisodeofSchizophreniaorSchizoaffectiveDisorder.WWWdokumenttihttp://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid= Päivitetty3/1999.Luettu Salokangas,Heinimaa,Suomela2002.Psykoosialttiudenarvioinninopas.Helsinki: KustannusOyDuodecim. 20. Salokangas,Heinimaa,Svirskis,Huttunen,Laine,Korkeila,Ilonen,Ristkari, Vaskelainen,Rekola,Heinisuo,Heikkilä,Syvälahti,Hirvonen,Parkkola,Hietala, Klosterkötter,Ruhrmann,Reventlow,Linszen,Dingemans,BirchwoodjaPatterson 2007.Psykoosillealtispotilas.Sosiaalijaterveysturvantutkimuksia91.WWWdokumentti. a91_netti.pdf?openelementpäivitetty2007.luettu

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista Henkilökuntakyselyn raportti Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista. Taustaa Nuoren ensipsykoosi-projektin tavoitteena on parantaa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot