Alueellinen Psykoosiprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen Psykoosiprosessi"

Transkriptio

1 Etelä-SavonSairaanhoitopiiriMAMK AlueellinenPsykoosiprosessi Psykoosinvarhainentunnistaminenja Ensipsykoosipotilaanhoito

2 2 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tekijä: HarriLaamanenMikkelinammattikorkeakoulu Projektityöryhmä: TuulaRomoEsshp/psykoosipoliklinikka JaanaMatilainenMikkelinkaupunki/mielenterveyskuntoutus RiittaLeminenMikkelinkaupunki/mielenterveysvastaanotto AnitaHirvonenMikkelinkaupunki/Ristiinanmielenterveysvastaanotto SeijaRouhiainenVirikery LeilaSeleniusMikkelinkaupunki/Mielenmaja PekkaNyrhinenKotiluotainoy PäiviTuokkoPertunmaa/mielenterveysvastaaotto UllaNissinenKangasniemi/mielenterveystoimisto SariannePasonenMäntyharjumielenterveystoimisto MerviTaivalanttiJuvamielenterveystoimisto SiniHintikainenEsshp/psykiatrianpoliklinikka PasiJuutiEsshp/psykiatrianpoliklinikka,akuuttityöryhmä HennaHeikkinenEsshppsykogeriatrianpoliklinikka AuliTiimonenEsshp/vuodeosastot KaijaSmolanderA-Klinikka SusannaLeppänenEsperiOyAstuvanHelmi JukkaSaikkonenEsperiOyValkama TarjaMultanenEsperiOy PäiviVesanenArjenMieli-hanke AnriMihailovMikkelinkaupunki

3 3 Sisällys JOHDANTO... PSYKOOSI STRESSIHAAVOITTUVUUSALTTIUSMALLI PSYKOOSIRISKI... PSYKOOSINVARHAISOIREET PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMENETELMÄT PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMERKITYS...11 ENSIPSYKOOSIPOTILAANHOITO HOIDONALUEELLISETTAVOITTEETJAPERIAATTEET HOIDONALOITTAMINEN TUTKIMUKSET HOITOMENETELMÄT...15 YHTEENVETOJAALUEELLINENTYÖNKEHITTÄMINEN...17 Lähteet:...19 Liitteet: Stressi-haavoittuvuusmallihoitavahenkilö Stressi-haavoittuvuusmallipotilas Ayl.EevaPitkänenPsykoosintunnistaminen Ensivaiheenennakko-oireet Myöhäisvaiheenennakko-oireet PRODmielenterveyskysely Checking-listaperhetapaamiseen

4 4 JOHDANTO Psykoosinennaltaehkäisyynjaensipsykoosintehokkaaseenhoitoonkeskittyminenon alueellaerityisenmerkityksellistä.pitkäaikaisiapsykoosisairauksiaetenkin skitsofreniaaesiintyyalueellaväestötasollapohjois-suomenohellaeniten(9,13,14, 20,27). Psykoosiaedeltävänvarhaisvaiheenoireilunontodettuennustavanparhaiten skitsofreenisten psykoosienpuhkeamista(5).tyypillisesti skitsofreenisilla psykooseilla onhuonompitoipumisennustejapidempiaikaisetvaikutukset. Psykoosialttiudestakertovatmyösreaktiivisemmatpsykoositjoissavarhaisvaiheen merkitovatolleetlyhytaikaisiatainiitäeioleollut.jokatapauksessapsykoottisesti oirehtivathenkilöthyötyvättehokkaastajanopeastahoidosta.heidän tulevaisuuteensavoidaanvaikuttaaratkaisevastikeskittymällähoidossayleisesti hyviksitodettuihinperiaatteisiin. Psykoosinvarhaiseentunnistamisentehostaminenontärkeäpainopistelähestyttäessä ennaltaehkäisevänmielenterveystyöntavoitteita Pitkäaikaisistaei-elimellisistäpsykoosisairauksistaskitsofreniaontärkeinjahaastavin sairausjonkavuoksiteoriatietoaonpaljontarkasteltukyseisenhäiriönpohjalta. Psykoosionjokatapauksessakriittinentilajokavaatiitehokkaanhoidonjatkossa asetettavastadiagnoosistariippumatta.tämänvuoksitiedonalkuperäeipoissuljesen soveltamistayleisestipsykoosisairauksiin.tämäninformaatiolehtiseneioletarkoitus markkinoidatoimintatapojataiantaatietoaainoinaoikeinavaihtoehtoina.tämän oppaantietoonkoottuuseistalähteistäjaantaalukijalleyleisestihyväksytynselkeän kuvanpsykoottisenhäiriönsynnystäjaalkuvaiheenhoidosta.oppaantarkoituksena onsaadaajattelunaihetta,tuodauusianäkökulmiajakuvatatulevaisuuden mahdollisuuksiapsykoosienhoitotyössä.työssäkuvaillaanpsykoosin varhaistunnistamistajaensipsykoosinhoitoakootenteoriatiedonpohjaltayleisesti hyväksyttyjälinjauksia.työnontarkoitusantaakuvausmyösalueellisestatoiminnasta Etelä-Savonyhteistoiminta-alueellalähinnäensipsykoosinhoidossa.Tähänoppaaseen kerättytietoantaamyössuuntaviivojatulevaisuudenpsykoosihoidonalueelliselle kehittämiselle. PsykoosiprosessityöryhmänvalmistelemapsykoosiprosessikuvausHyvisInternet sivustollaantaayhteistyökumppaneilletoimintaohjeitamitentoimiajoshuoli mahdollisestipsykoottisestioireilevastahenkilöstäherää.prosessikuvausantaatietoa myöshoidonsisältöönliittyvissäasioissa. Tämäopasontietopainotteinenjatarkoitettuniinammattihenkilöille,kuin sairastuneenverkostollejotkaovatetulinjassakohtaamassamahdollisesti suurentuneessapsykoosiriskissäoleviataijopsykoottisestioireileviahenkilöitä.opas toimiimyösyhteisenähyvänhoidon laatukäsikirjana alueenpsykoosipotilaita hoitavilletahoille,sisältäenesimerkiksihoidontavoitteet,periaatteetjaalueen yhteneväisethoitolinjaukset.

5 5 1 PSYKOOSI Psykoosissahenkilönkykyarvioidatodellisuuttahäiriintyyvakavasti.Psykooseille tyypillisiäoireitaovataistitoimintojenjaajatustoimintojenvääristyminen,joiden myötähenkilökokeeaistiharhojajaharhaluuloja.psykoottisellahenkilölläilmenee ulkoisentodellisuudenkarkeaaväärintulkintaajahänenkäyttäytymisessäänon hajanaisuudenvuoksiuseinkummalliseksitulkittavia,huomiotaherättäviäpiirteitä. Psykoottisenhenkilönkykyhuolehtiaitsestäonselkeästialentunutjahänon ulkopuolisenavuntarpeessa. (9,13,14,20,27.) Suppeimmillaanpsykoottisiksioireiksitulkitaanharhaluulotjaaistiharhat,näiden yhteydessäetenkinjosvoinninmuutoksetliittyvätpidempikestoiseenpsykoottiseen häiriöönhenkilöllävoiilmetämuitakinoireita(14). Lyhyetkuvauksetmahdollisistatyypillisistäoireista. Positiivisetoireet Harhaluulotjolloinajatteluaohjaavatepärealistisetuskomukset.Henkilöpitää itsepintaisestikiinniajatuksistaanvaikkanevoidaanosoittaavirheellisiksi. Tyypillisimpiäharhaluulojaovatvainoharhatjolloinihminenkokeeolevansauhattuna taimuutenhaitallisentoiminnankohteena.vainoharhainenhenkilötekee ympäristöstäänmonestihavaintojajotkaliittääkokemaansauhkaanesimerkiksi valvontakameroillaseuraaminentaitelevisio-ohjelmassakuulemansaasiatliittyvät hänenseuraamiseen.harhaluulotvoivatkohdistuamyösesimerkiksiomiintaimuiden kykyihinjolloinhenkilösaattaakokeavoivansavaikuttaaihmisiinerilaisinkeinoin. Henkilöllävoiollamyöskehontuntemuksiin/toimintaanliittyviäharhaluuloja.(5,9.) Aistiharhatjoitavoiollakaikkienaistienalueilla.Tyypillisimminesiintyy kuuloharhoja.henkilövoikuullaesimerkiksipuhettajotamuuteivätkuule.puheessa voiilmetäitseensäkohdistuviakommentteja,nevoivatkäskeätekemäänjotaintai äänetvoivatkeskustellakeskenään.mahdollisestihenkilökuuleeepämääräistä supattelua,kuiskauksia,meteliätaiesimerkiksilastenitkua.sävyltäänääniharhatovat useinpelottavia,ahdistaviataiaggressiivisia,muttamahdollisestimyösmiellyttäviä. (5,9.)Ääniharhojenlisäksihajutaimakuaistivoivattuottaaoutojaaistikokemuksia esimerkiksihenkilökokeehaisevansapahalletairuokamaistuuoudolta.tuntoaistin alueellakokemuksetvoivatollaesimerkiksipistelyätaipainontunnettajollehenkilö voiantaaoutojaselityksiä.(5,14.)näköharhatovatharvinaisempiajaviittaavat monestineurologiseenhäiriööntaipäihdedeliriumiin(5). Hajanaisuusvoiilmetäsekähenkilönpuheessa,ettähänenkäytöksessään. Puhejaajatteluvoiollaepäloogista,vaikeastiseurattavaa,yksityiskohtiintakertuvaa, vilkastataihidastunutta.ilmeneerönsyilyä,seikkaperäisyyttä, punainenlanka katoaataihenkilönonjopavaikeamuodostaajärkeviälauseita.

6 Hajanaisestikäyttäytyvähenkilösaattaatehdäasioitajotkaaiheuttavat kanssaihmisissähämmennystä.hänvoiesimerkiksipukeutuakummallisesti,puhuatai nauraaitsekseentaiollaestoton,kiihtynytjapelokkaanaaggressiivinenkin,järjestellä asuntoaanholtittomastitaiollatäysintekemätön/puhumaton.(14.) Negatiivisetoireet: Tunne-elämässätapahtuvatmuutoksetovattavallisiaetenkinskitsofreniassa. Henkilöllävoiollavaikeuksiailmaistatunteitaan.Joskusmyöskykykokeatunteitavoi ollaalentunut.tällöinpuhutaantunteidenlatistumisesta.etenkinvoimakkaasti positiivisiaoireitakokevatpotilaatsaattavatkokeaahdistuneisuutta,pelkoa, neuvottomuutta,hämmennystäjaristiriitaajollointunteidenilmaiseminenvoiolla epäsopivaa.(14.) Psykoottisellahenkilöllävoisairausprosessinerivaiheissaesiintyämyösmasennusta jokavoiliittyäesimerkiksileimautumiseenjasentuottamaanhäpeään,toimintakyvyn laskunjaeristäytymisenaiheuttamaansosiaaliseensyrjäytymiseentainormaalin kehityksenviivästymiseen putoamiseennormaaleistakuvioista.(5,14.) Psykoottinenhäiriöaiheuttaamonestitoimintakyvynlaskuauseallaelämäneriosaalueellajonkaseurauksenahenkilönpsyykkinenselviytymiskykyhaurastuusekä toimintamahdollisuudetheikkenevät.toimintakyvynaleneminenilmenee ihmissuhteistavetäytymisenätaimuinaongelminaihmissuhteissa,kouluja työmenestyksenlaskunajajopahenkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisen muidenperustarpeidenlaiminlyömisenä.(19,20.) Kognitiivisetvaikeudet: Tyypillisiäovatmuistin,keskittymisen,tarkkaavaisuudenjatoiminnanohjauksen häiriintyminen. Kognitiivisetoireet tulevatesiinesimerkiksiuudenoppimisen, tiedonvastaanottamisenjakäsittelynsekäpäätöksenteonvaikeutumisena. Kognitiivistenvaikeuksienvuoksiesimerkiksikykyopiskellaonalentunut.(5,14.) Ontärkeääymmärtää,ettäpsykoottisellehenkilöllehänenkuvaamansakokemukset, esimerkiksiaistiharhatovattodellisiakokemuksia.uskomattomaltakuulostavat kertomuksetvoivathyvinkinollapsykoottisistaoireistakärsivällehenkilölleparas vastausjatapaselittääsemitäitselletapahtuu.(8.) 6

7 7 1.1 STRESSI HAAVOITTUVUUS / ALTTIUSMALLI Psykoosionhyvinmoniulotteinenilmiöjotatäytyytarkastellauseastaeri näkökulmasta (5, 8, 14, 22).Aikaisemmistajokobiologisistataipsykososiaalisista selitysmalleistaonsiirryttynäitämolempialähestymistapojayhdistäviinnäkökulmiin (5, 7, 12, 14, 24)Stressihaavoittuvuusmalliedustaayhdistäväänäkökulmaa.Mallion yleisestihyväksyttyselitysmalliksipsykoottisiinhäiriöihin(6,7,24). Stressihaavoittuvuusalttiusmallinmukaan: - Kaikillaihmisilläonterveyttäylläpitäviäjasuojaaviatekijöitäesimerkiksi,hyvät sosiaalisetsuhteet,terveellisetelämäntavat,kannustavajaitsetuntoatukeva ympäristö,hyvätongelmanratkaisutaidotym. - Kaikillaonlisäksisisäisiäjaulkoisiastressitekijöitäjotkaaiheuttavatpaineita kutenitsenäistyminen,opiskelu,työelämä,varusmiespalvelus,päihteidenkäyttö, jännittyneetihmissuhteet,lähiomaisenkuolemaym. - Joillakinhenkilöilläonterveyttäuhkaavapsykoosillealtistavageneettinen alttius, haavoittuvuus.lisäksi/taimahdollisiaympäristötekijöitä,kuten raskaudenjasynnytyksenaikaisetkomplikaatiot,traumatjamuutsomaattiset tekijät. - Stressitekijöidenylittäessäpsykoosialttiinhenkilönsietokyvynsekäsuojaavat tekijäthänreagoi, suojautuu,kehittämälläpsykoottisenhäiriön. (4, 5, 7, 13, 14, 19, 20, 21, 24, 27.) Stressihaavoittuvuusmalliontoimivatyövälineannettaessatietoasairaudestasekä sairastuneelle,ettähänenperheenjäsenilleen.senavullapsykoosi-ilmiön ymmärtäminenjakäsitteleminentuleehelpommaksi.stressi-haavoittuvuusmallin läpikäyminenohjaaautomaattisestikeskusteluntärkeidenasioidenkutensuojaavien tekijöidenjastressitekijöidenäärelle.(4.) Liitteenä Havainnekuvatjoitavoihyödyntääpotilastyössä.

8 8 1.2 PSYKOOSIRISKI Psykoosinvarhainentunnistaminenontavoitteellistatoimintaa,jollapyritään seulomaanjatunnistamaansuurenpsykoosiriskinpotilaat(7).tämäntoiminnan avullapyritääntehostamaanvarhaisenpuuttumisenmahdollisuuttajasenajoittumista oikeaankohtaan. Viimevuosinauseattutkimuksetovatkeskittyneetpsykoosiriskintunnistamiseen. Näidenperusteellapsykoosiriskiävoidaankohtalaisenhyvinarvioidajoennen varsinaisenpsykoosinpuhkeamista(1,6,19,20).psykoosinvarhaisentunnistamisen keinojenohellaonpyrittymyöskehittämäänriskipotilaidenauttamiseen tarpeenmukaisiahoito-malleja(10). Psykoosiriskiämahdollisestisuurentaviatekijöitä: Sukurasitus:Ensimmäisenasteensukulaisellatodettupsykoottinenhäiriöriski lieveneementäessäsukupolvissataaksepäin(13,14,19,20,24). Raskaudenjavarhaiskehityksenaikaisettekijät:Raskaudenaikaisetvirusinfektiot, äidinaliravitsemus,stressitaimasennus,synnytyskomplikaatiotmm.hapenpuute. Epäsuotuisatelinolosuhteet.Varhaislapsuudenkeskushermostoinfektiotjavammat. (13, 14, 19, 20, 24.) Kognitiivinentoimintakyky:Viivästynytiänmukainenkehitys.Heikko suoriutuminenälykkyyttävaativissatehtävissäalhainenälykkyysosamäärä. Ongelmatjotkailmenevätsosiaalisessatoimintakyvyssäjaorganisoimiskyvyissä.(13, 20.) Persoonallisuus:Käytöshäiriöt,eristäytyneisyys(20),taipumusmaagiseenajatteluun (25). Kannabis:Kannabiksenaiheuttamapsykoosiontutkimustenmukaanyleisin päihdepsykoosi.tutkimuksissaontodettumyöskannabiksenaiheuttamanpsykoosin olevanuseastiyhteydessäpitkäkestoiseenpsykoosisairauteen.(7,13,14,24.) Kannabiksenkäyttäjätmyössairastuvatnuoremmallaiällä(3). Suurentuneessariskissäolevat: Edellämainituttekijäteivätyksistäännostariskiäjuurikaan,jotenniidenperusteella eipsykoosiinsairastumistavoidaluotettavastiennustaa.riskitekijöidenesiintyminen päällekkäinkuitenkinantaamonestivahvojaviitteitäpsykoosiriskinsuurentumisesta. (7,13,19,25.) Luotettavampaankäsitykseenmahdollisestapsykoosiriskistäonpyritty

9 9 pääsemäänkartoittamallajoalkanutsekamuotoinenoireilujayhdistämäänse olemassaoleviinriskitekijöihin(21). Henkilöonsuuressariskissäsairastuapsykoosiinjahänenpsyykkisenvoinnin seurantaanjatarkempiintutkimuksiintulisikiinnittääerityistähuomiota mikäli: - Henkilölläilmenee vaimentuneitapsykoosioireita esimerkiksi,outoja ajatuksiajauskomuksia,outojapiirteitäkäyttäytymisessä,aistihavainto vääristymiä,vaikutuselämyksiä,pelkojataiepäluuloisuutta.oireetovat normaalistapoikkeavia,niitäesiintyyuseinjavähintäänviikonajan. - Henkilölläonpsykoottisiaoireitajoidenkestoonhetkellinenjaniitäilmenee maksimissaanviikonajan.käytännössäesimerkiksiääniharhankuuleminentai vainoharhainenajatusjohonliittyyrealiteetinhetkellinenpettäminen. - Henkilöllätodetaanolevansukurasitus/alttiuspsykoottiseenhäiriöön (ensimmäisenasteensukulaisellasairastettupsykoositaihenkilöllätodettu skitsotyyppinenpersoonallisuus)yhdistettynätoimintakyvynäkilliseentai merkittäväänalentumiseen. (21, 24, 25.) 2 PSYKOOSIN VARHAISOIREET Ennenvarsinaistapsykoosiahenkilölläonvoinutollaennakko-oireita prodromaalioireita jovuosia5,7,19,20,21,24). Etenkinskitsofreniaanliittyy useinpitkäänkestänytennakko-oireidenvärittämäkehitys(20,24).alussailmenevät oireet/muutoksetovatyleisiäoireitamonissamielenterveyshäiriöissäja elämäntilanteissajavaihtelevatyksilökohtaisesti(19). Psykoosivoialkaamyöslyhyelläaikavälilläilmenevilläoireillaesimerkiksi huumausaineidenkäytöntaivoimakkaanjärkyttävänkokemuksenlaukaisemana. Kerransairastettupsykoosionmerkkipsykoosialttiudesta(19)jonkajälkeen herkkyyspsykoosinuusiutumiseenonkorkeampi(7,13. 27). Ennakoivaoirekehitysvoidaanjakaakahteenosaan;ensivaiheeseen,jokavoi kestoltaansekäoirekuvaltaanvaihdellayksilöittäinpaljonkin,sekä myöhäisvaiheeseen,jolloinoireetviittaavatjovälittömäänpsykoosiriskiin(7,20). Ensivaiheelletyypillisiäoireita: Mielialanlasku,aloitekyvyttömyys,sosiaalinenvetäytyminen,ärtyneisyys, ahdistuneisuus.näidenlisäksimyöspsykoottisellehäiriölletyypillisiäoireitakuten erilaisiaajatushäiriöitä,aistiherkkyyttäjahavaintovääristymiävoiilmetä

10 10 lievämuotoisenajaohimenevänä.lievätpsykoottisetoireetaiheuttavathenkilölle tunnettasiitä,ettäkaikkieiolekunnossajahänvieläitsekinkyseenalaistaaoireiden, esimerkiksiääniharhojen,todenperäisyyttä.(1,12,19,21,24,25.) Myöhäisvaiheelletyypillisiäoireita: Oireitaesiintyykutenensivaiheessa,muttavaikeampiasteisena(12).Psykoosin kaltaisetoireetkutenepäluuloisuus,hajanaisuus,havaintovääristymätjaaistiharhat vahvistuvatjahenkilönrealiteettitajuhämärtyy(1,12,19,21,24,25).käytöksessä ilmenevätmuutoksetaiheuttavatenenevissämäärinhuoltakanssaihmisissä. Liitteenä: Listatensivaiheenjamyöhäisvaiheenennakko-oireista. 2.1 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MENETELMÄT Psykoosinvarhaistenoireidentunnistamistaonpyrittyhelpottamaankehittämällä matalankynnyksenpalveluita,helppokäyttöisiäseulontamenetelmiäkuten arviointilomakkeita(7,20).tällähetkelläonjokäytettävissäarviointimenetelmiä, joillapsykoosiriskipystytääntunnistamaansuhteellisenluotettavasti(6,20). Esimerkkimittarista: AmerikassakehitettymenetelmäSIPS(haastattelulomake)/SOPS(arviointiasteikko), onluotuerityisestipsykoosiriskitapaustenarviointiin.kysymyksetovatriskiryhmille sopivia.yleisiinmittareihinverrattunasetunnistaa/mittaariskitapauksiinliittyviä merkkejäherkemmin.mittarintavoitteenaonsulkeapoispsykoosiriski,tunnistaa mahdollinenprodromaalisyndroomajaarvioidaoireidenvaikeusaste.(6,15,20.) Haastatteluunsisältyyviisipositiivisen,kuusinegatiivisen,neljädisorganisaation (hajanaisuuden)janeljäyleisenoirekategorianosiota.havainnotpisteytetäänja arvioidaantaulukonavulla(15). MittarinkäyttöönjärjestetäänkoulutustajaseonkäytössäesimerkiksiPirkanmaan (28)jaKeski-Suomensairaanhoitopiireissä(12)sekämonissatutkimuksissa(6,20). Esimerkkipalveluista: Jorvinsairaalassatoteutettiinvuosina JERI-projekti(JorviEarlyPsychosis RecognitionandIntervention).Projektinmyötäkoottiinviisihenkinentyöryhmäjoka toimierikoissairaanhoidonjaperusterveydenhuollonvälimaastossa.työryhmän tarkoituksenaoliluodatarkoituksenmukaisia,nopeastireagoiviajajoustavia toimintatapojanuortenauttamiseksi.toimintatapoinaoliesimerkiksityöskentely arkiympäristössä,tiedottaminentoiminnastaesimerkiksikouluilla,helpposaatavuus sekänopeastijärjestettävätperhe-javerkostotapaamisetjoissahyödynnettiin toimintakykyäjavointiakohentaviatyötapoja.(11.)

11 11 PROD5Mielenterveyskysely(PRODseula) Psykoosiriskinjatarkemmantutkimuksentarpeenarvioimiseksikäytetäänyleisesti, SuomessakehitettyäPRODmielenterveyskyselyä(Heinimaa2003). Seulanselkeäetuonsenhelppojanopeakäyttöesimerkiksipäivystävän sairaanhoitajanvastaanotolla.mittarikoostuutoimintakykyäjapsyykkisiäoireita kartoittavistakysymyksistä.(20.) Liitteenä: PROD5mielenterveyskysely Ayl.EevaPitkänen:Psykoosintunnistaminen 2.2 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MERKITYS Psykoosinvarhaisentunnistamisentoteuduttuaparemmintoteutuumyös mahdollisuusaloittaahoidollisetinterventiotaiemmin.varhainaloitetunhoidonedut verratenmyöhemminalkaneeseenovathyvintuloksekkaita. Mahdollisimmanvarhainaloitetunhoidonavulla: - Mahdollisestiennaltaehkäistäänpsykoosisairaudenkehittyminen(1,20) - Nopeutetaanoireistatoipumistajaparannetaanennustetta(6,7,12, 14, 19, 20) - Vähennetäänpsykoottistenoireidenpotilaallejahänenläheisilleenaiheuttamaa kärsimystä(6,7,14,19,20) - Pystytäänvarmemminhoitamaantilanneavohoidonkeinoinjavältytään vastentahtoiseltahoidolta(6,7,14) - Pystytäänsäilyttämäänjaelvyttämäänpotilaanyhteydetnormaalinelämän rakenteisiinparemmin(6,7,20) - Pystytäänpitämäänsosiaalinentukiverkostoparemminjavarmemminmukana potilaanelämässä(6,7,20) - Vähennetäänriskejäsaada liitännäisongelmia kutenpäihteidenkäyttö, itsetuhoisuus,työttömyys,syrjäytyminen(7,19) - Vähennetäänpsykoosinsekäyksilölle,ettäyhteiskunnalleaiheuttamia kustannuksia(6,7,14,19,20)

12 12 3 ENSIPSYKOOSIPOTILAAN HOITO Ensipsykoosillatarkoitetaantilannettajossahenkilölläonensimmäistäkertaaoireita joidenmukaanhänenvoidaantulkitaolevanpsykoottinen. Ontodettu,ettähoitamattomanpsykoottisuudenpitkittyminenonyhteydessä huonompaanhoitomyöntyvyyteen(7). Ensimmäisenpsykoosijaksonaikanapotilaatovatuseinvastaanottavaisempia hoitotoimenpiteillekuinpsykoosinuusiutuessa(7). Ensimmäisensairastetunpsykoosinjälkeenuudelleensairastumisenriskionpitkän aikaavieläsuuri.vastanoinviidenvuodenjälkeenpsykoosinuusiutumisenriski laskeehuomattavasti.(7,8,18,27.) Edellämainittujenseikkojenvuoksiensimmäisenpsykoosinhoidonmahdollisimman varhainenaloittaminenontärkeää.hoitoonpääsynonoltavasujuvaajatoimia matalallakynnyksellä.ensipsykoosipotilasonjärkeväähoitaamahdollisimman tehokkaasti/monipuolisestijaturvatenhoidonjatkuvuusriittävänpitkäaikaisesti. Tehokkaaksiosoitettuunhoitoonkuuluukeskeisenäosanalääkehoitojokayhdistetään psykososiaalisiinhoitomuotoihin(13,19,24). 3.1 HOIDON ALUEELLISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisettavoitteet: - Vähentäähenkilönpsykoosioireidenalkamisenjahoidonaloittamisenvälistä viivettä - Vähentääoireidenkestoajaennaltaehkäistäpsykoosinuusiutuminen - Estäätoimintakyvynlaskua,sosiaalisiahaittojajaehkäistäsyrjäytymistä - Pitääyllämahdollisuuksianormaalinkehityksenjatkumiselle Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisetperiaatteet: - Potilaskohdataankunnioittavasti,häntäkuunnellaanjahänenosallistumista hoitoontuetaan(22,24). - Hoitoonpääsytehdäänmahdollisimmanhelpoksijanopeaksi.Psykiatrinen hoitotahoottaavastuunpotilaanhoidonsuunnittelusta(7,22).

13 13 - Jokainentahonoudattaakannattelevaahoito-otettapotilaanhoitovastuun siirtyessähoitopaikkojenvälillä(7,22). - Konsultaatioapujatoimintaohjeetovatkäytettävissäjahelpostisaatavilla tahoille(perusterveydenhuolloneritoimijat,sosiaalitoimi,nuorisotyö, päihdehoito)jotkakohtaavatriskiryhmäänkuuluviajamahdollisestiensikertaa psykoottisestioireileviahenkilöitä.heidänmukanaoloahoidossatuetaan.(7, 22.) - Ensipsykoosipyritäänensisijaisestihoitamaanavohoidonkeinointarjoamalla yksilökäynnitkriisityönluonteisestitiiviistijahoitamallaoireenmukaisesti(7, 24). - Potilaanperhehuomioidaan,heidänosallistumistaanhoitoonsuositaanja pidetääntärkeänä.myöspotilaanmuuttärkeänäpitämäthenkilötjaverkostot pyritäänottamaanmukaanhoitoon.(7,22,24.) - Hoidossasuositaanmonipuolisiapsykososiaalisiahoitomuotoja(7,24). - Potilaantilanteenvaatiessasairaalahoitoapyritäänsetoteuttamaanpotilaan kanssayhteistyössä.sairaalassapyritäänjärjestämäänmahdollisimman optimaalinenympäristöjahoitokokonaisuuspsykoosistatoipumisen nopeuttamiseksijahelpottamiseksi.(7,24.) - Lääkehoidonsuunnittelussajatoteutuksessanoudatetaanviimeisimpiä suosituksia(7). 3.2 HOIDON ALOITTAMINEN Ensipsykoosiasairastavanensikontaktihoitoontoteutuuuseinmuuallakuin psykiatrisessapalvelujärjestelmässä.huolenaihenouseejokohenkilölläitsellään,tai vieläuseamminjollakinlähipiirinjäsenellä.henkilövoihakeutuaitsenäisestitai sosiaalisenverkostontuellamihintahansaterveydenhuollonyksikköön. Terveysasemienpäivystäväthoitajattaimuutpäivystäväthoitotyöntekijät (ensihoitajat,kouluterveydenhuolto,a-klinikanpäivystävähoitaja,kriisityöntekijät, nuorisotyö)ovatetulinjassakohtaamassaensipsykoosistakärsiviähenkilöitä. Välittömässäpsykoosivaarassaolevanhenkilönhoidontarveonainakiireellinen. Psykoottisenhenkilönavuntarpeentunnistamisenjälkeenhoitoohjautuu poikkeuksettajamahdollisimmanpienelläviiveellämielenterveyspalveluihin. Alueellisestiyhteneväistäovatperusterveydenhuollonyhteydessävirka-aikaan toimivatmielenterveysvastaanotot/yksikötjoiltasaakonsultaatioapuatarvittaessa

14 14 nopeasti.hoidonohjautuessamielenterveysyksikköön,uudenasiakkaantiedot käsitelläänjahänellevarataanaikamahdollisimmanpianjokosairaanhoitajalle, terveyskeskuslääkärilletaimolemmille.jatkossahoitototeutuutarpeenmukaisesti keskinäistäsuunnitelmaanoudattaentaiohjautuuerikoissairaanhoidonpalveluihin. Välitönhoidontarve: Hätätilanteessajossapsykoottinenhenkilöonkykenemätönhuolehtimaanitsestään lähipiirintuestajasuunnitellustaavohoidontuestahuolimatta,onvaarallinenitselle taimuilletaihänensairautensahoitamattajättäminenarvionmukaanaiheuttaa hänellemerkittäväähaittaa,voidaanhänet,hänenomastatahdostariippumatta toimittaahoitoon. Kyseisessätilanteessa,hälytetäänapuunviranomaisetnro.112. AluettapalvelevaanMikkelinkeskussairaalanyhteispäivystykseenhakeutuvat käytännössäkaikkivirka-ajanulkopuolellapsykiatristakinapuatarvitsevathenkilöt sekävirka-aikanakiireellistähoitotarvitsevat.yhteispäivystyksenyhteydessätoimiva akuuttipsykiatrinentyöryhmäarvioijasuunnitteleemahdollisenensipsykoosipotilaan hoidon.virka-ajanulkopuolellapsykiatrinenpäivystävähoitajaonkäytettävissäklo21 saakkamoisionsairaalanosasto1:ltä. Mahdollisuuttahoitaatilanneavohoidonkeinoinpidetäänylläkaikissaedellä mainituissatilanteissa. 3.3 TUTKIMUKSET Ensipsykoosipotilaantutkimuksetmääräytyvätyksilöllistentarpeidenmukaan.Eroja tutkimuskäytännöissäonmyösyksikkökohtaisestisekäperusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidonvälillä. Hoidonkannaltaontärkeääalkuvaiheessatodetaonkokysepositiivisesta psykoottisestaoireilusta,maniasta,masennuksesta,päihteidenkäytöstä,negatiivisesta oireilustavaionkosilleelimellistäperustetta,kts.liitepsykoosintunnistaminen. Alueellisiayhteneväisiäkäytäntöjä: - Kattavatiedonkeruutilanteestasekähenkilöltäitseltään,ettämahdollisesti perheeltä o Apunakäytetäänmm.oiremittareita - Lääkärintutkimushaastattelu

15 15 - Somaattisentilankartoittaminenlääkärinarvionmukaan:laboratoriokokeet (huumeseula),kuvantaminen,eeg,ekg Edellämainittujenlisäksiyksikkökohtaisiatutkimuksia: - Sosiaalinenkartoitus(sosiaalityöntekijä) - Toimintakyvynarviointi(toimintaterapeutti) - Psykologintutkimukset(Psykologi) 3.4 HOITOMENETELMÄT Ensimmäistäpsykoosiasairastavanhenkilönkohdallahoitoonresurssoimallaon mahdollisuusvaikuttaahoidononnistumiseenjahenkilönkuntoutumiseen tulevaisuudessamerkittävästi. Tämänvuoksiensipsykoosinvarhaisvaihepyritäänhoitamaanmahdollisimman nopeastijatehokkaasti.hoidossapyritäänkäytettävissäolevienresurssienjakeinojen puitteissatarjoamaankattavahoitokokonaisuusjokaontarpeenmukainen sairausprosessinerivaiheissaalunkriisihoidostaainakuntoutumisentukemiseen. Kutentutkimuskäytäntöjenosalta,myöshoitokäytännöissäontoimipistekohtaisia eroavaisuuksia. Toimipisteissäyhteisiäkäytäntöjäovat: Yksilötapaamisethoitosuhdetyöskentely - Alkuvaiheessariittäväntiheä,supportiivinenkeskusteluhoito. - Pyritäänluomaantoimiva,luottamuksellinenhoitosuhdejokajatkuuriittävän pitkään. - Hoitosuhdetyöskentelyssähyödynnetäänkognitiivisiatekniikoitasovellettavin osin(hankkeenkoulutukset). - Lääkehoitoonmotivoiminenjasenseuraaminen - Psykoedukaatio Liitteenästressihaavoittuvuus-mallinhavainnekuvatjoitavoihyödyntää psykoedukaatiossa. Lääkäritapaamiset

16 16 - Voinninarviointi - Diagnostiikka - Hoito/kuntoutussuunnitelmat,yhdessähoitoryhmänjatarvittavanverkoston kanssa - Lääkehoidonaloittaminen,arviointijaseuranta - Psykoedukaatio Perhetyö - Suositaanperheenottamistamukaanhoitoonmahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. - Potilaalleehdotetaanperhetapaamistajatarvittaessamotivoidaansiihen. - Perhetyöskentelyssähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus) - Potilaanlapsethuomioidaanjaheidäntarpeistaanhuolehditaan(lastensuojelu) Liitteenäperhetyötähelpottava muistilista,jokasoveltuuhyvinmyös verkostotapaamisiin. Verkostotyö - Lähetteentaitiedonsaapuessaensipsykoosipotilaasta,vastaanottavahoitaja ottaaselväämahdollisuuksistajatarpeestatavatalähettäväätahoaesimerkiksi kouluterveydenhuoltotaisairaalaosastoyhdessäpotilaankanssahoidon jatkuvuudenjasuunnittelunturvaamiseksi. - Verkostoyhteistyötäluodaantarpeenmukaisestipotilaanhoidonja kuntoutumisenkannaltamerkittäviintahoihinkokohoitoprosessinajan. - Yhteistyötäpyritäänylläpitämäänyhteistenverkostotapaamistenmuodossa. - Hoitavahenkilöonaktiivinenverkostoyhteistyönylläpitäjäjaon mahdollisuuksienmukaanpotilaanmukanaverkostontapaamisissa - Verkostotyössähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus). Kuntoutuspalvelut - Yksilöllistentarpeidenjaalueellistenmahdollisuuksienmukaanontarjolla eriasteistakuntouttavaahoitoaesimerkiksitoiminnallistakuntoutusta, asumiskuntoutusta,kuntouttavaatyötoimintaajatuettuaopiskelua. Erikoissairaanhoidonalaisuudessatoimivillapsykoosipoliklinikalla,sairaalaosastoilla jaakuuttipsykiatrisellatyöryhmälläonkäytettävissäänmoniammatillinentyöryhmä. Ensipsykoosipotilaanhoidossakäytettävissäolevaamoniammatillistaasiantuntijuutta hyödynnetäänaina.

17 17 Erikoissairaanhoidonpsykoosipoliklinikkaonpsykoosinhoidonkannalta mahdollisimmantarpeenmukaiseksiräätälöityyksikkö.yksiköntoimintatapoja edellistenlisäksiovat: - Tarpeenmukainenhoitoryhmätyöskentelyerityistyöntekijät - Kotikäynnitarjenhallinnantukeminen - Ryhmätoimintaesimerkiksipsykoedukaatioryhmä 4 YHTEENVETO JA ALUEELLINEN TYÖN KEHITTÄMINEN Kansallisessamielenterveysjapäihdesuunnitelmassa(2009)painotetaanongelmien varhaisentunnistamisenvahvistamistajokaonyksisuurimmistatavoitteista valtakunnallisissamielenterveyshäiriöidenhoitoakehittävissähankkeissa. Psykoosinvarhainentunnistaminen Varhainoireilevientairiskipotilaidentunnistaminenonkäytännöllisestikatsoen perusterveydenhuollontehtävä.varhainoireilevienriskipotilaidenlöytäminenja tunnistaminenonnykyisellealueellisellepalvelujärjestelmällehaastejavaatii toimenpiteitätyönkehittämiseksi. Hankkeenpuitteissatoteutettiinkyselyjossakerättiintoimipisteittäin kehittämisideoita. Psykoosiprosessityöryhmänesillenostamatkehittämisalueetpsykoosinvarhaisen tunnistamisentehostamiseksi Yhteydenpito - Konsultaatiokäytännöt,sujuvatyhteydetjayhteistyö Tiedonlisääminen - Kohdennetutkoulutukset,sisäinentiedonjakaminen Menetelmienkäyttöönotto - Riskiseulanvalinta,siihenkouluttaminenjasenlaajempikäyttäminen HankkeentoimeksiantonaopinnäytetyöjaAyl.EevaPitkäsen:psykoosin tunnistaminen,jotkatukevatpsykoosinvarhaistatunnistamistaeri organisaatiotasoilla. Ensipsykoosinhoito Alueelliseenpsykoosiprosessinkuvauksentavoitteenaonyhtenäistääjakehittää hoitokäytäntöjäpsykoosisairaidenhoidossa,vahvistaaasiakkaanasemaa,lisätä

18 18 henkilökunnanosaamistajatehostaaongelmienennaltaehkäisemistäelivarhaista puuttumista. Todettakoon,ettähankkeentuotoksetpyrkivätansiokkaastivastaamaannäihin tavoitteisiin. Työryhmänkokoonpanoolialuesektoritasollalaajajasepalvelihyvinpsykiatrian sisällätoimivienyksiköidenlinjauksiamietittäessä,muttasen moniammatillinen jäsenyysjäiharmittavanheikoksiyrityksistähuolimatta.käytännössätarvitseepaljon erilaistatiedottamistajamarkkinointia,ettätoteutetuttyöttulevatkäytännössä hyödyllisiksi. Hankkeenpuitteissajärjestetytkoulutustilaisuudet(3)ovatolleeterityisesti psykoosinhoitoonkäytännössäsovellettaviajaedustaneettyöotteitajoiden hyödyntäminenonpsykoottistenhäiriöidenalkuvaiheenhoidossatutkimusten mukaanpositiivisia. Hankkeenmyötätuotettukaikkiensaatavillaolevapsykoosipotilaanprosessikuvaus sekäopinnäytetyöpsykoosinvarhaisestatunnistamisestajaensipsykoosinhoidosta antavathyvänmahdollisuudenjapohjanalueellisentyönkehittämisellejatkossa. Jatkokehittämisalueita: - Perusterveydenhuollonpsykiatristenvalmiuksienlisääminen o Kouluttaminen o Konsultaatiokäytännöt o Työryhmienvahvistaminenliikkuvatyö - Työryhmienkehittäminen o Työnmuodot o Koulutus o Resurssienjako - Pitkäaikaisestipsykoottisestisairaidenpalveluidenkartoittaminen - Verkostotyöntoteuttamisenmenetelmät

19 19 Lähteet: 1. Alakare,Veijola2002.Psykoosienvarhainentoteaminenjahoito.WWWdokumenttihttp://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn= Päivitetty2002.Luettu Arjenmielihanke2011.WWW-sivut.http://www.arjenmieli.fi/esshpPäivitetty ,luettu Bersani,Orlandi,Kotzalidis,Pancheri2002.Cannabisandschizophrenia:impacton onset,course,psychopatologyandoutcomes.www-dokumentti. 3/2002.Luettu Bruijn2006.Käytännönpsykoedukaatiotapsykoosipotilaanperheelle.Suomen lääkärilehti41/2006vsk Cullberg2005.Psykoositkokoavanäkökulma.Vantaa:DarkOy. 6. French,Morrison2008.Psykoosinvarhaisoireettunnistaminenjakognitiivinen psykoterapia.helsinki:duodecim. 7. Gleeson,Mcgorry2005.Varhaisenpsykoosinpsykoterapeuttinenhoito.Helsinki: Edita. 8. Haarakangas,Seikkula1999.Psykoosiuuteenhoitokäytäntöön.Tampere: Tammer-painooy. 9. Huttunen2011.Tietoapotilaalle:psykoosi.WWW-artikkeli. Luettu Kampman2001.Skitsofreniandiagnoosijavarhaistunnistaminen.Suomen lääkärilehti12/2001vsk51.s Karjalainen,Itkonen,Edlund,Granö,Anto,Roine2009.Nuorilleajoissaapua mielenterveysongelmiin.www-artikkeli ja-lehti/10_2009/asiantuntija-artikkeli/nuorille_ajoissa_apua_mielenterv/. Päivitetty10/2009.Luettu

20 12. Katajamäki,Vanhala,Anttonen2009.Psykoosinjaskitsofreniantunnistaminenja hoitokeski-suomessa.pdf-dokumentti. Luettu Lönnqvist2004.Psykoosejavoidaanehkäistä.WWW-artikkeli Lönnqvist,Henrikson,Marttunen2011.Psykiatria.Keuruu:Duodecim. 15. Miller,McGlashan,Rosen,Cadenhead,Ventura,McFarlene,Perkins,Pearlson, Hoffman,Woods2001.ProdromalAssessmentWiththeStructuredInterviewfor ProdromalSyndromesandtheScaleofProdromalSymptoms:PredictiveValidity, InterraterReliability,andTrainingtoReliability.PDF-dokumentti. Päivitetty2003.Luettu Moilanen2013.Psykoosinarviointi.WWW-dokumentti Moring,Martins,Partanen,Bergman,Nordling,Nevalainen2011.Kansallinen mielenterveys-japäihdesuunnitelma Toimeenpanostakäytäntöön2010.THLraportti6/2011http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/d5f4cb21-cc d7Päivitetty6/2011.Luettu Robinson,Woerner,Alvir,jne.1999.PredictorsofRelapseFollowingResponse FromFirstEpisodeofSchizophreniaorSchizoaffectiveDisorder.WWWdokumenttihttp://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid= Päivitetty3/1999.Luettu Salokangas,Heinimaa,Suomela2002.Psykoosialttiudenarvioinninopas.Helsinki: KustannusOyDuodecim. 20. Salokangas,Heinimaa,Svirskis,Huttunen,Laine,Korkeila,Ilonen,Ristkari, Vaskelainen,Rekola,Heinisuo,Heikkilä,Syvälahti,Hirvonen,Parkkola,Hietala, Klosterkötter,Ruhrmann,Reventlow,Linszen,Dingemans,BirchwoodjaPatterson 2007.Psykoosillealtispotilas.Sosiaalijaterveysturvantutkimuksia91.WWWdokumentti. a91_netti.pdf?openelementpäivitetty2007.luettu

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista Henkilökuntakyselyn raportti Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista. Taustaa Nuoren ensipsykoosi-projektin tavoitteena on parantaa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Alueellinen Psykoosiprosessi

Alueellinen Psykoosiprosessi EteläSavon Sairaanhoitopiiri / MAMK Alueellinen Psykoosiprosessi Psykoosin varhainen tunnistaminen ja Ensipsykoosin hoito 30.9.2013 2 ETELÄSAVON SAIRAANHOITOPIIRI Projektityöryhmä: 3 Sisällys JOHDANTO...

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

FinFami-Uusimaa ry Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti

FinFami-Uusimaa ry Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti Perhetyön menetelmien mahdollisuudet 2 FinFami-Uusimaa ry Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti 06.05 2015 Helsinki 3 PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE 1/2v.- 7vuotta (EPPIC 1994) INSIGHT

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009 LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot