Aurinkomarkkinat vauhtiin! -seminaari

Transkriptio

1 Aurinkomarkkinat vauhtiin! -seminaari Aalto-yliopiston FinSolar-hanke järjestää kaikille avoimen aurinkoenergiaseminaarin: Aurinkomarkkinat vauhtiin! Linkki ilmoittautumiseen. Paikka ja aika: Torstaina klo 9-17:30, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasali, Runeberginkatu 14-16, Helsinki. 9:00 Kahvit 9:30 Avauspuheenvuoro asiantuntija Karin Wikman, Tekes Mitä suomalaiselle aurinkoenergialle kuuluu?: Aalto-yliopiston FinSolar -hankkeen tuloksia 9:45 Aurinkoenergian markkinatilanne energiainnovaatioiden professori Raimo Lovio 10:00 Aurinkoenergian arvoketjut ja kotimaisuusaste tutkija Heli Nissilä 10:15 Aurinkosähkön ja -lämmön kannattavuus tutkijatohtori Jouni Juntunen 10:30 Aurinkoenergian uudet hankinta- ja rahoitusmallit projektipäällikkö Karoliina Auvinen 10:45 Aurinkoenergian hyödyntäminen liiketoiminnassa ja brändäyksessä lehtori Mikko Jalas 11:00 Kysymyksiä Aallon tutkimustiimille Asiakkaan ääni: Kokemuksia aurinkoenergian hankinnasta yritys-, kunta- ja taloyhtiöasiakkailta Aurinkosähköä Helsingin Tukkutorille johtava energia-asiantuntija Sirpa Eskelinen, Helsingin kaupungin rakennusvirasto S-Marketin aurinkovoimala edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola, SOK Energiaremontti sijoituskiinteistöön talousjohtaja Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä Aurinkolämpöä rivitaloon hallituksen jäsen Jarno Kuokkanen, Taloyhtiö Erämaantie 12:15 Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tervehdys 12:30 Lounastauko (omakustanteinen) 13:15 Aurinkotori. Lounaskahvit ja aurinkoenergiatoimijoiden infopisteitä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pääaulassa.

2 14:15 Lessons to be learned Solar energy markets and support policies in Denmark (in English) Keynote Speaker, Director Peter Ahm, PA energy 15:00 Paneelikeskustelu: Jääkö Suomi varjoon millä keinoin saamme kotimarkkinat tukemaan yritysten pääsyä kasvaville kansainvälisille aurinkoenergiamarkkinoille? Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY Kansanedustaja Pirkko Mattila, Perussuomalaiset FinSolar-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jari Varjotie, Savo-Solar Oy Kansanedustaja Antero Vartia, Vihreät Energia-asiantuntija Erkki Väisänen, Uudenmaan ELY-keskus Moderaattorina Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto 16:00 Loppusanat professori Raimo Lovio, Aalto-yliopisto 16:05-17:30 Virvokkeita ja verkostoitumista Lämpimästi tervetuloa kysymään ja keskustelemaan! Linkki ilmoittautumiseen. Lisätietoja: Lotta Liuksiala, FinSolar-hanke, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu , lotta.liuksiala(at)aalto.fi Aurinkoenergia saa huomiota mediassa, mutta aurinkolämpö odottaa yhä ulostuloaan Medialla on aina jonkinlainen rooli siinä, miten kuluttajat ottavat uuden teknologian vastaan. Viestimet mielletään tavallisesti mainostajia luotettavammaksi tietolähteeksi ja medianäkyvyys on tärkeä myötävaikuttaja siinä, että ihmiset ylipäätään ovat tietoisia uusista teknologioista. Tämän vuoksi myös FinSolar-hankkeessa ollaan oltu kiinnostuneita siitä miten aurinkoenergiasta mediassa kirjoitetaan. Toisaalta hanke on myös pyrkinyt aktiivisesti lisäämään alan medianäkyvyyttä. Viimeaikaisia esimerkkejä hankkeen aikaansaamista mediaesiintymisistä ovat uutinen aurinkoenergian korkeasta kotimaisuusasteesta Kauppalehdessä ( Aurinkoenergia tuo Suomeen rahaa ja työtä ) ja FinSolar-hankkeen johtajan Raimo Lovion ennuste aurinkosähkön läpimurrosta Helsingin Sanomissa ( Aurinkosähkön läpimurto on

3 ovella ). FinSolar-hankkeessa on ollut käsitys, että aurinkoenergia ja erityisesti aurinkosähkö kiinnostavat mediaa. Tätä haluttiin tutkia FinSolar-hankkeen puitteissa tarkemmin, joten hankkeen toimesta seurattiin neljää suomalaista verkkomediaa heinäkuun 2015 ajan. Tarkastelun kohteina olivat Helsingin Sanomat, Savon Sanomat, Talouselämä sekä Tekniikka ja Talous. Viestinten valintakriteereinä oli päivittäinen uutisten julkaiseminen sekä lukijakunta, joka voidaan lavein kriteerein mieltää aurinkoenergian kohderyhmäksi. FinSolar kävi läpi kaikki verkossa julkaistut artikkelit, jotka löytyivät hakukoneista sanoilla aurinko*, aurinkosähk*, aurinkolämp*, aurinkokeräi*, aurinkopaneel* ja aurinkokenno*. Näillä hakusanoilla löysimme heinäkuussa yhteensä 38 verkkoartikkelia, joissa mainittiin jokin hakutermeistä. Otoksesta on kuitenkin jätetty pois ne artikkelit missä aurinkoenergia mainittiin Fennovoima hankkeeseen sekaantuneen Migrit Solarna Energijan yhteydessä, sillä muuten otanta olisi vääristynyt. Yhteensä 14 artikkelissa hakusana mainittiin otsikossa. Helsingin Sanomissa aurinkoenergia oli esillä seuratuista medioista eniten; yhteensä 19 kertaa. Talouselämä-lehdessä puolestaan julkaistiin yhdeksän artikkelia ja Tekniikka ja Talous -lehdessä sekä Savon Sanomissa viisi artikkelia. Aikajänne seurannalle oli lyhyt ja otos pieni, eivätkä kaikki suuret mediat olleet tarkastelussa mukana. Tästä huolimatta kerätystä aineistosta on mahdollista tehdä muutamia havaintoja siitä miten aurinkoenergiaa viestimissä käsitellään. Ehkä merkittävin huomio, minkä julkaistuista artikkeleista saattoi tehdä, on, että aurinkoenergiasta kirjoitettiin lähes poikkeuksetta positiivisessa asiayhteydessä. Artikkeleista 24 käsittelivät aurinkoenergiaa positiivisessa valossa, viidessä negatiivisessa kontekstissa ja yhdeksässä artikkeleista aihe oli esillä neutraalissa valossa. Aurinkoenergiaa nähtiin varteen otettavana keinona hidastaa ilmastonmuutosta ja kätevänä energiamuotona kotitalouksille. Artikkeleita lukiessa FinSolar-hankkeessa vahvistui kuva, että aurinkoenergia on tällä hetkellä mediaa kiinnostava asia ja aiheelle halutaan antaa näkyvyyttä joskus jopa huomiota herättävillä otsikoilla. Toinen tärkeä aineistosta tehtävä huomio oli, että suomalaiset lehdet eivät vaikuta nostavan aurinkolämpöä yhtä aktiivisesti esille kuin aurinkosähköä, eivätkä kaikki aurinkoenergiasta kirjoittavat toimittajat vaikuta edes tietävän, että aurinkoenergiaa voidaan tuottaa myös lämpönä. Tämä kävi seurannassa ilmi siten, että aurinkosähkö ja -paneelit mainittiin otoksessa yhteensä 29 kertaa, kun taas aurinkolämpö ja -keräimet ainoastaan neljästi. Kahdessa artikkeleista myös puhuttiin virheellisesti aurinkopaneeleista, vaikka kyse oli aurinkokeräimistä. Kaikista suosituin aurinkoenergiaa koskeva aihe oli uudenlaiset teknologiset innovaatiot energia-alalla. Aurinkosähköllä toimiva Solar Impulse -lentokone nousi uutisiin kahdeksan kertaa ja muut innovaatiot kuten Some-sauna ja aurinkopaneeleilla päällystetty meluaita yhteensä viidesti. Muita suosittuja uutisaiheita olivat suomalaisia energiayrityksiä koskevat ulostulot (SavoSolar 3, Sunspot 1, Oilon Scancool 2), eri maiden aurinkoenergiamarkkinoiden tilanne (viisi artikkelia), aurinkoenergia

4 ja asuminen, ilmastonmuutos sekä ydinvoima (kukin neljä artikkelia). Kaiken kaikkiaan media vaikuttaisi siis suhtautuvan aurinkoenergiaan myönteisesti, eikä lehdissä juurikaan ollut esillä ennakkoluuloja alaa kohtaan. Kuitenkin aurinkoenergiamarkkinoiden leviämisen näkökulmasta olisi tärkeää, että aiheet olisivat sellaisia, jotka kuluttajat kokevat läheiseksi. Varmasti aurinkolentokoneen ennätykset tuovat positiivista huomiota koko alalle, mutteivat juuri informoi tavallista suomalaista siitä, miten hän voisi hyötyä aurinkoenergiasta. Artikkeleissa tarvittaisiin siis aurinkoenergian näkökulmasta enemmän sellaisia juttuja, jotka koskevat aurinkoenergian hyödyntämistä Suomen oloissa ja lisäävät ihmisten käsitystä siitä, kuinka aurinkoenergiaa voidaan järkevästi hyödyntää. Muuta ajatuksia herättävää otannassa oli, ettei se sisältänyt suomalaisten poliitikkojen kannanottoja aurinkoenergiasta. Toki tähän voi vaikuttaa kesäaika, mutta myös se, että esimerkiksi heinäkuussa järjestetyssä Porin Suomi-areenassa aurinkoenergia ei ollut vahvasti mukana keskusteluissa. Olisi tärkeää, että media pyytäisi aurinkoenergiaan liittyviä kannanottoja poliitikoilta aktiivisesti ja toisaalta nostaisi esiin lainsäädännöllisiä esteitä, jotka hidastavat aurinkoenergiamarkkinoiden myönteistä kehitystä. Toimittaja-aamupalan esitykset FinSolar-hanke järjesti 13.8 tiedotustilaisuuden toimittajille. Puheenvuoronsa aurinkoenergian markkinatilanteesta pitivät hankkeen johtaja Raimo Lovio, projektipäällikkkö Karoliina Auvinen sekä yritysten edustajat aurinkolämmön ja -sähkön osalta: Jari Varjotie ja Esa Areva. Tilaisuudessa oli läsnä toimittajia seitsemästä eri mediasta. Tapahtumassa esitetyt materiaalit ovat nähtävissä alla olevista linkeistä. Professori Raimo Lovio, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu: Lovio Projektipäällikkö Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu: Auvinen Toimitusjohtaja Esa Areva, SaloSolar Oy: Salosolar Toimitusjohtaja Jari Varjotie, Savo-Solar Oy: Savo-Solar Lehdistömainintoja:

5 Helsingin Sanomat HBL Tekniikka ja Talous (Saatavilla vain Summa-palvelun käyttäjille) Omakotitalon aurinkosähköinvestointi, Helsinki Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo Helsinki, aurinkosähkövoimala Aurinkoenergiajärjestelmän teho ja koko: 4,5 kw p, 30 m 2 Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Solarvoima, 2015 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 3500 kwh Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus Mahdolliset tuet: 4700 euron asennuksesta kotitalousvähennys Rahoitus: Käteinen Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 2 5 prosenttia Takaisinmaksuaika 21 vuotta; olettaen, että 100 % tuotetusta energiasta kulutetaan itse

6 Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) n. 11 c/ kwh Aiempi energialähde, oletettu sähkön vertailuhinta Sähkölämmitys, 12,1 c/ kwh ja sen hinnan arvioitiin nousevan 2 % vuodessa Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ei remontteja Lupa Myyjä hoiti luvat Järjestelmätakuu 25 vuotta Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Kotitalous on pyrkinyt pienentämään ekologista jalanjälkeään ja ottaa ympäristövaikutukset laajasti huomioon kulutuspäätöksissään. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Omakotitaloon korvaamaan ostosähköä ja sähkön ylijäämä myydään verkkoyhtiölle. Miten hankinta eteni? Ostaja teki hankintapäätöksen huhtikuussa ja toukokuussa järjestelmä oli jo toiminnassa. Oliko ongelmia? Ei merkittäviä, mutta laitteiston asennus viivästyi viikolla tavarantoimituksen hitauden takia. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Ostaja pohti, että yhtiöiden tulisi panostaa asiakaspalveluun ja siihen, että asiakkaalla on olemassa yksi kontaktihenkilö, jolta saa aina helposti tietoa aurinkoenergiainvestointiin liittyen. Lisäksi hän kaipaisi yhtiöiltä lisää neuvoja, kuinka kotitalous voi ajoittaa kulutuksensa päiväsaikaan, jolloin paneelit tuottavat sähköä eniten.

7 Kuva: Kirjoittaja: Julia Müller Lähteet: Sähköpostinvaihto : Janne Käpylehto Puhelinhaastattelu : Jyrki Tenni Aurinkosähkövoimala, Espoo Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo, Espoo

8 Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: Aurinkosähkövoimala, 6 kw p, noin 66 m 2 Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: Solarvoima, 2015 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 4500 kwh Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus Järjestelmän asennuksen osalta aiotaan Mahdolliset tuet: hakea 2060 euron suuruinen kotitalousvähennys. Rahoitus: Käteinen Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 5 7 prosenttia Takaisinmaksuaika 13 vuotta; olettaen, että 100 % tuotetusta energiasta kulutetaan itse Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) 11,5 c/kwh Aiempi energialähde, oletettu sähkön vertailuhinta Ostosähkö, 12,1 c/kwh ja sen hinnan arvioitiin nousevan 2 % vuodessa Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ei remontteja Lupa Myyjä hoiti tarvittavat luvat Järjestelmätakuu 25 vuoden takuu Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

9 Tärkein peruste aurinkoenergiainvestoinnille oli rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen. Myös talon brändi sekä tunne siitä, että voi vaikuttaa oman kulutuksen ympäristöystävällisyyteen, motivoivat investoimaan aurinkoenergiaan. Ostaja halusi hankintapäätöksellään näyttää esimerkkiä myös muille. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Omakotitaloon. Aurinkoenergian hyödyntäminen vähentää ostosähkön määrää ja ylituotanto myydään verkkoyhtiölle. Miten hankinta eteni? Nopeasti. Hankintapäätöksestä järjestelmän käyttöönottoon ei mennyt montaa viikkoa. Oliko ongelmia? Ei. Prosessi oli helppo ja vaivaton. Toimittaja hoiti asiat sovitulla tavalla ja tarpeelliset järjestelyt sähköyhtiöiden kanssa menivät mutkattomasti. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Sähköyhtiöiden tulisi pohtia, miten tarjota lähienergian tuottajille ostosähkösopimus, joka vastaa kuluttajien tarpeisiin. Ostajalla oli vaikeuksia löytää sähköyhtiötä, joka maksaa kohtuullisen hinnan verkkoon syötetystä aurinkosähköstä, mutta pystyy samalla tarjoamaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa. Kuva:

10 Kirjoittanut: Julia Müller Lähteet: Sähköpostinvaihto Janne Käpylehto Puhelinhaastattelu Hannele Cantell Arvoketjut ja kotimaisuusaste Suomessa: neljä tapaustarkastelua FinSolar-hankkeessa on kevään aikana selvitetty aurinkoenergiainvestointien arvoketjun kotimaisuusasteita. Tarkastelu koski neljää investointia, joista kaksi edustivat aurinkolämpöä ja kaksi aurinkosähköä. Tarkastelunkohteiksi valittiin kaksi investointia, jossa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa. Kahdessa muussa investoinnissa paneelit tai keräimet tulivat ulkomailta.

11 Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat Helsingin Energian Sakarinmäen koululla toteuttama aurinkolämpövoimala, johon asennettiin suomalaisen Savosolarin aurinkokeräimet, sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa. Aurinkosähkö-tapauksina tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää, joka toimii kotimaisen Valoen paneeleilla, sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää. Analyysin lähtötietojen kokoamiseksi kontaktoitiin investointihankkeissa mukana olleet tahot, joilta kerättiin tiedot investointien kokonaisbudjeteista sekä budjetin jakautumisesta eri arvoketjun osa-alueisiin. Valmistuksen kotimaisuusaste laskettiin ottaen huomioon kotimaisten laitevalmistajien ulkomaan hankinnat ja päätyen siten kotimaisen valmistuksen kotimaan arvontuottoon. Ulkomaisen valmistuksen kotimaan arvontuotto laskettiin perustuen asiantuntijalausuntoihin maahantuojien katteista. Investoinnin paikalliseen toteutukseen ja järjestelmän ylläpitoon liittyvät työkustannukset oletettiin 100 % kotimaiseksi työksi. Järjestelmien käyttöiäksi oletettiin vuotta, ja eliniän aikaiset huolto- ja ylläpitokustannukset perustettiin asiantuntijahaastatteluihin. Aurinkolämmön huoltokustannukset pitävät sisällään järjestelmän tarkastukset sekä paisunta-astian ja lämmönsiirtonesteiden vaihdon. Aurinkosähkön ylläpitokustannuksiin sisällytettiin ainoastaan invertterin vaihto 15 vuoden jälkeen. Nykyisen markkinatilanteen johdosta invertteri oletettiin ulkomaiseksi, ja sen osuus kokonaisinvestoinnista laskettiin perustuen saksalaisen Fraunhofer instituutin arvioon inverttereiden hintakehityksestä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Heli Nissilän FinSolar-hankkeessa toteuttama arvoketjuanalyysi laskentaperiaatteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä: Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48%-71%, mikä kertoo siitä että aurinkolämpökeräinten tuotantomaa vaikutti tässä tarkastelussa merkittävästi koko arvoketjun kotimaisuusasteeseen. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 59%-62%. Vaihteluväli oli tässä yllättävän pieni riippumatta paneelien tuotantomaasta. Tämä johtuu osittain siitä, että tutkimuskohteena olleeseen Vuores-taloon, johon paneelit tulivat ulkomailta, liittyi merkittävä osuus toteutukseen liittyvää työtä: sähkötöitä, automaatiojärjestelmään liittyviä töitä sekä asennustöitä. Tarkastelu koski vain neljää aurinkoenergiakohdetta. Keskimääräisten kotimai-

12 suusasteiden arviointi vaatisikin huomattavasti suuremman otoksen. Tämän tarkastelun etuna on kuitenkin sen tarkkuus ja laskelmien perustaminen hankkeissa mukana olleiden osapuolten haastatteluihin ja heidän toimittamiinsa todellisiin lukuihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste nousi yllättävän suureksi silloinkin kun aurinkolämpökeräimet tai paneelit olivat ulkomailla valmistettuja. Kotimaisuusaste ei jäänyt missään tapauksessa merkittävästi alle 50 %:n. Ilmeistä on myös, että aurinkoenergiainvestoinnit teettävät kotimaista työtä mm. suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Lisäksi maahantuonnistakin jää siivu kotimaahan, kun hankkeisiin osallistuu suomalaisia välikäsiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat myös kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja, palveluntuottajia tai toimijoita, jotka erikoistuvat vaikkapa aurinkoenergian integroimiseen osaksi arkkitehtuuria. Lisätietoja: Tutkija Heli Nissilä, Aalto puh Rivitaloyhtiön aurinkolämpöinvestointi, Kangasala Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kwth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Sundial Oy, 2014 Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Noin kwh eli noin 733 kwh/keräinneliö Järjestelmän elinikä: 30 vuotta

13 Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus (sis. alvin 24 %) Maksetut tuet: Ei tukia Rahoitus: Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys Takaisinmaksuaika vuotta koko järjestelmän osalta Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 38 euroa/mwh Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Öljylämmitys, hinta 106 euroa/mwh Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Maalämpöjärjestelmä, 90 kw:n maalämpöpumppu ja porakaivo Toimenpidelupa, koska investointi Lupa käsitti maalämpöjärjestelmän porauksineen Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin. Miten hankinta eteni? Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen kor-

14 vaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan lämmitysmuodon marraskuussa Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis. Oliko ongelmia? Pääsuunnittelija teki jossain määrin ylisuunnittelua ennen kilpailutusvaihetta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset. Kuva: Lisätietoja: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen Lähteet Haastattelu ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

15 Aurinkosähköinvestointi omakotitaloon, Nurmijärvi Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo, Nurmijärvi Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, paneeliteho 4,59 kw p Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Playgreen Finland Oy, 2014 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän on arvioitu tuottavan noin 800 kwh/kwp ensimmäisenä toimintavuonna. Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus (sis. alvin 24 %) Ei hyödynnettyjä tukia, ostaja on Maksetut tuet: todennäköisesti oikeutettu 1440 euron suuruiseen kotitalousvähennykseen. Rahoitus: Asuntolaina, korko 1,419 %, laina-aika 2 vuotta Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Sijoituksen sisäinen korkokanta 1,54 % Takaisinmaksuaika 20 vuotta, jos oletetaan 800 kwh/kwp vuosituotto ja koroton maksutapa

16 Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 123,6 6 /MWh, olettaen vuosittainen 2 %:n sähkön hinnan nousu Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ilmalämpöpumppu Lupa Ei lupia. Järjestelmätakuu Paneeleilla on 10 vuoden ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu. Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkosähkövoimala hankittiin tuottamaan sähköä ilmalämpöpumpun energiankäyttöön. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähköllä korvataan ostosähköä, jolla kotitalous oli ennen investoimistaan aurinkosähköön kattanut koko sähkönkäyttötarpeensa. Järjestelmän hankkija aikoo tulevaisuudessa laajentaa aurinkosähköjärjestelmää niin, että sillä voidaan tyydyttää viidesosa asunnon sähkönkäyttötarpeesta. Miten hankinta eteni? Ostaja näki sosiaalisessa mediassa artikkelin, minkä innostamana hän lähetti aurinkoenergiayhtiöille tarjouspyynnön Koko hankintaprosessi tarjouspyynnöstä toiminnassa olevaan laitteistoon kesti noin 21 vuorokautta ja aurinkosähkövoimala on ollut käytössä alkaen. Oliko ongelmia? Itse hankinnassa ei tullut ostajan mielestä eteen ongelmia. Ostajaa kuitenkin harmittaa, ettei sähkön mittauksessa ole käytössä tuntinetotusta. Tämä aiheuttaa sen, että sähköä voi karata verkkoon, vaikka kiinteistössä olisikin samanaikaisesti runsasta sähkön kulutusta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeesta voi oppia sen, että kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala luokitellaan verotuksessa energiatehokkuusinvestoinniksi, jolloin sen hankinta voidaan rahoittaa asuntolainalla.

17 Kuva: Lisätietoja: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Tapio Tuomi. Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Kerrostalon aurinkosähköinvestointi, Helsinki Tekniset ja taloudelliset tiedot:

18 Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kw p Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Naps Solar Systems Oy, 2014 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 2625 kwh vuodessa Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 6675 ( sis. alvin 24 %) Maksetut tuet: Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 Rahoitus: Käteinen Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 140 /MWh Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 57 MWh Lupa Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta Paneeleilla on 25 vuoden 80 % Takuu nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

19 Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä. Miten hankinta eteni? Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan. Oliko ongelmia? Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiinteistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana. Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kw p kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi. Kuva:

20 Lisätietoja: Kirjoittajat: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto. Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. KOy Aurinkopajan aurinkosähköinvestointi, Pori Tekniset ja taloudelliset tiedot:

21 Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 49,5 kw p ja invertteriteho 48 kva kw Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, 2014 Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus Maksetut tuet: TEM:n 30 %:n energiatuki Rahoitus: Hanke maksettiin omarahoitteisesti, eikä investointia varten otettu lainaa Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit: Voimala rakennettiin rakennuksen valmistumisen yhteydessä Lupa: Normaali rakennuslupa Järjestelmätakuu: Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Kiinteistö lämmitetään 60 kw:n maalämpöpumpulla, jonka sähkön vuosikulutuksen talon aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan vuositasolla. Miten hankinta eteni? Hankinta poikkesi tavanomaisesta voimalahankinnasta siinä mielessä, ettei voimalalla ollut päätoimittajaa, vaan kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, hankkimistaan komponenteista. Voimalan paneelit toimitti Valoe, invertterit ja ketjuohjaimet Fronius. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeessa on mielenkiintoista se, että kiinteistö on rakennettu sillä toimintaperiaatteella, että ensin suunniteltiin energiajärjestelmä ja sitten vasta rakennus. Kiinteistössä on esimerkiksi normaalia paksummat termisenä toimivat välipohjat, joita voidaan varata jopa edellisenä päivänä seuraavan päivän lämmitystarvetta varten. Rakennuksen tasakatto on myös suunniteltu etelän suuntaan kaltevaksi aurinkovoimalaa

22 varten. Kuva: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Mikko Haaslahti. Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat