TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Jari Mäkinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe MALTILLISEN KASVUN VUOSI Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen ja myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Tuotannon määrä väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia eli eniten itsenäisyytemme aikana. Kuluvan vuoden aikana Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Valtiovarainministeriö arvioi tuotannon kasvuksi kuluvalle vuodelle 2,1 %. Vuotta 2011 koskevat julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tavoitteena on kuntalaisten palveluiden turvaaminen hitaan tulorahoituksen kasvun aikana. Poliittisten ryhmien valtuustosopimuksessa on sitouduttu moniin erilaisiin toimiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi tämän valtuustokauden aikana. Valtuustosopimuksessa on linjattu myös kunnianhimoisia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää toimintamenojen vuotuisen kasvun pysymistä verorahoituksen kasvua pienempänä eli noin 2,5 prosentissa. Tämä on selvästi vähemmän, mihin olemme 2000-luvulla tottuneet. Hidas talouskasvu ei käytännössä mahdollista palvelujen laajentamista tai palvelutason parantamista. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkuu edelleen. Syyskuun 2010 lopussa Tampereella oli asukasta. Kaupunkiseudulla oli syyskuun lopussa asukasta. Vuoden alusta asukasmäärä on kasvanut henkilöllä. Asukasluvun odotetaan lähivuosina jatkavan kasvuaan aiempien vuosien tasolla talouden taantumasta huolimatta. Vuosi 2011 on Tampere virtaa -kaupunkistrategian toinen toteutusvuosi. Kaupunkistrategiaa toteutetaan 51 sitovalla talousarvion toiminnallisella tavoitteella. Myös kaupungin eri tuottajayksiköille ja kaupunkikonsernin tytäryhteisöille asetetut omistajatavoitteet perustuvat kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan lisäksi strategisilla hankkeilla, joita vuonna 2011 ovat Avoimet liiketoimintaja innovaatioympäristöt, ECO2 Ekotehokas Tampere 2020, Keskusta-hanke, Luova Tampere, Tuottavuusohjelma sekä Vuores. Kaupunkiseudun yhteistyön tiivistämistä on jatkettu Tampereen kaupunkistrategian ja seudun muiden kuntien tekemien linjausten mukaisesti. Vuonna 2011 toteutetaan kaikissa seudun kunnissa keväällä 2010 hyväksyttyjä suunnitelmia: rakennesuunnitelmaa, asuntopoliittista ohjelmaa ja ilmastostrategiaa. Toteutusta tuetaan vuoden 2010 aikana valmistellulla ja todennäköisesti vuoden 2010 lopussa kuntiin hyväksyttäväksi tulevalla valtion ja kaupunkiseudun kuntien yhteisellä aiesopimuksella. Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Samoin vuoden alussa kuntiin tullee hyväksyttäväksi päivitetty kaupunkiseudun seutustrategia. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy jatkaa hyvin käynnistynyttä toimintaansa seudun elinkeinopolitiikan toteuttajana. Vuoden 2011 talousarvio on valmisteltu hyvin matalan menojen kasvun mukaan. Tästä huolimatta vuosikate kattaa poistoista vain 87 prosenttia ja tilikauden tulos painuu talousarviossa 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Peruskaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu investointien kokonaismäärä on 137,6 milj. euroa. Investointien taso on korkea suhteessa vuosikatteeseen, minkä vuoksi lainamäärä kasvaa 60 milj. eurolla. Ensi vuoden suurimmat investointikohteet ovat Vuoreksen alueen rakentuminen, Kansi ja keskusareena -hankkeen maanjalostus sekä Sampolan koulun ja Pyynikin uimahallin peruskorjaukset. Taloussuunnitelmakauden suuri haaste on saada pienennetyksi vuosikatteen ja investointien välistä suurta kuilua. Tampere reagoi talouden taantumaan nopeasti. Se oli oikein. Nyt näyttää siltä, että olemme päässeet pahimman yli. Kaupungin talous ei kuitenkaan vielä ole tasapainossa ja lisäksi edessämme on suuria investointitarpeita niin palveluihin kuin yhdyskuntarakentamiseen. Siksi tarvitsemme vuonna 2011 sekä menokuria että rohkeutta uudistua. Tampere ei ole valmis, työ Tampereen eteen jatkuu. Timo P. Nieminen pormestari

4 Esipuhe

5 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö 11 Väestö 11 Työ 13 Asuminen 14 Taloudelliset lähtökohdat 16 Talouden kehitysnäkymät 16 Kuntatalous 17 Kaupungin talous 17 Talous- ja strategiaprosessi 18 Organisaatio Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 19 Talousarvion osat 19 Talousarvion sitovuus 20 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta 21 Henkilöstö 23 Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi 25 Riskienhallinta 27 Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat 31 Strateginen johtamisjärjestelmä 31 Tampere virtaa -kaupunkistrategia 31 Strategiset hankkeet 46 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet 55 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet 58 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 61 Verotulot 61 Valtionosuudet 63 Korkotulot ja -menot 64 Muut rahoitustulot ja -menot 65 Antolainauksen muutokset 66 Korollisten velkojen muutokset 67 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 69 Varhaiskasvatus ja esiopetus 72 Perusopetus 74 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 76 Psykososiaalisen tuen palvelut 77 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 79

6 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 81 Toisen asteen koulutus 84 Osaamisen edistäminen 86 Elinkeinojen edistäminen 88 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 91 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut 95 Kulttuuripääomapalvelut 97 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus 99 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut 101 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 103 Ennaltaehkäisevät palvelut 106 Perusterveydenhuollon avopalvelut 108 Sairaalapalvelut 109 Päihde- ja mielenterveyspalvelut 110 Sosiaalisen tuen palvelut 112 Vammaispalvelut 114 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 117 Kotona asumista tukevat palvelut 120 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 122 Kaupunkiympäristön kehittäminen 125 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 128 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 131 Joukkoliikenne 134 Pelastustoimi 136 Konsernihallinto 137 Tuottajaosa Peruskaupungin tuottajat 141 Hyvinvointipalvelut 143 Avopalvelut 146 Laitoshoito 149 Päivähoito ja perusopetus 152 Toisen asteen koulutus 155 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 158 Erikoissairaanhoito 161 Konsernipalvelut 165 Taloushallinnon palvelukeskus 165 Hallintopalvelukeskus 167 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 169 Tampereen aluepelastuslaitos 171

7 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Liikelaitokset ja rahastot 175 Liikelaitokset 175 Tampereen Vesi Liikelaitos 176 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 179 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 182 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 184 Tampereen Ateria Liikelaitos 187 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 190 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 193 Rahastot 205 Vahinkorahasto 205 Asumisen rahasto 206 Laskelmat Tuloslaskelma 209 Investoinnit 212 Rahoituslaskelma 217 Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt 223 Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset 232 Valtionosuudet 234 Täydentäviä tietoja 238 Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon 239

8 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma

9 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talous- ja strategiaprosessi Organisaatio Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Henkilöstö Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi Riskienhallinta

10 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma

11 Yleiset lähtökohdat 11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Tampere kasvoi vuonna 2009 lähes asukkaalla. Vuoden 2009 lopussa asukkaita oli Edellisten kolmen vuoden kasvu on ollut keskimäärin asukasta, mihin ylletään myös vuonna Vuonna 2009 tamperelaisista alle 16-vuotiaita oli eli 14,6 prosenttia väestöstä. Alle 7-vuotiaiden määrä kasvoi vuodessa noin 500 lapsella, mutta kouluikäisten määrä pienentyi 550 oppilaalla. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuoden 2009 aikana noin 700:lla. Vuoden 2009 lopussa heitä oli eli 15,9 prosenttia väestöstä. Keväällä 2010 hyväksytyn Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan vuonna 2020 Tampereella asuu ja vuonna asukasta. Väestön vuosikasvu olisi näin ollen 2010-luvulla keskimäärin ja luvulla keskimäärin asukasta. Huhtikuussa 2010 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan pohjautuvat kaupungin uudet väestösuunnitteet. Suunnitteen mukaan päivähoitoikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä lapsella, vaikka heidän suhteellinen osuutensa väestöstä pieneneekin. Kouluikäisten määrä sen sijaan aluksi pienenee vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen myös heidän määränsä alkaa taas kasvaa. Samanaikaisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä lähes 6 000:lla. 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin heitä on Ikäihmisten osuus väestöstä nousee 20,5 prosenttiin vuonna Lasten ja yli 74-vuotiaiden määrän muutos (henkilöä) 75+vuot. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa pääkaupunkiseudun jälkeen eniten. Kaupunkiseudulla asui vuoden 2009 lopussa asukasta. Vuoden 2010 kasvuksi arvioidaan noin asukasta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan väkiluvun arvioidaan kasvavan seudulla vuodesta 2009 vuoteen 2030 noin asukkaalla, jolloin nykyinen kaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen asukkaan työssäkäynti-, yhteistyö- ja asuinalueen. Väestön kasvu Tampereella ja kehyskunnissa vuosina , arvio 2010 (henkilöä) Kehyskunnat Tampere:Nettomuutto Tampere:Syntyneiden enemmyys henkilöä Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2003 syntyneiden määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2008 syntyi ennätykselliset uutta tamperelaista. Viime vuonna syntyneitä oli lähes saman verran eli lasta. Suurena säilyvä syntyvyys tukee väestösuunnitteen arviota lasten määrän kasvusta myös tulevaisuudessa. Syntyneiden enemmyys oli viime vuonna 665 henkilöä ja sen arvioidaan pysyvän samana myös kuluvana vuonna huolimatta siitä, että heinäkuussa kuolleiden määrä nousi selvästi vuot. 0-6-vuot henkilöä Muuttojen määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla vuosien 2002 ja 2003 notkahdusta lukuun ottamatta. Tampereelle muutti vuonna 2009 yhteensä uutta asukasta, kun tamperelaista puolestaan muutti pois. Muuttovoitoksi kirjattiin asukasta, kun se edellisenä vuonna oli 947 asukasta. Taloudellisen tilanteen heikentyminen lisää yleensä keskuskaupungin tulomuuttoa ja vähentää lähtömuuttoa. Vuonna 2010 nettomuuttovoitto säilyy yli henkilössä Lähde: Kaupungin väestösuunnite

12 Yleiset lähtökohdat 12 Pääosa muuttovoitosta kertyy syksyllä uusista opiskelijoista. Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy Pirkanmaan ulkopuolelta ja pääsiassa maakuntakeskuksista. Muuttoliike kaupunkiseudun kuntiin sekä pääkaupunkiseudulle on muuttunut 2000-luvulla Tampereelle yhä enemmän tappiolliseksi. Ennätysvuosina 2005 ja 2007 Tampereen muuttotappio kaupunkiseudun kuntiin oli yli asukasta. Taloudellinen taantuma hidasti kuitenkin erityisesti kehyskuntiin suuntautuvaa muuttoliikettä. Viime vuonna se oli henkilöä. Maahanmuuton muuttovoitto kasvoi vuosina 2007 ja 2008 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1989 suuremmaksi kuin maassamuuton muuttovoitto. Taloudellinen taantuma vähensi kuitenkin selvästi maahanmuuttoa vuonna 2009, jolloin Tampereen maahanmuutosta saama muuttovoitto oli 502 henkilöä. Tänä vuonna määrä pysynee samana. Taloudellisen tilanteen kiristyminen hidasti hetkellisesti vuonna 2008 kaupungin sisäistä muuttoliikettä, mutta viime vuonna kirjattiin kaupungin sisäisiä muuttoja jälleen ennätysmäärä. Noin tamperelaista vaihtoi vuoden aikana asuntoaan. Kotimainen nettomuutto ja nettosiirtolaisuuden osuus muuttoliikkeestä , arvio 2010, (henkilöä, %) henkilöä Tampere sai muuttovoittoa pääasiassa nuorista vuotiaista ( henkilöä), joista suuri osa on opiskelijoita tai työttömiä. Tampereelta muuttaa pois nuoria lapsiperheitä, vuonna 2009 kuitenkin vähemmän kuin aiempina vuosina. Alle 15-vuotiaiden muuttotappio oli 370 henkilöä, kun vuonna 2008 se oli vielä 651 henkilöä. Vuonna vuotiaiden muuttotappio oli henkilöä Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuuton %-osuus * 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde:Tilastokeskus Muuttoliike kaventaa veropohjaa, koska lähtijöiden tulot ovat tulijoiden tuloja korkeammat. Tampereelta poismuuttavien työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ( euroa) olivat vuonna 2007 noin euroa korkeammat kuin Tampereelle muuttavien työllisten tulot ( euroa). Tampere menetti valtionveronalaisia tuloja yhteensä 16,4 miljoonaa euroa. Tampereelle muutetaan usein myös töitä etsimään. Työttömien muutot vähenivät usean vuoden ajan parantuneen työllisyystilanteen myötä. Nyt muuton voidaan odottaa kääntyvän jälleen kasvuun 1990-luvun lamavuosien tapaan. Tyypillinen työtön muuttaja on alle 25-vuotias keskiasteen koulutuksen saanut nuori nainen. Tampereelta muuttaa pois selvästi enemmän korkeasti koulutettuja kuin kaupunkiin tulee, mutta valtaosa heistä jää kuitenkin kaupunkiseudulle asumaan. Vuonna 2008 tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 71,7 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (64,8 prosenttia). Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 40,6 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneita oli 10,7 prosenttia. Tampereella on Helsingin jälkeen eniten eli noin opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Vuonna 2008 tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat Tampereella euroa, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin ( euroa). Kaupunkiseudulla tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat suuremmat ( euroa). Asuntokuntien tulot olivat Tampereella keskimääräistä alhaisemmat, mihin vaikuttaa osaltaan suuri opiskelijoiden määrä. Vuonna 2008 tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Vuonna 2008 asuntokuntien käytettävissä olevat tulot kasvoivat Tampereella vähemmän kuin koko maassa. Viimeisen viiden vuoden aikana tuloerot ja pienituloisten määrä ovat kasvaneet. Vuoden 2003 minitaantuman jälkeen on pienituloisiksi määriteltyjen tamperelaisten määrä kasvanut noin henkilöllä. Vuoden 2008 lopussa Tampereella oli yhteensä pienituloista henkilöä, joilla oli käytettävissään enintään euroa. Pienituloisista henkilöä oli alle 18-vuotiaita. Nimellinen pienituloisuusraja on 60 prosenttia koko maan väestön mediaanitulosta.

13 Yleiset lähtökohdat 13 Työ Työvoimaan kuului Tampereella vuoden 2008 lopussa yhteensä henkilöä. Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2008 lopussa 1,16. Suurista kaupungeista tilanne oli parempi ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Työvoiman ulkopuolella oli 47,8 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä eläkeläisten osuus koko väestöstä kasvaa 21 prosentista lähes 25 prosenttiin. Työllisyystilanne heikkeni olennaisesti vuosien 2008 ja 2009 aikana maailmanlaajuisen taantuman myötä. Tosin työllisyyden paraneminen alkoi hidastua Tampereella jo ennen taantuman alkua. Alimmillaan työttömyysprosentti oli tällä vuosituhannella vuoden 2008 huhtikuussa (9,5 %). Korkeimmilleen se nousi joulukuussa 2009 (15,6 %), mistä se on pikkuhiljaa laskenut kuluvan vuoden aikana. Vain kesä- ja heinäkuussa työttömyysaste käväisi koulujen päättymisen myötä yli 15 prosentissa. Työttömyysaste Tampereella ja koko maassa , (vuosineljänneksittäin, %) 26 % Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyys ei pahentunut kuluneen taantuman aikana pelätyllä tavalla, ja edellisen laman ennätysluvut jäivät kauaksi. Syyskuussa 2010 työttömyysaste oli 13,5 prosenttia, mikä oli kuitenkin Pirkanmaata ja koko Suomea selvästi korkeampi. Työttömänä oli syyskuun lopussa henkilöä, mikä oli noin 650 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys kohdistui ensin nuoriin, joiden työttömien määrä kaksinkertaistui nopeasti. Viimeisen vuoden aikana tilanne on tasaantunut. Syyskuussa 2010 nuoria oli työttömänä henkilöä. Sen sijaan työttömyys on pitkittynyt: yli vuoden työttömänä olleiden määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut henkilöllä. Syyskuussa 2010 oli henkilöä ollut vähintään vuoden työttömänä. Ongelmat työn kysynnän ja tarjonnan alueellisessa ja ammatillisessa kohtaamisessa ovat alkaneet kasvaa. Avoinna olevien työpaikkojen määrä ei ole pienentynyt samalla tavoin kuin aiemmissa taantumissa. Kun 1990-luvun lamassa avointen työpaikkojen määrä putosi alimmillaan 220:een ja vuosien minitaantumassa alle 600:n, niin nyt määrä on säilynyt noin 1 000:ssa, mistä se on alkanut hitaasti nousta. Avoimet työpaikat, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät , (määrä, henkilöä, vuosineljänneksittäin) Avoimet työpaikat Alle 25-vuotiaat Yli vuoden työttömänä olleet Vaikka työttömyyden kasvun uskotaan jo taittuneen, työttömyysaste voi hetkellisesti nousta vielä ensi talven aikana johtuen oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille. Tampereelle syntyi vuosien taloudellisessa noususuhdanteessa noin uutta työpaikkaa, mikä oli valtakunnan kärkiluokkaa. Tampereella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä työpaikkaa. Edellisessä lamassa Tampere kuitenkin menetti noin työpaikkaa, joten vuosina 2008 ja 2009 työpaikkojen määrä lienee vähentynyt tuhansilla, pahimmassa tapauksessa yli kymmenellä tuhannella. Työpaikat lisääntyivät vuoden 2007 aikana eniten liikeelämän palveluissa (+1 467), kaupan, ravitsemuksen ja majoituksen alalla (+813), yhteiskunnallisissa palveluissa (+337), mutta myös teollisuudessa (+326) syyskuu Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

14 Yleiset lähtökohdat 14 Liike-elämän palveluissa on syntynyt 2000-luvulla yhteensä työpaikkaa. Liikenteen työpaikat sen sijaan ovat vähentyneet (-306). Liikenteestä onkin hävinnyt kolmen perättäisen vuoden aikana lähes työpaikkaa. Toimialoista eniten työpaikkoja oli vuoden 2008 lopussa julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa (26,5 %), kauppa, logistiikka, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (20,2 %) ja teollisuudessa (18,8 %). Tänä vuonna valmistuu noin 750 ja ensi vuonna jopa 900 vuokra-asuntoa, eli niiden osuus nousee lähes 60 prosenttiin koko tuotannosta. Kaupungin määräämisvallassa oleville yrityksille ja yhteisöille valmistuu tänä vuonna vuokraasuntoja 226, mikä on 34 prosenttia vuokra-asuntotuotannosta. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan , arvio (asuntojen lukumäärä) Kaupunkiseudun työpaikoista 73 prosenttia sijaitsi Tampereella, jonka työpaikkaomavaraisuusaste on 123 prosenttia. Koska kaupunkiseudulle viimeisten viiden vuoden aikana syntyneistä työpaikoista 70 prosenttia on sijoittunut Tampereelle, on työssäkäynti Tampereelle vuosi vuodelta lisääntynyt ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tampereen työssäkäyntialue kattaa jo yli puolet Pirkanmaan kunnista. Vuonna 2007 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä. Noin tamperelaista puolestaan kävi muualla kuin kotikunnassaan töissä. Nettopendelöinti jäi Tampereelle henkilöä positiiviseksi. Noin tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla (pääasiassa Helsingissä) töissä ja vastaavasti noin pääkaupunkiseudulla asuvaa Tampereella. Nettopendelöinti pääkaupunkiseudun suhteen jäi henkilöä negatiiviseksi. Asuminen Tampereella oli vuoden 2009 lopussa asuntoa, joista noin joka neljäs oli omakoti- tai rivitaloissa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on noussut 40 prosenttiin (noin asuntoa). Lähes joka kolmas vuokra-asunto oli kaupungin omistama. Asuntotuotanto oli viime vuonna aallonpohjassa ja sen odotetaan piristyvän vasta ensi vuonna. Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä on yli kaksinkertaistunut kuluvalla ensimmäisellä puoliskolla viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 Tampereelle valmistui asuntoa. Määrä oli pienin koko 2000-luvulla. Edellisen kerran asuntotuotanto oli näin vähäistä lamavuonna Silloin asuntotuotannon lama kesti kuitenkin neljä vuotta. Nyt uskotaan selvittävän kahdella vuodella. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Tampereen luvun keskimääräinen asuntotuotanto asukasta kohti (suhdeluku 8,2) sijoittuu Vantaan tasolle. Suurinta tuotanto on ollut Oulussa (10,9), Espoossa ja Jyväskylässä (8,7). Vuokra-asuntojen osuus valmistuneista asunnoista oli korkeimmillaan 2000-luvun alussa. Huippuvuosina Tampereella valmistui yli vuokra-asuntoa vuodessa Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Vuokra-asunnot * 2011* 2012* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Valtion lainoittamien asuntojen osuus asuntotuotannosta on vaihdellut 2000-luvulla voimakkaasti. Suurimmillaan se oli vuonna 2001 (64 prosenttia) ja alimmillaan vuonna 2006 (9 prosenttia). Viime vuonna valtion lainoittamien asuntojen osuus oli 53 prosenttia. Valtion lainoitus monipuolistui vuonna 2009 valtion elvytystoimenpiteiden seurauksena ja lainoitus suuntautuukin entistä enemmän erityisryhmille suunnattuihin asuntoihin. Vuonna 2010 valtion lainoittamia vuokra-asuntoja valmistuu 765 ja asumisoikeusasuntoja 73. ARA-tuotannon osuus nousee 67 prosenttiin Tampereen koko asuntotuotannosta. Vuosina 2011 ja 2012 se laskee noin 40 prosenttiin. Opiskelija-asuntoja valmistui viime vuonna 286 ja tänä vuonna 48. Opiskelijoille on valmistunut 2000-luvulla yhteensä uutta vuokra-asuntoa. Tosiasiassa opiskelijoille tarkoitetut vuokra-asunnot ovat lisääntyneet enemmän, koska asuntoja on hankittu myös ostamalla vanhoja kiinteistöjä. Senioriasuntoja oli Tampereella viime vuoden lopussa noin 2 584, joista neljännes oli omistusasuntoja ja loput vuokraasuntoja. Senioriasuntojen rakentaminen vilkastuu lähivuosina ja niiden määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2012 loppuun mennessä noin asuntoon.

15 Yleiset lähtökohdat 15 Vuosina arvioidaan valmistuvan noin kerrostaloasuntoa vuodessa. Erillispientaloasuntojen osuus pysyy noin 200 asunnossa. Vuonna 2010 valmistuu eniten asuntoja Kissanmaalle ja Kalkkuun. Lähivuosina vilkkaimmin rakennetaan Vuoreksessa, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 2009 lopussa. Vuores tulee tarjoamaan kodin noin tamperelaiselle. Tampereen kasvun edellyttämä laskennallinen asuntotuotantotarve on ollut kolmena viime vuonna asuntoa, kun keskimääräinen toteutunut tuotanto on jäänyt asuntoon. Kun lähivuosinakin keskimääräinen vuosituotanto jää noin asuntoon, epäsuhta tarpeen ja tuotannon välillä kasvaa. Tämä asettaa erityisen suuria haasteita kaupungin ja koko kaupunkiseudun asunto-, kaavoitus- ja tonttipolitiikalle. Asuntotuotanto ja väestönkasvu , arvio (asuntoa, henkilöä) Vanhojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat jatkoivat nousuaan vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Lisääntynyt työttömyys, hiljalleen ylöspäin pyrkivä korkotaso sekä epävarmuus taloudellisen tilanteen parantumisesta ovat kuitenkin hillinneet nousutahtia vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat kesällä 2010 edelliseen neljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudulla 2,0 prosenttia ja Tampereella 1,8 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat vähiten Turussa (0,2 prosenttia) ja eniten Oulussa (3,9 prosenttia). Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 13,6 prosenttia ja Tampereella 8,4 prosenttia Asuntotuotanto Väestön kasvu * 2011* 2012* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Vuoden 2010 toisella neljänneksellä asunnosta joutui maksamaan Tampereella keskimäärin /m 2 ja Helsingissä /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Vanhojen kerrostalojen ja rivitalojen keskihinnat ovat Tampereella lähestymässä toisiaan. Kerrostalosta joutui maksamaan keskimäärin /m 2 ja rivitalosta vain noin 10 /m 2 enemmän. Kehitystä selittää kantakaupungin pieniin kerrostaloasuntoihin kohdistunut kasvanut kysyntä ja siitä seurannut keskimääräistä nopeampi hintojen nousu. Asuntojen vuokrien nousu pysähtyi Tampereella vuoden 2009 viimeisen neljänneksen jälkeen ja vuoden 2010 alkupuolella vuokrat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Vuokrien kehitys Tampereella poikkeaa koko maan ja etenkin pääkaupunkiseudun kehityksestä. Muualla vuokrien nousu tasaantui vuoden 2009 aikana, mutta kääntyi sitten uudelleen nousuun. Vuokrat nousivat vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana koko maassa 1,1 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,5 prosenttia. Tampereella vuokrat sen sijaan laskivat 0,2 prosenttia. Vuosimuutos Tampereella (+2,8 %) oli edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan koko maata (+1,7 %) ja pääkaupunkiseutua (+2,7 %) suurempi. Tampereella alkuvuoden 2010 vuokrien lasku tasaa vuoden 2009 poikkeuksellisen nopeaa vuokrien nousua. Syksyllä uusien opiskelijoiden muuttaessa kaupunkiin asuntomarkkinat jälleen kiristyvät ja ainakin pienten vuokra-asuntojen vuokrat nousevat kilpailun kiristyessä. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Tampereella vuoden 2010 puolessa välissä 10,69 euroa/m 2. Vapaarahoitteisista asunnoista joutui maksamaan kuukausivuokraa keskimäärin 11,42 /m 2 ja arava-asunnoista 9,43 /m 2. Helsingissä asuntojen keskimääräinen vuokra ylitti 13 euron rajan ja oli 13,08 /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen keskivuokra oli 9,07 /m 2.

16 Yleiset lähtökohdat 16 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Talouden kehitysnäkymät Maailmantalous on toipumassa finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Sekä maailmantalouden että varsinkin maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Vaikka väliaikaisten elvytystoimien ja varastojen täydentämisen kasvuvaikutusten hiipuminen on lisännyt epävarmuutta, maailmantalouden ajautuminen uudelleen taantumaan ei ole todennäköistä. Globaalitalouden kasvun pitkän ajan riskit ovat ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä. Kaikkia maita koskeva haaste on myös väestön ikääntyminen ja siihen sopeutuminen. Suomen taantuma alkoi kesällä 2008 ja päättyi kesällä Se ei ollut pitkä, mutta sen voima oli ainutkertainen. Vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 8,0 prosenttia eli enemmän kuin yhtenäkään vuonna sitten kansalaissodan Nyt Suomen talous on pääsemässä takaisin kasvu-uralle. Kasvukäännettä vauhdittaa viennin elpyminen, kotitalouksien kulutuksen lisääntyminen ja asuntoinvestointien piristyminen perinteisen vientikysynnän vetämänä. Bruttokansantuotteen kasvun ennusteita on nostettu kuluvan vuoden aikana. Optimistisimman ennusteen julkaisi Palkansaajien tutkimuslaitos, joka arvioi kasvun yltävän tänä vuonna 3,7 prosenttiin. Valtiovarainministeriökin on nostanut ennustettaan 2,1 prosenttiin, kun keväällä se ennusti kasvun tuskin yltävän yhteen prosenttiin. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011 ja myös investoinnit käynnistyvät. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vähintäänkin kuluvan vuoden vauhtia. Etla arvioi tuoreessa ennusteessaan kasvun voivan yltävää jopa 4 prosenttiin. Vuoden 2012 ennusteet povaavat maltillista noin 2,5 prosentin kasvua. Työttömyysaste laskee kuluvana vuonna hitaasti lähestyen 8 prosenttia. Talouskasvun nopeutuminen parantaa työllisyyttä edelleen ensi vuonna ja työttömyysaste painuu jopa alle 8 prosentin. Työllisyys ei ole nopeasti palaamassa taantumaa edeltäneelle tasolleen. Vuonna 2012 työllisiä ennakoidaan olevan noin vähemmän kuin vuonna Pitkän aikavälin kasvunäkymien kannalta on myönteistä, että nuoret eivät näyttäisi taantuman aikana syrjäytyneen työmarkkinoilta siinä määrin kuin pelättiin. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena vähäisiä tänä vuonna. Hintojen nousuun vaikuttaa eniten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin yksi ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat arvonlisä- ja energiaverojen ja tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kuluttajien luottamus talouteen on vahvinta kautta aikojen, jopa ylioptimististakin. Vielä keväällä kotitalouksien usko koko maan kehitykseen heikkeni jyrkästi, mutta kesäkuukausien aikana luottamus on palannut ja syyskuussa se on noussut jo ennätystasolle. Suomen pitkän aikavälin haaste on väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen. Hyvinvointipalveluiden nykytason turvaaminen aiheuttaa julkiselle sektorille suuret rahoituspaineet, joista selviäminen vaatii työllisyyden ja tuottavuuden kehitystä. Lisäksi tarvitaan ulkomaista työvoimaa, koska työssäkäyvät ikäluokat vääjäämättä pienenevät. Eläkeja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoiman määrä vähentyy ja kansantuotteen ja veropohjan kasvu kaventuu. Taantuman aikana Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt huomattavasti. Yli 4 prosentin ylijäämä vaihtuu lyhyessä ajassa reilun 3 prosentin alijäämäksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Erityisesti valtiontalouden tila on heikentynyt. Verotulot ovat supistuneet ja menot kasvaneet. Näin on syntynyt mittava aukko, joka on jouduttu kattamaan velanotolla. Julkisen talouden velka on kasvanut nopeasti. Tulojen ja menojen epäsuhta alkaa korjaantua vasta, kun talouden kasvu elpyy. Matala korkotaso on yksi keskeinen tekijä, joka on kantanut Suomen taloutta yli taantuman. Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa poikkeuksellisen alhaisina ja eri tavoin tukenut rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä. Matala korkotaso on yhtäältä pienentänyt tuntuvasti velallisten korkomenoja, mutta toisaalta se on samaan aikaan ylläpitänyt suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvua. Erityisesti asuntolainojen määrä on jatkanut kasvuaan läpi taantuman. Kotitalouksien kannalta suurimmat riskit liittyvät siihen, että ne eivät ole kunnolla varautuneet korkotason nousuun, tulojen äkilliseen pienenemiseen tai muihin odottamattomiin velanhoitokykyä heikentäviin tekijöihin.

17 Yleiset lähtökohdat 17 Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat vuonna 2009 siedettävät ottaen huomioon taloudellisen taantuman syvyyden. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Koko kansantalouden valoisammista näkymistä huolimatta kuntien vuosi 2011 pysyy edelleen tiukkana. Maailman ja Suomen talouden paraneminen näkyy kunnissa viiveellä. Kuntien menojen kasvun on sopeuduttava aikaisempaa hitaampaan talouden ja sitä kautta verotulojen kasvuun. Kasvaneen työttömyyden aiheuttamia moninaisia lisämenoja maksetaan vielä pitkään. Peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kustannuspaineita, joten tuottavuutta parantavien uudistusten merkitys korostuu entisestään. Kaupungin talous Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on välitilinpäätöksessä kehittynyt suotuisaan suuntaan, mihin ovat vaikuttaneet onnistuneet toimenpiteet toimintamenojen kasvun hidastamisessa sekä toimintatulojen ja verotulojen lievästi myönteinen kehitys. Välitilinpäätös osoittaa myös, että veroperusteiden tarkistaminen ja henkilöstömenosäästöt kuluvalle vuodelle olivat talouden hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Välitilinpäätöksen perusteella voidaan arvioida talouden voimakkaimman syöksyn taittuneen, mutta edelleen on kiinnitettävä erityistä huomiota menokehityksen pitämiseen maltillisena. Vaikka tuloksesta on tilinpäätösennusteessa muodostumassa lievästi positiivinen, kaupungin velkaantuminen jatkuu edelleen nopeana. Välitilinpäätöksen perustella laaditun ennusteen mukaan nettomenojen vertailukelpoinen kasvu vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna on 3,4 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,8 prosenttia. Tuloslaskelmaennusteen mukaan kaupungin tuloksen arvioidaan muodostuvan satunnaisten erien jälkeen lievästi ylijäämäiseksi. Tulosta parantaa Tampereen Tietotekniikkakeskuksen liiketoimintakaupan satunnaiset tuotot. Talouden ennustelaitokset ovat kesän jälkeen parantaneet ensi vuoden ennusteita. Tampereen ja muiden kuntien talouteen on lähivuosina luvassa suuria vaikeuksia, ellei toimintamenojen vuotuista kasvua saada painetuksi 2 3 prosenttiin.

18 Yleiset lähtökohdat 18 Talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2011 toiminnan ja talouden suunnittelu aloitettiin kevättalvella Pormestarin nimeämä strategiatyöryhmä käynnisti talousarvion toiminnallisten tavoitteiden valmistelun helmikuussa. Kevään aikana lautakuntien talous- ja strategiaseminaareissa keskusteltiin vuoden 2011 painopisteistä ja strategisista tavoitteista taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli talousarvion valmistelun pohjamateriaalia eli toimintaympäristöä kuvaavia tietoja, koostetta palvelutarpeiden muutoksista sekä selvitystä tuloperusteista ja taloudellisesta liikkumavarasta. Samassa yhteydessä käsiteltiin ensimmäisiä esityksiä vuoden 2011 toiminnallisiksi tavoitteiksi. Kaupunginvaltuustolle järjestettiin talous- ja strategiaseminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Seminaarissa kuultiin alustuksia muun muassa palvelutarpeiden muutoksista ja talouden liikkumavarasta, sekä käsiteltiin lautakuntien esityksiä talousarvion toiminnallisiksi tavoitteiksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esitykset vuoden 2011 toiminnallisiksi tavoitteiksi talousarvion laadinnan pohjaksi lukuun ottamatta tytäryhteisöjen tavoitteita, jotka valmisteltiin alkusyksystä ja käsiteltiin suunnittelujaostossa Talousarvion kehysneuvottelut käytiin toukokuussa ja kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviota kahdessa talousarvioseminaarissa ja Pormestarin talousarvioehdotus valmistui Organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto Konsernipalvelut Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Hallinto- ja henkilöstöryhmä Hyvinvointi- Kaupunkikehitysryhmä palvelujen tuotannon Talous- ja strategiaryhmä ohjaus Liiketoiminnan ohjaus PORMESTARI Tilaajaryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

19 Yleiset lähtökohdat 19 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu toisen asteen koulutuksen, osaamisen edistämisen sekä elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuksista. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous- ja investointiosat, osan tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän. Strategiaosassa esitetään Tampere virtaa -kaupunkistrategian pääkohdat sekä kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista vuodelle 2011 johdetut sitovat tavoitetasot, jotka ovat kuntalain tarkoittamia talousarvion toiminnallisia tavoitteita. Strategiaosassa esitetään lisäksi vuoden 2011 strategiset hankkeet, palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan ne keskeiset kaupunkistrategian painotukset ja talousarvion toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat kutakin ydinprosessia. Ydinprosesseja koskevat toiminnalliset tavoitteet esitetään yhtenä kokonaisuutena talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit. Tilaajaosassa esitetään kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä konsernihallinnon ja ydinprosessien (lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, kaupunkiympäristön kehittäminen) talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden palvelukokonaisuuksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon avopalvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu kotona asumista tukevien palvelujen sekä hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuuksista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista. Tuottajaosassa esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen, liikelaitosten sekä muiden taseyksiköiden) toiminnalliset tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat ja investoinnit. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden osalta esitetään lisäksi rahoituslaskelmat. Hyvinvointipalvelut koostuu avopalvelujen, laitoshoidon, päivähoidon ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueista sekä erikoissairaanhoidon taseyksiköstä. Konsernipalveluita ovat taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Logistiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi, Tullinkulman Työterveys sekä Tampereen Infratuotanto. Muut taseyksiköt ovat Tampereen aluepelastuslaitos, Vahinkorahasto ja Asumisen rahasto.

20 Yleiset lähtökohdat 20 Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- sekä suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan ja tuottajaosan tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden muutokset (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelman lopussa esitetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion liitetiedoissa asetetaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille toiminnalliset tavoitteet, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon. Lisäksi liitetiedoissa esitetään valtionosuuslaskelmat ja talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleiset lähtökohdat Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosa Talousarvion strategiaosassa asetetaan 51 kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Sitovia toiminnallisia tavoitteita asetetaan strategiaosan lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa. Tilaajaosa Kaupungin yhteisissä erissä valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja -menojen netto sekä rahoitustulojen ja - menojen netto. Rahalaitoksista nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Muista kaupungin yhteisten erien olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Ydinprosesseilla sitovia eriä ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi investointien bruttomenot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksiköiden Tvtkehittäminen (111222) ja Tvt-palvelut (111232) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja henkilöstöryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista sekä konsernihallintoon budjetoidusta työterveyshuollon kela-korvauksesta (22932) voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Vuoreksen, Ratinan sekä Särkijärven eritasoliittymän sekä siihen liittyvien katujärjestelyiden hankekohtaiset käyttötalous- ja investointimäärärahojen bruttomenot ovat sitovia. Pormestari voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä. Tuottajaosa Talousarvion tuottajaosassa asetetaan hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille kolme yhteistä kaupunkistrategiaan perustuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta. Taseyksikkönä toimivalle Erikoissairaanhoidolle asetetaan kaikille tuotantoalueille yhteisten tavoitteiden lisäksi yksi erillinen sitova toiminnallinen tavoite. Taseyksikkönä toimivalle Tampereen aluepelastuslaitokselle asetetaan kolme sitovaa toiminnallista tavoitetta. Konsernipalvelujen yksiköille asetetaan yksi yhteinen sitova toiminnallinen tavoite. Liikelaitoksille asetetaan kaksi yhteistä ja 14 liikelaitoskohtaista sitovaa toiminnallista tavoitetta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille ja konsernipalvelujen yksiköille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa tulos sekä investointien bruttomenot. Hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotantoalueen tuloslaskelman yhteydessä. Taseyksikkönä toimivalla Erikoissairaanhoidolla on sitovaa liikeylijäämä, investointien bruttomenot sekä toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Poikkeuksena tästä ovat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit, jotka ovat sitovia hanketasolla ja joiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. Hankekohtaiset kokonaiskustannusarviot ovat sitovia siten, että tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 JULKAISIJA: TAMPEREEN KONSERNIHALLINNON TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ ISSN 0355-2829 Kansien suunnittelu: DesignKomitea

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2009

TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2829 Kansien suunnittelu:

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Investoinneilla kohti kestävää tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Pormestari Timo

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Palveluinnovaatiot kasvun lähteenä seminaari 2.5.2011 Tampereen yliopisto Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamallin uudistus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen Open data TRE meetup Uusi Tehdas 1 Taustaa kaupungin talousdatan avaamiselle Konsernijohtaja Juha Yli Rajalan mukaan Tampereen kaupunki haluaa olla edistämässä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2010, yhteenveto Asukasluku 31.12.2010 213 000 Veroprosentti 19,00 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Investoinnit, netto 69,6 milj. euroa 82,4 milj. euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot