aviisori YIT valtaa Venäjää Mustanmeren menestyjät Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun Bulgaria ja Romania imevät investointeja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aviisori YIT valtaa Venäjää Mustanmeren menestyjät Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun Bulgaria ja Romania imevät investointeja"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 3/2007 YIT valtaa Venäjää Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun Mustanmeren menestyjät Bulgaria ja Romania imevät investointeja

2 SISÄLLYS 8 4 YIT KASVAA VENÄJÄLLÄ Toimitusjohtaja Hannu Leinonen uskoo Venäjän vetovoimaan. 19 KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ Rallikuski Juha-Matti Latvala jahtaa paikkaa MM-tason tehdaskuskina. 8 TURVALLISUUSALA KASVAA RIPEÄSTI Riskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat alan yritysten liikevaihtoa. 20 JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N JOHTOON Uusi toimitusjohtaja odottaa lähivuosilta kannattavaa kasvua. 11 TUTKAIN PricewaterhouseCoopersin tuoreimpia tutkimuksia. 22 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET VAIHTELEVAT Näköpiirissä on huiman kasvun lisäksi myös kasvavia ongelmia BULGARIA JA ROMANIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat houkuttelevat ulkomaisia investointeja. 23 UUTISIA Ajankohtaista PricewaterhouseCoopersissa. 16 PIENEN PAIKKAKUNNAN MENESTYJÄ Kohiwoodin parhaat markkinat ovat kotimaan ulkopuolella. 16 JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut tuottaja Pekka Säilä graafinen suunnittelija Juha Helasto toimituspäällikkö Kimmo Holappa johtaja Leena Jaakkola PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo *connectedthinking 22 2

3 PÄÄKIRJOITUS Tuotannon siirtyminen alhaisen kustannustason maihin päättymätön tarina Suomalaisten kosketus tuotannon siirtämiseen alhaisen kustannustason maihin alkoi jo 60- ja 70-luvuilla, kun ruotsalaiset siirsivät vaatetusteollisuuttaan Suomeen. Suomen palkkataso oli siihen aikaan alle puolet Ruotsin tasosta. Elintasomme noustessa myös palkkamme nousivat saavuttaen 80-luvun lopulla rajan, jossa laajamittainen vaatetusteollisuus ei enää ollut Suomessa kilpailukykyistä. Neuvostoliiton ja Suomen välinen kahdenkeskinen kauppa tosin lykkäsi tuotannon siirtämistä ulkomaille. Seurasi vaihe, jossa suomalaisyritykset siirsivät pääosan tuotannostaan Suomesta muun muassa Portugaliin, Irlantiin, Kaukoitään ja Viroon. Maiden kustannustasot kuitenkin muuttuvat nopeasti. Monet pitävät jo nyt Puolan ja Tšekin kaltaisia maita kalliina paikkoina. Toisaalta Romania ja Bulgaria ovat esimerkkejä EU:n jäsenmaista, joita pidetään yhä halpatuotannon maina ja joihin nyt virtaa investointeja. Näiden kahden maan talouden kehityksestä kerromme lisää tässä numerossa. Yrityksille kyse ei ole ainoastaan kustannuksista. Hinnan ohella ratkaisevia menestystekijöitä ovat myös monet muut seikat, kuten yhteiskuntaolojen vakaus, laatu, infrastrukturin toimivuus ja toimitusvarmuus. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yritysten hankintaorganisaatiolle. Miten varmistetaan laatukriteerien täyttyminen? Kysymys pätee niin valmistukseen omissa tuotantolaitoksissa kuin käytettäessä alihankkijoita. Eteen voi kuitenkin tulla yllätyksiä. Esimerkiksi sopii viime aikoina esillä ollut leluyritys Mattel, joka joutui vetämään markkinoilta suuret määrät Kiinassa valmistettuja leluja lyijypitoisten maalien ja irtoavien magneettien vuoksi. Monessa maassa riittää haastetta myös paikalliseen kulttuuriin sopeutumisessa ja korruption kitkemisessä. Samalla on pohdittava myös erilaisia yhteiskuntavastuukysymyksiä, kuten lapsityövoiman käyttöä. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, miten tällaiset mahdolliset ongelmat selätetään ja miten näihin varaudutaan? Kuten vaatetusteollisuuden esimerkki osoittaa, tuotannon siirtäminen maasta toiseen alhaisempien tuotantokustannusten saavuttamiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa. Kyseessä näyttäisi olevan päättymätön tarina. Nykyisen kehityksen jälkeen tuotantoa siirretään todennäköisesti laajemminkin Malesian ja Vietnamin kaltaisiin, entistäkin alhaisempien kustannustasojen maihin. Vaatetusteollisuus on monella tavalla ääriesimerkki, ja alan tehtaiden liikuteltavuus on verrattain yksinkertaista. Bisnesten luonteet kuitenkin eroavat paljon. Useimmille muutkin syyt kuin kustannustaso ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiinaan etabloiduttaessa ratkaisevaa on suurten ja voimakkaasti kasvavien markkinoiden läheisyys ja merkittävien asiakkaiden palveleminen paikan päällä. Etabloituminen on vaatinut monelta suomalaisyritykseltä mittavia investointeja, ja on selvää, että Kiinaan on menty jäämään. Kansainvälistymisen ja kiristyvän kilpailun jatkuessa kustannustehokkuutta haetaan koko ajan. Eri maanosien ja maiden kansantaloudet ja väestöt kehittyvät eri tahdissa. Näiden kehitystrendien seuranta ja ennakointi on jatkossakin korkealla yritysjohdon agendalla. Etabloituminen uusiin maihin on monella yrityksellä edessä. Siinä piilee kuitenkin omat haasteensa. Pystytäänkö laatu pitämään yllä ketjun kaikissa vaiheissa ja otetaanko yhteiskuntavastuukysymykset varmasti huomioon? Asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö ja muut sidosryhmät äänestävät herkästi jaloillaan. Tarmokkaita alkusyksyn päiviä kaikille lukijoille! Johan Kronberg Päätoimittaja 3

4 "Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti", Hannu Leinonen linjaa YIT:n strategiaa. 4

5 SOPIVA SIIVU VENÄJÄSTÄ YIT rakentaa Venäjällä enemmän asuntoja kuin mikään muu ulkomainen yhtiö. Toimitusjohtaja varmistaa, että rohkeus ja resurssit riittävät. Teksti Marianna Salin Kuvat Rami Lappalainen Huimaan vauhtiin kiihtynyt asuntomyynti väsähti Venäjällä tämän vuoden alussa ja jäi viime vuotta alhaisemmaksi. YIT:llä on oma panoksensa pelissä, mutta toimitusjohtaja Hannu Leinonen hymyilee tyytyväisenä. Kehittyvässä taloudessa mennään välillä lujaa ja välillä vedetään henkeä. Hinnat nousivat viime vuonna jopa prosenttia. Palkat eivät ehtineet reagoida, hän selittää ja muistuttaa samalla, että Venäjän noin kahdeksan prosentin inflaatio voi näkyä suurkaupungeissa yli kaksinkertaisena. Se heilauttaa helposti myös YIT:n myyntiä lyhyellä aikavälillä. Hannu Leinonen tähyilee kvartaalin yli, kolmen ja jopa parinkymmenen vuoden päähän. YIT aikoo kasvattaa liikevaihtoaan Venäjällä 50 prosenttia vuodessa vuoteen 2009 asti. Viime vuonna konserni kuittasi alueella 65 prosentin kasvun, ja Venäjä toi seitsemän prosenttia konsernin liikevaihdosta. Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti, toimitusjohtaja toteaa. Hän on tarttunut edeltäjänsä Reino Hanhisen vahvaan visioon. Toisin kuin kotimarkkinoilta tutut kilpailijansa, YIT on napsinut paloja Venäjän asuntomarkkinoilta. Leinonen uskoo Venäjän talouden ja sen myötä asuntomarkkinoiden kasvavan vielä pitkään. Hän perustelee talouskasvua öljyn ja muiden energianlähteiden hinnan nousulla sekä viisaalla talouspolitiikalla. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina kaksinkertaisella vauhdilla Suomeen nähden, yli kuusi prosenttia vuodessa. Vielä nopeammin on kasvanut yksityinen kulutus, joka lohkaisee nyt puolet bruttokansantuotteesta. Talouskasvun kautta on syntynyt vauraampi keskiluokka, joka pystyy kehittämään omaa elintasoaan. Sieltä syntyy peruskysyntä. TALOUSKASVU SAA IHMISET kohentamaan asuinolojaan, Hannu Leinonen vakuuttaa. Ja kohennettavaa Venäjällä riittää. Kun suomalaisella on käytettävissään keskimäärin 38 neliömetriä, itänaapurilla on siitä puolet. Leinonen muistuttaa myös kylmästä talvesta, jolta vanhat asunnot suojaavat asukkaitaan heikonlaisesti. Hänen mukaansa YIT aikoo erottua markkinoilla nimenomaan rakentamisen laadulla, mutta myös viimeistelyllä. Venäjällä on nimittäin tapana ostaa asunnosta vain runko. Niissä on betonipinta, ikkunat, lämpöpatterit ja sähkökeskus, hän kuvailee ja kertoo YIT:n tarjonneen pietarilaisille ensimmäisenä viimeisteltyjä asuntoja, joiden seinät on tasoitettu ja jopa maalattu tai tapetoitu. Uskon, että paremmalla valmiustasolla voimme nostaa myyntiä ja hintaa. YIT:n Venäjällä myymien asuntojen keskihinta on tällä hetkellä lähes puolet suomalaisista hinnoista. Ylempi keskiluokka täyttää siis lainahakemuksia, moni ensimmäistä kertaa. 5

6 YIT yrityksenä Henkilöstöä yli kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Liikevaihdon kehitys, milj Liikevoiton kehitys, milj Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain Suomi 55 % Ruotsi, Norja, Tanska 32 % Venäjä 7 % Viro,Latvia, Liettua 6 % Muut maat 0,4 % Liikevaihdon jakauma 2006 toimialoittain Rakentamispalvelut 44 % Kiinteistötekniset palvelut 42 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 14 % Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain Kilpailu-urakat 39 % Pitkät palvelusopimukset 28 % Kuluttajapalvelut 24 % Omaperustaiset kehityshankkeet 9 % "YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa. Pyrimme hoitamaan projektiemme koko arvoketjun itse Leinonen kertoo. Olemme huolehtineet pankkien kanssa siitä, että meiltä asunnon ostavat ihmiset löytävät lainamahdollisuuden. Tämä tietenkin edellyttää, että he ovat luottokelpoisia ja että he uskaltavat ottaa lainaa. Kyse on myös pankkien uskottavuudesta. Rahoitus on yksi Venäjän-bisneksen ydinkysymyksistä myös YIT:ssä, sillä yhtiö omistaa rakennushankkeensa itse eli gryndaa. Valinta perustuu kasvavaan asumistarpeeseen. Uskomme myös siihen, että meillä on vahvaa osaamista omaperustaisesta konseptista. Tämä on samalla liiketoimintakonseptin vientiä, toimitusjohtaja kertoo. Vaikka Venäjän osuus YIT:n liikevaihdosta on vain seitsemän prosenttia, sijoitetusta pääomasta Venäjä vei kesäkuun lopussa jo yli neljänneksen eli 359 miljoonaa euroa. Sijoitukset ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja kasvavat yhtiön mukaan vastakin. Konsernin velkaantumisaste hipoi kesällä 80 prosenttia, kun se vuoden 2005 lopussa oli vasta 45. Hannu Leinonen myöntää, että lainarahoilla pelaamisella on rajansa, vaikka uudet markkinat tuntuisivatkin rajattomilta. Mutta millaiset rajat? Riskinotto on tietenkin aina suhteessa muiden maiden ja toimialojen tilanteeseen. Toimitusjohtaja on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, syystäkin. Konserni saavutti viime vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksensä liikevaihdossa, liikevoitossa sekä tilauskannassa. Aikoinaan suhdanne herkkänä tunnettu asuntokauppa tuo nyt vakautta, samoin konsernin Pohjoismaissa suuri toimiala, kiinteistötekniset palvelut. Siihen lukeutuvat kiinteistöjen talotekniset asennus-, huolto- ja ylläpitopalvelut ja yhä enemmän myös kotien huolto- ja remonttityöt. Puhdasta kassavirtaa, Hannu Leinonen toteaa. PUHTAAN KASSAVIRRAN TUOTTAVAT muun muassa yhtiön omat putki- ja sähkömiehet. Mutta myös asuntorakentaminen kysyy työvoimaa, oli työnantajana sitten YIT tai sen alihankkija. Leinosen mukaan nimenomaan ammattitaitoinen työvoima asettaa konkreettisen rajan 6

7 aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen", Hannu KOVIN VAUHTI VAPAA-AJALLA K un Hannu Leinonen, 45, aloitti YIT:n toimitusjohtajana viime vuoden alussa, hän päätti tarttua myös kuntoiluun uudella otteella. Kesäisin on ehdittävä rullaluistelemaan silläkin uhalla, että ralli jää vähemmälle. "Ajoin vain yhden kisan tänä kesänä", Leinonen kertoo. Hän paljastaa, että suurin osa amatööri kuskien vapaa-ajasta menee muutenkin autoa rakentaessa. Leinosen apuna toimii pätevä tiimi, joka on välttämätön kisoissakin. "Hyvä bändi, kuten sanoivat eilen työmaalla", hän nauraa. Työmaalla? Suomen suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja pitää luontevana sitä, että hän käy työmaalla. "Siellä näkee, miten pienistä palasista kokonaisuus muodostuu. Ja siellä on tekemisen meininki." Hän itse, rakennustekniikan diplomi-insinööri, siirtyi toimitusjohtajaksi konsernin verkkopalvelujen johdosta, mutta hän aloitti aikoinaan työmaalta. "Työmaalla oppii ymmärtämään, mistä puhutaan." kasvulle idässä. Turkista saapunut rakennustyöläinen on jo tuttu näky Venäjänkin suurkaupungeissa. En kuitenkaan tässä vaiheessa lähtisi puhumaan työvoimapulasta. Venäjältä löytyy kyllä perusosaamista varsinkin, kun koulutamme itse. Olemme vieneet Pietariin oman rakentajan tutkintomme. Teemme myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoamme harjoittelumahdollisuuksia. Vaatii pitkäjänteisyyttä saada ihmiset ylipäänsä hakeutumaan alalle. YIT on rakentanut Venäjällä jo 46 vuotta. Tuttuja kohteita ovat niin tehtaat kuin hotellitkin. Nyt yhtiö rakentaa Pietarissa kahta logistiikkakeskusta, liike- ja toimistotilaa sekä Atrian tehdasta. YIT:n tavoitteena on kasvattaa kiinteistöteknisiä palveluita myös Venäjällä. Mutta päätuote on oma perustainen asunto. Emme sulje pois, ettemmekö voisi myös nyt osallistua laajemmin projektikehityshankkeisiin. Mutta resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa: Pietarissa, Moskovassa ja sen ympäristössä, Jaroslavlissa, Jekaterinburgissa, Kazanissa ja Donin Rostovissa. Pietarissa toimii suomalaisvoimin perustettu yhtiö, joka vetää edelleen asunto rakentamisen konkareita myös Suomesta. Muissa kaupungeissa YIT toimii paikallisista yhteisyrityksistä käsin. Yhtiö hakee yhtiökumppaneista osaamisen lisäksi näiden tuotanto-organisaatioita. YIT pyrkii nimittäin hoitamaan projektiensa koko arvoketjun itse aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen. Näin pystymme vaikuttamaan laatuun koulutuksella, toimintatavoillamme ja työmenetelmillämme. Vain Moskovassa rakentamisesta vastaa ulkopuolinen pääurakoitsija. YIT TUNNUSTELEE SUOMESSA myös omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinoita. Pientaloja ei ole suljettu pois Venäjälläkään, vaikka kerrostalomarkkinoillakin tuntuu riittävän kasvuvaraa. Markkinoiden koosta kertoo muun muassa se, että yksistään Pietarissa rakennetaan saman verran asuntoja kuin koko Suomessa, eli runsas vuodessa. YIT aloitti viime vuonna Venäjällä asunnon rakentamisen, mikä ohittaa jo suomalaisen asunnon tahdin. Tällä panoksella YIT on suurin ulkomainen asuntojen rakentaja Venäjällä. Paikallisten jättien rinnalla se on kuitenkin pieni. Monella tapaa on parempikin pysyä pienenä. Meidän ei tarvitse olla markkinajohtaja suuruuden vaan laadun kautta, Hannu Leinonen sanoo. Mitä ilmeisimmin YIT on jo jättänyt jälkensä ainakin Pietariin, sillä paikallisen yhtiön pääjohtaja Juha Vättö sai viime vuonna Venäjän kunniarakentajan arvonimen ensimmäisenä ulkomaalaisena Pietarissa. Leinonen arvelee, että Pietarissa yhtiön suomalaisuudesta voi olla hyötyä, kun taas muualla puree paikallisuus. Pietarissa on totuttu siihen, että suomalainen pitää sanansa. Kuva villistä venäläisestä rakennusbisneksestä alkaa hahmottua, mutta Hannu Leinonen tarjoutuu tyrmäämään ainakin yhden ennakkokäsityksen: byrokratian. 7

8 TURVAPALVELUIDEN KYSYNTÄ KASVAA Riskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat turvallisuusalan yritysten liikevaihtoa. Vahvasti kansainvälisten ketjujen omistuksessa oleva toimiala on luonteeltaan henkilöintensiivistä ja työllistää tällä hetkellä noin henkilöä. Teksti Olli Manninen Kuvat Jyrki Komulainen, Futureimagebank Turvallisuusala kattaa toimialana vartiointipalvelut, turva-alan tuotteet, sähköiset turvajärjestelmät, arvokuljetukset, konsultoinnin ja koulutuksen. Yhteistoimintajärjestö Finnsecurityn mukaan alan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2005 noin miljardi euroa. Turvallisuusala kasvoi ripeästi koko luvun, mikä johtui pitkälti yritysten päätöksistä ulkoistaa vartiointi- ja turvallisuustarpeensa. Myös kotitalouksien kasvanut kysyntä on tuonut lisämarkkinoita alan yrityksille. Kysynnän kasvaessa on tapahtunut myös voimakasta keskittymistä. Kun vielä vuonna 2000 Suomessa oli 323 vartiointiliikettä, on määrä kutistunut tänä vuonna 210 yritykseen. Keskittymistä ovat kiihdyttäneet kansainvälisten ketjujen yritysjärjestelyt. Vastavuoroisesti alalla toimii edelleen hyvin paljon alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienyritysvaltaisuutta korostaa se, että yleisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi. Suurimpia toimijoita ovat Securitas Oy, Group 4 Securicor Oy, ISS Security Oy ja Turvatiimi Oyj, jotka työllistävät 80 prosenttia koko toimialasta. Securitas on Tukholman, Group 4 Securitor Lontoon ja Turvatiimi Helsingin pörssissä noteerattu osakeyhtiö. ISS Security on osa ISS 8

9 Palvelut Oy:n kansainvälisen facility-management-liikkeen Suomen haaraa. Ulkoistamisaallon jälkeen kasvu syntyy nyt toimintaympäristön laajentumisesta ja uusista asiakastarpeista, sanoo Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. Osa alan toimijoista on valinnut strategiakseen monipalvelukonseptin, toiset puolestaan vastaavat monipuolistuvien asiakassegmenttien palveluun erikoistumalla. Securitas on valinnut strategiakseen erikoistumisen. Pyrimme ennakoimaan erilaisten asiakassegmenttien uudet nousevat tarpeet, Mikkonen toteaa. Hän nimeää Securitaksen vahvoiksi asiakasalueiksi pankit, kaupan alan, teollisuuden ja kotitaloudet. Pelastustoiminta on tullut uutena alueena mukaan ja mahdollistaa uusien, haasteellisempien teollisuusratkaisujen valikoiman. Kasvua on näkyvissä myös terveydenhuollon, logistiikan sekä palvelu- että hallintosektorien saralla. MIKKOSEN MUKAAN TURVAPALVELUJEN kysyntä ei välttämättä merkitse sitä, että nykyajan yhteiskunta koettaisiin turvattomammaksi tai haavoittuvammaksi. Yritykset haluavat pikemminkin ennakoida turvauhkat entistä monipuolisemmin. Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut nostivat kertaheitolla yritysten strategiapohdintoihin myös turvallisuusjohtamisen. Turvallisuusjohtamiseen on kiinnitetty nyt enemmän huomiota. Sen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa. Turvallisuusjohtaminen luo raamit yrityksen turvallisuusstrategialle ja -kulttuurille, hän perustelee. Mikkosen mukaan yritysten tulisi miettiä, miten yrityksen tuotanto ja toiminta sekä henkilöt ja tiedot turvataan. Hän korostaa, että tietojen turvaaminen on eri asia kuin tietoturva, joka julkisuudessa nousee tämän tästä esiin erilaisten internetiin kohdistuvien verkkohyökkäysten vuoksi. Tietojen turvaamiseen liittyy verkkoturvallisuuden ja atk-laitteisiin liittyvän turvallisuuden lisäksi myös toimitilaturvallisuus ja tietojen käsittely. Henkilökunnan pitää puolestaan ymmärtää entistä tarkemmin, mitkä yrityksen tiedot ovat luonteeltaan luottamuksellisia, mitkä julkisia. "Turvallisuusjohtamisen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa", Jarmo Mikkonen sanoo. Liikkuva työ lisää virtuaalivaaroja T ietoturva-asiantuntijoiden ja tietokonehakkereiden kissa-hiirileikki internetissä saa entistä hienostuneempia ja monimutkaisempia muotoja. Verkkohyökkäykset ovat tunkeutuneet jo mobiiliin maailmaan. Kriittisimmän uhkan tulevaisuudessa muodostavat haittaohjelmat, jotka voisivat levitä tietokoneesta älypuhelimeen. Esiasteita tällaisista eri teknologioiden yli siirtyvistä haittaohjelmista on jo nähty, mutta ne eivät ole vielä päässeet leviämään. Sen sijaan personoidut roskatekstiviestit, rahaarvonnat ja hyötyohjelmiksi naamioituneet Viver-troijalaiset ovat esimerkkejä nopeasti kehittyvistä mobiilihuijauksista. Myös Windows Mobile- ja Symbian S60 3rd Edition -pääte laitteissa leviäviä haittaohjelmia on jo havaittu. Huolestuttavaa myös on, että monimutkaistuvia mobiilitroijalaisia ja -vakoiluohjelmia tuottavat kehittyvät kaupalliset tahot. Mobiilin työn yleistyminen merkitsee uusia tietoturvahaasteita entistä verkottuvammalle yritysmaailmalle. Tietokoneet on yrityksissä suojattu jo pitkään virustorjunnalla ja palomuurilla. Nyt samat tekniikat pitää löytyä myös älypuhelimista. Erilaiset push- -ratkaisut yleistyvät sekä yritys- että kotikäytössä, joten älypuhelimella luetaan samoja posteja kuin tietokoneella. Ne eivät saisi sisältää haittaohjelmia tai roskapostia. Suojaamaton, haittaohjelman saastuttama älypuhelin voi aloittaa esimerkiksi kalliiden MMS-viestien lähettämisen puhelimen omistajan tietämättä, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen. 9

10 Jarmo Mikkosen mielestä ihmiset kaipaavat yhä enemmän turvallisuuden tunnetta ja ovat siitä valmiita myös maksamaan. Turvallisuusstrategiaan kuuluu myös yrityksen maine, pääoma ja ympäristö, unohtamatta pelastustoimintaa tai väestönsuojelua, Mikkonen sanoo. Kotitalouksien lisääntyvä tarve turvapalveluihin selittyy Mikkosen mukaan yleisen varallisuuden kasvulla, hankitun arvokkaan irtaimiston monipuolistumisella, mutta myös turvattomuuden tunteen lisääntymisellä. Ihmiset kaipaavat turvallisuuden tunnetta yhä enemmän ja ovat valmiita myös maksamaan siitä, hän arvioi. TURVALLISUUSTOIMIALA ON LUONTEELTAAN henkilöintensiivistä ja alan ammattilaisista on jo nyt pulaa. Pelkästään kokopäiväisten vartijoiden lukumäärä on tällä vuosi tuhannella lähes kaksinkertaistunut. Vartijoita on alan yritysten palveluksessa noin Kuitenkin vartijakortteja on tällä hetkellä myönnetty noin henkilölle. Teknologian mahdollistamat integroidut turvajärjestelmät ja internetin yli tapahtuva etähallinta ja -valvonta ovat myös kasvattaneet kysyntää viime vuosina. Tämä ei Mikkosen mukaan vähennä alan työpaikkoja. Etäpalveluiden suosio selittyy mielestäni sillä, että turvallisuusjärjestelmiin investoineet yritykset hakevat kustannustehokkuutta ja hyödyntävät järjestelmiä yötä päivää, Mikkonen sanoo. Turvallisuusratkaisujen automatisoinnissa raja kulkee hänen mukaansa siinä, miten nopeasti asiakkaan tiloihin on päästävä. Etävalvonnalla voidaan havaita, todeta ja hälyttää, mutta sen avulla ei pystytä jatkotoimenpiteisiin. Jos jatkotoimenpiteet ovat olennaisia, niin sitten jonkun on oltava paikalla tai päästävä nopeasti paikalle, Mikkonen vertailee etäpalveluiden ja henkilöosaamisen eroja. TURVALLISUUTTA MONEEN LÄHTÖÖN Yritysturvallisuuden neuvottelukunta jaottelee Yritysturvallisuuden seuraaviin alueisiin: Henkilöturvallisuus Pelastustoiminta Rikosturvallisuus Tietoturvallisuus Toimitilaturvallisuus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Työturvallisuus Ulkomaantoimintojen turvallisuus Valmiussuunnittelu Ympäristöturvallisuus 10

11 TUTKAIN Lontoon listautumisantien arvo kasvoi rajusti Lontoossa toteutettujen listautumisantien arvo kasvoi toisen vuosineljänneksen aikana (huhtikuu kesäkuu) 129 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta, neljännesvuosittain toteutettavasta IPO Watch Europe -selvityksestä. Euroopan keskeisimpiin pörsseihin tehtyjen listautumisten määrää ja arvoa mittaavan selvityksen mukaan Lontoo saa vutti tällä vuosineljänneksellä kärkisijan listautumisantien arvon ja määrän osalta: toteutetut 102 listautumisantia tuottivat miljoonaa euroa, kun vuonna 2006 samalla ajanjaksolla toteutetut 108 listautumisantia keräsivät miljoonaa euroa. Kuva Futureimagebank PwC mukana valitsemassa Suomen vahvimpia yrityksiä PwC on yhteistyökumppanina mukana Suomen Asiakastiedon ensimmäistä kertaa järjestämässä Suomen vahvimmat yritykset -kilpailussa. Muita yhteistyökumppaneita kilpailussa ovat Taloussanomat ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Raadin jäseniä ovat PwC:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Pellinen, HKKK:n professori Jarmo Leppiniemi, vastaava päätoimittaja Juhani Pekkala Taloussanomista sekä toimitusjohtaja Mikko Parjanne Suomen Asiakastiedosta. Kilpailussa valitaan ensin maakuntien vahvimmat yritykset, ja lopuksi Suomen vahvin yritys. Tiedot pohjautuvat Suomen Asiakastiedon yritystietokantaan. Raati palkitsee voittajat 18. lokakuuta järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa julkistetaan Suomen Vahvimmat brändikirja. Suomalaisten pörssiyhtiöiden riskiraportoinnissa huomattavia eroja PricewaterhouseCoopersin tekemän selvityksen perusteella riskeihin liittyvä raportointikäytäntö vaihtelee pörssiyhtiöissä paljon ja riskiraportointiin liittyvää tietoa on tarjolla vaihtelevasti. Rahoitus- ja vahinkoriskeistä raportoidaan yleisesti ottaen hyvin. Osakkeen omistajien kannalta tärkeistä strategisista ja operatiivisista riskeistä kerrotaan sen sijaan kirjavasti ja jopa puutteellisesti. Parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa noudattavat yritykset kertovat riskeistä siten, että sijoittajat, analyytikot ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää riskitietoa päätöksenteon pohjana. Yritysten antama riski-informaatio on havaintojemme mukaan usein hajallaan eri puolilla vuosikertomusta ja siten vaikeasti analysoitavissa, sanoo riskienhallinnan asiantuntija Mirel Leino PwC:ltä. Riskienhallinnan merkitys sisäisessä tarkastuksessa kasvaa Riskipohjainen sisäinen tarkastus on yleistynyt voimakkaasti. Vuosikymmen sitten vain suhteellisen harvoilla sisäisen tarkastuksen organisaatioilla oli käytössään systemaattinen riskianalyysi tarkastusten kohdentamiseksi. PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan nykyään jo 80 prosenttia yrityksistä käyttää vuosittain tai sitä useammin riski analyysia tarkastusten suuntaamiseksi. PwC:n kansainväliseen tutkimukseen osallistui 717 henkilöä, joista 80 prosenttia oli tarkastusjohtajia tai -päälliköitä. Pääasiallisena huolenaiheena näytti olevan riittävän pätevän henkilökunnan saaminen. Henkilö kunnan kierrätys sisäiseen tarkastukseen on selvässä kasvussa, vaikka nykyisin yli 80 prosenttia suurten organisaatioiden sisäisistä tarkastuksista raportoi hallitukselle tai sen tarkastusvaliokunnalle. Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa PwC:n kotisivulta ->julkaisut. Kuva Futureimagebank 11

12 Romanian talous kasvaa yli viiden prosentin vuosivauhdilla. 12

13 ROMANIA JA BULGARIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat Romania ja Bulgaria ovat dynaamisen taloudellisen kasvun vaiheessa. Alhaiset tuotantokustannukset ja suosiollinen verotuspolitiikka houkuttelevat ulkomaisia investointeja, vaikka maiden infrastruktuuri on kehnolla tolalla, byrokratia voimissaan ja korruptio yhä yleistä. Romanian talous kääntyi kasvusuuntaiseksi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella ja on kasvanut sen jälkeen selvästi yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Talouskasvua ovat vauhdittaneet yksityisen kulutuksen kasvu, työllisyystilanteen paraneminen, kulutusluottojen yleistyminen sekä lisääntyneet investoinnit. Bulgarian talouden kasvuvauhti on viime vuosina ollut samaa luokkaa. Alhaiset työvoima- ja liiketoimintakustannukset, edullinen maantieteellinen sijainti Mustanmeren rannalla sekä yhteensä lähes 30 miljoonan kuluttajan markkinat tekevät Romanian ja Bulgarian kiinnostavaksi alueeksi ulkomaisten investoijien silmissä. Romania ja Bulgaria ovat kumpikin hyvin dynaamisessa ja vakaassa taloudellisen kasvun vaiheessa. Maat ovat houkutelleet suuren osan itäiseen Keski-Eurooppaan kohdistuneista suorista investoinneista viime vuosina. Maissa on hyvin suosiollinen verotuspolitiikka: Romaniassa 16 prosentin tasa vero ja Bulgariassa vain 10 prosentin yhtiövero. Maiden koulutustaso on melko korkea ja tuotantokustannukset vain kolmasosa Suomeen verrattuna, sanoo Finpron Romanian-vientikeskuksen päällikkö Santtu Hulkkonen. Maiden liittyminen EU:n jäseniksi vuoden 2007 alussa on selvästi kasvattanut luottamusta niiden talouteen, ja tuonut mukanaan parannuksia ennen kaikkea lainsäädäntöön, hän jatkaa. SUOTUISASTA KEHITYKSESTÄ HUOLIMATTA Bulgaria on EU:n köyhin maa, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on vain noin kolmannes EU:n keskiarvosta. Myös Romanialla on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Jos talouskasvu jatkuu nykytasolla, voi Romanialta kulua siihen parikymmentä vuotta. Romania ja Bulgaria käyvät jatkuvaa taistelua inflaatiota vastaan. Tilanne on parantunut, mutta inflaatio liikkuu edelleen kuuden seitsemän prosentin vuositasolla. Romanian tavoitteena on euron käyttöönotto vuosina Bulgarian keskuspankin pääjohtajan mukaan maa on valmis siirtymään euroon vuonna 2009 edellyttäen, että kuluttajahintojen nousua saadaan merkittävästi hillittyä nykytasosta. Tällä hetkellä aikataulu näyttää ylioptimistiselta. Valtion yritysten yksityistäminen on vasta päässyt vauhtiin. Romaniassa on viime vuosina yksityistetty paljon energia- ja pankkisektorin yrityksiä. Bulgariassa yksityistäminen on edennyt telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektoreilla. Vuonna 2006 yksityistämislistalla oli muun muassa useita lämpö- ja vesivoimaloita sekä kaukolämpölaitoksia. Teksti Leena Koskenlaakso Kuvat ImageGap/Eastpress, Alan King ja Istockphoto 13

14 Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen. Bulgariassa yksityistäminen on edennyt etenkin telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektoreilla. Perusinfrastruktuuri Romanian ja Bulgarian alueella on huonossa kunnossa, mikä vaikeuttaa yritysten logistiikkaa. Romaniassa on meneillään suuria infrastruktuurihankkeita maantie- ja rautatieverkoston kunnostamiseksi. Lähivuosina Romania saa varoja taloutensa kehittämiseen EU:n rahastoista. Hulkkosen mukaan julkisen sektorin suurimpia haasteita on hyödyntää EU:n kohdentamat kymmenet miljardit tuleville vuosille. KESKIMÄÄRÄINEN BRUTTOPALKKA Romaniassa on 433 euroa ja minimipalkka 116 euroa. Bulgariassa keskipalkka oli vuoden 2007 alussa 196 euroa ja minimipalkka 92 euroa. Tätä pienempää palkkaa ei makseta missään muualla koko EU-alueella. Jos suomalaisyritys miettii tuotannollisen toiminnan aloittamista, on tärkeää muistaa, että vaikka kustannustaso on alhainen, osaavan henkilökunnan saaminen ja pitäminen voi olla hyvin haasteellista, Hulkkonen to teaa. Jos yritys on aikeissa etabloitua alueelle, sen pitää luoda hyvä henkilöstöstrategia, jolla pitää korkeimmin koulutettu työvoima palkkalistoilla. Vain viitisen prosenttia Romanian työvoimasta oli työttömänä vuonna 2006, mutta lähes kaksi miljoonaa romanialaista eli viidennes Romanian työikäisestä väestöstä työskentelee ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua valtiojohdon suurena huolenaiheena on koulutetun työvoiman lähteminen entistä herkemmin ulko maille paremman elintason perässä. Länsimaisten yritysten tulo Romanian markkinoille on kiihdyttänyt yksityisen sektorin palkat voimakkaaseen nousuun. Vaikka palkka kustannukset nousevatkin nykytasosta, ne säilyvät vielä pitkään alhaisempina kuin EU:n alueella keskimäärin. Bulgarian työttömyysaste oli 9,6 prosenttia vuonna Valtion yritysten yksityistäminen tuo väistämättä mukanaan irtisanomisia, mikä pitää työttömyysasteen melko korkeana jatkossakin. Bulgarian muuttovirta on jo kääntynyt takaisin kotimaahan päin. Suomalaiset yritykset Romaniassa ja Bulgariassa Suomalaisten yritysten sijoitukset Romaniaan ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Elcoteq osti syksyllä 2006 Aradissa sijaitsevan telekommunikaatioalan tehtaan, joka jatkaa tietoliikennejärjestelmien loppukokoonpanoa. Ruukki rakentaa Bukarestin lähelle metallisten rakennusmateriaalien tuotanto laitoksen, jonka tuotannon on määrä alkaa syksyllä Karelia-Yhtymä on ostanut Transsilvaniasta sahan ja parkettitehtaan, joka aloittaa tuotannon tämän vuoden aikana. Nokia rakentaa Cluj n maakuntaan matkapuhelin tehtaan, jonka tuotanto käynnistyy vuoden 2008 alkupuoliskolla. Suomesta on tehty Bulgariaan ainoastaan asuntokauppaan liittyviä investointeja. 14

15 Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:n jäseniksi on selvästi kasvattanut luottamusta maiden talouteen. LIIKETOIMINTAKULTTUURI ON KAUKANA Länsi- Euroopan tasosta, mutta kehitys on Hulkkosen mukaan nopeaa. Negatiivisia puolia on ennen kaikkea byrokratia. Valtion omista missa yrityksissä eletään vielä osittain neuvostoajan meiningissä: kommunikointi on vaikeaa ja päätöksenteko hidasta. Viime vuosina sähköpostin käyttö on onneksi yleistynyt. Bulgariassa ja varsinkin eteläisessä Romaniassa valitsee temperamenttinen ja voimakas balkanilainen machokulttuuri. Yrityksen tunnusluvuista ei keskustella avoimesti, mikä saattaa antaa epäluotettavan kuvan vastapelurista. Henkilökohtainen tapaaminen on vielä erittäin tärkeää, eikä sähköpostikirjeenvaihto onnistu ennen henkilökohtaista tapaamista, Hulkkonen kertoo. Bulgariassa vallitsee hyvin voimakas yrittäjä henkisyys. Moni haluaa perustaa oman yrityksen ja on ylpeä siitä. Paikalliset yritykset ovat hyvin innokkaita tarttumaan tilaisuuksiin ja tekemään kaikenlaista bisnestä. Länsimaisten yritysten pitää osata tunnistaa parhaimmat ja luotettavimmat yhteistyökumppanit. Tarina kertoo, että kerran eräs yritys valitsi kumppanikseen sen edustajaa viikon kuljettaneen taksikuskin, hän naurahtaa. EU-KOMISSION TUOREEN RAPORTIN mukaan Romania ja Bulgaria eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin laajalle levinneen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi. Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen varsinkin julkishallinnosta, Hulkkonen myöntää. Korruptio on huomattavasti vähentynyt vain teoriassa, ja pienet lahjukset ovat osa normaalia kanssakäymistä. Eräänlainen vaihdannaistalous tulee jatkumaan vielä vuosikymmeniä, hän arvioi. Hulkkonen neuvoo suomalaisyrityksiä valitsemaan yhteistyökumppaninsa huolella ja tarkistamaan luottotiedot. Mikäli kyseessä on yritysosto, riskianalyysi on tarpeen. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat omaksuneet paikalliset tavat paremmin, uskaltaneet enemmän ja hyvää tulosta on tehty. Järjestäytynyt rikollisuus ei ulotu aloille, joilla suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii tai aloittaa toimintaansa, Hulkkonen selittää. SUOMALAISTEN YRITYSTEN KANNALTA kiinnostavimmat teollisuussektorit ovat energiaja ympäristöteknologia ja muut infrastruktuurihankkeet, maa- ja metsätalous ja niiden koneistaminen, matkailukohteiden rakentaminen etenkin Bulgariassa, teollisuuden saneerausinvestoinnit, vesi- ja jätevesihuolto sekä telekommunikaatioala, Hulkkonen luettelee. Hän toteaa kilpailun kovenevan vauhdilla. Italialaiset, itävaltalaiset ja saksalaiset ovat hyvin aggressiivisia ja ovat omaksuneet hyvin paikalliset liiketoimintatavat. Kilpailun myötä laatu, bisnesympäristö ja osaaminen kehittyvät, ja tämä nostaa hintoja. Markkinoita riittää kuitenkin vielä jaettavaksi ja uutta bisnestä syntyy koko ajan. Menestyäkseen suomalaisten yritysten on toimittava. Tämän kirjoituksen taustamateriaalina on käytetty Finpron Romanian ja Bulgarian maaraportteja kesäkuulta

16 Anssi Hintsa on Kohiwoodin toimitusjohtaja jo toisessa polvessa.

17 PIENEN PAIKKAKUNNAN SUURI TYÖNANTAJA Soinissa toimiva Kohiwood on menestyvä perheyritys, jonka markkinat ovat pääosin kotimaan ulkopuolella. Pienellä paikkakunnalla yhteisöllisyys heijastuu positiivisesti päivittäiseen työhön. Teksti Johanna Haveri Kuvat Rita Lukkarinen Kohiwood Oy:n historia alkoi vuonna Silloin Vääräkosken kartonkitehtaalla yhdessä työskennelleet Ahti Hintsa ja Arvo Korpela perustivat yhdessä Soiniin Etelä-Pohjanmaalle pienen sahan, joka jalosti puutavaraa rakennusteollisuudelle. Hintsa oli pari vuosikymmentä aiemmin työskennellyt Soinin Metsänhoitoyhdistyksellä ja tunsi soinilaisisäntien metsät sahan tulevat raaka-ainevarat kuin omat taskunsa. Ahkeralla työllä sahan toiminnasta saatiin kohtuullinen elanto ilman suuria riskejä luvun kiivaan rakentamisen aikana saha vakiinnutti asemansa rakennus teollisuuden luotettavana toimittajana ja pärjäsi hyvin kilpailussa luvun alussa lama iski täydellä voimalla juuri rakennusteollisuuteen ja Kohiwoodin sahan markkinat murenivat alta nopeasti. Siinä vaiheessa sahan omistajien oli päätettävä muuttavatko he yhtiön toiminta-ajatusta vai lopettavatko yritystoiminnan kokonaan. AHTI HINTSAN POJAN Anssi Hintsan vuonna 1991 suorittaman markkinatutkimuksen ja muutamien kokeilujen perusteella Kohiwood alkoi jatkojalostaa kotimaista havupuuta liimapuulevyiksi. Tämä merkitsi suuria muutoksia yhtiön toimintaan. Sahan rinnalle perustettiin ensimmäinen liimapuulevytehdas Soinin Kukonkylään entisen ovi- ja ikkunatehtaan kiinteistöön. Vuonna 1993 Anssi Hintsan lisäksi hänen veljensä Aki Hintsa tuli yhtiön osakkaaksi. Nuoren polven mukaantulo muutti yhtiön toimintaa ja lisäsi investointeja. Olimme veljeni Akin kanssa sitä mieltä, että menestyäkseen kovassa kilpailussa Kohiwoodin täytyy olla merkittävä tekijä omalla alallaan, toimitusjohtaja Anssi Hintsa muistelee. Vuosikymmenen ensimmäisen puoliskon aikana yhtiö teki rohkeita investointeja ja kasvoi voimakkaasti. Vuoteen 1997 mennessä se oli merkittävin yksikerrosliimalevyn valmistaja Suomessa ja merkittävä toimija koko Euroopan markkinoilla. Tällä hetkellä Kohiwood työllistää sata henkilöä ja jalostaa lähes 80 prosenttia oman sahansa tuotteista valmiiksi liimapuulevyiksi. Yhtiön toiminta-ajatuksena on toteuttaa asiakkaan toivomusten mukaisia liimapuuosia jalostamalla lähiseudun puuta aina kannolta asiakkaalle asti. Suurin osa yhtiön tuotteista menee vientiin pääasiassa huonekalu teollisuudelle. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Lähi-itä ja Kaukoitä. Asiakkaisiin pidetään suorat kontaktit ja lisäksi yrityksellä on Britanniassa oma markkinointiyhtiö. KOHIWOODIN OSAKKEISTA noin 70 prosenttia on Hintsan perheellä. Muita osakkaita ovat Arvo Korpelan kuolinpesä sekä muutamat yhtiön avainhenkilöt. Ahti Hintsa on nykyään hallituksen puheenjohtaja ja hänen poikansa Anssi on yhtiön toimitusjohtaja. Ahti Hintsan toiset lapset Aki ja Anu-Elina ottavat aktiivisesti osaa yhtiön toimintaan, mutta eivät työskentele yhtiön palveluksessa. 17

18 Rimat lajitellaan käsin ja vain priimalaatuiset yksilöt päätyvät Kohiwoodin liimapuulevyihin. Muutoksen tuulet puhaltavat P uutavaran jatkojalostus on ollut suuressa muutoksessa. Vielä kymmenen vuotta sitten Kohiwoodin kanssa samoilla markkinoilla toimi sata liimapuulevyvalmistajaa. Nykyään niitä on enää parikymmentä, joista merkittäviä on vain muutama. Kohiwoodin tekemät ratkaisut ovat olleet ilmeisen hyviä, koska se on pysynyt mukana kilpailussa. Puutavaran jatkojalostajien tulevaisuus on kuitenkin monilta osilta avoin. Kulunut vuosi on ollut raaka-aineen hurjan hinnannousun takia vaikea puun jatkojalostajille, Anssi Hintsa toteaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta pyrimme myös jatkossa pysymään mukana kilpailussa. Siinä auttavat tehokas logistiikka, toimiva organisaatio ja hyvät sidosryhmäsuhteet, Hintsa linjaa. Toimitusjohtajuuden lisäksi Anssi Hintsa kantaa päävastuun yhtiön markkinoinnista. Käytännössä hän on yhtiön konttorissa vain pari päivää viikossa. Isäni ei enää osallistu jokapäiväiseen työntekoon, vaan hallituksen puheenjohtajana keskittyy suhdetoimintaan. Silti hänet tapaa konttorilta useammin kuin minut, Hintsa naurahtaa. Paitsi työmatkoilla, Hintsa on pois konttorilta myös tehdessään etätöitä Tuusulan kodistaan käsin. Anssi Hintsan mielestä perhe antaa pohjan yrittämiselle. Ilman perheen tukea ja kannustusta yrittäjyys ei olisi mahdollista. Vaimoni, joka itsekin on yrittäjä, ymmärtää millaista yrittäjän työ on. Myös lapset ovat tottuneet siihen. Lisäksi isäni sekä veljeni ja sisareni ovat aina tarvittaessa valmiita auttamaan yhtiön hoitoon liittyvissä asioissa. Vaikka yrittäjyys on Hintsan perheessä vahvaa, ketään lapsista ei aktiivisesti ohjata yrittäjäksi. Toki sellaista päätöstä ei myöskään estellä. Lapset saavat itse päättää, mitä ryhtyvät tekemään. Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen niin kauan kuin jaksan matkustaa kodin, työpaikan ja asiakkaiden välillä, Hintsa hymyilee. KOHIWOOD HYÖDYNTÄÄ LIIMALEVYN tuotannossa kotimaista nuorta havupuuta sekä tukkipuiden latvustoja. Noin 80 prosenttia sahalla käsiteltävästä puusta tulee sadan kilometrin säteeltä, mikä pienentää kuljetus kustannuksia. Kotimaisen puun käyttäjänä Kohiwoodilla ei ole huolta ulkomaisen puun kasvavista tuontimaksuista. Tämän vuoden toukokuussa Kohiwood otti käyttöön uuden tehdasrakennuksen, joka toimii aivan sahan vieressä. Uuden tehtaan käyttöönoton myötä yhtiön kokonais kapasiteetti kasvoi, vaikka samalla yhtiö myi Suomen niemellä toimineen liimapuulevytehtaansa yksikön toimivalle johdolle. Uudet järjestelyt tuovat meille lisää kapasiteettia ja tehostavat toimintaamme. Lisäksi uuden liimapuulevytehtaan sijainti aivan sahan vieressä vähentää kuljetusten tarvetta, Hintsa toteaa. SUURIN OSA YHTIÖN ALIHANKKIJOISTA on lähiseudun yrittäjiä, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään. Myös suhteet Soinin kuntaan ovat hyvät, ja kunta on antanut yhtiölle hyvät kehittymisedellytykset. Suuri työnantaja on kunnalle tärkeä yhteistyökumppani. Kohiwoodin työllistävä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä pienessä kunnassa ei ole riittävästi työvoimaa yrityksen tarpeisiin. Pienessä kunnassa toimiminen on ajoittaisesta työvoimapulasta huolimatta hienoa. Täällä ihmisillä on erilainen välittämisen ja yhteisvastuun kulttuuri kuin suurissa kaupungeissa ja se näkyy myös työntekijöiden sitoutumisessa, Hintsa sanoo. Me todellakin olemme kuin yhtä suurta perhettä työntekijöiden ja alihankkijoiden kanssa. Kohiwood on pystynyt pitämään yllä hyvät ja pitkäaikaiset suhteet myös asiakkaisiinsa. 90 prosenttia tehtaiden tuotannosta käytetään huonekaluihin. Koska myös huonekalualalla yritykset minimoivat toimittajasuhteita, Kohiwood pyrkii palvelemaan asiakkaitaan hyvin ja tarjoaa heille myös sellaista raaka-ainetta ja komponentteja, joita eivät itse valmista. Olemme tuoneet asiakkaillemme puuta esimerkiksi Romaniasta, Virosta ja Kiinasta, Hintsa luettelee. LIIMAPUULEVYIHIN KELPAAVAT VAIN priimalaatuiset rimat, joten tehtaalla syntyy paljon ylijäämää. Kaikki epäkelvot rimat menevät hakkeeksi, joka hyödynnetään joko omalla lämpölaitoksella tai myydään eteenpäin. Myös sahalta kertyvät sivutuotteet käytetään esimerkiksi sellun raakaaineena tai haketetaan lämmön lähteeksi. Puu on hyvä raaka-aine, koska se voidaan käyttää kokonaan. Valmiina huonekalunakin se on kierrätyskelpoinen. Massiivipuisen huonekalun voi myös korjata toisin kuin levystä valmistetun, ja lopulta puun voi käyttää lämmittämiseen, Hintsa filosofoi. 18

19 Teksti Marko Mannila Kuva Juha Salminen KAASU POHJASSA KOHTI KÄRKEÄ Kahdessa vuodessa selviää, onko Jari-Matti Latvalasta maailmanluokan rallikuskiksi. rallin MM-tasolla vaatii hyvän vauhdin ylläpitämistä läpi koko kilpailun. Nyt pystyn siihen hetkittäin, mutta ko- Menestyminen konaisuus jää vielä uupumaan. Kokemus on tässäkin lajissa paras opettaja. TAVOITTEENANI ON PÄÄSTÄ tehdastallin palkalliseksi kuljettajaksi. Olen nyt 22-vuotias. Tämä vuosi on minulle opetteluvuosi, jonka aikana opetellaan autot ja toimintatavat. Seuraavat vuodet ovat tärkeitä, jolloin katsotaan, tuleeko tästä mitään. Haluan korostaa, etten ole lähtenyt lajiin rahan takia, vaan koska minulla on polttava halu kilpa - autoiluun. Itse ei tarvitse rahaa enää autoihin laittaa, mutta en toisaalta mitään tienaakkaan. Jos ralliura ei urkene, on tarkoituksenani jatkaa sukuyhtiömme Latvalan toimintaa. Yhtiössä on meneillään suuria yritys järjestelyitä, joilla selkeytetään konsernirakennetta ja yritys kokonaisuutta. Näitä asioita olemme jo puoli vuotta hioneet yhteistyössä PwC:n kanssa. JARI-ISÄNI LAITTOI KAIKEN ALULLE. Hän on ajanut rallia vuodesta Isällä ei ikinä ollut tällaisia mahdollisuuksia, sillä hän teki rahan ajamiseen omalla työnteolla. Isä näki, että minulla oli jo nuorena poikana valtavasti kiinnostusta lajiin ja päätti antaa mahdollisuuden. Kahdeksan vanhana sain ensimmäisen auton. Täyttäessäni 16 vuotta isä sanoi ettei tätä ei ole pakko tehdä, mutta halutessani saan jatkaa. VUODEN AIKANA VOITIN 24 kisasta 22. Syksyllä 2001 rallimanageri Timo Jouhki järjesti testitilaisuuden, jonka jälkeen lähdin Englantiin, jossa saa ajokortin 17-vuotiaana. Siinä vaiheessa isän tuki jäi taustalle ja Timo lähti viemään hommaa eteenpäin. Suomesta tulee hyviä rallikuskeja, koska haluamme olla terveellä tavalla parempia kuin toiset ja lajiin löytyy innostusta. Meillä on myös mutkikkaat, nopeat tiet, jotka vaativat ajosilmää ja -linjoja. Vuoden ajatkin asettavat ajamiselle omat haasteensa. Asfalttikilpailuja meillä ei ole, ja se näkyy toistaiseksi myös kansain välisellä tasolla. 19

20 PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu. Tarvitsemme myös yhä enemmän erikoistuneita työntekijöitä, Jan Holmberg sanoo. JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N RUORIPAIKALLE PricewaterhouseCoopersin uusi toimitusjohtaja linjaa yrityksen menestyksen avaimiksi tiimityön, laadun ja kommunikaation. Lähivuosien tavoitteena on kannattava kasvu. Teksti Marko Mannila Kuva Juha Salminen Suomen PwC:n uusi toimitusjohtaja Jan Holmberg saa marraskuun alussa vastuulleen perinteikkään yhtiön, joka toimii lähes 700 henkilön voimin 11 paikkakunnalla. Itsenäisesti asiakkaitaan hoitavia partnereita on kuusikymmentä. Organisaation johtamista Holmberg vertaa jääkiekkovalmentajan tehtävään, jonka on pystyttävä valitsemaan oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Itse toimin pelaajavalmentajan roolissa. Puolet työstäni tulee olemaan hallintoa ja puolet toimintaa asiakkaiden kanssa. Näin säilyy tuntuma myös kentällä, Holmberg perus telee. Avainsanat ovat tiimityö, laatu ja kommunikaatio. Ilman kommunikaatiota ei ole tiimityötäkään, hän jatkaa. Holmberg korostaa yrityksen henkilöstön jatkuvaa kouluttamista. Tilintarkastus- ja veroalalle tulee jatkuvasti uusia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, jotka vaativat asiantuntijoilta yhä enemmän. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen onkin erityisen tärkeää, ja PwC panostaakin kokeneiden ihmisten koulutukseen. 20

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät 1 2 Laaja liiketoiminta 8 maata 450 paikkakuntaa 23 000 työntekijää Kiinteistötekniset palvelut 44 % Suomen rakentamispalvelut 30 % Teollisuuden palvelut 13 % Kansainväliset

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

YIT - sijoitus monikansalliseen palveluyritykseen

YIT - sijoitus monikansalliseen palveluyritykseen YIT - sijoitus monikansalliseen palveluyritykseen Hannu Leinonen Konsernijohtaja Sijoitus - Invest 15.-16.11.2006 Sisältö Palveluvalikoima ja maantieteellinen toiminta-alue Strategia ja taloudelliset tavoitetasot

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa?

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? MITÄ NYT BALTIA? -SEMINAARI 22.1. 2009 HELSINKI Marko Tulonen Finpro Baltic countries Suomalaisen menestyksen asialla Finpro on suomalaisten yritysten

Lisätiedot

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot