nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 1/2008

Transkriptio

1 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 1/2008

2 Puheenjohtajalta Henkilöstöedustajana Nordean hallituksessa Seniorit, juniorit ja kaikki siltä väliltä LUIT AIVAN OIKEIN. Nordea Unioni Suomen puheenjohtaja istuu Nordean hallituksessa. Ruotsin lain mukaan henkilöstöedustajat saavat kolme paikkaa pörssiyhtiöiden hallituksessa. Nordeassa ruotsalainen henkilöstöyhdistys on halunnut henkilöstöedustajien hallituksessa edustavan kaikkia pohjoismaita. Nordea on tässäkin suhteessa edelläkävijä, kuten se on erilaisissa eurooppalaisissa yhteistyömalleissa. Annan suuren kiitoksen ruotsalaisille kollegoille tästä ennakkoluulottomuudesta ja halusta edistää todellista yhteistyötä eri maiden välillä. Käytännössä kolme paikkaa ja neljä pohjoismaata toteutetaan siten, että olemme kaikki neljä yhdistyksen edustajaa jokaisessa kokouksessa läsnä, mutta yksi kerrallaan on vuorollaan puoli vuotta varajäsenenä ilman äänioikeutta. MINKÄLAISTA TYÖ pohjoismaiden suurimman pankin hallituksessa ja Nordean johdon työnantajana sitten on? Voisin luonnehtia sitä äärimmäisen haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Työ hallituksen täysivaltaisena jäsenenä antaa mahdollisuuden saada tietoa, vaikuttaa virallisesti kokouksessa Nordean liiketoimintaan ja sitä kautta henkilöstöön, vaikuttaa epävirallisesti päätöksentekijöihin. Tietysti se antaa arvovaltaa siihen työhön, jota yhdistyksen puheenjohtajana toteutan pankissa ja pankin ulkopuolella. Hallitustyössä näkee koko pankkitoiminnan laajuuden ja maailmantalouden merkityksen. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä ja arvioida sitä, mihin suuntaan olemme menossa. Yhdistyksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää pystyä hahmottamaan tulevaisuutta, ei vain olla organisaatio, joka reagoi jälkikäteen työnantajan erilaisiin toimiin ja toimintamalleihin. KÄYTÄNNÖN TYÖ HALLITUKSESSA toteutetaan siten, että pääsääntöisesti meillä on kokouksia joka kuukausi, kuitenkin siten että vuoden aikana pidetään 16 kokousta. Kokouksia edeltävänä päivänä kokoonnumme epävirallisesti keskustelemaan Tukholmaan, joka on kokouksien yleisin pitopaikka. Henkilöstöedustajat ovat täysivaltaisia hallituksen jäseniä. Meidän lisäksemme hallituksessa on kymmenen osakkeenomistajien valitsemaa jäsentä ja yhtiökokouksen valitsema puheenjohtaja. Nordean hallituksen jäsenissä on tuttuja nimiä, esimerkiksi puheenjohtaja Hans Dahlborg tai Björn Wahlroos. Olen melkoisessa seurassa vaikuttamassa koko Nordean, sen Suomen osan ja koko henkilöstön asemaan ja tulevaisuuteen. Uskon, että näin tärkeällä paikalla, tällä tahtotilalla ja pitkäjänteisellä työllä tulee olemaan merkittävä osuus siihen, että pystymme Nousussa toteuttamaan visiotamme. Haluan lopuksi toivottaa kaikille jäsenille hyvää ja rentouttavaa kesää. Kari Ahola puheenjohtaja Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Kristiina Widenius, Tiedotustoimikunta: Paula Jokiaho, Sirpa Kalmari, Johanna Maasto, Sari Porkka, Päivi Pulkka, Terttu Suonkanta, Kristiina Widenius; Ulkoasu: Katju Aro Taitto Sanakunta Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Sirpa Päivinen Muut kuvat: Kristiina Widenius (jollei muuta mainintaa) Sarjakuva ja piirrokset: Kristiina Ojanen Painopaikka: PunaMusta, Joensuu VIIME AIKOINA TYÖPAIKOILLA on kovasti puhuttanut pankin lanseeraama senioriohjelma. Ohjelma pitää sisällään monia hyviä elementtejä, jotta ihmiset jaksaisivat olla pankin palveluksessa entistä pidempään. Viisikymmentäkahdeksanvuotiaasta alkaen kokoaikaiset työntekijät voivat saada ylimääräisiä vapaapäiviä. Osa-aikaeläkkeiden saamista on ulotettu myös johtajatehtäviin. SENIORIOHJELMAN SUUNNITTELUSSA on valitettavasti unohtunut kolikon toinen puoli. Viime syksyn henkilöstösuunnitteluolettamissa ei ole huomioitu millään tavalla vapaapäivien vaikutusta henkilöstöresursseihin. Syynä voi tietysti olla se, että ohjelma otettiin käyttöön vasta tämän vuoden puolella. Mutta mikään ei estä ottamasta asiaa nyt esille. ON NIMITTÄIN KÄYNYT NIIN, että muu henkilöstö kokee jaksamisongelmia, koska jonkun on kuitenkin tehtävä työt. Ei ole oikein, että pankki ottaa hyvän senioriohjelman vaatimat voimavarat muun henkilöstön selkänahasta. Tällainen ohjelma vaatii panostusta, että se ei käy liian raskaaksi. SAMALLA KUN ON TIEDOTETTU osa-aikaeläkkeen ulottamista useampiin henkilöstöryhmiin, vastataan monille toimihenkilöille, että osa-aikaeläke ei ole mahdollinen. Kuitenkin esimerkiksi konttoreissa käytössä olevat tekniset apuvälineet, erityisesti sähköiset kalenterit, joihin varataan asiakkaille aikoja, mahdollistavat hyvinkin joustavat osa-aikaeläkejärjestelyt. pien hoitamista varten. Jos edellytetään, että jokainen joustaa vain ja ainoastaan pankin tarpeiden mukaan, saattaa kynnys eläkkeelle jäämiseen tai työpaikan vaihtoon olla hyvinkin matala. NYT ON KORKEA AIKA MIETTIÄ, miten pankki houkuttelee nuoria alalle ja saa henkilöstön ylipäätään pysymään pankin palveluksessa. Kilpailijat ovat kiinnostuneita niin kokeneista kuin vähemmänkin aikaa pankin palveluksessa olleista ammattitaitoisista työntekijöistä. TOIVON, ETTÄ PANKIN PÄÄTTÄJÄT miettivät senioriohjelman lisäksi koko henkilöstöä koskevaa konkreettista ohjelmaa, joka edesauttaa jaksamista näinä ja tulevina työntäyteisinä aikoina. Nousu on jo tehnyt aloitteen työryhmän perustamisesta, jotta hyvinkin laaja-alaiset tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi. Toivotan jokaiselle oikein aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä ja rentouttavaa lomaa, kunhan sen aika tulee! Paula Hopponen pääluottamusmies Nordea Unioni Suomi ry Hallitus: Pj Kari Varapj:t Marja Yliniemi (1128 Rauma), Johanna Maasto (1112 Espoo-Tapiola); Varsinaiset jäsenet: Pirjo Halonen (1519 Lahti),Sisko Hellbom (2658 Nordea IT, Control & Risk Management), Sirpa Kalmari (1745 Helsingin keskustan yrityskonttori), Ulla Kotkavuori (2517 Cash Managenet Sales), Maire Lehikoinen (1069 Kotka), Riitta Luoto (1029 Hyvinkää), Heidi Riikonen (2481 Nordea Rahoitus Suomi Oy), Eija Rintakumpu (1068 Ylivieska), Lea Solaluoto (2638 Henkilöasiakkaiden suorapalvelu), Melitta Tyyskä (1124 Porvoo) Edustajisto: Pj Sirkku Pääkkönen (1134 Rovaniemi); Varapj Pasi Järvinen (2578 Account systems) TYÖ- JA YKSITYISELÄMÄN yhteensovittaminen vaatii myös pankin puolelta joustoja. Nuoremmilla voi olla hyvinkin paljon tarpeita saada joustavia työaikoja lasten tai opintojen vuoksi. Vanhemmilla työntekijöillä voi olla tarpeita joustoihin vaikkapa lastenlasten tai omien vanhem-

3 KUVA: Johanna Maasto ESIMIEHENÄ JA ASIANTUNTIJANA Sinä olet avainasemassa työpaikallasi. Liittymällä Esasin jäseneksi Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omien työehtojesi kehittymiseen ja etujesi ajamiseen sekä palkkauksellisen tasa-arvon edistämiseen. Mitä kattavampi jäsenmäärä on ja mitä aktiivisempia jäsenet ovat, sitä paremmin yhdistys ja liitto pystyvät vaikuttamaan ammattiryhmämme edunvalvontaan ja ajamaan sinun etujasi! Pankkilaiset pankissa Miten liityt ESASiin? Esimiehille ja asiantuntijoille - ESAS Esimiesten ja asiantuntijoiden koko maan kattavaa ammattiosastoa luotsaa Ulla Kotkavuori. Hän korostaa, että on tärkeää vaikuttaa työhönsä sen liiton kautta, jolla on alalla neuvotteluoikeudet. Kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen Ulla Kotkavuori, työskentelen Cash Management Salesissä apulaisjohtajana. Sijaintipaikkamme on suuryrityspalvelut Helsingin Vallilassa. Olen työskennellyt asiantuntijatehtävissä vuodesta -86 lähtien sekä asiantuntijaorganisaation että tuotannon esimiehenä. Osaamisen kivijalka on yritysten taloushallinto ja maksuliike. Mitä haluat saavuttaa työssäsi? Työn teossa asiakkaat ovat suurin motivaation lähde. Heille haluan tarjota parasta palvelua ja osaamistani. Asiakastyytyväisyys ja asiakkaan luottamus ovat saavuttamisen arvoisia asioita. Niin ja tietysti asianmukainen palkka. Miten jaksat työssäsi? Kiitos kysymästä, oikein hyvin! Turhanpäiväinen byrokratia ja toissijaisilla seikoilla tärkeilevät tyypit väsyttävät suunnattomasti! Mikä on ESAS? Nordealaisten asiantuntijoiden ja esimiesten oma ammattiosasto. Sen tarkoitus on vaikuttaa ammatti- ja edunvalvontakysymyksiin yksilöidysti jäsenen tarpeet ja edut huomioiden. Käytännössä tämä tarkoittaa jäsenten edunvalvontaa sekä heidän ammatillisen kehittymisensä tukemista ja työsuhdeturvansa parantamista. Millään muulla järjestöllä kuin Suoralla ei ole neuvotteluoikeutta eikä työehtosopimusta pankkialalla. Millaista joukkoa ESASilaiset ovat? Olemme asiantuntijoita ja esimiehiä: palvelupäälliköitä, sijoitusasiantuntijoita, maksuliikeasiantuntijoita, rahoituspäälliköitä jne. Kaikki nordealaiset esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimijat voivat olla ESASin jäseniä. Toimintaamme vetää vuosittain valittava toimikunta. Missä ESAS toimii? Jäsenistömme kattaa koko Suomen. Toimimme tarvittaessa siellä, missä olet! Meillä on yhteiset tilaisuudet: kevät- ja syyskokoukset. ESASilla on edustus niin Suoran tärkeissä toimielimissä kuin Nousun hallituksessa, edustajistossa ja toimikunnissa. Järjestämme yhteisiä tilaisuuksia asiantuntijoille ja esimiehille sidosryhmien kanssa. Miten sinusta tuli ESASin aktiivi? Työkokemukseni perusteella asiantuntijatehtävissä minulle selvisi miltei alkumetreillä, ettei kukaan ollut kiinnostunut tämän ryhmän edunvalvonnasta ja työehdoista. Emme kuuluneet toimihenkilöihin emmekä johtajiin. Jotain oli siis tehtävä itse. Liki samoihin aikoihin, joskus 90- Uusi Suoran jäsen: Täytä SUORAN Jäseneksi ilmoittautumislomake ja toimita se ESASin toimikunnan jäsenelle tai konttorisi/alueesi luottamusmiehelle. Suoran jäsen ESASiin: Täytä SUORAN Jäseneksi ilmoittautumislomake ja lähetä sähköpostilla Jarna Koivulalle, niin hän liittää sinut jäsenrekisteriimme ja tulet saamaan meiltä arvokasta tietoa Lisää tietoja ESASista Nousun sivuilta tai sähköpostilla esas@nousu.org. luvun alussa, syntyi idea perustaa oma ammattiosasto asiantuntijoille ja esimiehille. Siitä lähtien olen ollut toiminnassa mukana. Mitä Nousun toiminnassa tulisi huomioida? Nousun tulee huomioida asiantuntijamäärän kasvu lähitulevaisuudessa, taipua asiantuntijoiden kokopäiväiseen edunvalvontatyöhön ja kantaa huolta työssä jaksamisesta. Asiantuntijaorganisaation johtaminen asettaa haasteita myös Nousulle. Nyt, jos koskaan, on Nousun aika tarttua näihin haasteisiin! Mitä mieltä palkkausjärjestelmän uudistuksesta? Aivan loistava uudistus! Haasteita riittää! Varsinkin esimiehillä sen läpiviemiseksi, jotta se koetaan oikeudenmukaiseksi. Johanna Maasto & Ulla Kotkavuori Kaikkiin Pohjoismaihin on päätetty perustaa henkilökuntapankit. Tanskassa ja Norjassa ne ovat olleet jo toiminnassa. Ruotsi avaa henkilökuntapankin huhtikuussa ja Suomen Henkilökuntapankki aloitti toimintansa Vallilan korttelissa sijaitsevissa toimitiloissa MIKSI JUURI VALLILASSA? Konttorinjohtaja Riitta Pusa vastaa: Vallila on luonnollinen paikka, koska noin kolmannes nordealaisista työskentelee täällä. Riitta toteaa myös, että henkilökuntamme on ottanut toiminnan hyvin vastaan ja puhelin soinut kiitettävästi. Ajan saa kuitenkin jonottamatta. MIKSI HAIT TÖIHIN HENKILÖKUNTAPANKKIIN? Kun henkilökuntapankin muodostamista aloitettiin, tuli vahva tunne, että tämä on ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana kehittämässä palvelua koko henkilökunnalle. Riitta on hyvin onnellinen osaavasta henkilöstöstään, joka on tullut kolmelta eri taholta: henkilökuntaluotoista, contact centrestä ja konttoreista. Erilaista osaamista ja kokemusta löytyy ja ihmiset oppivat toisiltaan. Henkilökuntapankkilaiset tarjoavat mm. neuvontapalveluita, hoitavat henkilökunnan ja heidän etuohjelmaan liittyneiden perheenjäsentensä laina-, sijoitus- ja vakuutusasiat koko maan kattavasti. Matkavaluuttaakin voi jatkossa tilata noudettavaksi, jos Helsinki-Vantaan lentokentän vastaava palvelu ei sovi lentoaikataulujen vuoksi käytettäväksi - muutoin käteistä rahaa ei käsitellä. Toiminnan kehittäminen luonnollisesti jatkuu. HENKILÖKOHTAINEN pankkineuvoja Mika Pikkarainen, jonka erikoisosaamisalueita ovat sijoitukset ja vahinkovakuutukset, kertoo, että työ on tällä hetkellä juuri niin monipuolista kuin hän oli toivonutkin. Mikan viihtyvyyttä lisää myös mahdollisuus yksilölliseen työaikaan. Oman työtyytyväisyytensä hän toivoo myös näkyvän hyvänä asiakastyytyväisyytenä. Tervetuloa päivittämään perheen pankkija vakuutusasiat kuntoon! Meillä on hienoja henkilökunta-etuja. LAINAHAKEMUKSET HOITUVAT EDELLEEN verkkopankissa, mutta on myös mahdollista varata neuvotteluaika ja käydä hoitamassa asiansa henkilökohtaisesti. Mikäli asiakas tarvitsee puhelinta tai sähköpostiasiointia laajempaa sijoitusneuvottelua, varataan aika asiakkaalle hänelle sopivimmasta konttorista. Koko maan sijoitusasiantuntijat ovat siten apuna. ME KAIKKI henkilökuntapankkilaiset arvostamme nordealaisia asiakkaina ja teemme parhaamme hoitaessamme heidän ja heidän perheidensä pankkiasioitaan, lupaa Riitta. Päivi Pulkka 4 5

4 Ei tätä tekisi, jos ei tykkäisi Nousun hallitus päätti aloittaa vuoden alussa uuden käytännön ja valita vuoden luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Hallitus halusi näin palkita henkilöstöedustajia heidän vaativassa työssään ja kannustaa heitä jatkamaan eteenpäin. Muistilappuja palkka- ja kehityskeskusteluun On se vaan jännä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa, vaikka niiden olemassaoloa ei itse aina edes osaa ottaa huomioon. Otetaanpa esimerkkejä: Keskustelussa Pyri luomaan osaltasi hyvä keskusteluilmapiiri. Vältä hyökkäävyyttä. Älä kaivaudu poteroon, vaan mieti etukäteen vaihtoehtoja o Mikä on paras, mihin voit päästä? o Mikä on vähin, mihin voit tyytyä? o Kaikki näiden vaihtoehtojen välillä on positiivista! VUODEN LUOTTAMUSMIES VUODEN LUOTTAMUSMIEHEKSI valittiin Kaarina Paaso ja vuoden työsuojeluvaltuutetuksi Maritta Viinikangas. VALINNAN TEHNYT TOIMIKUNTA ei asettanut tarkkoja kriteerejä valinnalle, sillä toimintaympäristöt ja ansiot ovat hyvin erilaisia. Tästä syystä oli erityisen tärkeää, että esitykset perusteltiin hyvin ja monipuolisesti, jotta valinta oli mahdollista tehdä. ESITYKSIÄ TULI RUNSAASTI ja valintatoimikunta sai todella puntaroida esitysten välillä. Valintatoimikuntaan kuuluivat pääluottamusmiehet Paula Hopponen, Esko Hellsten ja Jaana Kylander, päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylund, Nousun varapuheenjohtaja Johanna Maasto sekä Nousun edunvalvontavastaava Heikki Åke. Luottamushenkilöt palkittiin kukin ja lahjakortein. KAARINA PAASO on toiminut Oulun luottopalveluiden luottamusmiehenä ja toimii nykyisin Oulun Contact Centren luottamusmiehenä. Oulun luottopalveluissa toimiessaan Kaarina on jaksanut kannustaa jäseniä jaksamaan. Vaikeassa VUODEN TYÖSUOJELU- VALTUUTETTU tilanteessa hän taisteli viimeiseen asti Oulun luottopalveluiden työpaikkojen säilymisen puolesta. KAARINA KUVATAAN annetuissa perusteluissa ihanneluottamusmieheksi, joka on asialle omistautunut, oikeudenmukainen, suunsa auki saava ja periksi antamaton. Valintatoimikunta painotti valinnassaan myös sitä, että Kaarina on jaksanut kantaa huolta luottopalvelujen henkilöstöstä Contact Centreen siirtymisen jälkeenkin. KAARINA ITSE KERTOI palkitsemistilaisuudessa, että valinta tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Kiitospuheessaan Kaarina tähdensi, että työtä tehdessään sitä ei mieti, että tästä työstä pitäisi saada erityinen palkinto. Halu tehdä luottamustyötä lähtee omasta itsestä, Kaarina Paaso toteaa. RAAHEN KONTTORISSA työskentelevä Maritta Viinikangas on toiminut laajalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella työsuojeluvaltuutettuna. Hän on tehnyt ansiokkaasti työsuojelutarkastukset kaikissa alueen konttoreissa ja järjestänyt erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. MARITA KUVATAAN annetuissa perusteluissa positiivisena henkilönä, joka on jo vuosia ollut mukana toiminnassa ja tuonut aina aktiivisesti ongelmia esille rakentavassa yhteistyön hengessä. Valintatoimikunta halusi valinnassaan nostaa vielä erityisesti esiin Maritan työsuojelutarkastusten jälkeen pitämät palautekeskustelut. Tämä on osoitus esimerkillisestä toiminnasta ja paneutumisesta työsuojelutyöhön. VALINTA VUODEN työsuojeluvaltuutetuksi oli iso kunnia. Ei tätä työtä tekisi, jos tästä ei tykkäisi ja pitäisi tärkeänä. Tässä työssä on tosin tärkeää osata jättää työt työpaikalle eikä viedä huolia kotiin. Se on keino jaksaa eteenpäin, pohtii Marita. Johanna Maasto Valintatoimikunta kehottaa vielä lopuksi Nousun jäseniä tarkkailemaan luottamusmiehiään ja työsuojeluvaltuutettujaan ja kirjaamaan ylös heidän ansioitaan, sillä ensi vuonna on jälleen uudet valinnat. KUVA: Eira Ketola Kokonaisilmaisumme rakentuu eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta: Sanat Ääni Eleet, ilmeet, kehonkieli Jos nämä ovat ristiriidassa, viestisi heikkenee. Usein kehon kieli vaikuttaa tiedostamattamme enemmän kuin sanat. Q2 PDD keskustelut - Arviointikriteerit Asteikko 1-7 Tiedot palkkakehityksestä -YTR Oletko uskottava, vakuuttava? Istu selkä suorana rentoutuneena ja pidä pääsi pystyssä. Näin sinun on helpompi hengittää rauhallisesti ja syvään. Varo luhistuneita hartioita ja pään vajoamista niiden väliin. Vaikutat alistuneelta, onnettomalta ja epäonnistuneelta. Q1 Palkkapolitiikka Painopistealueet Q3 Tiedot keskiansiokehityksestä Palkkakeskustelu Osa 1: Vähimmäislupaus Osa 2: vahvistus ja lomaketäyttö PALKKA- KESKUSTELU- JÄRJESTELMÄ Valmistaudu hyvin Tee keskustelun tueksi itsellesi lista onnistumisistasi ja kyvyistäsi ja päivitä listaa jatkuvasti. Osoita, mitkä asiat teet hyvin. Mieti, minkälaista osaamista tarvitaan juuri nyt ja tulevaisuudessa. Valmistaudu vasta-argumentteihin. Täytä tarvittavat lomakkeet rauhassa ja hyvissä ajoin. Q4 Yleiskorotus alkaen Henkilökohtaiset palkankorotukset takautuvasti Mahdollisen erimielisyyden käsittely paikallisesti Jos et saa kaikkea mitä haluat ja toivot, voit ehdottaa vaikkapa: Nyt tämä osuus euroina ja Sovitun ajan kuluttua toinen osuus euroina tai Lisää pätevöitymiskoulutusta tai Muuta, mikä tyydyttää sinua ja on Nordeassa mahdollista Pikakeinoja tunteiden hallintaan Vaihda asentoa. Hengitä pari kertaa syvään. Pyydä hetki aikaa harkitsemiseen. Kysy itseltäsi: Onko tämä koko maailma? Johanna Maasto & Päivi Pulkka Lähde: Irma Meretniemi Muistathan Oma tyylisi vaikuttaa arvioosi muista henkilöistä 6 7

5 Jaksaminen, päivän puheenaihe KUVA: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma JAKSAMINEN PUHUTTAA PALJON. Se tuntuu olevan päivän tärkein aihe. Olen saanut monia yhteydenottoja, joissa kerrotaan suuresta työmäärästä ja kovasta työtahdista. Nykyisellä työtahdilla ja resursseilla monissa paikoissa työskennellään jo jaksamisen äärirajoilla. Joskus olen miettinyt, kuinka lähellä on kamelin selän katkeaminen. TOISAALTA OLEN MYÖS VIERAILLUT konttorissa, jossa jaksaminen ei ollutkaan päällimmäinen puheenaihe. Aloin miettiä, mistä tämä ero johtuu. Varmaa on, että kaikki konttorit eivät ole saman kokoisia ja samanlaisia, ja asiakaskunnassakin saattaa olla eroja. Myös henkilöstön keskiikä on erilainen, ja se osaltaan vaikuttaa jaksamiseen. Pankkikin yrittää helpottaa ikääntyneiden osalta jaksamista mm. seniori-ohjelmalla, mikä on mielestäni erittäin positiivinen asia. Tosin mielessä on käynyt, miten se käytännössä toimii pienessä konttorissa, jossa kaikki toimihenkilöt voivat kuulua senioriohjelman piiriin. TOIMINTATAPAA PANKISSA on muutettu paljon, mutta ovatko kaikki sisäistäneet sen? Meidän jokaisen pitää osata luopua vanhoista työtavoista, muuten kenties teemme vanhasta tottumuksesta jotain turhaa. Toivottavasti kukaan ei enää koeta tehdä itseään korvaamattomaksi keräämällä kaikki mahdolliset työt itselleen kuvitellen, ettei siten menetä työpaikkaansa seuraavissa henkilöstövähennyksissä. Onhan jokainen huomannut, että pankkiin rekrytoidaan uutta väkeä. Henkilöitä on myös siirtynyt kilpailijoille ja sieltä meille. Aika on muuttunut! KONTTOREISTA TÖITÄ ON SIIRRETTY keskitettyihin yksiköihin. Onko tämä myös huomioitu siellä, minne töitä on siirretty? Ei riitä, että työt siirretään tehtäväksi toiseen paikkaan, siellä pitää olla myös resurssit kunnossa. RESURSSIT ON MIELESTÄNI ASIA, jossa Suomessa on nostettu kädet pystyyn. Tyydytään siihen, että jostain muualta on sanottu, paljonko me täällä Suomessa tarvitsemme ihmisiä tekemään näitä töitä. En ymmärrä sitä, että jossain muualla ollaan viisaampia ja tietävämpiä resurssiasiassa. Ei näin voi olla. Kyllä henkilöstötarve pitää kertoa täältä paikan päältä. Jos se ei mene heti ensimmäisellä kerralla perille, niin pitää sitkeästi perustella lisää. Vaarana on, että kamelin selkä katkeaa, ja silloin Suomen osio lakkaa tekemästä tulosta. KAIKEN KAIKKIAAN NÄYTTÄÄ SILTÄ, että työssä jaksaminen on parasta siellä, missä vuoropuhelu johdon ja henkilöstön välillä on avointa ja luottamuksellista. Ihmisten annetaan tehdä työtään ilman turhia rankinglistoja, ja tavoitteet ovat sellaisella tasolla, että ne myös joskus saavutetaan. Näin tunnetaan onnistumisen ja työn iloa. Kollegoiden kanssa ehditään vaihtaa muitakin ajatuksia kuin pelkkiä työasioita. Sillä, millä mielellä aamulla tulee työpaikalle, on selvä vaikutus työssä jaksamiseen. Jos tiedän, että tänäänkin voin päästä omiin tavoitteisiin eikä illalla jää isoa työpinoa kun lähden kotiin, niin voin ilolla aloittaa työt. MIELESTÄNI Varman työhyvinvoinnin Evita -ympyrässä on hyvin kuvattu asiat, jotka vaikuttavat jaksamiseen. Itse vielä lisäisin siihen keskelle pienen ympyrän, joka olisi itsensä johtaminen ja oma vastuu. Jorma Nylund päätyösuojeluvaltuutettu ni hao