Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Transkriptio

1 Asiakirjan päivitys LVIA- Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat Tarkennettu kohtaan 7.2 osastoivien rakenteiden läpiviennit ja poistettu eristykset kohdasta 3.2 Muutettu kohtaan 3.3. talosaunojen hanatyypit Tarkennettu kohtaan 4 pienten LTO-koneiden vaatimuksia Päivitetty kohdat 1.1. luovutusdokumentit, 1.4 huoneistokohtaiset vesimittarit, päävesimittarit, 1.6 huonelämpötilojen säädettävyys, 1.7 E-lukutavoite, 2.1 mitoituslämpötilat, ilmanpoistin, 2.2 tarkastusluukut, putkimateriaali, 2.3 käsipyörät ja ilkivaltasuojat, lattialämmitykset, 3.2 tarkastusluukut, hormien sijoitus, 3.4 pohjakulmat, 3.5 hulevesisuunnitelma, 4.2 puhtausluokka, 4.3 ohjaukset, hälytykset, 4.4 käyttöön jäävät kanavat, 5.2 vesisumusprinkleri, 7.1 läpiviennit, 7.3 pellitykset, 8. varaukset väyläpohjaiset vesimittarit, 1.8 tarkastusluukkuvaatimukset, 6.1 täydennetty automaatiopisteitä. Lisäksi muita tarkennuksia mm. käytettäviin materiaaleihin, hormien sijoitteluun. Lisätty liite1: Talotekniikan käyttöliittymä ja liite 2: Hekan kohteissa käytettävät järjestelmätoimittajat. ML ML ML IK

2 LVIA

3 LVIA-tekniset työt 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Tulosteet Varaukset laajennuksiin Käytettävät tuotteet Kulutusmittaukset Urakkarajat Sisäilmasto Energiatalous Käyttö ja huolto Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Lämmönjakelu Lämmönluovutus VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vedenhankinta Vesijohtoverkostot Vesi- ja viemärikalusteet Viemäriverkostot Sadevesiverkostot ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmavirtojen mitoitus Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneet Kanavistot Pääte-elimet Väestönsuojalaitteet Hissit Ryömintätila VESISAMMUTSUJÄRJESTELMÄT Palopostit Sprinklerit TALOAUTOMAATIO Taloautomaatiojärjestelmät ERISTYS JA LÄPIVIENNIT Yleistä Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Ilmanvaihtolaitteiden eristys JÄÄHDYTYSLAITTEET KAASU... 25

4 LVIA-tekniset työt 4 LVIA-TEKNISET TYÖT 1. YLEISTÄ Suunnittelussa tulee noudattaa: Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita Sisäilmastoluokitusta 2008 paikallisen viranomaisen ohjeita (mm. rakennusvalvontavirasto, vesilaitos, energialaitos, pelastuslaitos) Taustaltaan keltaiseksi värjätyt kohdat koskevat erityisesti peruskorjauskohteita Tulosteet Suunnitelmat laaditaan CAD-muotoon (.dwg), työselostus ja muu A4-materiaali MS Office-muotoon (.doc.xls). Suunnittelija kerää LVIA-loppudokumentaation (.dwg.doc.xls.pdf). Aineisto luovutetaan vastaanoton yhteydessä yhtiön edustajalle tallennettuna muistitikulle (1 kpl) ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle tallennettuna projektipankkiin (Sokopro). Lisäksi suunnittelija tallentaa tarvittavat tiedot ja dokumentit suoraan tilaajan sähköiseen huoltokirjajärjestelmään (FimX). Suunnitelmien tulee kaikissa vaiheissa täyttää viranomaisten vaatimukset. Suunnitelmien tulee sisältää mitoitetut laitesijoittelupiirustukset märkätiloista. Piirustukset laaditaan arkkitehdin laatimille pohjille, joissa esitetään kunkin seinän, lattian ja katon projektiot. Leikkauspiirustuksissa esitetään koko talotekniikka siten, että siitä selviää asennusten todellinen tilantarve. Peruskorjauskohteissa esitetään suunnitelmissa myös nykyiset käyttöön jäävät verkostot laitteineen ja varusteineen (esim. ohuella viivalla) ja tekniset tiedot sulkumerkinnöin varustettuna (tai muulla erottuvalla tavalla). Purettavat verkostot, laitteet ja varusteet esitetään urakka-laskentaa varten erillisissä piirustuksissa (esim. alkuperäiset suunnitelmat) Varaukset laajennuksiin Laajennuksiin ei pääsääntöisesti varauduta.

5 LVIA-tekniset työt Käytettävät tuotteet Niiden tuotteiden, joilla on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Muiden LVI-tuotteiden osalta suositaan tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Suunnittelija on velvollinen tarkistamaan tuotteiden kelpoisuudet koko rakennushankkeen ajan Kulutusmittaukset Kaukolämmön mittauskeskus ja käyttöveden päävesimittarit (KV, LV) varustetaan reaaliaikaisella näytöllä mittarin yhteydessä sekä kaukoluentamahdollisuudella. Käyttövesimittarit liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Vesimittareiden tulee olla sellaisia, että mahdollistavat käytännön vuodonvalvonnan, so. mittarit ovat ensisijaisesti väyläpohjaisia (Hekan kohteissa myös päävesimittari). Mikäli käytetään pulssimittareita, yksi pulssi = 10 litraa. Käyttövesiverkosto varustetaan huoneistokohtaisella vedenmittausjärjestelmällä, jossa on myös huoneistokohtaiset näytöt. Huoneistokohtaiset mittarit asennetaan asuinhuoneistojen lisäksi ainakin liiketiloihin, kerhohuoneisiin, talosaunoihin ja talopesuloihin. Etäluettava mittaustietojen keruuyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, huoneistokohtaiset näytöt esim. eteisen seinälle. Järjestelmän toimittaja tulee valita suunnitteluvaiheessa ja hyväksyttää tilaajalla. Päävesimittari (HSY) vaihdetaan peruskorjauksessa väyläpohjaiseksi ultraäänimittariksi ja liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään Urakkarajat Urakkarajat ja vaiheistus merkitään yksiselitteisesti esim. nuoliviivoin ja tekstein suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa suunnittelijan tehtävänä on selvittää erityisen tarkasti liittymät nykyisiin verkostoihin (liitoskohtien kunto, koko ja materiaalit). Suunnitelmiin merkitään myös nykyisen verkoston koko ja materiaali Sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja.

6 LVIA-tekniset työt 6 Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Suunnittelun lähtökohtana pidetään Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaisia sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoja. Peruskorjauskohteissa voidaan tapauskohtaisesti perustelluista syistä tilaajan päätöksellä käyttää myös sisäilmastoluokkaa S3. Tilojen lämpötilojen suunnitteluarvot (talvi, lämmitystilanne) ja LVI-laitteiden suurin sallittu äänitaso L A,eq,T /L A,max : Asunnot Asuinhuoneet +21 C 28/33 db (RakMK C1) Keittiö +21 C 33/38 db (RakMK C1) Pesuhuone +22 C 38/43 db Yhteistilat Askartelu-, kerhohuone +20 C 33/38 db Pukuhuone +21 C 33/38 db Saunan löylyhuone +21 C 33/38 db Pesuhuone +22 C 43/48 db Porrashuone +17 C 38/43 db Varastotilat +17 C 43/48 db Kylmäkellari +5 C 43/48 db Pesutupa +21 C 43/48 db Kuivaushuone +21 C 43/48 db Rakennuksen ulkopuolella L A,eq,T <45 (db). Ääniteknisiä suunnitteluohjeita on mm. LVI-kortistossa: LVI ja LVI ja LVI Asuinhuoneiden lämpötilan tulee talvikaudella olla huonekohtaisesti säädettävissä ±1 C. Sisäilmastoluokan S2 tiloissa ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Suunnittelijan tulee tehdä energiaselvitykseen sisältyvänä RakMK osan D3 mukaisesti kesäajan huonelämpötilan lämpötilalaskenta ja osoittaa kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus. Tästä on olemassa LVI-ohjekortti LVI Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen edellyttää dynaamista laskentaa. Ilman nopeus asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä lämpötilassa +21 C <0,17 m/s, lämpötilassa +25 C <0,25 m/s.

7 LVIA-tekniset työt 7 Rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen yhteydessä mitataan radonpitoisuus, jos alueella epäillään olevan radonia. Suunnitelmissa on huomioitava radonin poisto rakennuksen alta Energiatalous Uudisrakentamisessa tavoitteena on saavuttaa vähintään energiatehokkuusluokka C (E-luku = kwh E /m 2 ). E-luvun tavoitearvo määritetään hankekohtaisesti yhdessä tilaajan kanssa, yleensä asuinkerrostaloissa tavoitteena on E-luku 115 kwh E /m 2. Peruskorjauskohteissa selvitetään kohteen nykyinen energiatehokkuusluokka ja E-luku sekä asetetaan tavoitteet korjausten jälkeiselle energiatehokkuusluokalle ja E-luvulle. Yleensä peruskorjauksessa tavoitteena on saavuttaa luokka D (E-luku välillä kwh E /m 2 ). LVI-suunnittelija tekee em. selvitykset ja asettaa tavoitteet yhdessä tilaajan kanssa. LVI-suunnittelija suorittaa kohteen energiataloudelliset laskelmat ja laatii energiaselvityksen. Sekä suunnitteluvaiheen että vastaanottovaiheen energiaselvitykset tallennetaan rakennuttajan projektipankkiin ja niistä toimitetaan aina myös kopio ATT:n LVIsuunnittelupäällikölle. Kiinteistöt liitetään kaukolämpöön, ellei käytetä pelkästään uusiutuvia energiatuotantomuotoja, joista päätetään hankekohtaisesti. Lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksenä. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina ja varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla. Sekä uudis- että peruskorjauskohteet varustetaan keskitetyllä rakennusautomaatiolla, jolla ohjataan taloteknisiä laitteita tarpeen mukaisesti. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/m 3 /s. Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/m 3 /s, ellei hankesuunnitelmassa muuta mainita. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus mitataan alamittauksin. Väyläpohjaiset mittarit liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään Käyttö ja huolto Putkien ja laitteiden tulee olla helposti huollettavissa, tarkastettavissa ja korjattavissa. Erityisesti asukkaiden käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja varusteiden tulee olla helppokäyttöisiä. Huollettavat, säädettävät ja tarkkailtavat laitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voi helposti käsitellä. Huollettavia laitteita ei saa sijoittaa asuintiloihin, liiketiloihin tai esim. asukkaan käytössä olevaan verkkokomeroon. Peruskorjausten yhteydessä tällaisissa tiloissa sijaitsevat laitteet ja varusteet siirretään käytäville tmv. yleisiin tiloihin.

8 LVIA-tekniset työt 8 Kaikki tarvittavat tarkastus- ja huoltoluukut merkitään LVItasopiirustuksiin. Jokaisen huollettavan laitteen kohdalle suunnitellaan huoltoluukku. Lisäksi jokainen kotelo- ja alakatto-osuus, jossa kuljetetaan paineellisia putkia, varustetaan tarkastusluukulla. Huoltoluukkujen koko on minimissään 500x500. Tarkastusluukut, joiden kohdalla ei ole huollettavia laitteita, ovat kooltaan 300x300. Mikäli rakennukset ovat käytössä peruskorjauksen aikana, tulee suunnittelijan laatia suunnitelma työjärjestyksestä ja väliaikaiskytkennöistä siten, että jakelukatkot ovat mahdollisimman lyhyet Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa Ennen peruskorjauskohteen suunnittelun aloittamista tilaaja teettää tarvittavat kuntoselvitykset kaikkien putkistojen, hormien ja laitteiden osalta. Puuttuvia ja tarkentavia selvityksiä voidaan teettää vielä hankesuunnitteluvaiheessa tai tutkimusten voidaan tapauskohtaisesti järjestelmien iän perusteella todeta olevan kokonaan tarpeettomia. Lämpö-, vesi-, jäte- ja sadeviemäreiden sekä salaojien kunto tutkitaan Ympäristöministeriön LVVkuntotutkimusopasta 2013 noudattaen pätevöityneiden kuntotutkijoiden toimesta. Uusittavien, erityisesti rakenteissa sijaitsevien, putkistojen tilantarve ja nykyisten rakenteiden purkutarpeet on kartoitettava huolella (korkeusasemat, välipohjien kerrokset, vapaa huonekorkeus jne.) Ilmanvaihtokanavien kuntotutkimus voidaan teettää esim. nuohoojalla. Kanavien kunnon tutkimiseen käytetään videokuvausta. Mikäli tavoitteena on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän säilyttäminen (esim. suojelukohteet), teetetään myös hormikartoitus. Suunnittelija esittää kuntotutkimusten perusteella suosituksensa uusittavista putkistoista, kanavista ja laitteista rakennuttajan arvioitavaksi, ottaen huomioon nykyisten ja uusittavien järjestelmien käyttöikä. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1. Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiateollisuus ry:n K1/2013, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet sekä lämmöntoimittajan vaatimukset. Määräyksen mukaisia poikke-

9 LVIA-tekniset työt 9 uslämpötiloja ei saa käyttää ilman riittäviä perusteluja ja rakennuttajan lupaa. Suunnittelija tarkistaa lämmöntoimittajalta kaukolämpöverkon paine-eron vaihtelun. Tarvittaessa lämmönjakokeskus varustetaan määräyksen K1/2013 mukaisesti paine-erosäätimellä. Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskuksena käytetään tehdasvalmista lämmönjakopakettia. Toiminnaltaan erilaisille verkostoille suunnitellaan omat lämmönsiirtimet, esim. patteriverkosto, lattialämmitysverkosto, ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Suljetut piirit varustetaan aktiivisella ilmanpoistimella. Ilmanpoistin voi olla yhteinen kaikille verkostoille, jolloin kukin verkosto varustetaan tarkoitukseen sopivin pikaliittimin. Pumput Pumppu sijoitetaan verkoston paluupuolelle. Pumppuina käytetään portaattomasti säädettäviä energiatehokkuusluokan A laitteita. Pumpun ominaiskäyrä valitaan mahdollisimman loivaksi. Kokonaishyötysuhteen tulee olla maksimivirtaamalla vähintään 60%. Peruskorjauskohteissa pumpun toimintapiste tarkistetaan lämpöhäviöiden ja virtausvastusten perusteella ja pumppu uusitaan tarvittaessa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu, varustettuna kiinteällä kumikalvolla. Paisunnan alainen verkosto varustetaan määräysten mukaisilla varolaitteilla. Käytetään kahta varoventtiiliä ja vedenpoisto ohjataan hallitusti lattiakaivolle saakka. Paisunta-astian asennus on suunniteltava niin, että se on helppo huoltaa Lämmönjakelu Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastusluukut. Rakennus lämmitetään pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Verkosto suunnitellaan kaksiputkijärjestelmäksi.

10 LVIA-tekniset työt 10 Putkien materiaali on yleensä teräs. Sinkittyä teräsputkea ei saa käyttää. Lämmitysverkoston osien sijoitusta kylmälaitteiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Märkätilojen lattialämmitykselle rakennetaan oma, erillinen kiertopiiri lämmönsiirtimineen ja muine varusteineen. Peruskorjauskohteissa rakenteiden sisään asennetut putkiosuudet uusitaan aina. Uudet putket tehdään pinta-asennuksena. Ulkopuoliset putket suunnitellaan tehdasvalmiista putkielementeistä. Painuvilla piha-alueilla on perusteltua käyttää muoviputkin varustettuja 2-putkielementtejä. Kaikkien osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Maan alle jääviä haaroituksia tulee välttää. Mikäli haaroituksia kuitenkin jää maan alle, ne tehdään saman valmistajan tehdasvalmisteisilla haaroituskappaleilla tai umpikaivoilla kuin putketkin. Haaroituskaivoihin ei suunnitella maan päällistä kansistoa. Eristyselementtien korkeusasemat merkitään asemapiirustukseen. LVI-suunnittelijan tulee huolehtia omalta osaltaan rakennesuunnittelijan kanssa, että putkielementit varustetaan salaojituksella, mikäli elementtivalmistaja niin ohjeistaa. Verkoston ilmanpoisto on suunniteltava huolella. Rakennuksen sisällä kaikki kannakkeet tehdään kuumasinkityistä osista. Rakennuksen ulkopuolella (mm. pohjalaatan alla) kannakkeiden materiaalina on HFe. Verkosto jaetaan linjakohtaisten säätöventtiilien avulla helposti säädettäviin vyöhykkeisiin. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Säätöventtiileinä käytetään mittausyhtein varustettuja kertasäätöventtiilejä tai paine-erosäätimiä. Suunnittelija laskee verkoston virtaukset linjakohtaisesti. Virtausten tulee perustua lämpöhäviölaskelmiin. Peruskorjauskohteissa laskelmissa tulee huomioida parannettavat rakenteet (ikkunat, yläpohjan eristeet ym.) ja mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestelmässä. Verkoston tasapainotus suunnitellaan Motivan ohjeiden mukaan ja säätötyöstä laaditaan yksiselitteinen ohje LVI-työselostukseen. Linjat numeroidaan. Suunnitelmissa esitetään linjasäätöventtiilien tunnus (nro), esisäätö- ja kv-arvot, virtaama ja painehäviö.

11 LVIA-tekniset työt Lämmönluovutus Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. LP1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä esim. Ylös LP25. Patterit Pattereiden mitoituslämpötiloina käytetään ensisijaisesti K1/2013 alkuperäisiä suosituslämpötiloja: uudiskohteet 45/30C. Käytetään ainoastaan valmiiksi pintakäsiteltyjä pattereita. Piirustuksiin merkitään patterityypin ja koon lisäksi patterilla katettava lämmitysteho. Ulkoseinillä sekä alimmassa ja ylimmässä kerroksessa sijaitsevat WC:t ja vaatehuoneet varustetaan lämmitysverkostoon liitettävällä patterilla. Kylpyhuoneet ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet Asuntojen ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen tulee toimia myös kesäaikaan. Kiertopiirien tulee olla säädettävissä. Lattialämmitys Lattialämmityksen käyttämisestä koko rakennuksessa on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätimineen. Esisäätöarvot merkitään kuten pattereilla. Jakotukit sijoitetaan helposti huollettaviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaapin oven tulee avautua kuivaan tilaan. Patteriventtiilit Pattereissa tulee käyttää patterikohtaisia sulku- ja kertasäätöventtiilejä. Patterit varustetaan kromatulla ilmaruuvilla. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä lukuun ottamatta tuulikaappeja, joissa käytetään metallisia, lukittavia käsipyöriä. Perustelluista syistä suunnittelija voi esittää käsipyöriä muihinkin tiloihin. Porrashuoneiden termostaattisissa patteriventtiileissä käytetään ilkivaltasuojia. Termostaattien irtoantureiden käytöstä on sovittava erikseen tilaajan kanssa. Piirustuksiin merkitään patteriventtiilien tyyppi (TV/V), koko, esisäätö- ja kv-arvo.

12 LVIA-tekniset työt 12 Peruskorjauskohteissa vanha patteriverkosto pyritään säilyttämään. Lämmityskauden ulkopuolinen lämmitys tulee varmistaa kohteeseen sopivalla vesikiertoisella järjestelmällä. Sähkölattialämmityksiä ei käytetä. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan lattialämmitysverkostoon tai käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1. Vedenhankinta Rakennus liitetään vesilaitoksen vesi- ja viemäriverkostoihin. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiverkostoon. Hulevesiä viivytetään tontilla mahdollisuuksien mukaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sovittaessa tarkastella sadevesien tai harmaiden vesien hyödyntämistä tontilla. Suunnittelija tarkistaa tonttivesijohdon painetason vesilaitokselta. Rakennus varustetaan paineenkorotuksella tarpeen mukaan. Runkovesijohtoon heti vesimittarin (tai paineenkorotuksen) jälkeen asennetaan vakiopaineventtiili. Epäedullisimpiin kohtiin verkostoa asennetaan seurantaa varten tarpeellinen määrä painemittauksia, jotka liitetään keskitettyyn valvontajärjestelmään. Mittausten avulla verkostopaine asetellaan sopivaksi vakiopaineventtiilillä Vesijohtoverkostot Käyttövesiputkistot rakennetaan vaihdettaviksi. Runkoputket asennetaan alimman kerroksen kattoon ja nousujohdot avattaviin putkihormeihin. Hormit toteutetaan keskitettyinä esim. porrashuoneeseen. Hormit sijoitetaan niin, että ne rajoittuvat ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, pesuhuone, vaatehuone). Huolto tapahtuu porrashuoneen puolelta. Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastusluukut. Vesijohtojen materiaalina käytetään aina kuparia, ellei muuta erikseen sovita. Asuntojen pesu- ja kylpyhuoneissa pintaasennettavat putket ovat kromattuja kupariputkia.

13 LVIA-tekniset työt 13 Asunnoissa on mahdollista käyttää rakennuttajan luvalla tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Tällöin käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja, jotka sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin. Jakotukkikaapit ovat tehdasvalmisteisia. Jakotukkikaappi ei saa rikkoa vedeneristystä. Jakotukkikaapin ovi voi avautua kuivaan tilaan. Vesijohtoverkosto varustetaan lämpimän veden kiertojohdolla. Lämmin käyttövesiverkosto mitoitetaan siten, että lämpimän veden odotusajat täyttävät RakMK osan D1 suositukset. Verkosto jaetaan sulkuventtiileillä selkeisiin kokonaisuuksiin. Huoneistot ja nousulinjat varustetaan omilla sulkuventtiileillä. Venttiileinä käytetään palloventtiilejä. Kiertojohdon linjakohtaiset virtaamat ja linjasäätöventtiilien kv- ja esisäätöarvot merkitään suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa nykyisen verkoston virtaamat tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan/lisätään linjasäätöventtiilit. Kiertojohto säädetään kuten lämmitysverkosto. Epäedullisimman huoneiston runkojohdot tai iv-konehuoneen vesijohdot varustetaan paineenmittausyhteillä, joilta viedään mittaustieto keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Painemittausta ei sijoiteta asunnon sisäpuolelle. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. V1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä ja virtaamalla esim. Ylös KV18 (0,9) Vesi- ja viemärikalusteet Kalusteina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja ääniryhmään 1 kuuluvia kalusteita. Vesikalusteiden maksimivirtaamat säädetään ennen vastaanottoa normivirtaamaan. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Pesualtaat tulee varustaa ylivirtauksen estävällä viemäröintiratkaisulla. Vesikalusteen juoksuputki tulee varustaa kääntörajoittimella, jos tilassa ei ole lattiakaivoa (esim. keittiöt). Lattiakaivojen paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Lattiakaivoissa ei käytetä korokerenkaita. Kuivakaivojen käyttöä asunnoissa tulee välttää.

14 LVIA-tekniset työt 14 WC-istuimet asennetaan vaakatasoon ja varustetaan kahdella huuhteluvesimäärällä. Piilojalallisia WC-istuimia ei suositella. Alapesusuihkua (yleensä pesuallashana) on pystyttävä käyttämään WC-istuimelta. Vesipostit Vesipostit sijoitetaan tilaajan osoittamiin paikkoihin. Puutarhaletku (paineen kestävä) suukappaleineen seinätelineellä (esim. lämmönjakohuone) tai letkukärryssä. Huomioitava myös jätehuoneen pesumahdollisuus. Vesipostin kytkentäjohto varustetaan sulkuventtiilillä rakennuksen sisäpuolella (ilkivallan esto). Hekan kohteissa yksi vesiposti varustetaan 1,5 tuuman liitännällä pesuauton vesisäiliön täyttöä varten. Kylpy- ja suihkutilat Hekan kohteissa asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan kaksi lattiakaivoa, toinen pesualtaan alle (pesualtaan viemäröinti lattiakaivon kautta). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. nurkka- tai reunakaivoa. Kaikkien huoneistojen kylpy- tai suihkutiloihin asennetaan pyykinpesukoneliitännät (vesijohto h=1200 ja viemäri h=700). Pyykinpesukoneliitännät sijoitetaan koneen sivulle, jotta kuivausrummulle jää tila pesukoneen yläpuolelle. Putkistoja ei asenneta suihkutilan jalkatilaan. Hajotukset pyritään tekemään ylhäällä ja kytkentäjohdot tuodaan pinta-asennuksina kalusteille yläkautta. Suihkualtaita tulee välttää. Keittiöt ja keittokomerot Astianpesukonevaraus asennetaan kaikkiin huoneistoihin (vesijohto ja viemäri). Astianpesupöydän vesilukko kahdelle tiskialtaalle tulppineen sekä ylivirtausosineen, vesilukossa liitäntämahdollisuus astianpesukoneen viemäröintiä varten. Veden ylivuoto huomioitava suunnitelmissa. Jos altaassa ei ole ylivirtausaukkoa, varustetaan toinen allas ns. kuorisihdillä. Tiskialtaan viemäröintisarjana käytetään ns. tilaa säästävää mallia, jotta lajitteluastiat (4 kpl) mahtuvat allaskaappiin. Talosauna Pesuhuoneessa käytetään verkkovirtaan kytkettyjä (ei paristo-

15 LVIA-tekniset työt 15 käyttöisiä) elektronisia kosketusvapaita termostaattisia suihkuhanoja. Saunaosasto varustetaan erillisellä, juoksuputkellisella aputilahanalla, joka varustetaan takaisinimusuojalla ja pikaliittimellä osaston pesua varten. Letkun pituus tarpeen mukaan ja letku säilytetään siivouskomerossa. Talopesulat Talopesuloiden pesukoneille asennetaan yhteinen poistoputki, jonka mitoituksessa tulee huomioida mahdollinen koneiden yhtäaikainen käyttö. Kuivaushuoneet Kuivaushuoneisiin asennetaan ns. kuivakaivo. Kuivaushuone varustetaan ilmankuivaimella ja kattotuulettimella. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan kaatoaltaalla, jonka yläreunan sijoituskorkeus max 500 mm ja lattialämmitys- tai lämpimään käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. Patterin tulee lämmetä myös lämmityskauden ulkopuolella. Kaatoaltaan vesilukkona käytetään kiinteän aineen kerääjänä toimivaa sakanerotinta Viemäriverkostot LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon pohjatutkimuksessa esitetty maan pitkäaikaispainuma. LVI-suunnitelmissa tulee esittää, miten tämän painuman vaikutukset on huomioitu viemäreiden perustamisessa. Esim. jos rakennus paalutetaan, myös kaivot ja runkolinjat tulee paaluttaa. Jos tehdään viiksikaivoja, kaivojen korkoasemissa on otettava huomioon pohjatutkimuksissa mainittu pitkäaikaispainuma. Viemäreissä ei saa olla painumia vastaanottovaiheessa. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan pumppaukseen, tulee jätevesipumpuksi valita ns. repijäpumppu. Esirakennetuilla alueilla tulee huomioida perusvesien epäpuhtaudet pumppua valittaessa. Mikäli viemäreitä sijoitetaan saastuneeseen maaperään, käytetään öljynkestäviä tiivisteitä. Päällekkäisten eri huoneistojen viemärihajotukset suunnitellaan aina ko. huoneiston puolelle, välipohjaan tai välipohjan päälle valuun.

16 LVIA-tekniset työt 16 Mikäli peruskorjauksessa viemärihajotukset joudutaan viemään alemman kerroksen kattoon, tulee erityistä huomiota kiinnittää viemäreiden äänitekniseen suunnitteluun. Viemärit välipohjarakenteissa, alapohjan alla ja maassa ovat muovia, alaslaskuissa ja näkyvissä voidaan käyttää myös valurautaa. Hormielementeissä käytetään muoviviemäreitä. Tasakatolle asennettavat sadevesiviemärit tehdään muovi- tai kupariputkesta. Pystyviemäri ja pystyviemärin pohjakulma ovat yleensä ongelmakohtia, jonka vuoksi ne on suunniteltava huolella. Pystykokoojaviemärin muutos vaakaviemäriksi kolmella 30 mutkakappaleella. Pohjakulmien äänenvaimennuksena käytetään 1000 mm betonointia. Kantavien alapohjien alle sijoitettujen viemärien kannakoinnista tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakkeiden materiaali HFe. Viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolisilta osiltaan lämpösuojavaipalla jäätymisen estämiseksi. Muuten tuuletusviemäri äänieristetään kuten pystykokoojaviemäri. Viemärien alipaineventtiileitä on vältettävä. Piirustuksiin merkitään viemäreiden materiaali, koko ja sulkuihin normivirtaamien summa. Viemärimateriaalit tulee merkitä selkeästi suunnitelmiin erottamalla muoviviemärit (piirustusmerkintä M) valurautaviemäreistä (piirustusmerkintä GR) Sadevesiverkostot Kattokaivoja suunniteltava riittävä määrä ja oikeisiin paikkoihin (vähintään 1 kpl/porras lamellitalossa). Kaivoja oltava katolla vähintään 2 kpl/talo. Putkikoko min 75 mm. Kattokaivojen paikat määrittää rakennesuunnittelija ja ne kirjataan suunnittelukokouksessa. Kattokaivot ovat sähkölämmitteisiä, ulkotermostaattiohjattuja, sihdillä varustettuja, kartiomallisia, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettuja. Kattokaivojen materiaalien tulee olla yhteensopivat sadevesiviemäriputkien materiaalien kanssa. Kaivojen ympärille asennetaan roskia estävät lisäsihdit. Harjakatot varustetaan räystäskouruilla ja sadevesikouruilla, jotka liitetään suoraan sadevesijärjestelmään mahdollisuuksien mukaan.

17 LVIA-tekniset työt 17 Terassien sadevesikaivot (HFe) varustetaan sähkölämmityksellä. Terassikaivon putkikoko DN100. Parvekkeiden sadevedet pyritään järjestämään vähintään 75 mm putkella sadevesijärjestelmään ja tasakatot varustetaan ylimenoputkilla. Sadevedet parvekkeilta ja katoilta johdetaan pois rakennuksen seinustoilta rännikaivon kautta suoraan sadevesiviemäriin, ei maan kautta. Maanpinnan alapuoliset porraskuilut tulee viemäröidä rakennuksen ulkopuolella. Sadevesiverkoston puhdistettavuus on varmistettava myös rakennuksen sisällä. Rakennuksen ulkopuolinen sadevedenpoisto on huomioitava rakennuttajan hyväksymässä pintavesisuunnitelmassa (pihatiet ja autopaikat asfaltoitu). Pitkiä pintavesikouruja on vältettävä. Hulevesien imeyttämis- ja viivyttämismahdollisuudet tontilla tulee selvittää yhdessä pihasuunnittelijan kanssa. Ratkaisut esitetään suunnittelijoiden yhteistyönä laadittavassa hulevesisuunnitelmassa. Kaivot Käytetään yleensä muovikaivoja ja kannen halkaisija 500 mm. Kaivot merkitään suunnitelmiin kaivon yksilöivällä tunnisteella. Kaivojen kannet mitoitettava seuraavasti: nurmikoilla pihakäytävillä ja ajoliikenneväylillä raskaan liikenteen väylällä 25 tonnia 25 tonnia 40 tonnia Sadevesikaivot varustetaan lietepesällä ja hiekankeräysaltaalla sekä jäätymissuojalla. Huomioitava muutto- ja huoltoautojen kulkureitit sekä maanpinnan mahdollinen painuminen (esim. teleskooppikaivot). Kansien avaamista varten toimitetaan lämmönjakohuoneen seinälle ripustettuna kaksi avausrautaa. Rakennesuunnittelija tekee salaojista asennuksia vastaavat tarkepiirustukset.

18 LVIA-tekniset työt 18 Kaikista kaivoista mitoitetut tarkepiirustukset ja kaivoluettelo luovutetaan yhtiölle. Jäte- ja sadevesiviemärit videokuvataan huuhtelun jälkeen ennen kohteen valmistumista. 4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 4.1. Ilmavirtojen mitoitus Asuntojen olo- ja makuuhuoneiden ilmanvaihto mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2008 sisäilmastoluokan S2 mukaisesti siten, että normaalin käyttötilanteen ulkoilmavirrat ovat 8 dm 3 /s, hlö. Ilmanvaihtokone ja kanavisto mitoitetaan siten, että jokaiseen makuuhuoneeksi soveltuvaan huoneeseen on mahdollista tuoda 2 hengen vaatima ilmavirta. Olohuoneen ilmavirtaa voidaan pienentää, jos makuuhuoneen ilmavirta poistuu olohuoneen kautta. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan RakMK:n osan D2 mukaisesti. Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 10% tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos asunnon poistoilmavirtojen summa on yli 110% tuloilmavirtojen summasta, lisätään asuinhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enemmän kuin 90% poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkistetaan, että asunnon kokonaisulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s, m 2. Ilmamääriä tulee olla mahdollisuus tehostaa 30% Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaiseen puhtausluokan P1 vaatimusten mukaan. Tuloilmakanavissa käytettävien ilmanvaihtotuotteiden (kanavat ja niiden osat, säätö- ja palopellit, äänenvaimentimet, suodattimet) tulee olla puhtausluokiteltuja. Ilmanvaihtoratkaisuna käytetään lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Kerrostaloissa käytetään keskitettyä ja rivitaloissa huoneistokohtaista ratkaisua. Peruskorjauskohteiden ilmanvaihtoratkaisu sovitaan yhtiökohtaisesti. Ilmanvaihtolaitoksen hätäpysäytyskytkimen/-kytkimien sijainti tulee selvittää viranomaisten kanssa. Ilmanvaihtokoneiden ohjauksessa on huomioitava hätäpysäytystoiminto.

19 LVIA-tekniset työt 19 Suunnittelija selvittää rakennuksen palo-osastoinnin arkkitehdiltä ja ratkaisu kirjataan suunnittelukokouksessa. Palo-osastointi huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa RakMK osan E7 mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota huollettavuuteen sekä asennusreitteihin. Keskitetty koneellinen tulo- ja poisto Keskitetyssä järjestelmässä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistetään usean huoneiston osalta. Ilmanvaihtokone varustetaan LTO-laitteella ja vesikiertoisella lämmityspatterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla. Huoneistokohtainen tulo- ja poisto Huoneistokohtaisten LTO-koneiden sähköt otetaan kiinteistösähköstä. Koneen ohjaus toteutetaan huoneistokohtaisesti. Koneen pysähtyminen aiheuttaa hälytyksen keskitetyssä automaatiojärjestelmässä. Yhteiskanavapoisto Peruskorjauskohteissa selvitetään mahdollisuudet siirtyä yhteiskanavapoistosta keskitettyyn tulo- ja poistoilmanvaihtoon ja/tai lämmön talteenoton lisäämiseen. Mikäli yhteiskanavapoistojärjestelmä säilytetään, tulee varmistaa kanavien tiiveys ja korvausilmareitit sekä ilmavirrat mitoittaa uudelleen nykymääräyksiä vastaaviksi huoneistojen ilmatilavuuden mukaan. Lämmön talteenoton lisääminen poistoilmaan ja hyödyntäminen lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden tuotannossa selvitetään. Koneiden ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla, esim. vaihdellen käyttötilanteen ja tehostustilanteen kokonaisilmavirtojen välillä portaattomasti ulkolämpötilan mukaan. Painovoimainen ilmanvaihto Mikäli peruskorjauskohteessa säilytetään painovoimainen ilmanvaihto, varmistetaan ulkoilmareitit ja tulo- ja poistoilmapisteiden välinen korkeusero mitoitetaan mahdollisimman suureksi. Mahdollisuuksien mukaan hormien yläpäät varustetaan hormituulettimilla Ilmanvaihtokoneet Keskitetyissä järjestelmissä suositaan moduulikoneita, ns. pakettikoneita tulee välttää. Koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Talosauna, pesula, kerhotila ja liikehuoneistot varustetaan kukin omalla lämmön talteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmakoneella. Kaikki ilmanvaihtokoneet liitetään keskitettyyn ohjausjär-

20 LVIA-tekniset työt 20 jestelmään. Liiketiloissa ja kerhotiloissa on tehostusmahdollisuus lisäaikakytkimellä. Pesulan ilmanvaihtosuunnitelmissa on huomioitava pesulalaitteiden vaikutukset ilmanvaihtojärjestelmään ja ilmamääriin. Mikäli pesulaan asennetaan ulospuhalluksella varustettu kuivausrumpu, tulee sille suunnitella oma poistoilmakanava (Ø160 tai Ø 200 mm koneen tyypistä ja koosta riippuen), joka viedään vesikatolle. Kuivausrummulle tuodaan oma raitisilmakanava. Rummun tulo- ja poistoilma johdetaan rummun läheisyyteen asennettavaan lämmön talteenottolaitteeseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan äänenvaimentimilla ja vähintään F7(+M1)-luokan ulkoilmasuodattimilla. Keskustan vilkasliikenteisillä alueilla käytetään tarvittaessa F8(+M1)-luokan suodattimia. Äänenvaimentimen tulee olla puhdistettavissa tai irrotettavissa puhdistuksen ajaksi. Äänenvaimentimille määritetään vaimennusarvot kaistoittain. Huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena käytetään tehdasvalmista LTO-laitetta. LTO-laite sijoitetaan lattiakaivolliseen tilaan ja kondenssivesi on johdettava vesilukon kautta viemäriin. Huippuimurit varustetaan äänenvaimentimella. Puhaltimen tulee olla saranoin kipattavaa mallia. Kaikki erillispuhaltimet liitetään keskistettyyn ohjausjärjestelmään. Puhaltimet tulee varustaa huoltokytkimin sekä ryhmäkeskuksiin sijoitettavin käsikytkimin merkkilamppuineen ja merkkikilpineen. Puhaltimien tulee olla portaattomasti säädettäviä. Keskitettyyn ohjausjärjestelmään liitettyjä koneita ohjataan tiloihin ja/tai kanaviin sijoitettavien lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureiden mittaustulosten perusteella. Koneita tulee olla mahdollisuus ohjata myös kellon ja ulkolämpötilan mukaan. Asuntojen ilmanvaihtokoneissa tulee olla vähintään 3 tehoporrasta: minimiteho, normaalikäyttö ja tehostettu. Minimiteholla ilmamäärät ovat määräysten mukaiset (D2), normaalikäytöllä ilmamäärät ovat suunnitteluarvojen mukaiset (kohdan 4.1 mukaan) ja tehostettu ilmanvaihto +30 % normaalikäyttöön verrattuna. Huoneisto/tilakohtaisissa koneissa voi lisäksi olla poissaoloteho suuruudeltaan 0,2 dm 3 /s,m 2 pidempiaikaisia poissaolotilanteita varten. Keskitetyt koneet varustetaan lisäksi vakiopaineohjauksella, joka mahdollistaa ilmavirtojen tehostamistoiminnon asukkaan toimesta.

21 LVIA-tekniset työt Kanavistot Ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet, joilta ei muuten saada luotettavaa tietoa pysähtymisestä, varustetaan poistoilman runkokanavaan asennettavalla painelähettimellä, joka liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Erityisesti koneet ja puhaltimet, jotka palvelevat sellaisia tiloja, joissa syntyy kosteutta, kuten asunnot (kun huoneistokohtaiset koneet), pesulat, saunat, ryömintätilat. Kanavat Kanavina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokiteltuja pyöreitä kierresaumakanavia. Kanavaosat tiivisteellisiä. Haarakohdissa käytetään T-kappaleita, ei sivuliittimiä. Rakennuksen ulkopuolelle maahan ja maan päälle asennettavat ulkoilmaputket tehdään kuumasinkitystä teräsputkesta sadehattuineen. Mikäli peruskorjauskohteessa nykyiset kanavat jäävät käyttöön, tulee varmistua kanavien tiiveydestä. Tarvittaessa kanavien tiivistystyö tehdään sukittamalla, ei slammaamalla. Kanavisto suunnitellaan siten, että se on helposti puhdistettavissa ja puhdistusluukkujen sekä niihin liittyvien koteloihin ja alaslaskuihin tehtävien huoltoluukkujen paikat merkitään suunnitelmiin. Ylös/alas jatkuva kanava merkitään kokomerkinnällä ja ilmamäärällä esim. YLÖS 200 (+80). Runkokanavien ilmamäärät ja nopeus merkitään ainakin säätöpeltien kohdalle esim. 200 (+80) 2,5 m/s. Ulkosäleiköt Ilman nopeus ulkosäleikössä enintään 1,5 m/s. Muut kuin huoneistokohtaisten koneiden ulkosäleiköt myrskysuojattua mallia. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen ulkosäleikössä ei saa olla hyönteisverkkoa. Ulkoilmakammio Ulkoilmakammio varustetaan kuivakaivolla, joka viemäröidään vesilukon kautta. Ilman nopeus kammiossa alle 1 m/s. Sulkupelti Sulkupellin on oltava lämpöeristetty (lämmönläpäisy alle 3 W/m 2 K) ulkoilmaa vasten. Äänenvaimentimet Äänenvaimentimien tulee olla puhtausluokiteltuja.

22 LVIA-tekniset työt Pääte-elimet Pääte-elinten tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Savunrajoittimina käytettävien pääte-elinten tulee täyttää niille asetetut virtaustekniset ja palonkestovaatimukset (E7 kohta 6.1). Pääte-elimistä tulee olla julkaistut toiminta- ja säätökäyrästöt, äänitekniset tiedot sekä mittaus-ohjeet. Jokaisen pääte-elimen tulee olla tai se tulee varustaa helposti luokse päästävällä ilmamäärän säätölaitteella, niin että jokaisen elimen ilmamäärä voidaan säätää ja mitata erikseen. Päätelaitteiden tulee olla avattavissa tai irrotettavissa puhdistusta varten. Puhdistuksen jälkeen ne on voitava asentaa takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Alakattoon sijoitettavien pääte-elimien paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Liesikupu varustetaan konepestävällä metalliverkkorasvasuodattimella, sähkövalolla sekä tarvittaessa äänenvaimentimella, joka on helposti pestävissä tai vaihdettavissa. Liesikuvussa tulee olla ilmamäärän tehostamismahdollisuus. Kupuina käytetään ns. höyrykupuja, tasokupuja ei sallita. Saunojen tuloilma johdetaan kiukaan yläpuolelle ja poistoventtiili sijoitetaan kiukaaseen nähden vastakkaiseen kulmaan. Sijoituksessa tulee huomioida tilaan sijoitettavien termostaattien ja antureiden paikat. Huoneistokohtaisia takkoja rakennetaan vain poikkeustapauksissa. Takat varustetaan aina takkaimurilla veto-ongelmien välttämiseksi. Peruskorjauskohteiden mahdollisesta korvausilmaventtiiliratkaisusta sovitaan yhtiökohtaisesti. Korvausilmaventtiilissä tulee olla suodatus ja äänenvaimennus. Venttiilin tulee olla säädettävä ja sellainen, että se voidaan sulkea kokonaan ainoastaan kriisitilanteessa. Tavoitteena on johtaa puhdas korvausilma vedottomasti ja hallitusti sisään Väestönsuojalaitteet Väestönsuojasta tehdään oma piirustus, jossa esitetään kaikki rakenteisiin tulevat varaukset, rauhanajan varustus sekä väestönsuojalaitteet. Urakkarajat (hankinta/asennus) merkitään selvästi. Väestönsuojan yläpohjan ja yläpuolisen kerroksen lattian välinen ns. välikerros varustetaan tuuletusmahdollisuudella (esim. lecasorakerrokseen sijoitetaan kaksi salaojaputkea joiden kautta voidaan tarvittaessa kierrättää välitilan ilmaa). Normaaliaikana tuuletusyhteet ovat suljettuna.

23 LVIA-tekniset työt Hissit Hissikuilut ja konehuoneet varustetaan hissimääräysten mukaisella koneellisella ilmanvaihdolla. Puhaltimet sijoitetaan ko. tilojen ulkopuolelle. Hissikuilun korvausilma otetaan porrashuoneesta palo-osastoinnin niin salliessa Ryömintätila Ryömintätilan tulee aina olla koneellisesti tuuletettu (0,5 1/h). Tuuletus toteutetaan ryömintätilaan asennettavalla kanavistolla ja erillisellä poistopuhaltimella (vrt. radonin poisto), jota ohjataan ryömintätilan lämpötilan mukaan. Puhaltimen käyntitilasta johdetaan hälytystieto kiinteistön hälytysjärjestelmään. 5. VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT 5.1. Palopostit Palopostit ja vesijohtoverkostoon liitettävät pikapalopostit asennetaan viranomaisvaatimusten mukaisesti Sprinklerit Mikäli kohteeseen tulee sprinkleri, käytetään vesisumutusjärjestelmää, ei perinteistä sprinkleriä. 6. TALOAUTOMAATIO 6.1. Taloautomaatiojärjestelmät Kiinteistön säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja ohjataan keskitetyllä rakennusautomaatiojärjestelmällä. Hekan kohteet liitetään alueelliseen valvomoon internetin yli. Alakeskuksissa on oltava palvelin vain alueyhtiöissä, joissa se on ollut aiempi käytäntö. Muissa laajakaistaa käytetään vain tiedonsiirtoyhteytenä. Liitteessä 2 on lueteltu Hekan kohteissa alueittain käytettävät laitetoimittajat. Muissa kohteissa alakeskukset liitetään internettiin kiinteän laajakaistaverkon (TCP/IP) välityksellä. Etäkäyttö tehdään suoraan selaimella. Ilmanvaihtokonehuoneisiin ja lämmönjakohuoneisiin suunnitellaan jokaiseen oma alakeskuksensa. Mikäli kohteessa on useita rakennuksia ja kaikissa ei ole teknisiä tiloja, rakennuskohtaiset alakeskukset ovat minimi. Rivitaloissa asiaa voidaan harkita erikseen, mikäli sopivaa tilaa ei ole. Alakeskusten tulee sisältää käyttöpaneeli.

24 LVIA-tekniset työt 24 Peruskorjauskohteissa, joissa alakeskuksia jää ennalleen, niiden vapaa kapasiteetti on hyödynnettävä huomioiden kuitenkin niiden ikä (korkeintaan 7-8 vuotta vanhat alakeskukset säilytetään). Tavoitteena on keskitetty, avoin, muuntojoustava ratkaisu eri valmistajien vakiokomponenteilla. Keskitettyyn järjestelmään liitetään: - lämmönjakokeskuksen laitteet - ilmanvaihtokoneet (kaikki, myös huoneistokohtaiset) - erillispuhaltimet - sulatukset - valaistukset - talosaunojen kiukaat - pesulalaitteiden käyntiluvat - sähkölukitukset - autolämmityspistorasiat - huonelämpötilamittaukset (pisteiden määrä sovitaan tilaajan kanssa) - käyttövesiverkoston vaikeimman kohdan painemittaus - käyttöveden kulutusmittaukset (KV ja LV) - ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutuksen mittaus - autolämmityspistorasioiden sähkönkulutuksen mittaus - yleisten tilojen ja ulkovalaistuksen sähkönkulutuksen mittaus - yleisten tilojen palovaroitinhälytykset - hälytykset savunpoiston laukaisukeskuksilta ja savunpoistoluukkujen valvonta - hälytykset palopelleiltä - hälytykset iv-hätäseis-kytkimiltä - poistumistievalaistuksen hälytykset - hälytykset autohallin automaattiselta paloilmoittimelta - hälytykset autohallin koneelliselta savunpoistolta - hälytykset automaattiselta vesisammutusjärjestelmältä. Suunnitelmissa on esitettävä kaikkien laitteiden käynnistys- ja pysäytysajat ja muut asetusarvot, säätökäyrät ymv. aseteltavat ohjaus- ja hälytysarvot. Hälytysten siirtotapa tulee sopia yhtiön kanssa. Yleensä hälytys siirretään hälytyskeskuksesta gsm-verkon kautta huoltoyhtiöön. Talotekniikan järjestelmäkohtaisia säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintojen suunnittelua on ohjeistettu tämän asiakirjan liitteessä 1. Lopullisesta toteutuksista tulee sopia tilaajan kanssa suunnittelukokouksessa.

25 LVIA-tekniset työt 25 Peruskorjauskohde Peruskorjauskohteisiin rakennetaan aina keskitetty automaatiojärjestelmä, jollei sitä ole entuudestaan. Suunnittelija vie laitteiden ja järjestelmien toimintaselostukset huoltokirjaan. 7. ERISTYS JA LÄPIVIENNIT 7.1. Yleistä Rakenteiden läpivienneissä käytetään ensisijaisesti tehdasvalmiita läpivientikappaleita. Putkien ja kanavien lämpö- ja paloeristys tulee suunnitella ja eristykset määrittää yksiselitteisesti suunnitteluasiakirjoissa. LVI-suunnittelija osallistuu omalta osaltaan palokatkosuunnitelman laatimiseen Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Putket eristetään myös seinämien läpimenokohdissa. Osastoivien rakenteiden lävistykset tehdään palokatkosuunnitelman mukaan. Suunnitelmissa on esitettävä koteloitavat putkiosuudet näkyvä/ei näkyvä eristys (mm. hormit, alakatot) Ilmanvaihtolaitteiden eristys Kylmien kanavapintojen eristyksissä tulee huomioida erityisesti höyrytiiveys (mm. ullakot, tilakohtaiset ulkoilmakanavat). Ulkoseinälävistyksessä eriste tulee ulottaa ulkoseinän sisäkuoren läpi seinän eristetilaan asti. Yhteistiloissa näkyviin jäävät eristetyt kanavat pellitetään. 8. JÄÄHDYTYSLAITTEET Mikäli kohteeseen tulee jäähdytettyjä tiloja, tulee lauhdutuslämpö käyttää hyödyksi tilojen lämmittämisessä mahdollisuuksien mukaan. Liiketiloihin suunnitellaan tila- ja sähkövaraukset tilakohtaisia jäähdytyslaitteita varten. 9. KAASU Jos peruskorjattava kiinteistö on ennestään liitetty kaasuverkkoon, kaasuverkosto yleensä säilytetään. Ratkaisu tulee sopia ti-

26 LVIA-tekniset työt 26 laajan kanssa hankesuunnitteluvaiheessa. Putket ja laitteet uusitaan tarvittaessa. Suunnittelussa tulee huomioida kaasuntoimitussopimuksen mukaiset vastuu/omistusrajat, jotka vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kulutuksen mittaustavasta päätetään tapauskohtaisesti. Gasumin asiantuntemusta käytetään suunnitteluapuna. Urakkaan sisällytetään verkoston koeponnistus (myös säilytettävän verkoston). Liitteet 1) Talotekniikan käyttöliittymä 2) Hekan kohteissa käytettävät järjestelmätoimittajat

27 LVIA-tekniset työt Liite 1 Talotekniikan käyttöliittymä 1. Yleistä Rakennusautomaatio toimii käyttöliittymänä talotekniikkaan. Käyttöliittymän suunnittelussa noudatetaan seuraavia taloteknisten järjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoihin liittyviä ohjeita. Ohjeet koskevat kaikkia Att:n rakennuttamia kohteita. 2. Lämmitys Siniset kursivoidut kohdat koskevat vain Hekan kohteita ja niiden toteuttamisesta päättää Hekan alueyhtiön edustaja hankekohtaisesti. Kaukolämpö Kaukolämpöverkoston meno- ja paluuveden lämpötilan mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Kaukolämpöverkoston menoveden painemittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Patteriverkosto Patteriverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. Patteriverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset. Patteriverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan ja sisälämpötilojen keskiarvon mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Säätöventtiilille tehdään ohjelmallinen kesäsulku. Venttiili palaa normaalitoimintaan ulkolämpötilan alitettua grafiikalta aseteltavan arvon % asunnoista varustetaan huoneilman lämpötila-anturilla (1 kpl/asunto), joka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Anturi sijoitetaan keskeisille paikalle huoneistoa. Patteriverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset. Lattialämmitysverkosto Lattialämmitysverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. Lattialämmitysverkoston pumppu pysähtyy, kun menoveden lämpötila ylittää 1

28 LVIA-tekniset työt Liite 1 raja-arvon ja seuraa hälytys. Lattialämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset. Lattialämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Menoveden minimilämpötila on +27C. Lattialämmitysverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset. Pesutiloihin, joissa on lattialämmitys, laitetaan huonelämpötila-anturi 1-2 huoneistoon per linja. IV-lämmitysverkosto IV-lämmitysverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. IV-lämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset. IV-lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Lämmityskaudella IV-lämmitysverkoston pumpun pysähtyminen tai paineen ylä/alarajahälytys pysäyttää vesilämmityspattereilla varustetut ilmanvaihtokojeet. IV-lämmitysverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset. 3. Vesijohdot ja viemärit Vesijohdot (KV, LV) Verkoston etäisin piste (KV ja LV) varustetaan paineenmittauksella, joka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan raja-arvohälytys. Paineenmittaukset asennetaan IV-konehuoneeseen, jos sellainen on. Mikäli kohteessa on paineenkorotusasema, siltä otetaan hälytys pumpun/pumppujen taajuudenmuuttajalta. Lämpimän käyttöveden kierto (LVK) LVK-verkoston pumppua ohjataan pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. LVK-verkoston menoveden lämpötilan ja kiertoveden paluulämpötilan mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan rajaarvohälytykset. 2

29 LVIA-tekniset työt Liite 1 LVK-verkoston menoveden lämpötilaa ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Pumppaamot 4. Ilmanvaihto Pumppaamoista hälytykset sekä pinnankorkeudesta että pumppujen lämpösuojilta (A-hälytys). Pinnankorkeuden valvonta toteutetaan erillisillä antureilla (pumppaamokeskusta ohjaa omat anturit). Pumppaamot ovat vuorotteluautomatiikalla toteutettuja tuplapumppaamoja, joista otetaan indikointitieto kiinteistöautomaatioon. Asunnot Asuntojen yhteisen ilmanvaihtokoneen teho on aseteltavissa portaattomasti. Asuntojen ilmanvaihtoa on mahdollisuus ohjata myös rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelman mukaan. Järjestelmässä tulee olla mahdollisuus erikoisaikojen määrittelyyn vuodenaikojen mukaan (kesäaikainen isomman tehon jatkuva käyttö esim ). Lähtökohtaisesti kuitenkin aikaohjelmat asetellaan Asukkaalla on mahdollisuus tehostaa keittiön ilmanvaihtoa liesikuvusta. Kanavistoon asennettavien paine-anturien avulla valvontajärjestelmä pitää kanavapaineen vakiona. Huoneistokohtaisissa pakettikoneissa rakennusautomaation minimivaatimukset ohjaustoiminnoille ovat seuraavat: o puhallintehon muuttaminen o sisään puhalluslämpötilan asetusarvoa muuttaminen Pakettikoneissa tuloilman lämpötilasta ja poistoilman paineesta otetaan mittaustiedot rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan rajaarvohälytykset. Mikäli jälkilämmitys on sähköpatterilla, se varustetaan käyttöaikamittauksella. Mittaus- ja tilatieto rakennusautomaatiojärjestelmään. Mittaustiedosta otetaan raja-arvohälytys. Peruskorjauskohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, asuntojen poistoilmapuhaltimia ohjataan portaattomasti ulkolämpötilan mukaan, säätökäyrä aseteltavissa. Lisäksi kanavistoon asennettavien paine-anturien avulla valvontajärjestelmä pitää kanavapaineen vakiona. Muu ilmanvaihto Pakettikoneissa rakennusautomaation minimivaatimukset ohjaustoiminnoille ovat seuraavat: o puhallintehon muuttaminen o sisään puhalluslämpötilan asetusarvoa muuttaminen Pakettikoneissa tuloilman lämpötilasta ja poistoilman paineesta otetaan mitta- 3