30 Virheiden raportointi parantaa työturvallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30 Virheiden raportointi parantaa työturvallisuutta"

Transkriptio

1 5 2011

2 Sisältö 5 / Keikkatyön etu on, että siitä voi myös kieltäytyä, sanoo Marjatta Suikkanen. 36 Allerginen ihottuma on riski hoitotyössä. 20 Sijais- ja tukiperheitä tarvitaan entistä enemmän. 14 Pirkko Pesonen hoitaa kotikäynnillä kolmea veljestä: Aimo, Reino ja Osmo Kettusta. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kolme superilaista eduskuntaan 8 Valinnanvapaus laajenee 9 Asiakirjojen tietosuojasta 10 Toukokuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: kahvimylly 14 Pirkko Pesosen työpäivä Ilomantsin kylillä 20 Sinikka Tampio, äiti ja sijaisäiti 24 Sisäilmaongelmiin on tartuttava! 26 Kysy, kun uskonto askarruttaa 30 Virheiden raportointi parantaa työturvallisuutta 31 Luontaistuotteet, osa Kevään kirjasatoa 34 Opiskelut loppusuoralla! 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Allerginen ihottuma 39 Palasia sieltä täältä 40 Testissä letkeä loiskuttelu 42 Toimiva terveyskeskus 44 Keikkatöissä eläkkeellä 46 Miten eläkettä voi kartuttaa? 48 Pääluottamusmiehillä neuvottelupäivät 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Sairaalasänkyjen uusi elämä 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Siskon sadas pakina 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Savonlinnasta 26 Miten uskonto vaikuttaa hoitajan xx työhön? x x 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Hyviä ihmisiä päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Lassi Lähteenmäki, Liisa Uusiniitty, Tiina Örn kannen kuva Hoitaja Kumba Bahin ja viikon ikäisen gambialaisvauvan kuvasi Lassi Lähteenmäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Artikkelimme reilut 20 vuotta sijaislapsia kasvattaneesta lähihoitaja Sinikka Tampiosta pysäyttää. Hänellä on neljä omaa lasta. Heidän lisäkseen hän on tarjonnut kodin viidelle sijoituslapselle ja tilapäiskodin joukolle lyhyempiä aikoja viipyneitä kriisilapsia. Kymmenen vuotta sitten Sinikka Tampio jäi leskeksi ja viiden kotona asuneen lapsen yksinhuoltajaksi. Mutta vielä joukkoon mahtui uusi kolmen viikon ikäinen sijoitusvauva. Sinikka Tampio sanoo, että sijaisäitinä toimiminen tarkoittaa sydämellä lapsen elämässä mukana olemista. Lapsi tarvitsee turvallisuutta, rohkaisemista ja hyväksyntää. On sama, on koti sitten iso tai pieni. Oma sängyn paikka riittää ja se, että lapsesta ollaan aidosti kiinnostuneita. Sijoitettuja lapsia on Suomessa jo , heistä perhehoidossa noin Sijais- ja tukiperheitä kaivataan yhä vain enemmän. Pääsiäisen jälkeisenä arkiaamuna radiossa kerrottiin uudesta ikävästä asiaan liittyvästä ilmiöstä. Uutisissa todettiin, että jossain tapauksissa hankaliksi koettuja teini-ikäisiä suorastaan tarjotaan sijoitukseen, pois häiritsemästä uusioperheiden elämää. Perusteina eivät siis lainkaan aina ole sosiaaliset tai lastensuojelulliset syyt. Ylihuomenna vietetään äitienpäivää. On selvää, että vain ani harva meistä kykenisi vaihtamaan osia Sinikka Tampion kanssa. On toisaalta myös painavan kiitollinen olo siitä, että hänen kaltaisiaan äitejä on. Ja sillekin osaa antaa arvoa, että suurin osa meistä on pärjännyt hyvin tai ainakin kohtuullisesti omien lastensa kanssa. Tästä numerosta löytyy esimerkki toisenlaisistakin hyväntekijöistä. Akaalainen Teriskoti-säätiö kierrättää Suomessa käytöstä poistettuja sairaalatarvikkeita. Kierrätystoiminta on mittavaa: uusille tarvitsijoille viedään noin tuhat kuutiota tavaraa vuodessa, puolet tästä määrästä kehitysmaihin. Tällä kertaa kohde on Gambia ja siellä Farafennin kaupungin sairaala. Kuljetus on kallista, joten kontteihin on pakattu vain sellaisia tarvikkeita, joista kohdemaassa on oikeasti hyötyä. Esimerkiksi Afrikkaan ei kannata viedä liian moderneja välineitä, koska niitä ei pystytä siellä käyttämään. Tärkeää tässä toiminnassa on kestävän kehityksen periaatteen lisäksi sekin, että toiminta tarjoaa lajitteluja korjaustyötä vajaakuntoisille.. super

4 Ajankohtaista Toukokuu 8.5. Äitienpäivä Jäsenten koulutusmatka Cambridgeen, SuPer Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer Maailman tietoliikennepäivä Likkojen lenkki, Tampere Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä Naisten Kymppi, Helsinki Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Kansainvälinen tupakaton päivä Kesäkuu 2.6. Helatorstai Provinssirock, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Kesäpäivänseisaus Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Himosfestival, Jämsä SuPerille voitto Valkeakoskella Nyt on aika: onnitella äitejä. SuPerin kaksi jäsentä on voittanut Pirkanmaan käräjäoikeudessa kanteen, joka koski siirtymistä vanhana työntekijänä liikkeenluovutustilanteessa. Valkeakosken kaupunki ei liikkeenluovutuksesta huolimatta ottanut työntekijöitä palvelukseensa. Käräjäoikeus velvoitti kaupungin maksamaan toiselle työntekijälle 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen ja toiselle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Käräjäoikeus otti työsopimuslain säännösten nojalla korvausmääriin vaikuttavina seikkoina huomioon kantajien työsuhteiden pitkähkön kestoajan ja ansionmenetyksen määrän. Asiassa on kysymys tilanteesta, jossa kaupunki päätti vuoden 2010 alusta tuottaa tietyt hoitopalvelut omissa nimissään. Tätä ennen kyseisen hoitomuodon oli useiden vuosien ajan tuottanut säätiö, jolta kaupunki oli ostanut palvelut. Valkeakosken kaupunki väitti, että kyseessä ei olisi ollut liikkeenluovutus. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, että liikkeenluovutusta koskevat edellytykset täyttyivät. Käräjäoikeus korosti ratkaisussaan, että liikkeenluovutusta on tarkasteltava nimenomaan työntekijöiden kannalta. Käräjäoikeus päätyi katsomaan, että kyseiset hoitopalvelut muodostivat sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden, johon voidaan soveltaa liikkeenluovutussäännöstä. Koska toiminta siirtyi keskeytyksettä harjoitettavaksi samankaltaisena, palvelukohderyhmä säilyi samana ja toimintaa harjoitettiin kuten aiemminkin neljän hoitajan työpanoksella, joista yksi oli jo säätiön palveluksessa ollut samoissa tehtävissä tiimin vetäjänä, kyseessä oli liikkeenluovutus. Käräjäoikeus totesi, että sillä seikalla, että kantajana olleet työntekijät eivät olleet siirtyneet kaupungin palvelukseen, ei ollut vaikutusta tilanteen arviointiin. Kysymys on nimenomaan siitä, että kun tietty toiminnallinen kokonaisuus siirtyi, olisi myös työntekijöiden tullut siirtyä luovutuksen saajan palvelukseen. Valkeakosken kaupungille kertyi maksettavaa oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen noin euroa, mitkä määrät kaupunki velvoitettiin korvaamaan korkoineen.. Kesän aukioloajat SuPerissa Liiton toimiston edunvalvontayksikkö, jäsenyksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät ja ma pe klo Toimiston ollessa kiinni päivystysajat ovat ma pe ja Työttömyyskassan puhelinpalvelu toimii klo Kassan toimisto on avoinna klo Helsingissä. i n g r a m onnitella valmistuvia lähihoitajia ja toivottaa heidät tervetulleeksi työelämään. valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. onnitella kansanedustajiksi valittuja. ammattiosastojen toimittaa vuosikertomukset ja tilinpäätökset liittoon. vierailla SuPerin teltalla Maailma Kylässä -festivaaleilla varata kalenteriin aika vuoden huipputapahtumalle: Lähihoitaja ottaa selvää oman ammattiosaston kesäriennoista. tarkistaa kesämökin lääkekaapin ja auton ensiapupakkauksen sisällöt. tarkastaa kesämökin ja matkailuvaunun palovaroittimet. hankkia rokote punkkeja vastaan. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Kansa on puhunut on tekojen aika Eduskuntavaaleissa tapahtui sellaista, mikä emme ole koskaan aikaisemmin kokeneet. Yksi puolue, perussuomalaiset, nosti edustajapaikkojensa määrän peräti kahdeksankertaiseksi aikaisemmasta. Kansa vastasi kansan kielellä sille puhuttuun sanomaan ja näytti kaapin paikan vallanpitäjille. Viime vuosikymmeninä on totuttu siihen, että Suomessa on kolme suurta puoluetta eri kokoonpanoin hallituksessa. Monikaan asia ei ole muuttunut vaalituloksesta riippumatta. Näissä vaaleissa kansa halusi ja myös sai aikaan muutoksen. Tuli jytky, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini asian ilmaisi. Nyt uuden eduskunnan paineet ovat kovat. Iso osa kansalaisia odottaa perustellusti, että moni asia muuttuu ja että päättäjät ottavat kansan mielipiteen aikaisempaa paremmin huomioon. Muodostettavan uuden hallituksen tilanne ei ole kuitenkaan helppo. EU-maiden kriisi jatkuu. Tukijärjestelmä on päätöksiä vailla. Työttömyys on edelleen liian korkea ja liian moni nuori on ilman työtä tai koulutuspaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestä- miseen ja rahoitukseen tarvitaan muutos, jotta kansalaiset saavat eri puolilla maata tasa-arvoisesti näitä palveluja. Vanhusten palveluja koskevaan lakiin tarvitaan säännökset koulutetun hoitohenkilökunnan vähimmäismitoituksesta, jotta voidaan varmistaa palvelun taso ja samalla huolehtia henkilöstön jaksamisesta. Verotuksen halutaan kohtelevan kansalaisia nykyistä oikeudenmukaisemmin, jotta sosiaalinen epätasa-arvoisuus alkaa kaventua. Vaalikentillä annetut lupaukset odottavat täyttymistään. Nyt jos koskaan kansalaiset seuraavat valppaina päättäjien toimintaa. Kansanedustajien on osoitettava toiminnallaan, että demokratia toimii ja kansan tahto toteutuu. Vain se luo uskottavuutta kansalaisten ja myös EU-maiden silmissä. SuPerin kannalta on ilahduttavaa, että ensimmäiset superilaiset ovat päässeet nyt eduskuntaan. Niin monta kertaa aikaisemmin jäsenemme ovat yrittäneet ja tehneet kovasti työtä. Lämpimät onnittelut valituille ja kaikille muille ehdokkaille. Pidetään yhteyttä omiin edustajiimme ja tuetaan heitä, jotta he vievät meille kaikille tärkeitä asioita päätöksiin.. Nyt jos koskaan kansalaiset seuraavat valppaina päättäjien toimintaa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kolme superilaista eduskuntaan! Perussuomalainen Johanna Jurva pääsi kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Läpimeno tuli Jurvalle yllätyksenä, vaikka tukijoukoissa oltiinkin hyvin toiveikkaita. Vahvuuteni vaaleissa oli varmasti se, että minun tiedetään hoitajana nähneen, millainen tilanne kentällä on. Toki myös vaaliteemani, vanhukset ja lapsiperheet, kolahtivat moneen. Tiedän myös, mitä on olla yksinhuoltaja. Minulla on asioista konkreettista kokemusta. Johanna Jurva uskoo, että perussuomalaiset menestyivät, koska ihmiset haluavat nykytilanteeseen muutosta. Viitteitä muutoshalusta Jurva sai jo vaalityötä tehdessään. Meillä on paljon köyhiä lapsiperheitä ja vanhuksia. Ihteksti jukka järvelä, sonja kähkönen, marjo sajantola Peräti kolme superilaista on edustettuna uudessa eduskunnassa. He kaikki kuuluvat perussuomalaisiin. Uudenmaan vaalipiiristä läpi menivät vantaalainen lähihoitaja Johanna Jurva 2954 äänellä sekä espoolainen perushoitaja Arja Juvonen 2552 äänellä. Kymen vaalipiirissä maahanmuuttotyöntekijä Juho Eerola sai 5339 ääntä. Ahkeroija Arkadianmäelle Tuore kotkalainen perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kertoo olevansa ahkera työssään. Se minkä aloitan, sille myös omistaudun. Kotkan kaupungin tulkkikeskuksessa päivävuorossa työskennellyt mies on usein jatkanut osin omistamalleen rockklubilleen illaksi toiseen vuoroon. Nyt eduskunta pistää nämä kuviot jäihin. Eerola aikoo eduskuntatyössä puuttua ainakin kahteen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmaan. Olen pitkään seurannut omaishoitajien asemaa, kun kouluttamattomat ja jopa sairaat ihmiset hoitavat läheisiään. Omaishoidon tuet on siirrettävä kunnilta Kelan maksettavaksi. Lisäksi aion tehdä työtä kotihoidon resurssien lisäämiseksi. Eerola lisäisi myös vanhuspalvelujen rahoitusta, jopa korvamerkityllä rahalla. Perussuomalaiset yhtenä harvoista puolueista esitti leikkauslistoja. Rahaa vanhustenhoitoon löytyisi maahanmuuttokuluja karsimalla, nykymuotoisesta kehitysavusta luopumalla sekä Euroopan Unionin avustuksista ja takauksista. On siis oltava varaa ottaa lainaa myös oman maan ihmisiä varten. Eerola on tehnyt Kotkassa työtä maahanmuuttajien parissa vuodesta 1999, ensin viisi vuotta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa, sitten kaupungin tulkkikeskuksessa luvun alussa aloin ajatella, että maahanmuutto ei voi jatkua näin. Havaitsin, että iso osa tulijoista haki turvapaikkaa taloudellisin syin ilman suurta hätää kotimaassaan. Tulkkikoordinaattorina ollessani silmäni aukesivat lopullisesti: jotkut kymmenenkin vuotta Suomessa olleet tarvitsivat tulkkia ja elivät sosiaaliavun varassa. Rahamme eivät riitä tällaiseen. Juho Eerolan mukaan perussuomalaisten vaalivoiton pääsyy oli se, että Suomi jakautui kahtia. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut, vaikka maa on rikkaampi kuin koskaan. Leipäjonojen myötä on menty huutolaispolitiikkaan takaisin. Me saimme äänet näiltä huonosti voivilta. Myös maahanmuutto- ja EU-asiat toivat perussuomalaisille ääniä. Omaa menestystään Kymessä Eerola on pohjustanut aktiivisella osallistumisella paikalliseen keskusteluun lehtien palstoilla. Myös työ Kotkan kaupunginvaltuustossa loi hyvää Juho Eerola Syntynyt Kotkassa (Kymin kunta) Valmistui lähihoitajaksi Kotkassa vuonna 1998 Työskennellyt Kotkassa maahanmuuttotehtävissä. Kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Kotkan Perussuomalaisten puheenjohtaja, Perussuomalaisten Kymen piirijärjestön varapuheenjohtaja. Kaksi lasta pohjaa. Hän kuuluu valtakunnalliseen maahanmuuttokriittiseen ryhmään. Jussi Halla-aho on yksi perussuomalaisten näkyvimmistä hahmoista ja hän suositteli Kymen vaalipiirin äänestäjille juuri Eerolan nimeä. Juho Eerola ilahtuu kuullessaan, että kolme superilaista on valittu eduskuntaan. Sana SuPer on muuten anagrammi sanasta persu. Sanat muodostuvat samoista kirjaimista. Tämä oli selvä enne! Konkreettista kokemusta 6 super

7 Johanna Jurva Syntynyt Valmistui lähihoitajaksi vuonna Työskennellyt aiemmin myyjänä. Ehti työskennellä määräaikaisena Helsingin kotihoidossa noin vuoden ennen kansanedustajaksi valintaansa. Vantaan kaupunginvaltuutettu Perheeseen kuuluvat 11-vuotias poika ja 6-vuotias tytär. misillä on tullut mitta täyteen. Viesti on ollut se, että nyt on pidettävä vähäosaisten puolia. Tulevan vaalikauden tärkeimpinä tehtävinään Johanna Jurva pitää köyhyyden kitkemistä sekä lapsiperheiden ja vanhusten asemasta huolehtimista. Haluan jyrätä läpi sen, että toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden lapsilisiä ei huomioitaisi tuloina. Jurva haluaa vaikuttaa terveyspalvelujen toimivuuteen siten, että ne ovat jatkossa kaikkien saatavilla. Hän aikoo panostaa myös siihen, että vanhuspalvelulakiin kirjataan henkilöstömitoitus. Lisäksi pitäisi säätää sanktiot, jotta lakia on pakko noudattaa. Tämä on tärkeää hoitajien jaksamisen ja asiakkaiden kannalta. Johanna Jurvan mielestä kunnille tulisi jakaa korvamerkittyä rahaa terveydenhuoltoon. Nämä varat hän suuntaisi osittain hoitotyöntekijöiden palkkoihin, mutta ennen kaikkea vanhusten laitospaikkojen järjestämiseen ja kotihoitoon. Laitospaikkoja on nyt ajettu alas, mutta tosiasiassa niitäkin tarvitaan. Kannatan sitä, että kotona hoitaminen jatkuu mahdollisimman pitkään. On kuitenkin tilanteita, joissa todella huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona ja laitospaikkaa ei löydy kuin kriisitapauksissa. Jurva uskoo, että rahat vanhustyön kehittämiseen löytyvät esimerkiksi kehitysavusta ja ulkomaalaistaustaisiin vankeihin uppoavista varoista. Kehitysapu on toki hieno asia, mutta silloin kun itsellä on asiat huonosti, täytyy keskittyä niiden korjaamiseen. Suomessa olevien ulkomaalaisvankien vuosikustannukset ovat 29 miljoonaa euroa. Se on valtion budjetissa pieni summa, mutta summa kuitenkin. Uskon, että näitä pieniä säästökohteita löytyy enemmänkin. Minulla on myös kielteinen kanta kansanedustajien palkankorotuksiin. Meidän kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin, jotta rahaa saadaan kohdennettua oikeisiin paikkoihin. Yhteiskunta on puhunut Perussuomalainen kansanedustaja, perushoitaja Arja Juvonen toteaa näiden eduskuntavaalien osoittaneen, että terveydenhuollon ja vanhusten asiat ovat nyt ihmisille tärkeitä. Yhteiskunta on puhunut. Vanhuksiin rahaa, ei tiehankkeisiin. Tämä äänestäjien tahto näkyy myös eduskuntaan va- littujen hoitotyöntekijöiden määrässä. Juvonen on kotikaupunkinsa Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän sanoo huomanneensa vaalien alla kuntapolitiikassa sen, että eri ryhmissä keskusteltiin taas kovasti juuri niistä asioista ja tuista, joita on heikennetty viimeisen kahden vuoden aikana. Yksi tällainen on esimerkiksi omaishoidon tuki. Kyllä nämä pienten ihmisten asiat vaikuttavat paljon. Juvonen näkee perussuomalaisten nousun johtuneen pitkälti myös siitä, että heillä oli jotain uutta tarjottavaa. Hänen mielestään oli odotettavissakin, että vanhat puolueet alkoivat jo kyllästyttää toistollaan. Äänestäjät halusivat kuulla selkokielistä puhetta. Tärkeintä tietysti on se, että me olemme ihan oikeasti pienen ihmisen puolella. Uuden eduskunnan tehtävänä onkin Arja Juvosen mielestä pistää vanhusten asiat vihdoin kuntoon. Jokaisella pitää olla oikeus inhimillisiin oloihin myös vanhana. Puhtaus, hyvä ruoka, hyvä hoito ja hyvät virikkeet eivät ole liikaa vaadittu. Juvonen näkee, etteivät nämä toteudu koskaan, ellei niitä kirjata lakiin tai ellei niistä jotenkin muuten määrätä. Hän täydentäisikin nyt lausuntokierroksella olevaa vanhuspalvelulakia perusteellisilla kirjauksilla niin henkilöstön määrästä kuin hyvän perushoidon tasosta. Hoidon tasoa hoitolaitoksissa pitäisi myös nykyistä tarkemmin valvoa. Juvonen tietää, että sosiaali- ja terveydenhoidon työpaikoilla joudutaan jatkuvasti taistelemaan ihan perusasioiden toimivuudesta. Hän on hyvin selvillä esimerkiksi Espoon kotihoidon tilanteesta. Hän kuvaa sitä katastrofaaliseksi ja jatkaa, että myös laitospaikkojen alasajon on loputtava. Vanhustenhoidon ja julkisen terveydenhoidon lisäksi Juvonen haluaa panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Syrjäytymisen ehkäiseminen pitää aloittaa jo siitä, kun lapsen äiti tulee äitiysneuvolan asiakkaaksi, ja jokaiselle nuorelle pitäisi löytyä jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Mitä hyväosaisempi ihminen on, sen sokeampi hän voi olla huono-osaisen ahdingolle. Juvonen uskoo, että asioihin voidaan vaikuttaa, jos tarpeeksi tahtoa riittää. Hän näkee korvamerkityn valtiontuen yhdeksi keinoksi niin vanhustenhuollon vahvistamiseen kuin terveyserojen vähentämiseen. Arja Juvonen Syntynyt Siilinjärvellä. Apuhoitajaksi jouluna 1986 Helsingin Sairaanhoito-opistossa. Vanhustyön erikoisammattitutkinto 2009 Amiedussa. Suorittaa geronomin ammattitutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Apuhoitajaksi valmistumisen jälkeen töissä Helsingin kaupungilla aina vuoteen 2007, jonka jälkeen työskennellyt Espoon vanhusten palvelutaloyhdistyksen ryhmäkodissa. Kolme lasta. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Valintaoikeus lisää myös asiakkaan vastuuta teksti marjo sajantola Toukokuun alusta voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki antaa asiakkaalle lisää valinnanmahdollisuuksia hoitonsa suhteen. Asiakas voi nyt valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain oman kunnan palveluista koko maan kunnallisiin palveluihin. Nyt asiakas voi valita perusterveydenhuollossa oman kunnan tai yhteistoimintaalueen terveysasemista sen aseman, jossa haluaa itseään hoidettavan. Erikoissairaanhoitopaikan hän voi valita yhdessä lähettävän lääkärin kanssa oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta. Uudistuksen toisessa vaiheessa vuonna 2014 asiakas voi valita terveysasemansa koko maan terveysasemista ja erikoissairaanhoitopaikan koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto määräytyy edelleen opiskelupaikan perusteella. Uudistus ei vaikuta myöskään pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Kotisairaanhoidon palveluitakaan kunnan ei tarvitse tuottaa alueensa ulkopuolelle. Koko paketti kerralla Asiakas valitsee kotikuntansa terveyskeskuksesta terveysaseman, josta hän tulee hakemaan tarvitsemansa palvelut, sillä niiden poimiminen sieltä täältä ei ole sallittua. Terveysasemaa voi vaihtaa aikaisintaan vuoden kuluttua. Uudelle asemalle hoitovastuu siirtyy kolmen viikon kuluttua vaihtoilmoituksen saapumisesta. Toisella paikkakunnalla työn tai esimerkiksi kesämökin takia säännöllisesti tai pitkäkestoisesti oleskeleva saattaa tarvita oleskelunsa aikana terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon yksikön palveluja myös kiireettömiin hoitotoimenpiteisiin. Nyt tähän annetaan mahdollisuus, eikä hoidon takia tarvitse aina matkustaa takaisin kotipaikkakunnalle. Edellytyksenä on, että asiakkaalle on laadittu hänen omalla terveysasemallaan hoitosuunnitelma, johon tarvittava hoito on kirjattu. Tämä ei ole ehdoton automaatti, joten kesämökkipaikkakunnalla ei voi vaatia mitä tahansa hoitoa. Tämä ei ole ehdoton automaatti, joten kesämökkipaikkakunnalla ei voi vaatia mitä tahansa hoitoa. Hoitosuunnitelma on oltava. Kokonaisvastuu on omalla terveysasemalla, joka vastaa asiakkaan perusterveydenhuollosta, hallitusneuvos Anne Koskela painottaa. Hän toteaa, että Suomessa ollaan valinnanvapaudessa jonkun verran jäljessä muihin maihin verrattuna. Nyt asiakas ja potilas saa mahdollisuuden vaikuttaa hoitoonsa, hän voi osallistua enemmän ja ottaa myös itse vastuuta päätöksenteosta. Asiakas pääsee vaikuttamaan valinnoillaan myös erikoissairaanhoidon puolella valitsemalla hoitopaikan oman kunnan erityisvastuualueelta. Hän neuvottelee lähetteen kirjoittavan lääkärin kanssa siitä, mitä hoitoa hän tarvitsee ja missä sitä on mahdollisuus saada. Mitä tahansa ei voi valita mistä tahansa. Pitää olla myös mahdollisuus toteuttaa hoito niin, että järkevä työnjako säilyy. Erikoissairaanhoidon järjestäjillä on mahdollisuus katsoa, missä paikoissa mitäkin on järkevintä tehdä. Jos kielellisten oikeuksien turvaamiseksi suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen asiakkaan erikoissairaanhoidon yksikkö ei löydy kotikunnan mukaiselta erityisvastuualueelta, se voidaan valita tässä ensimmäisessäkin vaiheessa jo muualta. Vuonna 2014 valinta-alueena jokaiselle on koko maa. Uudistuksen käyttöönottoa näin kahdessa vaiheessa hallitusneuvos Koskela perustelee sillä, että on vaikea ennakoida, miten asiakkaat lähtevät liikkeelle. Tosin kansainvälisten vertailujen pohjalta ei ole odotettavissa mitään suurta ryntäystä hoitopaikan vaihtamiseen. Suurin osa valitsee kuitenkin aina lähimmän paikan. Osittain tämä liittyy myös rahoitukseen. Kustannusvastuu säilyy asiakkaan kotikunnalla, ja kakkosvaihe edellyttää, että perusterveydenhuollon tuotteistus saadaan kuntoon ja että laskutus toimii.. hallitusneuvos anne koskela luennoi maaliskuussa edilexpron seminaarissa. lisätietoa: lisää aiheesta tämän lehden sivulla 42 8 super

9 Kuka saa lukea potilasasiakirjoja? SuPeriin on tullut tiedusteluja potilasasiakirjojen käsittelyyn ja niiden salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Ylitarkastaja Mari Tikkala Tietosuojavaltuutetun toimistosta vastaa: 1. Mitä laki sanoo potilasasiakirjojen tietosuojasta? Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa tarkoitetun arkaluonteisia tietoja sisältävän henkilörekisterin. Potilasasiakirjojen osalta tulee ottaa huomioon salassapitosäännökset, henkilötietolain mukaiset suunnittelu-, suojaamis- ja huolellisuusvelvoitteet ja tarpeellisuus- ja virheettömyysvaatimukset sekä julkisuuslain 18. pykälän ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetun asetuksen säännökset. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista on säädetty potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta. Potilaslain 13. pykälän mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen. 2. Kenen potilastietoja hoitajalla on oikeus käydä katsomassa? Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirja-asetuksen 4. pykälän mukaan potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Potilasrekisterissä olevia tietoja saavat käsitellä ja näin ollen myös käydä katsomassa vain potilaan hoitoon ja siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat henkilöt. Terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevien käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. 3. Onko potilaalla oikeus tietää kuka on käynyt katsomassa hänen potilastietojaan? Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain siirtymäsäännöksissä on säädetty asiakkaan tiedonsaantioikeudesta. Lain 18. pykälän 2. momentissa todetaan, että asiakkaalla on oikeus saada lokitietoja eli tietojen käsittelyä koskevia tietoja tietojenkäsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Potilaan tiedonsaantia on pyritty perustelemaan myös julkisuuslain 11. pykälän asianosaisen tiedonsaantioikeudella. Potilaalla on mahdollisuus pyytää lokitietoja julkisuuslain mukaan tai potilaslain muistutusmenettelyn kautta. Jos käsittelyn laillisuusarviointi päättyy rikostutkintaan, on potilaalla myös rikosasian asianomistajana oikeus saada tietää, kuka on käynyt katsomassa hänen potilastietojaan. 4. Mitä toimenpiteitä työnantaja voi tehdä, jos hoitaja on luvattomasti katsonut hänelle kuulumattomia potilastietoja? Työnantajalla on mahdollisuus ryhtyä työoikeudellisiin toimenpiteisiin. Näitä ovat työsopimuslain mukainen varoitus, irtisanominen ja purkaminen. 5. Riittääkö potilastietojen laiton katselu irtisanomisperusteeksi? Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Potilastietojen laittoman katselun vakavuutta työntekijän rikkomuksena tai laiminlyöntinä on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja huomioon on otettava olosuhteet kokonaisuudessaan. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos potilastietojen laiton katselu katsotaan niin vakavaksi rikkomukseksi, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista, voidaan työntekijä irtisanoa ilman varoituksen antamista.. super

10 Toukokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Päivähoitoa yli rajojen Lasten päivähoidosta annettuun lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan kunta voi elokuun alusta alkaen järjestää päivähoitoa myös muille kuin kunnan omille asukkaille. Tavoitteena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja kuntien välistä yhteistyötä lapsen edun määrittelemissä rajoissa. Subjektiivinen oikeus saada päivähoitopaikka koskee edelleen vain kuntien omia asukkaita ja esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka oleskelevat kunnassa opiskelun, työn tai vastaavien syiden vuoksi. Ylös, ulos ja lenkille stm Riittämättömän liikkumisen vuoksi menetetään valtavasti liikunnan mahdollistamia terveyshyötyjä. Suomessa työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu enää muutama prosentti ikäryhmästä. Käytä päätäsi! ukk-instituutti Koulujen käyminen yksistään ei riitä ehkäisemään dementiaa, vaikka koulutus onkin yhdistetty pienempään sairastumisriskiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan riski saattaa pienentyä vain henkilöillä, jotka ovat lisäksi sosiaalisesti aktiivisia tai työskentelevät monimutkaisissa ja haastavissa työtehtävissä. duodecim Korvauksia potilaille Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2010 lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7295 vahinkoilmoitusta. Noin joka kolmas ilmoitus johti korvaukseen. Määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Korvatuista vahingoista 92 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli viisi prosenttia ja muita vahinkoja kolme prosenttia. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä raajamurtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Kasvissyönti suojaa kaihilta edilex Kasvissyöjät ja vegaanit säästyvät kaihisilmäsairaudelta todennäköisemmin kuin paljon lihaa syövät. Myös pelkkä lihansyönnin vähentäminen ja punaisen lihan vaihtaminen kalaan saattaa ehkäistä kaihia, brittitutkijat ovat havainneet. Tulokset koskivat lähinnä yli 65-vuotiaita. Kaljut syöpäalttiita? duodecim Varhainen kaljuuntuminen saattaa olla merkki alttiudesta sairastua eturauhassyöpään myöhemmin. Tämä havaitaan miehillä, joiden kaljuuntuminen alkaa kaksikymppisenä. Ranskalaistutkimuksessa paljastui, että kaljuuntuminen 30- tai 40-vuotiaana ei liittynyt eturauhassyövän riskiin. Biologisesti tulokset ovat uskottavia, sillä mieshormonilla on osansa kaljuuntumisessa sekä eturauhassyövässä. duodecim Nuorena eläkkeelle Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys jatkaa kasvuaan. Vuonna 2009 nuoria siirtyi eläkkeelle mielenterveyden järkkymisen takia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 2612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. Heistä 75 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön perusteella. Valtakirjalla Kelaan kela Kela-asioinnit voi nyt hoitaa myös valtakirjan eli toisen henkilön avulla, jos asia on itselle hankalaa. Valtuutuksen voi antaa kätevimmin täyttämällä valtakirjalomakkeen verkkosivulla fi/lomakkeet. Lomakkeita on kaksi erilaista. VAL3-lomake on rajattu valtakirja, joka antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa tiettyjä asioita. VAL2-lomake puolestaan antaa laajemmat valtuudet. Esimerkiksi iäkkäät vanhemmat voivat valtuuttaa sillä lapsensa hoitamaan kaikki heidän Kela-asiansa. Suolaa diabeetikoille? i n g r a m kela Suolaa välttävät nuoruustyypin diabeetikot saattavat altistua vakavalle munuaissairaudelle, suomalaistutkimus vihjaa. Havainto on hyvin yllättävä ja siksi varmistettava lisätutkimuksissa. Tutkimuksessa vähiten suolaa syövät potilaat olivat suurimmassa vaarassa sairastua loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan. duodecim 10 super

11 muut lehdet Laulaminen on liikuntaa. Musiikin tohtori, psykologi ja läänintaiteilija Ava Numminen. sydän 2/2011 Mitä mieltä? Huhtikuun kysymys oli: Oletko suunnitellut hauskaa tekemistä vuosilomallesi? Pelin henki on se, että huumausaineiksi tai lääkkeiksi luokiteltujen aineiden molekyylirakennetta muunnellaan niin, ettei kyseessä ole virallisen luokituksen mukaan enää huume tai lääke. Meneillään on rikollisten ja lainsäädännön kilpajuoksu. Helsingin poliisin rikoskomisario Raimo Paakkala mediuutiset 12/2011 Usein vanhus saapuu päivystykseen useiksi tunneiksi ensin odottamaan vuoroaan ja sitten seurantaan, mistä hän kotiutuu yleensä ilman toimenpiteitä. Pääkirjoitus systole ensihoidon erikoislehti 2/ % Kyllä 36 % En 30 vuotta sitten Suomen Apuhoitajaliiton liittovaltuusto oli viettänyt kevätkokoustaan Savonlinnassa. Laajin käsiteltävänä ollut asia oli organisaatiouudistuksen valmistelu. Tarkoituksena oli luoda piiriorganisaatio seuraavan liittokokouskauden aikana. Avauspuheessaan liittovaltuuston puheenjohtaja Juhani Palomäki kiinnitti huomiota työ- ja virkaehtosopimuskierroksen vaiheisiin ja etenkin päätösten tekoon liian suppeassa piirissä. Liitossamme ei saatu tietoja neuvottelujen kulun yksityiskohtaisista vaiheista juuri ollenkaan ennen kuin sopimukset olivat valmiina. apuhoitajalehti 5/1981 Kyllä, koska tarvitsen vaihtelua elämääni. on kiva odottaa lomaa, kun on jotain kivaa tiedossa ja suunnitteilla. silloin on syksy ja pääsen harrastamaan koirien kanssa metsästystä. täytän 50 vuotta ja haluan kauas pois, koska inhoan yli kaiken synttäreiden viettämistä. aion irrotella kunnolla ja olla vain. hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. lomalla pitää repäistä ja tehdä jotain muutakin. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien toukokuun 18. päivään mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Huhtikuun arvonnan voitti Milla Tiikkainen Vieremältä. Onnittelut! En, koska riittää, kun saan vain levätä. vaihdan työpaikkaa, joten kesälomaa ei ole tänä vuonna. en tiedä loman ajankohtaa. ei ole löytynyt vielä sopivaa rauhoittumispaikkaa. minulla on kotona remontti, joka vie kaiken ajan. olen opiskelija. olen oppinut, ettei kannata suunnitella mitään etukäteen. päätös tehdään vasta loman alettua. ei ole varsinaista lomaa, olen pätkätyöläinen.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kahvimylly teksti ja kuva marjo sajantola Kahvimylly kitisee mukavasti, kun lähihoitaja Tuula Finnbäck pyöräyttää sen kahvaa kevyesti. Vastajauhetun kahvin tuoksu on hänelle vieläkin mummolan tuoksu. Mummu ja ukki saivat kahvimyllyn vuonna 1929 häälahjaksi. Kun metallinen suppilo ajan myötä hajosi, ukki vuoli koivusta tämän uuden, Tuula esittelee. Puhuessaan hän sivelee sormillaan hellästi myllyn muotoja ja muistelee lapsuuttaan Puolangalla, kun neljä sukupolvea asui saman katon alla mummolassa. Yhdeksän henkeä sopi hyvin pirttiin ja kahteen kamariin. Me lapset nukuimme äidin ja isän kanssa toisessa kamarissa ja mummu ja ukki pirtissä. Peräkamarissa asui vanha äiti, mutta vanhin siskoni sai nukkua siellä yöt. Vanha äiti hoidettiin kotona ihan loppuun asti ja voi olla, että sain kipinän hoitoalalle jo silloin. Hoitoalalle Tuula lähti kuitenkin vasta aikuisena, ja lähihoitajatutkinto on hänelle jo kolmas ammattitutkinto. Hänellä on takanaan vuosien työkokemus suurtalouden keittiö- ja esimiestöistä sekä muutama vuosi hieronta- ja kuppausalan yrittäjyyttä. Ei ravintola-alan työ eikä hierojankaan työ ollut Tuulan mielestä niin mielekästä, että hän olisi halunnut tehdä kumpaakaan eläkeikään asti. Kun sitten hakeuduin ja pääsin lähihoitajakoulutukseen, tunne oli aivan mieletön. Tätä minä olin halunnut jo pikkutytöstä asti. Valmistuin Porvoon terveydenhoito-oppilaitoksesta jouluna Kotipalvelussa työskennellessään Tuula pääsi käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti ja hänestä tuntui usein, että lähihoitajan pitäisi olla niin kuntouttaja kuin psykoterapeuttikin. Vaikka kotihoidossa tehtävä työ oli mielenkiintoista ja monipuolista, se oli fyysisesti hyvin rankkaa. Muutaman vuoden jälkeen Tuula hakeutuikin töihin kuntouttavaan päivätoimintaan. Rakkaat vanhat tavarat Viime lokakuussa Tuula täydensi opintojaan suorittamalla vuoden kestävän muistihoitajakoulutuksen. Nyt hän hyödyntää ammattiosaamistaan Palomäen palvelukeskuksen muistisairaiden ryhmäkodissa. Asukkaista nuorin on vasta 61-vuotias ja vanhin 90. Kaikki ovat vielä fyysisesti melko hyväkuntoisia ja tasoa pyritään ylläpitämään monipuolisella virkistystoiminnalla. Siten myös hoitajien kuntouttavalla työotteella on suuri merkitys ja asukkaiden osallistuminen kykyjensä mukaan kaikkeen toimintaan on tärkeää. Tiedämme asukkaiden elämänhistorian, harrastukset ja asiat, jotka ovat olleet heille mieluisia. Näitä tietoja hyödynnämme myös silloin, kun sairaus ilmenee asiakkaan käytösoireina. Mieluisa tekeminen ylläpitää hyvinvointia. Viriketoimintaan kuuluu monenlaisia toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia. Talvisinkin ulkoillaan mahdollisimman paljon. Kesällä palvelukeskuksen sisäpiha tarjoaa asukkaille turvallisen paikan ulkoiluun. Joka perjantai-iltapäivä ryhmäkodissa on tanssit. Jos asukas ei halua itse tanssia, hän haluaa ainakin katsella muiden menoa. Tuula kertoo tanssahtelevansa asukkaiden iloksi muulloinkin, ja joskus hän menee asukkaan kanssa valssaten vessaan. Vaikka 12 asukkaan ryhmäkodissa hoitajilla on kädet täynnä töitä, asukkaat on huomioitava koko ajan. He ilahtuvat pienestäkin hassuttelusta. Kotona lapset ovat aina kieltäneet minua laulamasta. Töissä saan laulaa ja monet asukkaistamme laulavat myös mielellään ja yhtyvät lauluuni. Laulutuokioita varten Tuula on ottanut valokuvia erilaisista esineistä. Hän kertoo kulkevansa aina kamera mukana, sillä usein tulee vastaan hyödyllistä kuvattavaa. Kuva kaappikellosta nostattaa laulun mummon vanhasta kaappikellosta ja sen raksutuksesta. Tuula on myös tuonut työpaikalle mummultaan perimiään vanhoja talousesineitä ja laittanut ne esille ryhmäkodin tiloihin. Maitopääläri, taikinatiinu ja kirnu sekä pesupalju, pyykkilauta ja rukki ovat monelle asukkaalle tuttuja käyttöesineitä. Voin kirnuaminen ja taikinajuuren tekeminen muistuvat mieleen, vaikka esineiden nimet olisivat unohtuneet. Kun eräs asukas ensi kerran näki Tuulan tuoman rukin, hän ilahtui siitä niin, että lauloi laulun Vanha kartanon kehräävä rukki alusta loppuun asti. Äitini tietää, että rakastan vanhoja esineitä, siksi sain nämä mummun tavarat. On hienoa, että niille on vielä käyttöä viriketuokioissa. Minulla on myös mummun astioita ja teen kirpputoreillakin löytöjä. En kuitenkaan säilö astioita vitriiniin, vaan haluan käyttää ja nauttia niistä joka päivä.. 12 super

13 Tuula Muru-koira Finnbäck on muistaa aina valmis lapsuudestaan, lähtemään lenkille, miten joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa kahvimyllyä käytettiin. on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. super

14 14 super

15 Odotettu vieras saapuu teksti ja kuvat jukka järvelä Kiertävät hoitajat ajavat pitkiä kilometrejä harvaan asutussa Suomessa. Pirkko Pesonen on autoineen kaivattu näky monessa Ilomantsin kodissa. Tärkeiden työasioiden lisäksi Pesosta odotetaan kahvipöytään kuin läheistä ystävää. Kelirikko 27 kilometriä, kertoo liikennemerkki. Hiekkatie mutkittelee kumpuilevassa metsämaastossa. Ilomantsin kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Pirkko Pesonen on suunnannut autonsa kohti Naarvan kylää kierroksellaan. Päivän ohjelmassa on vierailu kuudessa kodissa Suomen itäisimmän kunnan kylissä. Monessa paikassa hoitajaa odotetaan kahvipannu kuumana kuin tuttua perheenjäsentä. Kukapa ei nauttisi siitä, että joku käy säännöllisesti katsomassa ja kyselemässä kuulumisia. Pesonen starttasi autonsa aamuseitsemältä muutama laukku ja paperimappi mukanaan. Olen oppinut jättämään ylimääräiset tavarat pois. Kun on huono selkä ja huonot polvet, on minimoitava kantamukset. Ensimmäisen oven takana Mekrijärvellä hän on jo vartin yli seitsemän. Oveen ja lopulta ikkunalautaan tehty koputus herättää omakotitalon uneliaan asukkaan, joka ottaa aamuisen vieraan vastaan silmiään pyyhkien. Annoin aamulääkkeet, varasin iltalääkkeet pöydälle, kyselin voinnin ja vaihdoimme kuulumiset, Pesonen sanoo ja kiiruhtaa rattiin. Muutamaa minuuttia myöhemmin Pesonen kääntyy hirsitalon pihaan. Sisällä syödään aamiaista ikkunapöydän ääressä ulos katsellen on taidettu punaista hoitaja-autoa hieman odotella. Mutta Helmi Lintu on iloisella tuulella jo aamutuimaan. Pesonen menee ihan viereen juttelemaan, kysyy voinnin, keskustelee rauhassa. Myös kukka- ja lumityöasiat käydään läpi hoitajavieraan kanssa, samoin omaisten kuulumiset. Samalla Pesonen järjestää lääkkeet paikoilleen ja tekee pikaisen paperityön. Lopuksi hän vie asiakkaansa sivuhuoneeseen, jossa tarkistetaan ihon kunto. Koko käynti kirjataan kodikkaasti myös seinäkalenteriin. super

16 Pystykorva Tellu otti odotetun hoitajavieraan vastaan Naarvassa, tietenkin haukkumatta. 2. Pirkko Pesonen on kaivattu kävijä Helmi Linnun luona. Kun lääkkeet on jaettu ja kaikki tarpeellinen tarkastettu annetaan läksiäishalaus - ylihuomenna nähdään taas. 3. Aimo Kettusen vuoro olla verenpainemittauksessa omassa olohuoneessaan. Samassa talossa asuvat veljet Osmo ja Reino, ja he kaikki istuvat vuo- Niin vähän täällä käy ketään, Lintu huokaa hymyillen lähtiäisiksi. Pesonen lupaa tulla parin päivän päästä uudelleen, perjantaihan on pesupäivä. Yhteydet pelaavat Tämä on työtä kädellä ja sydämellä. Kaikkea mahdollista saa tehdä, toimia apteekkarista putkimieheen. Toisaalta aina olen tehnyt käsillä töitä. Vuorotteluvapaallakin opiskelin kansanopistossa muun muassa hitsaamista ja metallitöitä. Routa puskee hiekkatien läpi. Mäkiset maisemat peittyvät kosteaan aamu-usvaan. 45 kilometrin siirtymä seuraavaan asiakaspaikkaan ei tunnu tutulla tiellä juuri miltään. Tien vaurioiden väistely viimeistään pitää hereillä. Viikossa mittariin kertyy viitisensataa kilometriä. Olen aina tykännyt ajaa autolla. Ratin takana pystyy nollaamaan päänsä ennen seuraavaa asiakaskohtaamista. Ilomantsin kotihoidossa on 430 asiakasta. Niistä Pesosen vastuulla on nelisenkymmentä: tällä hetkellä vanhustalouksia, välillä lisäksi lapsi- ja vammaisperheitä sekä vuodepotilaita. Aina on otettava koko perhe ja yhteisö huomioon. Minulle saatetaan antaa toivelista kirkonkylällä toimitettavista asioista, ei nyt kuitenkaan kauppalistaa esitetä, mutta laskunvientiä ja -maksamista saan toisinaan tehdä. Sellaisia pieniä juttuja ja yhteydenpitoa viranomaisiin ihan asunnon hakemisesta ja kaikenlaisista tukiasioista alkaen. Millään tiettömillä taipaleilla Pesonen ei joudu itärajan tuntumassakaan liikkumaan. Yleensä autolla pääsee pihaan asti, pisimmillään kävelymatkaa asiakkaan luo tulee parisataa metriä. Kun aloitin tätä kiertävää työelämää vuonna 1988, ei täällä päin ollut tarkkoja osoitteita. Mentiin postilaatikoiden ja maitolaitureiden mukaan, eivätkä nekään aina pysyneet pystyssä. Nyt ovat kännykät ja navigaattorit, eli kyllä tekniikasta on apua näillä saloilla. Kannettavat tietokoneet saimme viime vuonna. Olohuoneen pöydässä Naarvassa Pesonen ohjaa autonsa pikkutielle. Pihalla vastassa on Tellu-pystykorva häkissään. Vierasta ei haukuta täällä, vähän nyökytellään oranssia päätä vain ja kurkistellaan verkon raosta. Kaija Laatikainen asuu yksin taloaan miehensä kuoleman jälkeen. Olohuoneen pöydän ääressä alkaa verikokeiden otto. Tuttua puuhaa sekä kiertävälle hoitajalle että Laatikaiselle. Pistos ja näyteputkien täyttö sujuvat rutiinilla. Vaikeinta taitaa olla hoitajalle paperisota, sillä verikokeen systeemit ja lappuset muuttuvat usein. Pesonen kehuu hoidettavansa sokeriarvoja. Laatikainen myöntää, että se on itsestä kiinni mitä suuhunsa laittaa. Hoitaja varmistaa vielä, että sokeriliuskoja ja pistosvälineitä on kotivarastossa riittävästi. Puntarissakin käydään seisomassa, ja aluksi painontarkkailu yllättää, sillä tv-tason alta vedettävässä punnitsijassa on valmiiksi viisi kiloa ylimääräistä säikäyttämässä. Lopuksi Pesonen mittaa asiakkaansa verenpaineen kahteen kertaan. Välillä rupatellaan, välillä ollaan hiljaa ja korjataan käden asentoa, jotta lukemat olisivat oikeat. Sitten onkin Laatikaisen vuoro ottaa olohuoneen pöytä haltuun. Kupit ja lautaset esille sekä kahvia ja muuta tarjottavaa: keitin- eli sulhaspiirakkaa, ruisleipää, lohta ja vihanneksia muun muassa. 16 super

17 3 4 5 toimii toisena vastaavana hoitajana. Yhteen tiimiin kuuluu 7 9 henkilöä, monet heistä ovat lähihoitajia. Tiimityöskentelyä on hiottu pari vuotta, ja muutimme juuri tiimien mukaisesti yhteen terveyskeskuksessakin. Tämä varmasti parantaa yhteistyötä tulevaisuudessa. Voimme esimerkiksi toteuttaa työnjakoa helpottavaa ja hyväksi koettua tuo tullessas ja vie mennessäs -menetelmää työpaikkamme kovien ammattilaisten kesken. Nykyisin lomittaja on nimetty tiimin sisällä, joten se helpottaa sijaisen ja varsinaisen kotisairaanhoitajan työn jatkuvuutta. On asiakkaankin kannalta helpompaa, kun on tutut hoitajat. Lähihoitajan ammattitaitoon todella luotetaan Ilomantsin kotihoidossa. Enää ei voisi kuvitellakaan, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito ajaisivat omilla autoillaan peräkkäin samaan taloon. Nyt ollaan moniosaajia, ja sen Pesosen päivittäisistä tehtävistä havaitsee. Sairaanhoidollinen puoli on kasvanut koko ajan. Asiakkaiden hoitoisuus lisääntyy. Aika paljon he kyselevät lääkkeistä eli niissä pitää olla ajan hermolla. Todella pitkälle heitä hoidetaan kotona, joskus jopa riskirajalle asti. Muistisairaiden määrä on lisääntynyt. Itse muistelen, kun urani alussa puhuttiin, että kehitysvammaisten hoito räjähtää pian käsiin. Sellaista ei ole tullut. Hattuvaaran ensimmäisessä kohteessa Pesonen käy pariskunnan luona tarkastamassa lääkkeet ja antamassa ohjeet verikokeisiin menosta. Dosetin päivityksen ja reseptien plarailun lomassa tietenkin käydään terveys- ja sairausasiat läpi. Vierailu kestää vain viitisen minuuttia, eikä hoitaja ehdi nyt istumaan, sillä seuraavassa paikassa menee taas pidempään. Osmo, Reino ja Aimo Kettunen asuvat punaisessa, itse rakentamassaan tiilitalossa. Pesonen käy parin viikon välein tarollaan ykköspaikalla sijaitsevaan vastaanottotuoliin. 4. Lääkkeiden jakaminen on yksi Pirkko Pesosen kotikäyntien tärkeimmistä ja aikaa vievimmistä tehtävistä. 5. Verikokeiden ottaminen kuuluu koulutetun lähihoitajan osaamiseen Ilomantsin kotihoidossa. Asiakkaana Kaija Laatikainen. Puoli tuntia on kulunut, ja Pesonen alkaa jo sopia seuraavaa tapaamista puolentoista kuukauden päähän. Aiemminkin hänelle saa soittaa, jos asiaa on, joten puhelinnumeron päivitys on paikallaan Laatikaisen muistilappuun. Harmaakylkiseksi kuraantunut auto suuntaa nyt kohti muuallakin Suomessa ja jopa Euroopassa tunnettua Hattuvaaran kylää. Verinäytteiden on oltava laboratoriossa kello Se on pikkuinen peikko takaraivossa näiden pitempien pysähdysten aikana. Painan sitten kaasua enemmän. Tuolla Laatikaisen luona yritän aina istua jonkun aikaa, sillä harvoin hänellä käy ketään vieraita. Joskus vuosia sitten hoitaja saattoi viipyä kodissa koko päivän erilaisia töitä tehden, ja moni muistelee vieläkin noita aikoja, kun olen ovella lähdössä. Kun aloitin 80-luvulla, asiakkaita oli päivässä puolet vähemmän kuin nykyään eli on työ todella muuttunut. Osa Pesosen hoidettavista on jo toista polvea. Hän tuntee monet kyläläiset ja suvut, koska on itse asunut täällä päin aiemmin. Ovat siinä ammatillisuuden rajat olleet ajoittain koetuksella, kun kaikki tietävät, että kylällä asuu hoitaja. Kun tuttu hoitaja välillä vaihtuu sijaiseen, kaikki ei suju niin kuin yleensä. Sijaiselle ei välttämättä kerrotakaan kaikkia ongelmia. Joskus loman jälkeen vastassa on pino asioita odottamassa. Mutta onhan se hyvä, että luotetaan. Tiimityö helpottaa Ilomantsin kotihoidossa on äskettäin siirrytty tiimityöhön. Pesonen kuuluu yhteen kolmesta eli Louhitiimiin, jossa hän super

18 lossa ottamassa verikokeet, tekemässä Marevan-pikamittaukset ja laittamassa lääkejärjestelyt ajan tasalle. Lääkkeiden jaossa menee kymmeniä minuutteja. Pisimmillään Pesonen jakaa pillerit ja tabletit asiakkaalleen neljäksi viikoksi eteenpäin. Useimmiten lääkevarasto on tallessa kotien kaapeissa, mutta muutamille asiakkailleen Pesonen kuljettaa lääkearsenaalia laukussaan. Kettusilla riittää kysyttävää lääkkeistä. Ja vähän muustakin. Siskoksihan nuo ovat minua sanoneet ja nyt näköjään myös äidiksi, Pesonen laskee leikkiä veljesten säestäessä. Kollega kotona Ilman kahvikupposia muine tarjoiluineen ei veljestenkään luota karata eteenpäin päivän viimeiseen taloon Kalle ja Sirkka Pesoselle. Kallen dementia vaatii hoitoa, ja Sirkan liikkuminen on käynyt vaikeaksi, mutta onneksi heidän apunaan toimii palkattu hoitaja, Helena Tahvanainen, kodin askareita tekemässä. Hoitaja-Pesonen aloittaa heti kyselemällä isäntäväki-pesosilta lääkitystilanteesta. Kohta pöytää koristaa kymmenen pilleripakettia ja nippu dosetteja. Suojahanskat kädessä Pesonen käy purkkeja lävitse ja selaa paksua reseptipinkkaa. Mikä lääke auttaa mihinkin vaivaan ja millaisin annoksin? Entä tarvitaanko lääkärissäkäyntiä? Näissä riittää yhteistä pohdittavaa. Pirkko Pesonen saa hyödyllistä apua talon omahoitajalta. Nyt hän opastaa, että kaikkia vaikeasti nieltäviä lääkkeitä ei voi halkaista päälliskalvon vuoksi, mutta osan hankalista pillereistä voi korvata jauheella. Jos edes joka toisessa talossa olisi tällainen hoitaja-helena mittailemassa verenpaineita ja muuta, niin mikäs olisi mummojen ja pappojen täällä elellessä. Tahvanainen kiittää kehusta tekaisemalla lähtöä tekevälle hoitajalle pirtelön maidosta, jäätelöstä ja banaanista. Lasillinen tekee hyvää kahvittelujen jälkeen. Kiertueesta on jäljellä enää kotimatka, ja mahdollisesti vilkas iltapäivä toimistolla. Aika rankkaa se on apuhoitajakoulutuksella lähteä tekemään päätöksiä ja ratkomaan hoitotilanteita. Lääkäri tosin määrää esimerkiksi haavahoidot. Joskus otamme valokuvan tilanteen kehityksestä ja viemme kuvan lääkärille. Maisemien vaihtuessa on hyvä kerrata kuinka laaja kiertävän lähihoitajan toimenkuva voi ollakaan perustyön lisäksi: katetrien ja avanteiden hoitoa, lihakseen pistämistä, apuvälinetarpeen kartoitusta, hakemusten tekoa eri viranomaisille, hoitoaikojen varaamista, asiakkaiden edunvalvontaa, lääkelistan ajan tasalla pitoa, hoito- ja lääkemääräysten kirjausta, haavahoitoa, ihon ja kynsien hoitoa, tikkien ja hakasten poistoa, liikehoitoa, asentohoitoa, omaisten ohjausta, asiakkaan liikuntaohjausta ja aktivoimista. Iltapäivän yllätykset Hyvänä päivänä toimistolla voi rauhassa ruokailla ja tehdä töitä pari tuntia, minkä jälkeen saa lähteä hyvin mielin ajoissa kotiin. Pesosen piti nytkin vain viedä verinäytteet eteenpäin, kirjata eiliset CERAD-testit ja jatkaa siitä aamun käyntien kirjaamisella Mediatri-ohjelmaan. Nyt hän saakin kuntohoitajan kiinni, jonka jälkeen alkaa tukivöiden etsintä kolmelle asiakkaalle. Samalla katsotaan kulunvalvontalaitteita ja mietitään tukisukkia. Lääkärin tapaamisen jälkeen Pesonen ryhtyy soittelemaan asiakkaille tuoreita vastauksia ja antamaan jatkohoito-ohjeita puhelimitse. Sen jälkeen uudet määräykset kirjataan asiakastietoihin ja laitetaan vihdoin ne aamupäivän kotikäynnit ylös. Tässä vaiheessa kello on jo 15.45, joten suunniteltu muistitestien aukaisu jää tuleville päiville. Pesonen ei lähde kotiin vaan apteekkiin hakemaan huomisten kotikäyntien lääkkeitä valmiiksi. Kello on 16. Jäi sitten se ruokatauko pitämättä. Mutta jospa huomenna. Tänään töissä Kuka Ilomantsilainen lähihoitaja Pirkko Pesonen, 50, Ilomantsin kotihoidosta. Valmistunut apuhoitajaksi vuonna 1982 Joensuusta. Työ ja työura Tehnyt monenlaista hoitotyötä terveyskeskuksen eri osastoilla sekä keikkoja kuntoutuskeskukseen ja kehitysvammapuolelle. Vuodesta 1988 työskenteli pääasiassa kotihoidossa sijaistaen kotisairaanhoitajia. Vakituisena vuodesta 2001 nykyisessä tehtävässään. Opiskellut viime aikoina validaatiohoitoa ja toiveena on muistihoitajan tutkinto. Perhe 27-vuotias sijaispoika, 25-vuotiaat kaksoset, 21-vuotias miesystävän tytär ja 16-vuotias tytär. Lapset ovat jo maailmalla. Työkoti Ilomantsissa, viikonloppukoti miesystävän luona Kiteen Puhoksessa. Harrastukset Erilaiset käsityöt, tanssi ja rullaluistelu kesäisin. Parasta työssä Itsenäinen työ ja asiakkaat. Pahinta työssä Itsenäinen työ, sillä vastuu on todella suuri. Pieni palkka. 18 super

19 Kajaanin paperimiehet työllistyivät lähihoitajiksi teksti jukka järvelä Osa Kajaanissa lakkautetun paperitehtaan miehistä koulutettiin lähihoitajiksi. Ammatinvaihto onnistui, sillä paperityöntekijät ovat työllistyneet hyvin. Kajaanissa runsas kaksi vuotta sitten lakkautetun paperitehtaan jäljiltä jäi kerralla yli 500 henkilöä vaille työtä. Yli 120 heistä lähti opiskelemaan uutta ammattia. Kahdeksan miestä ja seitsemän naista koulutettiin aivan toisenlaiselle alalle eli lähihoitajiksi. Neljäsataa päivää kestänyt koulutus onnistui, sillä lähes kaikki hoitajat pääsivät töihin heti valmistuttuaan viime syksyn jälkeen. Olemme työvoimahallinnon kanssa seuranneet heidän työllistymistään positiivisin mielin. Nyt keväällä 15:stä 12 oli työssä. Lopuille kolmellekin oli luvassa pätkätöitä. Kahdeksalla oli vähintään vuoden kestävä työsuhde, UPM-paperitehtaan henkilöstöpäällikkö Tapio Laine luettelee. Kajaanissa työttömäksi jääneitä paperityöntekijöitä koulutettiin yhteiskunnan ja myös paperiyhtiön varoin monille miesvaltaisille aloille, kuten kiinteistönhoitajiksi, sähköasentajiksi tai lvi-asentajiksi. Suhteessa parhaiten ovat kuitenkin työllistyneet lähihoitajat. Tutkimus vääristi Talvella uutisoitiin SAK:n ja Paperiliiton tutkimuksesta, jonka mukaan paperityöntekijät työllistyivät huonosti lähihoitajiksi. Kajaanissa tuo uutinen herätti kummastusta, sillä tilannehan on siellä päin aivan toinen. Kajaanissa ihmeteltiin työllistymiskyselyn ajankohtaa, sillä lähihoitajaksi aiotut olivat vielä koulun penkillä, kun heidän työttömyydestään alettiin tehdä johtopäätöksiä. Uutisointiin vaikutti sekin, että Haminassa ja Kemijärvellä lakkautettujen paperitehtaiden hoitajakoulutus ei onnistunut yhtä hyvin kuin Kainuussa. Tapio Laineen mukaan tutkimus kaiken kaikkiaan antoi vähättelevän kuvan lähihoitajan ammatista. Vaativa ryhmä Työn vaihtaminen paperityöntekijästä ihmisläheiseen lähihoitajuuteen on iso askel myös kouluttajalle. Kainuun ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Leena Meriläinen kertoo, että paperityöntekijät olivat haasteellisia koulutettavia. Samassa ryhmässä hankki 15 paperilaisen lisäksi kymmenkunta muualtakin tullutta aikuista lähihoitajakoulutuksen. Ryhmä oli kriittinen. Siellä käytiin kovasti keskusteluja. Paperityöntekijät olivat tottuneet vaatimaan, joten kouluttajallekin tämä oli haasteellinen ryhmä. He olivat tarkkoja esimerkiksi opetusmateriaaleista. Moni opiskelija sanoi koulutuksen olleen hyvä käänne elämässä. Tällaiset puheet ovat oiva esimerkki siitä, että jossakin on onnistuttu, Meriläinen sanoo. Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan koulutuspäällikkö Anu Kuosmanen kertoo, että entisten paperityöntekijöiden koulutus ja opiskelijoiden valintamenettely oli samanlainen kuin oppilaitoksen muillakin työvoimakoulutuksena toteutettavilla lähihoitajaryhmillä. Merkittävää oli tämän ryhmän opiskelijoiden kova motivaatio ja saatu hyvä palaute työpaikoilta sekä se, että kukaan ei keskeyttänyt opintoja. Joukon yhteishenki oli niin ikään hyvä ja ryhmä oli aktiivinen sekä keskusteleva, Kuosmanen sanoo. Elämänmuutoksia Uusien hoitajien valmistumista on seurattu Kajaanin seudulla myös julkisuudessa. Haastatteluissa olleet entiset paperimiehet ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä siihen, että uskalsivat vaihtaa alaa työkentän toiselta laidalta toiselle eivätkä työttöminä jääneet odottamaan pelkästään oman alansa työn löytymistä. Jonkinlaisesta elämänarvojen uudelleen järjestämisestäkin he ovat puhuneet tilanteessa, jossa hyväpalkkainen paperityö on vaihtunut hieman kapeamaan mutta varmempaan hoitajan leipään. Tällä hetkellä paperimiehet eivät kaipaa julkisuutta, joten haastattelua he eivät uusien töidensä lomassa myöntäneet Su- Per-lehdellekään.. super

20 Sinikka Tampiolla riittää syliä ja sydäntä myös vieraille lapsille. Hänen kodissaan varttuu parhaillaan kaksi sijoituslasta. Omat neljä ovat jo lentäneet pesästä. 20 super

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot