2/2015. Kasvinsuojelu- LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2015. Kasvinsuojelu- LEHTI"

Transkriptio

1 2/2015 Kasvinsuojelu- LEHTI

2 Kasvinsuojelu- 2/2015 LEHTI SISÄLTÖ Porkkanakemppi ja sen levittämä liberibakteeritauti aiheuttavat porkkanoissa erilaiset oireet Anne Nissinen ja Minna Haapalainen Tuleeko Pohjois-Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Kaija Hakala Suomen sää ei rajoita tulipoltteen leviämistä Paula Lilja, Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova Kilpajuoksua karanteeni-kasvintuhoojien kanssa Eviran kasvintuhooja-laboratorion kuulumisia Johanna Santala ja Mirkka Soukainen Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintatavat Suomessa tiedossa Lotta Kaila Ruuan tuottaminen on jatkuvaa puolustustaistelua Hia Sjöblom Peitattua vai peittaamatonta neonikotinoidit tapetilla Satu Rantala Kasvinsuojeluseuran internetsivut uudistuvat! Kuulumisia vuosikokouksesta Kansikuva: Kevään vehreyttä. Kuva: Marika Rastas vuosikerta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa ISSN Tilaushinta 25 /vuosi Julkaisija Kasvinsuojeluseura ry. Puheenjohtaja Heikki Jalli Puhelin Varapuheenjohtaja Tapio Lahti Puhelin Sihteeri Lotta Kaila Puhelin Toiminnanjohtaja Pertti Rajala Puhelin tai Toimitus Vastaava toimittaja Marika Rastas Puhelin Paperiposti Kasvinsuojeluseuran toimistolle, osoite alla. Osoitteenmuutokset ja jäsenyysasiat Kasvinsuojeluseura ry./pertti Rajala Raitamaantie 8 A, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Ilmoitushinnat 1/1 s /2 s. 72 Ulkoasu ja taitto Forssa Print / taittopalvelu Painopaikka 2015 Kasvinsuojelulehti

3 Lain tukemana haitallisten vieraslajien torjuntaan Haitalliset vieraslajit ovat sekä Suomessa että Euroopassa kasvava uhka. Matkailu ja kansainvälinen kauppa tuovat tullessaan yhä uusia vieraslajeja, ja ilmastonmuutos voi vielä pahentaa tilannetta. Nykyisiä kansallisia haitallisten vieraslajien torjuntatoimia on pidetty riittämättöminä. Sitä paitsi vieraslajit leviävät helposti yli kansallisten rajojen. Siksi torjuntaan on kaivattu yhdenmukaisia sääntöjä. EU onkin tuonut torjunnan avuksi omat artiklansa, ja pian Suomessakin uudet lainpykälät alkavat olla kasassa vieraslajiriskien hallitsemiseksi. Haitallisia vieraslajeja pidetään yhtenä maailman vakavimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Ne saattavat esimerkiksi uhata alkuperäisiä lajeja, muuttaa ympäristöä tai levittää tauteja. Lisäksi ne voivat aiheuttaa suurta haittaa myös taloudelle. Erityisen haitallisia Suomessa ovat esimerkiksi vaaralliset kasvintuhoojat kuten koloradonkuoriainen, tulipolte, perunan rengasmätä sekä erityisesti mäntyankeroinen, joka ei onneksi vielä ole levinnyt Suomeen. Myös jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja villiminkki aiheuttavat merkittäviä haittoja. Vuoden alusta voimaan tulleen EU:n asetuksen ytimenä on haitallisten vieraslajien luettelo, johon on tarkoitus koota kaikkein haitallisimpia vieraslajeja. Nyt työ lajien listaamisessa on parhaillaan EU:ssa käynnissä. Listattaville lajeille on tarkoitus asettaa tiukat rajoitukset, joita olisivat esimerkiksi maahantuonnin, myynnin, kasvatuksen, käytön ja pitämisen sekä ympäristöön päästämisen kielto. Myös listalla olevien lajien tahaton levittäminen on tarkoitus estää. Suomessa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 160 haitallista vieraslajia. Vielä ei tiedetä, kuinka moni niistä lopulta päätyy EU:n vieraslajiluetteloon. Tällä hetkellä Suomessakin esiintyvistä lajeista ainakin jättiputket ovat ehdokkaina EU-luetteloon, samoin esimerkiksi kanadanvesirutto sekä jätti- ja japanintatar. Kansallinen lainsäädäntötyö on käynnissä maa- ja metsätalousministeriössä. Tulossa on uusi vieraslajilaki, jonka avulla järjestetään hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyö haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Lakiehdotuksen mukaisesti esimerkiksi kiinteistönomistajille tulisi tietyin edellytyksin velvollisuus hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä. Lailla halutaan myös esimerkiksi varmistaa, ettei ammattimaisen kasvintaimien käsittelyn mukana leviäisi haitallisia vieraslajeja tahattomasti ympäristöön. Laaja-alaisen asiantuntijaryhmän tukemana valmisteltu lakiehdotus on jo pitkällä ja on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle huhtikuun aikana. Lainsäädäntötyön rinnalla Suomessa toteutetaan edelleen kansallista vieraslajistrategiaa, ja vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa kehitetään haitallisten vieraslajien seurantaa. Lisäksi havaintoja kerätään jatkuvasti kansallisessa portaalissa Vieraslajit.fi, jonne kuka tahansa voi käydä jättämässä havaintoilmoituksensa, tutustua haitallisten lajien levinneisyyskarttoihin tai hakea apua esimerkiksi takapihan jättipalsamikasvuston torjuntaan. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti Maa- ja metsätalousministeriö Kasvinsuojelulehti 35

4 Porkkanakemppi ja sen levittämä liberibakteeritauti aiheuttavat porkkanoissa erilaiset oireet Anne Nissinen ja Minna Haapalainen Porkkanakemppi levittää Candidatus Liberibacter solanacearum -bakteeria, joka aiheuttaa porkkanassa lehtien punaista ja keltaista värittymistä, pääjuuren kitukasvuisuutta ja sivujuurten muodostusta. Bakteeritaudin oireet ovat erotettavissa kemppivioituksen oireista, joihin kuuluu lehtien kihartuminen ja pienikasvuisuus, mutta ei värittymisoiretta. Bakteerin esiintyminen kempeissä ja porkkanoissa voidaan todeta DNA-pohjaisella laboratoriotestillä. Porkkanakemppi on porkkanan pahin tuholainen Suomen eteläosissa. Kemppien lentohuippu osuu yleensä kesä-heinäkuun vaihteeseen. Kempit munivat porkkananlehdille, missä uusi kemppisukupolvi kehittyy ja lentää sitten kesän lopulla havupuihin talvehtimaan. Vuonna 2007 havaittiin, että kempin vioittamiin porkkanoihin ilmestyi myöhemmin, kuukausi tai puolitoista kempinsyönnin jälkeen, uusi oire: lehtien voimakas värittyminen purppuran, oranssin tai keltaisen sävyillä (kuva 1). Tämän oireen aiheuttajaksi paljastui maassamme ennen tuntematon bakteeri, Candidatus Liberibacter solanacearum (liberibakteeri). Tämä bakteeri oli aiemmin tunnistettu koisokasvien, mm. perunan, tomaatin ja paprikan, taudinaiheuttajana Pohjois-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa. Suomessa tehdyn ensimmäisen löydön jälkeen liberibakteeri on yhdistetty porkkanan tautioireisiin myös muissa Euroopan maissa: Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa ja Ranskassa. Lounais-Suomessa suurin osa porkkanakempeistä kantaa liberibakteeria. Kempin syöntivioituksen ja liberibakteeri-infektion oireet voidaan erottaa toisistaan Tutkimme kasvihuonekokeella liberibakteerin siirtymistä porkkanakempistä porkkanaan siten, että kukin taimi altistettiin yhden aikuisen kempin syönnille kolmen vuorokauden ajan. Bakteerin määrä kempeissä ja niille altistetuissa kasveissa kaksi kuukautta myöhemmin määritettiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Kaikki altistetut kasvit eivät infektoituneet kemppialtistuksen jälkeen, vaan tartutuksen onnistuminen riippui siitä, kuinka paljon bakteeria kempissä oli ollut 36 Kasvinsuojelulehti

5 Kuva 1. Porkkanakempin syönnin ja liberibakteeritaudin oireet porkkanassa. Vasemmanpuoleisessa kasvissa näkyy kempin aiheuttama ensimmäiste kasvulehtien kihartuminen ja oikeanpuoleisessa sen lisäksi punainen värittymisoire ja juuren oireet. Kuvat: Anne Nissinen. (kuva 2a). Naaraskempin syönti aiheutti huomattavan vähennyksen sekä juuren että naatin painossa. Naaraskempit aiheuttivat kasveille enemmän vahinkoa kuin koiraat, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että naaraat käyttävät ruokailuun pidemmän ajan kuin koiraat. Kihartumisoire liittyy selvästi porkkanakempin syöntiin. Se tulee näkyviin yleensä kahdessa päivässä syönnin alkamisen jälkeen, mikä on aivan liian nopeasti bakteerin lisääntymistä ajatellen. Lehtien kihartumista pidetään äkämänmuodostusreaktiona kasvissa. Kihartuneiden lehtien, kuten äkämänmuodostuksen yleensä, tarkoitus on suojata kehittyviä toukkia. Lehtien kihartumista aiheuttivat aikuisen kempin lisäksi myös munista kuoriutuneet toukat. Suuri liberibakteerin määrä infektoituneessa kasvissa korreloi selvästi alentuneen juuren painon kanssa ja väritysoireisten lehtien lukumäärän kanssa (kuva 2b). Sen sijaan bakteeri-infektio ei vaikuttanut lehtien lukumäärään tai kihartumisoireeseen. On huomattava, että pelto-olosuhteissa myös muut tekijät, kuten fytoplasmainfektio tai fysiologinen stressitila, voivat aiheuttaa porkkanan lehdissä samantapaisia värittymisoireita kuin liberibakteeri-infektio Kasvinsuojelulehti 37

6 Kuva 2. a) Porkkanantaimen infektoituminen liberibakteerilla edellyttää, että porkkanakemppi kantaa riittävän suurta määrää tätä bakteeria. b) Porkkanan lehdissä havaittu värittymisoire liittyi selvästi bakteeri-infektioon. Naaraskempin tai koiraskempin syönnille altistetut kasvit on merkitty symboleilla o (naaras) ja + (koiras), ja ei-altistetut kontrollikasvit symbolilla?. Kuva on muokattu julkaisusta Nissinen ym Liberibakteeri lisääntyy porkkanan nilan siiviläputkissa ja levittäytyy putkiloita pitkin koko kasviin Elektronimikroskopia infektoituneen porkkanakasvin eri osista paljasti, että liberibakteeri oli levittäytynyt nilan putkiloissa kasvin kaikkiin osiin. Toisaalta bakteeria löytyi ainoastaan nilan putkiloiden sisältä, eikä se näyttänyt infektoivan kasvin muita solukkotyyppejä. Osa nilan putkiloista oli aivan täynnä bakteereita (kuva 3), ja nilassa oli myös kokoon painuneita kuolleita soluja täynnä bakteerien jäänteitä. Koska liberibakteeri on täy- Kuva 3. Elektronimikroskooppikuva liberibakteereista infektoituneen porkkanan juuren nilasolukossa (TEM, suurennus x ). Kuvassa näkyvät ylhäällä ja alhaalla nilan siiviläputken soluseinät, ja niiden välissä pitkänomaisia bakteereita täynnä oleva siiviläsolu. Kuva: Minna Haapalainen ja Mervi Lindman (Elektronimikroskopian yksikkö, Helsingin yliopisto). 38 Kasvinsuojelulehti

7 sin riippuvainen niistä kasvisoluista, joiden sisällä se loisii, se kuolee kasvisolun kuollessa. Liberibakteerit ovat pitkiä ja ohuita (3 µm x 0,2-0,3 µm), ja vielä toimivissa infektoituneissa siiviläputkissa (kuten kuvassa 3) bakteerit ovat enimmäkseen asettautuneet nestevirtauksen suuntaisesti. Tästä huolimatta bakteerit lisääntyessään haittaavat nilan putkiloiden kuljetustehtävää siinä määrin, että se estää sokereiden kuljetusta lehdistä juuriin, mikä johtaa lehtien värittymiseen ja juuren painon alenemiseen. Porkkanakempin ja liberibakteeritaudin torjuntakeinot Liberibakteeri tarvitsee vektorin päästäkseen kasvin nilaan, joten porkkanakemppien torjunta on oleellisessa asemassa bakteeritaudin torjunnassa. Pitkään porkkanakempin kemiallisena torjuntakeinona on ollut pyretroidien käyttö, mutta tänä vuonna on saatu porkkanalle Minor use -luvalla myös toiseen tehoaineryhmään kuuluva valmiste: Calypso SC 480. Ruotsalaiset ovat saaneet hyvät tuloksia porkkanakempin torjunnassa Karaten, Calypson ja Mavrikin käyttämisestä samassa torjuntaohjelmassa. Tämä torjuntaohjelma oli tehokkain vähentämään värittyneiden lehtien lukumäärää ja lisäämään sadon määrää. Suomalaisessa Minor use -ohjeessa tosin kiinnittää huomiota se, että Calypson käyttöaika on rajattu neljännen kasvulehden avautumisesta siihen, kun juuresta on muodostunut 80 %. Porkkana on kuitenkin altteimmillaan porkkanakempin vioitukselle sirkkakaksilehtiasteella, joten uusia torjuntamenetelmiä kaivattaisiin juuri porkkanan kehityksen alussa. Norjassa porkkanakempin torjuntaan käytetään yleisesti hyönteisverkkoa. Harsojen käytössä Norjassa on havaittu se haittapuoli, että lämpötila harson alla voi aurinkoisina päivinä nousta niin korkealle, että se vioittaa porkkanan taimia Kasvinsuojelulehti Lisätietoa aiheesta: Nissinen ym. (2014) Different symptoms in carrots caused by male and female carrot psyllid feeding and infection by Candidatus Liberibacter solanacearum. Plant Pathology 63: Munyaneza ym. (2010) Association of Candidatus Liberibacter solanacearum with the psyllid, Trioza apicalis (Hemiptera: Triozidae) in Europe. Journal of Economic Entomology, 103(4): Nissinen ym. (2007) Short feeding period of carrot psyllid (Trioza apicalis) females at early growth stages of carrot reduces yield and causes leaf discolouration. Entomologia Experimentalis et Applicata 125: Kirjoittajista Anne Nissinen työskentelee vanhempana tutkijana Lukessa Luonnonvarat ja biotuotanto yksikössä ja Minna Haapalainen yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa Maataloustieteiden laitoksella. 39

8 Tuleeko Pohjois-Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Kaija Hakala Vaikka kasvintuotannon edellytykset paranevat Pohjois-Suomessa ilmastonmuutoksen myötä, maaperän laatu ei välttämättä sovellu samanlaiseen tehoviljelyyn kuin Etelä-Suomessa eikä peltoja ole riittävästi tuotannon laajentamiseen. Monilla seuduilla luonnonarvot soineen, vanhoine metsineen ja vesistöineen ovat niin suuret, ettei niitä voi maatalouden suuremmalla tuottavuudella kompensoida. Maataloutta harjoitetaan koko Euroopassa, mutta Suomessa puhdas luonto ja matkailu ovat monilla alueilla todennäköisesti tuottavampi vaihtoehto kuin tuottavinkaan maatalous. Maatalouden edellytykset paranevat Suomessa, kun ilmasto lämpenee Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kasvukauden piteneminen ja lämpösumman kasvu voivat nostaa satoja ja lisätä eri kasvien viljelymahdollisuuksia niin Etelä- kuin Pohjois- Suomessakin. Etelä-Suomessa voidaan tulevaisuudessa yhä varmemmin viljellä satoisia syyskylvöisiä viljelykasveja, kuten syysvehnää, syysrypsiä ja rapsia, jopa syysohraa. Viljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden hyödyntäviä viljalajikkeita, runsassa- toista rehumaissia ja laajempi palkoviljojen kirjo, mistä on hyötyä myös Suomen valkuaisomavaraisuudelle. Jos kasvinjalostus pysyy vauhdissa mukana, kasvintuotanto tulee melko varmasti hyötymään ilmastonmuutoksesta, joskin kuivuuskaudet, yhä pitenevät hellejaksot, rankkasateet sekä taudit ja tuholaiset voivat vaikeuttaa kasvintuotannon oloja. Sopeutuminen tuleviin oloihin mm. kasvivalikoimaa laajentamalla voi kuitenkin auttaa maataloutta pysymään elinvoimaisena myös ääriolojen kourissa. 40 Kasvinsuojelulehti

9 Taulukko 1. Kasvukauden muutokset eri ilmastonmuutos-skenaarioissa Kuusamossa. A2: päästöjä ei hillitä ja maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli neljä astetta. B1: päästöjä hillitään, eikä maapallon keskilämpötila nouse yli kahta astetta verrattuna 1900-luvun alkuun. Suomessa lämpötila nousee ennusteiden mukaan noin puolitoista kertaa maapallon lämpötilan nousun verran, eli maapallon lämpötilan noustessa kaksi astetta suomen lämpötila nousee kolme astetta. Ohran vaatima lämpösumma on 890 astepäivää, kevätvehnän 990 ja kevätrypsin 1010 astepäivää. Ohraa voitaisiin viljellä Kuusamossa jyväsadoksi jo 2020-luvulla, vehnää vuosisadan puolivälissä. Kasvukausi A2 alku loppu pituus pv lämpösumma Kasvukausi B1 alku loppu pituus pv lämpösumma Viljat ja rypsi voivat menestyä Pohjois- Suomessa vuosisadan puolivälissä Pohjois-Suomessa, etenkin Lapissa, viljellään pääasiassa nurmia, jotka menestyvät karussakin ilmastossa ja kasvavat nopeasti lyhyen kesän erittäin pitkässä päivässä. Myös vihantaviljoja voidaan viljellä, eikä lämpösumma jyväsadon tuottamiseen useimpina vuosina riittäisikään. Esim. Kuusamossa keskimääräinen tämänhetkinen lämpösumma on 770 astepäivää (ºdd), joka ei riitä minkään viljakasvin, ei edes rehuohran kypsymiseen korjattavaksi siemeneksi. Silloin tällöin saattaa tulla hyviäkin kasvukausia, jolloin satoa saataisiin korjattua kuivattavaksi siemeneksi, mutta kuivauslaitteisiin ei ole kannattanut investoida epävarman tuloksen takia. Ohrasato meneekin Kuusamossa nykyisin säilörehuksi yhdessä nurmisatojen kanssa. Jos emme vähennä päästöjä riittävästi, maapallon keskilämpötila voi nousta niin paljon, että ruoan tuotanto häiriintyy kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Maltillinen 1-3 asteen lämpötilan nousu kuitenkin Kasvinsuojelulehti edistää kasvintuotantoa ja parantaa maatalouden edellytyksiä etenkin pohjoisilla alueilla. Esimerkiksi Kuusamossa kehitys voi johtaa siihen, että pitenevä kasvukausi ja suuremmat lämpösummat alkavat vähitellen suosia vehnän, kauran, palkoviljojen sekä rypsin ja rapsin viljelyä. Kuluvan vuosisadan puolivälissä jo kaikista nykyisistä valtalajeista voidaan saada Kuusamossakin kuivattavaa siemensatoa. Aikainen ohra saattaa tuottaa luotettavasti siemensatoa jo parin vuosikymmenen sisällä (Taulukko 1). Paikalliset olot ovat lämpösummaa tärkeämpiä Pohjois-Suomessa pellot ovat yleensä turvemaita, jotka lämpenevät hitaasti eivätkä ole kovin hedelmällistä. Tämän takia on mahdollista, ettei kaikkien kasvien, esim. vehnän viljely laajene kovin pohjoiseen huolimatta suotuisista lämpösummista. Myöskään investoinnit uuteen konekantaan, viljavarastoihin ja viljan kuivaukseen eivät ala ennen kuin viljelijät ovat varmoja olojen parantumisesta. 41

10 Taulukko 2. Talvikauden muutokset eri ilmastonmuutos-skenaarioissa. A2: päästöjä ei hillitä ja maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli neljä astetta. B1: päästöjä hillitään eikä maapallon keskilämpötila nouse yli kahta astetta verrattuna 1900-luvun alkuun. Talvi A2 alku loppu pituus pv Talvi B1 alku loppu pituus pv Jatkossakin tulee olemaan huonoja vuosia ja aikaisia/myöhäisiä halloja, jotka voivat pienentää satoja ja aiheuttaa viljelijöissä epävarmuutta. Pohjois-Suomen maatalous voi joka tapauksessa hyötyä kohonneista lämpötiloista kasvivalikoiman lisääntymisen, suuremman nurmisadon ja omavaraisemman väkirehun tuotannon muodossa. Myös panostaminen jatkojalostukseen voi parantaa maatilan tuloa. Puhdas ja kaunis luonto on Pohjois- Suomen valtti tulevaisuudessakin Monen Pohjoisen kunnan ihmisiä työllistää tällä hetkellä etenkin turismi. Esim. Kuusamossa vierailee joka vuosi miljoona turistia mm. Rukan hiihtokeskuksessa tai Oulangan kansallispuistossa. Samalla kun Etelä-Suomessa hiihtokelit saattavat ilmastonmuutoksen myötä kokonaan hävitä, ne huononevat reippaasti myös Kuusamossa (Taulukko 2). Talviaika lyhenee ja talvisateiden runsastuessa lumimäärä saattaa kyllä kasvaa, mutta lumi voi myös yllättäen sulaa tai ladut pehmetä nollakelien myötä kesken hiihtokauden. On mahdollista, että Etelä-Suomesta tulee yhä enemmän hiihtoturisteja Kuusamoon, kun talvilajien harrastaminen muuttuu etelässä yhä hankalammiksi, mutta toisaalta kauden lyhentyminen saattaa aiheuttaa Kuusamolle taloudellisia menetyksiä, joita maatalouden kohenevat edellytykset eivät pysty korvaamaan. Pohjois-Suomessa on paljon alueita, joiden arvo talven ja kesän matkailukohteina hohtavine hankineen, pitkine talvineen, soineen, kuruineen, vanhoine metsineen ja vesistöineen on harvinaisen suuri. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat parannukset maatalouden edellytyksiin eivät voi korvata haittoja, joita ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa näille luonnonarvoille. Maataloutta harjoitetaan koko Euroopassa, mutta Suomessa puhdas luonto ja matkailu ovat monilla alueilla todennäköisesti tuottavampi vaihtoehto kuin tuottavinkaan maatalous. Lähteet: Peltonen-Sainio ja Hakala 2014: Viljely muuttuvassa ilmastossa miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. Teho Plus hankkeen raportti 4/2014, 12 s. Saatavilla Kuhmon kaupungin maaseutuasiamies Jouni Määttä, suullinen tiedonanto, Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Luken Luonnonvarat ja biotuotanto yksikössä. 42 Kasvinsuojelulehti

11 KASVINVILJELYN TUOTANTOPANOKSET BERNERILTÄ Myynnissämme tällä hetkellä kasvinsuojeluaineita, lehtilannoitteita, siemeniä, voiteluaineita ja polttoaineita. Myynnin hoitavat paikalliset asiantuntijamme. Toimitamme tuotteet suorina tilatoimituksina. Ajantasaisen tuotevalikoimamme ja yhteystiedot löydät nettisivuiltamme VILJELIJÄNBERNER.FI. PARASSATO KASVINSUOJELUAINEILLA ONNISTUT Sekator OD Tehokas gramma-aine ohralle, vehnälle ja syysviljoille. Acanto Prima Kahden tehoaineen valmis seos viljan tautitorjuntaan. Ariane S Pitkäkestoista tehoa ohdakkeeseen ja valvattiin. CHEMINOVAN LAADUKKAAT LEHTILANNOITTEET Multiple Mn 330, Cu 110, Zn 84, Mg 84 g/l Viljojen ja nurmien tärkeimmät hivenravinteet yhdellä aineella ja edullisesti. Mangaani ja sinkki ovat ravinteita joiden liukenevuus heikkenee maan ph:n noustessa. Multiple on hyvä ratkaisu tähän. HYVÄKSYTTY MYÖS LUOMUSSA! Hi-Phos P 192, K 62, Mg 48 g/l Fosforia ja muita keskeisiä ravinteita sisältävä tuote muun muassa perunalle ja viljoille. Zoom Muista myös öljykasvikampanjamme: Osta rypsin- tai rapsinsiemenet ja Avaunt 3l tuholaistorjuntaan niin saat kaupan päälle Avaunt -urheilukassin. N 80, B 50, S 80, Mo 4, Mg 90 g/l Erityisesti öljy- ja palkokasveille kehitetty lehtilannoite. Käytetään myös perunalla edullisena boorilannoitteena.

12 Kuva 1. Tulipoltteen aiheuttamaa lehtien kuihtumista ja hedelmien näivettymistä päärynäpuussa. Kuva: Annika Hollsten. Suomen sää ei rajoita tulipoltteen leviämistä Paula Lilja, Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova Tulipolte (Erwinia amylovora) on Rosaceae-heimon kasvien tuhoisa bakteeritauti. Se aiheuttaa versojen lakastumista, mustumista ja kasvien kuolemista. Suomessa viljellyistä kasveista tulipoltteen tärkeimpiä isäntäkasveja ovat omenapuut, päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, orapihlajat ja tuomipihlajat. Suomen ensimmäinen tulipoltehavainto tehtiin viime kesänä Ahvenanmaalla. Eviran tekemän tutkimuksen mukaan tulipolte voisi aiheuttaa epidemian Rovaniemeä myöten. Suomen ensimmäinen tulipoltelöydös kesällä 2014 Tulipolte todettiin viime kesänä ahvenanmaalaiselta hedelmätarhalta päärynästä. Taudin leviämisreitistä ei ole vielä tietoa. Kesän 2015 tarkastuksissa selviää, onko tauti levinnyt Ahvenanmaalla laajemmalle, vai onko kyse yksittäisestä esiintymästä. Jos tauti on Ahvenanmaalla levinnyt jo laajalle, ei alku- 44 Kasvinsuojelulehti

13 Kuva 2. Tulipoltteen aiheuttamia oireita kurttutuhkapensaalla (Cotoneaster bullatus). Kuva: Paula Lilja. perää voitane enää saada selville. Todennäköisin leviämisreitti on muista EU-maista tuodut perusrungot ja taimet. Koska tulipoltteelle ei ole varsinaista torjuntakeinoa, pyritään tulipoltetta hävittämään saastuneita kasveja hävittämällä ja määräämällä rajoituksia kasvien siirrolle saastuneelta puhtaalle alueelle. Hedelmätarhalla, josta tulipolte löydettiin, on saastuneen lohkon puut määrätty hävitettäväksi sekä muita varotoimia taudin leviämisen estämiseksi. Tulipoltteen löytymispaikan ympärille on muodostettu säteeltään 1 km laajuinen puskurivyöhyke, joka tarkastetaan ensi kesänä. Suomi on viimeinen maa EU:ssa, josta tulipolte löytyi. Baltian maissa tulipoltetta on yritetty hävittää jo muutamien vuosien ajan ja myös Norjassa kamppaillaan tulipoltteen leviämisen estämiseksi. Tulipoltteen hävittäminen ei ole onnistunut missään Euroopan maassa, mistä sitä on todettu. Tauti leviää pölyttäjien välityksellä, joten se ehtii helposti leviämään laajalle alueelle jo ennen kuin se havaitaan. Suomessa taudin hävittämistä vaikeuttaisi se, että isäntäkasvina on myös luonnonvarainen pihlaja. On siis tärkeää tarkkailla erityisesti uusia istutuksia tulipoltteen varalta, jotta oireet havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin tauti on ehtinyt levitä Kasvinsuojelulehti Tulipolte leviää taimiaineiston välityksellä Suomeen tuodaan suuria määriä tulipoltteen isäntäkasveja muista EU-maista niin ammatti- kuin harrastajakäyttöön. Suomella on tulipoltteen suhteen EU:ssa suoja-alue, joten tänne saa tuoda tulipoltteen isäntäkasveja vain toisista EU-maista ZP-kasvipassilla varustettuna suoja-alueelta tai puskurialueelta, joita on perustettu taimistojen ympärille. EU:n ulkopuolisista maista tulipoltteen isäntäkasveja ei saa tuoda lainkaan. Kaupallisessa tuonnissa tulipoltteen suoja-aluevaatimukset yleensä täyttyvät. Tosin valvonnassa havaitaan vuosittain joitakin isäntäkasvieriä, joilta ZP-kasvipassi puuttuu. Valvonnasta ja merkinnöistä huolimatta tauti voi olla kasveissa piilevänä ja tulla esille vasta kun olosuhteet ovat sille suotuisat. Suurin tulipolteriski liittyy valvontajärjestelmän ulkopuolella olevaan materiaaliin. Taimia myydään harrastajille taimimyymälöiden lisäksi toreilla ja markkinoilla, joilla myytävät kasvit eivät välttämättä ole ammattimaisesti tuotettuja ja tarkastettuja. Suomen ilmaston sopivuus tulipoltteelle selvitettiin mallintamalla Tulipolte-epidemioiden kehittymien on mah- 45

14 dollista vain tietynlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Epidemian kehittyminen edellyttää, että omenan kukinnan aikana kertyy riittävästi lämpösummaa (?18,3 C tunneittain laskettu lämpösumma on? 110), päivän keskilämpötilan on vähintään 15,6 C ja kukkien pinnalla on vettä, joka voi olla peräisin sateesta tai esim. kasteesta. Tulipolte-epidemioiden ennustamiseen säätietojen perusteella on kehitetty useita epidemiologisia malleja. Näistä yleisimmin käytetty on Maryblyt -malli, jonka avulla mm. yhdysvaltalaiset omenanviljelijät varautuvat epidemioihin. Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä arvioitiin Maryblyt -mallin avulla, onko Suomen ilmasto suotuisa tulipolte-epidemioiden kehittymiselle. Arvio tehtiin sekä aikaisin kukkivalle Pirja -lajikkeelle että myöhään kukkivalle Lobo -lajikkeelle, ja siinä käytettiin kahdenkymmenen vuoden (1993?2012) säätietoja neljältätoista eri paikkakunnalta. Tulipolte-epidemiat ovat mahdollisia Rovaniemellä asti Maryblyt -mallin avulla tehdyn arvion mukaan Suomen sää on suotuisa tulipoltteelle. Epidemioita olisi voinut kehittyä kaikilla tarkastelluilla paikkakunnilla useina vuosina (Taulukko 1). Etelä-Suomessa epidemioita olisi voinut kehittyä noin joka viides vuosi ja Keski- ja Itä-Suomessa lähes joka toinen vuosi. Lajikkeesta ja paikkakunnasta riippuen infektioille suotuisa ajanjakso oli arvion mukaan jopa viisi päivää. Joinain vuosina ainoa tartunnan riskiä ennustemallissa rajoittava tekijä oli sateen puute omenan kukinta-aikana. Tulipolte-epidemian kehittyminen ei kuitenkaan vaadi sadetta, vaan vähäisempikin kosteus, kuten kaste voi riittää. Tämän vuoksi epidemioiden todennäköisyys saattaa olla arvioitua suurempi. Selvityksen tulokset on julkaistu Agricultural and Food Science lehdessä (vol 24). Taulukko1. Todennäköisyys sille, että sääolosuhteet ovat suotuisat tulipolteinfektioiden kehittymiselle ainakin yhden päivän aikana vuodessa. Paikkakunta Pirja Lobo Jomala 0,22 0,24 Helsinki 0,18 0,18 Lohja 0,18 0,31 Piikkiö 0,23 0,41 Kokemäki 0,32 0,39 Pälkäne 0,32 0,32 Hirvensalmi 0,45 0,45 Lappeenranta 0,32 0,42 Kuopio 0,42 0,51 Jyväskylä 0,41 0,46 Ylistaro 0,23 0,32 Oulu 0,18 0,28 Kajaani 0,27 0,23 Rovaniemi 0,35 0,41 Kesän 2015 tarkastukset keskittyvät taimistoille ja hedelmätarhoille Eviran ja Ely-keskusten tekemät tarkastukset keskittyvät kesällä 2015 hedelmätarhoille ja taimistoille. Lisäksi tehdään tarkastuksia taimimyymälöissä ja viheralueilla. Lisäksi kaivataan ammattiviljelijöiden, viheralueiden hoitajien ja kotipuutarhureiden ilmoituksia epäilyttävistä oireista. Havaintoilmoituksia voi tehdä Eviraan sähköpostitse osoitteeseen ja internet-sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella fi/tuhoojailmoitus. Lisätietoa ja kuvia tulipoltteesta: Kirjoittajat työskentelevät Evirassa. Paula Lilja kasvinterveysyksiköstä sekä Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova ovat riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä. 46 Kasvinsuojelulehti

15 Kilpajuoksua karanteeni-kasvintuhoojien kanssa Eviran kasvintuhoojalaboratorion kuulumisia Johanna Santala ja Mirkka Soukainen Suomeen viime vuosina saapuneet uudet vaaralliset kasvitaudit, kuten tulipolte, luumun rokkoviroosi ja omenan lisäversoisuus, ovat aiheuttaneet Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa kiireellisen tarpeen kehittää kyseisten taudinaiheuttajien määritysmenetelmiä. Lisäksi meillä jo aiemmin esiintyneiden tautien määrittämistä on jatkuvasti kehitettävä, jotta käytössä olisivat parhaat mahdolliset menetelmät kasvintuotantoamme uhkaavien taudinaiheuttajien löytämiseksi. Määrityksiä kehitettäessä käytetään pohjana Euroopan ja Välimerenmaiden kasvinsuojeluorganisaation EPPO:n stardardeissa kuvattuja tai muita kansainvälisesti tutkittuja tarkoitukseen sopivia menetelmiä. Tulipoltetta etsitty aktiivisesti 20 vuotta Tulipoltetta (aiheuttaja Erwinia amylovora) on kartoitettu Suomessa systemaattisesti hedelmä- ja taimitarhoilta, taimimyymälöistä, julkisilta viheralueilta ja yksityisiltä pihoilta EU:hun liittymisestämme asti. Ensimmäinen löydös Suomessa tehtiin elokuussa 2014 ahvenanmaalaisella hedelmäviljelmällä vuonna 2009 istutetuissa Concorde -päärynäpuissa (Soukainen ym. 2015). Tätä ennen Suomi oli ainoa EU-maa, jossa tulipoltetta ei ollut todettu. Laboratoriossa karanteenibakteeritautien testaaminen on monivaiheinen prosessi. Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa noudatetaan Kasvinsuojelulehti tulipoltteen määrityksessä EPPO:n standardia. EPPO päivittää lukuisia ohjeitaan tiuhaan tahtiin, joten uusien menetelmien käyttöönotossa riittää työtä. Tänäkin keväänä siirrytään tulipoltteen testauksessa taas uuteen EPPO:n suosituksen mukaiseen menettelyyn. Evirassa tulipoltetta on perinteisesti etsitty epäilyttäviä oireita sisältävistä näytteistä. Tulevaisuudessa tautia testaan todennäköisesti myös oireettomista näytteistä, kun on selvitettävä, onko tartunta levinnyt sairaista kasveista ympäristöön. Tulipoltteen toteaminen oireettomista kasveista on kuitenkin epävarmaa. Siksi taudin löytöpaikkojen ympäristöä on tarkkailtava oireiden puhkeamisen varalta vuosia. Erityisesti pölyttävien hyönteisten mukana tauti voi levitä useiden kilometrien 47

16 päähän alkuperäisestä saastunnasta. Oireellisista näytteistä tulipoltetta voidaan tutkia kasvista eristetystä bakteeriuutoksesta tai kasvin pinnalta otetusta bakteerilimasta, jos sellaista on. Oireettomista ja oireiltaan vähäisistä näytteistä uutetut bakteerit rikastetaan E. amylovoraa suosivissa ravintoliemissä. Tulipoltteen määritys alkaa vähintään kahdella seulontatestillä, joiden on oltava biologiselta periaatteeltaan erilaisia molekulaarisia, serologisia tai maljaviljelyyn perustuvia. Jos yksikin seulontatesti antaa positiivisen tuloksen, määritystä jatketaan eristämällä bakteerit maljalle morfologista tunnistusta varten. Tyypilliset pesäkkeet testataan jälleen vähintään kahdella erilaisella testillä. Jos tulos on positiivinen, E. amylovora on periaatteessa todettu. Bakteerikannan patogeenisuus on kuitenkin vielä osoitettava siirrostamalla puhtaaksi viljellyt bakteerit päärynän tai omenan raakileisiin tai isäntäkasvin taimiin tai oksiin. Oireiden ilmestyttyä bakteerit eristetään testikasvista maljalle ja määritetään serologisella tai molekulaarisella menetelmällä. Vasta tämän jälkeen voidaan uudesta esiintymästä antaa lopputulos: tulipolte todettu. Jos taudin leviämisen vaara on suuri, on torjuntatoimiin todennäköisesti ryhdyttävä jo ennen kuin patogeenisuustesti on viety loppuun saakka. Luumun rokkoviruslöydös innoitti kehittämään laaja-alaisia virustestejä Kesällä 2014 kasvintarkastuslaboratorioon saapui emokasvina toimineesta luumupuusta otettu lehtinäyte, jossa näkyi luumun rokkovirukselle (Plum pox virus) tyypillisiä keltaisia rengaslaikkuja. Lehtinäyte tutkittiin PCR-testillä, joka tunnistaa useita luumun rokkoviruksen kanssa samaan potyvirus -sukuun kuuluvia viruksia. PCR-testissä monistuneen tuotteen emäsjärjestys selvitettiin sekvensoimalla, jolloin näytteestä löytynyt potyvirus paljastui luumun rokkoviruksen D-roduksi. Viruslajin varmistuttua Evirassa otettiin Kuva 1. Patogeeninen tulipoltekanta aiheuttaa tumman laikun ja bakteerilimaa siirrostetussa raa assa omenaviipaleessa. (Kuva: Mirkka Soukainen). käyttöön luumun rokkoviruksen ELISA-testi, jonka avulla voidaan tutkia nopeasti suuriakin näytemääriä. Ensimmäisen löydöksen jälkeen Evirassa tutkittiinkin viime kesän ja syksyn aikana lähes sata lisänäytettä, joilla kartoitettiin luumun rokkoviruksen levinneisyyttä Suomessa (Santala ym. 2015). Luumun rokkoviruksen seuranta ja kartoitukset jatkuvat kasvukaudella Vaikka luumun rokkovirusta osattiin edellä mainitussa tapauksessa oireiden perusteella epäillä, ei pelkästään oireisiin perustuvaan tunnistukseen voida virusten osalta luottaa. Siksi Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa ylläpidetään viruskohtaisia PCR ja/tai ELISA -testejä Suomea yleisimmin uhkaaville vaarallisille kasvintuhoojille ja taimiaineistotuhoojille, mutta niiden ylläpito kaikille maatamme mahdollisesti uhkaaville viruksille olisi hyvin kallista ja käytännössä mahdotontakin. Evirassa kehitetään kuitenkin parhaillaan potyviruksia tunnistavan PCR-testin lisäksi muita laaja-alaisia PCR-menetelmiä. 48 Kasvinsuojelulehti

17 Kuva 2. Rokkoviroosin rengaslaikkuoireita luumun lehdessä. (Kuva: Mirkka Soukainen). Ne sallivat useiden samaan sukuun tai heimoon kuuluvien virusten tunnistamisen yhtäaikaisesti, ja siten tarjoavat taloudellisen tavan ylläpitää valmiuksia uusien ja meillä harvinaisten virusten tunnistamiseen. Esimerkiksi tospoviruksia tunnistava laaja-alainen PCR-testi on jo osoittautunut käytännössä hyödylliseksi, sillä sen avulla on saatu todettua palsamin kuoliolaikkuvirus sellaisistakin oireellisista kasveista, joissa viruspitoisuus on liian alhainen havaittavaksi PCR-testiä epäherkemmällä ELISA-testillä. Näin on päästy eroon viime keväänä hämmennystä aiheuttaneista tilanteista, joissa selvästi oireellisista kasveista ei saatu johdonmukaisesti yhteneviä testituloksia. Näytteen valmistaminen on tarkkaa työtä Omenan lisäversoisuutta aiheuttava fytoplasma (Candidatus Phytoplasma mali) havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna Kasvinsuojelulehti tautia levittävistä omenalehtikempeistä (Lemmetty ym. 2011). Omenapuissa tautia havaittiin ensikerran vuonna 2012 (Lemmetty ym. 2013). Fytoplasmojen, kuten monien muidenkin taudinaiheuttajien, toteamisessa näytteen valmistus ja näytteenoton ajoitus ovat ratkaisevassa osassa. Lisäversoisuustautia aiheuttavat fytoplasmat ovat ilmeisesti jakautuneet epätasaisesti puun eri osiin, ja sen vuoksi on tärkeää, että näytteeksi valitaan lehtiä oireellisista oksista. Jos oireita ei ole näkyvillä, on tärkeää kerätä lehtiä eri puolilta puuta. Fytoplasmat elävät kasvin johtosolukossa, eikä niitä voida kasvattaa ravintoalustoilla kuten perinteisiä bakteereita. Laboratoriossa lehdistä irrotetaankin keskisuonet ja lehtiruodit, joista valmistetaan varsinainen reaaliaikaisella ja perinteisellä PCR:llä tutkittava näyte. Näin näytteeseen saadaan mukaan mahdollisimman paljon johtosolukkoa ja niissä mahdollisesti olevia fytoplasmoja. Fytoplasmojen määrä versoissa lisääntyy kasvukauden aikana ja on suurimmillaan loppu- 49

18 Kuva 3. Lisäversoisuus tutkitaan omenan lehtisuonista ja -ruodeista. Fytoplasma-DNA:n tunnistusreaktio näkyy nousevana käyränä reaaliaikaisessa PCR-testissä. (Kuva: Jukka Tegel). kesällä. Ennen lehtien varisemista ne siirtyvät talvehtimaan puun juuristoon. Tämän vuoksi lehtinäytteen ottaminen liian aikaisin kasvukauden alussa tai myöhään syksyllä voi johtaa väärään negatiiviseen tulokseen. Lisäversoisuutta voidaan periaatteessa määrittää myös talvella puun juurista otetuista näytteistä, mutta käytännössä kattavan näytteen ottaminen on työlästä. Kiirettä tiedossa keväästä syksyyn Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa tutkitaan tulipoltetta, luumun rokkovirusta ja omenan lisäversoisuutta ensisijaisesti kasvussa olevista kasveista, koska niistä saadaan luotettavin tulos. Tämä rajoittaa näytteenottoaikaa ja aiheuttaa ruuhkaa laboratoriossa. Erityisesti tulipoltenäytteiden riittävän nopea testaus taudin leviämisen estämiseksi isäntäkasvien kukinnan aikaan touko-kesäkuussa on haaste, johon laboratorio valmistautuu parhaillaan validoimalla uusia menetelmiä. Lisätietoa aiheesta: Lemmetty A, Soukainen M & Tuovinen T First Report of Candidatus Phytoplasma mali, the Causal Agent of Apple Proliferation Disease, in Apple Trees in Finland. Plant Disease 97 (10), Lemmetty A, Tuovinen T & Kemppainen R Candidatus Phytoplasma mali infected Cacopsylla picta found in apple orchards in South-Western Finland. Bulletin of Insectology 64, S257-S258. Santala J & Soukainen M First report of Plum pox virus on plum in Finland. EPPO Bulletin 45 (2), julkaistaan 8/2015. Soukainen M, Santala J & Tegel J First report of Erwinia amylovora, the causal agent of fire blight, on pear in Finland. Plant Disease. Luettavissa: PDIS PDN Kirjoittajat työskentelevät Evirassa tutkijoina Kasvianalytiikan yksikössä. 50 Kasvinsuojelulehti

19 Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintatavat Suomessa tiedossa Lotta Kaila Ammattimaiseksi luokiteltujen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattajien ja käyttäjien tulee suorittaa kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto mennessä. Euroopan komissio järjestää koulutuksia, joiden ansiosta tutkinnon kouluttajat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään eri jäsenvaltioiden välillä Kasvinsuojelulehti Better Training for Safer Food -kurssisarjan (BTSF) tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa EU:n jäsenvaltioiden välillä elintarvikkeisiin, rehuihin, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kasvinterveyteen liittyvissä asioissa. Maaliskuussa Lissabonissa järjestetyssä koulutuksessa aiheena oli kasvinsuojeluaineiden käyttäjien ja markkinoille saattajien tutkinto torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivin (2009/128/EY) (jäljempänä puitedirektiivi) mukaisesti. Kurssilla keskusteltiin kasvinsuojelututkintoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisesta ja kestävästä käytöstä niin ympäristön kuin käyttäjän näkökulmasta. Kurssin tavoitteena oli jakaa mahdollisimman paljon kokemuksia kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä, joten asiantuntijaluentojen lisäksi osallistujia aktivoitiin useiden ryhmätöiden avulla. Kurssille osallistui 35 henkilöä 15 eri jäsenvaltiosta sekä Norjasta. Suomesta kurssilla oli mukana viisi osallistujaa; Samuli Junttila Oulun seudun ammattioppilaitoksesta, Miika Kahelin Helsingin yliopistosta, Liisa Pietikäinen Pohjois-Savon ProAgriasta, Marja Turakainen Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta ja minä eli Lotta Kaila Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Työssään Samuli, Miika, Liisa ja Marja ovat tekemisissä puitedirektiivin kanssa pitämällä viljelijöille kasvinsuojelukoulutuksia ja -tutkintoja. Lisäksi Samuli ja Miika opettavat aihetta oppilaitoksissaan. Omaan työnkuvaani kuuluu kasvinsuojeluaineiden kaupan ja käytön valvonta, johon myös kyseinen direktiivi kuuluu. Suomalaiset kouluttajat ovat hyvin koulutettuja Kaikki osallistujat kokivat koulutuksen suurimmaksi hyödyksi sen, että koulutuksessa sai tietoa siitä, miten kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä toteutetaan muualla Euroopassa. Lisäksi koulutuksessa sai kuulla muiden 51

20 Lissabonissa kurssille osallistuneet Miika Kahelin, Samuli Junttila, Lotta Kaila, Liisa Pietikäinen ja Marja Turakainen. maiden kasvinsuojeluun liittyvistä haasteista ja hyvistä toimintatavoista näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Kurssin perusteella puitedirektiivi ja sen edistämä integroitu kasvinsuojelu toteutuvat eripuolella Eurooppaa vielä hyvin eritasoisena. Esimerkiksi Suomessa, Tanskassa ja Saksassa monet integroidun kasvinsuojelun toimintatavat ovat jo itsestään selvä osa tavanomaista viljelyä. Miikan mielestä erityisen mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Italiassa ja Puolassa toimijat joutuvat viemään kasvinsuojeluruiskunsa testattavaksi, kun taas Suomessa testaajat menevät tilalle testaamaan ruiskun. Lisäksi kaikissa maissa ruiskujen testaus ei ole vielä yleinen käytäntö. Vuodesta 2016 tulee testaajille kiireinen vuosi näissä maissa, sillä puitedirektiivin mukaan ruiskujen tulee olla testattuna mennessä vähintään kerran. Samulin mielestä ruiskun testauksen lisäksi mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Puolassa, Kreikassa ja Saksassa laittomat kasvinsuojeluaineet ovat yllättävän suuri ongelma. Kreikassa esimerkiksi on arvioitu, että noin 7-10 % kasvinsuojeluaineista on laittomia. Varsinaista uutta asiaa puitedirektiivistä tai siihen liittyvästä koulutuksesta ei kuitenkaan suomalaisille osallistujille tullut. Liisa ja Marja toteavat, että asioiden itsestäänselvyys kertoo siitä, että Tukes on tehnyt hyvän työn kouluttaessaan tutkinnon järjestäjiä Suomessa. Osallistujat haluavatkin kiittää erityisesti Pauliina Laitista Tukesista erinomaisesta työstään 52 Kasvinsuojelulehti

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 05.02.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Pauliina Laitinen, Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari Turvallisuus-ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset Kasvinsuojeluaineet lainsäädännössä Asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta EY N:o

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

VIHERALAN KASVINSUOJELU V I H E R V A L V O N N A N N Ä K Ö K U L M A S T A KASVINSUOJELUSEURA RY / PERTTI RAJALA

VIHERALAN KASVINSUOJELU V I H E R V A L V O N N A N N Ä K Ö K U L M A S T A KASVINSUOJELUSEURA RY / PERTTI RAJALA VIHERALAN KASVINSUOJELU V I H E R V A L V O N N A N N Ä K Ö K U L M A S T A KASVINSUOJELUSEURA RY / PERTTI RAJALA 24.11.2015 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET EU Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön strategia 2006

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? ESITYKSEN SISÄLTÖ EU:n kasvinsuojeluaineasetus voimaan Kestävän käytön puitedirektiivi

Lisätiedot

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.12.2014 Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Ylitarkastaja Pauliina Laitinen Sisältö Kasvinsuojeluneuvojan tärkein tehtävä Integroidun kasvinsuojelun yleiset

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2014 C(2014) 5082 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Well et Raju) -organismin unioniin kulkeutumisen

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari 9.9.2014 Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin

Lisätiedot

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Metsätaimitarhapäivät 20.- Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Mustakorolla tarkoitetaan Neonectria fuckeliana sienen aiheuttamaa kuusen (Picea abies)

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot