2/2015. Kasvinsuojelu- LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2015. Kasvinsuojelu- LEHTI"

Transkriptio

1 2/2015 Kasvinsuojelu- LEHTI

2 Kasvinsuojelu- 2/2015 LEHTI SISÄLTÖ Porkkanakemppi ja sen levittämä liberibakteeritauti aiheuttavat porkkanoissa erilaiset oireet Anne Nissinen ja Minna Haapalainen Tuleeko Pohjois-Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Kaija Hakala Suomen sää ei rajoita tulipoltteen leviämistä Paula Lilja, Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova Kilpajuoksua karanteeni-kasvintuhoojien kanssa Eviran kasvintuhooja-laboratorion kuulumisia Johanna Santala ja Mirkka Soukainen Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintatavat Suomessa tiedossa Lotta Kaila Ruuan tuottaminen on jatkuvaa puolustustaistelua Hia Sjöblom Peitattua vai peittaamatonta neonikotinoidit tapetilla Satu Rantala Kasvinsuojeluseuran internetsivut uudistuvat! Kuulumisia vuosikokouksesta Kansikuva: Kevään vehreyttä. Kuva: Marika Rastas vuosikerta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa ISSN Tilaushinta 25 /vuosi Julkaisija Kasvinsuojeluseura ry. Puheenjohtaja Heikki Jalli Puhelin Varapuheenjohtaja Tapio Lahti Puhelin Sihteeri Lotta Kaila Puhelin Toiminnanjohtaja Pertti Rajala Puhelin tai Toimitus Vastaava toimittaja Marika Rastas Puhelin Paperiposti Kasvinsuojeluseuran toimistolle, osoite alla. Osoitteenmuutokset ja jäsenyysasiat Kasvinsuojeluseura ry./pertti Rajala Raitamaantie 8 A, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Ilmoitushinnat 1/1 s /2 s. 72 Ulkoasu ja taitto Forssa Print / taittopalvelu Painopaikka 2015 Kasvinsuojelulehti

3 Lain tukemana haitallisten vieraslajien torjuntaan Haitalliset vieraslajit ovat sekä Suomessa että Euroopassa kasvava uhka. Matkailu ja kansainvälinen kauppa tuovat tullessaan yhä uusia vieraslajeja, ja ilmastonmuutos voi vielä pahentaa tilannetta. Nykyisiä kansallisia haitallisten vieraslajien torjuntatoimia on pidetty riittämättöminä. Sitä paitsi vieraslajit leviävät helposti yli kansallisten rajojen. Siksi torjuntaan on kaivattu yhdenmukaisia sääntöjä. EU onkin tuonut torjunnan avuksi omat artiklansa, ja pian Suomessakin uudet lainpykälät alkavat olla kasassa vieraslajiriskien hallitsemiseksi. Haitallisia vieraslajeja pidetään yhtenä maailman vakavimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Ne saattavat esimerkiksi uhata alkuperäisiä lajeja, muuttaa ympäristöä tai levittää tauteja. Lisäksi ne voivat aiheuttaa suurta haittaa myös taloudelle. Erityisen haitallisia Suomessa ovat esimerkiksi vaaralliset kasvintuhoojat kuten koloradonkuoriainen, tulipolte, perunan rengasmätä sekä erityisesti mäntyankeroinen, joka ei onneksi vielä ole levinnyt Suomeen. Myös jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja villiminkki aiheuttavat merkittäviä haittoja. Vuoden alusta voimaan tulleen EU:n asetuksen ytimenä on haitallisten vieraslajien luettelo, johon on tarkoitus koota kaikkein haitallisimpia vieraslajeja. Nyt työ lajien listaamisessa on parhaillaan EU:ssa käynnissä. Listattaville lajeille on tarkoitus asettaa tiukat rajoitukset, joita olisivat esimerkiksi maahantuonnin, myynnin, kasvatuksen, käytön ja pitämisen sekä ympäristöön päästämisen kielto. Myös listalla olevien lajien tahaton levittäminen on tarkoitus estää. Suomessa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 160 haitallista vieraslajia. Vielä ei tiedetä, kuinka moni niistä lopulta päätyy EU:n vieraslajiluetteloon. Tällä hetkellä Suomessakin esiintyvistä lajeista ainakin jättiputket ovat ehdokkaina EU-luetteloon, samoin esimerkiksi kanadanvesirutto sekä jätti- ja japanintatar. Kansallinen lainsäädäntötyö on käynnissä maa- ja metsätalousministeriössä. Tulossa on uusi vieraslajilaki, jonka avulla järjestetään hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyö haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Lakiehdotuksen mukaisesti esimerkiksi kiinteistönomistajille tulisi tietyin edellytyksin velvollisuus hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä. Lailla halutaan myös esimerkiksi varmistaa, ettei ammattimaisen kasvintaimien käsittelyn mukana leviäisi haitallisia vieraslajeja tahattomasti ympäristöön. Laaja-alaisen asiantuntijaryhmän tukemana valmisteltu lakiehdotus on jo pitkällä ja on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle huhtikuun aikana. Lainsäädäntötyön rinnalla Suomessa toteutetaan edelleen kansallista vieraslajistrategiaa, ja vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa kehitetään haitallisten vieraslajien seurantaa. Lisäksi havaintoja kerätään jatkuvasti kansallisessa portaalissa Vieraslajit.fi, jonne kuka tahansa voi käydä jättämässä havaintoilmoituksensa, tutustua haitallisten lajien levinneisyyskarttoihin tai hakea apua esimerkiksi takapihan jättipalsamikasvuston torjuntaan. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti Maa- ja metsätalousministeriö Kasvinsuojelulehti 35

4 Porkkanakemppi ja sen levittämä liberibakteeritauti aiheuttavat porkkanoissa erilaiset oireet Anne Nissinen ja Minna Haapalainen Porkkanakemppi levittää Candidatus Liberibacter solanacearum -bakteeria, joka aiheuttaa porkkanassa lehtien punaista ja keltaista värittymistä, pääjuuren kitukasvuisuutta ja sivujuurten muodostusta. Bakteeritaudin oireet ovat erotettavissa kemppivioituksen oireista, joihin kuuluu lehtien kihartuminen ja pienikasvuisuus, mutta ei värittymisoiretta. Bakteerin esiintyminen kempeissä ja porkkanoissa voidaan todeta DNA-pohjaisella laboratoriotestillä. Porkkanakemppi on porkkanan pahin tuholainen Suomen eteläosissa. Kemppien lentohuippu osuu yleensä kesä-heinäkuun vaihteeseen. Kempit munivat porkkananlehdille, missä uusi kemppisukupolvi kehittyy ja lentää sitten kesän lopulla havupuihin talvehtimaan. Vuonna 2007 havaittiin, että kempin vioittamiin porkkanoihin ilmestyi myöhemmin, kuukausi tai puolitoista kempinsyönnin jälkeen, uusi oire: lehtien voimakas värittyminen purppuran, oranssin tai keltaisen sävyillä (kuva 1). Tämän oireen aiheuttajaksi paljastui maassamme ennen tuntematon bakteeri, Candidatus Liberibacter solanacearum (liberibakteeri). Tämä bakteeri oli aiemmin tunnistettu koisokasvien, mm. perunan, tomaatin ja paprikan, taudinaiheuttajana Pohjois-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa. Suomessa tehdyn ensimmäisen löydön jälkeen liberibakteeri on yhdistetty porkkanan tautioireisiin myös muissa Euroopan maissa: Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa ja Ranskassa. Lounais-Suomessa suurin osa porkkanakempeistä kantaa liberibakteeria. Kempin syöntivioituksen ja liberibakteeri-infektion oireet voidaan erottaa toisistaan Tutkimme kasvihuonekokeella liberibakteerin siirtymistä porkkanakempistä porkkanaan siten, että kukin taimi altistettiin yhden aikuisen kempin syönnille kolmen vuorokauden ajan. Bakteerin määrä kempeissä ja niille altistetuissa kasveissa kaksi kuukautta myöhemmin määritettiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Kaikki altistetut kasvit eivät infektoituneet kemppialtistuksen jälkeen, vaan tartutuksen onnistuminen riippui siitä, kuinka paljon bakteeria kempissä oli ollut 36 Kasvinsuojelulehti

5 Kuva 1. Porkkanakempin syönnin ja liberibakteeritaudin oireet porkkanassa. Vasemmanpuoleisessa kasvissa näkyy kempin aiheuttama ensimmäiste kasvulehtien kihartuminen ja oikeanpuoleisessa sen lisäksi punainen värittymisoire ja juuren oireet. Kuvat: Anne Nissinen. (kuva 2a). Naaraskempin syönti aiheutti huomattavan vähennyksen sekä juuren että naatin painossa. Naaraskempit aiheuttivat kasveille enemmän vahinkoa kuin koiraat, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että naaraat käyttävät ruokailuun pidemmän ajan kuin koiraat. Kihartumisoire liittyy selvästi porkkanakempin syöntiin. Se tulee näkyviin yleensä kahdessa päivässä syönnin alkamisen jälkeen, mikä on aivan liian nopeasti bakteerin lisääntymistä ajatellen. Lehtien kihartumista pidetään äkämänmuodostusreaktiona kasvissa. Kihartuneiden lehtien, kuten äkämänmuodostuksen yleensä, tarkoitus on suojata kehittyviä toukkia. Lehtien kihartumista aiheuttivat aikuisen kempin lisäksi myös munista kuoriutuneet toukat. Suuri liberibakteerin määrä infektoituneessa kasvissa korreloi selvästi alentuneen juuren painon kanssa ja väritysoireisten lehtien lukumäärän kanssa (kuva 2b). Sen sijaan bakteeri-infektio ei vaikuttanut lehtien lukumäärään tai kihartumisoireeseen. On huomattava, että pelto-olosuhteissa myös muut tekijät, kuten fytoplasmainfektio tai fysiologinen stressitila, voivat aiheuttaa porkkanan lehdissä samantapaisia värittymisoireita kuin liberibakteeri-infektio Kasvinsuojelulehti 37

6 Kuva 2. a) Porkkanantaimen infektoituminen liberibakteerilla edellyttää, että porkkanakemppi kantaa riittävän suurta määrää tätä bakteeria. b) Porkkanan lehdissä havaittu värittymisoire liittyi selvästi bakteeri-infektioon. Naaraskempin tai koiraskempin syönnille altistetut kasvit on merkitty symboleilla o (naaras) ja + (koiras), ja ei-altistetut kontrollikasvit symbolilla?. Kuva on muokattu julkaisusta Nissinen ym Liberibakteeri lisääntyy porkkanan nilan siiviläputkissa ja levittäytyy putkiloita pitkin koko kasviin Elektronimikroskopia infektoituneen porkkanakasvin eri osista paljasti, että liberibakteeri oli levittäytynyt nilan putkiloissa kasvin kaikkiin osiin. Toisaalta bakteeria löytyi ainoastaan nilan putkiloiden sisältä, eikä se näyttänyt infektoivan kasvin muita solukkotyyppejä. Osa nilan putkiloista oli aivan täynnä bakteereita (kuva 3), ja nilassa oli myös kokoon painuneita kuolleita soluja täynnä bakteerien jäänteitä. Koska liberibakteeri on täy- Kuva 3. Elektronimikroskooppikuva liberibakteereista infektoituneen porkkanan juuren nilasolukossa (TEM, suurennus x ). Kuvassa näkyvät ylhäällä ja alhaalla nilan siiviläputken soluseinät, ja niiden välissä pitkänomaisia bakteereita täynnä oleva siiviläsolu. Kuva: Minna Haapalainen ja Mervi Lindman (Elektronimikroskopian yksikkö, Helsingin yliopisto). 38 Kasvinsuojelulehti

7 sin riippuvainen niistä kasvisoluista, joiden sisällä se loisii, se kuolee kasvisolun kuollessa. Liberibakteerit ovat pitkiä ja ohuita (3 µm x 0,2-0,3 µm), ja vielä toimivissa infektoituneissa siiviläputkissa (kuten kuvassa 3) bakteerit ovat enimmäkseen asettautuneet nestevirtauksen suuntaisesti. Tästä huolimatta bakteerit lisääntyessään haittaavat nilan putkiloiden kuljetustehtävää siinä määrin, että se estää sokereiden kuljetusta lehdistä juuriin, mikä johtaa lehtien värittymiseen ja juuren painon alenemiseen. Porkkanakempin ja liberibakteeritaudin torjuntakeinot Liberibakteeri tarvitsee vektorin päästäkseen kasvin nilaan, joten porkkanakemppien torjunta on oleellisessa asemassa bakteeritaudin torjunnassa. Pitkään porkkanakempin kemiallisena torjuntakeinona on ollut pyretroidien käyttö, mutta tänä vuonna on saatu porkkanalle Minor use -luvalla myös toiseen tehoaineryhmään kuuluva valmiste: Calypso SC 480. Ruotsalaiset ovat saaneet hyvät tuloksia porkkanakempin torjunnassa Karaten, Calypson ja Mavrikin käyttämisestä samassa torjuntaohjelmassa. Tämä torjuntaohjelma oli tehokkain vähentämään värittyneiden lehtien lukumäärää ja lisäämään sadon määrää. Suomalaisessa Minor use -ohjeessa tosin kiinnittää huomiota se, että Calypson käyttöaika on rajattu neljännen kasvulehden avautumisesta siihen, kun juuresta on muodostunut 80 %. Porkkana on kuitenkin altteimmillaan porkkanakempin vioitukselle sirkkakaksilehtiasteella, joten uusia torjuntamenetelmiä kaivattaisiin juuri porkkanan kehityksen alussa. Norjassa porkkanakempin torjuntaan käytetään yleisesti hyönteisverkkoa. Harsojen käytössä Norjassa on havaittu se haittapuoli, että lämpötila harson alla voi aurinkoisina päivinä nousta niin korkealle, että se vioittaa porkkanan taimia Kasvinsuojelulehti Lisätietoa aiheesta: Nissinen ym. (2014) Different symptoms in carrots caused by male and female carrot psyllid feeding and infection by Candidatus Liberibacter solanacearum. Plant Pathology 63: Munyaneza ym. (2010) Association of Candidatus Liberibacter solanacearum with the psyllid, Trioza apicalis (Hemiptera: Triozidae) in Europe. Journal of Economic Entomology, 103(4): Nissinen ym. (2007) Short feeding period of carrot psyllid (Trioza apicalis) females at early growth stages of carrot reduces yield and causes leaf discolouration. Entomologia Experimentalis et Applicata 125: Kirjoittajista Anne Nissinen työskentelee vanhempana tutkijana Lukessa Luonnonvarat ja biotuotanto yksikössä ja Minna Haapalainen yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa Maataloustieteiden laitoksella. 39

8 Tuleeko Pohjois-Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Kaija Hakala Vaikka kasvintuotannon edellytykset paranevat Pohjois-Suomessa ilmastonmuutoksen myötä, maaperän laatu ei välttämättä sovellu samanlaiseen tehoviljelyyn kuin Etelä-Suomessa eikä peltoja ole riittävästi tuotannon laajentamiseen. Monilla seuduilla luonnonarvot soineen, vanhoine metsineen ja vesistöineen ovat niin suuret, ettei niitä voi maatalouden suuremmalla tuottavuudella kompensoida. Maataloutta harjoitetaan koko Euroopassa, mutta Suomessa puhdas luonto ja matkailu ovat monilla alueilla todennäköisesti tuottavampi vaihtoehto kuin tuottavinkaan maatalous. Maatalouden edellytykset paranevat Suomessa, kun ilmasto lämpenee Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kasvukauden piteneminen ja lämpösumman kasvu voivat nostaa satoja ja lisätä eri kasvien viljelymahdollisuuksia niin Etelä- kuin Pohjois- Suomessakin. Etelä-Suomessa voidaan tulevaisuudessa yhä varmemmin viljellä satoisia syyskylvöisiä viljelykasveja, kuten syysvehnää, syysrypsiä ja rapsia, jopa syysohraa. Viljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden hyödyntäviä viljalajikkeita, runsassa- toista rehumaissia ja laajempi palkoviljojen kirjo, mistä on hyötyä myös Suomen valkuaisomavaraisuudelle. Jos kasvinjalostus pysyy vauhdissa mukana, kasvintuotanto tulee melko varmasti hyötymään ilmastonmuutoksesta, joskin kuivuuskaudet, yhä pitenevät hellejaksot, rankkasateet sekä taudit ja tuholaiset voivat vaikeuttaa kasvintuotannon oloja. Sopeutuminen tuleviin oloihin mm. kasvivalikoimaa laajentamalla voi kuitenkin auttaa maataloutta pysymään elinvoimaisena myös ääriolojen kourissa. 40 Kasvinsuojelulehti

9 Taulukko 1. Kasvukauden muutokset eri ilmastonmuutos-skenaarioissa Kuusamossa. A2: päästöjä ei hillitä ja maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli neljä astetta. B1: päästöjä hillitään, eikä maapallon keskilämpötila nouse yli kahta astetta verrattuna 1900-luvun alkuun. Suomessa lämpötila nousee ennusteiden mukaan noin puolitoista kertaa maapallon lämpötilan nousun verran, eli maapallon lämpötilan noustessa kaksi astetta suomen lämpötila nousee kolme astetta. Ohran vaatima lämpösumma on 890 astepäivää, kevätvehnän 990 ja kevätrypsin 1010 astepäivää. Ohraa voitaisiin viljellä Kuusamossa jyväsadoksi jo 2020-luvulla, vehnää vuosisadan puolivälissä. Kasvukausi A2 alku loppu pituus pv lämpösumma Kasvukausi B1 alku loppu pituus pv lämpösumma Viljat ja rypsi voivat menestyä Pohjois- Suomessa vuosisadan puolivälissä Pohjois-Suomessa, etenkin Lapissa, viljellään pääasiassa nurmia, jotka menestyvät karussakin ilmastossa ja kasvavat nopeasti lyhyen kesän erittäin pitkässä päivässä. Myös vihantaviljoja voidaan viljellä, eikä lämpösumma jyväsadon tuottamiseen useimpina vuosina riittäisikään. Esim. Kuusamossa keskimääräinen tämänhetkinen lämpösumma on 770 astepäivää (ºdd), joka ei riitä minkään viljakasvin, ei edes rehuohran kypsymiseen korjattavaksi siemeneksi. Silloin tällöin saattaa tulla hyviäkin kasvukausia, jolloin satoa saataisiin korjattua kuivattavaksi siemeneksi, mutta kuivauslaitteisiin ei ole kannattanut investoida epävarman tuloksen takia. Ohrasato meneekin Kuusamossa nykyisin säilörehuksi yhdessä nurmisatojen kanssa. Jos emme vähennä päästöjä riittävästi, maapallon keskilämpötila voi nousta niin paljon, että ruoan tuotanto häiriintyy kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Maltillinen 1-3 asteen lämpötilan nousu kuitenkin Kasvinsuojelulehti edistää kasvintuotantoa ja parantaa maatalouden edellytyksiä etenkin pohjoisilla alueilla. Esimerkiksi Kuusamossa kehitys voi johtaa siihen, että pitenevä kasvukausi ja suuremmat lämpösummat alkavat vähitellen suosia vehnän, kauran, palkoviljojen sekä rypsin ja rapsin viljelyä. Kuluvan vuosisadan puolivälissä jo kaikista nykyisistä valtalajeista voidaan saada Kuusamossakin kuivattavaa siemensatoa. Aikainen ohra saattaa tuottaa luotettavasti siemensatoa jo parin vuosikymmenen sisällä (Taulukko 1). Paikalliset olot ovat lämpösummaa tärkeämpiä Pohjois-Suomessa pellot ovat yleensä turvemaita, jotka lämpenevät hitaasti eivätkä ole kovin hedelmällistä. Tämän takia on mahdollista, ettei kaikkien kasvien, esim. vehnän viljely laajene kovin pohjoiseen huolimatta suotuisista lämpösummista. Myöskään investoinnit uuteen konekantaan, viljavarastoihin ja viljan kuivaukseen eivät ala ennen kuin viljelijät ovat varmoja olojen parantumisesta. 41

10 Taulukko 2. Talvikauden muutokset eri ilmastonmuutos-skenaarioissa. A2: päästöjä ei hillitä ja maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli neljä astetta. B1: päästöjä hillitään eikä maapallon keskilämpötila nouse yli kahta astetta verrattuna 1900-luvun alkuun. Talvi A2 alku loppu pituus pv Talvi B1 alku loppu pituus pv Jatkossakin tulee olemaan huonoja vuosia ja aikaisia/myöhäisiä halloja, jotka voivat pienentää satoja ja aiheuttaa viljelijöissä epävarmuutta. Pohjois-Suomen maatalous voi joka tapauksessa hyötyä kohonneista lämpötiloista kasvivalikoiman lisääntymisen, suuremman nurmisadon ja omavaraisemman väkirehun tuotannon muodossa. Myös panostaminen jatkojalostukseen voi parantaa maatilan tuloa. Puhdas ja kaunis luonto on Pohjois- Suomen valtti tulevaisuudessakin Monen Pohjoisen kunnan ihmisiä työllistää tällä hetkellä etenkin turismi. Esim. Kuusamossa vierailee joka vuosi miljoona turistia mm. Rukan hiihtokeskuksessa tai Oulangan kansallispuistossa. Samalla kun Etelä-Suomessa hiihtokelit saattavat ilmastonmuutoksen myötä kokonaan hävitä, ne huononevat reippaasti myös Kuusamossa (Taulukko 2). Talviaika lyhenee ja talvisateiden runsastuessa lumimäärä saattaa kyllä kasvaa, mutta lumi voi myös yllättäen sulaa tai ladut pehmetä nollakelien myötä kesken hiihtokauden. On mahdollista, että Etelä-Suomesta tulee yhä enemmän hiihtoturisteja Kuusamoon, kun talvilajien harrastaminen muuttuu etelässä yhä hankalammiksi, mutta toisaalta kauden lyhentyminen saattaa aiheuttaa Kuusamolle taloudellisia menetyksiä, joita maatalouden kohenevat edellytykset eivät pysty korvaamaan. Pohjois-Suomessa on paljon alueita, joiden arvo talven ja kesän matkailukohteina hohtavine hankineen, pitkine talvineen, soineen, kuruineen, vanhoine metsineen ja vesistöineen on harvinaisen suuri. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat parannukset maatalouden edellytyksiin eivät voi korvata haittoja, joita ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa näille luonnonarvoille. Maataloutta harjoitetaan koko Euroopassa, mutta Suomessa puhdas luonto ja matkailu ovat monilla alueilla todennäköisesti tuottavampi vaihtoehto kuin tuottavinkaan maatalous. Lähteet: Peltonen-Sainio ja Hakala 2014: Viljely muuttuvassa ilmastossa miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. Teho Plus hankkeen raportti 4/2014, 12 s. Saatavilla Kuhmon kaupungin maaseutuasiamies Jouni Määttä, suullinen tiedonanto, Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Luken Luonnonvarat ja biotuotanto yksikössä. 42 Kasvinsuojelulehti

11 KASVINVILJELYN TUOTANTOPANOKSET BERNERILTÄ Myynnissämme tällä hetkellä kasvinsuojeluaineita, lehtilannoitteita, siemeniä, voiteluaineita ja polttoaineita. Myynnin hoitavat paikalliset asiantuntijamme. Toimitamme tuotteet suorina tilatoimituksina. Ajantasaisen tuotevalikoimamme ja yhteystiedot löydät nettisivuiltamme VILJELIJÄNBERNER.FI. PARASSATO KASVINSUOJELUAINEILLA ONNISTUT Sekator OD Tehokas gramma-aine ohralle, vehnälle ja syysviljoille. Acanto Prima Kahden tehoaineen valmis seos viljan tautitorjuntaan. Ariane S Pitkäkestoista tehoa ohdakkeeseen ja valvattiin. CHEMINOVAN LAADUKKAAT LEHTILANNOITTEET Multiple Mn 330, Cu 110, Zn 84, Mg 84 g/l Viljojen ja nurmien tärkeimmät hivenravinteet yhdellä aineella ja edullisesti. Mangaani ja sinkki ovat ravinteita joiden liukenevuus heikkenee maan ph:n noustessa. Multiple on hyvä ratkaisu tähän. HYVÄKSYTTY MYÖS LUOMUSSA! Hi-Phos P 192, K 62, Mg 48 g/l Fosforia ja muita keskeisiä ravinteita sisältävä tuote muun muassa perunalle ja viljoille. Zoom Muista myös öljykasvikampanjamme: Osta rypsin- tai rapsinsiemenet ja Avaunt 3l tuholaistorjuntaan niin saat kaupan päälle Avaunt -urheilukassin. N 80, B 50, S 80, Mo 4, Mg 90 g/l Erityisesti öljy- ja palkokasveille kehitetty lehtilannoite. Käytetään myös perunalla edullisena boorilannoitteena.

12 Kuva 1. Tulipoltteen aiheuttamaa lehtien kuihtumista ja hedelmien näivettymistä päärynäpuussa. Kuva: Annika Hollsten. Suomen sää ei rajoita tulipoltteen leviämistä Paula Lilja, Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova Tulipolte (Erwinia amylovora) on Rosaceae-heimon kasvien tuhoisa bakteeritauti. Se aiheuttaa versojen lakastumista, mustumista ja kasvien kuolemista. Suomessa viljellyistä kasveista tulipoltteen tärkeimpiä isäntäkasveja ovat omenapuut, päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, orapihlajat ja tuomipihlajat. Suomen ensimmäinen tulipoltehavainto tehtiin viime kesänä Ahvenanmaalla. Eviran tekemän tutkimuksen mukaan tulipolte voisi aiheuttaa epidemian Rovaniemeä myöten. Suomen ensimmäinen tulipoltelöydös kesällä 2014 Tulipolte todettiin viime kesänä ahvenanmaalaiselta hedelmätarhalta päärynästä. Taudin leviämisreitistä ei ole vielä tietoa. Kesän 2015 tarkastuksissa selviää, onko tauti levinnyt Ahvenanmaalla laajemmalle, vai onko kyse yksittäisestä esiintymästä. Jos tauti on Ahvenanmaalla levinnyt jo laajalle, ei alku- 44 Kasvinsuojelulehti

13 Kuva 2. Tulipoltteen aiheuttamia oireita kurttutuhkapensaalla (Cotoneaster bullatus). Kuva: Paula Lilja. perää voitane enää saada selville. Todennäköisin leviämisreitti on muista EU-maista tuodut perusrungot ja taimet. Koska tulipoltteelle ei ole varsinaista torjuntakeinoa, pyritään tulipoltetta hävittämään saastuneita kasveja hävittämällä ja määräämällä rajoituksia kasvien siirrolle saastuneelta puhtaalle alueelle. Hedelmätarhalla, josta tulipolte löydettiin, on saastuneen lohkon puut määrätty hävitettäväksi sekä muita varotoimia taudin leviämisen estämiseksi. Tulipoltteen löytymispaikan ympärille on muodostettu säteeltään 1 km laajuinen puskurivyöhyke, joka tarkastetaan ensi kesänä. Suomi on viimeinen maa EU:ssa, josta tulipolte löytyi. Baltian maissa tulipoltetta on yritetty hävittää jo muutamien vuosien ajan ja myös Norjassa kamppaillaan tulipoltteen leviämisen estämiseksi. Tulipoltteen hävittäminen ei ole onnistunut missään Euroopan maassa, mistä sitä on todettu. Tauti leviää pölyttäjien välityksellä, joten se ehtii helposti leviämään laajalle alueelle jo ennen kuin se havaitaan. Suomessa taudin hävittämistä vaikeuttaisi se, että isäntäkasvina on myös luonnonvarainen pihlaja. On siis tärkeää tarkkailla erityisesti uusia istutuksia tulipoltteen varalta, jotta oireet havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin tauti on ehtinyt levitä Kasvinsuojelulehti Tulipolte leviää taimiaineiston välityksellä Suomeen tuodaan suuria määriä tulipoltteen isäntäkasveja muista EU-maista niin ammatti- kuin harrastajakäyttöön. Suomella on tulipoltteen suhteen EU:ssa suoja-alue, joten tänne saa tuoda tulipoltteen isäntäkasveja vain toisista EU-maista ZP-kasvipassilla varustettuna suoja-alueelta tai puskurialueelta, joita on perustettu taimistojen ympärille. EU:n ulkopuolisista maista tulipoltteen isäntäkasveja ei saa tuoda lainkaan. Kaupallisessa tuonnissa tulipoltteen suoja-aluevaatimukset yleensä täyttyvät. Tosin valvonnassa havaitaan vuosittain joitakin isäntäkasvieriä, joilta ZP-kasvipassi puuttuu. Valvonnasta ja merkinnöistä huolimatta tauti voi olla kasveissa piilevänä ja tulla esille vasta kun olosuhteet ovat sille suotuisat. Suurin tulipolteriski liittyy valvontajärjestelmän ulkopuolella olevaan materiaaliin. Taimia myydään harrastajille taimimyymälöiden lisäksi toreilla ja markkinoilla, joilla myytävät kasvit eivät välttämättä ole ammattimaisesti tuotettuja ja tarkastettuja. Suomen ilmaston sopivuus tulipoltteelle selvitettiin mallintamalla Tulipolte-epidemioiden kehittymien on mah- 45

14 dollista vain tietynlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Epidemian kehittyminen edellyttää, että omenan kukinnan aikana kertyy riittävästi lämpösummaa (?18,3 C tunneittain laskettu lämpösumma on? 110), päivän keskilämpötilan on vähintään 15,6 C ja kukkien pinnalla on vettä, joka voi olla peräisin sateesta tai esim. kasteesta. Tulipolte-epidemioiden ennustamiseen säätietojen perusteella on kehitetty useita epidemiologisia malleja. Näistä yleisimmin käytetty on Maryblyt -malli, jonka avulla mm. yhdysvaltalaiset omenanviljelijät varautuvat epidemioihin. Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä arvioitiin Maryblyt -mallin avulla, onko Suomen ilmasto suotuisa tulipolte-epidemioiden kehittymiselle. Arvio tehtiin sekä aikaisin kukkivalle Pirja -lajikkeelle että myöhään kukkivalle Lobo -lajikkeelle, ja siinä käytettiin kahdenkymmenen vuoden (1993?2012) säätietoja neljältätoista eri paikkakunnalta. Tulipolte-epidemiat ovat mahdollisia Rovaniemellä asti Maryblyt -mallin avulla tehdyn arvion mukaan Suomen sää on suotuisa tulipoltteelle. Epidemioita olisi voinut kehittyä kaikilla tarkastelluilla paikkakunnilla useina vuosina (Taulukko 1). Etelä-Suomessa epidemioita olisi voinut kehittyä noin joka viides vuosi ja Keski- ja Itä-Suomessa lähes joka toinen vuosi. Lajikkeesta ja paikkakunnasta riippuen infektioille suotuisa ajanjakso oli arvion mukaan jopa viisi päivää. Joinain vuosina ainoa tartunnan riskiä ennustemallissa rajoittava tekijä oli sateen puute omenan kukinta-aikana. Tulipolte-epidemian kehittyminen ei kuitenkaan vaadi sadetta, vaan vähäisempikin kosteus, kuten kaste voi riittää. Tämän vuoksi epidemioiden todennäköisyys saattaa olla arvioitua suurempi. Selvityksen tulokset on julkaistu Agricultural and Food Science lehdessä (vol 24). Taulukko1. Todennäköisyys sille, että sääolosuhteet ovat suotuisat tulipolteinfektioiden kehittymiselle ainakin yhden päivän aikana vuodessa. Paikkakunta Pirja Lobo Jomala 0,22 0,24 Helsinki 0,18 0,18 Lohja 0,18 0,31 Piikkiö 0,23 0,41 Kokemäki 0,32 0,39 Pälkäne 0,32 0,32 Hirvensalmi 0,45 0,45 Lappeenranta 0,32 0,42 Kuopio 0,42 0,51 Jyväskylä 0,41 0,46 Ylistaro 0,23 0,32 Oulu 0,18 0,28 Kajaani 0,27 0,23 Rovaniemi 0,35 0,41 Kesän 2015 tarkastukset keskittyvät taimistoille ja hedelmätarhoille Eviran ja Ely-keskusten tekemät tarkastukset keskittyvät kesällä 2015 hedelmätarhoille ja taimistoille. Lisäksi tehdään tarkastuksia taimimyymälöissä ja viheralueilla. Lisäksi kaivataan ammattiviljelijöiden, viheralueiden hoitajien ja kotipuutarhureiden ilmoituksia epäilyttävistä oireista. Havaintoilmoituksia voi tehdä Eviraan sähköpostitse osoitteeseen ja internet-sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella fi/tuhoojailmoitus. Lisätietoa ja kuvia tulipoltteesta: Kirjoittajat työskentelevät Evirassa. Paula Lilja kasvinterveysyksiköstä sekä Salla Hannunen ja Mariela Marinova-Todorova ovat riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä. 46 Kasvinsuojelulehti

15 Kilpajuoksua karanteeni-kasvintuhoojien kanssa Eviran kasvintuhoojalaboratorion kuulumisia Johanna Santala ja Mirkka Soukainen Suomeen viime vuosina saapuneet uudet vaaralliset kasvitaudit, kuten tulipolte, luumun rokkoviroosi ja omenan lisäversoisuus, ovat aiheuttaneet Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa kiireellisen tarpeen kehittää kyseisten taudinaiheuttajien määritysmenetelmiä. Lisäksi meillä jo aiemmin esiintyneiden tautien määrittämistä on jatkuvasti kehitettävä, jotta käytössä olisivat parhaat mahdolliset menetelmät kasvintuotantoamme uhkaavien taudinaiheuttajien löytämiseksi. Määrityksiä kehitettäessä käytetään pohjana Euroopan ja Välimerenmaiden kasvinsuojeluorganisaation EPPO:n stardardeissa kuvattuja tai muita kansainvälisesti tutkittuja tarkoitukseen sopivia menetelmiä. Tulipoltetta etsitty aktiivisesti 20 vuotta Tulipoltetta (aiheuttaja Erwinia amylovora) on kartoitettu Suomessa systemaattisesti hedelmä- ja taimitarhoilta, taimimyymälöistä, julkisilta viheralueilta ja yksityisiltä pihoilta EU:hun liittymisestämme asti. Ensimmäinen löydös Suomessa tehtiin elokuussa 2014 ahvenanmaalaisella hedelmäviljelmällä vuonna 2009 istutetuissa Concorde -päärynäpuissa (Soukainen ym. 2015). Tätä ennen Suomi oli ainoa EU-maa, jossa tulipoltetta ei ollut todettu. Laboratoriossa karanteenibakteeritautien testaaminen on monivaiheinen prosessi. Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa noudatetaan Kasvinsuojelulehti tulipoltteen määrityksessä EPPO:n standardia. EPPO päivittää lukuisia ohjeitaan tiuhaan tahtiin, joten uusien menetelmien käyttöönotossa riittää työtä. Tänäkin keväänä siirrytään tulipoltteen testauksessa taas uuteen EPPO:n suosituksen mukaiseen menettelyyn. Evirassa tulipoltetta on perinteisesti etsitty epäilyttäviä oireita sisältävistä näytteistä. Tulevaisuudessa tautia testaan todennäköisesti myös oireettomista näytteistä, kun on selvitettävä, onko tartunta levinnyt sairaista kasveista ympäristöön. Tulipoltteen toteaminen oireettomista kasveista on kuitenkin epävarmaa. Siksi taudin löytöpaikkojen ympäristöä on tarkkailtava oireiden puhkeamisen varalta vuosia. Erityisesti pölyttävien hyönteisten mukana tauti voi levitä useiden kilometrien 47

16 päähän alkuperäisestä saastunnasta. Oireellisista näytteistä tulipoltetta voidaan tutkia kasvista eristetystä bakteeriuutoksesta tai kasvin pinnalta otetusta bakteerilimasta, jos sellaista on. Oireettomista ja oireiltaan vähäisistä näytteistä uutetut bakteerit rikastetaan E. amylovoraa suosivissa ravintoliemissä. Tulipoltteen määritys alkaa vähintään kahdella seulontatestillä, joiden on oltava biologiselta periaatteeltaan erilaisia molekulaarisia, serologisia tai maljaviljelyyn perustuvia. Jos yksikin seulontatesti antaa positiivisen tuloksen, määritystä jatketaan eristämällä bakteerit maljalle morfologista tunnistusta varten. Tyypilliset pesäkkeet testataan jälleen vähintään kahdella erilaisella testillä. Jos tulos on positiivinen, E. amylovora on periaatteessa todettu. Bakteerikannan patogeenisuus on kuitenkin vielä osoitettava siirrostamalla puhtaaksi viljellyt bakteerit päärynän tai omenan raakileisiin tai isäntäkasvin taimiin tai oksiin. Oireiden ilmestyttyä bakteerit eristetään testikasvista maljalle ja määritetään serologisella tai molekulaarisella menetelmällä. Vasta tämän jälkeen voidaan uudesta esiintymästä antaa lopputulos: tulipolte todettu. Jos taudin leviämisen vaara on suuri, on torjuntatoimiin todennäköisesti ryhdyttävä jo ennen kuin patogeenisuustesti on viety loppuun saakka. Luumun rokkoviruslöydös innoitti kehittämään laaja-alaisia virustestejä Kesällä 2014 kasvintarkastuslaboratorioon saapui emokasvina toimineesta luumupuusta otettu lehtinäyte, jossa näkyi luumun rokkovirukselle (Plum pox virus) tyypillisiä keltaisia rengaslaikkuja. Lehtinäyte tutkittiin PCR-testillä, joka tunnistaa useita luumun rokkoviruksen kanssa samaan potyvirus -sukuun kuuluvia viruksia. PCR-testissä monistuneen tuotteen emäsjärjestys selvitettiin sekvensoimalla, jolloin näytteestä löytynyt potyvirus paljastui luumun rokkoviruksen D-roduksi. Viruslajin varmistuttua Evirassa otettiin Kuva 1. Patogeeninen tulipoltekanta aiheuttaa tumman laikun ja bakteerilimaa siirrostetussa raa assa omenaviipaleessa. (Kuva: Mirkka Soukainen). käyttöön luumun rokkoviruksen ELISA-testi, jonka avulla voidaan tutkia nopeasti suuriakin näytemääriä. Ensimmäisen löydöksen jälkeen Evirassa tutkittiinkin viime kesän ja syksyn aikana lähes sata lisänäytettä, joilla kartoitettiin luumun rokkoviruksen levinneisyyttä Suomessa (Santala ym. 2015). Luumun rokkoviruksen seuranta ja kartoitukset jatkuvat kasvukaudella Vaikka luumun rokkovirusta osattiin edellä mainitussa tapauksessa oireiden perusteella epäillä, ei pelkästään oireisiin perustuvaan tunnistukseen voida virusten osalta luottaa. Siksi Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa ylläpidetään viruskohtaisia PCR ja/tai ELISA -testejä Suomea yleisimmin uhkaaville vaarallisille kasvintuhoojille ja taimiaineistotuhoojille, mutta niiden ylläpito kaikille maatamme mahdollisesti uhkaaville viruksille olisi hyvin kallista ja käytännössä mahdotontakin. Evirassa kehitetään kuitenkin parhaillaan potyviruksia tunnistavan PCR-testin lisäksi muita laaja-alaisia PCR-menetelmiä. 48 Kasvinsuojelulehti

17 Kuva 2. Rokkoviroosin rengaslaikkuoireita luumun lehdessä. (Kuva: Mirkka Soukainen). Ne sallivat useiden samaan sukuun tai heimoon kuuluvien virusten tunnistamisen yhtäaikaisesti, ja siten tarjoavat taloudellisen tavan ylläpitää valmiuksia uusien ja meillä harvinaisten virusten tunnistamiseen. Esimerkiksi tospoviruksia tunnistava laaja-alainen PCR-testi on jo osoittautunut käytännössä hyödylliseksi, sillä sen avulla on saatu todettua palsamin kuoliolaikkuvirus sellaisistakin oireellisista kasveista, joissa viruspitoisuus on liian alhainen havaittavaksi PCR-testiä epäherkemmällä ELISA-testillä. Näin on päästy eroon viime keväänä hämmennystä aiheuttaneista tilanteista, joissa selvästi oireellisista kasveista ei saatu johdonmukaisesti yhteneviä testituloksia. Näytteen valmistaminen on tarkkaa työtä Omenan lisäversoisuutta aiheuttava fytoplasma (Candidatus Phytoplasma mali) havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna Kasvinsuojelulehti tautia levittävistä omenalehtikempeistä (Lemmetty ym. 2011). Omenapuissa tautia havaittiin ensikerran vuonna 2012 (Lemmetty ym. 2013). Fytoplasmojen, kuten monien muidenkin taudinaiheuttajien, toteamisessa näytteen valmistus ja näytteenoton ajoitus ovat ratkaisevassa osassa. Lisäversoisuustautia aiheuttavat fytoplasmat ovat ilmeisesti jakautuneet epätasaisesti puun eri osiin, ja sen vuoksi on tärkeää, että näytteeksi valitaan lehtiä oireellisista oksista. Jos oireita ei ole näkyvillä, on tärkeää kerätä lehtiä eri puolilta puuta. Fytoplasmat elävät kasvin johtosolukossa, eikä niitä voida kasvattaa ravintoalustoilla kuten perinteisiä bakteereita. Laboratoriossa lehdistä irrotetaankin keskisuonet ja lehtiruodit, joista valmistetaan varsinainen reaaliaikaisella ja perinteisellä PCR:llä tutkittava näyte. Näin näytteeseen saadaan mukaan mahdollisimman paljon johtosolukkoa ja niissä mahdollisesti olevia fytoplasmoja. Fytoplasmojen määrä versoissa lisääntyy kasvukauden aikana ja on suurimmillaan loppu- 49

18 Kuva 3. Lisäversoisuus tutkitaan omenan lehtisuonista ja -ruodeista. Fytoplasma-DNA:n tunnistusreaktio näkyy nousevana käyränä reaaliaikaisessa PCR-testissä. (Kuva: Jukka Tegel). kesällä. Ennen lehtien varisemista ne siirtyvät talvehtimaan puun juuristoon. Tämän vuoksi lehtinäytteen ottaminen liian aikaisin kasvukauden alussa tai myöhään syksyllä voi johtaa väärään negatiiviseen tulokseen. Lisäversoisuutta voidaan periaatteessa määrittää myös talvella puun juurista otetuista näytteistä, mutta käytännössä kattavan näytteen ottaminen on työlästä. Kiirettä tiedossa keväästä syksyyn Eviran kasvintuhoojalaboratoriossa tutkitaan tulipoltetta, luumun rokkovirusta ja omenan lisäversoisuutta ensisijaisesti kasvussa olevista kasveista, koska niistä saadaan luotettavin tulos. Tämä rajoittaa näytteenottoaikaa ja aiheuttaa ruuhkaa laboratoriossa. Erityisesti tulipoltenäytteiden riittävän nopea testaus taudin leviämisen estämiseksi isäntäkasvien kukinnan aikaan touko-kesäkuussa on haaste, johon laboratorio valmistautuu parhaillaan validoimalla uusia menetelmiä. Lisätietoa aiheesta: Lemmetty A, Soukainen M & Tuovinen T First Report of Candidatus Phytoplasma mali, the Causal Agent of Apple Proliferation Disease, in Apple Trees in Finland. Plant Disease 97 (10), Lemmetty A, Tuovinen T & Kemppainen R Candidatus Phytoplasma mali infected Cacopsylla picta found in apple orchards in South-Western Finland. Bulletin of Insectology 64, S257-S258. Santala J & Soukainen M First report of Plum pox virus on plum in Finland. EPPO Bulletin 45 (2), julkaistaan 8/2015. Soukainen M, Santala J & Tegel J First report of Erwinia amylovora, the causal agent of fire blight, on pear in Finland. Plant Disease. Luettavissa: PDIS PDN Kirjoittajat työskentelevät Evirassa tutkijoina Kasvianalytiikan yksikössä. 50 Kasvinsuojelulehti

19 Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintatavat Suomessa tiedossa Lotta Kaila Ammattimaiseksi luokiteltujen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattajien ja käyttäjien tulee suorittaa kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto mennessä. Euroopan komissio järjestää koulutuksia, joiden ansiosta tutkinnon kouluttajat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään eri jäsenvaltioiden välillä Kasvinsuojelulehti Better Training for Safer Food -kurssisarjan (BTSF) tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa EU:n jäsenvaltioiden välillä elintarvikkeisiin, rehuihin, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kasvinterveyteen liittyvissä asioissa. Maaliskuussa Lissabonissa järjestetyssä koulutuksessa aiheena oli kasvinsuojeluaineiden käyttäjien ja markkinoille saattajien tutkinto torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivin (2009/128/EY) (jäljempänä puitedirektiivi) mukaisesti. Kurssilla keskusteltiin kasvinsuojelututkintoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisesta ja kestävästä käytöstä niin ympäristön kuin käyttäjän näkökulmasta. Kurssin tavoitteena oli jakaa mahdollisimman paljon kokemuksia kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä, joten asiantuntijaluentojen lisäksi osallistujia aktivoitiin useiden ryhmätöiden avulla. Kurssille osallistui 35 henkilöä 15 eri jäsenvaltiosta sekä Norjasta. Suomesta kurssilla oli mukana viisi osallistujaa; Samuli Junttila Oulun seudun ammattioppilaitoksesta, Miika Kahelin Helsingin yliopistosta, Liisa Pietikäinen Pohjois-Savon ProAgriasta, Marja Turakainen Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta ja minä eli Lotta Kaila Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Työssään Samuli, Miika, Liisa ja Marja ovat tekemisissä puitedirektiivin kanssa pitämällä viljelijöille kasvinsuojelukoulutuksia ja -tutkintoja. Lisäksi Samuli ja Miika opettavat aihetta oppilaitoksissaan. Omaan työnkuvaani kuuluu kasvinsuojeluaineiden kaupan ja käytön valvonta, johon myös kyseinen direktiivi kuuluu. Suomalaiset kouluttajat ovat hyvin koulutettuja Kaikki osallistujat kokivat koulutuksen suurimmaksi hyödyksi sen, että koulutuksessa sai tietoa siitä, miten kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä toteutetaan muualla Euroopassa. Lisäksi koulutuksessa sai kuulla muiden 51

20 Lissabonissa kurssille osallistuneet Miika Kahelin, Samuli Junttila, Lotta Kaila, Liisa Pietikäinen ja Marja Turakainen. maiden kasvinsuojeluun liittyvistä haasteista ja hyvistä toimintatavoista näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Kurssin perusteella puitedirektiivi ja sen edistämä integroitu kasvinsuojelu toteutuvat eripuolella Eurooppaa vielä hyvin eritasoisena. Esimerkiksi Suomessa, Tanskassa ja Saksassa monet integroidun kasvinsuojelun toimintatavat ovat jo itsestään selvä osa tavanomaista viljelyä. Miikan mielestä erityisen mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Italiassa ja Puolassa toimijat joutuvat viemään kasvinsuojeluruiskunsa testattavaksi, kun taas Suomessa testaajat menevät tilalle testaamaan ruiskun. Lisäksi kaikissa maissa ruiskujen testaus ei ole vielä yleinen käytäntö. Vuodesta 2016 tulee testaajille kiireinen vuosi näissä maissa, sillä puitedirektiivin mukaan ruiskujen tulee olla testattuna mennessä vähintään kerran. Samulin mielestä ruiskun testauksen lisäksi mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Puolassa, Kreikassa ja Saksassa laittomat kasvinsuojeluaineet ovat yllättävän suuri ongelma. Kreikassa esimerkiksi on arvioitu, että noin 7-10 % kasvinsuojeluaineista on laittomia. Varsinaista uutta asiaa puitedirektiivistä tai siihen liittyvästä koulutuksesta ei kuitenkaan suomalaisille osallistujille tullut. Liisa ja Marja toteavat, että asioiden itsestäänselvyys kertoo siitä, että Tukes on tehnyt hyvän työn kouluttaessaan tutkinnon järjestäjiä Suomessa. Osallistujat haluavatkin kiittää erityisesti Pauliina Laitista Tukesista erinomaisesta työstään 52 Kasvinsuojelulehti

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Pauliina Laitinen, Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari Turvallisuus-ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2. Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta

Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta Vastuuhenkilö Jari Poutanen Sivu/sivut 1 / 6 Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta 1 Tausta Tämä valmiussuunnitelma on laadittu siltä varalta, että tomaattituotannosta

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016 ProAgrian NEUVO 2020 -palvelut kasvukaudella 2016 NEUVO 2020 -palveluja monipuolisesti kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin Kasvustokäyntejä, tai lisäkasvustokäyntejä palvelupaketteihin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014. 418/2014 Valtioneuvoston asetus. biosidivalmisteista

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014. 418/2014 Valtioneuvoston asetus. biosidivalmisteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014 418/2014 Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitaudit

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot