Jäsenkysely Yhteenveto Lähteet ISBN ; pdf Kannen kuva: Samuli Siirala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenkysely 2012. Yhteenveto...53. Lähteet...55. ISBN 978-952-5628-59-3 ; pdf Kannen kuva: Samuli Siirala"

Transkriptio

1 Jäsentutkimus

2 3 Jäsenkysely 2012 Taustaa Vastaajien demografiset tekijät Opinnot ja syrjintä Opiskelijat ja työelämä Tulevaisuuden työelämä ja odotukset omalta työelämältä Työurien pidentäminen Järjestäytyminen ja akavalainen opiskelijatoiminta...41 Yhteenveto...53 Lähteet...55 ISBN ; pdf Kannen kuva: Samuli Siirala

3 Taustaa 4 Akavan opiskelijoiden jäsentutkimus toteutettiin vuonna 2012 ensimmäistä kertaa. Tutkimuksella kartoitettiin akavalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opiskeluun ja työelämään liittyvistä kysymyksistä. Akavan opiskelijajäsenten jäsentutkimus on saanut alkunsa Akavan opiskelijavaltuuskunnan (AOVA) kokouksessa 1/2011 hyväksytystä ponnesta. Sen mukaan korkeakouluopiskelijoiden näkemykset erityisesti työelämäkysymyksistä on tarpeellista kartoittaa. Raportti jakaantuu kuuteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee vastaajien demografisia tekijöitä. Toisen osion aiheina ovat omat opinnot ja syrjintä. Kolmas osio käsittelee opiskelijoita ja työelämää. Neljännen osion aiheena on opiskelijoiden käsitykset tulevaisuuden työelämästä. Viidennessä osassa käsitellään opiskelijoiden näkemyksiä työurien pidentämisestä ja suomalaisesta eläkejärjestelmästä. Kuudennessa osassa tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä Akavasta ja akavalaisten liittojen opiskelijatoiminnasta. Tutkimuksen kyselylomake on liitetty raportin loppuun. Jäsenkyselyn vastaajat poimittiin satunnaisotannalla akavalaisten liittojen opiskelijajäsenrekistereistä. Joukosta tehtiin neljän prosentin otanta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä huhti toukokuun vaihteessa 2012 reilun kahden viikon vastausajalla. Vastauksia kertyi 719 kappaletta. Vastausaste jäi kahdesta muistutuskierroksesta huolimatta matalaksi, hieman alle 20 prosenttiin. Aineiston kvantitatiivinen osuus käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Helsingissä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Ville Kauppila Korkeakouluharjoittelija

4 5 1 Vastaajien demografiset tekijät Vastaajien sukupuolijakauma Vastaajien sukupuolijakauma on tasainen. Yliopistovastaajissa naisia oli suhteellisesti hieman suurempi osuus kuin miehiä. Vastaajien jakauma noudattelee hyvin Akavan jäsenkuntaa: Akavan jäsenistä 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä. Vastaajien sukupuolijakaumat Vastaajien ikäjakauma Vastaajajoukko oli ikäjakaumaltaan19 56-vuotiaita. Ikäjakauma painottui odotusten mukaisesti nuoriin, mutta mukana oli myös aikuisopiskelijoita. Mediaanivastaaja oli 24-vuotias (keskiarvo 24,9 vuotta). Keskiarvo on mediaania herkempi ääriarvoille. Aikuisopiskelijat nostivat keskiarvoja, joten on mielekkäintä tarkastella mediaaneihin pohjautuvia lukuja. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin hieman yliopisto-opiskelijoita nuorempia. Eron selittää osaltaan se, että yliopisto-opiskelijoiden keskimääräiset valmistumisajat ovat ammattikorkeakouluopiskelijoita pidempiä. Lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin pohjalla jo yksi korkeakoulututkinto. Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien opintojen aloitusiän mediaani on sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla 22 vuotta (Opiskelijatutkimus 2010).

5 6 Vastaajien ikäjakauma korkeakoulun mukaan tarkasteltuna Vastaajien korkeakoulut Otantatavasta johtuen vastaajajakauma noudattelee Akavan opiskelijajäsenten suhteellisia osuuksia. Kyselyyn vastanneista 63 prosenttia opiskelee pääsääntöisesti yliopistossa ja 37 prosenttia ammattikorkeakoulussa. Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoihin

6 7 Suurimmat vastaajamäärät kertyivät luonnollisesti opiskelijamääriltään suurista korkeakouluista. Eniten vastauksia kertyi Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Ammattikorkeakouluista eniten vastauksia saatiin Metropoliasta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kuvataideakatemiasta, teatterikorkeakoulusta tai poliisiammattikorkeakoulusta ei ollut vastaajia. Vastaajien korkeakoulut Korkeakoulu Vastauksia kpl Vastauksien osuus Helsingin yliopisto 84 11,8 % Aalto-yliopisto 74 10,4 % Tampereen teknillinen yliopisto 55 7,7 % Turun yliopisto 41 5,8 % Oulun yliopisto 38 5,3 % Itä-Suomen yliopisto 37 5,2 % Metropolia ammattikorkeakoulu 36 5,0 % Tampereen ammattikorkeakoulu 35 4,9 % Turun ammattikorkeakoulu 29 4,1 % Jyväskylän yliopisto 27 3,8 % HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu 25 3,5 % Tampereen yliopisto 24 3,4 % Lappeenrannan teknillinen yliopisto 22 3,1 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu 20 2,8 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5 2,1 % Vaasan yliopisto 13 1,8 % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 12 1,7 % Satakunnan ammattikorkeakoulu 12 1,7 % Hämeen ammattikorkeakoulu 11 1,5 % Lapin yliopisto 10 1,4 % Svenska handelshögskolan 10 1,4 % Laurea-ammattikorkeakoulu 10 1,4 % Saimaan ammattikorkeakoulu 9 1,3 % Savonia-ammattikorkeakoulu 9 1,3 % Mikkelin ammattikorkeakoulu 7 1,0 % Åbo Akademi 6 0,8 % Seinäjoen ammattikorkeakoulu 6 0,8 % Diakonia-ammattikorkeakoulu 4 0,6 % Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4 0,6 % Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4 0,6 % Vaasan ammattikorkeakoulu 4 0,6 % Humanistinen ammattikorkeakoulu 3 0,4 % Kajaanin ammattikorkeakoulu 3 0,4 % Lahden ammattikorkeakoulu 3 0,4 % Maanpuolustuskorkeakoulu 2 0,3 % Sibelius-Akatemia 2 0,3 % Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 2 0,3 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2 0,3 % Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2 0,3 % Yrkeshögskolan Novia 1 0,1 % Kuvataideakatemia 0 0,0 % Teatterikorkeakoulu 0 0,0 % Poliisiammattikorkeakoulu 0 0,0 % Yhteensä ,0 %

7 Vastaajien koulutusalat Eniten vastauksia kertyi suurimmilta koulutusaloilta, kuten tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja liiketalouden aloilta. Erityisesti ammattikorkeakouluvastaajat painottuivat tekniikan ja liikenteen aloille, heistä peräti puolet (49 %) opiskeli tekniikan ja liikenteen aloilla. Uuden Insinööriliiton (UIL) opiskelijajäsenet vastasivat selvästi muita ryhmiä aktiivisemmin. UIL:n aktiivista osallistumista saattaa osaltaan selittää se, että UIL oli ainoa liitto, joka lähetti itse sähköpostikyselyt suoraan opiskelijoille. Myös yliopistoista saatiin eniten vastauksia tekniikan ja liikenteen opiskelijoilta (33 %). Lisäksi kaupan ja liiketalouden alan opiskelijat olivat runsaasti edustettuina. 8 Muilta suurilta koulutusaloilta, kuten opetus- ja kasvatusalalta sekä humanistilta aloilta saatiin verrattain vähän vastauksia. Opetus - ja kasvatusalan opiskelijoita oli vastaajista kahdeksan prosenttia. Vastaajien pääasialliset koulutusalat

8 9 Vastaajien pohjakoulutus ennen nykyisin suoritettavaa tutkintoa Yli 70 prosentilla vastaajista korkein tutkinto ennen nykyisin suoritettavaa tutkintoa on ylioppilastutkinto. Kandidaatintutkinto on pohjakoulutuksena 21 prosentilla yliopisto-opiskelijoista. Kyselylomakkeessa ei tarkemmin eroteltu, ovatko yliopistollinen kandidaatintutkinto -kohdan valinneet suorittaneet kandidaatintutkinnon jollain muulla koulutusalalla vai suorittavatko he maisterivaiheen opintoja yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Ammattikorkeakouluvastaajilla toiseksi yleisin pohjakoulutus on ammatillinen perustutkinto (15 %). Ammattilukion on suorittanut viisi prosenttia vastanneista AMK-opiskelijoista. Muu tutkinto -kohtaan kuuluvat muun muassa kansainväliset tutkinnot, kuten IB-tutkinto. Koulutusalojen ja tutkintoasteiden välillä on mielenkiintoisia eroja. Tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa toisen asteen ammattitutkinnon jälkeen näyttäisi olevan tekniikan ja liikenteen alalla muita aloja yleisempää. Uuden Insinööriliiton opiskelijoista peräti 17 prosentilla ammattitutkinto pohjakoulutuksena, kun vastaava luku kaikilla korkeakouluopiskelijoilla on kuusi prosenttia. Tulosten tulkinnassa on hyvä muistaa kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakouluvastaajien insinööripainotteisuus. Vastaajien pohjakoulutus ennen nykyistä tutkintoa Tutkinto Yliopisto-opiskelijat AMK-opiskelijat Kaikki opiskelijat Ammatillinen perustutkinto 0 % 15 % 6 % Lukio 69 % 74 % 71 % Kaksoistutkinto (ammattilukio) 1 % 5 % 3 % Opistoaste 1 % 3 % 2 % Ammattikorkeakoulututkinto 5 % 2 % 3 % Yliopistollinen kandidaatintutkinto 21 % 1 % 12,5 % Yliopistollinen maisterintutkinto 3 % 1 % 2 % Muu 0 % 0 % 0 % Välivuosien pitäminen Korkeakouluopiskelijoista keskimäärin lievä enemmistö (58 %) on viettänyt välivuoden toisen asteen opintojen jälkeen ennen siirtymistä korkeakouluopintoihin. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä ei ole merkittävää eroa välivuosien pitämisessä, ero on vain prosenttiyksikön. Erot näyttäsivät olevankin enemmän sukupuoli- ja koulutusalasidonnaisia. Sukupuolien välillä välivuosien pitämisessä on selvä ero. Miehistä 69 prosenttia ja naisista 49 prosenttia on pitänyt yhden tai useamman välivuoden ennen siirtymistään nykyisiin korkeakouluopintoihin. Havaittu ero sukupuolien välillä selittyy pitkälti sillä, että miehet suorittavat usein varusmiespalveluksen ennen siirtymistä korkeakouluopintoihin.

9 10 Piditkö välivuoden ennen nykyisten korkeakouluopintojen aloittamista? Myös koulutusalojen välillä on eroja välivuosien viettämisessä. Opetus- ja kasvatusalalla (71 %) sekä humanistisilla aloilla (73 %) välivuosia pidetään selvästi muita useammin. Vähiten välivuosia pitävät sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan (33 %) sekä luonnontieteiden (48 %) opiskelijat. Tulkintoja tehdessä on hyvä ottaa huomioon aineiston rajoittunut koko, joten tulokset ovat enemmänkin suuntaa-antavia kuin laajasti yleistettäviä. Piditkö välivuoden ennen nykyisten korkeakouluopintojen aloittamista? Alakohtainen vertailu* *Matkailu, ravintola ja talous, kulttuuri ja taide sekä ympäristö ja luonnonvara -aloilta ei ole luotettavia tilastoja alakohtaisten vastaajien (n < 20 ) vähyydestä johtuen. Yli puolella vietettyjen välivuosien määrä jää yhteen. 55 prosenttia vastanneista on pitänyt vain yhden välivuoden. Neljä viidestä siirtyy jatko-opiskeluihin viimeistään kahden välivuoden kuluttua ja noin joka kymmenes (8 %) pitää yli neljä välivuotta.

10 11 Vietettyjen välivuosien lukumäärä toisen asteen tutkinnon jälkeen Useimmiten välivuosi vietettiin töissä (64 %) tai armeijassa (54 %). Muita yleisimpiä välivuoden viettämistapoja olivat matkustelu (13 %), opiskelu avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (13 %) sekä työttömänä oleminen (12 %). Tein jotain muuta -kohdan valinneet kertoivat olleensa muun muassa äitiys- tai isyyslomalla tai opiskelijavaihdossa. Vastaajat pystyivät valitsemaan halutessaan useamman vastausvaihtoehdon. Mitä teit välivuosien aikana? Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon. Vastaajien opintojen vaihe Kyselyyn vastanneet opiskelijat arvioivat, missä opintojen vaiheessa he kyselyhetkellä ovat. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat tyypillisesti tavoiteajaltaan 3,5 4 vuotta ja yliopistotutkinnot 5 6 vuotta. Vastaajakunta on painottunut loppuvaiheen opiskelijoihin, noin joka toinen vastaaja on mielestään opintojensa loppuvaiheessa. Alkuvaiheen opiskelijoita on hieman alle viidennes. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistovastaajien opintojen vaiheissa ei ole merkittäviä eroja.

11 12 Vastaajien opintojen vaihe Opintojen aloitusvuosi Kolme neljästä vastaajasta (76 %) on aloittanut opintonsa 2008 tai sen jälkeen. Vain noin prosentti on aloittanut opiskelunsa tammikuussa Vastaajajoukko on hyvin heterogeeninen: nykyisten opintojen aloitusajankohdat vaihtelivat vuosien 1980 ja 2012 välillä. Nykyisten korkeakouluopintojen aloitusvuosi

12 13 Liittokohtaiset vastaajamäärät Jäsenkyselyn otantatavasta johtuen (4 % satunnaisotanta akavalaisten liittojen opiskelijajäsenrekistereistä) vastaajien liittokohtaiset jakaumat noudattavat liittojen opiskelijajäsenten määrää. Tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että opiskelijajäsenten määrä suhteessa täysjäsenten määrään vaihtelee akavalaisissa liitoissa. Eniten saatiin vastauksia opiskelijajäseniltään suurimmista liitoista: Tekniikan akateemiset TEK, Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL ja Suomen Ekonomiliitto SEFE. Esimerkiksi yli joka kolmas vastaaja oli insinööri- tai diplomi-insinööriopiskelija. Jäsenmäärältään suurimman akavalaisen järjestön OAJ:n opiskelijajäseniä on vastanneista kuusi prosenttia. Pari prosenttia vastaajista eivät ilmoittaneet mihin akavalaiseen liittoon kuuluvat. Vastaajien liittokohtaiset osuudet Liitto Vastaajia kpl Osuus Tekniikan akateemiset TEK ,6 % Uusi Insinööriliitto UIL ,1 % Tradenomiliitto TRAL 87 12,7 % Suomen Ekonomiliitto SEFE 84 12,3 % Akavan Erityisalat 41 6,0 % Opetusalan Ammattijärjestö OAJ / Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 38 5,6 % Suomen Lakimiesliitto 26 3,8 % Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (entinen Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL) 15 2,2 % Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 15 2,2 % Suomen Lääkäriliitto 14 2,0 % Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 13 1,9 % Suomen Psykologiliitto 13 1,9 % Agronomiliitto 12 1,8 % Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 11 1,6 % Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 11 1,6 % Suomen Farmasialiitto 10 1,5 % Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 8 1,2% Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 7 1,0 % Suomen Eläinlääkäriliitto 5 0,7 % Suomen Hammaslääkäriliitto 4 0,6 % Metsänhoitajaliitto 3 0,4 % Upseeriliitto 3 0,4 % Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 0,1 % Driftingenjörsförbundet i Finland 1 0,1 % Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 0,1 % Suomen Puheterapeuttiliitto 1 0,1 % Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 0,1 % Yhteensä ,0 % Ei vastauksia seuraavista liitoista: Akavan Yleinen Ryhmä, KTK Tekniikan Asiantuntijat, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Professoriliitto, Päällystöliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Tieteentekijöiden liitto ja YTY & Valmentajat.

13 14 Akavalaisten liittojen kokonais- ja opiskelijajäsenmäärät Liitto Kokonaisjäsenmäärä Opiskelijajäsenet Osuus kaikista Akavan opiskelijajäsenistä Tekniikan akateemiset TEK ,9 % Tradenomiliitto TRAL ,4 % Uusi Insinööriliitto UIL ,1 % Suomen Ekonomiliitto SEFE ,5 % Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ,0 % Akavan Erityisalat ,2 % Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ,7 % Suomen Lakimiesliitto ,3 % Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ,3 % Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ,7 % Suomen Lääkäriliitto ,4 % Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ,4 % Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI ,2 % Suomen Farmasialiitto ,1 % Suomen Psykologiliitto ,0 % Agronomiliitto ,0 % Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ,9 % Suomen Hammaslääkäriliitto ,8 % Driftingenjörsförbundet i Finlan ,6 % Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ,5 % Upseeriliitto ,4 % Suomen Eläinlääkäriliitto ,4 % Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl ,3 % Metsänhoitajaliitto ,3 % Suomen Puheterapeuttiliitto ,2 % Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ,2 % Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT ,1 % YTY & Valmentajat ,0 % KTK Tekniikan Asiantuntijat ,0 % Tieteentekijöiden liitto ,0 % Akavan Yleinen Ryhmä ,0 % Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ,0 % Professoriliitto ,0 % Päällystöliitto ,0 % Suomen Työterveyshoitajaliitto ,0 % Yhteensä ,0 %

14 15 2 Opinnot ja syrjintä Opintojen eteneminen Enemmistön opinnot ovat sujuneet suunnitellusti aikataulussa. Kaikista vastanneista korkeakouluopiskelijoista 64 prosentilla opinnot ovat sujuneet aikataulun mukaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla (75 %) opinnot edistyvät suunnitelmien mukaisesti yliopisto-opiskelijoita (57 %) useammin. Opintojen aikataulunmukainen eteneminen on sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla sidonnaista opintojen vaiheeseen. Esimerkiksi alkuvaiheen yliopisto-opiskelijoista 76 prosentilla opinnot ovat edenneet aikataulussa, loppuvaiheen opiskelijoilla vain 46 prosentilla. Ovatko opintosi edenneet aikataulussa? Vertailu opintojen vaiheen mukaan Syyt opintojen hitaaseen etenemiseen Vastaajilta, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa, kysyttiin syitä opintojen hitaaseen etenemiseen. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa. Merkittävimmiksi opintoja hidastaviksi syiksi mainittiin työssäkäynti lukukausien aikana (47 %) ja henkilökohtainen elämäntilanne (40 %). Lukujen tulkinnassa on syytä pitää mielessä, että monet loppuvaiheen opiskelijat ovat useasti pikemminkin opintojaan loppuun saattavia työntekijöitä kuin varsinaisia opiskelijoita, kuten eräät vastaajat asian ilmaisevat: Vakiduuni vähän hidastaa gradun tekoa, periaatteessa kohta Työssäkäynti lukukausien aikana. Taloudellinen tilanne: on pakko olla työelämässä välillä. Henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyviä opiskelua hidastavia tekijöitä oli monenlaisia.

15 16 Syiksi mainittiin esimerkiksi oma laiskuus, keskittymisvaikeudet, opiskelua heikentävä sairaus tai halu pitää taukoa opiskeluista: Halusin pitää välivuoden, koska tarvitsin tauon lukio-yliopisto-opiskeluputkessa Aion vaihtaa pääainetta, jolloin en ole lukenut oman pääaineeni kursseja lähes ollenkaan. Keskittymisvaikeudet. Diplomityöpaikkaa ei meinannut löytyä. Heikko opiskelumotivaatio (32 %) ja opintojen vaativuus/työläys (30 %) nousivat myös esiin. Erityisesti tekniikan alan opiskelijat viittasivat opintojen suureen työmäärään opintopistemäärään nähden. Muut syyt -kohtaan vastanneet kertoivat opintojen hidastuneen muun muassa perheen perustamisen tai vaihto-opiskelun johdosta. Korkeakoulujen käytännöt hyväksyä vaihto-opiskelussa suoritettuja kursseja näyttävät olevan kovin vaihtelevia. Avoimissa vastauksissa huomattavan moni vastaaja kertoi vaihto-opiskelun ja koulutusohjelman vaihdon viivästyttäneen opintoja tavalla tai toisella. Opintojani viivästytti vaihto-opiskelukaudet, joista ei juurikaan korvaavuuksia saanut. Vaihto-opiskelu. Vaihdossa ei mm. pystynyt tekemään kandia. Äitiyslomat ja hoitovapaat. Vanhempainvapaa ja lapsen sairastelusta johtuvat poissaolot. Jatko-opinnot keskeytyneet toistaiseksi perhelisäyksen ja työssäkäynnin takia. Osa vastaajista koki opiskelujen viivästyneen korkeakoulujen kurssi- tai tenttitarjonnasta ja opetushenkilökunnan tasosta johtuen: Muutokset kurssien järjestämisessä (esim. kurssin siirtäminen syksyltä keväälle). Opetuksen heikko taso hidasti opiskeluja. Tenttimisen joustamattomuus. Se, että kursseja ei järjestetty kaikkina vuosina, vaikka näin oli luvattu. Vaihdoin pääainetta enkä saanut hyväksiluettua kursseja, mutta silti lasketaan kai että samaa tutkintoa. Toimipiste vaihtui ja saatiin tosi surkeat opettajat jotka nyt onneksi jo eläkkeellä. Huonot opettajat. Lavikaisen 2010 ammattikorkeakouluopiskelijoille tekemän kyselytutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla kaksi yleisintä opintoja hidastavaa tekijää ovat heikko opiskelumotivaatio ja työssäkäynti lukukausien aikana. (Lavikainen, 2010.) Kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta on sitä mieltä, että opiskeluaikainen työssäkäynti on ollut toimeentulon kannalta välttämätöntä. Työssäkäynti tuo toimeentulon, kehittää ammattitaitoa ja lisää opiskelumotivaatiota. Huolimatta siitä, että opintojenaikainen työssäkäynti hidastaa ainakin jonkin verran opiskeluita, työssäkäynti hyödyttää opiskelijaa merkittävästi tulevan työuran kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset, 2012) mukaan opiskeluaikainen työkokemus helpottaa työelämään siirtymistä ja pienentää työttömyyden riskiä. Opiskeluaikaisen työnteon haitat ovat kokonaisuudessaan hyötyjä pienemmät. Lisäksi runsaasti työkokemusta omaavat opiskelijat saavuttavat selvästi paremman tulotason ainakin työuran alkuvaiheessa kuin vähemmän työkokemusta omaavat opiskelijat, opintomenestyksestä riippumatta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012.)

16 17 Henkilöiltä, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa, kysyttiin syitä opintojen hitaaseen etenemiseen. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa. Keinot opintojen nopeuttamiseksi Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, millaisten seikkojen he uskovat nopeuttavan korkeakouluopintojen suorittamista. Korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskeisimmät keinot ovat riittävä opintotuki, korkea opiskelumotivaatio ja joustavammat opiskelukäytännöt. Vastaajat nostivat erityisesti esiin opintotukijärjestelmän riittämättömyyden. Opintotuen riittämättömyys aiheuttaa sen, että monet opiskelijat työskentelevät opintojaan vastaamattomissa töissä lukukausien aikana. Useat vastaajat kokivat resurssiensa menevän hukkaan, kun he joutuvat käyttämään enemmän aikaa ja energiaa työntekoon kuin opintojen edistämiseen. Opintotukijärjestelmää kommentoitiin muun muassa seuraavasti: Riittävä opintuki, ilman lainaa, jotta ei tarvitse tasapainoilla köyhyyden, opiskelujen, töiden tekemisen ja koulu hommien, sosiaalisen elämän ja henkisen jaksamisen kesken.

17 18 Riittävä opintotuki takaisi sen, että opiskeluun voisi keskittyä kunnolla. Ei tarvitsisi kuluttaa kaikkea aikaa ja voimavaroja työntekoon. Opintotuen muuttuminen sellaiseksi, että se kannustaa opiskelemaan nopeammin. Ainakin pääkaupunkiseudulla, missä elinkustannukset (erit. vuokat) ovat suhteellisen korkeat, apua toisi opinto tuen korottaminen, jottei olisi pakko tehdä töitä opintojen ohella. Sen lisäksi, että töiden tekeminen vie aikaa opinnoilta, vie työelämä helposti mennessään ja valmistuminen jää roikkumaan. Kyllä ne ovat taloudelliset syyt, jotka eniten ainakin tuttavapiirissäni ovat opintoja venyttäneet. On pakko käydä yleensä töissä, että saa katon pään päälle ja ruokaa pöytään opintojen aikana. Joustavat opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät helpottavat opintojen suorittamista ja yhteensovittamista, kurssitarjonta ja kurssiaikataulut, poikkitieteellisyys ja tieto muista oppiaineista helpottaa sivuaineiden valintaa ja sivuaineen suorittamista pääaineen rinnalla. Opintotukijärjestelmän uudistaminen siten, että täyspäiväinen opiskelu on mahdollista. Käytännössä: opintorahan tulisi olla riittävä, sillä työskentely opintojen ohella tai sijaan hidastaa valmistumista. Oma motivaatio ja ajankäyttö. Priorisoimalla asioita saa paljon aikaan, mutta perustarpeet elämässä on kuitenkin pidettävä kuosissa. Kun ei ole mahdollisuutta opintotukeen on tämän takia käytävä töissä. Tämä taas vie aikaa ja energiaa opiskelulta, jotta tutkinnon saisi suoritettua loppuun. Ristiriitaista. Nykyisen opintotukijärjestelmän kannustamattomuuteen vaaditaan muutoksia, esimerkiksi jonkin rahallisen kannustimen avulla: Tarvitaan kannustimia nopeasta valmistumisesta (esim. käyttämättä jääneet opintotuet saisi itselleen valmistuessaan tavoiteaikaa nopeammin) Jos opiskelijalle olisi jokin porkkana tiedossa ajoissa tai etuajassa valmistumisesta, voisi opinnot edetä joillain vieläkin ripeämmin. Opintotukeen bonukset ajoissa valmistumisesta. Rahallinen tilanne, opiskelun aikana on käytävä usein töissä ja sitten joutuu maksamaan tukia takaisin, mikä taas vie työnteon oravanpyörään. Ehkä jokin palkinto tai porkkana houkuttelisi nopeuttamaan opiskelua? Toisaalta vastaajat painottivat erityisesti oman motivaation tärkeyttä ja sen merkitystä opintojen etenemiseen. Keskeisimmiksi opiskelumotivaatioon vaikuttaviksi seikoiksi mainittiin opiskeluun kannustava opintotukijärjestelmä, valmistumisen jälkeinen työmarkkinatilanne sekä oman alan löytäminen. Motivaatiotaso korreloi opintojen suorituksien saamiseen ainakin itselläni. Motivaatio, motivaatio ja motivaatio. Opintojen ja järjestettyjen opintojaksojen mielekkyys pitäen mielessä se ammatti, johon tutkinnolla tähdätään. Varmuus valmistumisen jälkeisestä työpaikasta, johon vaikuttaa samalla se, että opintojen aikana saisi kokemusta juuri niiltä aloilta, joista on kiinnostunut. Opiskelumotivaatio ja se, että on itse varmasti selvillä alavalinnastaan; jos tietää/epäilee olevansa väärällä alalla, tuskin opiskelee kovin tehokkaasti. Opintoneuvontaa olisi siis hyvä olla enemmän. Oma motivaatio ja "draivi" päästä työelämään. Uskon, että suurin osa ongelmista on ihmisistä itsestään lähtöisin. Toki voidaan syytellä puutteellista opintojenohjausta lukiossa. Vaikeaahan se on löytää motivaatiota, jos ei ole varma kiinnostuksestaan. Vastanneet opiskelijat toivoivat joustavuutta korkeakouluilta, jotta ne ottaisivat huomioon opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet esimerkiksi kurssien järjestämiseen ja niiden suorittamiseen liittyvissä asioissa. Moni koki nykyiset järjestelmät liian tiukoiksi ja byrokraattisiksi. Lisäksi useat opiskelijat kokivat, että opintojen suorittamismahdollisuuksia ja opintoneuvontaa pitäisi parantaa sekä tehdä nykyistä joustavammaksi. Joustavampi kurssitarjonta, opetuksen ja vuorovaikutuksen lisääminen. Välillä tuntuu, että opiskelu on vain yksinäistä kirjatentteihin lukemista, mikä ei ole ainakaan omasta mielestäni kovin motivoivaa. Valinnanmahdollisuuksien ja joustavan opintojen suunnittelun ja suorittamisen mahdollistaminen. Yksi tapa tai

18 19 liian tiukka strukturoitu opintojärjestys ei ole paras kaikille, se voi hidastaa toisten suoriutumista. Kurssit tultava tarjontaan joka vuosi, muuten joutuu odottelemaan. Kurssien hyväksiluku toisella kurssilla. Joustavuus, etätentit on hyviä nopeuttamaan, kun ei tarvitse matkustaa niin paljoa Myös se, että kursseja tarjotaan useammin ja niiden tekemiseen annetaan joustavuutta, lisää suoritusnopeutta, sillä tällä hetkellä omien opintojeni kanssa meillä on valmiit lukujärjestykset, joihin ei oikeastaan voi vaikuttaa ja joustavuutta kurssien suhteen ei kyllä ole. Tässä tapauksessa, jos jokin kurssi, joka vaatii läsnäolopakon (mikä oikeastaan meillä aina on) on jäänyt jostain syystä kesken tai poissaoloja on sairauden vuoksi ollut liikaa, niin seuraava suorittamismahdollisuus saattaa olla vasta vuoden päästä. Kurssien riittävä tarjonta, opintojenohjaus, kesätentit/kesäopetus. Kurssit menevät päällekkäin ja ei-järkeviin aikoihin. Selkeä opintoneuvonta, jotta tietää mitä kursseja kuulu käydä ja milloin. Erityisesti kurssien jakaminen pienempiin osiin ja niiden tarjoaminen useammin vuoden aikana nopeuttaisi varmasti opiskeluaikoja. Nykytilanteessa yksittäisen kurssin hylkäys saattaa viivästyttää opintoja vuodella. Toisaalta koettiin, ettei korkeakouluopintojen suorittamista tarvitse tai tule nopeuttaa nykyisestään: Mielestäni opiskelua ei tarvitse nopeuttaa. Mielummin tekee töitä samalla ja opiskelee omalla rauhallisella tahdilla kaikki opinnot. En näe korkeakouluopintojen nopeaa suorittamista itsetarkoituksellisena. Opiskelujen nopeutuminen ei kansallisista koulutuspoliittisista linjauksista huolimatta ole ensisijainen tavoite. Ei opiskeluaikoja ole mitään järkeä nopeuttaa, sillä vastavalmistuneet työllistyvät huonosti tai he joutuvat tekemään koulutusta vastaamatonta työtä tai osa-aikatyötä. Itseäni ei juurikaan kiinnostanut valmistunko puoli vuotta ennemmin vai myöhemmin. Tein opintoja siinä tahdissa, kuin muu elämäntilanne salli/ itsellä oli motivaatiota ja jaksamista. Turha ottaa stressiä niin lyhyestä ajasta. Opintojen antamat valmiudet työelämää varten Korkeakouluopiskelijat arvioivat neliportaisella asteikolla, millaisia valmiuksia tähänastiset opinnot ovat antaneet työelämää varten. Yleisesti korkeakoulututkinnon koetaan antavat hyvät valmiudet tiedot kriittiseen käsittelyyn, tiedonhakuun ja ryhmätyöskentelyyn. Vain neljä prosenttia vastanneista koki, etteivät nykyiset korkeakouluopinnot ole antaneet lainkaan tietoteknisiä taitoja työelämää varten. Opintojen koetaan antaneen vähiten valmiuksia johtamistaitoihin, alaistaitoihin ja kansainväliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa ei ole merkittäviä eroja. Korkeakouluopiskelijat kokevat yleisesti vahvuuksikseen tiedonhakutaidot sekä kyvyn käsitellä tietoa kriittisesti. Toisaalta johtamis- ja alaistaidot sekä valmiudet kansainväliseen toimintaan arvioitiin matalammilla arvosanoilla.

19 20 Opiskelijat arvioivat, minkälaisia valmiuksia opinnot ovat antaneet työelämää varten. Korkeakouluopiskelijat arvioivat neliportaisella asteikolla (1=Ei lainkaan,..., 4=Erittäin paljon), minkä verran tähän astiset opinnot ovat antaneet valmiuksia työelämään varten. EOS-vastaukset poistettu.

20 21 Valmistumisen jälkeistä työllistymistä haittaavat tekijät Työkokemuksen ja suhdeverkostojen merkitys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä nousi myös tässä tutkimuksessa esiin. Opiskelijat tuntuvat tiedostavan työkokemuksen merkityksen työllistymisen kannalta: työkokemuksen puute arvioitiin suurimmaksi uhkatekijäksi valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta. 52 prosenttia arvioi työkokemuksen puutteen vaikeuttavan valmistumisen jälkeistä työllistymistä melko tai erittäin paljon. 56 prosenttia arvioi suhdeverkostojen puutteen vaikeuttavan työllistymistä melko tai erittäin paljon. Vastaajat eivät koe juurikaan sukupuolen, valmistumisajankohdan tai perhe- ja elämäntilanteeseen liittyvien tekijöiden vaikeuttavan työllistymismahdollisuuksia. Vastaajat arvioivat, miten eri tekijät saattavat vaikeuttaa työllistymistä valmistumisen jälkeen Opinnoissa kohdattu syrjintä Opinnoissa kohdattu syrjintä näyttää olevan melko harvinaista. Alle joka kymmenes vastaaja on kokenut viimeisen vuoden aikana opinnoissaan minkäänasteista syrjintää. Sukupuolien välillä näyttäisi olevan hienoinen ero (2 prosenttiyksikköä), mutta ero on selvästi pienempi kuin työssä kohdattavassa syrjinnässä. Useimmiten syrjinnän on koettu liittyvät opiskelija-asemaan (4 %), sukupuoleen (2%) tai ikään (2%). Avoimissa vastauksissa oli useampia suomenruotsalaisia, jotka kokivat tulleensa syrjityksi suomenruotsalaisuuden perusteella.

21 22 Vastaajilta ei kysytty tarkemmin millaista syrjintä on käytännössä ollut, mutta oletettavasti syrjintä liittyi tavalla tai toisella palveluiden saamiseen äidinkielellä korkeakouluissa. Perheellisyys tai raskaus, uskonto, vammaisuus, toiminta ay-liikkeessä tai etninen alkuperä eivät tuloksien perusteella altista syrjinnän kokemiselle opinnoissa. Onko opiskelijoihin kohdistunut viimeisen vuoden aikana syrjintää opinnoissa Syrjintä opiskelun ohella tehtävässä työssä Opiskelijat kokevat työelämässä syrjintää huomattavasti useammin kuin opiskeluissaan. Keskimäärin kaksi kymmenestä on kokenut joutuneensa viimeisen vuoden aikana opiskelujen ohessa tehtävässä työssä jollakin tavalla syrjityksi. Tyypillisimmin syrjintä liittyy opiskelija-asemaan (11 %), määrä- tai osa-aikaisuuteen (8 %), ikään (6 %) tai sukupuoleen (3 %). Vastaajat pystyivät valitsemaan useammankin vaihtoehdon, mikäli he kokevat syrjinnän aiheutuvan useasta eri seikasta, esimerkiksi iästä ja sukupuolesta. Sukupuolien välillä on merkitsevä ero: naiset kokevat syrjintää selvästi miehiä useammin. Ero miesten ja naisten välillä on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä. Ikäsyrjintää koetaan kaikissa ikäluokissa. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti työuran alkutaipaleella (vastaajien mediaani-ikä 24 v.), jolloin työsyrjintä ilmenee tyypillisesti osaamisen tai kykyjen aliarviointina. Useat vastaajat toivat avoimissa vastauksissa esille, että nuorille pitäisi antaa haasteellisempia ja vastuullisempia työtehtäviä heti työuran alusta asti.

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012)

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Agronomiliitto 5 917 Akavan Erityisalat 26 589 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Lisätiedot

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Akava ry Jäsenmääräkooste 1 (18) PS/hk 26.2.2015 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Sisällys Taulukot Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät suuruusjärjestyksessä

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 %

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot