MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNTASTRATEGIA VUOSILLE YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansantalous Kunnallistalouden kehitys OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Perustietoja Mäntsälästä Sijainti ja hallinnollinen asema Väestö Elinkeinorakenne Työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston kokoonpano vuonna KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosa Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailussa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Mäntsälän Vesi liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT, ARKISTOINTI JA TOSITTEIDEN LAJIT

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden taantuma ei vuonna 2009 suurten, paljon yhteisöveroa saavien kaupunkien tapaan heijastunut Mäntsälän kuntatalouteen lukuun ottamatta tontinmyyntitulojen romahdusta. Kunnan asukasluku kasvoi 1,6 %. Työttömyys sen sijaan nousi 6,1 prosenttiin ja oli vuoden lopussa 7,3 prosenttia. Toimintakatteen sekä verotulojen kasvu puolittui edellisvuodesta. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä euroon sekä kuntakonsernissa euroon. Toimintakulut kasvoivat keskimääräistä valtakunnallista menokehitystä enemmän. Kulut nousivat edellisvuosien tapaan eniten lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa. Menokehitys tasaantui sivistys- ja teknisessä toimessa. Toimintakate kasvoi 5,6 prosenttia ja asukasta kohden 3,9 prosenttia (2008: 9,5 %, 2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Uutena toiminnallisena palveluorganisaationa aloitti alkaen Mustijoen perusturva, jossa Mäntsälä toimii isäntäkuntana ja Pornaisten perusturvan henkilöstö siirtyi Mäntsälän kunnan palvelukseen. Mäntsälän vuosikate 5,9 milj. euroa pysyi edellisvuoden tasolla ja oli asukasta kohden 301 euroa. Tähän vaikutti markkinakorkotason lasku, työnantaja sosiaalimaksujen poisto sekä kunnallisveroverotilitysten ennakoitua suurempi kasvu. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 kunnallisveroa varsinaista maksuunpanoa enemmän, mikä antaa liian positiivisen kuvan verotulojen kehityksestä suhteessa maksuunpantuihin veroihin. Tämä joudutaan huomioimaan vuoden 2010 verotulokehityksessä. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 275 euroa (2008: 363) ja kattoi suunnitelmapoistoista 90 prosenttia. Mäntsälässä vuosikate -% oli 173. Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 0,91 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 13 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat terveyskeskuksen laajennus, Kaunismäen päiväkoti, energian säästöhanke, maanosto sekä eri kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa kunnan velkamäärä on viimeisen kuuden vuoden aikana kasvanut 25,5 milj. euroa yht. 44,5 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus oli vuonna 2008 keskimäärin 41,9 prosenttia ja Uudellamaalla 39,3. Mäntsälän nettovelka (lainakanta rahavarat) oli tilinpäätöksessä 2234 euroa/asukas (2008; 2027 euroa), kun vastaava summa koko maassa edellisvuonna oli 991 euroa. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa jatkuvasti haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2008 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 7,3 % ( euroa) ja Uudellamaalla 26,4 % ( euroa) suuremmat. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin ovat avainasemassa. Elinvoimaiselta kunnalta vaaditaan kilpailukykyä: tuottavuuden parantamista, rakennemuutoksia PARAS hankkeen hengessä, tehokkaampaa kilpailuttamista sekä tilaaja-tuottajaorganisaatioiden eriyttämistä, jotta välttämättömät peruspalvelut voidaan tuottaa ja rahoittaa kuntalaisille. Mäntsälän kasvun ja velkaantumiskehityksen hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen toimeenpano sekä sen päivittäminen vastaamaan nykyiseen taloustilanteen asettamia vaatimuksia. Haastavaksi työn tekee julkisen talouden heikentyvä taloustilanne, jossa kuntien verotulot eivät lähivuosina juurikaan kasva ja valtionosuudet lisäänny. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 3

4 2. KUNTASTRATEGIA VUOSILLE Mäntsälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Mäntsälän kunnan strategian vuosille VISIO VUOSILLE : LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLIL- LÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASE- MAKAAVOITETULLE ALUEELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKES- KUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PAL- VELURAKENTEEN KEHITTÄMISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä 4

5 enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna

6 Palvelutason seuranta ja arviointi Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointisuunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointi- järjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna 2012 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Palvelukeskusten yhteistyön lisääminen Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset peruskoulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien 6

7 Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Yhdyskuntatyötä lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana 7

8 TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Arviointikriteerit Tavoite Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna yli 100 tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelu- ja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < <

9 Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella YHDYSKUNTARAKENNE Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. 9

10 Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutoksesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahdentien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. 10

11 Pitkäjänteinen maapolitiikka Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Kunnan tonttien luovutus Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. 11

12 Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AO-tonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikuntaalueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Arviointikriteerit Tavoite Kriittiset menestystekijät Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % 12

13 Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Tonttitarjonta Elinkeinorakenteen kehittäminen Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayri- 13

14 Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta tysten saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liikeelämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kustannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. 14

15 Kriittiset menestystekijät Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Arviointikriteerit Tavoite Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. Seutuyhteistyön tuloksellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 15

16 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Kansantalous Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantaloudelle vuosi oli poikkeuksellisen synkkä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT laski vuonna ,9 %, työllisyysaste laski 68,3 prosenttiin ja työttömyys kasvoi henkilöllä 8,2 prosenttiin. Työpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän ja työttömyysasteen nousevan 10,2 prosenttiin vuonna Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Julkisyhteisöjen velkasuhde kääntyi nousuun vuonna 2009 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2014 mennessä 56,5 prosenttiin. Eniten kysyntää vähensi viennin -24,3 % ja investointien -13,4 % supistuminen. Asuntorakentamisen aallonpohja ohitettiin vuoden loppupuoliskolla. Teollisuus- ja toimistorakentamisen odotetaan elpyvän vasta vuonna Kone- ja laiteinvestointien voimakkaan supistumisen arvioidaan päättyneen vuonna Vuonna 2010 ennakoidaan yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen johdosta bruttokansantuotteen kasvavan 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaistuotannon kasvuksi ennakoidaan vuodelle 2011 yli kahta prosenttia. Vientimahdollisuuksia heikentää viennin suuntautuminen EU -alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä vaisummat. Kansainvälisen taantuman syvin vaihe lienee ohitettu ja toipuminen on alkanut massiivisten elvytystoimien ansiosta. Finanssi- ja rahapolitiikassa tehtiin elvytystoimia taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Kotitalouksien päivittäistavaroiden ja palvelujen kulutus supistui -2,1 % vuonna 2009 ja työttömyyden noustessa kulutuksen kasvu hidastuu jääden alle pitkät aikavälin noin 2,5 % kasvun. Asuntokauppa on lisännyt kotitalouksien velkataakkaa ja kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan nousevan 110 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista vuonna Suhdannetilanteeseen nähden ansiokehitys oli viime vuonna nopeaa. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 3,9 % ja palkat 3,7 prosenttia. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo laski 1,2 % ja niiden arvioidaan säilyvän vuonna 2010 vielä 1,3 prosentissa. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 3,7 prosenttia. Kuntatalous pysyi edellisvuoden tapaan alijäämäisenä odotettua suotuisammasta työllisyyskehityksestä ja verotilityksiin liittyvistä ajoituksista huolimatta. Menokasvu hidastui edellisvuoden 8 prosentista 3 prosenttiin. Akuutin suhdannekriisin lisäksi kunnilla on vaikeita vuosia edessä keskipitkällä aikavälillä. Taantuman jäljet näkyvät julkisen talouden tilassa vielä vuosia. Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010 noin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ylittää EU:n kasvu ja vakaussopimuksessa asetetun 3 prosentin tavoitteen. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Julkisen talouden rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyysvajetta vastaavien toimien tarpeellisuutta. (Lähde: VM /Taloudellinen katsaus, kevät 2010) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikentyi voimakkaasti etenkin suurissa kaupungeissa vuonna Pienempien kuntien talous on pysynyt keskimäärin edellisvuoden tasolla. Toimintamenot kasvoivat kunnissa 5 prosenttia (vrt. toimintakate; Mäntsälä 5,6 %). Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten nousulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kunta-alan viime vuoden toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisään- 16

17 tynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Kuntien toimintamenojen kasvu on ollut tulokehitykseen nähden aivan liian nopeaa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui edellisvuodesta 275 euroon ja Uudellamaalla 268 euroon. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 31:sta 25:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 275 euroa per asukas kattoi poistoista 90 % asukkaan kuntien vuosikate on ennusteessa 253 /as, jossa kasvua edelliseen vuoteen 18 euroa. Vuonna 2008 vuosikate riitti poistoihin, mutta jäi vuonna 2009 alle poistojen kaikissa yli asukkaan kuntakokoryhmissä. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Vuoden 2009 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja asukkaan kunnissa euroa sekä Mäntsälässä euroa. 4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin 17

18 Uudenmaan ympäristökeskukseen Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 315 hengellä muutoksen ollessa 1,6 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1167 henkilöä ja kunnasta pois 976 henkilöä. Syntyneiden määrä nousi 3 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 274 lasta. Vuonna 2010 väkiluvun odotetaan kasvavan 1-1,5 %. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0 v , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , ,5 6 v , , , , , , ,4 0-6 v. yht , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , ,2 90- v. 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0, Elinkeinorakenne Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on laskenut viimeisen parin kymmenen vuoden ajan kun Kuuma kunnissa kehitys on pysynyt tasaisena. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuonna 2007 oli jokseenkin sama kuin vuonna Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut huomattavasti. Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on enää 4,3 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 6,6 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,2 prosenttia on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 460 työpaikkaa, josta 222 syntyi yhteiskunnallisiin palveluihin, maa- ja metsätaloudesta väheni 128 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 366 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 66 työpaikkaa, joista julkiselle sektorille on syntynyt keskimäärin 38 % työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus nousi edellisvuodesta 58,8 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 64 prosenttia. Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus 18

19 TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,7 Rakennustoiminta ,7 Kauppa ,3 Liikenne ,7 Palvelut ,1 Tuntematon ,2 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,6 Teollisuus ,8 Rakennustoiminta ,5 Kauppa ,0 Liikenne ,8 Palvelut ,2 josta yhteiskunnalliset palvelut ,8 Tuntematon ,1 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 811 työpaikkaa 19,6 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 368 työpaikkaa 26,9 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67,3 63,8 63,4 61,4 59,1 58,6 58,8 KUUMA-kunnat 63,9 65,4 64,8 63,9 63,2 63,5 64,0 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen Työllisyys Vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 690 työttömyyden ollessa 7,3 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,2 ja työttömien määrä 474. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyys nousi 1,6 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 6,8 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 8,2 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina

20 TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,6 6,1 6,2 5,9 5,2 4,8 4,5 6,1 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2009 yht. 69 ) Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain 20

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 VISIO VUOSILLE 2009-2020: LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 MÄNTSÄLÄN 2010 KUNTA Tilinpäätös Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnanjohtajan katsaus... 4 2. Kuntastrategia vuosille 2009 2012... 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys...15 3.1. Kansantalous...15

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...3 2. KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO...4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS...14 3.1. Kansantalous...14 3.2. Kunnallistalouden

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Kunnanhallitus 83 24.03.2014 Tarkastuslautakunta, vaalikausi 29 23.04.2014 2013-2016 Kunnanvaltuusto 52 16.06.2014 Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 13/02/2014

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanhallitus 26.3.2012 82 Kunnanvaltuusto 18.6.2012 49

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanhallitus 26.3.2012 82 Kunnanvaltuusto 18.6.2012 49 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Tilinpäätös Kunnanhallitus 26.3.2012 82 Kunnanvaltuusto 18.6.2012 49 Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 1 2. Kuntastrategia... 2 3. Yleinen taloudellinen kehitys... 11 3.1.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA Liite 1 Kunnanvaltuusto 7.12.2009 145 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 1 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma 2010-2012 Talousarvio 2010 1. KUNTASTRATEGIA...3 2. TALOUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2012. Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013. Mäntsälän kunta

Tilinpäätös 2012. Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013. Mäntsälän kunta Tilinpäätös 2012 Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 3 2. Kuntastrategia... 4 3. Yleinen taloudellinen kehitys... 13 3.1.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot