MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNTASTRATEGIA VUOSILLE YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansantalous Kunnallistalouden kehitys OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Perustietoja Mäntsälästä Sijainti ja hallinnollinen asema Väestö Elinkeinorakenne Työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston kokoonpano vuonna KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosa Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailussa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Mäntsälän Vesi liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT, ARKISTOINTI JA TOSITTEIDEN LAJIT

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden taantuma ei vuonna 2009 suurten, paljon yhteisöveroa saavien kaupunkien tapaan heijastunut Mäntsälän kuntatalouteen lukuun ottamatta tontinmyyntitulojen romahdusta. Kunnan asukasluku kasvoi 1,6 %. Työttömyys sen sijaan nousi 6,1 prosenttiin ja oli vuoden lopussa 7,3 prosenttia. Toimintakatteen sekä verotulojen kasvu puolittui edellisvuodesta. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä euroon sekä kuntakonsernissa euroon. Toimintakulut kasvoivat keskimääräistä valtakunnallista menokehitystä enemmän. Kulut nousivat edellisvuosien tapaan eniten lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa. Menokehitys tasaantui sivistys- ja teknisessä toimessa. Toimintakate kasvoi 5,6 prosenttia ja asukasta kohden 3,9 prosenttia (2008: 9,5 %, 2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Uutena toiminnallisena palveluorganisaationa aloitti alkaen Mustijoen perusturva, jossa Mäntsälä toimii isäntäkuntana ja Pornaisten perusturvan henkilöstö siirtyi Mäntsälän kunnan palvelukseen. Mäntsälän vuosikate 5,9 milj. euroa pysyi edellisvuoden tasolla ja oli asukasta kohden 301 euroa. Tähän vaikutti markkinakorkotason lasku, työnantaja sosiaalimaksujen poisto sekä kunnallisveroverotilitysten ennakoitua suurempi kasvu. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 kunnallisveroa varsinaista maksuunpanoa enemmän, mikä antaa liian positiivisen kuvan verotulojen kehityksestä suhteessa maksuunpantuihin veroihin. Tämä joudutaan huomioimaan vuoden 2010 verotulokehityksessä. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 275 euroa (2008: 363) ja kattoi suunnitelmapoistoista 90 prosenttia. Mäntsälässä vuosikate -% oli 173. Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 0,91 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 13 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat terveyskeskuksen laajennus, Kaunismäen päiväkoti, energian säästöhanke, maanosto sekä eri kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa kunnan velkamäärä on viimeisen kuuden vuoden aikana kasvanut 25,5 milj. euroa yht. 44,5 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus oli vuonna 2008 keskimäärin 41,9 prosenttia ja Uudellamaalla 39,3. Mäntsälän nettovelka (lainakanta rahavarat) oli tilinpäätöksessä 2234 euroa/asukas (2008; 2027 euroa), kun vastaava summa koko maassa edellisvuonna oli 991 euroa. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa jatkuvasti haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2008 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 7,3 % ( euroa) ja Uudellamaalla 26,4 % ( euroa) suuremmat. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin ovat avainasemassa. Elinvoimaiselta kunnalta vaaditaan kilpailukykyä: tuottavuuden parantamista, rakennemuutoksia PARAS hankkeen hengessä, tehokkaampaa kilpailuttamista sekä tilaaja-tuottajaorganisaatioiden eriyttämistä, jotta välttämättömät peruspalvelut voidaan tuottaa ja rahoittaa kuntalaisille. Mäntsälän kasvun ja velkaantumiskehityksen hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen toimeenpano sekä sen päivittäminen vastaamaan nykyiseen taloustilanteen asettamia vaatimuksia. Haastavaksi työn tekee julkisen talouden heikentyvä taloustilanne, jossa kuntien verotulot eivät lähivuosina juurikaan kasva ja valtionosuudet lisäänny. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 3

4 2. KUNTASTRATEGIA VUOSILLE Mäntsälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Mäntsälän kunnan strategian vuosille VISIO VUOSILLE : LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLIL- LÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASE- MAKAAVOITETULLE ALUEELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKES- KUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PAL- VELURAKENTEEN KEHITTÄMISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä 4

5 enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna

6 Palvelutason seuranta ja arviointi Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointisuunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointi- järjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna 2012 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Palvelukeskusten yhteistyön lisääminen Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset peruskoulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien 6

7 Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Yhdyskuntatyötä lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana 7

8 TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Arviointikriteerit Tavoite Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna yli 100 tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelu- ja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < <

9 Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella YHDYSKUNTARAKENNE Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. 9

10 Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutoksesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahdentien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. 10

11 Pitkäjänteinen maapolitiikka Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Kunnan tonttien luovutus Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. 11

12 Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AO-tonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikuntaalueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Arviointikriteerit Tavoite Kriittiset menestystekijät Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % 12

13 Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Tonttitarjonta Elinkeinorakenteen kehittäminen Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayri- 13

14 Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta tysten saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liikeelämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kustannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. 14

15 Kriittiset menestystekijät Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Arviointikriteerit Tavoite Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. Seutuyhteistyön tuloksellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 15

16 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Kansantalous Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantaloudelle vuosi oli poikkeuksellisen synkkä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT laski vuonna ,9 %, työllisyysaste laski 68,3 prosenttiin ja työttömyys kasvoi henkilöllä 8,2 prosenttiin. Työpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän ja työttömyysasteen nousevan 10,2 prosenttiin vuonna Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Julkisyhteisöjen velkasuhde kääntyi nousuun vuonna 2009 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2014 mennessä 56,5 prosenttiin. Eniten kysyntää vähensi viennin -24,3 % ja investointien -13,4 % supistuminen. Asuntorakentamisen aallonpohja ohitettiin vuoden loppupuoliskolla. Teollisuus- ja toimistorakentamisen odotetaan elpyvän vasta vuonna Kone- ja laiteinvestointien voimakkaan supistumisen arvioidaan päättyneen vuonna Vuonna 2010 ennakoidaan yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen johdosta bruttokansantuotteen kasvavan 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaistuotannon kasvuksi ennakoidaan vuodelle 2011 yli kahta prosenttia. Vientimahdollisuuksia heikentää viennin suuntautuminen EU -alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä vaisummat. Kansainvälisen taantuman syvin vaihe lienee ohitettu ja toipuminen on alkanut massiivisten elvytystoimien ansiosta. Finanssi- ja rahapolitiikassa tehtiin elvytystoimia taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Kotitalouksien päivittäistavaroiden ja palvelujen kulutus supistui -2,1 % vuonna 2009 ja työttömyyden noustessa kulutuksen kasvu hidastuu jääden alle pitkät aikavälin noin 2,5 % kasvun. Asuntokauppa on lisännyt kotitalouksien velkataakkaa ja kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan nousevan 110 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista vuonna Suhdannetilanteeseen nähden ansiokehitys oli viime vuonna nopeaa. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 3,9 % ja palkat 3,7 prosenttia. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo laski 1,2 % ja niiden arvioidaan säilyvän vuonna 2010 vielä 1,3 prosentissa. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 3,7 prosenttia. Kuntatalous pysyi edellisvuoden tapaan alijäämäisenä odotettua suotuisammasta työllisyyskehityksestä ja verotilityksiin liittyvistä ajoituksista huolimatta. Menokasvu hidastui edellisvuoden 8 prosentista 3 prosenttiin. Akuutin suhdannekriisin lisäksi kunnilla on vaikeita vuosia edessä keskipitkällä aikavälillä. Taantuman jäljet näkyvät julkisen talouden tilassa vielä vuosia. Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010 noin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ylittää EU:n kasvu ja vakaussopimuksessa asetetun 3 prosentin tavoitteen. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Julkisen talouden rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyysvajetta vastaavien toimien tarpeellisuutta. (Lähde: VM /Taloudellinen katsaus, kevät 2010) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikentyi voimakkaasti etenkin suurissa kaupungeissa vuonna Pienempien kuntien talous on pysynyt keskimäärin edellisvuoden tasolla. Toimintamenot kasvoivat kunnissa 5 prosenttia (vrt. toimintakate; Mäntsälä 5,6 %). Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten nousulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kunta-alan viime vuoden toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisään- 16

17 tynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Kuntien toimintamenojen kasvu on ollut tulokehitykseen nähden aivan liian nopeaa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui edellisvuodesta 275 euroon ja Uudellamaalla 268 euroon. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 31:sta 25:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 275 euroa per asukas kattoi poistoista 90 % asukkaan kuntien vuosikate on ennusteessa 253 /as, jossa kasvua edelliseen vuoteen 18 euroa. Vuonna 2008 vuosikate riitti poistoihin, mutta jäi vuonna 2009 alle poistojen kaikissa yli asukkaan kuntakokoryhmissä. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Vuoden 2009 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja asukkaan kunnissa euroa sekä Mäntsälässä euroa. 4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin 17

18 Uudenmaan ympäristökeskukseen Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 315 hengellä muutoksen ollessa 1,6 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1167 henkilöä ja kunnasta pois 976 henkilöä. Syntyneiden määrä nousi 3 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 274 lasta. Vuonna 2010 väkiluvun odotetaan kasvavan 1-1,5 %. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0 v , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , ,5 6 v , , , , , , ,4 0-6 v. yht , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , ,2 90- v. 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0, Elinkeinorakenne Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on laskenut viimeisen parin kymmenen vuoden ajan kun Kuuma kunnissa kehitys on pysynyt tasaisena. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuonna 2007 oli jokseenkin sama kuin vuonna Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut huomattavasti. Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on enää 4,3 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 6,6 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,2 prosenttia on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 460 työpaikkaa, josta 222 syntyi yhteiskunnallisiin palveluihin, maa- ja metsätaloudesta väheni 128 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 366 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 66 työpaikkaa, joista julkiselle sektorille on syntynyt keskimäärin 38 % työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus nousi edellisvuodesta 58,8 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 64 prosenttia. Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus 18

19 TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,7 Rakennustoiminta ,7 Kauppa ,3 Liikenne ,7 Palvelut ,1 Tuntematon ,2 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,6 Teollisuus ,8 Rakennustoiminta ,5 Kauppa ,0 Liikenne ,8 Palvelut ,2 josta yhteiskunnalliset palvelut ,8 Tuntematon ,1 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 811 työpaikkaa 19,6 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 368 työpaikkaa 26,9 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67,3 63,8 63,4 61,4 59,1 58,6 58,8 KUUMA-kunnat 63,9 65,4 64,8 63,9 63,2 63,5 64,0 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen Työllisyys Vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 690 työttömyyden ollessa 7,3 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,2 ja työttömien määrä 474. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyys nousi 1,6 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 6,8 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 8,2 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina

20 TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,6 6,1 6,2 5,9 5,2 4,8 4,5 6,1 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2009 yht. 69 ) Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain 20

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 22. elokuuta 2016 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali Asiat 111 Sijoitustoiminnan raportti 31.7.2016... 203 112 Talousarvion toteutuminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot