Vapaaehtoistoimijoiden johtaminen jalkapalloseuroissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoimijoiden johtaminen jalkapalloseuroissa"

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoimijoiden johtaminen jalkapalloseuroissa Laadullinen tutkimus jalkapalloseurojen vapaaehtoistoimijoiden ja päätoimisten seurajohtajien käsityksistä hyvästä vapaaehtoisten johtamisesta jalkapalloseurassa Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Pro gradu -tutkielma Kasvatuspsykologia Huhtikuu 2012 Veli-Matti Rinnetmäki Ohjaaja: Kirsti Lonka

2 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Käyttäytymistieteellinen Tekijä - Författare - Author Veli-Matti Fredrik Rinnetmäki Laitos - Institution - Department Opettajankoulutuslaitos Työn nimi - Arbetets titel Vapaaehtoistoimijoiden johtaminen jalkapalloseuroissa Laadullinen tutkimus jalkapalloseurojen vapaaehtoistoimijoiden ja päätoimisten seurajohtajien käsityksistä hyvästä vapaaehtoisten johtamisesta jalkapalloseurassa Oppiaine - Läroämne - Subject Kasvatuspsykologia Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Level/Instructor Pro gradu -tutkielma / Kirsti Lonka Tiivistelmä - Referat - Abstract Aika - Datum - Month and year 04/ 2012 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages lähteet ja liitteet Vapaaehtoistoimijoiden merkitys jalkapalloseurojen toiminnalle on elintärkeä. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on keskitytty tutkimaan vapaaehtoistoimijoiden motiiveita vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta vapaaehtoistoimijoiden työn johtamisesta ei ole aiempaa tutkimusta. Työn johtaminen on kuitenkin tärkeää, jotta vapaaehtoiset saadaan sitoutumaan, voimaan hyvin tehtäviensä parissa sekä sitä kautta toimimaan tehokkaana resurssina jalkapalloseurojen vision toteuttamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä jalkapalloseurojen vapaaehtoisilla joukkueenjohtajilla ja vapaaehtoistoimijoita johtavilla jalkapalloseurojen seurajohtajilla oli jalkapalloseurojensa vapaaehtoisten johtamisesta ja erityisesti hyvästä johtamisesta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mitä eroja ja samankaltaisuuksia oli vapaaehtoisten joukkueenjohtajien ja seurajohtajien käsityksissä oli. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui 7 jalkapalloseurojen joukkueenjohtajaa ja 6 jalkapalloseurajohtajaa. Haastatteluista analysoin 5 joukkueenjohtajaa ja 6 seurajohtajaa. Analyysiä ohjasi fenomenografian kaltainen, kyseiseen tutkimukseen soveltuvaksi muokattu analyysistrategia. Tutkimustulokset osoittivat, että sekä jalkapalloseurojen seurajohtajien että vapaaehtoisten joukkueenjohtajien käsitys hyvästä johtamisesta rakentuu kahteen pääkategoriaan: onnistumisen organisointiin ja sosioemotionaalisiin tekijöihin vaikuttamiseen. Seurajohtajien ja vapaaehtoisten joukkueenjohtajien käsitykset kuitenkin eroavat jonkin verran toisistaan. Merkittävin ero oli painotuksissa, sillä seurajohtajien haastatteluissa nousi esiin tasaisesti sekä onnistumisen organisointiin liittyviä että sosioemotionaaliseen vaikuttamiseen liittyviä tekijöitä, kun taas vapaaehtoisten joukkueenjohtajien vastauksissa painottui selkeästi onnistumisen organisoitiin liittyvät johtamistoimet. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että käsitys hyvästä johtamisesta sisältää oppivan organisaation tunnusmerkit. Avainsanat - Nyckelord Johtaminen, vapaaehtoistyö, sitoutuminen, hyvinvointi, oppiva organisaatio Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto, keskustakampuksen kirjasto, käyttäytymistieteet / Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Tekijä - Författare - Author Veli-Matti Fredrik Rinnetmäki Laitos - Institution - Department Teacher Education Title Leading Volunteers in Football Clubs A Qualitative Research on Volunteers' and Full-time Club Leaders' Perceptions of Good Volunteer Management Oppiaine - Läroämne - Subject Educational Psychology Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Level/Instructor Master s Thesis / Supervisor s Name Aika - Datum - Month and year 04/2012 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages references and appendixes Tiivistelmä - Referat - Abstract Volunteers are vital in functioning football clubs. A previous Finnish study has concentrated on the motivation to doing volunteerwork, but there has been no earlier research about the leading of volunteerwork. However, leadership is important in making the volunteers commit and feel good about their input, and by that also work as an effective resource in realizing the football club's vision. The goal of this study was to find out what kind of views the volunteering team leaders and football club leaders who manage volunteers had about leading volunteers and especially about good leadership. In addition an aim was to find out what differences and what similarities there were in the volunteers' and the volunteer leaders' conceptions. The material was gathered in themed interviews, that consisted of 7 team leaders from football clubs, and 6 football club leaders. From the interviews I analysed 5 team leaders and 6 club leaders. The analysis was guided by an adapted fenomenographical analysing strategy What the research results showed, was that both the football club leaders' and the volunteering team leaders' idea of good leadership was founded in two main categories: the organising of success, and the influence on socioemotinal factors. However their views do have distinctions. The most significant difference was on the emphasis. The football club leaders' answers covered both factors, success organising and socioemotional influence evenly, where as the volunteering team leaders' answers stressed the leadership in organising success. Based on the results it can be said that the concept of good leadership contains the characteristics of a learning organisation. Keywords Leadership, volunteerwork, well-being, commitment, learning organisation Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN JOHTAMINEN JALKAPALLOSEURASSA Kasvatuspsykologinen tausta Yksilön tiedonhankintanäkökulma Osallistumisnäkökulma oppimiseen Tiedon luomisen näkökulma oppimiseen Onnistumisen organisointi vapaaehtoistyöntekijöiden työn johtaminen jalkapalloseurassa Minne matka eli organisaation visio Millä keinoin kohti maalia? eli tavoitteiden toteuttamisen keinot Ihmisten hyvinvointi ja sitouttaminen vapaaehtoisorganisaatiossa Vapaaehtoistoimijoiden hyvinvoinnin edistäminen jalkapalloseurassa Vapaaehtoistoimijoiden sitouttaminen vapaaehtoisorganisaatiossa TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Fenomenografiasta inspiroitunut tutkimus Aineiston keruu Tutkimukseen osallistuneet Teemahaastattelu Aineiston analyysi SEURAJOHTAJIEN KÄSITYKSIÄ JOUKKUEENJOHTAJIEN JOHTAMISESTA Onnistumisen organisointi Toiminnan linjaus Toiminnan ohjaus ja tukeminen Viestintä Sosioemotionaaliset tekijät Arvostaminen Yhteisöllisyyden rakentaminen JOUKKUEENJOHTAJIEN KÄSITYKSET JALKAPALLOSEURANSA VAPAAEHTOISTEN JOHTAMISESTA Onnistumisen organisointi Toiminnan linjaus Toiminnan ohjaus ja tukeminen Viestintä Sosioemotionaaliset tekijät Rakentava vuorovaikutus Yhteisöllisyys Seurajohtajien ja joukkueenjohtajien tulosten vertailua Seurajohtajien ja joukkueenjohtajien painotukset onnistumisen organisointiin ja sosioemotionaalisiin tekijöihin Mitä tulososassa esitetyistä tuloskuvia vertailemalla voi päätellä seurajohtajien ja joukkueenjohtajien käsitysten eroista vapaaehtoistoiminnan johtamisesta? POHDINTA Mitä tulokset meille kertovat? Metodologiset pohdinnat Oppivan organisaation ja kasvatuspsykologian teoreettinen suhde

5 8.4 Tulokset jalkapalloseurojen vapaaehtoistoiminnan johtamisen kehittämisen kannalta LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Teemahaastattelun haastattelukysymysrunko joukkueenjohtajille LIITE 2: Teemahaastattelun haastattelukysymysrunko seurajohtajille 2

6 1 JOHDANTO Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on valtava ajatellen esimerkiksi kansantaloudellisesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminnan avulla yhteiskunnassa tapahtuu monia merkittäviä asioita, joiden järjestäminen siinä laajuudessa ei olisi mahdollista palkattujen ihmisten avulla. Hyvänä esimerkkeinä voidaan pitää tämän tutkimuksena kohteena toimivia jalkapalloseuroja. Niiden johdolla jalkapalloa organisoidusti harrastavia on yli Yhtä kustannustehokkaasti ja siten niin laajoille massoille järjestetty toiminta ei olisi pelkästään palkattujen ihmisten ohjaamiselle perustuvalle harrastustoiminnalle mahdollista. Siksi on sekä mielenkiintoista että tärkeää tutkia vapaaehtoistoimijoita ja -toimintaa. Omassa tutkimuksessani kiinnitän huomioni sekä jalkapalloseuroissa toimivien vapaaehtoistoimijoiden ja heidän toimintaansa johtavien seurajohtajien käsityksiin hyvästä johtamisesta. Vapaaehtoistoimijoiden taitava johtaminen tai toisin sanoen vapaaehtoistoimijoiden näkökulmasta taitava ohjaaminen ja auttaminen ovat keskeisiä menestystekijöitä, kun vapaaehtoistoimintaa halutaan järjestää laadukkaasti, kehittää tai taata sen pitkäjänteisyys. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen on monesta syystä erittäin vaativaa. Ei vähiten siitä syystä, että harva vapaaehtoistoimija kokee itseään johdettavan tai ei haluaisi tulla johdetuksi, mutta myös siksi, että onnistuminen jalkapalloseuratoiminnassa ei ole pelkästään helposti määrällisesti mitattavia taloudellisia tai urheilullisia menestyksiä vaan esimerkiksi monimutkaisia kasvatuksellisia ja yhteisöllisiä saavutuksia, joiden arvioiminen vaatii syvällisempää laadullista mittaristoa. Jalkapalloseuran johtamisessa tavoitteeksi voidaan asettaa myös vapaaehtoistoimijoiden työn helpottaminen sekä työn organisointi niin, että vapaaehtoisten on mahdollisimman helppo toteuttaa seuran yhteistä linjaa ja siten yhteisön yhteisiä tavoitteita. Myös tämän kaltaisille johtamissuorituksille on vaikeaa rakentaa mittareita mittamaan onnistumista. Suomalaisessa tutkimuskentässä vapaaehtoistoiminta on saanut huomiota verraten vähän. Tunnetuimmat tutkimukset ovat kirkkoon liittyvä vapaaehtoistoimijoiden tutkimukset (esim. Yeung, 2004; 2005; Pessi, 2010). Yhdysvalloissa tutkimusta on tehty runsaammin, kuten myös Isossa-Britanniassa. 1

7 Suomalainen tutkimuskenttä kaipaa kuitenkin runsaasti lisää tutkimusta nimenomaan suomalaisesta vapaaehtoistoiminnasta, sillä vapaaehtoistoiminta on kulttuurinsa tuote. Juuri vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja vapaaehtoistoimijoiden odotuksista työnsä ohjaamista kohtaan on musta aukko suomalaisessa tutkimuskentässä. Mielestäni vapaaehtoistoimintaan ei tulisi suhtautua kevyemmin tutkimuksia valitessa tai sitä tuettaessa kuin palkkatyöhön ja sen johtamiseen. Oma kiinnostukseni erityisesti jalkapalloseurojen vapaaehtoistoimijoiden käsityksiin hyvästä johtamisesta juontuu taustastani jalkapalloseuran puheenjohtajana sekä pitkästä urasta niin jalkapalloseuran päätoimisena työntekijänä kuin vapaaehtoisvalmentajanakin. Näinä 16 vuoden aikana olen tehnyt yhteistyötä niin vapaaehtoistoimijoiden kuin myös heidän johtajien kanssa intensiivisesti. Olen ollut aina kiinnostunut vapaaehtoistoimijoiden motiiveista ja heistä, jotka jaksavat vuodesta toiseen tuoda oman panoksensa jalkapalloseuran käyttöön. Olen myös ollut puheenjohtajuuteni aikana koko ajan kiinnostuneempi siitä, kuinka vapaaehtoistoimintaa voisi johtaa kannustavasti ja muodostaa siitä jatkuvasti kehittyvä yhteisö, joka saa ihmiset jaksamaan, innostumaan ja luomaan uutta. Organisaation johtamisen näkökulmasta ihmiset ovat tärkein resurssi luotsatessa organisaatiota kohti menestystä ja jatkuvaa kehitystä, mutta samalla on muistettava, että henkilöstöjohtaminen on varsin monimutkainen tehtäväkenttä. Tämän tutkimuksen pohjana oman kiinnostuksen lisäksi on yhteistyö Palloliiton kanssa. Tutkimukseni pohjalta rakennan yhteistyötiimin kanssa jalkapalloseuroille käsikirjan vapaaehtoistoimijoiden johtamiseen jalkapalloseuroissa. Tutkimusmenetelmänä käytin aineiston hankintaan teemahaastattelua ja aineiston analyysiin syntyi fenomenografiasta vaikutteita saanut tapa tutkia käsityksiä. Pro graduni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Tutkimukseni aineisto on kerätty kesä-heinäkuun aikana vuonna Koska lähtökohtana on pro gradustani johdettava käsikirja on tutkimuksessani vahvasti kiinnitetty huomiota "best practice" -tyyppiseen analyysiin, joka kumpuaa positiivisen psykologian ideasta korostaa vahvuuksia (Csikszentmihalyi, 2007). Näin päästään kiinni heikkouksien kaivelun sijasta vahvuuksien löytämiseen ja niiden edelleen kehittämiseen. Vahvuuksista uskon löytyvän ne menestystekijät, joita vahvistamalla kokonaisuudesta löytyy oikeat panostamisen kohteet. 2

8 Tässä työssä keskeisellä sijalla ovat ihmisten käsitykset hyvästä johtamisesta. Johtaminen taas nähdään organisaation menestystä tavoittelevana toimintana, joka on organisaation toimijoiden käsityksiin ja sitä kautta heidän toimintaan vaikuttamista joko käsityksiä muuttamalla tai niitä vahvistamalla. Johtamisen onnistuminen on yksilötasolla toimijoiden organisaation tavoitteiden ja vision tavoittelemisen mukaisen toimintakulttuurin aikaansaamista ja sen ylläpitämistä sekä toimijoiden jatkuvaa oppimista ja siten muutoksiin sopeutumista. Voidaan myös ajatella, että onnistunut johtaminen näkyy, kun toimijat ovat organisaatioon sitoutuneita ja työhönsä motivoituneita. Organisaatiotasolla johtamisen onnistuminen voidaan myös ajatella nähtävän koko organisaation toimintakulttuurin rakentumisena vision ja tavoitteiden saavuttamista tukevaksi ja muuttuvaan ympäristöön taitavasti mukautuvaksi. Samalla kun johtaakseen on johtajan ymmärrettävä, kuinka käsityksiin ja näkökulmiin voi vaikuttaa tehokkaasti, on johtajan ymmärrettävä myös, mitkä tekijät vaikuttavat toimijan toimintaan, hänen oppimiseensa, sitoutumiseensa ja hyvinvointiinsa. Johtajan on tärkeä myös ymmärtää, kuinka tästä johtamisprosessista synnytetään koko organisaatiotason oppimista ja toisaalta, kuinka organisaatio ja sen osat vaikuttavat yksilön oppimiseen. Näihin johtamisen sisällön näkökulmiin rakentuu teoreettinen viitekehykseni. Työssäni kuvaan jalkapalloseurojen vapaaehtoistoimijoita pääosin termillä seuratoimija tai toimija ja jalkapalloseurojen operatiivisia johtajia termillä seurajohtaja. Tutkimuksessani keskeisessä roolissa ovat joukkueenjohtajat, jotka ovat jalkapalloseuroissa toimivien joukkueiden vapaaehtoisia johtajia. He johtavat kaikkea muuta toimintaa joukkueissaan paitsi valmennusta, jonka johtamisesta valmentajat vastaavat. Seuraorganisaation näkökulmasta he edustavat joukkueessaan seuraa vanhemmille ja pelaajille. Samalla joukkueenjohtaja on myös joukkueen pelaajien ja vanhempien edustaja seuralle. (Suomen Palloliitto ry, 2011.) Vapaaehtoistoiminnan johtajien käsityksiä jalkapalloseurassa olen tutkinut seurajohtajien haastatteluilla, jotka ovat jalkapalloseurojen päätoimisia työntekijöitä tehtävänään hoitaa seurassaan operatiivista johtamista yhdistyksen hallituksen 3

9 toimeksiannosta. Heidän yksi päätehtävänsä on vapaaehtoisorganisaation johtaminen. 4

10 2 VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN JOHTAMINEN JALKAPALLOSEURASSA Johtamisen ja johtajuuden tutkimuksen voidaan sanoa olevan yksi kaikkein tutkituimmista ilmiöistä (Nicholls, 1988; Yukl, 1989). Tästä syystä johtamisen ja johtajuuden ympärille on syntynyt suuri joukko erilaisia teorioita. Ilmiön teorioiden suunnaton määrä ja niiden suuret näkökulmaerot asettavat haasteita tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen rakentamiseksi. Teorioiden joukosta on valittava oma palanen, joka parhaiten auttaa selittämään ja ymmärtämään johtamista ilmiönä. Oma teoreettinen viitekehykseni lähtökohta nojaa kasvatuspsykologian kolmeen näkökulmaan ihmisen oppimisesta: yksilön tiedonhankintanäkökulmaan, osallistumisnäkökulmaan ja tiedon luomisen näkökulmaan oppimisesta. Koska johtamisen tavoitteena on saada ihmiset toimimaan halutulla tavalla entistä tuloksellisemmin (esim. Drucker, 1959; Senge, 1990), on tärkeää, että johtaja ymmärtää, miten seuratoimijan toimintaan voidaan näin ollen vaikuttaa. Tästä ymmärryksestä on mielestäni mahdollista johtaa johtopäätökset johtajan mahdollisuuksista joko vahvistaa tai muuttaa toimijan toimintaa. Johtaminen voidaankin määritellä prosessiksi, jossa yksilö vaikuttaa muihin ryhmän jäseniin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi (Northouse, 2004). Ihmisten johtaminen on myös palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tuottaa sopivat työolot työnteolle sekä auttaa ihmisiä saamaan esiin heidän parhaat puolensa (Juuti, 2006; Senge, 1990). Tästä seuraa, että johtaminen on läheisesti vuorovaikutustyötä. Tämän lisäksi johtaminen on merkitysten rakentamista. Johtajien on pystyttävä muovaamaan todellisuutta (Juuti, 2006), ja näitä merkityksiä muokataan ja tuotetaan organisaation arjessa (Huhtala, 2004). Mintzberg (1973) on huomauttanut, että johtamista organisaatiossa on yksilötasolla (henkinen tuki, valmentaja, motivoija), ryhmätasolla (tiimien rakentaja, konfliktien ratkaisija) sekä organisaatiotasolla (organisaatiokulttuurin rakentaja). Johtamisen kannalta on keskeistä ymmärtää, miten toimijoiden toimintaan ja oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin voi johtamisella vaikuttaa, jotta työn tulos voisi kehittyä haluttuun suuntaan. Kuten jo edellä mainittiin yksi vaikuttamisen keino on vuorovaikutus, jolla muovataan todellisuutta ja merkityksiä sekä vaikutetaan ihmisen kognitioon ja motivaatioon. Työympäristöön vaikuttaminen voi esimerkiksi tapahtua 5

11 organisaatiokulttuuria kehittämällä työn tuloksellisuutta tukevaksi sekä työvälineiden kehittämisen avulla. Johtamiskirjallisuudessa on usein mukana kaksi englanninkielistä käsitettä management ja leadership. Suomeksi management on usein käännetty asiajohtamiseksi ja leadership ihmisten johtamiseksi (Hokkanen & Strömberg 2003). Tosin kuten jo edellä totesin kaikki johtaminen on joko suoraan tai välillisesti ihmisten johtamista. Tässä tutkimuksessa käytän näitä termejä kuvaamaan suoraa ihmisjohtamista (leadership) ja välillistä ihmisjohtamista (management). Johtamiseen on mahdotonta antaa yksinkertaista ohjenuoraa, sillä johtaminen, kuten kaikki toiminta, on kontekstisidonnaista. Näin ollen johtamistavat ovat läheisesti yhteydessä toimintaympäristöön, jossa johtaminen toteutuu (Nivala, 2006). Tässä tutkimuksessa konteksti on vapaaehtoistoiminta jalkapalloseuroissa. Vapaaehtoistoiminta asettaa johtamiselle erityiset puitteet. Toisin kuin esimerkiksi liikeelämässä, vapaaehtoistyöntekijät tekevät pääsääntöisesti palkattomasti töitä. Silloin työn merkittävyys ja mahdollisuus nähdä työnsä hedelmät nousevat entistä tärkeimmiksi tekijöiksi. Haastavuutta johtamiselle asettaa myös se, että vapaaehtoinen tulee mukaan kun haluaa, on mukana niin kauan kuin haluaa ja tekee niin paljon kuin haluaa. Vapaaehtoistoiminnan ja liike-elämän perustavin ero on panoksissa ja tuloksessa. Siinä missä liike-elämässä raha on sekä panos että tulos on raha pääsääntöisesti vapaaehtoistoiminnassa vain panos ja itse tulos jotain muuta ja usein vaikeasti mitattavaa (Collins, 2010). Samalla rahan merkitys erottaa vapaaehtoistoimintaa ja liikeelämässä työskentelyä myös toisella tavalla. Vapaaehtoistoiminnan motiivina ei voi työntekijän tavoin olla raha, sillä vapaaehtoistoiminta määritellään vapaaehtoisesti tehtäväksi työksi, josta ei saada rahallista vastinetta (Yeung, 2002). Vapaaehtoistoimijan motiivina korostuu toisaalta altruistinen halu auttaa muita ja itsekkäät motiivit saada työstä jotain, kuten uusiin ihmisiin tutustuminen tai oma kehittyminen (Yeung, 2002.). Vaikka johtamisen onnistumisen arviointi vapaaehtoistyössä onkin vaikeaa, korostuu siinä kaksi tekijää: toisaalta vapaaehtoistoimijoiden työn johtaminen eli onnistumisen organisointi ja toisaalta ihmisten johtaminen eli motivaatioon, sitoutumiseen ja hyvinvointiin panostaminen. 6

12 2.1 Kasvatuspsykologinen tausta Johtamisella pyritään vaikuttamaan viime kädessä aina ihmisiin joko suoraan yksilön kognitioon ja motivaatioon tai epäsuorasti toimintaympäristöön. Onkin tärkeä huomata, että monien johtamisklassikkojen taustalla on kognitiivista psykologiaa. Kognitiivinen psykologia näkee havaintojen, kokemusten ja ympäristönominaisuuksien välisen suhteen monimutkaisena kokonaisuutena. Voidaan kuitenkin sanoa, että missä tahansa kehityksensä vaiheessa ihmisen tiedot ja ymmärrys perustuvat niihin kokemuksiin, joita hän on siihenastisessa elämässä saanut ympäristöstään. (Lehtinen, Kuusinen, Vauras, 2007.) Kognitiivinen psykologia perustuu suuresti Immanuel Kantin ( ) ajatteluun, että havainnoiva subjekti ja havainnoitavat kohteet kietoutuvat yhteen kokemuksessa. Hänen mukaansa merkityksellinen kokemus voi syntyä vain aktiivisen mielen omien loogisten ennakkoehtojensa varassa jäsentää kokonaisuudeksi aistien kautta kohtaamansa kaaokseen. Maailman kokeminen katsotaan kognitiivisessa psykologiassa ennalta määräytyneiden ajattelun ehtojen rajoittamaksi. Oppiminen ja kehitys on kognitiivisen psykologiassa nähdään mielen sisäisten prosessien, oppijan toiminnan ja sosiaalisen osallistumisen välittämänä tapahtumana. (Lehtinen, Kuusinen, Vauras, 2007.) Kasvatuspsykologiassa oppimista ja kehitystä tarkastellaan kolmen näkökulman, yksilön tiedonhankintanäkökulman, osallistumisnäkökulman ja tiedon luomisen näkökulman kautta Yksilön tiedonhankintanäkökulma Ihmisen toimintaa ohjattaessa ja hänen oppimistaan tukiessa on tärkeä ottaa huomioon, että ihmisellä on varsin rajalliset keinot käsitellä tietoa (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004). Tiedonhankintanäkökulmassa oppimisen ajatellaan tapahtuvan siten, että tietoa varastoidaan mieleen ja oppiminen tapahtuu yksilön mielen sisällä, johon konstruoidaan eli rakennetaan uusia tiedollisia rakenteita. Tiedonhankinnan näkökulma korostaa mentaalisten mallien merkitystä ihmisen päätöksenteossa. Nämä ovat olennaisia, mutta on tärkeää tunnistaa, että ihmisen kognitio on aina sidoksissa myös sosiaaliseen yhteisöön, kulttuuriin ja kulttuurin välittämiin työkaluihin. (Lonka, 2009; Hakkarainen, Paavola, Lipponen, 2003.) Tiedämme, että ihmisen ajattelussa on kognitiivisia vinoutumia, esimerkiksi taipumus ylikorostaa konkreettisia ja helposti kuviteltavissa olevia asioita päätelmissään ja muistikuvissaan (Kahneman ym., 1982). Myös tiedon merkitystä ylikorostetaan, 7

13 erityisesti, jos se liittyy tunne-elämämme kannalta tärkeisiin asioihin ja kokemustemme perusteella näkökulmamme fokusoi ilmiöiden selityksiksi aiempien kokemustemme perusteella havaitsemiimme asioihin ja fokuksen kapeneminen alkaa helposti synnyttää itseään toteuttavia ennusteita, kun emme halua tai osaa nähdä ilmiössä muita siihen liittyviä syitä. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004). Älykkään toiminnan rajoitukset voidaan kuitenkin ylittää erilaisten kulttuuristen artefaktien avulla, kuten esimerkiksi muistilistojen, tietokoneiden tai älypuhelimien avulla tai muiden ihmisten tuella (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004). Johtamisen kannalta on tärkeä ymmärtää sekä ihmisen tiedonkäsittelyn rajallisuutta että rajojen ylittämiseen liittyviä tekijöitä. Tiedonhankintanäkökulma ei kuitenkaan sano mitään oppijaa ympäröivän yhteisön merkityksestä, ja jättää näin ollen oppimisen sekä älykkään toiminnan selittämisestä jotakin olennaista kuvaamatta. Tarvitaan myös osallistumisnäkökulma, jotta oppimista voidaan ymmärtää syvällisemmin Osallistumisnäkökulma oppimiseen Oppimisen toinen näkökulma, jossa oppiminen nähdään osallistumisena, korostaa oppimista vuorovaikutteisena prosessina, missä yksilö osallistuu sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytänteisiin ja siten osallistumalla syventää osaamistaan. Osallistumisnäkökulmassa keskeistä on tietämisen toiminta eikä kognitio. Tämä tarkoittaa, että asiantuntijuuden ei nähdä sijaitsevan niinkään ihmisten mielessä vaan hajaantuneena yksilöiden välille sekä yksilöiden ja heidän ympäristönsä välille (Lonka, 2009; Hakkarainen, Paavola, Lipponen, 2003.) Oppiminen ymmärretään sosialisaation ja kulttuuriin kasvamisen prosessina, jossa keskeinen sija on ihmisen identiteetin muodostumisella. Tiedonhankinnan näkökulman heikkoutena voidaan ajatella olevan, että yksilöiden odotetaan omaksuvan asiantuntijatietoa asiantuntijakulttuureista poikkeavissa tilanteissa. Ihmisen älykäs toiminta on kuitenkin merkittävissä määrin tilannesidonnaista. Tästä syystä olisi keskeistä, että tiedon syvällisen ymmärryksen takia, oppimistilanteiden (kuten koulutusten) tulisi vastata paremmin niitä aitoja tilanteita, joissa tietoa yleensä tarvitaan. Osallistumisnäkökulmasta käsitteellinen muutos ei ole vain yksilön sisäisten tietoedustusten kehittymistä vaan asiantuntijakulttuurin kasvamista. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004; Hakkarainen, Paavola, Lipponen; 2003.) 8

14 Lave ja Wenger (1991) ovat esittäneet, että oppiminen välittyy käytäntöyhteisöiden kautta. Käytäntöyhteisöt koostuvat tietyllä tiedonalalla toimivista erityisiä taitoja tai asiantuntijuutta edustavista ihmisistä. Käytäntöyhteisöt ovat yleensä melko pieniä ihmisryhmiä, jotka toimivat arjessa yhdessä muodollisesti tai epämuodollisesti. Epäviralliset ts. todelliset käytäntöyhteisöt muodostuvat yleensä tietyn ongelman ympärille, mihin organisaation viralliset yhteisöt tai ohjeet pysty luomaan ratkaisua. Käytäntöyhteisöä yhdistää tiedolliset tai käytännölliset tavoitteet. Käytäntöyhteisöön osallistuminen merkitsee sitoutumista yhteisen hankkeen toteuttamiseen. Kaikki ihmiset kuuluvat useisiin käytäntöyhteisöihin vapaa-ajalla ja työyhteisöissä, mutta ne jäävät usein huomaamatta. Käytäntöyhteisöjen lähtökohtana on siis yhteinen jaettu yritys toteuttaa jokin sovittu projekti. Käytäntöyhteisö tuottaa jatkuvasti kertyvää jaettua toiminnan välineistöä, joka esiintyy erilaisten työvälineiden, käsitteiden tai tarinoiden muodossa. Osallistumalla tällaiseen asiantuntijakulttuuriin yksilön oppiminen tapahtuu asteittain syvenevällä tavalla omaksumalla muiden osallistujien näkökulmia ja hiljaista tietoa. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004; Wenger, 1998; Hakkarainen, Paavola, Lipponen, 2003.) Kahden jo esitellyn näkökulman yhteisenä puutteena voidaan ajatella olevan, etteivät ne sano mitään uuden tiedon luomisesta vaan pitäytyvät jo olemassa olevan tiedon omaksumisessa joko tietoa hankkimalla tai osallistumalla kulttuuriin. Näkökulmia täydentämään tarvitaan tiedon luomisen näkökulma Tiedon luomisen näkökulma oppimiseen Oppimisen ymmärtämiseksi tarvitaan sekä tiedonhankinta- että osallistumisnäkökulmaa. Kolmas näkökulma, tiedon luomisen näkökulma, luo ikään kuin sillan näiden kahden näkökulman väliin. Se tuo esiin oppimisen, jonka tavoitteena on ylittää aiempi tieto, pyrkiä ohi sen mitä ennestään tiedetään tai sellaiseen oppimiseen, jossa tieto voidaan ymmärtää tuotoksena tai tuotteena. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004; Hakkarainen, Paavola, Lipponen, 2003.) Tiedon luomisen näkökulmasta oppiminen on yhdessä ponnistelua jonkin valitun aihepiirin ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi jossakin innovatiivisessa tietoyhteisössä. Tiedon luomisen näkökulmassa oppimista ei palauteta kokonaan yksilöön ja toisaalta ei kokonaan sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin. Siinä korostuu välittävien tekijöiden, 9

15 kuten käsitteellisten tai materiaalisten kulttuuriesineiden eli artefaktien, toimintojen, käytäntöjen, ongelmien ja vertauskuvien merkitys. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004.) Tiedon luomisen prosessissa tavoitellaan ja jäljitellään asiantuntijoiden tapaa luoda ja keksiä uutta tietoa ja uusia toimintatapoja. Prosessissa käsitteellinen tieto on vuorovaikutuksessa käytäntöjen sekä heikompien tiedon muotojen, kuten hiljaisen tiedon ja käytäntöihin upotetun tiedon, kanssa. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 2004.) 2.2 Onnistumisen organisointi vapaaehtoistyöntekijöiden työn johtaminen jalkapalloseurassa Onnistumisen organisointi käsitteenä kuvaa iskevästi vapaaehtoistoimijoiden johtamisen yhtä tärkeää tavoitetta: toiminnan organisointi onnistumista silmälläpitäen. Johtamisella voidaan ajatella tavoiteltavan organisaation käytänteiden rakentamista ja tukemista siten, että siinä toimivat yksilöt, tiimit ja epäviralliset käytäntöyhteisöt voivat omalla panoksellaan onnistua työssään viemään organisaatiota kohti sen visiota ja saavuttaa matkan varrella asetettuja tavoitteita, jotka toimivat portaina kohti visiota. (Senge, 1990; Otala, 2000a.) Jalkapalloseuran tai minkä tahansa muun organisaation visio eli haluttu tulevaisuuden kuva, on usein pienen joukon asettama, mutta tavoitteeseen päästäkseen suuren joukon tulisi työskennellä siitä tietoisena ja innostuneena. Organisaation visio tulisikin olla organisaation jokaisen eri tason ja jokaisen yksilön yhdessä jaettu visio. (Senge, 1990; Otala, 2000a.) Vision asettaminen, siitä tietoisuus ja innostuminen eivät vielä riitä sellaisen prosessin käynnistämiseksi, joka kulkee pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kohti visiota. Vapaaehtoisorganisaation ts. jalkapalloseuran eri käytänteiden, prosessien ja rakenteiden tulee toisaalta tukea tavoitteen saavuttamista, ja toisaalta suorastaan ohjata sinne. Muuttuvassa ympäristössä jalkapallo-organisaation tulee olla valmis mukautumaan tuleviin muutoksiin ja siksi oppia jatkuvasti. (Otala, 2000a; Senge, 1994). Yhtenä keskeisenä tekijänä organisaation johtamisessa voidaan pitää viestintää. Kun ryhmä tai organisaatio pyrkii kohti yhteistä tavoitetta, näyttelee viestintä suurta roolia yhteistyön mahdollistajana. Viestinnän avulla tieto leviää ja siten mahdollistaa virheiden toistamisen välttämisen, tietomäärän kasvattamisen ja siten organisaation kehittymisen 10

16 (Siukonsaari, 1999; Juholin, 2003). Organisaation hyvinvoinnin yhtenä tekijänä voidaan pitää avointa viestintää, sillä mukana oleville yksilöille on tärkeä tietää, mitä ollaan tekemässä, mihin ollaan menossa ja millä perusteella. Tämän lisäksi organisaation oppimisen kannalta on tiedon vapaa liikkuminen on välttämätön edellytys (Senge, 1990). Jalkapalloseurassa esimerkiksi seuran jakamat harjoitusvuorot vaativat avointa viestintää siitä miksi vuorot ovat jaettu siten kuin ovat jaettu, jotta mukana olevat toimijat saavat mahdollisuuden ymmärtää seuran toimintaperusteita ja siten arvioida niitä suhteessa omiin arvoihinsa. Viestintä on yhtenä olennaisena osana organisaatiokulttuurin syntymistä ja kehittymistä Minne matka eli organisaation visio Vapaaehtoisorganisaation hyvän johtamisen voidaan ajatella vaativan suunnan eli halutun tulevaisuuden (Kauppinen, 1999; Senge, 1990). Johtamiskirjallisuudessa tätä haluttua tulevaisuutta kutsutaan visioksi. Visio toimii arjessa suuntana, jota kohti organisaatio pyrkii. Selkeä tavoite, johon organisaatio on sitoutunut, auttaa nopeasti muuttuvissa tilanteissa tekemään tehokkaita päätöksiä vision mukaisesti (Senge, 1990; Otala, 2000a). Esimerkiksi Suomen Palloliiton visio "TOP 10 jalkapallomaa Euroopassa vuonna 2020" kuvaa halutun tulevaisuuden, jota kohti jokaisen päätöksen tulee viedä. Onkin ymmärrettävä, että arjen pienet päätökset vievät organisaatiota joko kohti tavoitetta tai siitä pois päin (Kauppinen,1999; Åhman, 2004b). Voidakseen kommunikoida havainnoista ja johtopäätöksistään keskenään vapaaehtoisorganisaatiolla tulee olla yhteisiä viitekehyksiä ja käsitteitä, sillä esimerkiksi yhteinen näkemys visiosta auttaa jokaista organisaation jäsentä tekemään päivittäin valintoja, jotka ovat linjassa vision kanssa (Kauppinen, 1999). Tästä syystä mielestäni jatkuva keskustelu visiosta ja strategisista keinoista saavuttaa visio on olennaisen tärkeää. Yhteisen kielen avulla voidaan pyrkiä varmistamaan näkemyksen visiosta olevan saman suuntaisia. Visiosta tuleekin keskustella, se tulee ymmärtää yhteisellä tavalla ja sitä tulee muokata yhdessä (Mayo & Lank, 1994). On tärkeää, että vapaaehtoiset toimijat kykenevät näkemään itsensä vapaaehtoisorganisaation visiossa (Åhman, 2004b). Organisaatiotason visio ei yksin riitä, sillä myös keskeisillä toiminnoilla ja yksiköillä tulee olla omat visionsa, joiden olisi hyvä toimia yhteen organisaatiotason vision kanssa (Kauppinen, 1999; Senge, 1990). Esimerkiksi jalkapalloseuran toiminta jakautuu usean eri joukkueen toiminnaksi. 11

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa.

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa. EERIKKILÄN URHEILUOPISTON STRATEGIA 2015-2019 JOHDANTO Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Siksi on hyvä aika ajoin pysähtyä ja tarkastella muuttuvaa maailmaa sekä toimintaympäristöä. Muutoksia on

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot