KASVUA JA TYÖTÄ. Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUA JA TYÖTÄ. Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015"

Transkriptio

1 KASVUA JA TYÖTÄ Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015

2 SISÄLTÖ Elvytystä, työtä ja toimeentuloa... 2 Suomi teollistettava uudelleen... 4 Valtio aktiiviseksi omistajaksi... 6 Tuottavuus kasvuun innovaatioilla ja hyvällä johtamisella... 8 Osaamista laajennettava työelämälähtöisesti...10 Rakentaminen suhdannepolitiikan työkaluksi...12 Kattavat työelämän pelisäännöt kaikille...14 Euroopan paras ja turvallisin työelämä...16 Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työelämä...18 Oikeus työn ja perheen yhteensovittamiseen...20 Aktiivinen rooli kansainvälisessä päätöksenteossa...22

3 ELVYTYSTÄ, TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA SUOMI ON LUOTSATTAVA uuteen taloudelliseen nousuun. Uuden kasvun ja uusien työpaikkojen synnyttämisen tulee olla uuden hallituksen tärkein tehtävä. Se vaatii valtiolta elinkeino- ja teollisuuspolitiikan sekä omistajapolitiikan päivittämistä. AVAINASEMASSA on Suomen vientiteollisuuden menestyminen sekä koko elinkeinorakenteemme uudistumiskyky. Valtion tulee toimillaan kannustaa yrityksiä jalostusarvon nostamiseen, uusinvestointien käynnistämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen tuotantoteknologian uudistamisella. SUOMEN TEOLLISEN POHJAN vahvistamiseksi hallituksen tulee koota eri ministeriöiden kehitysohjelmat yhteisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen kasvustrategian alle. Strategiassa sidotaan yhteen valtion yritystukijärjestelmän ja yritysverotuksen kehittäminen, koulutus- ja energiapolitiikan uudelleen suuntaaminen, tki-toiminnan ja kansainvälistymisen julkinen tukeminen sekä yritysrahoituksen instrumenttien kehittäminen. Valtion omistajapolitiikka tulee muuttaa aktiivisemmaksi ja omistajuutta tulee käyttää valtion työllisyystavoitteiden työkaluna. UUDEN HALLITUKSEN tulee kehittää pääomaverotusta niin että pitkäaikainen ja kärsivällinen investoiminen on houkutteleva vaihtoehto yrityksille. Valtion tulee toimillaan tukea kotitalouksien ostovoimaa, eikä tuloverotuksen korotuksia tai tulonsiirtojen leikkauksia tule tehdä. ª ª Yrityksiä on kannustettava henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tuottavuuden nostamiseksi ja työn määrän lisäämiseksi. ª ª Pitkäaikaisiin investointeihin tähtäävän sijoittamisen kannattavuutta tulee verotuksellisesti parantaa. ª ª Yritysrahoituksen instrumentteja on kehitettävä ja yritysten lainansaanti on turvattava. ª ª Verotusta on kehitettävä entistä oikeudenmukaisemmaksi progressiota ja ostovoimaa vahvistavalla tavalla. ª ª Yritysten yhteiskuntavastuuta on konkretisoitava ja vahvistettava sekä työntekijöiden muutosturvaa parannettava. ª ª T&K-menojen osuutta BKT:stä on nostettava. ª ª Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden varmistamisen tasoa on nostettava. ª ª Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen jatkaa ja varmistaa viranomaisten resurssit. ª ª Finanssimarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä on varmistettava, että useiden sääntelyprosessien yhteinen vaikutus tukee talouskasvua. Jatkossa tulee työntekijöiden näkökulma ja sääntelyhankkeiden työllisyysvaikutukset ottaa paremmin huomioon. ª ª Digitaalisen talouden kehittymisen edut on hyödynnettävä täysimääräisesti niin yhteiskunnan tuottavuuden kehittymisessä, hyvinvointipalvelun laadun ja saatavuuden parantamisessa sekä avoimen datan kautta talouden dynamiikan lisäämisessä

4 SUOMI TEOLLISTETTAVA UUDELLEEN MONISSA MAISSA kasvua luodaan johdonmukaisella ja kokonaisvaltaisella, eri hallinnonaloja läpileikkaavalla elinkeinopolitiikalla. Näin tulee tehdä myös Suomessa. VIENTITEOLLISUUDEN yrityspohjaa on kyettävä systemaattisesti laajentamaan hallituksen aktiivisella roolilla. Tarvitsemme toimia, jotta suomalaisesta yrityskannasta suurempi osa olisi tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa käyviä keskisuuria järjestelmävalmistajia. KORKEAN ICT-OSAAMISEN mahdollistamia tulevaisuuden ratkaisumalleja on hyödynnettävä kaikilla kasvualoilla, kuten bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. Valtio voi vauhdittaa uusien alojen kasvua uudistamalla lainsäädäntöä, tukemalla T&K-toimintaa sekä osallistumalla uuden teknologian käyttöönoton rahoitukseen mm. demonstraatiohankkeissa. SUOMEN ON SIIRRYTTÄVÄ työllistävään ja kasvua tukevaan energiapolitiikkaan, joka turvaa toimitusvarman ja kohtuuhintaisen energiasaannin. Samalla energia-alasta ja -teknologioista kasvaa Suomen teollisuuteen vahva ja laajalti työllistävä sektori. ª ª Valtion tulee verotuksella ja tukijärjestelmiensä puitteissa edistää uusinvestointien syntymistä yksityiselle sektorille. ª ª Suomen tulee tavoitella energiaomavaraisuutta. Valtiovallan ei pidä asettaa energian hinnalle enää lisärasitteita. Kivihiilen ja öljyn käyttöä on korvattava uusiutuvalla energialla. ª ª Energiatehokkuusliiketoiminnalle on luotava lainsäädännöllä hyvät kasvumahdollisuudet. Energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet on hyödynnettävä erityisesti julkisen kiinteistömassan korjausrakentamisessa. ª ª Kansallinen tietopalveluarkkitehtuuri on rakennettava määrätietoisesti. Sitä kautta luodaan valtakunnalliset puitteet tulevaisuuden digitalisoituneemmalle yhteiskunnalle ja sen työpaikoille. ª ª Metsäteollisuuden jalostusastetta tulee nostaa ja puuta on hyödynnettävä raaka-aineena nykyistä monikäyttöisemmin. ª ª Puurakentamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. ª ª Biojalostamoiden määrää ja tuotantoa tulee tavoitteellisesti lisätä. Pienvoimaloiden ja hajautetun energian tuotannon lupakäytännöt tulee uudistaa. ª ª Suomeen tulee viipymättä perustaa kaivosrahasto, jonka tavoitteena on alan jalostusasteen nostaminen. Kaivostoiminnassa syntyviin voittoihin tulee kohdistaa erillinen kaivosvero tai ottaa käyttöön kaivosrojaltit. ª ª Konepajatoimialaan sisältyy kasvupotentiaalia esimerkiksi meri-, voimala-, kaivos-, logistiikka- ja puunkäsittelyteknologian kaltaisilla erikoisosaamisen alueilla. Valtion tulee myös omalta osaltaan olla mukana toimialan kehittämishankkeissa. ª ª Suomeen tulee perustaa erillinen kansainvälistymiskeskus kehittyvien talouksien markkinoille pyrkiville yrityksille. Kasvuhakuisten pk-yritysten tueksi on perustettava palvelu, josta ne pystyvät ostamaan lyhytaikaisilla sopimuksilla avukseen markkinointi-, tuotanto-, tuotekehitys- ja talousosaamista. ª ª Rahapelitoiminnan erityisasema tulee säilyttää

5 VALTIO AKTIIVISEKSI OMISTAJAKSI NYKYINEN ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS on asettanut omistajapolitiikan uudistumistarpeen eteen. Omistajapolitiikan suuri linja on muutettava vetäytyvästä aktiiviseen ja vaikuttavaan omistajuuteen. Valtion tulee tukea uusien kasvualojen kehittämistä ja tavoitella elinkeino- ja omistajuuspolitiikalla mahdollisimman suuria työllistäviä vaikutuksia ja pysyvää uutta kotimaista yritystoimintaa. Kasvupotentiaalia omaavilla toimialoilla valtion tulee vauhdittaa menestystä kokoamalla tarvittavaa osaamista ja pääomia yhteen perustamalla uusia valtionyhtiöitä. VALTIO-OMISTAJAN ÄÄNEN tulee kuulua. Jälkikäteen tapahtuva raportointi ei riitä, vaan annettuja ohjeistuksia tulee valvoa. Päätöksenteossa niin valtion kokonaan omistamien, erikoisyhtiöiden kuin pörssiyhtiöidenkin osalta tulee ottaa nykyistä laajemmin huomioon päätösten kokonaisyhteiskunnalliset vaikutukset. Valtion yritysomistuksilla on turvattava pidemmän aikavälin julkisen talouden vakautta, yhteiskunnan huoltovarmuutta sekä elinvoimaisen elinkeinotoiminnan vahvistumista ja uuden syntymistä. ª ª Valtion omistuspolitiikan tulee olla pragmaattista ei ideologista niin omistajuuden kehittämistä ja mahdollista laajentamista kuin valtio-omistusten yksityistämistä koskien. Valtion ei tule luopua strategisesti tärkeiden yritysten omistuksesta. ª ª Hallituksen ei tule myydä tuottavaa omaisuuttaan tai terveiden yritysten hyviä tuotto-odotuksia omaavia osakkeitaan valtiontalouden juoksevien menojen kattamiseksi. ª ª Myyntipäätöksiä ennen on aina tehtävä kokonaisyhteiskunnallinen vaikutusten arviointi. Mahdollisia myyntituloja on tuloutettava tuottaviin ja työllistäviin uusiin investointeihin. ª ª Solidiumin toimintaa ja roolia on uudistettava. Omistajan tulee määritellä uudelleen, millaisissa asioissa ja rajoissa se haluaa omistajavaltaa käyttää. ª ª Suomen osakeyhtiölakia tulee uudistaa kansainvälisen kehityksen mukaisesti. Lain on mahdollistettava paremmin yhtiön pitkäaikainen kestävä kehittäminen ja laaja-alaisten näkökulmien huomioiminen pelkän lyhytaikaisen osakearvon nousun sijaan. ª ª Valtion omistamissa yrityksissä tulee noudattaa hyvää hallintotapaa ja valtion tulee edellyttää niiltä esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. ª ª Valtion tulee omistajapolitiikallaan varmistaa, että valtioyhtiöissä noudatetaan yt-lakia ja sen henkeä. Valtionyhtiöiden, erikoisyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös kestävään kehitykseen, ympäristöön, ihmisoikeuksin ja ay-oikeuksiin liittyvät kokonaisuudet

6 TUOTTAVUUS KASVUUN INNOVAATIOILLA JA HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA SUOMEN ON MAHDOTON kilpailla uusien nousevien talouksien kanssa määrällisessä tuotannossa. Kansainvälinen kilpailukyky voidaan turvata ainoastaan panostamalla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden laatuun. Korkeampi laatu ja tuottavuus kumpuavat innovaatioista ja toimintatapojen kehittämisestä. Suomalaisen innovaatio-osaamisen toimintamallin tavoitteeksi tulee ottaa henkilöstön vahvempi osallistuminen ja sitouttaminen innovaatiotoimintaan. SUOMEEN TULEE LUODA uusi yksityisen ja julkisen rahan rahoitusmalli, joka vauhdittaa innovaatioiden muuttamista kannattavaksi yritystoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Rahoitusmallin tulee turvata pk-yrityksille riittävän pitkäaikainen rahoitus innovaation tuotteistamiseksi, markkinoimiseksi ja kaupallistamiseksi. Myös korkeakoulujen, yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. SUOMESSA TULEE TUNNISTAA johtamisen osaamisen kapeikot, jotka heikentävät yritystemme pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Tuotteistamiseen, markkinointiin, henkilöstöjohtamiseen sekä liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. Heikko esimiestyö ja johtaminen ovat Suomessa keskeisiä tuottavuuden kasvattamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pullonkauloja. Esimiestyötä tukevaa koulutusta on kehittävä ja monimuotoistettava. ª ª On varmistettava riittävä osaajien määrä tulevaisuuden toimialoissa, mm. nanoteknologiassa, energia- ja materiaalitehokkuudessa, ympäristöteknologiaosaamisessa, liikkeenjohdossa ja prosessitaloudessa. ª ª Korkeakoulujen (yliopistot ja AMK), yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. Tavoitteena tulee olla, että innovaatiot synnyttävät kannattavaa liiketoimintaa ja uusia Suomeen sijoittuvia työpaikkoja. Tuotteistamiseen, markkinointiin ja liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. ª ª Korkeakoulujen tki-toimintaa kehitettäessä on turvattava perustutkimukselle riittävät resurssit. Strategista tutkimusta on vahvistettava valtion, korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten yhteistyöllä. ª ª Perinteisen teollisuuden siirtymistä ympäristöystävällisempien teknologioiden tuotantoon on edistettävä. ª ª Koulutusjärjestelmään on sisällytettävä työnjohdolliseen esimiestehtävään perehdyttävä tutkinto. ª ª Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on kehitettävä henkilöstöjohtamisen alalla. Mahdollisuuksia tähän löytyy esimerkiksi erikoistumisopintojen, maksullisen täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston/ AMK:n puolelta. ª ª Teollisuusaloille on vakiinnutettava uusi työnjohdon erikoisammattitutkinto. ª ª Osana Työelämä hanketta on kehitettävä ja otettava käyttöön hyvän johtamisen sertifikaatti sekä järjestettävä sen ylläpitämiseen vaadittavat resurssit

7 OSAAMISTA LAAJENNETTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖISESTI KOULUTUS ON PANOSTUS tulevaisuuteen, eikä Suomen menestyksen eväitä tule rajoittaa heikentämällä osaamistasoa ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Eduskuntakaudella koulutukseen on kohdennettu merkittäviä säästötoimia. Erityisen suuria leikkauksia on kohdistettu aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Nämä säästöt näkyvät henkilöstövähennyksinä ja koulutusohjelmien lakkauttamisina, mutta myös opetuksen laatu ja osaaminen ovat heikentyneet. KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ on Suomessa rakennettu työelämälähtöisesti. Työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutustarjonnan suunnittelua ja ohjausta on entisestään vahvistettava. Sen tulee perustua luotettavaan ennakointitietoon, joka huomioi niin määrällisen, laadullisen kuin alueellisenkin koulutustarpeen. TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET kasvavat ja koskettavat kaikkia ikää tai työuran pituuteen katsomatta. Talouden tilassa ja työmarkkinoiden rakenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät työpaikkojen häviämisenä ja kasvavana työttömyytenä. Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi. Yhteiskunnan vastuun koulutuksen järjestämisestä ei pidä päättyä ensimmäisen tutkinnon saamiseen. Julkisin varoin rahoitetun aikuiskoulutuksen tulee olla muutakin kuin tilanteeseen reagoivaa työvoimapoliittista koulutusta. Aikuiskoulutusta on uudistettava niin, että se tukee yksilöiden mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja edistää omaa kilpailukykyään muuttuvassa työelämässä. KOULUTUKSEN KORKEASTA LAADUSTA on huolehdittava. Erityisesti ammattikorkeakoulutuksen sisällöt ja toteuttamistavat on uudistettava vastaamaan paremmin työelämän ja työikäisten osaamistarpeita. ª ª Yhteiskunnan osaamispanostuksista ei pidä tinkiä millään koulutustasolla. Erityisen voimakkaasti on lähdettävä kehittämään aikuiskoulutusjärjestelmää sekä työssä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista. ª ª Aikuiskoulutuksen kehittäminen tulee asettaa kasvustrategian keskiöön. Suomeen tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia jo toisen tai korkean asteen koulutuksen saaneille. ª ª Aikuiskoulutuksen julkinen rahoitus on turvattava. Aikuisille suunnattua koulutustarjontaa on lisättävä ja koulutukseen osallistumisen muotoja monipuolistettava. ª ª Yritysten vastuuta henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä on lisättävä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota tarjotun koulutuksen tasapuoliseen saatavuuteen ja pitempään työelämässä olleiden mahdollisuuteen osallistua koulutukseen. ª ª Oppisopimuskoulutus on turvattava työssäkäyvien aikuisten osaamisen kehittämisen muotona. ª ª Koulutuksen rahoitusta on kehitettävä tavalla, joka varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös sellaisilla toimialoilla, joilla työllisyysnäkymät ovat valoisat mutta kouluttaminen kallista. ª ª Toimialatietoutta on lisättävä koulutuksessa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Erityisesti teollisuuden aloja palvelevan koulutuksen vetovoimaa on kehitettävä. ª ª Nuorten työelämätietoutta lisäävää opetusta on laajennettava kaikilla koulutusasteilla. Työelämätietouden kehittämisen on tapahduttava tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa

8 RAKENTAMINEN SUHDANNEPOLITIIKAN TYÖKALUKSI TOIMIVALLA LOGISTIIKALLA JA INFRASTRUKTUURILLA on suuri merkitys suomalaisen elinkeinoelämän suotuisalle yritysympäristölle, mutta niillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Suhdannepoliittisista syistä Suomen on järkevää panostaa infrastruktuurin ja asuntorakentamiseen. Tavoitteena tulee olla, että logistiset verkostomme ovat kilpailijamaita korkeammalla tasolla. ASUNTOPOLITIIKASTA on muodostunut suotuisan taloudellisen kehityksen pullonkaula kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan entistä määrätietoisempia toimia kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäämiseksi ja työn perässä muuttamisen tukemiseksi. Rakennemuutosalueilta työn perässä muuttavia tulee tukea asumiskustannuksissa kahden ensimmäisen työvuoden ajan. ª ª Rakentamisessa välttämättömiä infrastruktuuria kehittäviä tulevaisuushankkeita on aikaistettava ja siirrettävä toteutukseen. Home- ja kosteuskorjausrakentamista ja peruskorjausrakentamista on vauhditettava kiinteistömassan tervehdyttämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. ª ª Niin maantie-, rautatie-, vesitie-, ilmatie- kuin tietoliikenneverkosto on kyettävä järjestämään Suomessa kilpailijamaita tehokkaammin epäedullisista luonnonoloista johtuen. Rataverkkoa tulee edelleen vahvistaa. Liikenteen kehittämiseksi väylärahoja on lisättävä ja alempaa tieverkostoa on vaalittava. ª ª Satamien lukumäärä ja toimintaedellytykset tulee varmistaa. ª ª Voimaan astuvan rikkidirektiivin kustannusvaikutuksista tulee kerätä kansainvälistä vertailuaineistoa. Valtion tulee varautua lisäkompensoimaan päästörajoituksien mahdollisia kohtuuttomia kustannuksia vientiteollisuudelle. ª ª Valtion tulisi takausjärjestelmän ja normiohjauksen keinoin lieventää taantuvien paikkakuntien asunto- ja talokannan arvon häviämisestä aiheutuvia ongelmia. Ihmisten eläminen ja uusikin rakentaminen näillä paikkakunnilla on oltava mahdollista. ª ª Muutto työn perässä on nostettava kiireelliseksi myöntämiskriteeriksi kasvukeskusten vuokra-asunnon tarjoamisperiaatteissa. Kuntien asuntotuotannosta on varattava työsuhdeasuntoja työn perässä muuttaville työntekijöille

9 KATTAVAT TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT KAIKILLE TYÖNTEON JA TYÖSUHTEIDEN MUODOT ovat moninaistuneet. Työelämään siirtyvien ikäluokkien on vaikeaa rakentaa tulevaisuuttaan, jos tarjolla on vain pätkätöitä ja jatkuvaa taloudellista epävarmuutta. Kaikki työsuhteiden muodot on huomioitava työelämän pelisääntöjen kehittämisessä. Myös uusille työelämään siirtyville ikäluokille tulee taata riittävä turva ja kehittymismahdollisuudet. Palkalla pitää voida tulla toimeen, eikä yrittäjäriskiä saa sälyttää työntekijöiden niskoille. TYÖELÄMÄN TULEE JOUSTAA entistä enemmän ihmisten elämän tilanteiden mukaan kokonaistyöpanoksen kasvattamiseksi työuran aikana. Työajan joustomahdollisuuksia tulee monipuolistaa vastaamaan paremmin lapsiperheiden ja omaishoitajien tarpeita. Ikäohjelmat tulee säätää lainsäädännöllä pakollisiksi tasa-arvosuunnitelmien tapaan. ª ª Kaikilla on oltava oikeus työhön, jonka palkalla voi tulla toimeen. Osa-aikatyön teettämisen ehdoista on säädettävä niin, että osa-aikatyön teettämiseen vaaditaan jatkossa työnantajalta aina perusteltu syy tai sen on tapahduttava työntekijän omasta tahdosta ja suostumuksella. ª ª Nollatuntisopimusten väärinkäytön kitkemiseksi ja kohtuullisen minimitoimeentulon takaamiseksi kaikille työssä oleville palkansaajille, tulee työaikalakia muuttaa siten, että alle 18 viikkotyötunnin sisältävä sopimus voitaisiin solmia vain työntekijän omasta suostumuksesta ja tarpeesta. Laki on mahdollista kirjata tavalla, joka ottaa huomioon aidosti satunnaisluonteisen työn jäämisen sen ulkopuolelle. ª ª Alipalkkaus on kriminalisoitava ja tilaajavastuuta laajennettava. Ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus. ª ª Yleissitovuus pitää turvata ja sitä tulee entisestään vahvistaa. Valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen ei pidä voida tulla ohitetuksi normaalisitovalla sopimuksella, ellei se ole tasoltaan vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tasoinen. ª ª Muutosturvaa on parannettava yli 50-vuotiaille työntekijöille ja irtisanovan yrityksen vastuuta irtisanottavien eläkekustannuksista on kasvatettava. Yritysten irtisanomiskorvaukset tulee nostaa lähemmäs tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa. ª ª Työpaikkademokratiaa tulee vahvistaa ja henkilöstönedustajille tulee taata paikka yritysten hallituksissa monipuolisemman asiantuntemuksen hyödyntämiseksi yritystoiminnan kehittämisessä

10 EUROOPAN PARAS JA TURVALLISIN TYÖELÄMÄ TALOUSLAMAN VAIKUTUKSET näkyvät suomalaisilla työpaikoilla. Samaan aikaan kun moni suomalainen on vailla työtä, toiset uupuvat jatkuvasti lisääntyvän työtaakan alla. Väsyneenä työskentelevät muodostavat turvallisuusriskin koko työyhteisölle. Työlainsäädännöllä ja sen valvonnalla on taattava työntekijöille turvalliset ja terveelliset työolot. Työhyvinvoinnin parantaminen on merkittävin keino pidentää ihmisten työuria ja pitää yllä työntekijöiden työkykyä. TULEVALLA HALLITUSKAUDELLA on uudistettava työturvallisuuslainsäädäntöä, niin että työn kuormittavuustekijöihin kiinnitetään enemmän huomiota ja työtapaturmien ennaltaehkäisyä parannetaan entisestään. Muutostilanteissa työpaikkatason yhteistoiminnassa on entistä paremmin arvioitava työntekijöihin kohdistuvat terveyshaitat ja -vaarat. Sääntelyn uudistamisessa on myös kiinnitettävä lisähuomiota työergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelimien sairauksien torjumiseen. SUOMESSA TOTEUTETTAVIIN erilaisiin työelämää koskeviin kansallisiin ohjelmiin on saatava pitkäjänteisyyttä ja parempaa koordinaatiota, muuten yksittäisten hankkeiden tulokset jäävät vaatimattomiksi. Työelämä 2020-hanketta on jatkettava ensi hallituskaudella. Hanke on vasta käynnistysvaiheessa ja meneillään on asiantuntijatoimijoiden sitouttaminen hankkeeseen. Ohjelman fokus tulee suunnata työpaikkatasoa palvelevan työsuojeluinnovaatioiden ja -materiaalin kehittämiseen. ª ª Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä on otettava kolmikannassa arvioitavaksi ja aloitettava tarvittavien säädösmuutosten ja -täsmennysten valmistelu. ª ª Lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on tarkasteltava uudelleen niin, yhteistyövelvoitteen rikkominen tulee sanktioida. ª ª Työturvallisuuslakia asetuksineen on täsmennettävä vaarojen tunnistamisen ja arvioimisen prosessin osalta, mutta erityisesti henkisten riskien hallinnan osalta. Löydettyjen vaarojen poistamiseksi on lakiin lisäksi kirjattava velvoittavat määräajat korjaavien toimenpiteiden suorittamiseksi työpaikalla. ª ª Työsuojelunormiston rikkomisesta aiheutuvien sanktiomahdollisuuksien riittävyys ja oikeuskäytäntö on selvitettävä. Syytteiden kohdentaminen eri organisaatiotasojen esimiehille on selvitettävä ja selkeytettävä. Oikeuden päätökset on saatava yhteismitallisemmiksi oikeuslaitoksen sisällä. Yhteisösakon käyttöä on lisättävä. ª ª Työsuojeluviranomaisten ohjeiden, kehotusten ja hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä työtapaturmien ja työhyvinvointiongelmien torjumiseksi ennakolta on lisättävä ja yhdenmukaistettava. ª ª Työsuojeluvalvonnan itsenäisyys ja resurssit on turvattava ILO:n yleissopimuksen nro 81 mukaisesti ja toimintaa yhdenmukaistettava joko laki- tai asetusmuutoksin. On myös selvitettävä työsuojeluvalvonnan irrottamista aluehallinnosta ja sijoittamista suoraan STM:n alaisuuteen em. tavoitteen saavuttamiseksi. ª ª Uudistetun Työterveyshuollon asetuksen toimivuuden arviointi on aloitettava kolmikannassa hallituskauden alkupuolella

11 OIKEUDENMUKAINEN JA TASA-ARVOINEN TYÖELÄMÄ NAISTEN JA MIESTEN välisen tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallitusohjelman konkreettinen tavoite, palkkaero on tässä työssä keskeinen tasaarvon mittari. Palkkatasa-arvoa on edistettävä siten, että samasta tai samanarvoisesta työstä saa samat edut ja oikeudet sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvotavoitteiden toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. LAKISÄÄTEISET TASA-ARVOTYÖKALUT ovat vielä monella työpaikalla vajaakäytössä. Tasa-arvolakia ollaan uudistamassa mm. palkkakartoitusten parantamiseksi ja henkilöstön edustajien paremman osallistumisen takaamiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumista on valvottava ja tarvittaessa lakia on muutettava. PALKKATASA-ARVON saavuttamista heikentää yhteiskunnan ja työelämän rakentuminen perinteisten sukupuoliroolien mukaan. Tytöt ja pojat omaksuvat jo varhain omaan sukupuoleen liitettyjä odotuksia ja käytäntöjä, mikä heijastuu heidän tekemiinsä valintoihin. Erot koulutusvalinnoissa vaikuttavat osaltaan suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaaseen jakautumiseen miesten ja naisten aloihin. Tyttöjen parempi koulumenestys ei näy työelämässä, jossa johtaviin asemiin kohoavat naisten sijaan yhä edelleen useammin miehet. ª ª Tasa-arvosuunnitelmien valvontaa on tehostettava. ª ª Palkkaerojen pienentämiseksi palkkauksen läpinäkyvyyttä on lisättävä. ª ª Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikan palkkakartoituksen tekemiseen sekä tiedonsaantioikeus sen tuloksiin on varmistettava. ª ª Tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä työsuojelu-viranomaisen resurssit on turvattava syrjinnän valvonnan parantamiseksi. Syrjintään on puututtava nykyistä voimallisemmin vahvemmilla sanktioilla. ª ª Sukupuolikiintiöiden käyttöä on tarvittaessa laajennettava. ª ª Toiminnallinen tasa-arvosuunnitteluvelvoite tulee ulottaa varhaiskasvatukseen. ª ª Tasa-arvolain 8 b on sovellettava myös peruskouluihin. Oppilaita ei saa asettaa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai muussa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. ª ª Tietoa eri toimialoista ja ammateista on annettava enemmän jo perusopetuksen aikana. ª ª Kaikilla koulutusasteilla tarvitaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoisempaa ohjausta ja opetusta

12 OIKEUS TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEEN NAISILLA JA MIEHILLÄ on oltava paremmat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhemmuus tulee jakaa nykyistä tasaisemmin. Miesten perhevapaiden käyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla, tällä hetkellä miehet käyttävät vanhempainpäivärahapäivistä alle 10 prosenttia. PERHEVAPAAN KUSTANNUKSET jakautuvat epätasaisesti mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajille, mikä johtaa erityisesti nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla. Myös perhevapaalta palaavat kohtaavat usein syrjintää. PÄIVÄHOITOJÄRJESTELMÄÄ tulee kehittää vastaamaan perheen ja työn yhteensovittamisen tarpeita entistä paremmin, jotta vanhemmuus ja erityisesti äitiys eivät aiheuta ylimääräistä riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta. Päivähoitojärjestelmän tukeminen ja sen käytön mahdollistaminen kaikille perheille on myös osa ennaltaehkäisevää perheiden tukemista. ª ª Perhevapaajärjestelmän uudistamista tulee jatkaa siten, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa ja kannustaa isiä lastenhoitoon. Uudistuksen tavoitteena tulee olla malli. ª ª Perhevapaalta palaavilla työntekijöillä tulee olla poissaoloa vastaavaan aikaan suhteutettu tehostettu irtisanomissuoja. ª ª Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken. ª ª Perhevapaalainsäädäntö tulee uudistaa siten, että se varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen kaikkien lasten ja vanhempien perheissä, riippumatta esimerkiksi lapsen perheessä olevien vanhempien määrästä, sukupuolista tai siitä, missä vanhempi asuu. (yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheet). ª ª Perheen ulkoinen adoptio on sallittava myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheille. ª ª Jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tulee säilyttää

13 AKTIIVINEN ROOLI KANSAINVÄLISESSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA EU:n SISÄMARKKINOIDEN yhtenäisyys ja yhteiset pelisäännöt palvelevat hyvin Suomen kaltaista pientä ja avointa taloutta. Suomen EU-politiikka tarvitsee kuitenkin terävöittämistä, lisää aloitteellisuutta sekä kansallisten etujen sinnikkäämpää eteenpäin ajamista. Vaikuttavuus EU-tasolla edellyttää suomalaisen toimijakentän parempaa keskinäistä koordinointia. Suomelle tulee määritellä selkeät tavoitteet unionin tulevaisuuden kehittämisen suuntaviivoista ja pantava näitä johdonmukaisesti myös toimeen. EUROOPAN UNIONIN on muutettava talouspoliittista linjaansa elvyttävämpään suuntaan. Euroopan Keskuspankin toiminnassa on entistä painokkaammin huomioitava työllisyysnäkökohdat. Sisämarkkinoiden kehittäminen edellyttää eri jäsenmaiden lainsäädännön yhtenäistämistä. Harmonisaatio tai sääntelyn purkaminen ei saa tarkoittaa palkansaajien aseman tai työsuojelun- ja turvallisuuden heikentämistä. KAIKESSA GLOBAALIA TALOUTTA koskevassa päätöksenteossa tulee Suomen vaatia korostuneesti ihmisten sosiaalisten oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulee varmistaa, että hankittavat tavarat ja palvelut on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, kunnioittaen työntekijöiden oikeuksia ja ekologisesti kestäviä tuotantotapoja käyttäen. EUROOPAN UNIONI on Suomen kannalta olennaisin vaikuttamisen yhteisö globalisoituneessa maailmassa. Osana EU:ta Suomi pystyy paremmin vaikuttamaan maailmantalouden sääntelyyn ja kehityskulkuun sekä työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. VAPAAKAUPPAA tulee edistää niin kansainvälisellä ja alueiden välisellä tasolla, mutta vain sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. EU:n neuvottelemien vapaakauppasopimusten yhteydessä on turvattava työelämän perusoikeuksien toteutuminen sopimuskumppaneiden tulee olla ratifioinut ILOn sopimukset ja myös käytännössä noudattaa niitä. ª ª Euroopan Unionin päätöksenteon avoimuutta on parannettava ja Euroopan parlamentille on annettava aloiteoikeus rajoitetuin ehdoin. Erityisesti komission, ministerineuvoston ja parlamentin välinen trilogi-neuvottelu kaipaa suurempaa läpinäkyvyyttä. ª ª Euroopan taloutta on kehitettävä muidenkin kuin talouden kilpailukyvyn ja yritysten menestyksen ehdoilla. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin, työntekijöiden oikeuksien, ympäristön, tasa-arvon ja kansalaisyhteis-kunnan puolustaminen kehittävät Euroopan taloutta kestävällä tavalla. ª ª Maiden välinen epäterve yhteisö- ja yritysveroon liittyvä kilpailu on saatava loppumaan määrittelemällä yhteisöverolle minimiverokanta. EU:n alueella ja globaalisti on torjuttava veroparatiisien käyttöä ja EU:n alueella toimivissa yrityksissä tulee ottaa käyttöön maakohtainen tilinpito. ª ª Työelämään ja työmarkkinoihin liittyvää EU-sääntelyä on kehitettävä palkansaajien asemaa vahvistaen. Siirtyvien työntekijöiden oikeudet on taattava turvaamalla heille vähintään työntekopaikan mukaiset työehdot. ª ª Rajat ylittävää sopimista on kehitettävä yhdessä eri maiden työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemalla ja sopimalla, ei yrityskohtaisissa yritysneuvostoissa. ª ª EU-maissa on taattava kaikille työstä säällisen toimeentulon takaava palkka. Minimipalkkatasoa turvaava järjestelmä voidaan toteuttaa valtiosta riippuen lainsäädännöllisesti tai työehtosopimusjärjestelmän kautta, mutta sen on joka tapauksessa turvattava Euroopan laajuisesti kohtuullisena pidettävä minimitaso. ª ª EU:lla tulee olla korkealla poliittisella tasolla hyväksytty työsuojelustrategia, joka sitoo EU:n ja sen jäsenvaltiot toteuttamaan korkeatasoista ja tasalaatuista työsuojelu- ja työhyvinvointipolitiikkaa. ª ª EU:n digitaalisia sisämarkkinoita kehitetään niin, että työllisyys Suomessa turvataan. Lehtien arvonlisävero tulee säilyttää alhaisimmalla tasolla ja sähköisten lehtien arvonlisävero tulee alentaa samalle tasolle. ª ª Suomen tulee johdonmukaisella ohjelmalla edetä kohti YK-sitoumusten mukaista kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuutta

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot