KASVUA JA TYÖTÄ. Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUA JA TYÖTÄ. Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015"

Transkriptio

1 KASVUA JA TYÖTÄ Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015

2 SISÄLTÖ Elvytystä, työtä ja toimeentuloa... 2 Suomi teollistettava uudelleen... 4 Valtio aktiiviseksi omistajaksi... 6 Tuottavuus kasvuun innovaatioilla ja hyvällä johtamisella... 8 Osaamista laajennettava työelämälähtöisesti...10 Rakentaminen suhdannepolitiikan työkaluksi...12 Kattavat työelämän pelisäännöt kaikille...14 Euroopan paras ja turvallisin työelämä...16 Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työelämä...18 Oikeus työn ja perheen yhteensovittamiseen...20 Aktiivinen rooli kansainvälisessä päätöksenteossa...22

3 ELVYTYSTÄ, TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA SUOMI ON LUOTSATTAVA uuteen taloudelliseen nousuun. Uuden kasvun ja uusien työpaikkojen synnyttämisen tulee olla uuden hallituksen tärkein tehtävä. Se vaatii valtiolta elinkeino- ja teollisuuspolitiikan sekä omistajapolitiikan päivittämistä. AVAINASEMASSA on Suomen vientiteollisuuden menestyminen sekä koko elinkeinorakenteemme uudistumiskyky. Valtion tulee toimillaan kannustaa yrityksiä jalostusarvon nostamiseen, uusinvestointien käynnistämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen tuotantoteknologian uudistamisella. SUOMEN TEOLLISEN POHJAN vahvistamiseksi hallituksen tulee koota eri ministeriöiden kehitysohjelmat yhteisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen kasvustrategian alle. Strategiassa sidotaan yhteen valtion yritystukijärjestelmän ja yritysverotuksen kehittäminen, koulutus- ja energiapolitiikan uudelleen suuntaaminen, tki-toiminnan ja kansainvälistymisen julkinen tukeminen sekä yritysrahoituksen instrumenttien kehittäminen. Valtion omistajapolitiikka tulee muuttaa aktiivisemmaksi ja omistajuutta tulee käyttää valtion työllisyystavoitteiden työkaluna. UUDEN HALLITUKSEN tulee kehittää pääomaverotusta niin että pitkäaikainen ja kärsivällinen investoiminen on houkutteleva vaihtoehto yrityksille. Valtion tulee toimillaan tukea kotitalouksien ostovoimaa, eikä tuloverotuksen korotuksia tai tulonsiirtojen leikkauksia tule tehdä. ª ª Yrityksiä on kannustettava henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tuottavuuden nostamiseksi ja työn määrän lisäämiseksi. ª ª Pitkäaikaisiin investointeihin tähtäävän sijoittamisen kannattavuutta tulee verotuksellisesti parantaa. ª ª Yritysrahoituksen instrumentteja on kehitettävä ja yritysten lainansaanti on turvattava. ª ª Verotusta on kehitettävä entistä oikeudenmukaisemmaksi progressiota ja ostovoimaa vahvistavalla tavalla. ª ª Yritysten yhteiskuntavastuuta on konkretisoitava ja vahvistettava sekä työntekijöiden muutosturvaa parannettava. ª ª T&K-menojen osuutta BKT:stä on nostettava. ª ª Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden varmistamisen tasoa on nostettava. ª ª Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen jatkaa ja varmistaa viranomaisten resurssit. ª ª Finanssimarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä on varmistettava, että useiden sääntelyprosessien yhteinen vaikutus tukee talouskasvua. Jatkossa tulee työntekijöiden näkökulma ja sääntelyhankkeiden työllisyysvaikutukset ottaa paremmin huomioon. ª ª Digitaalisen talouden kehittymisen edut on hyödynnettävä täysimääräisesti niin yhteiskunnan tuottavuuden kehittymisessä, hyvinvointipalvelun laadun ja saatavuuden parantamisessa sekä avoimen datan kautta talouden dynamiikan lisäämisessä

4 SUOMI TEOLLISTETTAVA UUDELLEEN MONISSA MAISSA kasvua luodaan johdonmukaisella ja kokonaisvaltaisella, eri hallinnonaloja läpileikkaavalla elinkeinopolitiikalla. Näin tulee tehdä myös Suomessa. VIENTITEOLLISUUDEN yrityspohjaa on kyettävä systemaattisesti laajentamaan hallituksen aktiivisella roolilla. Tarvitsemme toimia, jotta suomalaisesta yrityskannasta suurempi osa olisi tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa käyviä keskisuuria järjestelmävalmistajia. KORKEAN ICT-OSAAMISEN mahdollistamia tulevaisuuden ratkaisumalleja on hyödynnettävä kaikilla kasvualoilla, kuten bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. Valtio voi vauhdittaa uusien alojen kasvua uudistamalla lainsäädäntöä, tukemalla T&K-toimintaa sekä osallistumalla uuden teknologian käyttöönoton rahoitukseen mm. demonstraatiohankkeissa. SUOMEN ON SIIRRYTTÄVÄ työllistävään ja kasvua tukevaan energiapolitiikkaan, joka turvaa toimitusvarman ja kohtuuhintaisen energiasaannin. Samalla energia-alasta ja -teknologioista kasvaa Suomen teollisuuteen vahva ja laajalti työllistävä sektori. ª ª Valtion tulee verotuksella ja tukijärjestelmiensä puitteissa edistää uusinvestointien syntymistä yksityiselle sektorille. ª ª Suomen tulee tavoitella energiaomavaraisuutta. Valtiovallan ei pidä asettaa energian hinnalle enää lisärasitteita. Kivihiilen ja öljyn käyttöä on korvattava uusiutuvalla energialla. ª ª Energiatehokkuusliiketoiminnalle on luotava lainsäädännöllä hyvät kasvumahdollisuudet. Energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet on hyödynnettävä erityisesti julkisen kiinteistömassan korjausrakentamisessa. ª ª Kansallinen tietopalveluarkkitehtuuri on rakennettava määrätietoisesti. Sitä kautta luodaan valtakunnalliset puitteet tulevaisuuden digitalisoituneemmalle yhteiskunnalle ja sen työpaikoille. ª ª Metsäteollisuuden jalostusastetta tulee nostaa ja puuta on hyödynnettävä raaka-aineena nykyistä monikäyttöisemmin. ª ª Puurakentamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. ª ª Biojalostamoiden määrää ja tuotantoa tulee tavoitteellisesti lisätä. Pienvoimaloiden ja hajautetun energian tuotannon lupakäytännöt tulee uudistaa. ª ª Suomeen tulee viipymättä perustaa kaivosrahasto, jonka tavoitteena on alan jalostusasteen nostaminen. Kaivostoiminnassa syntyviin voittoihin tulee kohdistaa erillinen kaivosvero tai ottaa käyttöön kaivosrojaltit. ª ª Konepajatoimialaan sisältyy kasvupotentiaalia esimerkiksi meri-, voimala-, kaivos-, logistiikka- ja puunkäsittelyteknologian kaltaisilla erikoisosaamisen alueilla. Valtion tulee myös omalta osaltaan olla mukana toimialan kehittämishankkeissa. ª ª Suomeen tulee perustaa erillinen kansainvälistymiskeskus kehittyvien talouksien markkinoille pyrkiville yrityksille. Kasvuhakuisten pk-yritysten tueksi on perustettava palvelu, josta ne pystyvät ostamaan lyhytaikaisilla sopimuksilla avukseen markkinointi-, tuotanto-, tuotekehitys- ja talousosaamista. ª ª Rahapelitoiminnan erityisasema tulee säilyttää

5 VALTIO AKTIIVISEKSI OMISTAJAKSI NYKYINEN ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS on asettanut omistajapolitiikan uudistumistarpeen eteen. Omistajapolitiikan suuri linja on muutettava vetäytyvästä aktiiviseen ja vaikuttavaan omistajuuteen. Valtion tulee tukea uusien kasvualojen kehittämistä ja tavoitella elinkeino- ja omistajuuspolitiikalla mahdollisimman suuria työllistäviä vaikutuksia ja pysyvää uutta kotimaista yritystoimintaa. Kasvupotentiaalia omaavilla toimialoilla valtion tulee vauhdittaa menestystä kokoamalla tarvittavaa osaamista ja pääomia yhteen perustamalla uusia valtionyhtiöitä. VALTIO-OMISTAJAN ÄÄNEN tulee kuulua. Jälkikäteen tapahtuva raportointi ei riitä, vaan annettuja ohjeistuksia tulee valvoa. Päätöksenteossa niin valtion kokonaan omistamien, erikoisyhtiöiden kuin pörssiyhtiöidenkin osalta tulee ottaa nykyistä laajemmin huomioon päätösten kokonaisyhteiskunnalliset vaikutukset. Valtion yritysomistuksilla on turvattava pidemmän aikavälin julkisen talouden vakautta, yhteiskunnan huoltovarmuutta sekä elinvoimaisen elinkeinotoiminnan vahvistumista ja uuden syntymistä. ª ª Valtion omistuspolitiikan tulee olla pragmaattista ei ideologista niin omistajuuden kehittämistä ja mahdollista laajentamista kuin valtio-omistusten yksityistämistä koskien. Valtion ei tule luopua strategisesti tärkeiden yritysten omistuksesta. ª ª Hallituksen ei tule myydä tuottavaa omaisuuttaan tai terveiden yritysten hyviä tuotto-odotuksia omaavia osakkeitaan valtiontalouden juoksevien menojen kattamiseksi. ª ª Myyntipäätöksiä ennen on aina tehtävä kokonaisyhteiskunnallinen vaikutusten arviointi. Mahdollisia myyntituloja on tuloutettava tuottaviin ja työllistäviin uusiin investointeihin. ª ª Solidiumin toimintaa ja roolia on uudistettava. Omistajan tulee määritellä uudelleen, millaisissa asioissa ja rajoissa se haluaa omistajavaltaa käyttää. ª ª Suomen osakeyhtiölakia tulee uudistaa kansainvälisen kehityksen mukaisesti. Lain on mahdollistettava paremmin yhtiön pitkäaikainen kestävä kehittäminen ja laaja-alaisten näkökulmien huomioiminen pelkän lyhytaikaisen osakearvon nousun sijaan. ª ª Valtion omistamissa yrityksissä tulee noudattaa hyvää hallintotapaa ja valtion tulee edellyttää niiltä esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. ª ª Valtion tulee omistajapolitiikallaan varmistaa, että valtioyhtiöissä noudatetaan yt-lakia ja sen henkeä. Valtionyhtiöiden, erikoisyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös kestävään kehitykseen, ympäristöön, ihmisoikeuksin ja ay-oikeuksiin liittyvät kokonaisuudet

6 TUOTTAVUUS KASVUUN INNOVAATIOILLA JA HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA SUOMEN ON MAHDOTON kilpailla uusien nousevien talouksien kanssa määrällisessä tuotannossa. Kansainvälinen kilpailukyky voidaan turvata ainoastaan panostamalla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden laatuun. Korkeampi laatu ja tuottavuus kumpuavat innovaatioista ja toimintatapojen kehittämisestä. Suomalaisen innovaatio-osaamisen toimintamallin tavoitteeksi tulee ottaa henkilöstön vahvempi osallistuminen ja sitouttaminen innovaatiotoimintaan. SUOMEEN TULEE LUODA uusi yksityisen ja julkisen rahan rahoitusmalli, joka vauhdittaa innovaatioiden muuttamista kannattavaksi yritystoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Rahoitusmallin tulee turvata pk-yrityksille riittävän pitkäaikainen rahoitus innovaation tuotteistamiseksi, markkinoimiseksi ja kaupallistamiseksi. Myös korkeakoulujen, yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. SUOMESSA TULEE TUNNISTAA johtamisen osaamisen kapeikot, jotka heikentävät yritystemme pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Tuotteistamiseen, markkinointiin, henkilöstöjohtamiseen sekä liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. Heikko esimiestyö ja johtaminen ovat Suomessa keskeisiä tuottavuuden kasvattamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pullonkauloja. Esimiestyötä tukevaa koulutusta on kehittävä ja monimuotoistettava. ª ª On varmistettava riittävä osaajien määrä tulevaisuuden toimialoissa, mm. nanoteknologiassa, energia- ja materiaalitehokkuudessa, ympäristöteknologiaosaamisessa, liikkeenjohdossa ja prosessitaloudessa. ª ª Korkeakoulujen (yliopistot ja AMK), yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. Tavoitteena tulee olla, että innovaatiot synnyttävät kannattavaa liiketoimintaa ja uusia Suomeen sijoittuvia työpaikkoja. Tuotteistamiseen, markkinointiin ja liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. ª ª Korkeakoulujen tki-toimintaa kehitettäessä on turvattava perustutkimukselle riittävät resurssit. Strategista tutkimusta on vahvistettava valtion, korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten yhteistyöllä. ª ª Perinteisen teollisuuden siirtymistä ympäristöystävällisempien teknologioiden tuotantoon on edistettävä. ª ª Koulutusjärjestelmään on sisällytettävä työnjohdolliseen esimiestehtävään perehdyttävä tutkinto. ª ª Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on kehitettävä henkilöstöjohtamisen alalla. Mahdollisuuksia tähän löytyy esimerkiksi erikoistumisopintojen, maksullisen täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston/ AMK:n puolelta. ª ª Teollisuusaloille on vakiinnutettava uusi työnjohdon erikoisammattitutkinto. ª ª Osana Työelämä hanketta on kehitettävä ja otettava käyttöön hyvän johtamisen sertifikaatti sekä järjestettävä sen ylläpitämiseen vaadittavat resurssit

7 OSAAMISTA LAAJENNETTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖISESTI KOULUTUS ON PANOSTUS tulevaisuuteen, eikä Suomen menestyksen eväitä tule rajoittaa heikentämällä osaamistasoa ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Eduskuntakaudella koulutukseen on kohdennettu merkittäviä säästötoimia. Erityisen suuria leikkauksia on kohdistettu aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Nämä säästöt näkyvät henkilöstövähennyksinä ja koulutusohjelmien lakkauttamisina, mutta myös opetuksen laatu ja osaaminen ovat heikentyneet. KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ on Suomessa rakennettu työelämälähtöisesti. Työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutustarjonnan suunnittelua ja ohjausta on entisestään vahvistettava. Sen tulee perustua luotettavaan ennakointitietoon, joka huomioi niin määrällisen, laadullisen kuin alueellisenkin koulutustarpeen. TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET kasvavat ja koskettavat kaikkia ikää tai työuran pituuteen katsomatta. Talouden tilassa ja työmarkkinoiden rakenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät työpaikkojen häviämisenä ja kasvavana työttömyytenä. Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi. Yhteiskunnan vastuun koulutuksen järjestämisestä ei pidä päättyä ensimmäisen tutkinnon saamiseen. Julkisin varoin rahoitetun aikuiskoulutuksen tulee olla muutakin kuin tilanteeseen reagoivaa työvoimapoliittista koulutusta. Aikuiskoulutusta on uudistettava niin, että se tukee yksilöiden mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja edistää omaa kilpailukykyään muuttuvassa työelämässä. KOULUTUKSEN KORKEASTA LAADUSTA on huolehdittava. Erityisesti ammattikorkeakoulutuksen sisällöt ja toteuttamistavat on uudistettava vastaamaan paremmin työelämän ja työikäisten osaamistarpeita. ª ª Yhteiskunnan osaamispanostuksista ei pidä tinkiä millään koulutustasolla. Erityisen voimakkaasti on lähdettävä kehittämään aikuiskoulutusjärjestelmää sekä työssä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista. ª ª Aikuiskoulutuksen kehittäminen tulee asettaa kasvustrategian keskiöön. Suomeen tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia jo toisen tai korkean asteen koulutuksen saaneille. ª ª Aikuiskoulutuksen julkinen rahoitus on turvattava. Aikuisille suunnattua koulutustarjontaa on lisättävä ja koulutukseen osallistumisen muotoja monipuolistettava. ª ª Yritysten vastuuta henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä on lisättävä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota tarjotun koulutuksen tasapuoliseen saatavuuteen ja pitempään työelämässä olleiden mahdollisuuteen osallistua koulutukseen. ª ª Oppisopimuskoulutus on turvattava työssäkäyvien aikuisten osaamisen kehittämisen muotona. ª ª Koulutuksen rahoitusta on kehitettävä tavalla, joka varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös sellaisilla toimialoilla, joilla työllisyysnäkymät ovat valoisat mutta kouluttaminen kallista. ª ª Toimialatietoutta on lisättävä koulutuksessa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Erityisesti teollisuuden aloja palvelevan koulutuksen vetovoimaa on kehitettävä. ª ª Nuorten työelämätietoutta lisäävää opetusta on laajennettava kaikilla koulutusasteilla. Työelämätietouden kehittämisen on tapahduttava tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa

8 RAKENTAMINEN SUHDANNEPOLITIIKAN TYÖKALUKSI TOIMIVALLA LOGISTIIKALLA JA INFRASTRUKTUURILLA on suuri merkitys suomalaisen elinkeinoelämän suotuisalle yritysympäristölle, mutta niillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Suhdannepoliittisista syistä Suomen on järkevää panostaa infrastruktuurin ja asuntorakentamiseen. Tavoitteena tulee olla, että logistiset verkostomme ovat kilpailijamaita korkeammalla tasolla. ASUNTOPOLITIIKASTA on muodostunut suotuisan taloudellisen kehityksen pullonkaula kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan entistä määrätietoisempia toimia kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäämiseksi ja työn perässä muuttamisen tukemiseksi. Rakennemuutosalueilta työn perässä muuttavia tulee tukea asumiskustannuksissa kahden ensimmäisen työvuoden ajan. ª ª Rakentamisessa välttämättömiä infrastruktuuria kehittäviä tulevaisuushankkeita on aikaistettava ja siirrettävä toteutukseen. Home- ja kosteuskorjausrakentamista ja peruskorjausrakentamista on vauhditettava kiinteistömassan tervehdyttämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. ª ª Niin maantie-, rautatie-, vesitie-, ilmatie- kuin tietoliikenneverkosto on kyettävä järjestämään Suomessa kilpailijamaita tehokkaammin epäedullisista luonnonoloista johtuen. Rataverkkoa tulee edelleen vahvistaa. Liikenteen kehittämiseksi väylärahoja on lisättävä ja alempaa tieverkostoa on vaalittava. ª ª Satamien lukumäärä ja toimintaedellytykset tulee varmistaa. ª ª Voimaan astuvan rikkidirektiivin kustannusvaikutuksista tulee kerätä kansainvälistä vertailuaineistoa. Valtion tulee varautua lisäkompensoimaan päästörajoituksien mahdollisia kohtuuttomia kustannuksia vientiteollisuudelle. ª ª Valtion tulisi takausjärjestelmän ja normiohjauksen keinoin lieventää taantuvien paikkakuntien asunto- ja talokannan arvon häviämisestä aiheutuvia ongelmia. Ihmisten eläminen ja uusikin rakentaminen näillä paikkakunnilla on oltava mahdollista. ª ª Muutto työn perässä on nostettava kiireelliseksi myöntämiskriteeriksi kasvukeskusten vuokra-asunnon tarjoamisperiaatteissa. Kuntien asuntotuotannosta on varattava työsuhdeasuntoja työn perässä muuttaville työntekijöille

9 KATTAVAT TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT KAIKILLE TYÖNTEON JA TYÖSUHTEIDEN MUODOT ovat moninaistuneet. Työelämään siirtyvien ikäluokkien on vaikeaa rakentaa tulevaisuuttaan, jos tarjolla on vain pätkätöitä ja jatkuvaa taloudellista epävarmuutta. Kaikki työsuhteiden muodot on huomioitava työelämän pelisääntöjen kehittämisessä. Myös uusille työelämään siirtyville ikäluokille tulee taata riittävä turva ja kehittymismahdollisuudet. Palkalla pitää voida tulla toimeen, eikä yrittäjäriskiä saa sälyttää työntekijöiden niskoille. TYÖELÄMÄN TULEE JOUSTAA entistä enemmän ihmisten elämän tilanteiden mukaan kokonaistyöpanoksen kasvattamiseksi työuran aikana. Työajan joustomahdollisuuksia tulee monipuolistaa vastaamaan paremmin lapsiperheiden ja omaishoitajien tarpeita. Ikäohjelmat tulee säätää lainsäädännöllä pakollisiksi tasa-arvosuunnitelmien tapaan. ª ª Kaikilla on oltava oikeus työhön, jonka palkalla voi tulla toimeen. Osa-aikatyön teettämisen ehdoista on säädettävä niin, että osa-aikatyön teettämiseen vaaditaan jatkossa työnantajalta aina perusteltu syy tai sen on tapahduttava työntekijän omasta tahdosta ja suostumuksella. ª ª Nollatuntisopimusten väärinkäytön kitkemiseksi ja kohtuullisen minimitoimeentulon takaamiseksi kaikille työssä oleville palkansaajille, tulee työaikalakia muuttaa siten, että alle 18 viikkotyötunnin sisältävä sopimus voitaisiin solmia vain työntekijän omasta suostumuksesta ja tarpeesta. Laki on mahdollista kirjata tavalla, joka ottaa huomioon aidosti satunnaisluonteisen työn jäämisen sen ulkopuolelle. ª ª Alipalkkaus on kriminalisoitava ja tilaajavastuuta laajennettava. Ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus. ª ª Yleissitovuus pitää turvata ja sitä tulee entisestään vahvistaa. Valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen ei pidä voida tulla ohitetuksi normaalisitovalla sopimuksella, ellei se ole tasoltaan vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tasoinen. ª ª Muutosturvaa on parannettava yli 50-vuotiaille työntekijöille ja irtisanovan yrityksen vastuuta irtisanottavien eläkekustannuksista on kasvatettava. Yritysten irtisanomiskorvaukset tulee nostaa lähemmäs tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa. ª ª Työpaikkademokratiaa tulee vahvistaa ja henkilöstönedustajille tulee taata paikka yritysten hallituksissa monipuolisemman asiantuntemuksen hyödyntämiseksi yritystoiminnan kehittämisessä

10 EUROOPAN PARAS JA TURVALLISIN TYÖELÄMÄ TALOUSLAMAN VAIKUTUKSET näkyvät suomalaisilla työpaikoilla. Samaan aikaan kun moni suomalainen on vailla työtä, toiset uupuvat jatkuvasti lisääntyvän työtaakan alla. Väsyneenä työskentelevät muodostavat turvallisuusriskin koko työyhteisölle. Työlainsäädännöllä ja sen valvonnalla on taattava työntekijöille turvalliset ja terveelliset työolot. Työhyvinvoinnin parantaminen on merkittävin keino pidentää ihmisten työuria ja pitää yllä työntekijöiden työkykyä. TULEVALLA HALLITUSKAUDELLA on uudistettava työturvallisuuslainsäädäntöä, niin että työn kuormittavuustekijöihin kiinnitetään enemmän huomiota ja työtapaturmien ennaltaehkäisyä parannetaan entisestään. Muutostilanteissa työpaikkatason yhteistoiminnassa on entistä paremmin arvioitava työntekijöihin kohdistuvat terveyshaitat ja -vaarat. Sääntelyn uudistamisessa on myös kiinnitettävä lisähuomiota työergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelimien sairauksien torjumiseen. SUOMESSA TOTEUTETTAVIIN erilaisiin työelämää koskeviin kansallisiin ohjelmiin on saatava pitkäjänteisyyttä ja parempaa koordinaatiota, muuten yksittäisten hankkeiden tulokset jäävät vaatimattomiksi. Työelämä 2020-hanketta on jatkettava ensi hallituskaudella. Hanke on vasta käynnistysvaiheessa ja meneillään on asiantuntijatoimijoiden sitouttaminen hankkeeseen. Ohjelman fokus tulee suunnata työpaikkatasoa palvelevan työsuojeluinnovaatioiden ja -materiaalin kehittämiseen. ª ª Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä on otettava kolmikannassa arvioitavaksi ja aloitettava tarvittavien säädösmuutosten ja -täsmennysten valmistelu. ª ª Lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on tarkasteltava uudelleen niin, yhteistyövelvoitteen rikkominen tulee sanktioida. ª ª Työturvallisuuslakia asetuksineen on täsmennettävä vaarojen tunnistamisen ja arvioimisen prosessin osalta, mutta erityisesti henkisten riskien hallinnan osalta. Löydettyjen vaarojen poistamiseksi on lakiin lisäksi kirjattava velvoittavat määräajat korjaavien toimenpiteiden suorittamiseksi työpaikalla. ª ª Työsuojelunormiston rikkomisesta aiheutuvien sanktiomahdollisuuksien riittävyys ja oikeuskäytäntö on selvitettävä. Syytteiden kohdentaminen eri organisaatiotasojen esimiehille on selvitettävä ja selkeytettävä. Oikeuden päätökset on saatava yhteismitallisemmiksi oikeuslaitoksen sisällä. Yhteisösakon käyttöä on lisättävä. ª ª Työsuojeluviranomaisten ohjeiden, kehotusten ja hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä työtapaturmien ja työhyvinvointiongelmien torjumiseksi ennakolta on lisättävä ja yhdenmukaistettava. ª ª Työsuojeluvalvonnan itsenäisyys ja resurssit on turvattava ILO:n yleissopimuksen nro 81 mukaisesti ja toimintaa yhdenmukaistettava joko laki- tai asetusmuutoksin. On myös selvitettävä työsuojeluvalvonnan irrottamista aluehallinnosta ja sijoittamista suoraan STM:n alaisuuteen em. tavoitteen saavuttamiseksi. ª ª Uudistetun Työterveyshuollon asetuksen toimivuuden arviointi on aloitettava kolmikannassa hallituskauden alkupuolella

11 OIKEUDENMUKAINEN JA TASA-ARVOINEN TYÖELÄMÄ NAISTEN JA MIESTEN välisen tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallitusohjelman konkreettinen tavoite, palkkaero on tässä työssä keskeinen tasaarvon mittari. Palkkatasa-arvoa on edistettävä siten, että samasta tai samanarvoisesta työstä saa samat edut ja oikeudet sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvotavoitteiden toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. LAKISÄÄTEISET TASA-ARVOTYÖKALUT ovat vielä monella työpaikalla vajaakäytössä. Tasa-arvolakia ollaan uudistamassa mm. palkkakartoitusten parantamiseksi ja henkilöstön edustajien paremman osallistumisen takaamiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumista on valvottava ja tarvittaessa lakia on muutettava. PALKKATASA-ARVON saavuttamista heikentää yhteiskunnan ja työelämän rakentuminen perinteisten sukupuoliroolien mukaan. Tytöt ja pojat omaksuvat jo varhain omaan sukupuoleen liitettyjä odotuksia ja käytäntöjä, mikä heijastuu heidän tekemiinsä valintoihin. Erot koulutusvalinnoissa vaikuttavat osaltaan suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaaseen jakautumiseen miesten ja naisten aloihin. Tyttöjen parempi koulumenestys ei näy työelämässä, jossa johtaviin asemiin kohoavat naisten sijaan yhä edelleen useammin miehet. ª ª Tasa-arvosuunnitelmien valvontaa on tehostettava. ª ª Palkkaerojen pienentämiseksi palkkauksen läpinäkyvyyttä on lisättävä. ª ª Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikan palkkakartoituksen tekemiseen sekä tiedonsaantioikeus sen tuloksiin on varmistettava. ª ª Tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä työsuojelu-viranomaisen resurssit on turvattava syrjinnän valvonnan parantamiseksi. Syrjintään on puututtava nykyistä voimallisemmin vahvemmilla sanktioilla. ª ª Sukupuolikiintiöiden käyttöä on tarvittaessa laajennettava. ª ª Toiminnallinen tasa-arvosuunnitteluvelvoite tulee ulottaa varhaiskasvatukseen. ª ª Tasa-arvolain 8 b on sovellettava myös peruskouluihin. Oppilaita ei saa asettaa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai muussa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. ª ª Tietoa eri toimialoista ja ammateista on annettava enemmän jo perusopetuksen aikana. ª ª Kaikilla koulutusasteilla tarvitaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoisempaa ohjausta ja opetusta

12 OIKEUS TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEEN NAISILLA JA MIEHILLÄ on oltava paremmat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhemmuus tulee jakaa nykyistä tasaisemmin. Miesten perhevapaiden käyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla, tällä hetkellä miehet käyttävät vanhempainpäivärahapäivistä alle 10 prosenttia. PERHEVAPAAN KUSTANNUKSET jakautuvat epätasaisesti mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajille, mikä johtaa erityisesti nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla. Myös perhevapaalta palaavat kohtaavat usein syrjintää. PÄIVÄHOITOJÄRJESTELMÄÄ tulee kehittää vastaamaan perheen ja työn yhteensovittamisen tarpeita entistä paremmin, jotta vanhemmuus ja erityisesti äitiys eivät aiheuta ylimääräistä riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta. Päivähoitojärjestelmän tukeminen ja sen käytön mahdollistaminen kaikille perheille on myös osa ennaltaehkäisevää perheiden tukemista. ª ª Perhevapaajärjestelmän uudistamista tulee jatkaa siten, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa ja kannustaa isiä lastenhoitoon. Uudistuksen tavoitteena tulee olla malli. ª ª Perhevapaalta palaavilla työntekijöillä tulee olla poissaoloa vastaavaan aikaan suhteutettu tehostettu irtisanomissuoja. ª ª Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken. ª ª Perhevapaalainsäädäntö tulee uudistaa siten, että se varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen kaikkien lasten ja vanhempien perheissä, riippumatta esimerkiksi lapsen perheessä olevien vanhempien määrästä, sukupuolista tai siitä, missä vanhempi asuu. (yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheet). ª ª Perheen ulkoinen adoptio on sallittava myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheille. ª ª Jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tulee säilyttää

13 AKTIIVINEN ROOLI KANSAINVÄLISESSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA EU:n SISÄMARKKINOIDEN yhtenäisyys ja yhteiset pelisäännöt palvelevat hyvin Suomen kaltaista pientä ja avointa taloutta. Suomen EU-politiikka tarvitsee kuitenkin terävöittämistä, lisää aloitteellisuutta sekä kansallisten etujen sinnikkäämpää eteenpäin ajamista. Vaikuttavuus EU-tasolla edellyttää suomalaisen toimijakentän parempaa keskinäistä koordinointia. Suomelle tulee määritellä selkeät tavoitteet unionin tulevaisuuden kehittämisen suuntaviivoista ja pantava näitä johdonmukaisesti myös toimeen. EUROOPAN UNIONIN on muutettava talouspoliittista linjaansa elvyttävämpään suuntaan. Euroopan Keskuspankin toiminnassa on entistä painokkaammin huomioitava työllisyysnäkökohdat. Sisämarkkinoiden kehittäminen edellyttää eri jäsenmaiden lainsäädännön yhtenäistämistä. Harmonisaatio tai sääntelyn purkaminen ei saa tarkoittaa palkansaajien aseman tai työsuojelun- ja turvallisuuden heikentämistä. KAIKESSA GLOBAALIA TALOUTTA koskevassa päätöksenteossa tulee Suomen vaatia korostuneesti ihmisten sosiaalisten oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulee varmistaa, että hankittavat tavarat ja palvelut on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, kunnioittaen työntekijöiden oikeuksia ja ekologisesti kestäviä tuotantotapoja käyttäen. EUROOPAN UNIONI on Suomen kannalta olennaisin vaikuttamisen yhteisö globalisoituneessa maailmassa. Osana EU:ta Suomi pystyy paremmin vaikuttamaan maailmantalouden sääntelyyn ja kehityskulkuun sekä työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. VAPAAKAUPPAA tulee edistää niin kansainvälisellä ja alueiden välisellä tasolla, mutta vain sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. EU:n neuvottelemien vapaakauppasopimusten yhteydessä on turvattava työelämän perusoikeuksien toteutuminen sopimuskumppaneiden tulee olla ratifioinut ILOn sopimukset ja myös käytännössä noudattaa niitä. ª ª Euroopan Unionin päätöksenteon avoimuutta on parannettava ja Euroopan parlamentille on annettava aloiteoikeus rajoitetuin ehdoin. Erityisesti komission, ministerineuvoston ja parlamentin välinen trilogi-neuvottelu kaipaa suurempaa läpinäkyvyyttä. ª ª Euroopan taloutta on kehitettävä muidenkin kuin talouden kilpailukyvyn ja yritysten menestyksen ehdoilla. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin, työntekijöiden oikeuksien, ympäristön, tasa-arvon ja kansalaisyhteis-kunnan puolustaminen kehittävät Euroopan taloutta kestävällä tavalla. ª ª Maiden välinen epäterve yhteisö- ja yritysveroon liittyvä kilpailu on saatava loppumaan määrittelemällä yhteisöverolle minimiverokanta. EU:n alueella ja globaalisti on torjuttava veroparatiisien käyttöä ja EU:n alueella toimivissa yrityksissä tulee ottaa käyttöön maakohtainen tilinpito. ª ª Työelämään ja työmarkkinoihin liittyvää EU-sääntelyä on kehitettävä palkansaajien asemaa vahvistaen. Siirtyvien työntekijöiden oikeudet on taattava turvaamalla heille vähintään työntekopaikan mukaiset työehdot. ª ª Rajat ylittävää sopimista on kehitettävä yhdessä eri maiden työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemalla ja sopimalla, ei yrityskohtaisissa yritysneuvostoissa. ª ª EU-maissa on taattava kaikille työstä säällisen toimeentulon takaava palkka. Minimipalkkatasoa turvaava järjestelmä voidaan toteuttaa valtiosta riippuen lainsäädännöllisesti tai työehtosopimusjärjestelmän kautta, mutta sen on joka tapauksessa turvattava Euroopan laajuisesti kohtuullisena pidettävä minimitaso. ª ª EU:lla tulee olla korkealla poliittisella tasolla hyväksytty työsuojelustrategia, joka sitoo EU:n ja sen jäsenvaltiot toteuttamaan korkeatasoista ja tasalaatuista työsuojelu- ja työhyvinvointipolitiikkaa. ª ª EU:n digitaalisia sisämarkkinoita kehitetään niin, että työllisyys Suomessa turvataan. Lehtien arvonlisävero tulee säilyttää alhaisimmalla tasolla ja sähköisten lehtien arvonlisävero tulee alentaa samalle tasolle. ª ª Suomen tulee johdonmukaisella ohjelmalla edetä kohti YK-sitoumusten mukaista kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuutta

14 ª ª TEAM Finland -yhteistyössä on huomioitava kansallisten kauppapoliittisten ja suomalaisten yritysten intressien lisäksi Suomen kehitys- ja ihmisoikeuspoliittiset tavoitteet. Yritysten velvoitetta kantaa yhteiskuntavastuutaan täysimääräisesti myös kolmansissa maissa on korostettava kattavasti ja suomalaisten yrityksien on pyrittävä yhteiskuntavastuun edelläkävijyyteen. Valtion on huomioitava sen vaateet kaikessa yritysten kanssa tekemässään yhteistyössä

15 Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL Helsinki Puhelin ma pe (09) , Faksi (09) Ammattiliitto Pro, 2/2015

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Huolehtimalla tasa-arvon toteutumisesta työnantaja edistää myös työhyvinvointia sekä työssä jaksamista.

Huolehtimalla tasa-arvon toteutumisesta työnantaja edistää myös työhyvinvointia sekä työssä jaksamista. 1 LOHJAN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2016-2021 Yhteistyötoimikunta, esitys 21.6.2016 1. Johdanto Työnantajalla on kaikessa toiminnassaan velvollisuus kohdella henkilöstöään tasapuolisesti sekä pyrittävä

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Uusiutuva metsäteollisuus = menestyvä Suomi Hyvinvoiva metsä on biotalouden perusta. Metsäteollisuus luo hyvinvointia suomalaisille

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi Suomen kansallinen arviointiraportti

YK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi Suomen kansallinen arviointiraportti YK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi Suomen kansallinen arviointiraportti Ulkoasiainministeriö on pyytänyt STTK:lta kommentteja Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot